Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


maanantai 27. syyskuuta 2010

Koulutuksen rikkaudet

Octavius kirjoitteli tuossa äskettäin kouluasioista ollen kovasti huolissaan monikulttuuristumisen seurauksista. Hänen mukaansa Suomen menestys Pisa-tutkimuksissa johtuu melkoisilta osin siitä, että monikulttuuri ei vielä ole rantautunut maahan. Hän oli myös huolissaan siitä, ettei kukaan opettaja ole avautunut kulttuurinrikastumisen vaikutuksista koulussa.

Kun omaan lähipiiriin sattuu kuulumaan alan ihminen, niin tässä tulee vaatimaton tilastollinen otos ja avautuminen asiasta. Tutkitaanpa, millaisia vaikutuksia ulkomaalaistaustaisilla oppilailla on koulun työrauhaan ja miten hyvin he koulussa menestyvät.

Tilastoaineistona ovat yhden opettajan uransa aikana kohtaamat ulkomaalaistaustaiset oppilaat, yhteensä 57 kappaletta. Otos on vaatimaton, mutta suuntaa-antava. Otokseen kuuluu oppilaita sekä peruskoulusta, lukiosta että vapaasta koulutuksesta.

Jokaisesta oppilaasta lueteltiin kotimaa, sukupuoli, maahanmuuton syy ja arviot sekä opintomenestyksestä että vaikutuksesta ryhmädynamiikkaan.

Maahanmuuton syyt on jaoteltu kolmeen ryhmään. Pienessä osassa tapauksia syystä ei ole täyttä varmuutta, jolloin se on luokiteltu todennäköisimmän vaihtoehdon mukaan.
H = humanitaarinen. Tullut maahan pakolaisena tai perheenyhdistämisen takia.
P = perhesyy. Yleensä vanhempi mennyt naimisiin suomalaisen kanssa tms.
T = työperäinen. Huoltaja muuttanut Suomeen työn takia tms.

Ensimmäisenä arviona on oppilaan taso verrattuna muuhun ryhmään.
10 = ryhmän parhaita
9 = selvästi keskitason yläpuolella
8 = hieman keskitason yläpuolella
7 = keskitasoa
6 = hieman keskitason alapuolella
5 = selvästi keskitason alapuolella
4 = täysin pihalla kaikesta

Toisena arviona on oppilaan vaikutus muuhun ryhmään. Arvosana kertoo, millä tavoin luokan oppimistulokset muuttuvat verrattuna tilanteeseen, että kyseistä oppilasta ei olisi.
+2 = erittäin positiivinen: kannustaa muita opiskelemaan paremmin, työrauha ja ilmapiiri paremmat kuin ilman häntä, auttaa muita opiskelijoita.
+1 = lievästi positiivinen: kuten edellä, mutta jokin/joitakin tekijöitä puuttuu.
-1 = lievästi negatiivinen: normiarvosana (koskee myös kantasuomalaisia), koska keskimääräisen oppilaan puuttuminen luokasta toisi aina keskimääräistä enemmän aikaa jäljelle jääville.
-2 = selvästi negatiivinen: vaatii keskimääräistä enemmän apua, jolloin opettajan aika on pois muilta.
-3 = erittäin negatiivinen: vaatii runsaasti apua, häiriköi.
Arvosana-asteikoista puuttuu +3, koska se on käytännössä mahdoton. Viisikään positiivista oppilasta ei voi saada yhtä suurta ilmapiirimuutosta positiiviseen suuntaan kuin yksi hankala oppilas pystyy saamaan negatiiviseen suuntaan. Koska ryhmäkoon suureneminen on periaatteessa negatiivinen asia, normiarvosana tällä asteikolla on -1.
Negatiiviselta osaltaan asteikko on logaritminen. Arvosanan -2 saanut opiskelija kuluttaa opettajan resursseja noin kolminkertaisesti arvosanan -1 saaneeseen opiskelijaan nähden. Vastaavasti arvosanan -3 saanut opiskelija kuluttaa resursseja kolminkertaisesti arvosanan -2 saaneeseen nähden.

Tulosten tulkinnassa on huomattava, että vastaavassa ryhmässä olleilla suomalaisilla osaamiskeskiarvo on 7,0 ja resurssikeskiarvo -1,0.

