Odottamaton pelko
13 tuntia sitten
lauantai 31. joulukuuta 2011
Välihuomautus 23: Vuoden paras
Ei kuulu tapohini linkata suoraan jonkun kirjoittamaa yksittäistä juttua, mutta nyt tuli aihetta. Jaskan pauhantaa -blogi jakaa ensimmäisen (ja ehkä ainutkertaisen) virtuaalipalkinnon vuoden parhaasta blogikirjoituksesta nimimerkki Tiedemiehen viimeisestä. Olkaa hyvä ja lukekaa.
torstai 29. joulukuuta 2011
Korea dynastia
Rakkaan Johtajan, Kim Jong-Ilin heitettyä lusikkansa junanvaununsa nurkkaan Rakastetuksi seuraajaksi nimitettiin hänen nuorin poikansa Kim Jong-un. Tämä tarkoittaa sitä, että Kimien dynastia on nyt hallinnut Pohjois-Koreaa jo kolmen sukupolven ja yli kuudenkymmenen vuoden ajan, mikä ylittää monen virallisenkin kuningassuvun saavutuksen.
Uusi johtaja Kim Jong-un on vielä salaperäisempi kuin edeltäjänsä. Isoisä Kim Il-sung oli julkinen hahmo jo ennen Pohjois-Korean syntymistä ja siksi hänestä tiedetään suhteellisenkin paljon. Isä Kim Jong-il oli Korean jaon tapahtuessa muutaman vuoden ikäinen pikkupoika. Hänestä kasvatettiin määrätietoisesti Suuren Johtajan seuraajaa parinkymmenen vuoden ajan. 80-luvulta lähtien tuleva johtaja esiintyi julkisuudessa jonkin verran ja salaperäisyyden verhosta huolimatta hänestä tiedettiin edes jotakin valtaannousun tapahtuessa 1994. Sen jälkeen varmojen tietojen määrä ei liiemmin kasvanut, sen sijaan tiedettiin kyllä varmasti että maa oli tiukasti hänen rautahansikkaassaan pakollisten puhdistusten oltua ohi.
Kun Kim Jong-un pääsi muutama vuosi sitten seuraajan asemaan, hänestä tunnettiin lännessä vain yksi ainoa, 11-vuotiaana otettu valokuva. Paljastui, että hän - mitä todennäköisimmin - oli käynyt Sveitsissä yksityiskoulua parin vuoden ajan 14-15 vuoden iässä salanimellä Pak Chol ja piti koripallosta. Paljon muuta ei tiedettykään. Eikä tilanne ole siitä liiemmin muuttunut.
Pohjois-Korea on maailman suljetuin valtio. Se on stalinismin viimeinen linnake. Se on ydinasevaltio. Sen armeija on maailman neljänneksi suurin. Mikäli kaikki koulutetut reservit kutsutaan palvelukseen, se on toiseksi suurin. Se on edelleen virallisesti sotatilassa eteläisen naapurinsa kanssa Korean sodan jäljiltä, vuoden 1953 raja on yhä vain aselepolinja. Aselepolinja on samalla maailman suurin elintasokuilu; asukasta kohti laskettu BKT on Etelä-Koreassa virallisten tilastojen mukaan noin 20-kertainen, todellisuudessa kukaan ei tiedä Pohjois-Korean oikeaa tilannetta. Etelässä eletään kehittyneen teollisuusvaltion yltäkylläisyydessä, pohjoisessa syödään ruohoa.
Sanalla sanoen Pohjois-Korean tilanne on räjähdysherkkä. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu lähivuosina. Ainoa, mistä ollaan yksimielisiä on se, että Kim Jong-un on avain. Pohjois-Korean tulevaisuus riippuu siitä, mitä hän on. Ei välttämättä siitä, mitä hän ajattelee, koska on vielä epäselvää missä määrin hän on maan todellinen johtaja. Periaatteessa mahdollisuuksia on neljä ja jokaisesta niistä seuraa erilainen skenaario.
1. Nukkehallitsija
On mahdollista, että Kim Jong-un olisi pelkkä nukkehallitsija ilman todellista valtaa. Hänen sijastaan valtaa käyttäisi joku muu, joko yksittäinen henkilö tai klikki. Tätä teoriaa puoltava seikka on lähinnä hänen kokemattomuutensa; hän ei ole tiettävästi koskaan tavannut ulkomaiden merkittäviä johtajia eikä ollut merkittävissä tehtävissä kotimaassaan. Voisiko edes Kim Jong-il antaa todellisen vallan näin kokemattomalle pojalle?
Paljon useampi seikka puhuu kuitenkin nukkehallitsija-teoriaa vastaan. Ensinnäkin, kuka tai ketkä olisivat sitten todellisia pomoja? Esimerkiksi maan virallinen valtionpäämies Kim Yong-nam on jo 83-vuotias ja lienee ollut lähinnä seremoniallinen hahmo vailla merkittävää valtaa. Armeijan vahva mies, 69-vuotias kenraali Ri Yong-ho? 81-vuotias pääministeri Choe Yong-rim? Todennäköisempi ratkaisu on salaperäinen puolustusvoimien poliittisen yleispoliittisen neuvoston varapuheenjohtaja, nousevana tähtenä pidetty kenraali Kim Jong-gak, mutta useimmin esitetty veikkaus de facto -johtajaksi on Kim Jong-Ilin lankomies Jang Sung-taek, 65-vuotias puolustusneuvoston varapuheenjohtaja. Vaatimattomalta kuulostavan tittelin ei pidä antaa hämätä, käytännössä se tarkoittaa Pohjois-Korean toiseksi vaikutusvaltaisinta asemaa, minkä vahvisti marssijärjestys Rakkaan Johtajan hautajaisissa. Merkittävin nukkehallitsija-teoriaa vastustava tosiasia on kuitenkin kysymys: miksi? Jos todellinen valta on jossain muualla kuin Kim Jong-unilla, mihin häntä sitten tarvittaisiin? Ainoa järjellinen syy olisi kansan pitäminen rauhallisena marionetin avulla ja on jotenkin vaikea uskoa, että se olisi tarpeellista, jos jollakulla yksittäisellä hahmolla tai valtaklikillä olisi langat tiukasti käsissään. Mitä kansa muka tekisi, marssisi kaduille pitämään mielenosoituksia? Ei onnistu. Pohjoiskorealaiset ovat käsittämättömän pahasti pihalla muun maailman tilanteesta. On sinänsä ymmärrettävää, että tiedotusvälineet pystytään kontrolloimaan ja ulkomaalaiskontaktit estämään, mutta vähintäänkin outoa että ulkomailla käyneiden pohjoiskorealaisten kertomukset eivät leviä. Maalla on sentään useita suurlähetystöjä, urheilijat ja taiteilijat käyvät kansainvälisillä areenoilla - pelaapa muutama maajoukkuefutari ulkomailla ammatikseen - ja on muitakin työkontakteja. Pohjoiskorealaiset rakentavat etenkin Afrikkaan monumentaalisia patsaita ja monet länsimaiset animaatiofilmit piirretään Pohjois-Koreassa. Toisaalta esigorbatsovilainen Neuvostoliitto oli avoin yhteiskunta Pohjois-Koreaan verrattuna eivätkä sielläkään neukut voineet uskoa millaista lännessä oli. Muistan lapsuudesta kun isän työkaveri meni naimisiin venäläisnaisen kanssa. Tämän päästyä muuttamaan Suomeen oli ensimmäisellä tavaratalokäynnillä tullut itku, kun hän ei voinut kerta kaikkiaan uskoa, että tavarat olivat kenen tahansa ostettavissa. Tähän suhteuttaen on täysin uskottavaa, että pohjoiskorealaiset luulevat oikeasti maansa olevan maailman edistynein. Valtion ote on niin vahva, että on vaikea uskoa, että nukkehallitsijaa tarvittaisiin. Joku vain nimitettäisiin pomoksi ja kaikki tuumaisivat että jaaha ja jatkaisivat entiseen malliin.
Toki on mahdollista, että valtataistelu on käynnissä kulissien takana ja Kim Jong-un on pihalla kuin lumiukko. Tällöin kyse olisi siitä, että isä olisi nimittänyt poikansa duuniin bona fide ja kenraalit olisivat nyökytelleet vieressä sisäänpäin hymyillen. Siinä tapauksessa nyt tapeltaisiin nurkan takana verissä päin ja muutaman kuukauden kuluttua joku olisi selvinnyt kukkulan kuninkaaksi, jolloin Kim voitaisiin hoidella nätisti niskalaukauksella tai mikä nyt korealainen tapa vastaavissa tilanteissa onkaan. Mitään merkkejä tällaisesta valtataistelusta ei kuitenkaan ole havaittu. Päinvastoin, esimerkiksi Ri Je-gangin yllättävä "onnettomuus" viime vuonna ja pääministeri Kim Yong-ilin syrjäyttäminen samoihin aikoihin viittaavat siihen, että valtataistelu seuraajasta käytiin jo Kim Jong-ilin eläessä.
Oletetaan kuitenkin, että Kim Jong-un olisi nukke. Tällöin vaihtoehtoja olisi kaksi: valta olisi jollain yksittäisellä henkilöllä (Jang?) tai sitten klikillä. Jälkimmäisessä tapauksessa valtataistelu olisi piakkoin edessä, ei ainakaan kovin nopeasti tule mieleen tilannetta jossa diktatuurissa mikään johtotroikka olisi pysynyt kovin kauan tasavertaisena ilman että joku olisi raivannut itsensä primus inter paresiksi - vai mitä, Zinovjevin ja Kamenevin haamut? Joka tapauksessa seuraus on yksi johtaja ja paluu vaihtoehtoihin, jotka on seuraavassa lueteltu numeroin 3 ja 4.
2. Siirtymäkausi
Maailman sivu monarkioissa nuoren kuninkaan astuessa valtaistuimelle hänen sijastaan on hallinnut varakuningas tai sijaishallitus siihen asti, kunnes uusi yksinvaltias on saavuttanut tietyn iän tai katsottu valmiiksi hallitsemaan. Tämä vaikuttaa hyvin todennäköiseltä vaihtoehdolta. Kim Jong-il saattoi olla mulkku, mutta ei hän hölmönä olisi selvinnyt. Voi olla, että hän päätti nimittää poikansa seuraajaksi ja lankonsa luotsaamaan häntä muutaman seuraavan vuoden. Tähän viittaa se, että lankomies ilmestyi kuvioihin merkittävänä pelurina pian sen jälkeen kun Kim Jong-ilin vanhin poika Kim Jong-nam tipahti vuosituhannen alussa pois seuraajaehdokkaiden listalta. Tällöin Rakkaan Johtajan oli täytynyt tajuta, että nuorimmainen (sivumennen sanoen, keskimmäinen poika Kim Jong-chul tipahti puh pah pelistä pois koska isä-Kim piti häntä liian naismaisena) ei todennäköisesti olisi vielä valmis hallitsemaan sitten kun hän itse päätyisi Suuren Johtajan viereen mausoleumiin. Siksi piti hankkia luottomies pojalle tutoriksi. Perinteisesti tällaisiin hommiin on nimitetty sukulainen, joten siinäkin mielessä Jang Sung-taek sopi tehtävään kuin chilipippuri kimchiin. Isä-Kimin velipuoli, aiemmin Suomen suurlähettiläänäkin ollut Kim Pyong-il on ilmeisesti joutunut epäsuosioon eikä häntä näkynyt hautajaisissa.
Tästä varsin todennäköisestä tilanteesta on kaksi vaihtoehtoa. Joko homma menee putkeen tai sitten ei. Putkeen meno tarkoittaa sitä, että sijaishallitsija siirtää aikanaan vallan vähitellen tai kertarysäyksellä Kim Jong-unille kuten isä suunnitteli. Ei-putkeen meno taas tarkoittaa sitä, että sijaishallitsija tekee oharit ja yrittää raivata kruununperijän pois tieltä, mikä ei olisi mitään uutta historiassa (soittaako Towerin prinssit kelloja?). Kenties isä-Kim varautui tähänkin pistämällä Jangia vahtimaan muita luottomiehiä, kuten kansallisen puolustusneuvoston varapuheenjohtaja O Kuk-ryolin. Tai sitten sijaishallitsija kuolee tai syrjäytetään kaappauksella ennen kuin kruununperijä on valmis, jolloin isot pojat leikkivät taas jonkin aikaa Kukkulan kuningasta.
Joka tapauksessa siirtymäkausi on siirtymäkausi ja siksi väliaikainen järjestely. Mikäli tällainen tilanne on kyseessä, niin tiedämme asiasta muutaman vuoden kuluttua enemmän. Lopputuloksena on taas kerran yksi absoluuttinen johtaja.
3. Tyranni
Kim Il-sung ja Kim Jong-il olivat tyranneja. Siksi on todennäköistä, että myös Pohjois-Korean seuraava johtaja noudattaa kaavaa. Oletetaan, että seuraaja on todellakin Kim Jong-un, mikä nyt todennäköisintä onkin. Jos Kim haluaa säilyttää valtansa, ainoa tapa siihen on jatkaa tyranniaa. Ei ole esimerkkiä hirmuhallitsijasta, joka olisi kyennyt uudistuksiin ja vallan säilyttämiseen. Toisaalta hän ei edes välttämättä halua uudistuksia. Pohjois-Korea voi jatkaa nykyisellä kaavallaan vaikka maailman tappiin, jos siellä estabilishmentin keskuudessa ei nouse riittävän vahvaa - ja typerää, koska se menettäisi etuoikeutensa onnistuessaan - oppositiota.
Kim Jong-unin tyranniutta puoltaa muutama sekä henkilöön että kulttuuriin liittyvä seikka. Henkilönä nuori Kim on esi-isiensä geeneillä varustettu eikä heitä voi ihmisystäviksi sanoa. Kimin persoonallisuudesta ei tiedetä juuri mitään, mutta hänen ulkomuotonsa kertoo jotakin. Tuollainen ylipaino - jotkut analyytikot epäilevät diabetesta ja korkeaa verenpainetta - jo alle kolmikymppisenä ei kerro ainakaan asketismista tai itsekurista, vaan ahneesta mukavuudenhalusta. Ei hyvä ennuste. Mitä taas Korean kulttuuriin tulee, niin demokraattisista perinteistä maata ei ainakaan voi syyttää. Tyypillinen itäaasialainen vanhempien (sekä iältään että asemaltaan) kunnioittaminen ja kyseenalaistamisen puute on hallitseva piirre. Inhimillisiä perinteitäkään ei ole liiemmin kunnioitettu. Vähän tunnettuja tosiasioita Koreasta ovat esimerkiksi seuraavat vähemmän hauskat yksityiskohdat:
1) Japanilaisten vankileirit toisen maailmansodan aikana olivat suurelta osin korealaisten vartioimia - eivätkä todellakaan erityisen miellyttäviä paikkoja.
2) Korean sota on niitä historian julmimpia, mitä tulee siviileihin ja sotavankeihin kohdistuviin rikoksiin.
3) Etelä-Koreankin demokratia on nuorta perua, aiemmat sotilashallitukset syyllistyivät käsittämättömiin julmuuksiin, jotka on suurelta osin pimitetty jälkimaailmalta. Esimerkiksi Jeju-saaren kapina vaati kymmeniätuhansia kuolleita ja julmuudet saivat SS:n näyttämään partioliikkeeltä. Koko juttua piiloteltiin aina vuoteen 2006 asti.
Jos Kim Jong-un on tyranni jo nyt, tulemme lähiaikoina näkemään sisäisiä puhdistuksia. Niin joutui jopa isä-Kim toimimaan, vaikka hänen seuraajuuttaan ehdittiin valmistella moninkertainen aika vuosia ja hän oli asemaansa valmis. Ulkomaailmalle todennäköinen seuraus tyranniudesta on se, että kaikki jatkuu ennallaan. Pohjois-Korea voi uhitella ohjuksillaan ja ydinaseillaan, mutta siitä ei seuraa mitään vakavampaa. Tyranni - ja mahdolliset valtataistelijat - tajuaa, että vanhentuneella aseistuksella, huonommalla teknologialla ja ilman liittolaisia tosimatsissa tulisi turpiin niin että tärisisi. Pohjois-Koreassa mennään vanhalla kaavalla, kansa kärsii nälästä ja kurjuudesta kuten aina. Ikävä juttu heidän kannaltaan.
4. Uudistaja
Jäljelle jää mielenkiintoisin vaihtoehto. Entäpä jos Kim Jong-un on uudistaja? Johtaja, joka yrittää joko muuttaa totalitaarisen järjestelmän tai jopa yhdistää Koreat rauhanomaisesti, jolloin seuraus on väistämättä Etelä-Korean kapitalistisen järjestelmän dominanssi.
Tätä vaihtoehtoa vastaan puhuvat edellä luetellut tyranniutta puoltavat näkökannat. Mikäli Kim - tai kuka tahansa vahva mies - haluaa säilyttää valtansa ja on järjissään, hän ei ryhdy uudistuksiin. Mikäli taas hän yrittää ryhtyä uudistuksiin tajuamatta mihin on rupeamassa, on hyvin todennäköistä että valtaklikki kykenee syrjäyttämään hänet, koska tällöin Kim ei ole riittävän fiksu suojautuakseen juonitteluja vastaan.
Mikäli Kim on uudistaja, on ilmeistä että hänen on täytettävä kaksi ehtoa: ensinnäkin hänen tulee olla riittävän fiksu kyetäkseen tukahduttamaan uudistuksia vastustavan opposition. Toiseksi hänen tulee haluta kansansa parasta, koska tämä kehitys johtaa mitä todennäköisimmin Koreoiden yhdistymiseen. Ollessaan riittävän fiksu Kim tajuaa, että se johtaa samalla hänen valtansa päättymiseen ja hänen on se hyväksyttävä.
Ensinnäkin Kimin fiksuus. Oletetaan, että Kim todellakin oli salaperäinen sveitsiläiskoulua käynyt Pak Chol. Tämä on varsin todennäköistä yhdennäköisyyden perusteella sekä siksi, että jotenkin kuulostaa varsin epätodennäköiseltä, että korealaisdiplomaattien lapsia lähetettäisiin ulkomaille hankkimaan epäilyttäviä vaikutteita vieläpä siten, että maksettaisiin kalliita lukukausimaksuja. Joka tapauksessa luokkatoverien kertoman mukaan Pak Chol ei ollut koulussa erityisen menestyvä, mikä on saanut analyytikot epäilemään hänen kyvykkyyttään selvitä Pohjois-Korean valtataisteluissa. Eräs seikka on kuitenkin jäänyt huomaamatta. Kim osasi ainakin aluksi heikosti opetuskieli saksaa, tosin kielitaito parani. Luokkatoverien kertoman mukaan hän menestyi koulussa keskinkertaisesti muissa oppiaineissa, mutta hyvin matematiikassa. Jos osaa opetuskieltä huonosti, niin luulisi eksaktissa aineessa menestymisen olevan mahdotonta. Niin se onkin, jos on heikot älynlahjat. Mutta fiksulle ihmiselle matematiikka on helppo oppiaine, vaikka sitä opiskelisi suahiliksi osaamatta sanaakaan. Ei tarvitse muuta kuin käyttää järkeään, mikä taas ei ole kielitaidosta kiinni. Näin ollen on todennäköistä, että Kim on hoksottimiltaan selvästi keskitason yläpuolella. Tätä puoltaa myös se, että eivät hänen isänsä ja isoisänsä voineet mitään taviksia olla, koska kykenivät nousemaan valtaan ja pysymään siellä. Genetiikka toimii, lisäksi on huomioitava että Kim on ilmeisen älykkään isän kolmesta pojasta se, jonka hän valitsi eli luultavasti fiksuin - etenkin kun kyseessä on nuorin poika, mikä on kaikissa kulttuureissa se epätodennäköisin vallanperijän asema.
Kimin uudistusmielisyyden puolesta puhuvat muutamat hänen harvoista julkisuuteen vuotaneista kommenteistaan. Hänen isänsä japanilainen sushi-kokki kertoi nuoren Kimin todenneen kerran: Tässä me olemme, pelaamme korista, ratsastamme, ajamme vesiskoottereilla ja pidämme hauskaa. Mutta entäpä tavallisten ihmisten elämä? Lisäksi hän mainitsi Kimin todenneen, että maan teollisuusteknologia on pahasti jälkeenjäänyttä. Toisaalta hän kertoo myös nuoremman Kimin olevan aivan samanlainen kuin isänsä. Mutta oliko sekin vain teeskentelyä - varmin keino tulla valituksi seuraajaksi on miellyttää edeltäjäänsä. Mikäli Kim on uudistaja, hän on tajunnut että ei kannata mennä sanomaan: Faija hei, minä haluaisin tuoda kapitalismin rakkaaseen kotimaahamme, vaan hän on teeskennellyt kilttiä poikaa.
Tuskin ulkomailla vietetyt opiskeluvuodet ovat jääneet vaikuttamatta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Kim Jong-Ilin vanhimman pojan poika, 17-vuotias Kim Han-sol opiskelee UWC-koulussa Bosniassa ja hänen väitetään usein ilmaisseen internetissä tuntevansa syyllisyyttä perheensä osuudesta Pohjois-Korean tragediaan. Jos Kim Jong-uniiin tarttui vähänkin samanlaisia ajatuksia, seuraukset voivat olla erikoisia.
Mikäli Kim Jong-un haluaa toteuttaa uudistuksia, hänen on ensin kyettävä saavuttamaan isänsä ja isoisänsä veroinen valta-asema. Jos hän yrittää liian aikaisin, hänet syöstään vallasta. Siksi on luultavaa, että ainakin muutama seuraava vuosi mennään entiseen malliin. Jos sitten aikanaan uudistuksia tulee, ne saattavat edetä joko vähitellen tai samalla rytinävauhdilla kuin Saksojen tapauksessa. Lopputuloksena tulee kuitenkin olemaan yhdistynyt Korea.
Kummallista kyllä, Kim Jong-unin ollessa uudistaja hänen pahin ongelmansa ei ole sisä- vaan ulkopoliittinen. Yhdistynyt Korea ei näet ole kenenkään alueen valtapelurin etu. Alueen merkittävimmät tekijät ovat Koreaa neljältä suunnalta ympäröivät vallat: tärkeimpinä idässä Japani ja lännessä Kiina, vähän vähemmän merkityksellisinä pohjoisessa Venäjä ja etelässä Taiwan. Viidentenä on Yhdysvallat, jolla on lusikka joka sopassa ja melkein 30 000 sotilasta Etelä-Koreassa.
Vertailukohtaa Koreoiden yhdistymiselle on haettu Saksoista, mikä onkin hyvä analogia. Eroja on neljä oleellista:
1) Saksat eivät käyneet keskinäistä sotaa. Tosin tämän painolasti Koreoiden suhteessa vähenee koko ajan, koska nuorimmatkin sodan henkilökohtaisesti muistavat ovat jo yli kuusikymppisiä.
2) Elintasokuilu oli monin verroin pienempi.
3) Itä-Saksan väkiluku oli noin neljäsosa Länsi-Saksasta, kun taas Pohjois-Korean väkiluku on noin puolet Etelä-Koreasta.
4) Vanhan vitsin mukaan Itä-Saksassa oli kommunismin vastustajia saman verran kuin Kiinassa eli noin 15 miljoonaa. Tämä johtui siitä, että idässä tiedettiin aika tarkkaan, missä lännessä mennään. Nyt taas pohjoisessa ei liene kovin kummoista kuvaa siitä, miten hyvin asiat ovat etelässä.
Näistä eroista 2 ja 3 kertovat, että yhdistyminen tulee suhteessa paljon kalliimmaksi kuin Saksojen tapauksessa, 1 ja 4 taas kertovat että henkinen yhdistyminen lienee sekin vaikeampaa. Ongelmat ovat sitä luokkaa, että Etelä-Koreassa läheskään kaikki eivät toivo yhdistymistä.
Mikäli yhdistyminen kuitenkin tapahtuisi, seuraukset olisivat etenkin taloudellisesti merkittävät. Aluksi tietysti etelä kokisi melkoisen iskun, mutta vähitellen tilanne tasoittuisi. Itse asiassa ennen Korean sotaa maan pohjoisosa oli teollistunut ja etelää pidettiin takapajuisena maanviljelysalueena. Tapahtuisi ainakin seuraavaa:
1) Korean teollisuusmahti saisi halpatyövoimaa pohjoisesta
2) Seuraavan kymmenen vuoden aikana laadukas teollisuustuotanto moninkertaistuisi (muistelen jostain lukeneeni, että se kaupunki, jossa on eniten tekniikan tohtoreita koko maailmassa on Soul)
3) Etelän kansantaloutta rasittaneita sotilasmenoja voitaisiin leikata murto-osaan
4) Itä-Aasian geostrateginen tilanne heittäisi häränpyllyä
Alueen viisi merkittävintä peluria eivät näistä pitäisi. Kiina inhoaisi halpatuotantoon saamaansa kilpailijaa, lisäksi se menettäisi siitä riippuvaisen Pohjois-Korean. Japani ja Taiwan taas eivät pitäisi kilpailusta teollisuustuotannon alalla, missä Korea voimistuisi huomattavasti, koska siellä yhdistyisivät halpatyövoima, laatuosaaminen ja vähentyneet puolustusmenot. Venäjään tilanne vaikuttaisi luultavasti vähiten, kun taas Yhdysvallat suhtautuu aina nihkeästi status quon muutoksiin.
On kuitenkin kyseenalaista, pystyykö yksikään ulkovalta tai Etelä-Korea tapahtumien vyöryä estämään, jos Kim Jong-un jonakin kauniina aamuna käskee avata Koreoiden välisen rajan.
Uusi johtaja Kim Jong-un on vielä salaperäisempi kuin edeltäjänsä. Isoisä Kim Il-sung oli julkinen hahmo jo ennen Pohjois-Korean syntymistä ja siksi hänestä tiedetään suhteellisenkin paljon. Isä Kim Jong-il oli Korean jaon tapahtuessa muutaman vuoden ikäinen pikkupoika. Hänestä kasvatettiin määrätietoisesti Suuren Johtajan seuraajaa parinkymmenen vuoden ajan. 80-luvulta lähtien tuleva johtaja esiintyi julkisuudessa jonkin verran ja salaperäisyyden verhosta huolimatta hänestä tiedettiin edes jotakin valtaannousun tapahtuessa 1994. Sen jälkeen varmojen tietojen määrä ei liiemmin kasvanut, sen sijaan tiedettiin kyllä varmasti että maa oli tiukasti hänen rautahansikkaassaan pakollisten puhdistusten oltua ohi.
Kun Kim Jong-un pääsi muutama vuosi sitten seuraajan asemaan, hänestä tunnettiin lännessä vain yksi ainoa, 11-vuotiaana otettu valokuva. Paljastui, että hän - mitä todennäköisimmin - oli käynyt Sveitsissä yksityiskoulua parin vuoden ajan 14-15 vuoden iässä salanimellä Pak Chol ja piti koripallosta. Paljon muuta ei tiedettykään. Eikä tilanne ole siitä liiemmin muuttunut.
Pohjois-Korea on maailman suljetuin valtio. Se on stalinismin viimeinen linnake. Se on ydinasevaltio. Sen armeija on maailman neljänneksi suurin. Mikäli kaikki koulutetut reservit kutsutaan palvelukseen, se on toiseksi suurin. Se on edelleen virallisesti sotatilassa eteläisen naapurinsa kanssa Korean sodan jäljiltä, vuoden 1953 raja on yhä vain aselepolinja. Aselepolinja on samalla maailman suurin elintasokuilu; asukasta kohti laskettu BKT on Etelä-Koreassa virallisten tilastojen mukaan noin 20-kertainen, todellisuudessa kukaan ei tiedä Pohjois-Korean oikeaa tilannetta. Etelässä eletään kehittyneen teollisuusvaltion yltäkylläisyydessä, pohjoisessa syödään ruohoa.
Sanalla sanoen Pohjois-Korean tilanne on räjähdysherkkä. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu lähivuosina. Ainoa, mistä ollaan yksimielisiä on se, että Kim Jong-un on avain. Pohjois-Korean tulevaisuus riippuu siitä, mitä hän on. Ei välttämättä siitä, mitä hän ajattelee, koska on vielä epäselvää missä määrin hän on maan todellinen johtaja. Periaatteessa mahdollisuuksia on neljä ja jokaisesta niistä seuraa erilainen skenaario.