Kaikki maahanmuuttajat:
Kaikki (57): 6,2; -1,2
Miehet(32): 6,0; -1,3
Naiset (25): 6,6; -1,1
Mikäli mamuja käsitellään - ehdottomasti virheellisellä tavalla - yhtenä könttinä, mamut menestyvät koulussa vajaan yhden arvosanan verran heikommin kuin normisuomalaiset ja kuluttavat opettajan resursseja jonkin verran enemmän. Naispuoliset menestyvät paremmin kuin miespuoliset ja kuluttavat resurssejakin vähemmin. Ero sukupuolten välillä lienee sama kuin normisuomalaisillakin.

Jos tutkitaan mamuja oikealla tavalla eli ryhmitellään heidät maahanmuuton syyn mukaan, tilanne muuttuu dramaattisesti.

Työperäiset maahanmuuttajat:
Kaikki (16): 7,2; -1,0
Miehet (8): 7,6; -0,9
Naiset (8): 6,8; -1,1
Pärjäävät tasan yhtä hyvin kuin normisuomalaiset eivätkä kuluta resursseja yhtään sen enempää. Erikoinen ilmiö tässä ryhmässä on poikien tyttöjä parempi menestys. Kyseessä saattaa olla puhdas sattuma, otos on sen verran pieni. Selitys ryhmän paremmalle menestykselle lienee se, että puhtaasti työn perässä muuttaneet vanhemmat ovat usein korkealle koulutettuja, joiden lapsetkin menestyvät hyvin.

Perhesyistä maahan muuttaneet:
Kaikki (20): 6,4; -1,1
Miehet (8): 5,8; -1,3
Naiset (12): 6,8; -1,0
Menestyvät jonkin verran normisuomalaisia heikommin, mutta kuluttavan resursseja vain vähän enemmän. Tässä ryhmässä poikien ja tyttöjen välinen ero on huomattava. Useimmiten kyseessä on uusioperhetilanne, joka ilmeisesti saa pojat oireilemaan enemmän kuin tytöt.

Humanitaariset maahanmuuttajat:
Kaikki (22): 5,5; -1,4
Miehet (16): 5,3; -1,6
Naiset (6): 6,2; -1,0
Menestyvät todella huonosti verrattuna normisuomalaisiin. Ero on peräti puolitoista arvosanaa, pojilla vielä enemmän. Resurssisyöppöinä tämän ryhmän pojat ovat melkoisia, kun taas tytöt eivät vie sen enempää resursseja kuin normisuomalaisetkaan.

Muutamia yksittäisiä poimintoja, joissa N > 4:
Bosnia, kaikki (5): 7,0; -1,8
Venäjä, kaikki (11): 6,4; -1,2
Euroalue, kaikki (12): 6,9; -0,8
Muut EU-maat, kaikki (5): 6,0; -1,2
Afrikka, kaikki (7): 4,7; -2,3
Muslimit, kaikki (14): 5,8; -1,7
Keskinäisessä vertailussa Bosnian ja Venäjän tilanne on aika erikoinen; Bosniasta tulleet pärjäävät siinä missä normisuomalaisetkin, kun taas Venäjältä tulleet hieman heikommin. Mutta bosnialaisten pärjääminen on ostettu melkoisella resurssin käytöllä, kun taas venäläisiin resursseja kuluu vain jonkin verran normisuomalaisia enemmän. Rautalangasta väännettynä tämä johtunee siitä, että venäläiset ovat auktoriteettiuskoisempina helpompia oppilaita.
EU-alueelta tulleissa on havaittavissa melkoinen ero euroalueen ja muiden välillä. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa vertailua vanhojen ja uusien EU-maiden välillä.
Kaksi viimeistä erityistarkastelun kohdetta eli Afrikka ja muslimit pistää miettimään, onko kulttuurinrikastaminen todella niin arvokas asia että maahan kannattaa sen varjolla houkutella heikosti pärjääviä resurssisyöppöjä.
Mainittakoon myös, että parille tietystä Afrikan maasta kotoisin olevalle (eivät kuitenkaan olleet ainoat ko. maasta) olisi kuulemma pitänyt resurssiarvosanaksi antaa -4, mutta asteikko loppui kesken. Afrikkalaisten keskiarvoa nostavat jonkin verran muista maista kotoisin olevat, mutta yksikään heistäkään ei yltänyt suomalaisten keskiarvon yläpuolelle kummassakaan arviossa.