1. Nukkehallitsija
On mahdollista, että Kim Jong-un olisi pelkkä nukkehallitsija ilman todellista valtaa. Hänen sijastaan valtaa käyttäisi joku muu, joko yksittäinen henkilö tai klikki. Tätä teoriaa puoltava seikka on lähinnä hänen kokemattomuutensa; hän ei ole tiettävästi koskaan tavannut ulkomaiden merkittäviä johtajia eikä ollut merkittävissä tehtävissä kotimaassaan. Voisiko edes Kim Jong-il antaa todellisen vallan näin kokemattomalle pojalle?
Paljon useampi seikka puhuu kuitenkin nukkehallitsija-teoriaa vastaan. Ensinnäkin, kuka tai ketkä olisivat sitten todellisia pomoja? Esimerkiksi maan virallinen valtionpäämies Kim Yong-nam on jo 83-vuotias ja lienee ollut lähinnä seremoniallinen hahmo vailla merkittävää valtaa. Armeijan vahva mies, 69-vuotias kenraali Ri Yong-ho? 81-vuotias pääministeri Choe Yong-rim? Todennäköisempi ratkaisu on salaperäinen puolustusvoimien poliittisen yleispoliittisen neuvoston varapuheenjohtaja, nousevana tähtenä pidetty kenraali Kim Jong-gak, mutta useimmin esitetty veikkaus de facto -johtajaksi on Kim Jong-Ilin lankomies Jang Sung-taek, 65-vuotias puolustusneuvoston varapuheenjohtaja. Vaatimattomalta kuulostavan tittelin ei pidä antaa hämätä, käytännössä se tarkoittaa Pohjois-Korean toiseksi vaikutusvaltaisinta asemaa, minkä vahvisti marssijärjestys Rakkaan Johtajan hautajaisissa. Merkittävin nukkehallitsija-teoriaa vastustava tosiasia on kuitenkin kysymys: miksi? Jos todellinen valta on jossain muualla kuin Kim Jong-unilla, mihin häntä sitten tarvittaisiin? Ainoa järjellinen syy olisi kansan pitäminen rauhallisena marionetin avulla ja on jotenkin vaikea uskoa, että se olisi tarpeellista, jos jollakulla yksittäisellä hahmolla tai valtaklikillä olisi langat tiukasti käsissään. Mitä kansa muka tekisi, marssisi kaduille pitämään mielenosoituksia? Ei onnistu. Pohjoiskorealaiset ovat käsittämättömän pahasti pihalla muun maailman tilanteesta. On sinänsä ymmärrettävää, että tiedotusvälineet pystytään kontrolloimaan ja ulkomaalaiskontaktit estämään, mutta vähintäänkin outoa että ulkomailla käyneiden pohjoiskorealaisten kertomukset eivät leviä. Maalla on sentään useita suurlähetystöjä, urheilijat ja taiteilijat käyvät kansainvälisillä areenoilla - pelaapa muutama maajoukkuefutari ulkomailla ammatikseen - ja on muitakin työkontakteja. Pohjoiskorealaiset rakentavat etenkin Afrikkaan monumentaalisia patsaita ja monet länsimaiset animaatiofilmit piirretään Pohjois-Koreassa. Toisaalta esigorbatsovilainen Neuvostoliitto oli avoin yhteiskunta Pohjois-Koreaan verrattuna eivätkä sielläkään neukut voineet uskoa millaista lännessä oli. Muistan lapsuudesta kun isän työkaveri meni naimisiin venäläisnaisen kanssa. Tämän päästyä muuttamaan Suomeen oli ensimmäisellä tavaratalokäynnillä tullut itku, kun hän ei voinut kerta kaikkiaan uskoa, että tavarat olivat kenen tahansa ostettavissa. Tähän suhteuttaen on täysin uskottavaa, että pohjoiskorealaiset luulevat oikeasti maansa olevan maailman edistynein. Valtion ote on niin vahva, että on vaikea uskoa, että nukkehallitsijaa tarvittaisiin. Joku vain nimitettäisiin pomoksi ja kaikki tuumaisivat että jaaha ja jatkaisivat entiseen malliin.
Toki on mahdollista, että valtataistelu on käynnissä kulissien takana ja Kim Jong-un on pihalla kuin lumiukko. Tällöin kyse olisi siitä, että isä olisi nimittänyt poikansa duuniin bona fide ja kenraalit olisivat nyökytelleet vieressä sisäänpäin hymyillen. Siinä tapauksessa nyt tapeltaisiin nurkan takana verissä päin ja muutaman kuukauden kuluttua joku olisi selvinnyt kukkulan kuninkaaksi, jolloin Kim voitaisiin hoidella nätisti niskalaukauksella tai mikä nyt korealainen tapa vastaavissa tilanteissa onkaan. Mitään merkkejä tällaisesta valtataistelusta ei kuitenkaan ole havaittu. Päinvastoin, esimerkiksi Ri Je-gangin yllättävä "onnettomuus" viime vuonna ja pääministeri Kim Yong-ilin syrjäyttäminen samoihin aikoihin viittaavat siihen, että valtataistelu seuraajasta käytiin jo Kim Jong-ilin eläessä.
Oletetaan kuitenkin, että Kim Jong-un olisi nukke. Tällöin vaihtoehtoja olisi kaksi: valta olisi jollain yksittäisellä henkilöllä (Jang?) tai sitten klikillä. Jälkimmäisessä tapauksessa valtataistelu olisi piakkoin edessä, ei ainakaan kovin nopeasti tule mieleen tilannetta jossa diktatuurissa mikään johtotroikka olisi pysynyt kovin kauan tasavertaisena ilman että joku olisi raivannut itsensä primus inter paresiksi - vai mitä, Zinovjevin ja Kamenevin haamut? Joka tapauksessa seuraus on yksi johtaja ja paluu vaihtoehtoihin, jotka on seuraavassa lueteltu numeroin 3 ja 4.
2. Siirtymäkausi
Maailman sivu monarkioissa nuoren kuninkaan astuessa valtaistuimelle hänen sijastaan on hallinnut varakuningas tai sijaishallitus siihen asti, kunnes uusi yksinvaltias on saavuttanut tietyn iän tai katsottu valmiiksi hallitsemaan. Tämä vaikuttaa hyvin todennäköiseltä vaihtoehdolta. Kim Jong-il saattoi olla mulkku, mutta ei hän hölmönä olisi selvinnyt. Voi olla, että hän päätti nimittää poikansa seuraajaksi ja lankonsa luotsaamaan häntä muutaman seuraavan vuoden. Tähän viittaa se, että lankomies ilmestyi kuvioihin merkittävänä pelurina pian sen jälkeen kun Kim Jong-ilin vanhin poika Kim Jong-nam tipahti vuosituhannen alussa pois seuraajaehdokkaiden listalta. Tällöin Rakkaan Johtajan oli täytynyt tajuta, että nuorimmainen (sivumennen sanoen, keskimmäinen poika Kim Jong-chul tipahti puh pah pelistä pois koska isä-Kim piti häntä liian naismaisena) ei todennäköisesti olisi vielä valmis hallitsemaan sitten kun hän itse päätyisi Suuren Johtajan viereen mausoleumiin. Siksi piti hankkia luottomies pojalle tutoriksi. Perinteisesti tällaisiin hommiin on nimitetty sukulainen, joten siinäkin mielessä Jang Sung-taek sopi tehtävään kuin chilipippuri kimchiin. Isä-Kimin velipuoli, aiemmin Suomen suurlähettiläänäkin ollut Kim Pyong-il on ilmeisesti joutunut epäsuosioon eikä häntä näkynyt hautajaisissa.
Tästä varsin todennäköisestä tilanteesta on kaksi vaihtoehtoa. Joko homma menee putkeen tai sitten ei. Putkeen meno tarkoittaa sitä, että sijaishallitsija siirtää aikanaan vallan vähitellen tai kertarysäyksellä Kim Jong-unille kuten isä suunnitteli. Ei-putkeen meno taas tarkoittaa sitä, että sijaishallitsija tekee oharit ja yrittää raivata kruununperijän pois tieltä, mikä ei olisi mitään uutta historiassa (soittaako Towerin prinssit kelloja?). Kenties isä-Kim varautui tähänkin pistämällä Jangia vahtimaan muita luottomiehiä, kuten kansallisen puolustusneuvoston varapuheenjohtaja O Kuk-ryolin. Tai sitten sijaishallitsija kuolee tai syrjäytetään kaappauksella ennen kuin kruununperijä on valmis, jolloin isot pojat leikkivät taas jonkin aikaa Kukkulan kuningasta.
Joka tapauksessa siirtymäkausi on siirtymäkausi ja siksi väliaikainen järjestely. Mikäli tällainen tilanne on kyseessä, niin tiedämme asiasta muutaman vuoden kuluttua enemmän. Lopputuloksena on taas kerran yksi absoluuttinen johtaja.
3. Tyranni
Kim Il-sung ja Kim Jong-il olivat tyranneja. Siksi on todennäköistä, että myös Pohjois-Korean seuraava johtaja noudattaa kaavaa. Oletetaan, että seuraaja on todellakin Kim Jong-un, mikä nyt todennäköisintä onkin. Jos Kim haluaa säilyttää valtansa, ainoa tapa siihen on jatkaa tyranniaa. Ei ole esimerkkiä hirmuhallitsijasta, joka olisi kyennyt uudistuksiin ja vallan säilyttämiseen. Toisaalta hän ei edes välttämättä halua uudistuksia. Pohjois-Korea voi jatkaa nykyisellä kaavallaan vaikka maailman tappiin, jos siellä estabilishmentin keskuudessa ei nouse riittävän vahvaa - ja typerää, koska se menettäisi etuoikeutensa onnistuessaan - oppositiota.
Kim Jong-unin tyranniutta puoltaa muutama sekä henkilöön että kulttuuriin liittyvä seikka. Henkilönä nuori Kim on esi-isiensä geeneillä varustettu eikä heitä voi ihmisystäviksi sanoa. Kimin persoonallisuudesta ei tiedetä juuri mitään, mutta hänen ulkomuotonsa kertoo jotakin. Tuollainen ylipaino - jotkut analyytikot epäilevät diabetesta ja korkeaa verenpainetta - jo alle kolmikymppisenä ei kerro ainakaan asketismista tai itsekurista, vaan ahneesta mukavuudenhalusta. Ei hyvä ennuste. Mitä taas Korean kulttuuriin tulee, niin demokraattisista perinteistä maata ei ainakaan voi syyttää. Tyypillinen itäaasialainen vanhempien (sekä iältään että asemaltaan) kunnioittaminen ja kyseenalaistamisen puute on hallitseva piirre. Inhimillisiä perinteitäkään ei ole liiemmin kunnioitettu. Vähän tunnettuja tosiasioita Koreasta ovat esimerkiksi seuraavat vähemmän hauskat yksityiskohdat:
1) Japanilaisten vankileirit toisen maailmansodan aikana olivat suurelta osin korealaisten vartioimia - eivätkä todellakaan erityisen miellyttäviä paikkoja.
2) Korean sota on niitä historian julmimpia, mitä tulee siviileihin ja sotavankeihin kohdistuviin rikoksiin.
3) Etelä-Koreankin demokratia on nuorta perua, aiemmat sotilashallitukset syyllistyivät käsittämättömiin julmuuksiin, jotka on suurelta osin pimitetty jälkimaailmalta. Esimerkiksi Jeju-saaren kapina vaati kymmeniätuhansia kuolleita ja julmuudet saivat SS:n näyttämään partioliikkeeltä. Koko juttua piiloteltiin aina vuoteen 2006 asti.
Jos Kim Jong-un on tyranni jo nyt, tulemme lähiaikoina näkemään sisäisiä puhdistuksia. Niin joutui jopa isä-Kim toimimaan, vaikka hänen seuraajuuttaan ehdittiin valmistella moninkertainen aika vuosia ja hän oli asemaansa valmis. Ulkomaailmalle todennäköinen seuraus tyranniudesta on se, että kaikki jatkuu ennallaan. Pohjois-Korea voi uhitella ohjuksillaan ja ydinaseillaan, mutta siitä ei seuraa mitään vakavampaa. Tyranni - ja mahdolliset valtataistelijat - tajuaa, että vanhentuneella aseistuksella, huonommalla teknologialla ja ilman liittolaisia tosimatsissa tulisi turpiin niin että tärisisi. Pohjois-Koreassa mennään vanhalla kaavalla, kansa kärsii nälästä ja kurjuudesta kuten aina. Ikävä juttu heidän kannaltaan.
4. Uudistaja
Jäljelle jää mielenkiintoisin vaihtoehto. Entäpä jos Kim Jong-un on uudistaja? Johtaja, joka yrittää joko muuttaa totalitaarisen järjestelmän tai jopa yhdistää Koreat rauhanomaisesti, jolloin seuraus on väistämättä Etelä-Korean kapitalistisen järjestelmän dominanssi.
Tätä vaihtoehtoa vastaan puhuvat edellä luetellut tyranniutta puoltavat näkökannat. Mikäli Kim - tai kuka tahansa vahva mies - haluaa säilyttää valtansa ja on järjissään, hän ei ryhdy uudistuksiin. Mikäli taas hän yrittää ryhtyä uudistuksiin tajuamatta mihin on rupeamassa, on hyvin todennäköistä että valtaklikki kykenee syrjäyttämään hänet, koska tällöin Kim ei ole riittävän fiksu suojautuakseen juonitteluja vastaan.
Mikäli Kim on uudistaja, on ilmeistä että hänen on täytettävä kaksi ehtoa: ensinnäkin hänen tulee olla riittävän fiksu kyetäkseen tukahduttamaan uudistuksia vastustavan opposition. Toiseksi hänen tulee haluta kansansa parasta, koska tämä kehitys johtaa mitä todennäköisimmin Koreoiden yhdistymiseen. Ollessaan riittävän fiksu Kim tajuaa, että se johtaa samalla hänen valtansa päättymiseen ja hänen on se hyväksyttävä.
Ensinnäkin Kimin fiksuus. Oletetaan, että Kim todellakin oli salaperäinen sveitsiläiskoulua käynyt Pak Chol. Tämä on varsin todennäköistä yhdennäköisyyden perusteella sekä siksi, että jotenkin kuulostaa varsin epätodennäköiseltä, että korealaisdiplomaattien lapsia lähetettäisiin ulkomaille hankkimaan epäilyttäviä vaikutteita vieläpä siten, että maksettaisiin kalliita lukukausimaksuja. Joka tapauksessa luokkatoverien kertoman mukaan Pak Chol ei ollut koulussa erityisen menestyvä, mikä on saanut analyytikot epäilemään hänen kyvykkyyttään selvitä Pohjois-Korean valtataisteluissa. Eräs seikka on kuitenkin jäänyt huomaamatta. Kim osasi ainakin aluksi heikosti opetuskieli saksaa, tosin kielitaito parani. Luokkatoverien kertoman mukaan hän menestyi koulussa keskinkertaisesti muissa oppiaineissa, mutta hyvin matematiikassa. Jos osaa opetuskieltä huonosti, niin luulisi eksaktissa aineessa menestymisen olevan mahdotonta. Niin se onkin, jos on heikot älynlahjat. Mutta fiksulle ihmiselle matematiikka on helppo oppiaine, vaikka sitä opiskelisi suahiliksi osaamatta sanaakaan. Ei tarvitse muuta kuin käyttää järkeään, mikä taas ei ole kielitaidosta kiinni. Näin ollen on todennäköistä, että Kim on hoksottimiltaan selvästi keskitason yläpuolella. Tätä puoltaa myös se, että eivät hänen isänsä ja isoisänsä voineet mitään taviksia olla, koska kykenivät nousemaan valtaan ja pysymään siellä. Genetiikka toimii, lisäksi on huomioitava että Kim on ilmeisen älykkään isän kolmesta pojasta se, jonka hän valitsi eli luultavasti fiksuin - etenkin kun kyseessä on nuorin poika, mikä on kaikissa kulttuureissa se epätodennäköisin vallanperijän asema.
Kimin uudistusmielisyyden puolesta puhuvat muutamat hänen harvoista julkisuuteen vuotaneista kommenteistaan. Hänen isänsä japanilainen sushi-kokki kertoi nuoren Kimin todenneen kerran: Tässä me olemme, pelaamme korista, ratsastamme, ajamme vesiskoottereilla ja pidämme hauskaa. Mutta entäpä tavallisten ihmisten elämä? Lisäksi hän mainitsi Kimin todenneen, että maan teollisuusteknologia on pahasti jälkeenjäänyttä. Toisaalta hän kertoo myös nuoremman Kimin olevan aivan samanlainen kuin isänsä. Mutta oliko sekin vain teeskentelyä - varmin keino tulla valituksi seuraajaksi on miellyttää edeltäjäänsä. Mikäli Kim on uudistaja, hän on tajunnut että ei kannata mennä sanomaan: Faija hei, minä haluaisin tuoda kapitalismin rakkaaseen kotimaahamme, vaan hän on teeskennellyt kilttiä poikaa.
Tuskin ulkomailla vietetyt opiskeluvuodet ovat jääneet vaikuttamatta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Kim Jong-Ilin vanhimman pojan poika, 17-vuotias Kim Han-sol opiskelee UWC-koulussa Bosniassa ja hänen väitetään usein ilmaisseen internetissä tuntevansa syyllisyyttä perheensä osuudesta Pohjois-Korean tragediaan. Jos Kim Jong-uniiin tarttui vähänkin samanlaisia ajatuksia, seuraukset voivat olla erikoisia.
Mikäli Kim Jong-un haluaa toteuttaa uudistuksia, hänen on ensin kyettävä saavuttamaan isänsä ja isoisänsä veroinen valta-asema. Jos hän yrittää liian aikaisin, hänet syöstään vallasta. Siksi on luultavaa, että ainakin muutama seuraava vuosi mennään entiseen malliin. Jos sitten aikanaan uudistuksia tulee, ne saattavat edetä joko vähitellen tai samalla rytinävauhdilla kuin Saksojen tapauksessa. Lopputuloksena tulee kuitenkin olemaan yhdistynyt Korea.
Kummallista kyllä, Kim Jong-unin ollessa uudistaja hänen pahin ongelmansa ei ole sisä- vaan ulkopoliittinen. Yhdistynyt Korea ei näet ole kenenkään alueen valtapelurin etu. Alueen merkittävimmät tekijät ovat Koreaa neljältä suunnalta ympäröivät vallat: tärkeimpinä idässä Japani ja lännessä Kiina, vähän vähemmän merkityksellisinä pohjoisessa Venäjä ja etelässä Taiwan. Viidentenä on Yhdysvallat, jolla on lusikka joka sopassa ja melkein 30 000 sotilasta Etelä-Koreassa.
Vertailukohtaa Koreoiden yhdistymiselle on haettu Saksoista, mikä onkin hyvä analogia. Eroja on neljä oleellista:
1) Saksat eivät käyneet keskinäistä sotaa. Tosin tämän painolasti Koreoiden suhteessa vähenee koko ajan, koska nuorimmatkin sodan henkilökohtaisesti muistavat ovat jo yli kuusikymppisiä.
2) Elintasokuilu oli monin verroin pienempi.
3) Itä-Saksan väkiluku oli noin neljäsosa Länsi-Saksasta, kun taas Pohjois-Korean väkiluku on noin puolet Etelä-Koreasta.
4) Vanhan vitsin mukaan Itä-Saksassa oli kommunismin vastustajia saman verran kuin Kiinassa eli noin 15 miljoonaa. Tämä johtui siitä, että idässä tiedettiin aika tarkkaan, missä lännessä mennään. Nyt taas pohjoisessa ei liene kovin kummoista kuvaa siitä, miten hyvin asiat ovat etelässä.
Näistä eroista 2 ja 3 kertovat, että yhdistyminen tulee suhteessa paljon kalliimmaksi kuin Saksojen tapauksessa, 1 ja 4 taas kertovat että henkinen yhdistyminen lienee sekin vaikeampaa. Ongelmat ovat sitä luokkaa, että Etelä-Koreassa läheskään kaikki eivät toivo yhdistymistä.
Mikäli yhdistyminen kuitenkin tapahtuisi, seuraukset olisivat etenkin taloudellisesti merkittävät. Aluksi tietysti etelä kokisi melkoisen iskun, mutta vähitellen tilanne tasoittuisi. Itse asiassa ennen Korean sotaa maan pohjoisosa oli teollistunut ja etelää pidettiin takapajuisena maanviljelysalueena. Tapahtuisi ainakin seuraavaa:
1) Korean teollisuusmahti saisi halpatyövoimaa pohjoisesta
2) Seuraavan kymmenen vuoden aikana laadukas teollisuustuotanto moninkertaistuisi (muistelen jostain lukeneeni, että se kaupunki, jossa on eniten tekniikan tohtoreita koko maailmassa on Soul)
3) Etelän kansantaloutta rasittaneita sotilasmenoja voitaisiin leikata murto-osaan
4) Itä-Aasian geostrateginen tilanne heittäisi häränpyllyä
Alueen viisi merkittävintä peluria eivät näistä pitäisi. Kiina inhoaisi halpatuotantoon saamaansa kilpailijaa, lisäksi se menettäisi siitä riippuvaisen Pohjois-Korean. Japani ja Taiwan taas eivät pitäisi kilpailusta teollisuustuotannon alalla, missä Korea voimistuisi huomattavasti, koska siellä yhdistyisivät halpatyövoima, laatuosaaminen ja vähentyneet puolustusmenot. Venäjään tilanne vaikuttaisi luultavasti vähiten, kun taas Yhdysvallat suhtautuu aina nihkeästi status quon muutoksiin.
On kuitenkin kyseenalaista, pystyykö yksikään ulkovalta tai Etelä-Korea tapahtumien vyöryä estämään, jos Kim Jong-un jonakin kauniina aamuna käskee avata Koreoiden välisen rajan.
keskiviikko 28. joulukuuta 2011
Sivallus CCXIII
Sähkönjakelu katkesi sadoiltatuhansilta kotitalouksilta myrskyn takia. Nykyihminen on niin riippuvainen sähköstä, että talvipimeillä ei ole juuri mitään tekemistä. Telkkari on pimeänä eikä pleikkari toimi. Syyskuussa onkin sitten odotettavissa baby boom.
sunnuntai 25. joulukuuta 2011
Sivallus CCXII
Korkeushypyn maailmanmestari Kajsa Bergqvist tuli sitten ulos kaapista ja osoitti virheelliseksi ennakkoluulon, jonka mukaan ruotsalaiset tykkäävät vain pojista.
torstai 22. joulukuuta 2011
Toisen maailmansodan joulukuuset
Armeijaslangissa joulukuuseksi tavattiin ainakin entisaikaan nimittää heppua, joka koristautuu erilaisin kunnia-, koulutushaara- ja taitomerkein. Vaikka ansiotta ei tietenkään merkkejä kanneta, koristautumishalukkaille irvaillaan vähintäänkin selän takana. Monet ansioituneet sotilaat eivät liiemmin leveile, esimerkiksi sotamarsalkka Gerd von Rundstedt piti kuulemma kunniamerkkejä vain silloin kun erikseen käskettiin eikä aina silloinkaan.
Tässä yksikössä ei sitten olla mitään joulukuusia, ilmoitti upseerikokelas jakaessaan meille ykkösluokan ampumamerkit peruskoulutuskaudella. Näitä pidätte vain siihen asti, että olette ansainneet koulutushaaramerkkinne. Eikä pidettykään. Aina siihen asti kunnes tupakaveri kertoi kokemuksensa. Oli nähnyt viikonloppulomalla rakuunan jolla oli kolmannen luokan kuntomerkki. Sellaisen sai juoksemalla 2600 metriä Cooperissa, mille nauroimme räkäisesti. Eihän muita kuin ykkösluokan merkkejä edes jaettu, mutta kuulemma sotkusta sai niitä ostaa. Hymyt hyytyivät kun tarina jatkui. Molemmat olivat vonganneet samaa naista ja tämä kolmannen luokan hevosmies oli vienyt voiton, naiset kun harakoiden tapaan ovat kiiltävän perään. Tupakaverilla taas oli tyhjä rintamus, kun ykkösluokan kunto- ja ampumamerkkejä oli kielletty pitämästä. Eikä koulutushaaramerkki tietenkään sanonut vosulle mitään. Siitä eteenpäin me pojat pistettiin merkit rintataskuun lomille lähtiessä ja kasarmin portin jäätyä taakse ruuvailtiin pillumagneetit rintaan.
Mutta asiaan. Tämä kirjoitus ei käsittele mitään sudenpentujen taitomerkkejä, vaan ihan oikeaa rautaa eli korkeimpia mahdollisia kunniamerkkejä. Joka armeijassa - jopa Italian - oli sankarinsa, jotka saivat enemmän kuin muut. Tässä kymmenen eri maata ja niistä jokaisesta esittelyssä yksi komeimmin koristeltu toisen maailmansodan aikainen rintamasotilas.
10. Japani: Saburo Sakai
Aloitetaan heti poikkeuksella. Saburo Sakai ei saanut ainuttakaan kunniamerkkiä, koska japanilaisiin tapoihin ei kuulu palkita eloonjääneitä. Laivaston hävittäjälentäjä Sakai ei ole edes eniten ilmavoittoja saavuttanut japanilainen; hänen noin 64 ilmavoittoaan oikeuttavat listalla viidenteen (tilastot vaihtelevat) sijaan. Sakai liittyi Japanin laivastoon 16-vuotiaana 1933 ja valmistui lentäjäksi luokkansa parhaana opiskelijana 1937. Hän lensi Zero-hävittäjää Kiinan taisteluissa ja sittemmin toisen maailmansodan alettua Filippiineillä, Indonesiassa ja Uudessa-Guineassa. Elokuussa 1942 Sakailla oli jo kymmenittäin ilmavoittoja, kun hän haavoittui vaikeasti Guadalcanalilla. Toinen silmä täysin sokeana, toinen heikentyneenä, vasen puoli ruumiista halvaantuneena, käsi ja jalka haavoittuneena hän onnistui palaamaan taistelusta tukikohtaansa. Japanissa hänet leikattiin, mutta toinen silmä jäi sokeaksi. Alkuvuodesta 1943 hänet määrättiin kouluttajaksi, mutta sotatilanteen heikennyttyä puolisokea mies komennettiin takaisin rintamalle 1944. Huolimatta fyysisistä rajoitteistaan Sakai onnistui yhä ampumaan alas vihollisia, vaikka lensikin uudenaikaisia vihollishävittäjiä vastaan vanhentuneella Zerollaan. Sodan päättyessä hänet oli ylennetty aliluutnantiksi - harvinaislaatuinen tapaus luokkatietoisessa Japanin laivastossa. Elämäkerrassaan Samurai Sakai sanoi yhä olevansa valmis lentämään kymmenen vuoden tauon jälkeen, jos kommunistiset voimat uhkaavat Japania. Hänen myöhempi elämänsä osoitti, että vihollisista voi tulla ystäviä. Sakai lähetti tyttärensä opiskelemaan USA:han, jossa tämä meni naimisiin ja Sakain lapsenlapset ovat amerikkalaisia. Mies itse kuoli 2000 oltuaan USA:n sotilastukikohdassa järjestettyjen illallisten kunniavieraana.
9. Hollanti: Erik Hazelhoff Roelfzema
Hollanti ei paljon ehtinyt pistää Saksalle kampoihin 1940. Yksi sen sotilaista oli nuori Hazelhoff, joka liittyi vastarintaliikkeeseen pian miehityksen jälkeen. Seuraavana vuonna hän onnistui pakenemaan sveitsiläisen (!) kauppalaivan mukana Englantiin, jossa hän liittyi Hollannin pakolaisarmeijaan toimien aluksi vastarintaliikkeen agenttien yhteysmiehenä. Hän teki viisitoista tiedustelumatkaa pikkuveneillä Hollannin rannikolle. Turhautuneena tehottomaan toimintaan hän liittyi RAF:aan, jossa hänet koulutettiin Mosquito-pilotiksi. Hän lensi 72 taistelulentoa ja sai Lentoansioristin sekä Hollannin korkeimman sotilaskunniamerkin, Vilhelmin mitalin. Sodan lopussa hänet nimitettiin kuningatar Vilhelmiinan adjutantiksi. Tässä tehtävässä Hazelhoff lensi konetta, jolla maanpaossa ollut kuningasperhe palasi Hollantiin. Hänen elämästään tehtiin elokuva 1977, pääosassa Rutger Hauer ja ohjaajana myöhemmin Hollywoodissa mainetta niittänyt Paul Verhoeven.
8. Norja: Gunnar Sönsteby
Tätä nykyä 93-vuotias Sönsteby on tämän listan henkilöistä ainoa, joka on yhä elossa. Saksalaisten miehittäessä Norjan hän taisteli Oslon ympäristössä liittyen sittemmin vastarintaliikkeeseen. Käytyään sabotaasikoulutuksessa Englannissa hänet lähetettiin takaisin Norjaan, jossa hän otti osaa useisiin iskuihin. Ansioistaan vastarintaliikkeen johdossa ja henkilökohtaisesta urheudestaan hän on ainoa, joka on saanut Norjan korkeimman sotilaskunniamerkin Krigskorsetin kolmesti. Sönsteby ikuistettiin valkokankaalle muutama vuosi sitten sivuhahmona elokuvassa Max Manus.
7. Ranska: Pierre Clostermann
Ranskalaisten kunniamerkkijärjestelmä on tolkuton sekamelska, jossa ei vapaudesta, veljeydestä eikä etenkään tasa-arvoisuudesta ole tietoakaan kunniamerkkiluokkien ollessa yleensä sotilasarvoon sidottuja. Tunnetuin taistelussa esitetystä urheudesta myönnettävä kunniamerkki on Croix de Guerre, joita myönnettiin toisessa maailmansodassa tuhansittain. Mikäli sotilas mainittiin päiväkäskyssä, hän sai kunniamerkkiinsä lisää koristeita. Vapaan Ranskan joukoissa lentänyt hävittäjäpilotti Clostermann sai näitä eniten, yhteensä 19 kappaletta. 23 ilmavoittoa saavuttanut Clostermann tunnetaan parhaiten pian sodan jälkeen ilmestyneestä ilmailukirjallisuuden klassikostaan Suuri sirkus.
6. Italia: Luigi Durand de la Penne
Italialainen sotilasteknologia on kautta aikain ollut edistyksellistä ja innovatiivista. Italian sotataidossa on puolestaan perinteisesti ollut pielessä vain kolme asiaa: strategia, taktiikka ja taistelutaito. Nille, jotka ovat osoittaneet näistä poikkeavaa toimintaa, on ollut tapana myöntää Kultainen mitali sotilaallisesta urhoollisuudesta. Eräs italialaisen teknologian neronleimauksista oli pienoissukellusvene eli ihmistorpedo, possuksi kutsuttu vekotin. Luigi Durand de la Penne oli 27-vuotias laivaston yliluutnantti, joka valittiin johtamaan pienoissukellusveneillä tehtyä hyökkäystä Aleksandrian satamassa majailevia brittien taistelulaivoja vastaan. Kolme "possua", kukin kahta sammakkomiestä kantaen, livahti sataman suojaverkon ali. De la Penne joutui jättämään räjähdyspanokset HMS Valiantin alapuolelle pohjaan possun juututtua kiinni mutaan, mutta jäi vangiksi jouduttuaan nousemaan pintaan. Laivan kannella hän odotti, kunnes räjähdykseen oli kymmenen minuuttia aikaa ja ilmoitti sitten laivan kapteenille odotettavissa olevasta räjähdyksestä kehottaen evakuoimaan laivan. Kommodori Morgan vaati tietää räjähdyspanoksen paikan, mutta de la Penne kieltäytyi kertomasta. Hän tiesi, että laiva ehtisi siirtyä pakoon ja antoi brittien ymmärtää panoksen olevan kiinnitettynä runkoon. Päällikkö kieltäytyi evakuoimasta eikä de la Penne taipunut oman kuolemansa uhallakaan. Laiva upposi, mutta matalaan veteen ja kyettiin korjaamaan toimintakuntoiseksi vuodessa. De la Penne jäi sotavangiksi, mutta siirtyi liittoutuneiden palvelukseen Italian vaihdettua puolta. Sodan jälkeen hän sai maansa korkeimman kunniamerkin Aleksandrian hyökkäyksestä. Medaglia d'Oron kiinnittäjänä piti olla kruununprinssi Umberto, mutta vara-amiraaliksi ylennetty entinen vihollinen Charles Morgan pyysi ja sai kunnian toimia tässä tehtävässä.
5. Neuvostoliitto: Aleksandr Pokryshkin
Neuvostoliiton sankarin arvonimi ja sen merkkinä kultainen tähti myönnettiin 12745 henkilölle. 101 sai sen kahdesti, kolme kolmesti ja kaksi neljästi. Kaksi viimeistä olivat marsalkka Zukov ja synttärilahjoiksi tähtiä itselleen myönnellyt Leonid Breznev. Kolmesti tähden saaneista yksi oli marsalkka Budjennyi ja kaksi muuta hävittäjä-ässiä, Pokryshkinin ohella Ivan Kozedub. Näistä kahdesta Pokryshkin sai Leninin kunniamerkin kuudesti Kozedubin joutuessa tyytymään kahteen, joten häntä voi pitää ansioituneempana, vaikka Kozedub johtikin ilmavoitoissa 62-59. Ensimmäisen ilmavoittonsa Pokryshkin sai jo Operaatio Barbarossan toisena päivänä, vaikka ensimmäisenäkin hän oli ampunut koneen alas - kyseessä sattui olemaan Sukhoi Su-2 kevyt pommittaja, joka oli vielä niin salainen etteivät neuvostopilotit tienneet sen olemassaolosta vaan luulivat viholliseksi. Viikkoa myöhemmin hänet ammuttiin alas linjojen takana ja julistettiin kuolleeksi, mutta niin vain mies kömpi takaisin omien puolelle etenevien saksalaisten keskeltä. 1944 Pokryshkin asetettiin lentokieltoon sankarin säästämiseksi, mutta hän asiasta vähät välitti ja jatkoi lentämistä. Sodan jälkeen hän yleni ilmavoimien marsalkaksi, joskin hänen tehtävänsä olivat arvoon nähden alempia.
4. Suomi: Martti Aho
Toisen luokan Mannerheim-risti myönnettiin kaikkiaan 191 sotilaalle, neljälle kahdesti. Näistä neljästä kaksi oli Suomen ilmavoimien menestyksekkäintä hävittäjä-ässää Ilmari Juutilainen ja Hans Wind, kolmas divisioonankomentaja Aaro Pajari. Tuntemattomin nelikosta on epäilemättä Martti Aho. Hänet on kuitenkin nostettu tässä esiin siksi, että Mannerheim-ristien saajista Ahon meriitit ovat tietyssä kohdassa merkittävämmät kuin kummallakaan hävittäjä-ässällä. Mannerheim-risti luotiin talvisodan jälkeen, mutta niitä alettiin myöntää vasta jatkosodan ansioista. Välirauhan aikana tehtiin kuitenkin satoja esityksiä Mannerheim-ristin saajiksi. Myöhemmistä kaksinkertaisista ritareista heidän joukossaan olivat ainoastaan Aho ja Pajari, joista Pajari ei ollut etulinjan taistelija eikä siksi tähän listaan valittavissa. Kapteeni Aho oli talvisodassa aluksi komppanianpäällikkö, sitten pataljoonankomentaja ja johti sodan lopussa kahta vahvistettua pataljoonaa Laatokan koillispuolella Pitkärannan taisteluissa. Melkoinen suoritus, kun vielä huomioi hänen ehtineen haavoittua kahdesti. Jatkosodassa majuri Aho toimi alussa JR 50:n komentajana - aika harvinainen tehtävä majurille - ja hänelle myönnettiin Mannerheim-risti nro 52 1.3.1942, tuolloin jo everstiluutnantiksi ylennettynä. Toinen risti tuli Lapin sodan ansioista 16.10.1944. Kesän suurhyökkäyksen aikana Aho oli ylennetty everstiksi ja haavoittunut Ihantalassa vajaa viikko myöhemmin.
3. Yhdysvallat: Audie Murphy
Harva voi kehua näytelleensä itseään omassa elämäkertafilmissään, mutta tämä mies voi. Pearl Harborin jälkeen Murphy yritti värväytyä, mutta 17-vuotias hylättiin aluksi alaikäisenä. Uudella yrityksellä seuraavana vuonna 18-vuotiaana sekä merijalkaväki, laskuvarjojääkärit että laivasto hylkäsivät nuorukaisen vain 167-senttisenä ja 50-kiloisena. Lopulta armeija hyväksyi ja Murphy pääsi tositoimiin Sisilian maihinnousussa 1943. Vuotta myöhemmin hän ansaitsi Ranskassa Kongressin kunniamitalin, USA:n korkeimman kunniamerkin ja sittemmin kenttäylennyksen upseeriksi. Kaikkiaan Murphy sai 33 yhdysvaltalaista kunniamerkkiä (mm. kaksi Hopeatähteä, kaksi Pronssitähteä ja kolme Purppurasydäntä) ja muutamia ulkomaisia (mm. Croix de Guerren). Sodan päättyessä hän ei ollut vielä täyttänyt 21 vuotta. Sodan jälkeen Murphy kirjoitti muistelmansa ja ryhtyi näyttelijäksi, jolloin hän sai kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen esittää itseään elämäkertaansa perustuvassa elokuvassa To Hell and Back.
2. Iso-Britannia: Charles Upham
Ison-Britannian ja Kansainyhteisön korkein mahdollinen kunniamerkki on Viktorian risti, joita myönnettiin toisessa maailmansodassa 181 sotilaalle. Uusiseelantilainen Upham oli ainoa, joka sai sen kahdesti. Ensimmäisen kerran hän sai sen vänrikkinä Kreetan taistelussa ja toistamiseen kapteenina 1945 ansioistaan vuoden 1942 Egyptin taisteluissa. Jälkimmäisellä kerralla Upham oli haavoittunut johdettuaan hyökkäystä ja tuhottuaan henkilökohtaisesti saksalaispanssarivaunun. Kun haavat oli hoidettu rykmentin sidontapaikalla, Upham palasi johtamaan komppaniaansa saksalaisten vastahyökkäyksessä. Komppania piti asemansa, kunnes sen vahvuus oli supistunut kuuteen mieheen, jolloin ylivoimaiset viholliset valtasivat asemat ja Upham jäi vangiksi. Useiden karkausyritysten jälkeen hänet siirrettiin pahamaineiseen Colditzin linnaan, jossa hän vapautui sotavankeudesta amerikkalaisten vallattua sen sodan loppuvaiheissa. Upham murtautui tällöin linnan asevarastoon, varustautui ja lähti metsästämään saksalaisia omin päin. Sodan jälkeen Upham palasi kotimaahansa, jossa hänen hyväkseen järjestettiin keräys. Keräyksen tuotoilla oli tarkoitus ostaa Uphamille maatila, mutta hän lahjoitti rahat hyväntekeväisyyteen ja osti maatilan velaksi. Väitetään, että koko loppuelämänsä aikana hän ei sallinut yhtäkään saksalaisvalmisteista autoa tiluksilleen.
1. Saksa: Hans-Ulrich Rudel
Natsi-Saksan merkittävin kunniamerkki oli Rautaristin ritariristi. Sen sai kaikkiaan 7365 sotilasta, joista 890 kahdesti (tammenlehvä), 160 kolmesti (miekat) ja 27 neljästi (timantit). Vain kerran se myönnettiin viidennen kerran, josta merkkinä tammenlehvät kullattiin. Hans-Ulrich Rudelin ansiolista on liian pitkä suorasanaisesti kerrottuna, se on pakko esittää luettelona suurimmaksi osaksi hänestä kirjoitettua Stuka-lentäjä -kirjaa lainaten:
- 2530 sotalentoa
- 519 tuhottua panssarivaunua
- yksi upotettu taistelulaiva
- kaksi upotettua risteilijää
- yksi upotettu hävittäjä
- 70 upotettua maihinnousualusta
- neljä tuhottua panssarijunaa
- useita tuhottuja siltoja
- yli 800 tuhottua maakulkuneuvoa
- yli 150 tuhottua tykki-, pst- tai it-asemaa
- yhdeksän ilmavoittoa
- tuli 32 kertaa alasammutuksi
- pelasti kuusi miehistöä vihollisen selustasta Stukansa kyytiin
- haavoittui viidesti
- Stalin lupasi 100 000 ruplan palkkion Rudelista
- maaliskuussa 1945 palasi lentämään, vaikka oli edellisessä kuussa menettänyt toisen jalkansa polven alapuolelta tultuaan alasammutuksi ja tuhosi yksijalkaisenakin vielä 26 panssarivaunua.
Sodan jälkeen sisukas eversti jatkoi tyylillään ja kiipesi mm. läntisen pallonpuoliskon korkeimman vuoren Aconcaguan huipulle. Siinä sivussa hän aiheutti muutamia pienimuotoisia skandaaleja natsiyhteyksillään. Rudelin hautajaisissa 1982 kaksi suihkuhävittäjää teki ylilennon, mutta ymmärrettävistä syistä Bundeswehrin upseerit väittivät sen tapahtuneen sattumalta.
Tässä yksikössä ei sitten olla mitään joulukuusia, ilmoitti upseerikokelas jakaessaan meille ykkösluokan ampumamerkit peruskoulutuskaudella. Näitä pidätte vain siihen asti, että olette ansainneet koulutushaaramerkkinne. Eikä pidettykään. Aina siihen asti kunnes tupakaveri kertoi kokemuksensa. Oli nähnyt viikonloppulomalla rakuunan jolla oli kolmannen luokan kuntomerkki. Sellaisen sai juoksemalla 2600 metriä Cooperissa, mille nauroimme räkäisesti. Eihän muita kuin ykkösluokan merkkejä edes jaettu, mutta kuulemma sotkusta sai niitä ostaa. Hymyt hyytyivät kun tarina jatkui. Molemmat olivat vonganneet samaa naista ja tämä kolmannen luokan hevosmies oli vienyt voiton, naiset kun harakoiden tapaan ovat kiiltävän perään. Tupakaverilla taas oli tyhjä rintamus, kun ykkösluokan kunto- ja ampumamerkkejä oli kielletty pitämästä. Eikä koulutushaaramerkki tietenkään sanonut vosulle mitään. Siitä eteenpäin me pojat pistettiin merkit rintataskuun lomille lähtiessä ja kasarmin portin jäätyä taakse ruuvailtiin pillumagneetit rintaan.
Mutta asiaan. Tämä kirjoitus ei käsittele mitään sudenpentujen taitomerkkejä, vaan ihan oikeaa rautaa eli korkeimpia mahdollisia kunniamerkkejä. Joka armeijassa - jopa Italian - oli sankarinsa, jotka saivat enemmän kuin muut. Tässä kymmenen eri maata ja niistä jokaisesta esittelyssä yksi komeimmin koristeltu toisen maailmansodan aikainen rintamasotilas.
10. Japani: Saburo Sakai
Aloitetaan heti poikkeuksella. Saburo Sakai ei saanut ainuttakaan kunniamerkkiä, koska japanilaisiin tapoihin ei kuulu palkita eloonjääneitä. Laivaston hävittäjälentäjä Sakai ei ole edes eniten ilmavoittoja saavuttanut japanilainen; hänen noin 64 ilmavoittoaan oikeuttavat listalla viidenteen (tilastot vaihtelevat) sijaan. Sakai liittyi Japanin laivastoon 16-vuotiaana 1933 ja valmistui lentäjäksi luokkansa parhaana opiskelijana 1937. Hän lensi Zero-hävittäjää Kiinan taisteluissa ja sittemmin toisen maailmansodan alettua Filippiineillä, Indonesiassa ja Uudessa-Guineassa. Elokuussa 1942 Sakailla oli jo kymmenittäin ilmavoittoja, kun hän haavoittui vaikeasti Guadalcanalilla. Toinen silmä täysin sokeana, toinen heikentyneenä, vasen puoli ruumiista halvaantuneena, käsi ja jalka haavoittuneena hän onnistui palaamaan taistelusta tukikohtaansa. Japanissa hänet leikattiin, mutta toinen silmä jäi sokeaksi. Alkuvuodesta 1943 hänet määrättiin kouluttajaksi, mutta sotatilanteen heikennyttyä puolisokea mies komennettiin takaisin rintamalle 1944. Huolimatta fyysisistä rajoitteistaan Sakai onnistui yhä ampumaan alas vihollisia, vaikka lensikin uudenaikaisia vihollishävittäjiä vastaan vanhentuneella Zerollaan. Sodan päättyessä hänet oli ylennetty aliluutnantiksi - harvinaislaatuinen tapaus luokkatietoisessa Japanin laivastossa. Elämäkerrassaan Samurai Sakai sanoi yhä olevansa valmis lentämään kymmenen vuoden tauon jälkeen, jos kommunistiset voimat uhkaavat Japania. Hänen myöhempi elämänsä osoitti, että vihollisista voi tulla ystäviä. Sakai lähetti tyttärensä opiskelemaan USA:han, jossa tämä meni naimisiin ja Sakain lapsenlapset ovat amerikkalaisia. Mies itse kuoli 2000 oltuaan USA:n sotilastukikohdassa järjestettyjen illallisten kunniavieraana.
9. Hollanti: Erik Hazelhoff Roelfzema
Hollanti ei paljon ehtinyt pistää Saksalle kampoihin 1940. Yksi sen sotilaista oli nuori Hazelhoff, joka liittyi vastarintaliikkeeseen pian miehityksen jälkeen. Seuraavana vuonna hän onnistui pakenemaan sveitsiläisen (!) kauppalaivan mukana Englantiin, jossa hän liittyi Hollannin pakolaisarmeijaan toimien aluksi vastarintaliikkeen agenttien yhteysmiehenä. Hän teki viisitoista tiedustelumatkaa pikkuveneillä Hollannin rannikolle. Turhautuneena tehottomaan toimintaan hän liittyi RAF:aan, jossa hänet koulutettiin Mosquito-pilotiksi. Hän lensi 72 taistelulentoa ja sai Lentoansioristin sekä Hollannin korkeimman sotilaskunniamerkin, Vilhelmin mitalin. Sodan lopussa hänet nimitettiin kuningatar Vilhelmiinan adjutantiksi. Tässä tehtävässä Hazelhoff lensi konetta, jolla maanpaossa ollut kuningasperhe palasi Hollantiin. Hänen elämästään tehtiin elokuva 1977, pääosassa Rutger Hauer ja ohjaajana myöhemmin Hollywoodissa mainetta niittänyt Paul Verhoeven.
8. Norja: Gunnar Sönsteby
Tätä nykyä 93-vuotias Sönsteby on tämän listan henkilöistä ainoa, joka on yhä elossa. Saksalaisten miehittäessä Norjan hän taisteli Oslon ympäristössä liittyen sittemmin vastarintaliikkeeseen. Käytyään sabotaasikoulutuksessa Englannissa hänet lähetettiin takaisin Norjaan, jossa hän otti osaa useisiin iskuihin. Ansioistaan vastarintaliikkeen johdossa ja henkilökohtaisesta urheudestaan hän on ainoa, joka on saanut Norjan korkeimman sotilaskunniamerkin Krigskorsetin kolmesti. Sönsteby ikuistettiin valkokankaalle muutama vuosi sitten sivuhahmona elokuvassa Max Manus.
7. Ranska: Pierre Clostermann
Ranskalaisten kunniamerkkijärjestelmä on tolkuton sekamelska, jossa ei vapaudesta, veljeydestä eikä etenkään tasa-arvoisuudesta ole tietoakaan kunniamerkkiluokkien ollessa yleensä sotilasarvoon sidottuja. Tunnetuin taistelussa esitetystä urheudesta myönnettävä kunniamerkki on Croix de Guerre, joita myönnettiin toisessa maailmansodassa tuhansittain. Mikäli sotilas mainittiin päiväkäskyssä, hän sai kunniamerkkiinsä lisää koristeita. Vapaan Ranskan joukoissa lentänyt hävittäjäpilotti Clostermann sai näitä eniten, yhteensä 19 kappaletta. 23 ilmavoittoa saavuttanut Clostermann tunnetaan parhaiten pian sodan jälkeen ilmestyneestä ilmailukirjallisuuden klassikostaan Suuri sirkus.
6. Italia: Luigi Durand de la Penne
Italialainen sotilasteknologia on kautta aikain ollut edistyksellistä ja innovatiivista. Italian sotataidossa on puolestaan perinteisesti ollut pielessä vain kolme asiaa: strategia, taktiikka ja taistelutaito. Nille, jotka ovat osoittaneet näistä poikkeavaa toimintaa, on ollut tapana myöntää Kultainen mitali sotilaallisesta urhoollisuudesta. Eräs italialaisen teknologian neronleimauksista oli pienoissukellusvene eli ihmistorpedo, possuksi kutsuttu vekotin. Luigi Durand de la Penne oli 27-vuotias laivaston yliluutnantti, joka valittiin johtamaan pienoissukellusveneillä tehtyä hyökkäystä Aleksandrian satamassa majailevia brittien taistelulaivoja vastaan. Kolme "possua", kukin kahta sammakkomiestä kantaen, livahti sataman suojaverkon ali. De la Penne joutui jättämään räjähdyspanokset HMS Valiantin alapuolelle pohjaan possun juututtua kiinni mutaan, mutta jäi vangiksi jouduttuaan nousemaan pintaan. Laivan kannella hän odotti, kunnes räjähdykseen oli kymmenen minuuttia aikaa ja ilmoitti sitten laivan kapteenille odotettavissa olevasta räjähdyksestä kehottaen evakuoimaan laivan. Kommodori Morgan vaati tietää räjähdyspanoksen paikan, mutta de la Penne kieltäytyi kertomasta. Hän tiesi, että laiva ehtisi siirtyä pakoon ja antoi brittien ymmärtää panoksen olevan kiinnitettynä runkoon. Päällikkö kieltäytyi evakuoimasta eikä de la Penne taipunut oman kuolemansa uhallakaan. Laiva upposi, mutta matalaan veteen ja kyettiin korjaamaan toimintakuntoiseksi vuodessa. De la Penne jäi sotavangiksi, mutta siirtyi liittoutuneiden palvelukseen Italian vaihdettua puolta. Sodan jälkeen hän sai maansa korkeimman kunniamerkin Aleksandrian hyökkäyksestä. Medaglia d'Oron kiinnittäjänä piti olla kruununprinssi Umberto, mutta vara-amiraaliksi ylennetty entinen vihollinen Charles Morgan pyysi ja sai kunnian toimia tässä tehtävässä.
5. Neuvostoliitto: Aleksandr Pokryshkin
Neuvostoliiton sankarin arvonimi ja sen merkkinä kultainen tähti myönnettiin 12745 henkilölle. 101 sai sen kahdesti, kolme kolmesti ja kaksi neljästi. Kaksi viimeistä olivat marsalkka Zukov ja synttärilahjoiksi tähtiä itselleen myönnellyt Leonid Breznev. Kolmesti tähden saaneista yksi oli marsalkka Budjennyi ja kaksi muuta hävittäjä-ässiä, Pokryshkinin ohella Ivan Kozedub. Näistä kahdesta Pokryshkin sai Leninin kunniamerkin kuudesti Kozedubin joutuessa tyytymään kahteen, joten häntä voi pitää ansioituneempana, vaikka Kozedub johtikin ilmavoitoissa 62-59. Ensimmäisen ilmavoittonsa Pokryshkin sai jo Operaatio Barbarossan toisena päivänä, vaikka ensimmäisenäkin hän oli ampunut koneen alas - kyseessä sattui olemaan Sukhoi Su-2 kevyt pommittaja, joka oli vielä niin salainen etteivät neuvostopilotit tienneet sen olemassaolosta vaan luulivat viholliseksi. Viikkoa myöhemmin hänet ammuttiin alas linjojen takana ja julistettiin kuolleeksi, mutta niin vain mies kömpi takaisin omien puolelle etenevien saksalaisten keskeltä. 1944 Pokryshkin asetettiin lentokieltoon sankarin säästämiseksi, mutta hän asiasta vähät välitti ja jatkoi lentämistä. Sodan jälkeen hän yleni ilmavoimien marsalkaksi, joskin hänen tehtävänsä olivat arvoon nähden alempia.
4. Suomi: Martti Aho
Toisen luokan Mannerheim-risti myönnettiin kaikkiaan 191 sotilaalle, neljälle kahdesti. Näistä neljästä kaksi oli Suomen ilmavoimien menestyksekkäintä hävittäjä-ässää Ilmari Juutilainen ja Hans Wind, kolmas divisioonankomentaja Aaro Pajari. Tuntemattomin nelikosta on epäilemättä Martti Aho. Hänet on kuitenkin nostettu tässä esiin siksi, että Mannerheim-ristien saajista Ahon meriitit ovat tietyssä kohdassa merkittävämmät kuin kummallakaan hävittäjä-ässällä. Mannerheim-risti luotiin talvisodan jälkeen, mutta niitä alettiin myöntää vasta jatkosodan ansioista. Välirauhan aikana tehtiin kuitenkin satoja esityksiä Mannerheim-ristin saajiksi. Myöhemmistä kaksinkertaisista ritareista heidän joukossaan olivat ainoastaan Aho ja Pajari, joista Pajari ei ollut etulinjan taistelija eikä siksi tähän listaan valittavissa. Kapteeni Aho oli talvisodassa aluksi komppanianpäällikkö, sitten pataljoonankomentaja ja johti sodan lopussa kahta vahvistettua pataljoonaa Laatokan koillispuolella Pitkärannan taisteluissa. Melkoinen suoritus, kun vielä huomioi hänen ehtineen haavoittua kahdesti. Jatkosodassa majuri Aho toimi alussa JR 50:n komentajana - aika harvinainen tehtävä majurille - ja hänelle myönnettiin Mannerheim-risti nro 52 1.3.1942, tuolloin jo everstiluutnantiksi ylennettynä. Toinen risti tuli Lapin sodan ansioista 16.10.1944. Kesän suurhyökkäyksen aikana Aho oli ylennetty everstiksi ja haavoittunut Ihantalassa vajaa viikko myöhemmin.
3. Yhdysvallat: Audie Murphy
Harva voi kehua näytelleensä itseään omassa elämäkertafilmissään, mutta tämä mies voi. Pearl Harborin jälkeen Murphy yritti värväytyä, mutta 17-vuotias hylättiin aluksi alaikäisenä. Uudella yrityksellä seuraavana vuonna 18-vuotiaana sekä merijalkaväki, laskuvarjojääkärit että laivasto hylkäsivät nuorukaisen vain 167-senttisenä ja 50-kiloisena. Lopulta armeija hyväksyi ja Murphy pääsi tositoimiin Sisilian maihinnousussa 1943. Vuotta myöhemmin hän ansaitsi Ranskassa Kongressin kunniamitalin, USA:n korkeimman kunniamerkin ja sittemmin kenttäylennyksen upseeriksi. Kaikkiaan Murphy sai 33 yhdysvaltalaista kunniamerkkiä (mm. kaksi Hopeatähteä, kaksi Pronssitähteä ja kolme Purppurasydäntä) ja muutamia ulkomaisia (mm. Croix de Guerren). Sodan päättyessä hän ei ollut vielä täyttänyt 21 vuotta. Sodan jälkeen Murphy kirjoitti muistelmansa ja ryhtyi näyttelijäksi, jolloin hän sai kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen esittää itseään elämäkertaansa perustuvassa elokuvassa To Hell and Back.
2. Iso-Britannia: Charles Upham
Ison-Britannian ja Kansainyhteisön korkein mahdollinen kunniamerkki on Viktorian risti, joita myönnettiin toisessa maailmansodassa 181 sotilaalle. Uusiseelantilainen Upham oli ainoa, joka sai sen kahdesti. Ensimmäisen kerran hän sai sen vänrikkinä Kreetan taistelussa ja toistamiseen kapteenina 1945 ansioistaan vuoden 1942 Egyptin taisteluissa. Jälkimmäisellä kerralla Upham oli haavoittunut johdettuaan hyökkäystä ja tuhottuaan henkilökohtaisesti saksalaispanssarivaunun. Kun haavat oli hoidettu rykmentin sidontapaikalla, Upham palasi johtamaan komppaniaansa saksalaisten vastahyökkäyksessä. Komppania piti asemansa, kunnes sen vahvuus oli supistunut kuuteen mieheen, jolloin ylivoimaiset viholliset valtasivat asemat ja Upham jäi vangiksi. Useiden karkausyritysten jälkeen hänet siirrettiin pahamaineiseen Colditzin linnaan, jossa hän vapautui sotavankeudesta amerikkalaisten vallattua sen sodan loppuvaiheissa. Upham murtautui tällöin linnan asevarastoon, varustautui ja lähti metsästämään saksalaisia omin päin. Sodan jälkeen Upham palasi kotimaahansa, jossa hänen hyväkseen järjestettiin keräys. Keräyksen tuotoilla oli tarkoitus ostaa Uphamille maatila, mutta hän lahjoitti rahat hyväntekeväisyyteen ja osti maatilan velaksi. Väitetään, että koko loppuelämänsä aikana hän ei sallinut yhtäkään saksalaisvalmisteista autoa tiluksilleen.