Opetustilanteessa arvosanan -2 tai -3 oppilas tuhoaa muun ryhmän käytettävissä olevaa opetusaikaa ja opettajan mahdollisuuksia siinä määrin, että muun ryhmän oppimistulokset laskevat aivan varmasti. Suomessa tällaisia oppilaita - siis useimmiten afrikkalais- tai muslimitaustaisia - on suhteellisen vähän verrattuna muuhun Eurooppaan. Se on suurimpia syitä Pisa-menestykseen.

Resurssien kulutuksessa on huomioitava, että edellä on käsitelty ainoastaan opetustilannetta. Heikkotasoinen oppilas kuluttaa kolmea muutakin resurssia.
1. Tukiopetuskiintiö käytetään lähes kokonaan heikkoihin oppilaisiin.
2. Erityisopettajan työaika menee useissa kouluissa puoliksi tai jopa lähes kokonaan maahanmuuttajiin. Tämä tarkoittaa selväkielellä sanottuna sitä, että erityisopettaja saattaa opettaa noin 15 tuntia viikossa opetusryhmänään 1-2 mamua. Samaan aikaan luokassa suomalaiset kärvistelevät jopa yli 30 oppilaan ryhmissä.
3. Jo ennen "integroimista" normaaliryhmään useimmat humanitaariset mamut ovat olleet pari-kolme vuotta erityisluokalla sopeutumassa. Tällaisen ryhmän luokkakoko on yleensä noin kymmenen.

Jos edellä luetellut asiat huomioidaan, veikkaan näin raakana arviona että humanitaarisen mamun koulutuksen hinta on noin kaksin-kolminkertainen verrattuna normisuomalaisen koulutukseen. Tulos riippuu siitä, huomioidaanko myös kiinteät kustannukset (koulutilat, opetusvälineet ym) vai pelkästään muuttuvat kustannukset (opettajan palkka oppilasta kohti, tukiopetukset, tulkkipalvelut ym). Mutta koska tämä on vain arvio, niin:

Heitän haasteita, joihin voi vastata joku paremmin asioista perillä oleva.
1. Kuinka moninkertainen määrä resursseja (lue: rahaa) keskimääräiseen humanitaariseen maahanmuuttajaan käytetään koulutuksessa kuin keskimääräiseen suomalaiseen ennen tämän valmistumista ammattiin?
2. Kuinka paljon voitaisiin keskimääräistä ryhmäkokoa pienentää, jos mamua kohti käytettäisiin saman verran rahaa kuin suomalaista kohti?
3. Sama kuin edellä, mutta oletetaan että humanitaarinen maahanmuutto lopetettaisiin.
4. Kuinka paljon keskimääräinen humanitaarinen maahanmuuttaja maksaa tulo- ja kunnallisveroa vaikkapa viisi vuotta valmistumisensa jälkeen verrattuna keskimääräiseen suomalaiseen viisi vuotta valmistumisen jälkeen?
5. Mikä on todellinen panos/tuotos -suhde? Eli kuinka moninkertainen on keskimääräisen suomalaisen maksama tulo- ja kunnallisveromäärä viisi vuotta valmistumisen jälkeen verrattuna keskimääräisen humanitaarisen maahanmuuttajan vastaavaan, kun se suhteutetaan siihen kuinka paljon heidän koulutuksensa maksoi?

Ehdotan, että tulokset ilmoitetaan laskettuina muuttuvien kustannusten suhteen, koska kiinteät kustannukset eli fyysiset tilat ja laitteet hankittaisiin mamuista huolimatta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäisenä arviona on oppilaan taso verrattuna muuhun ryhmään.
10 = ryhmän parhaita
9 = selvästi keskitason yläpuolella
8 = hieman keskitason alapuolella
7 = keskitasoa
6 = hieman keskitason alapuolella
5 = selvästi keskitason alapuolella
4 = täysin pihalla kaikesta




Tuossa on jokin ajatusvirhe.

acc

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitos acc!

Leipäteksti korjattu. Tekeväle satuu.