1. Saksa: Hans-Ulrich Rudel
Natsi-Saksan merkittävin kunniamerkki oli Rautaristin ritariristi. Sen sai kaikkiaan 7365 sotilasta, joista 890 kahdesti (tammenlehvä), 160 kolmesti (miekat) ja 27 neljästi (timantit). Vain kerran se myönnettiin viidennen kerran, josta merkkinä tammenlehvät kullattiin. Hans-Ulrich Rudelin ansiolista on liian pitkä suorasanaisesti kerrottuna, se on pakko esittää luettelona suurimmaksi osaksi hänestä kirjoitettua Stuka-lentäjä -kirjaa lainaten:
- 2530 sotalentoa
- 519 tuhottua panssarivaunua
- yksi upotettu taistelulaiva
- kaksi upotettua risteilijää
- yksi upotettu hävittäjä
- 70 upotettua maihinnousualusta
- neljä tuhottua panssarijunaa
- useita tuhottuja siltoja
- yli 800 tuhottua maakulkuneuvoa
- yli 150 tuhottua tykki-, pst- tai it-asemaa
- yhdeksän ilmavoittoa
- tuli 32 kertaa alasammutuksi
- pelasti kuusi miehistöä vihollisen selustasta Stukansa kyytiin
- haavoittui viidesti
- Stalin lupasi 100 000 ruplan palkkion Rudelista
- maaliskuussa 1945 palasi lentämään, vaikka oli edellisessä kuussa menettänyt toisen jalkansa polven alapuolelta tultuaan alasammutuksi ja tuhosi yksijalkaisenakin vielä 26 panssarivaunua.
Sodan jälkeen sisukas eversti jatkoi tyylillään ja kiipesi mm. läntisen pallonpuoliskon korkeimman vuoren Aconcaguan huipulle. Siinä sivussa hän aiheutti muutamia pienimuotoisia skandaaleja natsiyhteyksillään. Rudelin hautajaisissa 1982 kaksi suihkuhävittäjää teki ylilennon, mutta ymmärrettävistä syistä Bundeswehrin upseerit väittivät sen tapahtuneen sattumalta.
torstai 15. joulukuuta 2011
Sivallus CCXI
Taiteilijat nostivat aikoinaan älämölön, kun perussuomalaisten vaaliohjelmassa haukuttiin postmoderni taide. Nyt nousi uusi älämölö, kun Timo Soini ilmoitti kyseessä olleen tietoisen provokaation. Miksi ihmeessä? Soini osoitti olevansa itsekin postmodernisti tunnustamalla temppunsa; kyseessä oli mitä postmodernein taideperformanssi.
keskiviikko 14. joulukuuta 2011
Salaliittoteoriat
Ei se ole tapahtuma eikä mikään, josta ei ole kehitetty vähintään kolmea salaliittoteoriaa. Virallisia selityksiä ei uskota, vaan väitetään aivan jotakin muuta. Hauska piirre asiassa on, että hörhöinä pidetyt väitteet ovat joskus osoittautuneet tosiksi. Jotkin salaliitot ovat ihan oikeasti toteutuneet ja jopa myöhemmin paljastuneet - onpa täysin mahdollista että nykyinen poliittinen korrektiuskin on kaikkien aikojen salaliitto. Tämä pistää pohtimaan, kuinka moni nykyinen virallinen totuus onkin valhe. Tosin vaihtoehtoisia teorioita ei aina vahvoista todisteista huolimatta uskota, mikäli virallinen totuus on jo tiukasti betonoitu. Esimerkiksi Suomessa kirjailija Arto Paasilinna paljasti jo 70-luvulla teoksessaan Jäniksen vuosi mm. kallonmittauksiin vedoten, ettei Kekkonen olekaan Kekkonen vaan korvattu kaksoisolennolla noin vuonna 1968. Jaakko Okker selvitti jatkotutkimuksissaan kirjassa Herran pelko on herran alku, että Vanha Kekkonen eli Maltillinen eli Tamminiemen vintillä tuuraten välillä Uutta Kekkosta eli Radikaalia. Vaan historiankirjoitus väittää edelleen ihan muuta. Seuraavassa paljastetaan, mitä muutamassa merkittävässä tapahtumassa on oikeasti käynyt ja kuinka metsässä ovat sekä viralliset selitykset että hörhöilijöiden salaliittoteoriat.
Prinsessa Dianan kuolemasta on esitetty lukemattomia salaliittoteorioita, mutta ilmeisin on jäänyt havaitsematta. Kuoleman – tai siis lavastetun kuoleman - ajankohta. Diana ”kuoli” 31.8.1997. Elokuva Men in Black sai ensi-iltansa 2.7.1997. Vajaa kaksi kuukautta aiemmin, juuri riittävästi aikaa suunnitella lavastus. Prinsessa Diana näet oli suuri Elvis-fani ja elokuvassa paljastetaan todeksi laajalle levinnyt epäily: Elvis ei sittenkään ole kuollut, Elvis vain on palannut kotiin muiden alienien kanssa. Diana sai tästä tietää ihastuksensa olevan elossa ja ryhtyi toimiin. Hänellä oli yhteys salaiseen maailmanhallitukseen eli Bilderberg-ryhmään, jonka yhteistyö liskoihmisten ja muiden humanoidien kanssa on hyvin tunnettu. Tarkalleen ei tiedetä, mitä kiristyskeinoa Diana käytti – naisten perinteiset konstit on kelpo veikkaus, olihan Di iästään huolimatta vielä ajokelpoisen näköinen - , mutta onnettomuus lavastettiin ja tiettävästi Diana, jonka viehtymys vanhempiin miehiin tiedetään, elää yhä onnellisena Elviksensä kanssa jollain Karibianmeren paratiisisaarella.
WTC-tornien romahduksen tiedetään hyvin olevan USA:n hallituksen suunnittelema. On totta, että arabiterroristit kaappasivat neljä konetta, mutta se tapahtui amerikkalaisten suunnitelman mukaisesti. Kaksi muuta oli tarkoitettu pelkäksi hämäykseksi ja niiden kohtalo osoittaakin kahden muun koneen tapauksen valheeksi. Pentagoniin tähdätty kone osui huonosti ja toinen epäonnistui kokonaan. Tämä jättää WTC-torneihin törmänneet koneet. Oikeasti, uskooko joku että arabirättipää kykenisi muka osumaan lentokoneella torniin? Todellisuudessa USA:n salainen varjohallitus oli kehittänyt näkymättömyysteknologian ja ampui koneet alas juuri ennen kuin ne olisivat lentäneet ohi WTC-tornien (tai tiedä sitä, vaikka olisivat hyvällä tuurilla osuneetkin). Jättimäisille näkymättömyyskankaille heijastettiin mukamas-osumat, jonka jälkeen koko paikka suljettiin. Tornit ovat edelleen pystyssä näkymättömyysteknologian suojissa. Koko operaation tarkoitus oli hommata varjohallitukselle käyttökelpoista toimitilaa keskeiseltä paikalta. Aiemmin oli jouduttu operoimaan hajautetusti, mikä aiheutti hallinnollista byrokratiaa aivan liikaa. Viimeiset kymmenen vuotta USA:n varjohallitus on voinut toimia tehokkaammin ja sen kyllä huomaa.
John F. Kennedyn murhassa vain yhtä asiaa on pidetty varmana: Lee Harvey Oswald ei häntä ampunut, ei ainakaan yksin. Jokainen jonkin verran tarkka-ammuntaa harjoittanut henkilö tietää, että niitä veemäisimpiä tilanteita on yrittää osua alempana olevaan, vinosti sivulle loittonevaan maaliin. Juuri sellaiseen kuin Kennedy oli. Saattaisi onnistua huippuluokan tarkka-ampujalta, mutta että mättää menemään useita tähdättyjä laukauksia sillä nopeudella kuin Oswaldin väitetään tehneen ja vielä saa muka osumia Mannlicher-Carcanon tapaisella hernepyssyllä. No way, José.
Suosituimpia syyllisiä salaliiton takana ovat olleet mafia, CIA, Neuvostoliitto, Kuuba, talouselämän vaikuttajat, sotateollisuus, varapresidentti Lyndon B. Johnson, FBI:n johtaja J. Edgar Hoover ja monta muuta. Yksi puuttuu listasta. Mies, jolla oli helvetin hyvä syy päästä Kennedy päiviltä. Mies, jolla oli operaatioon vaadittava varallisuus. Mies, joka oli tottunut operaatioihin, jotka eivät kestäneet päivänvaloa. Aristoteles Onassis. Onassis oli tavannut Jackien jo ennen kuin JFK:sta tuli presidentti. Eipä ihme, että kreikkalainen ihastui vaikutusvaltaisesta suvusta lähtöisin olevaan kaunottareen. Ensin piti vain raivata presidentti pois tieltä. Tämäkään ei riittänyt, vaan kesti vielä viisi vuotta ennen kuin Jackie sanoi tahdon. Sitä ennen piti vielä hoidella pikkuveli RFK, kunnes Jackie uskoi.
Kuten pitävästi on jo osoitettu, astronauttien kuukävelyt ovat studiossa lavastettuja. Eikä tällä tarkoiteta niitä klassikkoselityksiä eli miten lippu muka saattoi liehua tyhjiössä, miten astronautit muka selvisivät Van Allenin säteilyvyöhykkeestä jne. Todellisuus on vielä karmeampi. Kuukävelyt oli pakko lavastaa studioon, koska Kuuta ei oikeasti ole edes olemassa! Kuu itse on lavastettu – kyseessä on jättiläismäinen ilmapallo, joka kiertää maata. Kuun osittainen näkyminen aiheutuu siitä, että pallosta karkaa vähitellen kaasua. Täysikuu on vain silloin, kun salaiset huoltolennot täyttävät pallon. Varmin todiste tästä asiasta on, että kuumailmapallot on keksitty jo 1700-luvulla. Tällöin kuu on asetettu taivaalle todennäköisesti joskus 1800-luvun alkupuolella. Ensimmäiset valokuvat Kuusta on näet otettu joskus vuoden 1850 paikkeilla. Ei ole olemassa mitään luotettavia todistetia, että Kuu olisi ollut olemassa aiemmin. Sitä edeltävältä ajalta on pelkkiä piirroksia, jotka eivät todista mitään. Onhan niitä sellaisistakin taruolennoista, joita ei oikeasti ole olemassakaan, kuten vampyyreista ja ihmissusista. Kuu oli vain mielikuvituksen tuotetta, kunnes se jostain syystä jonkin ryhmittymän (Siionin viisaita veikattu) toimesta taivaalle asetettiin.
Estonian uppoamisesta on esitetty mielettömiä teorioita, kun oikeasti kyseessä oli viattoman väärinkäsityksen seuraus. Estonian kapteenin pakatessa kotonaan kamojaan reissua varten vaimo huikkasi hänelle: Hei, eläimet on syöttämättä. Minä ruokin linnut, ruoki sinä kalat.
Ulko-avaruuden humanoidit ovat kaapanneet ihmisiä ufoihinsa jo vuosikymmenien ajan. Useimmat väittävät, että tarkoitus on ollut tutkia ihmisen biologiaa. Tämä ei kuitenkaan ole kuin ufomiesten peitetarina – oikeasti heidän teknologiansa on niin kehittynyttä, että he saavat tietää kaiken haluamansa maan pinnalle lähettämiensä pikobottien avulla. Todellinen syy on heidän mahtava ja kieroutunut huumorintajunsa:
Örghöl: Mitäs me nyt tehtäisiin. Pistetäänkö taas kaukosäteet tyhjentämään opiskelijoiden päät kaikesta kesken tentin?
Przlh: Plääh, tylsää. Kaapataan mieluummin joko paikallinen kylähullu kyytiin pariksi tunniksi ja nauretaan kun kukaan ei kuitenkaan usko sen juttuja jälkeenpäin.
Örghöl: Turhaa vaivaa. Tyydytään vain näyttäytymään jollekulle hasishörhölle ja kehotetaan sitä välittämään ihmiskunnalle tärkeä viesti siitä, että heidän pitäisi rakastaa toisiaan ja lopettaa sotiminen.
Przlh: Ei taas, vastahan me eilen... ei mutta nyt mä keksin. Eiköhän poiketa pitkästä aikaa Juhan af Grannin luona sumpilla.
Että mistäkö minä tämän tiedän? No, pienet vihreät miehet kävivät kertomassa toimintatapansa ja varmemmaksi vakuudeksi nuo kaikki edellä olleet muutkin faktat minulle. Olen luottomiehiä, nähkääs.
Prinsessa Dianan kuolemasta on esitetty lukemattomia salaliittoteorioita, mutta ilmeisin on jäänyt havaitsematta. Kuoleman – tai siis lavastetun kuoleman - ajankohta. Diana ”kuoli” 31.8.1997. Elokuva Men in Black sai ensi-iltansa 2.7.1997. Vajaa kaksi kuukautta aiemmin, juuri riittävästi aikaa suunnitella lavastus. Prinsessa Diana näet oli suuri Elvis-fani ja elokuvassa paljastetaan todeksi laajalle levinnyt epäily: Elvis ei sittenkään ole kuollut, Elvis vain on palannut kotiin muiden alienien kanssa. Diana sai tästä tietää ihastuksensa olevan elossa ja ryhtyi toimiin. Hänellä oli yhteys salaiseen maailmanhallitukseen eli Bilderberg-ryhmään, jonka yhteistyö liskoihmisten ja muiden humanoidien kanssa on hyvin tunnettu. Tarkalleen ei tiedetä, mitä kiristyskeinoa Diana käytti – naisten perinteiset konstit on kelpo veikkaus, olihan Di iästään huolimatta vielä ajokelpoisen näköinen - , mutta onnettomuus lavastettiin ja tiettävästi Diana, jonka viehtymys vanhempiin miehiin tiedetään, elää yhä onnellisena Elviksensä kanssa jollain Karibianmeren paratiisisaarella.
WTC-tornien romahduksen tiedetään hyvin olevan USA:n hallituksen suunnittelema. On totta, että arabiterroristit kaappasivat neljä konetta, mutta se tapahtui amerikkalaisten suunnitelman mukaisesti. Kaksi muuta oli tarkoitettu pelkäksi hämäykseksi ja niiden kohtalo osoittaakin kahden muun koneen tapauksen valheeksi. Pentagoniin tähdätty kone osui huonosti ja toinen epäonnistui kokonaan. Tämä jättää WTC-torneihin törmänneet koneet. Oikeasti, uskooko joku että arabirättipää kykenisi muka osumaan lentokoneella torniin? Todellisuudessa USA:n salainen varjohallitus oli kehittänyt näkymättömyysteknologian ja ampui koneet alas juuri ennen kuin ne olisivat lentäneet ohi WTC-tornien (tai tiedä sitä, vaikka olisivat hyvällä tuurilla osuneetkin). Jättimäisille näkymättömyyskankaille heijastettiin mukamas-osumat, jonka jälkeen koko paikka suljettiin. Tornit ovat edelleen pystyssä näkymättömyysteknologian suojissa. Koko operaation tarkoitus oli hommata varjohallitukselle käyttökelpoista toimitilaa keskeiseltä paikalta. Aiemmin oli jouduttu operoimaan hajautetusti, mikä aiheutti hallinnollista byrokratiaa aivan liikaa. Viimeiset kymmenen vuotta USA:n varjohallitus on voinut toimia tehokkaammin ja sen kyllä huomaa.
John F. Kennedyn murhassa vain yhtä asiaa on pidetty varmana: Lee Harvey Oswald ei häntä ampunut, ei ainakaan yksin. Jokainen jonkin verran tarkka-ammuntaa harjoittanut henkilö tietää, että niitä veemäisimpiä tilanteita on yrittää osua alempana olevaan, vinosti sivulle loittonevaan maaliin. Juuri sellaiseen kuin Kennedy oli. Saattaisi onnistua huippuluokan tarkka-ampujalta, mutta että mättää menemään useita tähdättyjä laukauksia sillä nopeudella kuin Oswaldin väitetään tehneen ja vielä saa muka osumia Mannlicher-Carcanon tapaisella hernepyssyllä. No way, José.
Suosituimpia syyllisiä salaliiton takana ovat olleet mafia, CIA, Neuvostoliitto, Kuuba, talouselämän vaikuttajat, sotateollisuus, varapresidentti Lyndon B. Johnson, FBI:n johtaja J. Edgar Hoover ja monta muuta. Yksi puuttuu listasta. Mies, jolla oli helvetin hyvä syy päästä Kennedy päiviltä. Mies, jolla oli operaatioon vaadittava varallisuus. Mies, joka oli tottunut operaatioihin, jotka eivät kestäneet päivänvaloa. Aristoteles Onassis. Onassis oli tavannut Jackien jo ennen kuin JFK:sta tuli presidentti. Eipä ihme, että kreikkalainen ihastui vaikutusvaltaisesta suvusta lähtöisin olevaan kaunottareen. Ensin piti vain raivata presidentti pois tieltä. Tämäkään ei riittänyt, vaan kesti vielä viisi vuotta ennen kuin Jackie sanoi tahdon. Sitä ennen piti vielä hoidella pikkuveli RFK, kunnes Jackie uskoi.
Kuten pitävästi on jo osoitettu, astronauttien kuukävelyt ovat studiossa lavastettuja. Eikä tällä tarkoiteta niitä klassikkoselityksiä eli miten lippu muka saattoi liehua tyhjiössä, miten astronautit muka selvisivät Van Allenin säteilyvyöhykkeestä jne. Todellisuus on vielä karmeampi. Kuukävelyt oli pakko lavastaa studioon, koska Kuuta ei oikeasti ole edes olemassa! Kuu itse on lavastettu – kyseessä on jättiläismäinen ilmapallo, joka kiertää maata. Kuun osittainen näkyminen aiheutuu siitä, että pallosta karkaa vähitellen kaasua. Täysikuu on vain silloin, kun salaiset huoltolennot täyttävät pallon. Varmin todiste tästä asiasta on, että kuumailmapallot on keksitty jo 1700-luvulla. Tällöin kuu on asetettu taivaalle todennäköisesti joskus 1800-luvun alkupuolella. Ensimmäiset valokuvat Kuusta on näet otettu joskus vuoden 1850 paikkeilla. Ei ole olemassa mitään luotettavia todistetia, että Kuu olisi ollut olemassa aiemmin. Sitä edeltävältä ajalta on pelkkiä piirroksia, jotka eivät todista mitään. Onhan niitä sellaisistakin taruolennoista, joita ei oikeasti ole olemassakaan, kuten vampyyreista ja ihmissusista. Kuu oli vain mielikuvituksen tuotetta, kunnes se jostain syystä jonkin ryhmittymän (Siionin viisaita veikattu) toimesta taivaalle asetettiin.
Estonian uppoamisesta on esitetty mielettömiä teorioita, kun oikeasti kyseessä oli viattoman väärinkäsityksen seuraus. Estonian kapteenin pakatessa kotonaan kamojaan reissua varten vaimo huikkasi hänelle: Hei, eläimet on syöttämättä. Minä ruokin linnut, ruoki sinä kalat.
Ulko-avaruuden humanoidit ovat kaapanneet ihmisiä ufoihinsa jo vuosikymmenien ajan. Useimmat väittävät, että tarkoitus on ollut tutkia ihmisen biologiaa. Tämä ei kuitenkaan ole kuin ufomiesten peitetarina – oikeasti heidän teknologiansa on niin kehittynyttä, että he saavat tietää kaiken haluamansa maan pinnalle lähettämiensä pikobottien avulla. Todellinen syy on heidän mahtava ja kieroutunut huumorintajunsa:
Örghöl: Mitäs me nyt tehtäisiin. Pistetäänkö taas kaukosäteet tyhjentämään opiskelijoiden päät kaikesta kesken tentin?
Przlh: Plääh, tylsää. Kaapataan mieluummin joko paikallinen kylähullu kyytiin pariksi tunniksi ja nauretaan kun kukaan ei kuitenkaan usko sen juttuja jälkeenpäin.
Örghöl: Turhaa vaivaa. Tyydytään vain näyttäytymään jollekulle hasishörhölle ja kehotetaan sitä välittämään ihmiskunnalle tärkeä viesti siitä, että heidän pitäisi rakastaa toisiaan ja lopettaa sotiminen.
Przlh: Ei taas, vastahan me eilen... ei mutta nyt mä keksin. Eiköhän poiketa pitkästä aikaa Juhan af Grannin luona sumpilla.
Että mistäkö minä tämän tiedän? No, pienet vihreät miehet kävivät kertomassa toimintatapansa ja varmemmaksi vakuudeksi nuo kaikki edellä olleet muutkin faktat minulle. Olen luottomiehiä, nähkääs.
lauantai 10. joulukuuta 2011
Sivallus CCX
Lasten suksisiteet voidaan luokitella toimivuuden kannalta kahteen kategoriaan. Täysin paskat ja vielä paskemmat.
torstai 8. joulukuuta 2011
Tämä ei ole mielipidekirjoitus
Olemme tottuneet siihen, että kysymykset luokitellaan kahteen luokkaan: faktakysymykset ja mielipidekysymykset. Faktakysymyksiin on olemassa yksikäsitteinen, oikea vastaus. Mielipidekysymyksiin taas ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä vastauksia, useimmiten jopa hyväksytään että siihen voidaan antaa keskenään ristiriitaisia vastauksia.
Esimerkkejä faktakysymyksistä ovat vaikkapa paljonko on 3 + 2? tai mikä on USA:n pääkaupunki?. Jos tarjoaa vastaukseksi jotakin muuta kuin viisi tai Washington, on yksikäsitteisesti väärässä (ei nyt ruveta saivartelemaan ekvivalenssiluokista tai Philadelphian lyhyestä pääkaupunkikaudesta 1700-luvulla). Vastaavasti mielipidekysymyksinä pidetään esimerkiksi kysymyksiä onko mämmi hyvää? tai pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?.
Tarkastellaan lähemmin mielipidekysymystä onko mämmi hyvää?. Useimpien ihmisten mielestä tähän kysymykseen voi vastata kyllä tai ei ja molemmat vastaukset ovat ristiriitaisuudestaan huolimatta oikeita. Mutta eiväthän ne ole! Oikea vastaus kysymykseen on, että joidenkin mielestä mämmi on hyvää ja joidenkin mielestä pahaa. (Oletetaan että välivaihtoehtoja ei ole, mutta niiden mukaanottaminen ei muuta periaatetta.) Näin ollen mämmin hyvyys ei todellisuudessa ole mielipidekysymys.
Mikäli mämmin hyvyydestä halutaan kyllä- tai ei-vastaus, kysymys on muotoiltava uudestaan: Onko mämmi Pekan mielestä hyvää?. Nyt kysymykseen on yksiselitteinen vastaus, kyllä tai ei. On huomattava, että kysymykseen voi edelleenkin vastata molemmin tavoin, mutta siinä tapauksessa toinen vastaus on yksikäsitteisesti väärä. (Taas on huomattava, että saivartelulle on toki sijansa: Pekan mielestä mämmi voi periaatteessa olla hyvää, mutta se ei ole hyvää mikäli hän on syönyt sitä jo kuusi annosta tai sairastaa oksennustautia. Samaten Pekan mielestä mämmi voi olla pahaa, mutta kyllä hän varmaan sitä söisi jos pariin päivään ei olisi muuta tarjolla. Mutta jätetään vastaisuudessa tässä kirjoituksessa saivartelut käsittelemättä.)
Mämmin hyvyyden kaltaiset ns. makuasioihin (onko jääkiekko kiinnostavaa, tuoksuuko hajuvesi miellyttävältä) liittyvät kysymykset on helppo havaita vastaavanlaisiksi. Mikäli kysymys käsittelee asiaan heterogeenisesti suhtautuvaa joukkoa, sen vastaus on jotain muuta kuin kyllä tai ei. Mikäli kysymys käsittelee yksilöä tai homogeenisesti asiaan suhtautuvaa joukkoa, vastaus on yleensä kyllä tai ei. Joka tapauksessa tarkemmin pohtien havaitaan, että järkevästi muotoiltuun "mielipidekysymykseen" on olemassa yksikäsitteisen oikea vastaus.
On huomattava, että makuasioihin liittyvä kysymys on muotoiltava järkevästi. Se voi olla kieliopillisesti oikea, mutta semanttisesti mieletön. Esimerkki: onko mutkainen tumma?. Tämänkaltaiset kysymykset eivät ole mielekkäitä eikä niihin siksi ole olemassa oikeita eikä vääriä vastauksia.
Yhteenlasku- ja mämmin hyvyys -tyylisiä kysymyksiä enemmän ongelmallisia ovat toisena esimerkkinä olleet pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia? -tyyliset kysymykset. Ongelmallisia siksi, että useimmat ihmiset pitävät mämmityylisiä kysymyksiä mielipidekysymyksinä ja yhteenlaskutyylisiä kysymyksiä faktakysymyksinä, kun taas pakolaistyyliset kysymykset ovat jossain harmaalla alueella näiden välissä. Mutta jos jopa mämmityyliset kysymykset voidaan osoittaa faktakysymyksiksi, on odotettavissa myös harmaan alueen kysymysten olevan todellisuudessa faktakysymyksiä.
Mämmityylisten kysymysten osoittamiseen faktakysymyksistä tarvittiin joko kysymyksen muotoilu järkevämmäksi (niin että kyllä tai ei -vaihtoehto oli järjellinen vastaus) tai sitten vastausvaihtoehtojen määrän lisääminen. Harmaan alueen kysymyksissä periaate on sama, se vain vaatii enemmän työtä.
Otetaan esimerkkinä käsittelyyn kysymys pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?. Tähän osa vastaa kyllä, osa vastaa ei, kuten on ilmeistä jokaiselle joka ei ole elänyt tynnyrissä viimeistä kymmentä vuotta. Toki tämäkin kysymys voidaan redusoida mämmityyliseksi "makukysymykseksi" eli vastata toisten mielestä kyllä ja toisten mielestä ei, tai sitten yksilöidä malliin pitäisikö Annan mielestä Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?, jolloin vastaus lienee kyllä tai ei.
Emme kuitenkaan tee näin. Tällöin jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: joko kysymykseen on olemassa absoluuttisesti oikea kyllä tai ei -vastaus tai sitten kysymykseen ei voi vastata kyllä tai ei. Tutkitaan vaihtoehdot erikseen.
1. Oletetaan, että kysymykseen pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia? on olemassa oikea kyllä tai ei -vastaus. Tällöin osa vastaajista on yksikäsitteisesti väärässä. Kyse on silloin siitä, että he ovat käsittäneet jotakin oleellista väärin. Yksinkertaistettu esimerkki selkeästä faktakysymyksestä: paljonko on kaksi potenssiin kolme?. Kuvitellaan, että kysymykseen annetaan kahdenlaisia vastauksia: a) kahdeksan ja b) kuusi (humanisteille tiedoksi, että b on väärin). Tällöin väärin vastanneet ovat käsittäneet jotakin virheellisesti, todennäköisesti sen että potenssilasku tarkoittaa samaa kuin kertolasku. Tällöin heille pitää hitaasti ja rauhallisesti selittää, mikä meni pieleen, jolloin ainakin osa oppii mitä tarkoitetaan ja osaa laskea tehtävän oikein.
Mikäli pakolaiskysymykseen on olemassa yksikäsitteisesti oikea vastaus, virheellisissä vastauksissa on samantapainen ilmiö. Kuvitellaan, että oikea vastaus kysymykseen on ei (Huomautus: yhtä hyvin voitaisiin olettaa vastauksen olevan kyllä). Kuvitellaan, että syynä siihen on se, että kiintiöpakolaiset vähitellen muuttavat Suomen samanlaiseksi maaksi kuin se persläpi, josta he ovat Suomeen tulleet. Tällöin oikea kysymys on: pitäisikö Suomen muuttua köyhäksi, korruptoituneeksi, sisällissodan repimäksi ja nälänhädästä kärsiväksi maaksi?. Tähän kysymykseen ainoa järkevä vastaus on ei. Koska oletuksemme mukaan tämä on suora seuraus pakolaisten ottamisesta, kysymykset ovat identtisiä ja vastaus pakolaiskysymykseen on myös ei. Se, että jotkut vastaavat kyllä, johtuu tiedon ja/tai ymmärryksen puutteesta.
2. Oletetaan, että kysymykseen ei ole olemassa oikeaa kyllä tai ei -vastausta. Tämä on taas seurausta siitä, että saattaa olla olemassa ihmisiä, joiden mielestä (oletetaan edellisen kohdan oletusten olevan voimassa) Suomen muuttuminen monikulttuuriseksi on niin ihqu asia, että sen hintana kannattaa maksaa köyhyys, korruptio, sisällissota ja nälänhätä. Tällöin kysymys palautuu vastausvaihtoehtojen lisäämiseksi eli oikea vastaus on joidenkin mielestä pitäisi ja joidenkin ei.
Edellisissä kohdissa esitettyjen oletusten ollessa voimassa on siis kyse siitä, että pakolaiskysymykseen vastatessa tiedot ovat puutteelliset. Kun tiedot päivitetään (eli ymmärretään kyllä- ja ei -vaihtoehtojen seuraukset), kysymykseen voidaan joko vastata yksiselitteisesti (1) tai sitten arvovalintojen erilaisuus estää yksiselitteisen vastauksen (2). Molemmissa tapauksissa on kuitenkin olemassa oikea vastaus ja kyseessä ei ole mielipidekysymys.
Mielipidekysymyksiä ei ole olemassa. On olemassa vain faktakysymyksiä. Näihin on olemassa joko yksikäsitteinen vastaus tai sitten kysymys on huonosti muotoiltu eli semanttisesti mieletön.
Tosiasia kiistatta on, että joudumme vastaamaan faktakysymyksiin puutteellisin tiedoin. Esimerkkinä otan kysymyksen: millä minuuttilukemalla alkaa miesten kymmenentuhannen metrin juoksun maailmanennätys?. Aika harva muistaa ennätystä (26.17,53) tarkasti, itse muistin sekuntilukeman mutta sadasosat piti tarkistaa. Silti suuri osa vastaa oikein eli 26. Valtaosa saa varmasti minuutin sisään oikeasta eli 25-27. Olen kuitenkin tätä kysyessäni ihan oikeasti kuullut vastauksen 17. Kun sitten sanoin, että eihän se mennyt kuin noin kymmenellä minuutilla väärin, kommentti oli "ai, siis seitsemän minuuttia". Tämä on esimerkki kysymyksestä, johon on olemassa selkeästi oikea vastaus, se mille tarkkuudelle vastaaja osuu on riippuvainen hänen asiantuntemuksestaan.
Joihinkin kysymyksiin ei ole mitenkään mahdollista hankkia kaikkia siihen liittyviä tietoja. Hyvä esimerkki asiasta on juuri tuo pakolaiskysymys. Emme voi mitenkään tietää, mikä on oikea vastaus, mutta mitä enemmän tietoa asiasta on, sitä todennäköisemmin siihen vastataan oikein.
Mielipidekysymys se ei ole sen enempää kuin mämmin hyvyyskään, koska mielipidekysymyksiä ei ole olemassa.
Esimerkkejä faktakysymyksistä ovat vaikkapa paljonko on 3 + 2? tai mikä on USA:n pääkaupunki?. Jos tarjoaa vastaukseksi jotakin muuta kuin viisi tai Washington, on yksikäsitteisesti väärässä (ei nyt ruveta saivartelemaan ekvivalenssiluokista tai Philadelphian lyhyestä pääkaupunkikaudesta 1700-luvulla). Vastaavasti mielipidekysymyksinä pidetään esimerkiksi kysymyksiä onko mämmi hyvää? tai pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?.
Tarkastellaan lähemmin mielipidekysymystä onko mämmi hyvää?. Useimpien ihmisten mielestä tähän kysymykseen voi vastata kyllä tai ei ja molemmat vastaukset ovat ristiriitaisuudestaan huolimatta oikeita. Mutta eiväthän ne ole! Oikea vastaus kysymykseen on, että joidenkin mielestä mämmi on hyvää ja joidenkin mielestä pahaa. (Oletetaan että välivaihtoehtoja ei ole, mutta niiden mukaanottaminen ei muuta periaatetta.) Näin ollen mämmin hyvyys ei todellisuudessa ole mielipidekysymys.
Mikäli mämmin hyvyydestä halutaan kyllä- tai ei-vastaus, kysymys on muotoiltava uudestaan: Onko mämmi Pekan mielestä hyvää?. Nyt kysymykseen on yksiselitteinen vastaus, kyllä tai ei. On huomattava, että kysymykseen voi edelleenkin vastata molemmin tavoin, mutta siinä tapauksessa toinen vastaus on yksikäsitteisesti väärä. (Taas on huomattava, että saivartelulle on toki sijansa: Pekan mielestä mämmi voi periaatteessa olla hyvää, mutta se ei ole hyvää mikäli hän on syönyt sitä jo kuusi annosta tai sairastaa oksennustautia. Samaten Pekan mielestä mämmi voi olla pahaa, mutta kyllä hän varmaan sitä söisi jos pariin päivään ei olisi muuta tarjolla. Mutta jätetään vastaisuudessa tässä kirjoituksessa saivartelut käsittelemättä.)
Mämmin hyvyyden kaltaiset ns. makuasioihin (onko jääkiekko kiinnostavaa, tuoksuuko hajuvesi miellyttävältä) liittyvät kysymykset on helppo havaita vastaavanlaisiksi. Mikäli kysymys käsittelee asiaan heterogeenisesti suhtautuvaa joukkoa, sen vastaus on jotain muuta kuin kyllä tai ei. Mikäli kysymys käsittelee yksilöä tai homogeenisesti asiaan suhtautuvaa joukkoa, vastaus on yleensä kyllä tai ei. Joka tapauksessa tarkemmin pohtien havaitaan, että järkevästi muotoiltuun "mielipidekysymykseen" on olemassa yksikäsitteisen oikea vastaus.
On huomattava, että makuasioihin liittyvä kysymys on muotoiltava järkevästi. Se voi olla kieliopillisesti oikea, mutta semanttisesti mieletön. Esimerkki: onko mutkainen tumma?. Tämänkaltaiset kysymykset eivät ole mielekkäitä eikä niihin siksi ole olemassa oikeita eikä vääriä vastauksia.
Yhteenlasku- ja mämmin hyvyys -tyylisiä kysymyksiä enemmän ongelmallisia ovat toisena esimerkkinä olleet pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia? -tyyliset kysymykset. Ongelmallisia siksi, että useimmat ihmiset pitävät mämmityylisiä kysymyksiä mielipidekysymyksinä ja yhteenlaskutyylisiä kysymyksiä faktakysymyksinä, kun taas pakolaistyyliset kysymykset ovat jossain harmaalla alueella näiden välissä. Mutta jos jopa mämmityyliset kysymykset voidaan osoittaa faktakysymyksiksi, on odotettavissa myös harmaan alueen kysymysten olevan todellisuudessa faktakysymyksiä.
Mämmityylisten kysymysten osoittamiseen faktakysymyksistä tarvittiin joko kysymyksen muotoilu järkevämmäksi (niin että kyllä tai ei -vaihtoehto oli järjellinen vastaus) tai sitten vastausvaihtoehtojen määrän lisääminen. Harmaan alueen kysymyksissä periaate on sama, se vain vaatii enemmän työtä.
Otetaan esimerkkinä käsittelyyn kysymys pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?. Tähän osa vastaa kyllä, osa vastaa ei, kuten on ilmeistä jokaiselle joka ei ole elänyt tynnyrissä viimeistä kymmentä vuotta. Toki tämäkin kysymys voidaan redusoida mämmityyliseksi "makukysymykseksi" eli vastata toisten mielestä kyllä ja toisten mielestä ei, tai sitten yksilöidä malliin pitäisikö Annan mielestä Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia?, jolloin vastaus lienee kyllä tai ei.
Emme kuitenkaan tee näin. Tällöin jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: joko kysymykseen on olemassa absoluuttisesti oikea kyllä tai ei -vastaus tai sitten kysymykseen ei voi vastata kyllä tai ei. Tutkitaan vaihtoehdot erikseen.
1. Oletetaan, että kysymykseen pitäisikö Suomen ottaa enemmän kiintiöpakolaisia? on olemassa oikea kyllä tai ei -vastaus. Tällöin osa vastaajista on yksikäsitteisesti väärässä. Kyse on silloin siitä, että he ovat käsittäneet jotakin oleellista väärin. Yksinkertaistettu esimerkki selkeästä faktakysymyksestä: paljonko on kaksi potenssiin kolme?. Kuvitellaan, että kysymykseen annetaan kahdenlaisia vastauksia: a) kahdeksan ja b) kuusi (humanisteille tiedoksi, että b on väärin). Tällöin väärin vastanneet ovat käsittäneet jotakin virheellisesti, todennäköisesti sen että potenssilasku tarkoittaa samaa kuin kertolasku. Tällöin heille pitää hitaasti ja rauhallisesti selittää, mikä meni pieleen, jolloin ainakin osa oppii mitä tarkoitetaan ja osaa laskea tehtävän oikein.
Mikäli pakolaiskysymykseen on olemassa yksikäsitteisesti oikea vastaus, virheellisissä vastauksissa on samantapainen ilmiö. Kuvitellaan, että oikea vastaus kysymykseen on ei (Huomautus: yhtä hyvin voitaisiin olettaa vastauksen olevan kyllä). Kuvitellaan, että syynä siihen on se, että kiintiöpakolaiset vähitellen muuttavat Suomen samanlaiseksi maaksi kuin se persläpi, josta he ovat Suomeen tulleet. Tällöin oikea kysymys on: pitäisikö Suomen muuttua köyhäksi, korruptoituneeksi, sisällissodan repimäksi ja nälänhädästä kärsiväksi maaksi?. Tähän kysymykseen ainoa järkevä vastaus on ei. Koska oletuksemme mukaan tämä on suora seuraus pakolaisten ottamisesta, kysymykset ovat identtisiä ja vastaus pakolaiskysymykseen on myös ei. Se, että jotkut vastaavat kyllä, johtuu tiedon ja/tai ymmärryksen puutteesta.
2. Oletetaan, että kysymykseen ei ole olemassa oikeaa kyllä tai ei -vastausta. Tämä on taas seurausta siitä, että saattaa olla olemassa ihmisiä, joiden mielestä (oletetaan edellisen kohdan oletusten olevan voimassa) Suomen muuttuminen monikulttuuriseksi on niin ihqu asia, että sen hintana kannattaa maksaa köyhyys, korruptio, sisällissota ja nälänhätä. Tällöin kysymys palautuu vastausvaihtoehtojen lisäämiseksi eli oikea vastaus on joidenkin mielestä pitäisi ja joidenkin ei.
Edellisissä kohdissa esitettyjen oletusten ollessa voimassa on siis kyse siitä, että pakolaiskysymykseen vastatessa tiedot ovat puutteelliset. Kun tiedot päivitetään (eli ymmärretään kyllä- ja ei -vaihtoehtojen seuraukset), kysymykseen voidaan joko vastata yksiselitteisesti (1) tai sitten arvovalintojen erilaisuus estää yksiselitteisen vastauksen (2). Molemmissa tapauksissa on kuitenkin olemassa oikea vastaus ja kyseessä ei ole mielipidekysymys.
Mielipidekysymyksiä ei ole olemassa. On olemassa vain faktakysymyksiä. Näihin on olemassa joko yksikäsitteinen vastaus tai sitten kysymys on huonosti muotoiltu eli semanttisesti mieletön.
Tosiasia kiistatta on, että joudumme vastaamaan faktakysymyksiin puutteellisin tiedoin. Esimerkkinä otan kysymyksen: millä minuuttilukemalla alkaa miesten kymmenentuhannen metrin juoksun maailmanennätys?. Aika harva muistaa ennätystä (26.17,53) tarkasti, itse muistin sekuntilukeman mutta sadasosat piti tarkistaa. Silti suuri osa vastaa oikein eli 26. Valtaosa saa varmasti minuutin sisään oikeasta eli 25-27. Olen kuitenkin tätä kysyessäni ihan oikeasti kuullut vastauksen 17. Kun sitten sanoin, että eihän se mennyt kuin noin kymmenellä minuutilla väärin, kommentti oli "ai, siis seitsemän minuuttia". Tämä on esimerkki kysymyksestä, johon on olemassa selkeästi oikea vastaus, se mille tarkkuudelle vastaaja osuu on riippuvainen hänen asiantuntemuksestaan.
Joihinkin kysymyksiin ei ole mitenkään mahdollista hankkia kaikkia siihen liittyviä tietoja. Hyvä esimerkki asiasta on juuri tuo pakolaiskysymys. Emme voi mitenkään tietää, mikä on oikea vastaus, mutta mitä enemmän tietoa asiasta on, sitä todennäköisemmin siihen vastataan oikein.
Mielipidekysymys se ei ole sen enempää kuin mämmin hyvyyskään, koska mielipidekysymyksiä ei ole olemassa.
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Sivallus CCIX
Maailman rohkein mies on monimiljonääri, joka menee naimisiin avioeroihin erikoistuneen asianajajan kanssa.
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
Sivallus CCVIII
Mahtavat jihadissa kuolleet sankarit hämmästyä, kun taivaassa odottaakin tosiaan ne 72 neitsyttä. Olettaen että kyseessä ovat suomalaiset vanhapiikatädit.
tiistai 29. marraskuuta 2011
Sekopäistä logiikkaa
Ironmistress kirjoitti pari päivää sitten sekopäisen peikon logiikasta ja pyysi vihjeitä, kuinka toimia sellaisen kohdatessaan. Ryhdyin kirjoittamaan vastinetta, mutta siitä paisuikin oma blogitekstinsä.
Sekopäisen peikon logiikka tarkoittaa esitystä, joka on niin pahasti metsässä, että siinä ei ole edes mitään tarttumapintaa. Toisin sanoen se on niin pahasti pielessä, että se ei ole edes väärin.
Sekopäiseen logiikkaan vastatakseen täytyy ensin selvittää, miksi sen esittäjä toimii sekopäisesti. Vastaus on näet riippuvainen siitä syystä, mistä sekopäisyys aiheutuu. Vaihtoehtoja on neljä.
1. Esittäjällä on vilpitön pyrkimys oikeaan ratkaisuun, mutta hänellä on puutteelliset tiedot esittämänsä asian ymmärtämiseen
Periaatteessa tällaisen logiikan virheellisyys on helppo korjata: annetaan riittävät perustiedot. Esimerkkianekdootti kertoo sadan vuoden takaisesta nyrkkeilyn maailmanmestari Stanley Ketchelistä. Manageri oli selittänyt Ketchelille, kuinka kaikki elolliset ovat kehittyneet evoluution ansiosta. Ketchel oli kovasti vaikuttunut ja jäi tuntikausiksi tuijottamaan kultakalamaljaa. Lopulta hän pomppasi kyllästyneenä ylös ja huusi: Se evoluutio on pelkkää soopaa! Minä olen seurannut noita kaloja yhdeksän tuntia, eivätkä ne ole muuttuneet tippaakaan!.
Tässä voidaan havaita Ketchelin tietojen olleen puuteelliset. Hän ei ole vielä tajunnut evoluution perusperiaatteita, vaan yrittänyt loikata liian ison harppauksen kerralla. Eihän vika ole siinä, että asiaa ei ole ymmärretty, vaan siinä että sen ymmärtämiseen tarvittavia perustietoja ei ole ymmärretty.
Toimintamalli on selvä: palataan taaksepäin sille tasolle, josta puutteellisuus alkaa ja kuljetaan vähitellen loppuun asti. Ongelmia voi tulla vastaan kaksi: ajanpuute ja vastaanottajan kyky omaksua riittävä tietomäärä. Nämä ovat ongelmia lähinnä matemaattis-luonnontieteellisissä ongelmissa, koska ei differentiaaliyhtälön ratkaisemista vaativaa ongelmaa pysty selvittämään ellei ole ensin opiskellut paria vuotta derivointia ja integrointia.
2. Esittäjällä on vilpitön pyrkimys oikeaan ratkaisuun, mutta hänellä on virheelliset tiedot esittämästään asiasta
Vanha sanonta toteaa, että tyhmä pää ei ole tyhjä, vaan se on täynnä roskaa. Siksi virheellisten käsitysten oikaiseminen on vaikeaa, ensin pitää mättää roska pois jotta tieto mahtuisi sisään. Muistan teinipoikana työpaikalla paria vuotta vanhemman kaverin väittäneen kivenkovaan, että käärmeet ovat selkärangattomia. Ei uskonut millään, kun väitin toisin. Hyväksyi kyllä, että sisiliskolla on selkäranka, koska sillä on jalat. Yritin siitä vetää sitten vaskitsan kautta käärmeeseen, mutta tyypin usko loppui sisiliskon ja vaskitsan väliin. Logiikka oli raajoissa: koska käärme matelee, se ei tarvitse selkärankaa.
Tämä tapaus eroaa edellisestä siinä, että virheellisen logiikan esittäjällä on riittävät perustiedot, mutta itse asiasta hänelle on jostain syystä tullut väärä käsitys. Virheen oikaisemiseen kuluu siis lyhyempi aika, koska riittää perustella oikea käsitys riittävän hyvin menemättä perustietoihin. Periaattessa. Käytännössä törmätään usein ihmisten jääräpäiseen taipumukseen pitää kiinni virheellisiksi osoitetuista käsityksistä, koska väärässä olemisen myöntäminen on raskasta.
3. Esittäjällä on jokin agenda, jota hän ajaa tosiasioista välittämättä tarvittaessa sekopäisen peikon logiikalla, jos muu ei auta
Neuvostoliitto-vainaan aikana oli tapana sanoa, että kristitty ja kommunisti eroavat toisistaan siinä, että kristitty uskoo vaikka ei näe, kun taas kommunisti uskoo vaikka näkee. Kristityn ja kommunistin yhtäläisyys taas on siinä, että kummankaan ideologiaa vastaan on turha käydä väittelemään järkevin argumentein.
Tämä tapaus on edellisen kaltainen siinä, että oikean tiedon antamisen jälkeen vastaanottaja ei halua sitä omaksua. Ero on siinä, että edellisessä tapauksessa piti niellä vain oma ylpeys, kun taas tässä nielaistavana on kokonainen ideologia. Mikäli jälkimmäinen mahtuisi kurkusta alas, tapaus (3) palautuisi tapaukseksi (2).
Jos ja kun tapaus ei palaudu kakkosvaihtoehtoon, niin sekopäisen peikon logiikan esittäjään on turha edes yrittää vaikuttaa. Oma aika menee hukkaan ja ainoa hyöty on, jos kyseinen henkilö saadaan edes sen aikaa pidettyä poissa pahanteosta.
4. Tilanne on sama kuin kolmosvaihtoehdossa, mutta paikalla on yleisöä
Tässä tilanteessa on tajuttava, että vastapuoleen ei voi vaikuttaa, on vaikutettava vain muihin läsnäolijoihin. Tähän taas on monta tietä ja oikean valinta on riippuvainen kuulijakunnasta. Kaikille vaihtoehdoille on kuitenkin yhteistä se, että vastustajalle ei anneta tilaa, ts. hänen väitteisiinsä ei oteta kantaa:
a) Osoita vastustamattomasti, että oma kantasi on oikeassa. Kannattaa käyttää silloin, kun kuulijakunta ei tunne asiaa, mutta koostuu kuitenkin keskitasoa älykkäämmistä ihmisistä.
b) Passiivinen puolustus eli anna peikon puhua. Kannattaa käyttää, jos kuulijakunta tuntee asian edes välttävästi ja on keskitasoa fiksumpaa. Tällöin he näkevät itsekin, että peikolla ei ole kaikki muumit laaksossa, jolloin peikko tulee samalla komprementtoineeksi viiteryhmänsä hämmästyttävällä tehokkuudella - mikäs sen parempaa.
c) Aktiivinen hyökkäys eli esitetään kysymyksiä, joihin täysin epäloogisesti vastaamalla peikko tulee paljastaneeksi todellisen tietämättömyytensä. Käytetään silloin, kun kuulijakunta koostuu damiaisista, jotka tietävät kuitenkin jotakin asiasta.
d) Peilikuva eli vedetään överiksi. Käännetään peikon lausunnot metaforiksi, jotka kuulijakunta ymmärtää älyttömiksi ja samaistaa peikon lausuntoihin. Käytetään, jos kuulijakunta koostuu asiaa tuntemattomista damiaisista. Tai sitten peikon aatetovereista - heihin ei voi järjellä vaikuttaa, mutta yliampuvuus saa ehkä epäilemään jotakin.
Kuulijakunnasta riippuen voi käyttää strategioista vain yhtä tai jotain sopivaa yhdistelmää. Esimerkkinä Mikko Laaksosen tukala tilanne vaalikamppailun aikana. Demari Laaksoselle huudettiin yhtäkkiä kuulijakunnasta väite, jonka mukaan hän oli sota-aikana SS-miehenä. Tämä ei pitänyt paikkaansa, mutta läheltä liippasi, sillä mies oli värväytynyt aivan sodan lopussa Lapissa peräytyviin Wehrmachtin joukkoihin. Laaksonen kuunteli hetken aikaa (vaihtoehto b), kokosi ajatuksensa ja totesi sitten, että itse asiassa hän ei ollut ainoastaan SS-mies vaan SS-upseeri ja vain sodan nopea loppuminen esti hänen huikean nousunsa SS-kenraaliksi (vaihtoehto d). Sitten hän veti henkeä ja totesi, että hän oli sodan lopussa 16-vuotias (vaihtoehto a) ja tiedusteli, kuinka hän olisi voinut olla SS-joukoissa jotka kotiutettiin Suomeen jo kauan ennen sodan loppua (vaihtoehto c).
Yhteenvetona voi siis todeta, että mikäli kohtaa sekopäisen peikon logiikkaa, on ensimmäisenä selvitettävä onko kyseessä ideologinen (3 ja 4) vai ei-ideologinen (1 ja 2) tilanne. Mikäli kyseessä on ideologinen tilanne, on keskityttävä virheellisen käsityksen leviämisen estämiseen, koska peikkoon itseensä vaikuttaminen on yleensä mahdotonta. Tämän tilanteen varalta opastuksena vielä yleisimmät vihervasemmistolaisten sekopäisen peikon logiikassa käyttämät argumentointivirheet ja yleensä käyttökelpoisin vastaiskutapa:
Kaksi väärää tuottaa yhden oikean:
Peikko: Kehitysapua on lisättävä, koska siirtomaavallat ovat syyllisiä Afrikan ongelmiin.
Vastaisku: Tutkimukset ovat osoittaneet, että kehitysapua vastaanottavat maat kehittyvät muita hitaammin. (Osoitetaan vaatimus vääräksi.)
Itsestä yleistäminen:
Peikko: Yksityisautoilu on kiellettävä, minäkin tulen hyvin toimeen ilman autoa.
Vastaisku: Kuten kuka tahansa muukin Helsingin ydinkeskustassa asuva sinkku. (Osoitetaan henkilö poikkeustapaukseksi.)
Argumentum ad nauseam:
Peikko: Maahanmuuttajat ovat voimavara. Suomessa on vähän maahanmuuttajia. Maahanmuutto on väistämätöntä. Suomi ei tule toimeen ilman maahanmuuttoa.
Vastaisku: Ei tulekaan ilman oikeanlaista maahanmuuttoa. Tietyt sensuroitu maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät moninkertaisiin rikoslukuihin, elävät suurelta osin sosiaalitukien varassa, työllistyvät harvoin ja silloinkin yleensä oman kielensä tulkeiksi tai kulttuuriinsa liittyviin tehtäviin, joille ei olisi mitään tarvetta ilman kyseistä ryhmää. (Osoitetaan peikon käyttämät käsitteet epämääräisiksi ja vaaditaan tarkempaa informaatiota.)
Edellisen lähisukulainen on Sanahelinä, jossa ei ole niin paljon toistoa.
Moralistinen virhepäätelmä:
Peikko: Islam on pohjimmiltaan suvaitsevainen uskonto.
Vastaisku: Älä katso mitä suu sanoo, katso mitä kädet tekevät. Olisi hienoa, jos näin olisi, mutta katsopa kristittyjen asemaa muslimimaissa - juutalaisista puhumattakaan. (Osoitetaan, että toiveajattelu ja realismi ovat kaksi eri asiaa.)
Kytkykauppavirhe:
Peikko: Natsit olivat kansallismielisiä, sinä olet isänmaallinen joten olet natsi.
Vastaisku: Kansallismielisyyttä oli jo kauan ennen natseja. Näin ollen kansallismielisen ei tarvitse olla natsi. (Osoitetaan, että implikaatio toimii vain toiseen suuntaan.)
Samankaltainen on Syyn ja seurauksen sotkeminen eli non sequitur.
Sekopäisen peikon logiikka tarkoittaa esitystä, joka on niin pahasti metsässä, että siinä ei ole edes mitään tarttumapintaa. Toisin sanoen se on niin pahasti pielessä, että se ei ole edes väärin.
Sekopäiseen logiikkaan vastatakseen täytyy ensin selvittää, miksi sen esittäjä toimii sekopäisesti. Vastaus on näet riippuvainen siitä syystä, mistä sekopäisyys aiheutuu. Vaihtoehtoja on neljä.
1. Esittäjällä on vilpitön pyrkimys oikeaan ratkaisuun, mutta hänellä on puutteelliset tiedot esittämänsä asian ymmärtämiseen
Periaatteessa tällaisen logiikan virheellisyys on helppo korjata: annetaan riittävät perustiedot. Esimerkkianekdootti kertoo sadan vuoden takaisesta nyrkkeilyn maailmanmestari Stanley Ketchelistä. Manageri oli selittänyt Ketchelille, kuinka kaikki elolliset ovat kehittyneet evoluution ansiosta. Ketchel oli kovasti vaikuttunut ja jäi tuntikausiksi tuijottamaan kultakalamaljaa. Lopulta hän pomppasi kyllästyneenä ylös ja huusi: Se evoluutio on pelkkää soopaa! Minä olen seurannut noita kaloja yhdeksän tuntia, eivätkä ne ole muuttuneet tippaakaan!.
Tässä voidaan havaita Ketchelin tietojen olleen puuteelliset. Hän ei ole vielä tajunnut evoluution perusperiaatteita, vaan yrittänyt loikata liian ison harppauksen kerralla. Eihän vika ole siinä, että asiaa ei ole ymmärretty, vaan siinä että sen ymmärtämiseen tarvittavia perustietoja ei ole ymmärretty.
Toimintamalli on selvä: palataan taaksepäin sille tasolle, josta puutteellisuus alkaa ja kuljetaan vähitellen loppuun asti. Ongelmia voi tulla vastaan kaksi: ajanpuute ja vastaanottajan kyky omaksua riittävä tietomäärä. Nämä ovat ongelmia lähinnä matemaattis-luonnontieteellisissä ongelmissa, koska ei differentiaaliyhtälön ratkaisemista vaativaa ongelmaa pysty selvittämään ellei ole ensin opiskellut paria vuotta derivointia ja integrointia.
2. Esittäjällä on vilpitön pyrkimys oikeaan ratkaisuun, mutta hänellä on virheelliset tiedot esittämästään asiasta
Vanha sanonta toteaa, että tyhmä pää ei ole tyhjä, vaan se on täynnä roskaa. Siksi virheellisten käsitysten oikaiseminen on vaikeaa, ensin pitää mättää roska pois jotta tieto mahtuisi sisään. Muistan teinipoikana työpaikalla paria vuotta vanhemman kaverin väittäneen kivenkovaan, että käärmeet ovat selkärangattomia. Ei uskonut millään, kun väitin toisin. Hyväksyi kyllä, että sisiliskolla on selkäranka, koska sillä on jalat. Yritin siitä vetää sitten vaskitsan kautta käärmeeseen, mutta tyypin usko loppui sisiliskon ja vaskitsan väliin. Logiikka oli raajoissa: koska käärme matelee, se ei tarvitse selkärankaa.
Tämä tapaus eroaa edellisestä siinä, että virheellisen logiikan esittäjällä on riittävät perustiedot, mutta itse asiasta hänelle on jostain syystä tullut väärä käsitys. Virheen oikaisemiseen kuluu siis lyhyempi aika, koska riittää perustella oikea käsitys riittävän hyvin menemättä perustietoihin. Periaattessa. Käytännössä törmätään usein ihmisten jääräpäiseen taipumukseen pitää kiinni virheellisiksi osoitetuista käsityksistä, koska väärässä olemisen myöntäminen on raskasta.
3. Esittäjällä on jokin agenda, jota hän ajaa tosiasioista välittämättä tarvittaessa sekopäisen peikon logiikalla, jos muu ei auta
Neuvostoliitto-vainaan aikana oli tapana sanoa, että kristitty ja kommunisti eroavat toisistaan siinä, että kristitty uskoo vaikka ei näe, kun taas kommunisti uskoo vaikka näkee. Kristityn ja kommunistin yhtäläisyys taas on siinä, että kummankaan ideologiaa vastaan on turha käydä väittelemään järkevin argumentein.
Tämä tapaus on edellisen kaltainen siinä, että oikean tiedon antamisen jälkeen vastaanottaja ei halua sitä omaksua. Ero on siinä, että edellisessä tapauksessa piti niellä vain oma ylpeys, kun taas tässä nielaistavana on kokonainen ideologia. Mikäli jälkimmäinen mahtuisi kurkusta alas, tapaus (3) palautuisi tapaukseksi (2).
Jos ja kun tapaus ei palaudu kakkosvaihtoehtoon, niin sekopäisen peikon logiikan esittäjään on turha edes yrittää vaikuttaa. Oma aika menee hukkaan ja ainoa hyöty on, jos kyseinen henkilö saadaan edes sen aikaa pidettyä poissa pahanteosta.
4. Tilanne on sama kuin kolmosvaihtoehdossa, mutta paikalla on yleisöä
Tässä tilanteessa on tajuttava, että vastapuoleen ei voi vaikuttaa, on vaikutettava vain muihin läsnäolijoihin. Tähän taas on monta tietä ja oikean valinta on riippuvainen kuulijakunnasta. Kaikille vaihtoehdoille on kuitenkin yhteistä se, että vastustajalle ei anneta tilaa, ts. hänen väitteisiinsä ei oteta kantaa:
a) Osoita vastustamattomasti, että oma kantasi on oikeassa. Kannattaa käyttää silloin, kun kuulijakunta ei tunne asiaa, mutta koostuu kuitenkin keskitasoa älykkäämmistä ihmisistä.
b) Passiivinen puolustus eli anna peikon puhua. Kannattaa käyttää, jos kuulijakunta tuntee asian edes välttävästi ja on keskitasoa fiksumpaa. Tällöin he näkevät itsekin, että peikolla ei ole kaikki muumit laaksossa, jolloin peikko tulee samalla komprementtoineeksi viiteryhmänsä hämmästyttävällä tehokkuudella - mikäs sen parempaa.
c) Aktiivinen hyökkäys eli esitetään kysymyksiä, joihin täysin epäloogisesti vastaamalla peikko tulee paljastaneeksi todellisen tietämättömyytensä. Käytetään silloin, kun kuulijakunta koostuu damiaisista, jotka tietävät kuitenkin jotakin asiasta.
d) Peilikuva eli vedetään överiksi. Käännetään peikon lausunnot metaforiksi, jotka kuulijakunta ymmärtää älyttömiksi ja samaistaa peikon lausuntoihin. Käytetään, jos kuulijakunta koostuu asiaa tuntemattomista damiaisista. Tai sitten peikon aatetovereista - heihin ei voi järjellä vaikuttaa, mutta yliampuvuus saa ehkä epäilemään jotakin.
Kuulijakunnasta riippuen voi käyttää strategioista vain yhtä tai jotain sopivaa yhdistelmää. Esimerkkinä Mikko Laaksosen tukala tilanne vaalikamppailun aikana. Demari Laaksoselle huudettiin yhtäkkiä kuulijakunnasta väite, jonka mukaan hän oli sota-aikana SS-miehenä. Tämä ei pitänyt paikkaansa, mutta läheltä liippasi, sillä mies oli värväytynyt aivan sodan lopussa Lapissa peräytyviin Wehrmachtin joukkoihin. Laaksonen kuunteli hetken aikaa (vaihtoehto b), kokosi ajatuksensa ja totesi sitten, että itse asiassa hän ei ollut ainoastaan SS-mies vaan SS-upseeri ja vain sodan nopea loppuminen esti hänen huikean nousunsa SS-kenraaliksi (vaihtoehto d). Sitten hän veti henkeä ja totesi, että hän oli sodan lopussa 16-vuotias (vaihtoehto a) ja tiedusteli, kuinka hän olisi voinut olla SS-joukoissa jotka kotiutettiin Suomeen jo kauan ennen sodan loppua (vaihtoehto c).
Yhteenvetona voi siis todeta, että mikäli kohtaa sekopäisen peikon logiikkaa, on ensimmäisenä selvitettävä onko kyseessä ideologinen (3 ja 4) vai ei-ideologinen (1 ja 2) tilanne. Mikäli kyseessä on ideologinen tilanne, on keskityttävä virheellisen käsityksen leviämisen estämiseen, koska peikkoon itseensä vaikuttaminen on yleensä mahdotonta. Tämän tilanteen varalta opastuksena vielä yleisimmät vihervasemmistolaisten sekopäisen peikon logiikassa käyttämät argumentointivirheet ja yleensä käyttökelpoisin vastaiskutapa:
Kaksi väärää tuottaa yhden oikean:
Peikko: Kehitysapua on lisättävä, koska siirtomaavallat ovat syyllisiä Afrikan ongelmiin.
Vastaisku: Tutkimukset ovat osoittaneet, että kehitysapua vastaanottavat maat kehittyvät muita hitaammin. (Osoitetaan vaatimus vääräksi.)
Itsestä yleistäminen:
Peikko: Yksityisautoilu on kiellettävä, minäkin tulen hyvin toimeen ilman autoa.
Vastaisku: Kuten kuka tahansa muukin Helsingin ydinkeskustassa asuva sinkku. (Osoitetaan henkilö poikkeustapaukseksi.)
Argumentum ad nauseam:
Peikko: Maahanmuuttajat ovat voimavara. Suomessa on vähän maahanmuuttajia. Maahanmuutto on väistämätöntä. Suomi ei tule toimeen ilman maahanmuuttoa.
Vastaisku: Ei tulekaan ilman oikeanlaista maahanmuuttoa. Tietyt sensuroitu maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät moninkertaisiin rikoslukuihin, elävät suurelta osin sosiaalitukien varassa, työllistyvät harvoin ja silloinkin yleensä oman kielensä tulkeiksi tai kulttuuriinsa liittyviin tehtäviin, joille ei olisi mitään tarvetta ilman kyseistä ryhmää. (Osoitetaan peikon käyttämät käsitteet epämääräisiksi ja vaaditaan tarkempaa informaatiota.)
Edellisen lähisukulainen on Sanahelinä, jossa ei ole niin paljon toistoa.
Moralistinen virhepäätelmä:
Peikko: Islam on pohjimmiltaan suvaitsevainen uskonto.
Vastaisku: Älä katso mitä suu sanoo, katso mitä kädet tekevät. Olisi hienoa, jos näin olisi, mutta katsopa kristittyjen asemaa muslimimaissa - juutalaisista puhumattakaan. (Osoitetaan, että toiveajattelu ja realismi ovat kaksi eri asiaa.)
Kytkykauppavirhe:
Peikko: Natsit olivat kansallismielisiä, sinä olet isänmaallinen joten olet natsi.
Vastaisku: Kansallismielisyyttä oli jo kauan ennen natseja. Näin ollen kansallismielisen ei tarvitse olla natsi. (Osoitetaan, että implikaatio toimii vain toiseen suuntaan.)
Samankaltainen on Syyn ja seurauksen sotkeminen eli non sequitur.
maanantai 28. marraskuuta 2011
Välihuomautus 22: MEP Mitro
Europarlamentaarikko Mitro Repo on joutunut ahdistelusyytösten kohteeksi. Ei, hän ei ole raiskannut ketään eikä ilmeisesti edes ollut sillai, ortodoksipappi kun on. Sen sijaan häntä syytetään kaksimielisyyksistä ja sopimattomista lähentelyistä.
Tarkastellaanpa tilannetta. Meillä on kolme muuttujaa:
a) mies on kiinnostunut naisesta siinä mielessä tai sitten ei
b) nainen on kiinnostunut miehestä siinä mielessä tai sitten ei
c) mies esiintyy kaksimielisesti joko puheillaan ja/tai teoillaan.
Näitä muuttujia varioimalla saadaan kahdeksan vaihtoehtoa, joilla on erilaisia seurauksia:
1) Mies on kiinnostunut, nainen on kiinnostunut, mies esiintyy kaksimielisesti
2) Mies on kiinnostunut, nainen on kiinnostunut, mies ei esiinny kaksimielisesti
3) Mies on kiinnostunut, nainen ei ole kiinnostunut, mies esiintyy kaksimielisesti
4) Mies on kiinnostunut, nainen ei ole kiinnostunut, mies ei esiinny kaksimielisesti
5) Mies ei ole kiinnostunut, nainen on kiinnostunut, mies esiintyy kaksimielisesti
6) Mies ei ole kiinnostunut, nainen on kiinnostunut, mies ei esiinny kaksimielisesti
7) Mies ei ole kiinnostunut, nainen ei ole kiinnostunut, mies esiintyy kaksimielisesti
8) Mies ei ole kiinnostunut, nainen ei ole kiinnostunut, mies ei esiinny kaksimielisesti.
Vaihtoehdot, joissa ei yleensä tapahdu mitään ovat (2), (4) ja (8).
Vaihtoehto, jossa pariskunta päätyy muhinoimaan on (1).
Vaihtoehto, jossa nainen paheksuu miehen nössöyttä on (6).
Vaihtoehdot, joissa saattaa seurata syyte seksuaalisesta häirinnästä ovat (3), (5) ja (7).
Viimeisen tapauksen vaihtoehdot tuhoisuusjärjestyksessä ovat (3), (7) ja (5). Näistä vaihtoehdoista Mitro Revon tapauksessa voitaneen sulkea (3) pois, koska vapaasti semipelagiolaisittain todeten Mitrolla saattaa kyllä olla kyky mutta ei todellista halua. Harvat asiat turhauttavat naista yhtä paljon kuin se, ettei mies ole seksuaalisesti hänestä kiinnostunut, koska tämä vie naiselta osan hänen vallankäyttömahdollisuuksistaan. Kun mies sitten esiintyy kuitenkin vihjailevasti, naisten turhautumisen määrä kasvaa toiseen potenssiin (pun intended). Mikäli tähän vielä liittyy, kuten luultavasti ainakin osassa tapauksista, naisen itsensä kiinnostus, niin turhautumisen määrä kasvaa kolmanteen potenssiin.
Tarkastellaanpa tilannetta. Meillä on kolme muuttujaa:
a) mies on kiinnostunut naisesta siinä mielessä tai sitten ei
b) nainen on kiinnostunut miehestä siinä mielessä tai sitten ei
c) mies esiintyy kaksimielisesti joko puheillaan ja/tai teoillaan.
Näitä muuttujia varioimalla saadaan kahdeksan vaihtoehtoa, joilla on erilaisia seurauksia:
1) Mies on kiinnostunut, nainen on kiinnostunut, mies esiintyy kaksimielisesti
2) Mies on kiinnostunut, nainen on kiinnostunut, mies ei esiinny kaksimielisesti
3) Mies on kiinnostunut, nainen ei ole kiinnostunut, mies esiintyy kaksimielisesti
4) Mies on kiinnostunut, nainen ei ole kiinnostunut, mies ei esiinny kaksimielisesti
5) Mies ei ole kiinnostunut, nainen on kiinnostunut, mies esiintyy kaksimielisesti
6) Mies ei ole kiinnostunut, nainen on kiinnostunut, mies ei esiinny kaksimielisesti
7) Mies ei ole kiinnostunut, nainen ei ole kiinnostunut, mies esiintyy kaksimielisesti
8) Mies ei ole kiinnostunut, nainen ei ole kiinnostunut, mies ei esiinny kaksimielisesti.
Vaihtoehdot, joissa ei yleensä tapahdu mitään ovat (2), (4) ja (8).
Vaihtoehto, jossa pariskunta päätyy muhinoimaan on (1).
Vaihtoehto, jossa nainen paheksuu miehen nössöyttä on (6).
Vaihtoehdot, joissa saattaa seurata syyte seksuaalisesta häirinnästä ovat (3), (5) ja (7).
Viimeisen tapauksen vaihtoehdot tuhoisuusjärjestyksessä ovat (3), (7) ja (5). Näistä vaihtoehdoista Mitro Revon tapauksessa voitaneen sulkea (3) pois, koska vapaasti semipelagiolaisittain todeten Mitrolla saattaa kyllä olla kyky mutta ei todellista halua. Harvat asiat turhauttavat naista yhtä paljon kuin se, ettei mies ole seksuaalisesti hänestä kiinnostunut, koska tämä vie naiselta osan hänen vallankäyttömahdollisuuksistaan. Kun mies sitten esiintyy kuitenkin vihjailevasti, naisten turhautumisen määrä kasvaa toiseen potenssiin (pun intended). Mikäli tähän vielä liittyy, kuten luultavasti ainakin osassa tapauksista, naisen itsensä kiinnostus, niin turhautumisen määrä kasvaa kolmanteen potenssiin.
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Sieltä ja syvältä
Pitkähkön tauon jälkeen maantieteellisiä erikoisuuksia esittelevä sarja jatkuu aiheena syvängöt. Syvänkö on maa-alue, joka sijaitsee merenpinnan alapuolella. Suomessa syvänköjä ei esiinny, koska niitä on tavallisesti vain kuivilla seuduilla; muilla alueilla merenpinnan alapuolella olevat alueet täyttyvät järviksi. Jos Suomen ilmasto olisi riittävän kuiva, syvänköjä olisi niinkin kaukana sisämaassa kuin esimerkiksi Päijänteen ja Saimaan seudulla, näiden järvien syvimmät kohdat kun ovat merenpinnan alapuolella. Vastaavasti maailman matalin paikka olisi 1186 metriä merenpinnan alapuolella Baikaljärven kohdalla, mikäli Baikal olisi kuiva.
Luettelo ei ole täydellinen, koska monet pienet syvänköalueet sijaitsevat suurempiensa välittömässä läheisyydessä ja niiden luettelointi on siksi turhaa. Mukaan on pyritty ottamaan jokainen vähänkin jollakin tavalla merkittävä syvänkö, esimerkiksi jokaisen maan matalin kohta. Paikannimen edessä oleva lukema on syvängön matalimman kohdan korkeus alaspäin merenpinnasta mitattuna. Kaikkiin ei ole tarjota linkkiä.
423 Jordanin laaksossa on maailman ylivoimaisesti syvin kohta. Kuolleenmeren rantaviiva on tätä nykyä yli 400 metriä merenpinnan alapuolella. Vielä 40 vuotta sitten järven pinta oli -395 metrissä, mutta Jordanjoen vesien käyttö keinokasteluun on kiihdyttänyt pinnanlaskua. Nykyään pinta laskee lähes metrin vuodessa ja siksi onkin suunniteltu tunnelin kaivamista mereltä. Syvängössä sijaitsee myös maailman matalimmalla oleva makeavetinen järvi, Genesaret 214 metriä merenpinnan alapuolella. 258 metriä merenpinnan alapuolella oleva Jeriko on matalimmalla sijaitseva kaupunki. Tässä syvängössä sijatsevat luonnollisesti lähes kaikki syvänköihin liittyvät ennätyspaikat, esimerkiksi Bar Yehudan lentokenttä on maailman matalin lajissaan, 378 metriä merenpinnan alapuolella.
155 Assaljärvi on Afrikan syvin kohta, maailman suolaisin suuri järvi (34,8 %) Djiboutissa. Kesäisin ilman lämpötila nousee yli 50 asteeseen, jolloin voi toki yrittää pulahtaa jäähdyttelemään vain 33-asteiseen järveen. Talvikautena ilma on viileämpää, keskilämpö on 34 asteen paikkeilla.
154 Turfanin syvänkö on Kiinan matalin paikka ja samalla lähellä pistettä, joka sijaitsee kauimpana (2645 km) merestä. Matalin piste on yleensä kuivan Ayding-järven kohdalla. Silkkitien reitti kulki noin 28 tuhannen neliökilometrin suuruisen syvängön kautta.
133 Qattaran syvänkö on pinta-alaltaan Afrikan suurin syvänkö, lähes 20 tuhatta neliökilometriä ja Egyptin syvin kohta. Syvyydestään huolimatta sen havaittiin olevan merenpinnan alapuolella vasta 1917. Seudulla oli tärkeä merkitys El Alameinin taistelussa, koska sen kulkukelvottomuuden takia brittien ei tarvinnut varautua sivustahyökkäykseen. Nykyäänkin alueella on vain yksi ainoa kylä, jossa asuu noin 300 ihmistä.
132 Kaspian syvänkö on pinta-alaltaan maailman ylivoimaisesti suurin syvänkö. Huvittavaa, että mistään ei tunnu löytyvän tietoa, kuinka suuri alue merenpinnan alapuolella sijaitsee. 28 metriä merenpinnan tasoa alempana lainehtivan Kaspianmeren ala on noin 371 000 neliökilometriä, mistä voi kartasta suunnilleen päätellä koko syvängön alan olevan lähellä 600 000 neliökilometriä. Joka tapauksessa sen ala on noin kaksikymmenkertainen seuraavaksi suurimpaan eli Turfanin syvänköön nähden. Koosta kertoo parhaiten se, että alueella sijaitsee Karabogazlahti, joka kuivuu ja tulvii epäsäännöllisin väliajoin täyteen vettä riippuen siitä, miten Kaspianmeri sattuu tulvimaan. Kuivillaan lähes 20 tuhannen neliökilometrin lahti oli viimeksi 1984-1992. Syvänkö ulottuu viiden maan eli Kazakstanin (132), Turkmenistanin, Venäjän (28), Azerbaidzanin (28) ja Iranin (28) alueelle ollen samalla luetelluin numeroin kaikkien kyseisten maiden paitsi Turkmenistanin matalin kohta, ennätys tämäkin. Kuten myös se, että kyseessä on tietysti asukasluvultaan suurin syvänkö. Suurin kaupunki on yli kaksimiljoonainen Baku. Kaspianmeren ranta on myös Euroopan matalin paikka.
125 Danakilin syvängön matalin kohta on Etiopian alueella, Eritrean alueella syvin paikka on 75 metriä merenpinnan alapuolella, molemmat maidensa ennätyksiä. Alue on tunnettu sieltä löydettyjen Australopithecus-hominidien jäänteistä, kuuluisin on Lucy.
105 Laguna del Carbon Argentiinassa on Etelä-Amerikan sekä läntisen ja eteläisen pallonpuoliskon matalin paikka.
86 Death Valley Kaliforniassa on Pohjois-Amerikan matalin paikka. Heinäkuun keskilämpö vaihtelee välillä 31-47 astetta. Laakso on tunnettu itsestään liikkuvista kivistään.
81 Akdzhakayan syvänkö Araljärven jäänteiden eteläpuolella on Turkmenistanin matalin paikka.
72 Salina Gualicho Argentiinassa on Etelä-Amerikan pinta-alaltaan suurin syvänkö.
69 Salton Sea on Saltonin syvänköön vahingossa syntynyt järvi. Coloradojoen tulvapadot murtuivat 1905, jolloin vesi syöksyi syvänköön. Järvi on maksimisyvyydeltään 16 metriä, joten kuivanakaan syvänkö ei aivan yltäisi Pohjois-Amerikan matalimmaksi paikaksi. Pinta-alaltaan se on kylläkin maanosansa suurin syvänkö.
55 Sebkha Paki Tah on Marokon matalin paikka.
53 Kumulin syvänkö sijaitsee tunnetumman Turfanin syvängön lähellä ja on suuruudeltaan lähes 20 tuhatta neliökilometriä.
47 Sabkhat Ghuzayyil on Libyan matalin paikka.
43 Moerisjärvi Egyptissä on paikka, johon Niili Välimeren ohella laskee. 400 kilometriä ennen Välimerta Niilistä erkanee korkean veden aikoina sivuhaara, joka pitää järven järvenä.
42 Salina Grande on Argentiinassa Valdesin niemimaalla.
40 Chott Melrhir on suolajärvi ja Algerian matalin paikka.
39 Lago Enriquillo on Dominikaanisen tasavallan matalin paikka ja samalla matalin saarella sijaitseva paikka.
19 Siwa on keidas Egyptissä lähellä Libyan rajaa. Keitaalla asuu noin 23 000 berberiä, jotka puhuvat omaa kieltään, siwiä. Paikka on tunnettu myös vapaamielisestä suhtautumisestaan homoseksuaalisuuteen, vielä 1940-luvulla miehillä oli tapana solmia keskinäisiä avioliittoja. Keskusvallan otteen tiukennuttua homokulttuuri on painunut - hmmm - syvemmälle.
17 Shatt Al Gharsah on Tunisian matalin paikka.
16 Eyrejärvi on Australian ja Oseanian matalin paikka ja pinta-alaltaan suurin syvänkö. Järven pinnankorkeus vaihtelee suuresti sateiden mukaan. Kesäaikaan järvi on lähes täysin kuivunut. Noin joka kolmas vuosi järvi tulvii siten, että keskisyvyys on 1,5 m. Suurten tulvien aikaan järven pinta-alaksi tulee lähes 10 000 neliökilometriä ja keskisyvyydeksi 4 m suurimman syvyyden ollessa tuolloin 6 m. Viimeksi näin suuri tulva koettiin 1974. Seutu on asumatonta, mutta australialaisille tyypillisellä huumorintajulla Eyrejärven Pursiseura järjestää regatan aina kun mahdollista, viimeksi 2009.
12 Sariqarnish Kuli on Uzbekistanin matalin paikka.
10 Laguna Salada on vuoroin kuiva, vuoroin suolainen järvi ja Meksikon matalin paikka.
7 Lammefjord on entinen vuono, Tanskan ja Pohjoismaiden matalin paikka. Vuonon kuivaaminen maanviljelysmaaksi aloitettiin 1873 ja kesti 70 vuotta.
7 Zuidplaspolder on Alankomaiden matalin paikka. Alankomaissa on kolmisentuhatta mereltä vallattua polderia, joista suurin on lähes puolitoistatuhatta neliökilometriä käsittävä Flevoland. Esimerkiksi Amsterdamin lentokenttä Schiphol on nelisen metriä merenpinnan alapuolella. Amsterdamin keskusta on pari metriä merenpinnan yläpuolella.
5 Sebkhet Te-n-Dghamcha on Mauritanian matalin paikka.
4 Hachirogata on Japanin matalin paikka. Aiemmin se oli Japanin toiseksi suurin järvi. Vuonna 1963 järveä alettiin kuivata riisinviljelyä varten. Järvi on kutistunut noin viidesosaan entisestään, nykyinen pinta-ala on 46 neliökilometriä. Ennen kuivaamista järvi, jonka suurin syvyys olin 4,5 m, oli kutakuinkin merenpinnan tasolla oleva murtovesiallas.
4 The Fens on Itä-Englannissa sijaitseva maatalousalue, jossa on useita pieniä syvänköjä. Monet näistä pidetään kuivina pumpuin, mutta matalin luonnollisesti kuiva piste lienee noin 2,75 m merenpinnan alapuolella ja Ison-Britannian matalin piste.
3,5 Neuendorf-Sachsenbanden kylä on Saksan matalin paikka.
3,2 Le Contane on Italian matalin paikka.
2,4 Kristianstadin keskustassa on Ruotsin matalin paikka. Luonnollinen haihtuminen ei riitä pitämään paikkaa kuivana, vaan se on suojattu vallein ja pumpuin.
2,2 Kuttanad on Intian matalin paikka.
2 Taierin tasanko on Uuden-Seelannin matalin paikka.
2 Camargue Rhonen suistossa on Ranskan matalin paikka.
2 New Orleansin keskusta on vajonnut alimmillaan kaksi metriä merenpinnan alapuolelle. Keskimääräinen korkeus on -0,5 m, mikä aiheutti taannoin melkoisia ongelmia.
1,8 Zulawy Wislane Wislan suistossa on Puolan matalin paikka, kylläkin keinotekoisesti kuivana pidetty.
1,3 Niemenjoen suisto on Liettuan matalin paikka.
0,5 Habay on Filippiinien matalin paikka.
0,2 Lagos Island Nigerian pääkaupungissa on Nigerian matalin paikka.
EDIT 28.11.2011 (loppu jäi vahingossa pois): Loppukaneettina todettakoon, että karkeasti arvioiden maapallon merenpinnan alapuolella sijaitsevan maa-alan kokonaismäärä on alle miljoona neliökilometriä, luultavasti noin 750 tuhatta neliökilometriä. Kaspian syvänkö muodostaa kokonaisalasta noin 80 %. Merenpinnan alapuolella on kokonaistilavuutta vielä karkeammin arvioiden noin 20-25 tuhatta kuutiokilometriä. Yksi konsti taistella merenpinnan nousua vastaan olisi tietysti kaivaa tunnelit tai kanavat syvänköihin ja nostaa ne merenpinnan tasolle. Valitettavasti tämä operaatio laskisi valtamerien pintaa vain noin 2 - 3 senttimetriä.
Luettelo ei ole täydellinen, koska monet pienet syvänköalueet sijaitsevat suurempiensa välittömässä läheisyydessä ja niiden luettelointi on siksi turhaa. Mukaan on pyritty ottamaan jokainen vähänkin jollakin tavalla merkittävä syvänkö, esimerkiksi jokaisen maan matalin kohta. Paikannimen edessä oleva lukema on syvängön matalimman kohdan korkeus alaspäin merenpinnasta mitattuna. Kaikkiin ei ole tarjota linkkiä.
423 Jordanin laaksossa on maailman ylivoimaisesti syvin kohta. Kuolleenmeren rantaviiva on tätä nykyä yli 400 metriä merenpinnan alapuolella. Vielä 40 vuotta sitten järven pinta oli -395 metrissä, mutta Jordanjoen vesien käyttö keinokasteluun on kiihdyttänyt pinnanlaskua. Nykyään pinta laskee lähes metrin vuodessa ja siksi onkin suunniteltu tunnelin kaivamista mereltä. Syvängössä sijaitsee myös maailman matalimmalla oleva makeavetinen järvi, Genesaret 214 metriä merenpinnan alapuolella. 258 metriä merenpinnan alapuolella oleva Jeriko on matalimmalla sijaitseva kaupunki. Tässä syvängössä sijatsevat luonnollisesti lähes kaikki syvänköihin liittyvät ennätyspaikat, esimerkiksi Bar Yehudan lentokenttä on maailman matalin lajissaan, 378 metriä merenpinnan alapuolella.
155 Assaljärvi on Afrikan syvin kohta, maailman suolaisin suuri järvi (34,8 %) Djiboutissa. Kesäisin ilman lämpötila nousee yli 50 asteeseen, jolloin voi toki yrittää pulahtaa jäähdyttelemään vain 33-asteiseen järveen. Talvikautena ilma on viileämpää, keskilämpö on 34 asteen paikkeilla.
154 Turfanin syvänkö on Kiinan matalin paikka ja samalla lähellä pistettä, joka sijaitsee kauimpana (2645 km) merestä. Matalin piste on yleensä kuivan Ayding-järven kohdalla. Silkkitien reitti kulki noin 28 tuhannen neliökilometrin suuruisen syvängön kautta.
133 Qattaran syvänkö on pinta-alaltaan Afrikan suurin syvänkö, lähes 20 tuhatta neliökilometriä ja Egyptin syvin kohta. Syvyydestään huolimatta sen havaittiin olevan merenpinnan alapuolella vasta 1917. Seudulla oli tärkeä merkitys El Alameinin taistelussa, koska sen kulkukelvottomuuden takia brittien ei tarvinnut varautua sivustahyökkäykseen. Nykyäänkin alueella on vain yksi ainoa kylä, jossa asuu noin 300 ihmistä.
132 Kaspian syvänkö on pinta-alaltaan maailman ylivoimaisesti suurin syvänkö. Huvittavaa, että mistään ei tunnu löytyvän tietoa, kuinka suuri alue merenpinnan alapuolella sijaitsee. 28 metriä merenpinnan tasoa alempana lainehtivan Kaspianmeren ala on noin 371 000 neliökilometriä, mistä voi kartasta suunnilleen päätellä koko syvängön alan olevan lähellä 600 000 neliökilometriä. Joka tapauksessa sen ala on noin kaksikymmenkertainen seuraavaksi suurimpaan eli Turfanin syvänköön nähden. Koosta kertoo parhaiten se, että alueella sijaitsee Karabogazlahti, joka kuivuu ja tulvii epäsäännöllisin väliajoin täyteen vettä riippuen siitä, miten Kaspianmeri sattuu tulvimaan. Kuivillaan lähes 20 tuhannen neliökilometrin lahti oli viimeksi 1984-1992. Syvänkö ulottuu viiden maan eli Kazakstanin (132), Turkmenistanin, Venäjän (28), Azerbaidzanin (28) ja Iranin (28) alueelle ollen samalla luetelluin numeroin kaikkien kyseisten maiden paitsi Turkmenistanin matalin kohta, ennätys tämäkin. Kuten myös se, että kyseessä on tietysti asukasluvultaan suurin syvänkö. Suurin kaupunki on yli kaksimiljoonainen Baku. Kaspianmeren ranta on myös Euroopan matalin paikka.
125 Danakilin syvängön matalin kohta on Etiopian alueella, Eritrean alueella syvin paikka on 75 metriä merenpinnan alapuolella, molemmat maidensa ennätyksiä. Alue on tunnettu sieltä löydettyjen Australopithecus-hominidien jäänteistä, kuuluisin on Lucy.
105 Laguna del Carbon Argentiinassa on Etelä-Amerikan sekä läntisen ja eteläisen pallonpuoliskon matalin paikka.
86 Death Valley Kaliforniassa on Pohjois-Amerikan matalin paikka. Heinäkuun keskilämpö vaihtelee välillä 31-47 astetta. Laakso on tunnettu itsestään liikkuvista kivistään.
81 Akdzhakayan syvänkö Araljärven jäänteiden eteläpuolella on Turkmenistanin matalin paikka.
72 Salina Gualicho Argentiinassa on Etelä-Amerikan pinta-alaltaan suurin syvänkö.
69 Salton Sea on Saltonin syvänköön vahingossa syntynyt järvi. Coloradojoen tulvapadot murtuivat 1905, jolloin vesi syöksyi syvänköön. Järvi on maksimisyvyydeltään 16 metriä, joten kuivanakaan syvänkö ei aivan yltäisi Pohjois-Amerikan matalimmaksi paikaksi. Pinta-alaltaan se on kylläkin maanosansa suurin syvänkö.
55 Sebkha Paki Tah on Marokon matalin paikka.
53 Kumulin syvänkö sijaitsee tunnetumman Turfanin syvängön lähellä ja on suuruudeltaan lähes 20 tuhatta neliökilometriä.
47 Sabkhat Ghuzayyil on Libyan matalin paikka.
43 Moerisjärvi Egyptissä on paikka, johon Niili Välimeren ohella laskee. 400 kilometriä ennen Välimerta Niilistä erkanee korkean veden aikoina sivuhaara, joka pitää järven järvenä.
42 Salina Grande on Argentiinassa Valdesin niemimaalla.
40 Chott Melrhir on suolajärvi ja Algerian matalin paikka.
39 Lago Enriquillo on Dominikaanisen tasavallan matalin paikka ja samalla matalin saarella sijaitseva paikka.
19 Siwa on keidas Egyptissä lähellä Libyan rajaa. Keitaalla asuu noin 23 000 berberiä, jotka puhuvat omaa kieltään, siwiä. Paikka on tunnettu myös vapaamielisestä suhtautumisestaan homoseksuaalisuuteen, vielä 1940-luvulla miehillä oli tapana solmia keskinäisiä avioliittoja. Keskusvallan otteen tiukennuttua homokulttuuri on painunut - hmmm - syvemmälle.
17 Shatt Al Gharsah on Tunisian matalin paikka.
16 Eyrejärvi on Australian ja Oseanian matalin paikka ja pinta-alaltaan suurin syvänkö. Järven pinnankorkeus vaihtelee suuresti sateiden mukaan. Kesäaikaan järvi on lähes täysin kuivunut. Noin joka kolmas vuosi järvi tulvii siten, että keskisyvyys on 1,5 m. Suurten tulvien aikaan järven pinta-alaksi tulee lähes 10 000 neliökilometriä ja keskisyvyydeksi 4 m suurimman syvyyden ollessa tuolloin 6 m. Viimeksi näin suuri tulva koettiin 1974. Seutu on asumatonta, mutta australialaisille tyypillisellä huumorintajulla Eyrejärven Pursiseura järjestää regatan aina kun mahdollista, viimeksi 2009.
12 Sariqarnish Kuli on Uzbekistanin matalin paikka.
10 Laguna Salada on vuoroin kuiva, vuoroin suolainen järvi ja Meksikon matalin paikka.
7 Lammefjord on entinen vuono, Tanskan ja Pohjoismaiden matalin paikka. Vuonon kuivaaminen maanviljelysmaaksi aloitettiin 1873 ja kesti 70 vuotta.
7 Zuidplaspolder on Alankomaiden matalin paikka. Alankomaissa on kolmisentuhatta mereltä vallattua polderia, joista suurin on lähes puolitoistatuhatta neliökilometriä käsittävä Flevoland. Esimerkiksi Amsterdamin lentokenttä Schiphol on nelisen metriä merenpinnan alapuolella. Amsterdamin keskusta on pari metriä merenpinnan yläpuolella.
5 Sebkhet Te-n-Dghamcha on Mauritanian matalin paikka.
4 Hachirogata on Japanin matalin paikka. Aiemmin se oli Japanin toiseksi suurin järvi. Vuonna 1963 järveä alettiin kuivata riisinviljelyä varten. Järvi on kutistunut noin viidesosaan entisestään, nykyinen pinta-ala on 46 neliökilometriä. Ennen kuivaamista järvi, jonka suurin syvyys olin 4,5 m, oli kutakuinkin merenpinnan tasolla oleva murtovesiallas.
4 The Fens on Itä-Englannissa sijaitseva maatalousalue, jossa on useita pieniä syvänköjä. Monet näistä pidetään kuivina pumpuin, mutta matalin luonnollisesti kuiva piste lienee noin 2,75 m merenpinnan alapuolella ja Ison-Britannian matalin piste.
3,5 Neuendorf-Sachsenbanden kylä on Saksan matalin paikka.
3,2 Le Contane on Italian matalin paikka.
2,4 Kristianstadin keskustassa on Ruotsin matalin paikka. Luonnollinen haihtuminen ei riitä pitämään paikkaa kuivana, vaan se on suojattu vallein ja pumpuin.
2,2 Kuttanad on Intian matalin paikka.
2 Taierin tasanko on Uuden-Seelannin matalin paikka.
2 Camargue Rhonen suistossa on Ranskan matalin paikka.
2 New Orleansin keskusta on vajonnut alimmillaan kaksi metriä merenpinnan alapuolelle. Keskimääräinen korkeus on -0,5 m, mikä aiheutti taannoin melkoisia ongelmia.
1,8 Zulawy Wislane Wislan suistossa on Puolan matalin paikka, kylläkin keinotekoisesti kuivana pidetty.
1,3 Niemenjoen suisto on Liettuan matalin paikka.
0,5 Habay on Filippiinien matalin paikka.
0,2 Lagos Island Nigerian pääkaupungissa on Nigerian matalin paikka.
EDIT 28.11.2011 (loppu jäi vahingossa pois): Loppukaneettina todettakoon, että karkeasti arvioiden maapallon merenpinnan alapuolella sijaitsevan maa-alan kokonaismäärä on alle miljoona neliökilometriä, luultavasti noin 750 tuhatta neliökilometriä. Kaspian syvänkö muodostaa kokonaisalasta noin 80 %. Merenpinnan alapuolella on kokonaistilavuutta vielä karkeammin arvioiden noin 20-25 tuhatta kuutiokilometriä. Yksi konsti taistella merenpinnan nousua vastaan olisi tietysti kaivaa tunnelit tai kanavat syvänköihin ja nostaa ne merenpinnan tasolle. Valitettavasti tämä operaatio laskisi valtamerien pintaa vain noin 2 - 3 senttimetriä.
maanantai 21. marraskuuta 2011
Sivallus CCVII
Presidenttiehdokkaiden tasoa kuvaa parhaiten se, että Paavo Väyrynen on alkanut tuntua melkeinpä kunnon mieheltä.
Hakemisto
Kaikki viikkojutut käänteisessä julkaisujärjestyksessä, paitsi uutiskatsaukset jätetty listasta pois maaliskuusta 2019 alkaen (päivitetty 26.2.2023):
2023
Toistuva uutinen
Kooste uutiskatsausten vakiouutisesta
2022
Tule vaisuus
Mitä tulevaisuudessa varmasti tapahtuu
Presidenttiranking
Suomen presidentit järjestykseen
Yläasteen opinto-ohjaajana
Opinto-ohjausta nuorille
Raja kiinni
Maarajat, joiden yli ei ole tietä
Sukupuolioletus
Sohaisu translakiin
Vilkaisu kristallipalloon
Ennuste Ukrainan sodasta
Paskakukkulan kuninkaat
Poliitikot haluavat hallita
Mitä helvettiä minä juuri luin II
Hauskimmat Wikipedia-artikkelit
Itä-Saksan seisoja
Maailman hauskin jääkiekkoliiga
Suomalaisen yleisurheilun taso 2022
Yleisurheilun tasovertailu 2022
Kaikkien salaliittoteorioiden äiti
Salaliittoteorioiden takana on salaliitto
Rakentavaa palautetta
Millaisia kommentteja yleisurheilijat saavat
Järkkyneet mielet
Nuorten mielenterveysongelmat
Maailman huonoin pedofiili
Wille Rydmanin ajojahti
Monta jänistä lenkissä
Kiertoajelut maiden ympäri
Joku odottaa kirjettäsi
Vastaus Turkille Repinin malliin
Talvisota, osa II
Entä jos Venäjän hyökkää Suomeen?
Luotettavasta lähteestä saadun tiedon mukaan
Venäjän tiedotuspolitiikka
Venäjän strateginen onnistuminen
Toinen näkökulma Venäjän tavoitteisiin
Kaksi poliitikkoa
Miksi politiikassa menestyvät typerykset
Pasifismin filosofia
Pasifismin looginen älyttömyys
Ukraina-katsaus
Ukrainan sodan alkuvaiheet
Hajahuomioita Ukrainasta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Sukupolvien välinen kuilu
Jakolinjan muodostavat vuodet
Runoillen kuin Runeberg
Maamme-laulu uusiksi
Vähät vammoista
Vammaisurheilijat yleisessä sarjassa
Kohti Kazakstania
Kazakstanin levottomuudet
2021
Menestyksen avaimet
Kuinka pärjätä maailmalla
Kolme ristiriitaa
Epäloogisia ideologioita
Toisen todellisuuden virkamies
Fiktio kuolemanrangaistuksesta Suomessa
Dr. Dunning & Mr. Kruger
Dunning-Kruger -efekti
Väestönkasvun valheet
Kuinka väestönkasvusta on valehdeltu
Muodikkaasti oikeassa
Nelikenttä oikeassa ja väärässä olemisesta
Vihreä aurinko nousee
Vihreiden imagomuutos
Pragmaatikot ja idealistit
Jako neljään ryhmään
Suomalaisen yleisurheilun taso 2021
Yleisurheilun tasovertailu 2021
Kartta ja keppi
Mitä koulumaailmassa on pielessä
Otteita olympolaisesta päiväkirjasta 2021 (2020!)
Tokion olympialaiset
Perverssiä menoa
Mistä iltapäivälehdet eivät kirjoita
Tätä et tiedä sotahistoriasta
Sotahistorian outoja sattumuksia
TOP 24
Euroopan parhaat yleisurheilumaat
Matti
Muistelma edesmenneestä
Keksimistä odotellessa II
Ehdotuksia uusiksi urheilulajeiksi
Syrjäkylillä
Suomen syrjäisimmät kaupungit
Pettäjän tie
Andrei Vlasovin kohtalo
Urheilijat sodassa
Urheilijoiden sotasaavutuksia
Huipulla tuulee
Eri maiden korkeimmat kohdat
Karin ääni
Kari Suomalaisen ennustuksia
Sukupuolineutraalius vielä kauempana
Naisten ja miesjuniorien vertailu
Tunneäly
Keskinkertaisuuksien selittelyä
Kenen joukoissa seisot?
Äänestyspäätöksen perusteita
60x100
Satavuotiaiksi eläneitä
Vuonna 1995
Yhteiskuntien korrelaatio uskonnon, väestönlaadun ym suhteen
Junnulätkää
Jääkiekon nuorten MM-kisat
2020
Pitkä marssi
Historian aikajanoja Suomeen suhteutettuna
Myöhäiset vaalivalvojaiset
USA:n presidentinvaalivilpin tutkimusta
Viimeinen siirto
Fiktio Pohjois-Korean ydiniskusta
Demokratian rappio
Demokratian rapautuminen liian laajan äänioikeuden takia
Tipitii
Lintujen erikoiset nimet
Entäpä jos?
Vaihtoehtoisen historian tapauksia
Sukupuolineutraalius kaukana
Naisten ja 15-vuotiaiden poikien yleisurheiluottelu
Heikot signaalit
Merkkejä siitä, että ihmiset haluaisivat asua maaseudulla
Vertaisharha
Ihmisten viiteryhmä saa erehtymään
Suomalaisen yleisurheilun taso 2020
Yleisurheilun tasovertailu 2020
Oli hepokatti maantiellä poikittain
Erilaiset kuljettajatyypit
Kesken kuolleet
Edustajakaudellaan kuolleet kansanedustajat
Työturvallisuusriski
Väkivaltaisesti kuolleet kansanedustajat
20 perhettä
Kansanedustajien sukulaisuussuhteet
Ääliöteoria
Miksi typeryys valtaa alaa, ellei sitä aktiivisesti vastusteta
Perustutkimusta
Uuden alkuaineen etsintä
Kenraaliharjoitus
Entä jos korona olikin vain esimakua?
Jaa että kuka?
Unohdetut arvokisamitalistit
SI, SI
SI-järjestelmän yksiköt
Koronakatsaus
Vuoden polttavin puheenaihe
2019
He kaatuivat saappaat jalassa
Hyperbola intticooperista
Kauas on pitkä matka
Vaihtoehtoisia reittejä poikki Suomen
Suomalaisen yleisurheilun taso 2019
Yleisurheilun tasovertailu 2019
Hallitus on vankka
Kuinka sosialismi kuristaa hengiltä
Vaalivalvojaiset
Eduskuntavaalit 2019
Kotona ja kaukomailla
Uuden-Seelannin terrori-isku
Se on siinä
Kymmenen vuotta blogitusta
Irti rasismista
Sijaistoimintaa haittamaahanmuuton ongelmien ratkomisessa
Tulta persiin alla
Tulivuorisaaret
Lajit uusiksi
Ehdotuksia uusiksi yleisurheilulajeiksi
Imperiumin vastaisku
Median yritys häivyttää haittamaahanmuuton haitat
Sukupuuta kapuamassa
Brittihallitsijoiden sukutaulu
J'Accuse...
Poliitikkojen syytelista
Kahden lajin yleisurheilijat
Kahdessa erilaisessa lajissa menestyneet
Reikani, Reikani...
Ronald Reaganin letkautukset
2018
Puhutaanpa taas suomalaisen yleisurheilun tasosta
Suomalaisurheilun taso suhteessa maailmaan
Uutiskatsaus 51/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Taivas ja helvetti
Ajatus oikeudenmukaisesta uskonnosta
Uutiskatsaus 49/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Verokarhun sukua
Kuinka verotuksella voidaan vahvistaa yhteisöllisyyttä
Mies parhaassa iässään, osa II
Milloin maailman tasolla urheilija on parhaimmillaan
Vallankaappauksen oikeutuksesta
Miksi paradigmaa ei voi murtaa sisältäpäin
Uutiskatsaus 45/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Mies parhaassa iässään, osa I
Milloin suomalaisurheilijat ovat parhaimmillaan
Vitaalit statistiikat, osa IV
Miten Suomi selviää väestönkasvukatastrofista
Syökää lihaa
Miksi kasvissyönti on ympäristökatastrofi
Uutiskatsaus 41/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Kympin äijät
Miesten 10 000 metrin juoksun keskiarvotilastot
Tätä et tiedä urheilusta
Outoja urheilufaktoja
Kaksi vanhaa sossujätkää
Tuomisen ja Tannerin muistelmat
Wanhat herrat kentällä
Litmanen ja Selänne kävivät yleisurheilukentällä
Salaliitto II
Jatko-osa yhdeksän vuotta vanhalle tarinalle
Kyllä minä niin mieleni pahoitin
Paraurheilun taso
Euroopan uudet kasvot
Miten Euroopan väestö on muuttunut 40 vuodessa
Ankkalinna
Kuinka lintukodolle kävi matuvyöryssä
Uutiskatsaus 32/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Suomalaisen yleisurheilun taso 2018
Päivitetty vertailu
Vitaalit statistiikat, osa III
Maailman väestönkasvu, analyysi
KK-ennakko 2018
Kalevan Kisojen ennakkokatsaus 2018
Vitaalit statistiikat, osa II
Maailman väestönkasvu, alueittain
Vitaalit statistiikat, osa I
Maailman väestönkasvu, tilasto-osa
Uutiskatsaus 26/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Ja kuinkas sitten kävikään
Terrorismiennusteen toteutuminen
Tulikoe
Kuinka Pohjois-Korean eliitti sementoi valtansa
Unien tulkinta
Kahjoin nähdyistä unista
Uutiskatsaus 22/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Lumipallo helvetissä
Prinssi Harry ja Meghan
Heimostaan huononneet
Onnistuneet afrikkalaisjohtajat
Uutiskatsaus 19/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Pöytä koreaksi
Koreoiden johtajien tapaaminen
Minne ihmisjalka ei ole astunut
Maapallon saavuttamattomat paikat
Kuurila
Katastrofielokuvan synopsis
Nykypäivän gepardihatut
Katsaus Afrikan nykyjohtajiin
Gepardihatut
Afrikan hulluimmat valtionpäämiehet
Lunta paskahuussin katolla
Mokutusta ylioppilaskirjoituksissa
Uutiskatsaus 12/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Kuinka sabotoida vihakoulutus
MC Tsuhnan ohjeistus vihakoulutuksen varalle
Aikahaamu II
Kuinka kauan - tai vähän - onkaan aikaa kulunut
Otteita olympolaisesta päiväkirjasta 2018
Talviolympialaiset 2018
Vähempien järvien maat
Maiden suurimmat järvet
Musta Pekka
Odotettavissa olevia urheilun sääntömuutoksia
Atlantin toisella puolen
Suomen ja USA:n yleisurheilun vertailua
Tummista vaaleista
Presidentinvaalien 2018 analyysi
Lumikki ja seitsemän kääpiötä
Presidentinvaalien 2018 ehdokkaat
Uutiskatsaus 3/2018
Sekalaisia uutishavaintoja
Kysyvälle vastataan
Vastauksia Kysy pois -palstan kysymyksiin
Ryminää ja ryskettä
Parhaat suomalaiset sotaelokuvat
2017
Työnjako
Hyöty-, tuki- ja haittatyö - työelämän uusi kolmijako
Uutiskatsaus 51/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
#etoo
Kommentteja ahdistelusta
Mustat donkkaa tykimmin
Rodun merkitys koripalloilijan arvionnissa
Tiilenpäitä lukemassa
Rikosseuraamusjärjestelmän toimivuus
Uutiskatsaus 47/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Trumpettisoolo
Suomalaismedian katkeruus Trumpin valinnasta
Tuntematon
Elokuva-arvostelu: Tuntematon sotilas
Uutiskatsaus 45/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Se pieni ero
Ihmisen ja apinan erot
Hyrsylän mutkat
Euroopan oudot rajankäänteet
Uutiskatsaus 42/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Dementian vaiheet
Kuinka muisti rapistuu
Jaska kuulee väärin
Väärin kuultuja sanoituksia
Apinoiden kuninkaat
Ruotsin hallitsijasuvun juuret
Muista aina liikenteessä
Suomalaiskaupunkien liikennejärjestelyt
Kaukaiset naapurit
Eristyneet saarivaltiot
Kuinka pitkälle pötkit?
Kauanko pysyy huippujuoksijan kyydissä
Uutiskatsaus 34/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Muistijälki
Suomen murteet
Simulaatio 2037
Elämmekö simulaatiossa?
Tätä et tiedä toisesta maailmansodasta II
Erikoisia sattumuksia isossa rähinässä
Suomalaisen yleisurheilun taso 2017
Päivitetty vertailu
KK-ennakko 2017
Kalevan Kisojen ennakkokatsaus
Sisäpiirissä
Sisämaavaltiot
Globaalinationalismi
Ideologia tiivistettynä
Uutiskatsaus 26/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Tuli iso petku
Timo Soini paljasti petturuutensa
Tapahtui Jyväskylässä
Persujen puoluekokous
Terrorismisimulaatio
Ennuste terrori-iskuista Euroopassa
Kivitä ja pyöri II
Juoksumusiikkia
Maailmanhistorian tärkein puhe
Trump puhuu Saudi-Arabiassa
Uutiskatsaus 20/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Kovan onnen kundi
Rankka tapaus
Kolikon kaksi puolta
Natsismin ja kommunismin jälkihoito
Jaskan sairaalareissu
Jaska leikkauksessa
Chu Ilck Kimmis
Pohjois-Korean johtajien ihmeteot
Aivovirus
Islam leviävänä viruksena
Uutiskatsaus 14/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Jaskan ruokablogi
Ruuanlaitto-ohjeita osaamattomille
Kivuton on itsemurha
Haittamamujen "itsemurhayritykset"
Hintalappu
Paljonko haittamaahanmuutto todella maksaa?
Uutiskatsaus 10/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Viimeinen toivomus
Kestävyysjuoksijan näköiset hautajaiset
Narukerän perässä
Jääpallon MM-historia
Uutiskatsaus 7/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Maailman yleisurheilun taso 2016
Yleisurheilun tasovertailu maittain
Tätäkään sinulle ei kerrottu rippikoulussa
Toinen Mooseksen kirja
Tumppaus
Kuinka tupakointi lopetetaan
Uutiskatsaus 3/2017
Sekalaisia uutishavaintoja
Luonnon harvinaisuudet
Eläinkirja toisin tulkittuna
Rajoitin
Kuinka väkilukua rajoitettiin
2016
Herrakansa
Nigerian igboheimo
Uutiskatsaus 51/2016
Sekalaisia uutishavaintoja
Jaettu maa
Entä jos Japaniin ei olisi pudotettu ydinpommeja?
Pysytään lämpiminä!
Kuinka selvitä pakkasissa
Suomen väkirikkaimmat kunnat
Paikkakuntien nimet sukuniminä
Ymmärrysharjoitus II
Joillakin on vain erilainen aksioomajärjestelmä
Peace, man!
Nobeliln rauhanpalkinnon hutilyönnit
Uutiskatsaus 45/2016
Ulkoluvun paluu
Ulkoa oppimisen merkitys yleissivistykselle
Kansallinen projekti
Suomelle uusi pääkaupunki
Uutiskatsaus 42/2016
Sekalaisia uutishavaintoja
Monta pientä elefanttia marssi näin
Kuinka rasismista tehdään causti
Sun Tzu ja haittamaahanmuutto
Mitä vanha kiinalainen strategi asiasta toteaisi
Vesiputoukset
Maailman mahtavimmat vesiputoukset
Klaavapäät
Ketkä olisivat hallitsijoita, jos monarkia olisi säilynyt
Haittamaahanmuutto ja autismi
Äärilooginen suhtautuminen haittamaahanmuuttoon
Härskit hallelujaat
Raamatun hävyttömimmät kohdat
Paukut lopussa
Mokutuksen puolesta alkavat jopa absurdit argumentit loppua
Otteita olympolaisesta päiväkirjasta
Rion olympialaisten kommentaari
Anteeksi, taisin kuulla väärin
Parhaat uudelleentekstitetyt kappaleet
Vaikeuksien kautta voittoon
Suomen yleisurheilun erikoisimmat olympiavoitot
Presidentinvaalitappelu
Tilastollinen ennuste USA:n vaaleista
Suomalaisen yleisurheilun taso 2016
Päivitetty vertailu
KK-ennakko 2016
Oulun Kalevan Kisojen ennakko
Ykkönen vai kakkonen II
NHL:n varaustilaisuuden historiaa
Ykkönen vai kakkonen
Onko ykkös- vai kakkosvaraus ollut parempi NHL:ssä
Paska säkä
Historian epäonnisimmat ihmiset
Midaksen kosketus
Fiktio yhtä aikaa onnekkaasta ja epäonnisesta miehestä
Uutiskatsaus 24/2016
Sekalaisia uutishavaintoja
Jaskadamuksen ennustuksia
Mitä tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana
Vuonna 2525
Historian oppikirja 500 vuoden kuluttua
Miksi?
Miksi olen kansallismielinen
Sääntökirja
Yleisurheilusääntöjen erikoisuudet
Luento
Fiktio uskontojen aseman vaihtumisesta
Uutiskatsaus 18/2016
Sekalaisia uutishavaintoja
Olen kuullut, on metropolialue tuolla...
Ammattilaisurheilujoukkueiden maantieteellinen jakauma
Kennedyt
Suvun merkittävimmät edustajat
Uutiskatsaus 15/2015
Sekalaisia uutishavaintoja
Kun järki seisoo
Meisselin koon ja älykkyyden yhteys
Oi te koitossa huomenen
Miksi USA menestyy
Uutiskatsaus 12/2016
Sekalaisia uutishavaintoja
Älykkyydestä ja viisaudesta, tyhmyydestä ja typeryydestä
Henkisen toiminnan nelikenttä
Kulttuuriero
Huono menestyy hyvässä yhteiskunnassa mutta ei päinvastoin
Että mitähän ihmettä
Havaintoja MV-lehdestä
Uutiskatsaus 8/2016
Sekalaisia uutishavaintoja
Mies joka voitti miehen
Nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruus
Ainahan on maksettava, eikös juu...
Kuinka haittamaahanmuutto rahoitettaisiin järkevästi
Ymmärrysharjoitus
Miksi mokutus?
Uutiskatsaus 4/2016
Sekalaisia uutishavaintoja
Ennustamisen vaikeudesta
Yksittäisten tapausten ja yleisen suuntauksen ero
Kuka ja miksi?
Mikä on mokutuksen syy?
Arkkitehti
Entä jos Hitler olisi päässyt taideakatemiaan?
2015
Olympialaiset uusiksi
Mitkä lajit kuuluisivat olympialaisiin?
Uutiskatsaus 52/2015
Sekalaisia uutishavaintoja
Geneettisiä ominaispiirteitä
Kuinka populaation elinolosuhteet ovat vaikuttaneet
Kutajat ja pinnat
Satiiri suomen kielen kehityksestä
Uutiskatsaus III
Sekalaisia uutishavaintoja
Saksa on ratkaissut pakolaispulman
Ero vuosien 1945 ja 2015 välillä
Pariisi
Kuinka ottaakaan päähän olla oikeassa
Xanadu
Suomi voisi ostaa palasen Afrikkaa
Jaskan vokkipannu
Vihdoinkin toimiva vastaanottokeskus
Tylsää
Ikävystyttävimmät urheilukilpailut
Soinin sisu
Timo Soinin onnistumiset ja megamokat
Lyhyt johdatus maailmanhistoriaan
Historian logiikka yhteiskunnallisten invaasioiden kautta selitettynä
Uutiskatsaus II
Jälleen mokutusuutisia
Uutiskatsaus
Media mokutusuutisia pullollaan
ISO 1337
Standardoitut vastaukset mokutuksen standardiväitteisiin
Myyräntyötä
Ilmoittaudu vapaaehtoistyöhön ja ryhdy tietovuotajaksi
Näin oli ennen, entäs nyt?
Me olemme jo sodassa, aika tajuta se
Tarra
Hiljainen vastarinta mokutusvapaita kuntia suosimalla
Miksi muslimit ovat niin vihaisia?
Kaksitoista syytä muslimien raivolle
Hyökkäykseen!
Isänmaallisuus voittaa vain aktiivisella toiminnalla
Ohuiden kirjojen kerho
Maailmanhistorian lyhyimmät kirjat
Suomalaisen yleisurheilun taso 2015
Porin Kalevan Kisojen jälkikatselmus
KK-ennakko 2015
Kalevan Kisojen kestävyysjuoksujen ennakkokatsaus 2015
Pysykää kanavalla
Maailman erikoisimmat kanavat
Nuoret sankarit
Juniorimenestyksen ja aikuisten sarjan menestyksen korrelaatio
Rajahyöty
Ennustusten tekemisestä ja niiden kannattavuudesta
Jälkiä jättämättä
Salaperäisesti kadonneet kuuluisat henkilöt
Vääryys ja kohtuus
Somalien joukkoraiskaustapauksen tuomiot
Joko taas
Somaliliiton tiedottajan surkean propagandayrityksen ruumiinavaus
Kiitos, Suomen somalialaisnuoret
Toimittajan propaganda-artikkelin satiiri
Nirri pois
Kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanotapoja
Reservissä
Asevelvollis- ja ammattiarmeija puntarissa
Jaska lukee lehteä
Aamun Hesarin syväluotaus
Suomen yleisimmät eläimet
Eläimelliset sukunimet
Pitkän iän salaisuus
Hitlerin bunkkerin viimeiset läsnäolijat
Ajoitus on kaiken A ja O
Miksi useat monikulttuurisuuteen liittyvät tuomiot julkistettiin heti vaalien jälkeen?
Onnekkaat ja epäonnekkaat
Eduskuntavaalien 2015 vaalimatematiikkaa
Vain sydämenlyönnin päässä
Yhdysvaltain varapresidentit
Kymmenen hanttiässää ja jokeri
Mikä on vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tärkeää ja mikä ei
Kyllä nimi naisen pahentaa II
Hulluimmat yhdysnimet, osa II
Tusina asiaa, joita emme tietäisi ilman TV-sarjoja ja elokuvia
Hulluja asioita, jotka aina tapahtuvat fiktiossa
Avoin kirje Hesarin toimittajalle
Keskustelua toimittaja Ilkka Malmbergin kanssa
Uusin Maammekirja
Suomen maakunnat ja niiden asukkaat
Venäjän idea
Venäjän historian punainen lanka
Majavaimitaatiot
Erikoisimmat tekojärvet
Stalingrad
Stalingradin taistelun esinäytökset, virheet ja seuraukset
Tää on viimeinen taisto
Epätoivoinen yritys mokutussatiiriksi, joka olisi todellisuutta hullumpaa
Kustaa Päässä
Ruotsin hulluimmat kuninkaat
Pakko mahtua kun on vihitty
Ensitreffit alttarilla
Win-win
Islam ja Eurooppa - mitä tapahtuu tulevaisuudessa?
Tuolta saapuu Charlie Hebdo
Terrori-iskun analyysi
Tyhmät ja pöyhkeät
Kauniiden ja rohkeiden hulluimmat jaksonnimet
Tappoesto
Jokainen ihminen kykenee halutessaan tappamaan
2014
Kakkonen on ykkönen
Eri alueiden toiseksi korkeimmat vuorenhuiput
Balsamia ruumiille
Mausoleumiin päätyneet kommunistijohtajat
Parisuhteen menneisyys, turbulenssi ja tulevaisuus
Kuinka avioliitto tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa
Urheilun ympärileikkaus
Israelin urheilun historia
Sumusotaa
Venäjän uusi sodankäynnin doktriini Krimillä
Ei nimi joukkuetta pahenna
Hulluimmin valitut ammattilaisten palloilujoukkueiden nimet
Nuorina nukkuneet ja vanhoiksi kukkuneet
Yleisurheilun olympiavoittajien elinikä
Missä kaikki ovat?
Onko muualla maailmankaikkeudessa elämää?
Keskipitkä somali
Google-kääntäjän hullutukset käännettäessä somalia suomeksi
Kaduilla tuulee taas
Etnisten katujengien riehunta Helsingissä
Tylsin postaus ikinä
Suomalaisen yleisurheilun tasovertailu muuhun maailmaan nähden
Venäjä, suojeluvaltio
Miksi Venäjää ei ole koskaan kyetty valloittamaan
Islamin nykyisyys, tulevaisuus ja tuho
Islamilaisten yhteiskuntien heikkoudesta
Kohtaamisia
Parinovelleja toisilleen tuntemattomien ihmisten kohtaamisista vuosien tauon jälkeen
Pato murtuu
Suomessa tapahtuneet järvenlaskut
Kasvatusta ilman lannoitetta II
Lastenkasvatuksesta, uudelleen
Kun ei mene jakeluun
Vihervasemmiston tyypillisimmät logiikkavirheet
Oikaisuvaatimus
Satiirinen pakina virkavalinnoista
Mitä helvettiä minä juuri luin?
Wikipedian oudoimmat artikkelit
Röörit poikki II
Kuinka maapallon väestöräjähdys ratkaistaan lapsioikeuksin
Suomalaisen yleisurheilun taso 2014
Perinteisen tasovertailun päivitys
KK-ennakko 2014
Kalevankisaennakko ja sukupuolenvaihdoksiin liittyvä edustusoikeus
Elomme riemu ja rikkaus
Jalkapallomaaottelujen historian erikoisuuksia
Aikahaamu
Kuinka eri tapahtumista kulunut aika tuntuu aivan erimittaiselta
Köyhyyden jäljet
Lapsuudessa koettujen talousongelmien vaikutus nykykäyttäytymiseen
Pula-ajan arjalaiset
SS-joukkojen omituisimmat yksiköt
Kaidalla tiellä
Maahanmuuttajien rikollisuustutkimuksen kommentointia
Murhatut urheilijat
Tunnetuimmat murhan kohteeksi joutuneet urheilutähdet
Tuntematon futari
Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista koostettu Suomen jalkapallomaajoukkue
Miljoona kärpästä
Kuinka kansa saadaan nielemään pas... siis haitallista maahanmuuttoa
Etäisyysjuoksu
Entäpä jos juoksukilpailuissa olisikin kyse tietyn keskinopeuden ylläpidosta?
Poliitikot koulunpenkillä II
Poliitikkojen koulutodistusten ihmettelyä
100 x 100
Tunnetut satavuotiaiksi eläneet
Suora kannustin
Kuinka kunnat pakotetaan ottamaan sosiaalimamuja
Kekseliäs viikatemies
Erikoiset kuolintavat
Uskomatonta touhua
Uskonnon vaikutus yhteiskuntaan
Kerettiläisiä ajatuksia
Valtavirrasta poikkeavia ajatuksia kestävyysjuoksuvalmennuksesta
Terveen järjen kritiikki
Median valehtelu maahanmuutosta
Matti Meikäläinen
John Smith -nimisiä henkilöitä
Elämää juoksuhaudoissa
Armeijamuistoja ja tornihuhuja
Lyhyellä tähtäimellä
Kuinka lyhyen tähtäimen onnistumiset ovat historiassa kääntyneet epäonnistumisiksi
Tyypilliset stereot
Lastenkirjojen sukupuolistereotyypit
Aika rientää
Maailman aikavyöhykkeiden kummallisuuksia
Arvoisat kriminaalit
Analyysi Krimin tilanteesta (jälkikäteen katsoen aika hyvin arvattu)
Sillisalaattia 3
Sekalaista viikon uutisista, mm. talviolympialaisia
Se on ilmoja pidellyt
Maapallon omituisimmat ilmastot
Röörit poikki
Kuinka väestönkasvu pysäytetään
Kalliit on laulujen lunnaat
Maratonin olympiavoittajat
Linja-autossa on tunnelmaa
Kertomus kännykänkäytöstä linja-automatkalla
Kyllä nimi naisen pahentaa
Hulluimmat yhdysnimet
Väliaikaista kaikki on vaan
Moskovan rauhan rajan omituiset mutkat
Oma koti kullan kallis
Vuokra-asuntojen myöntäminen ongelmatapauksille
2013
Ukkokerho
Pohjois-Korean johtoryhmä
Perustili
Kommentointia perustuloesityksestä
Metsästäjä
Novelli salamurhaajasta
Oikeassa ja väärässä
Mistä tietää olevansa oikeassa ja milloin on syytä epäillä olevansa väärässä
Yllättävät valinnat
Erikoisimmat suosikkikirjani
Nunnukha!
Kuuluisimmat saamelaiset
Prologi
Erään romaaniaihion esinäytös
Nainen 2.0
Naisen suunnitteluvirheet ja kuinka korjata ne
Ei mistään kotoisin
Erikoisimmista paikoista lähteneet huippu-urheilijat
Kolme pientä sanaa
Anna Puun kappaleen virhetulkinta
Mies ja äänet
Äänioikeuden uudistaminen meritokraattiseksi
Liisa
Tarina heikkolahjaisesta tuttavasta
Tasa-arvoa kaikille
Entä jos tasa-arvo viedään äärimmäisyyksiin?
Tutkimisen sietämätön keveys
Ig-Nobelit
Neljä ja puoli vuotta taistelua valheita, tyhmyyttä ja pelkuruutta vastaan
Kokoomusnuorten ohjelmajulistuksen kommentteja
Måstesvenska
Pakkoruotsista
Urheiluruutu
Urheilun uusimmat tapahtumat
Gott schütze den König
Englannin kuningashuoneen saksalaiset sukujuuret
Älykkäät naiset
Fiksujen naisten parinvalintaongelmat
Hauskimmat futismatsit
Historian omituisimmat jalkapallo-ottelut
He ovat sankareita kaikki
Menestyneet maahanmuuttajat
Pro Patria
Kuinka veteraanijärjestöjen rahat koplataan islamisteille
Pyhä venäläinen veri
Venäjän tsaarien saksalainen verenperimä
Nääs
Raportti nuorten yleisurheilun EM-kisoista Tampereelta
Rouva presidentti
USA:n presidenttien puolisot
Suomen cup
Ehdotus yleisurheilun kehittämiseksi
Elämää painekattilassa
Mitä tapahtuu, kun haitallinen maahanmuutto menee lopulta liian pitkälle
Kovat jätkät
Eniten arvostamani suomalaisurheilijat
Kyllä nimi kaupungin pahentaa
Erikoisia kaupunkien nimiä
Lavatanssit
Novelli isän ja pojan ainoasta kohtaamisesta
Sillisalaattia 2
Vilkas maahanmuuttouutisviikko
Kenraaliparaati
Toisen maailmansodan erikoiset kenraalit, mm. Pattonin puhe joukoilleen
Sankarillisesta itsemurhasta
Suomen väestön laadun laskemisesta
Marginaalilaji
Entä jos yleisurheilua harrastettaisiin maailmalla yhtä vähän kuin esim. jääkiekkoa?
Kulttuurirasisti
Mitä eroa on rasismilla ja kulttuurilla
Et voi tulla rajan taa
Tarton rauhan rajan omituiset mutkat
Puhtaus on puoli kosheria
Ortodoksijuutalaisten erikoiset säännökset, mm. muovisäkki lentokoneessa
Aika multaa muistot
Miksi työviihtyvyys on huonontunut vuosien varrella
Korean sota 2.0
Aikooko Pohjois-Korea hyökätä vai ei?
Kyllä kansa tietää
Eri maiden kansallispuvut
Parit suhteessa
Homoliittojen vaikutus yhteiskuntaan
Tutkitusti uhkaillut
Rasismitutkijat uhkausten kohteina
Avoimia työpaikkoja
Ennuste paavinvaalista
Sukuvika II
Suomalaisten sukunimien jakauma maantieteellisesti, osa II
Sukuvika I
Suomalaisten sukunimien jakauma maantieteellisesti, osa I
Kaappi
Kuinka koota huonekaluja
Moniloikkaa
Tunnetuimmat urheilun takia itäblokista loikanneet
Huomio!
Netin huomiohuoraajat
Köyhät keskuudessamme
Kuinka muka köyhyyden takia ei kykene muka opiskelemaan
Kilpailevat liigat
USA:n ammattilaisliigoille perustetut kilpailjat
Koreaa kieltä
Kuinka selvitä tentistä ymmärtämättä aiheesta yhtään mitään
Juokse, poika, juokse!
Hauskimmat juoksuvideot
2012
Mikroilmasto
Ilmaston erot pienillä alueilla
Kannaksen kautta
Erikoisia kannaksia ympäri maailmaa
Ei nimi miestä pahenna
Erikoisia etunimiä
Kahdeksan uutista
Kuinka media toimii, kun rikoksen tekijänä/uhrina on mamuja
Klisee klisee kulkunen
Kuluneimmat mokutusargumentit
Äly hoi, älä jätä!
Älykkyys ja eri ammatit
Ken on heistä kaikkein kaunein?
Äskettäin uransa lopettaneiden suomalaisurheilijoiden vertailua
Kelvotonta ainesta?
Lapsilisäjärjestelmän porrastus
Hullunkuriset ehdokkaat
Kuntavaalien arkkityypit ehdokaslistoilla
Todistamisen taakka
Mitä holtittoman maahanmuuton puolustelijoiden tulisi tehdä
Korkeimmat kunnat
Suomen kuntien korkeimmat pisteet
Sillisalaattia
Kuluneen viikon mokutusuutiset
Pultit ja mutterit
Miesten ja naisten erot ulkoavaruuden alienin silmin
POW-WOW
Kuuluisat sotavangit
Piukat paikat
Salmet ympäri maailmaa
Armon mekin ansaitsemme
Armokuolemasta
Kyllä sitä nyt ollaan niin neekeriä että
Entä jos olisin neekeri?
Olalle vie
Asevelvollisuus - argumentteja puolesta ja vastaan
Kivitä ja pyöri
Juoksumusiikkia
Aina mennään kun meitä tarvitaan
Asevelvollisuus - miksi armeijaan mennään?
Mokomakin hikimaja
Google-kääntäjän mokat japanista suomeksi
Laiskanläksyä
Peruskoulun tasapäistävä vaikutus
Do Ping
Dopingin vaikutukset urheiluun
Erilaiset olympiasankarit
Urheilijat sodassa: kaatuneet ja haavoittumisen jälkeen olympialaisiin päässeet
Kaukana poissa
Eristyneimmät saaret
Xafiiskaforum
Hommaforum nimeltä mainitsemattomassa Afrikan maassa
EM-analyysit
Helsingin EM-kisojen kestävyysmatkojen analyysit
Liput liehuen
Erikoisia valtiolippuja
Alavilla mailla Halla-ahon vaara
Parodia Halla-ahon tuomiosta
Vanha suola
Novelli vuosikymmenten takaisten rakastavaisten uudesta kohtaamisesta
Entiset valtiot
Historian romukoppaan joutuneet unohdetut valtiot
Olet suomalainen
Ohjeita maahanmuuttajalle
Kaikkea se saksalainen keksii
Toisen maailmansodan erikoisimmat saksalaiskenraalit
Helppoa, vaan kun ei ratkea
Matematiikan todistamattomat väittämät
Onko naisten helpompi menestyä?
Miesten ja naisten kestävyysjuoksun tasovertailua Oikea-vasen-vasen-vasen ...
Miten oikeistolaisista puolueista tuli vasemmistolaisia
Jaskan muotiblogi
Pukeutumisohjeita nuorille miehille kieli poskessa
Viime vuosisadan unohdetut sodat
Sodat, jotka ovat kadonneet muistista
Urheilukin on suhteellista
Eri urheilulajeissa menestymisen suhteellinen vaikeus
Toi löi ekax takasin
Typerimmät syyt sodan aloittamiseen
Kotirouvan paljastukset
Olin muutaman viikon kotirouvana
Toisen maailmansodan erikoisimmat sotilaat
Toisen maailmansodan kummallisimpia ihmiskohtaloita Shakin hivutusta
Shakkivitsit
Kiitos ja kuntia
Ehdotus kuntauudistukseksi
Sorrettu vähemmistö
Israelin arabivähemmistön asema
Mitä on tehtävä
Viisi ohjetta perussuomalaisten kannatuksen nostamiseksi (toteuttivat vain yhden ja katsokaa nyt miten on käynyt)
Jorma
Muistelma lapsuudentutusta maaseudulta
Hei, me kaahataan!
Kokemuksia talviajosta
Herrat pitävät vaaleista
Analyysi ja oikeaan osunut ennuste pressanvaalien toisesta kierroksesta
Omenoiden ja puiden etäisyys
USA:n presidenttien ja NL:n johtajien kotitaustat
Puiden ja omenoiden etäisyys
USA:n presidenttien ja NL:n johtajien lasten kohtalot
Hitlerin päiväkirja
Satiiri Hitlerin päiväkirjasta 1933-1945
2011
Korea dynastia
Pohjois-Korean vallanvaihto
Toisen maailmansodan joulukuuset
Eniten kunniamerkkejä saaneet sotilaat eri maista
Salaliittoteoriat
Satiiri salaliittoteorioista
Tämä ei ole mielipidekirjoitus
Eli miksi mielipiteitä ei ole olemassa, vain faktoja
Sekopäistä logiikkaa
Kuinka kohdata vastaväittäjä, jolla ei ole asiaa nimeksikään
Sieltä ja syvältä
Maailman syvängöt
Tuntematon bloggaaja
Tuntematon sotilas muunnettuna mokutussotaan
Tätä et tiedä toisesta maailmansodasta
Toisen maailmansodat erikoisia detaljeja
Tulevaisuuden lupaukset 2011
Suomalaisen kestävyysjuoksun tulevaisuuden tähdet
Kaksi kulttuuria
Kahden eri tavoin toimivan kuvitteellisen maan vertailu
Uskomaton yhteiskunta
Miten ateistinen yhteiskunta toimisi
Suomalaisen yleisurheilun taso III
Suomalaisen yleisurheilun tason nostamiseen vaadittavat toimenpiteet
Kymppiliike
Kuinka kansalaiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä
Päin välimerkkiä
Kuinka asiat menevät v****ksi eri uskonnoissa
Suomalaisen yleisurheilun taso II
Suomalaisen yleisurheilun tasovertailu kautta aikojen
Vihervasurin maailmanmatkat
Miltä maailma näyttää punavihreiden lasien läpi
Kahden lajin urheilijat
Menestyneimmät urheilijat eri lajiyhdistelmissä
Vidiootti
Hauskoja videoklippejä
Heppi
Tosimiesten seurapeli
Vihalaulua
Maakuntalaulut rasistisina, malliesimerkkinä Karjalaisten laulu
Suomalaisen yleisurheilun taso
Suppea tutkimus yleisurheilun tasosta
Monenlaista kulttuuria
Laskelma siitä, milloin monikulttuurisuus on rikkaus
Tarua, totta ja havaintoja
Kuinka mediassa tehdään oletuksia puutteellisin tiedoin
Natsen ihmeaseet
Saksalaisten keksimät erikoiset aseet
Keksimistä odotellessa
Pakina kuvitteellisista urheilulajeista
Euroopan unohdetut rajamuutokset
Euroopan rajoissa tapahtuneita muutoksia
Kestävyysjuoksun kirous
Miksi kestävyysjuoksu on rankka urheilulaji ja miksi sitä ei ymmärretä
Lintu vai kala
Erikoiset kalalajit
Typeryysvero
Miten fiksut ihmiset joutuvat maksamaan veroa enemmän
Estetiikan olemuksesta
Mikä on kaunista ja mikä ei
Tapahtui Rutunguan oikeusministeriössä 2021
Varma konsti turvapaikan saamiseksi länsimaista
Kantapäät vastakkain
Avioerojen yleistyminen ajan myötä
Euroopan erikoiset kielet
Alkuperäisvähemmistöjen erikoisimmat tapaukset
Homoseksuaalisuus - sairaus vai ei
Miksi homoseksuaalisuus on sairaus
Varrella virran
Joet ympäri maailman
Jos Metsälään haluat mennä nyt
Valkoisten joukkopako mokukouluista
POTUS
USA:n presidenttien erikoisuuksia
Ohi on
Eduskuntavaalien analyysi
Kesken kaiken
Abortti
Soini & co lööpissä
Kuinka nostaa skandaali mediassa
Koska olen tyttö
Plan-järjestön valheellisesta kampanjoinnista
Montezuman saleista Tripolin rannoille
Pieleen mennyt arvio Libyan kriisin kehittymisestä Ylivoimaiset kenialaiset
Tilastot osoittavat, että itäafrikkalaiset eivät ole geneettisesti ylivertaisia kestävyysjuoksijoita
Röhkäisy maahanmuuttopolitiikalle
Lemmikkipossut muslimien karkoittajina
Enklaavit ja eksklaavit
Maiden sisällä sijaitsevat toisten maiden alueet
Maitokahvia
USA:n mustan väestön ensimmäisiä eri aloilla
Persuulleen menossa
Ennuste vuoden 2011 jälkeisten vaalien tapahtumista - osui aika hyvin kohdilleen
Minä, kriminaali
Ylinopeusvalvontaa automaattikameroilla
Dementia puglistica
Muhammad Alin vastustajien kohtalot
Kolmannen valtakunnan naiset
Natsi-Saksan vaikutusvaltaisimmat naiset
Vuorten kutsu
Kuuluisia ja erikoisia vuoria
Suomen kaupunkien väestönkehitys
Kommentteja Hesarin virheellisiin väestötilastoihin
Paperi voittaa sakset
Miksi yhteiskunnallisten alojen maistereita suositaan osaajien sijaan
2010
Rooman legioonien manttelinperijät
Italian sodankäynnin vähemmän kunniakas historia
There is an island called Man
Erikoiset saaret
Vuoden 1918 sota
Vapaussota nimeksi
Juoskaa järveen
Erikoiset järvet
Pitämättä jäävä itsenäisyyspäivän puhe
Puhe, jota ei voi pitää liian realistisena
Kuinka hankkia tyttöystävä
Ohjeita nörttipojille kokemuksen syvällä rintaäänellä
Aja lujaa, isi
Formulakuskien kuolintavat
Sananen maahanmuutosta
Kuinka järjestää maahanmuutto järkiperäisesti
Tulevaisuuden lupaukset 2010
Suomen kestävyysjuoksun tulevaisuuden toivot
Edellisen vaiheen syndrooma
Lastenkasvatuksesta
Luonnon kuokkavieraat
Vieraslajit eri elinympäristöissä
Kevään seitsemäntoista hetkeä
Neuvostoliittolaisen TV-sarjan nostalgiaa ja vitsejä
Koulutuksen rikkaudet
Kuinka mamut vaikuttavat koulussa
Armeijanvääpeli
Toimiupseerien ja upseerien välisistä eroista
Piiricup
Yleisurheilun piirien tasovertailu
Lainsuojalliset
Rikoksilta suojautuminen lainmuutokselta
Erässähiihtäjät
Kokemuksia erävaelluksesta
Maailman rasistisin ja suvaitsemattomin maa
Suomi voitti Newsweekin maavertailun väestönlaatunsa takia
Jälkilöylyt
Saunomisen MM-kilpailujen tragedia
Pappia kyydissä
Miten liikenteessä suhtaudutaan erilaisiin autoihin
Kansallinen manifesti
Mamukriittisten manifestin korjattu versio
Tätä sinulle ei kerrottu rippikoulussa
Ensimmäinen Mooseksen kirja Robert Crumbin mukaan
Yli aitojen
Transumiehet naisten sarjassa kilpailemassa
Ehdoton EI negatiivisuudelle
Positiivisen ajattelun opas
Sorretut ja etuoikeutetut
Vähemmistöjen ja enemmistöjen etuoikeuksien vertailua
Kesytetty verokarhu
Esitys perheiden verojärjestelyn muuttamiseksi
Hyödytöntä MM-triviaa
Jalkapallon MM-kisojen pelaajaluettelojen ihmettelyä
Poliitikot koulunpenkillä
Poliitikkojen koulumenestyksen analyysi
Rauhan ytimessä
Israelin ydinase takaa Lähi-idän rauhantilan
Naimapuuhia ihmettelemässä
Avioliiton murros viime vuosina
11x4
Suomen jääkiekon MM-mitalin metsästyksen historia
Kasvatusta vastamäessä
Lastenkasvatusta kantapään kautta
Shokkipeliä,
Uudenlainen shakkivariaatio
Määrä, laatu ja teho
Kestävyysjuoksuvalmennuksen käsitteitä uusiksi
Kulttuuri ja etnisyys
Kulttuurin ja etnisyyden eri vaihtoehdot ja niiden yhteiskunnallinen toimivuus
Unohdetut rintamat
Toisen maailmansodan unohdetut taistelutantereet
Olin diktaattori
Mitä tekisin, jos joutuisin Suomen diktaattoriksi
Halveksunnan nelikenttä
Humanistien ja luonnontieteilijöiden ymmärrysvaje
Tehotonta terroria - mutta miksi?
Miksi terrori on tehotonta?
Konservatismi ideologiana
Miksi konservatismi ei ole ideologia
Hyi hyi, ylioppilastutkintolautakunta
Ylioppilaskokeen parodia
Hallilla kulki
Yleisurheilun SM-hallikisojen analyysi
Ei tuolla tavalla, pojat!
Muutos 2011 -puolueen tulevan epäonnistumisen analyysi
Kansainvälinen joukkue
Ehdotus pikkumaiden parhaiden pelaajien saamiseksi eri lajien MM-kisoihin
Vapaata scifi-riistaa
Oivallus scifi-romaanin aihioksi
Suomen merkittävin vuori
Isolaatio vuoren merkityksen mittarina
Wikinää
Wikipedian analyysi
Yli- ja alimatkat II
Suomalaisten kestävyysjuoksijoiden ominaisuudet sivumatkoilla
Mistä tunnet sä rasistin?
Ovatko rikokset välttämättä rasistisia?
Missä viipyi ydinsota?
Miksi kylmä sota ei muuttunut ydinsodaksi?
Yli- ja alimatkat
Ulkomaisten kestävyysjuoksijoiden ominaisuudet sivumatkoilla
2009
Mutta tämä on minun elämäni!
Elämäsi on sekä menneiden että tulevien sukupolvien elämää
Pudotuspeliä
Jalkapallon sarjajärjestelmään jännitystä viimeisille kierroksille
Pienimuotoista energiapolitiikkaa
Kannattaako vaippa polttaa vai laittaa roskiin?
Joukolla liikenteeseen
Kuinka saada joukkoliikenne suositummaksi
Naisen logiikasta
Naisen logiikka ja muita mahdottomuuksia
Veriveljet
Taistelutoverit - sosiaalisuuden analyysi
Ahtaan asumisen ahdistamat
Mamu-parat ahtaissa oloissa
Lyhyt somali
Tiesittekö, että somalin kielen sanakirja ei tunne sanaa "työ"?
Nuorallatanssia
Uskon tuoma varmuus ihmiselle
Suomen suurimmat
Suomen kaikkien aikojen parhaat kestävyysjuoksijat
Paskalista
Mitä sinne pönttöön saattaakaan ilmaantua?
Tulevaisuuden lupaukset
Suomalaisen kestävyysjuoksun tulevaisuuden toivot
Oja vai allikko?
Muslimit avioliitossa
Syö vähemmän kuin tienaa
Suomi tuottaa enemmän luonnonvaroja kuin kuluttaa, toisin kuin useimmat kehitysmaat
Kasvatusta ilman lannoitetta
Lastenkasvatuksesta
Savua ilman tulta
Tupakanpoltosta
Joukkue vai yksilö
Joukkue- ja yksilöurheilijoiden henkiset erot
Hyvät perintötekijät
Miksi kuninkaat ovat suositumpia kuin presidentit
Islamin nakerrus
Kuinka tuhota islam
Esteitä juoksussa
Jukka Keskisalon kauden 2009 analyysi
Kannas 1944
Mitä todella tapahtui Kannaksella 1944
Autius
Yksinolemisen filosofiaa
Piiloarvot
Miksi jokaisen yhteisön todelliset arvot ovat täsmälleen vastakkaiset sen julkisille arvoille
Ruusu on ruusu on ruusu
Islamilaisen pankin epäloogisuus
Tuutha sie takasii
Karjalan palautus
Sata suurinta
Kaikkien aikojen parhaat kestävyysjuoksijat
En ole rasisti, mutta...
Nykypäivän yleisin vastuuvapauslauseke puheenvuoron alussa
Tiedän paikan armahan
Helsinki, epäonnistunut valinta pääkaupungiksi
Kansanterveyden hyväksi
Cooperin testi kansalaiskunnon mittarina
Risti ei ole valttia
Miksi luterilainen kirkko on ankea
Kyyrölä
Venäjänkielinen pitäjä keskellä Suomea
Pärstäkerroin
Kuinka erottaa humanisti luonnontieteilijästä
Juoksijan seinä
Paikat, joissa juoksijalla on vaikeaa
Jälkiviisautta etukäteen
Miksi monikulttuurisuuden tulee vielä antaa edistyä ennen romahdusta
Lopen uupuneet
Nuorten väsymyksestä
Tulevaisuuden menneisyys
Scott Adamsin Dilbertin tulevaisuus -kirjan jälkianalyysi
Ruumiinavaus
Hesarin hypetyksen ruodinta
Salaliitto
Miksi Euroopan päättäjät mokuttavat – scifi-fiktio
Työvoimattomuuspulattomuus
Meillä ei ole työvoimapulaa
Koripallorasismia
Rasismin ja ennakkoarvion ero
Opinto-ohjausta
Mitä kannattaa opiskella
Wikitystä
Suomenkielisen Wikipedian toimivuuden analyysi
Meritokraattisia järjestelmiä
Erilaisten järjestelmien vertailua
Rikos ja rangaistus
Miksi sama rangaistus on erilainen seuraamuksiltaan?
Viikingin kiitokset
Selitys poliitikkojen keskinkertaisuudelle
Meritokratia
Hallintojärjestelmistä parhain
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
