Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 15. kesäkuuta 2019

Uusinta : Avoin kirje Hesarin toimittajalle

Lukijalle: Hesarin tilausmyyjät soittelevat edelleen parin kuukauden välein. Lehden linja on selkeästi parantunut tämän kirjoituksen ajoista, mutta vielä on kohtalainen kuilu minun ja uudelleentilauksen välillä.
Tämän tekstin kirjoitin avoimena kirjeenä arvostamalleni toimittajalle. Hän vastasi kohteliaasti sähköpostilla ja vaihdoimme pari viestiä, mikä nosti arvostustani entisestään. Kaikkien lukijoiden suureksi suruksi ja Hesarin vielä suuremmaksi tappioksi hän menehtyi seuraavana vuonna nopeasti edenneeseen sairauteen:


Arvoisa toimittaja Ilkka Malmberg

Me emme tunne toisiamme. Tästä huolimatta tuntuu kuin kirjoittaisin vanhalle tutulle, kun lähestyn tällä tavoin toimittajaa, jonka kirjoituksia olen ihaillen lukenut vuosikausia.

Oma suhteeni sanomalehteen alkoi jo lapsena. Heti lukemaan opittuani aloin lukea lehteä ennen kouluun lähtöä ja siitä lähtien se oli uskollinen seuralaiseni aamukahvin yhteydessä kaikki nämä vuodet. Aluksi luin tietysti Synnyinmaakunnan Lehteä, joka oli ainoa kotiin tuleva lehti. Helsingin Sanomatkin tuli satunnaisesti tutuksi. Niinpä muutettuani opiskelupaikkakunnalle päätin tilata Hesarin. Kahdesta syystä. Ensinnäkin, Opiskelukaupungin Uutiset ei minua kiinnostanut, koska pidin korkeintaan 50-50 todennäköisyytenä, että valmistuttuani kyseiseen maakuntaan jäisin. Toiseksi, Hesari tarjosi edullista opiskelijatilausta, johon päätin tarttua.

Tuolloin minulle kävi tutuksi myös Ilkka Malmberg. Pidin tavasta, jolla toimittaja asioita käsitteli, suorastaan kadehdin nasevaa ja sujuvaa ilmaisua. Vuodet vierivät, valmistuin ja muutin paikkakuntaa parikin kertaa. Hesari seurasi mukana, välillä aina uuden kotipaikan lehdellä täydennettynä. Vähitellen opin tunnistamaan tietyn kirjoitustyylin niin hyvin, että parin ensimmäisen lauseen jälkeen saatoin sanoa mielessäni että jaahah, se on taas Malmberg asialla. Tarkistin nimen ja ani harvoin huomasin erehtyneeni. Oikeaan osuttuani nojauduin rennosti taaksepäin ja aloin nautiskella. Vuosien varrella elin mukana juttusarjat Tuntemattomasta sotilaasta, Seitsemästä veljeksestä ja ties mistä. Hehtaarin kehitystä seurasin ahmien artikkelit ja visioiden jokaisen muutoksen päässäni. Sukunimistä kertova juttu numerossa 9/2010 sai minut hurahtamaan totaalisesti ja kirjoittamaan siitä kaksiosaisen artikkelin blogiini.

Valitettavasti nautinnossa oli kitkerä mausteensa. Siinä missä nautin Malmbergin ja muutaman muun erinomaisista reportaaseista, Hesarilla oli erinäisiä toimittajia jotka tuntuivat ajavan omaa agendaansa. Näinhän lehdessä on kuitenkin käsittääkseni aina ollut, etenkin kulttuuriosastossa. Edwin Laineen muistelmissa on mainio kertomus Kari Suomalaisen näytelmästä Hirttämätön lurjus, jonka Hesarin kulttuuriosasto henkilökohtaisena kostona tyrmäsi. Seppo Heikinheimon Mätämunan muistelmat avasi tilannetta osaltaan, myös syistä miksi Karin kaltainen legenda savustettiin ulos. Vähitellen agendan ajaminen levisi koko toimitukseen. Alkuvuosina sen vielä jotenkuten sieti, kun maahanmuuton haitallisen klusterin riesat olivat vielä vähäiset. Mitä selvemmäksi haitat tulivat, sitä hullummaksi Hesarin pääkirjoitukset ja kolumnit tuntuivat menevän. Viimeisen viiden vuoden aikana aamukahvilta poistui yhä useammin vihainen, Hesarin paperinkeräykseen nakannut mies. Toimittajien todellisuus ja reaalimaailma ei tuntunut kohtaavan.

Toisaalta tämä ei ollut minulle suuri yllätys. Olen ollut paljon tekemisissä ammattikunnan kanssa ja nähnyt, kuinka toimittajien ylimielisyyden ja ammattitaidon osamäärä on suurempi kuin missään muussa tuntemassani ammatissa. Tutuiksi toimittajat ovat tulleet muutenkin, mutta myös monta juttupalkkiota on monesta eri lehdestä tullut kuitattua. Yhdelläkin päätoimittajalla oli epämiellyttävä tapa muuttaa juttuja kielellisesti huonommiksi, joka pari kertaa johti asiavirheeseen. Lopetin kyseiseen lehteen kirjoittamisen. Itse vihaan julkisuudessa olemista, mutta olen siitä huolimatta olosuhteiden pakosta joutunut silloin tällöin haastateltavaksi. Kovin montaa kertaa en ole virheetöntä lainausta nähnyt. Aika harvoin nekään asiat, jotka itse paikalla olleena hyvin tietää ja on nähnyt, ovat lehdessä oikein.

Elin vuosikausia toivossa, että Hesari muistaisi juurensa Päivälehtenä, joka perustettiin nimenomaan suomalaiskansallisten äänitorveksi ja joutui tämän takia useampaan kertaankin ilmestymiskieltoon suuriruhtinaskunnan aikana. Iloitsin muutamien hyvien toimittajien kirjoituksista ja niiden lisäksi satunnaisista valonpilkahduksista. Lopulta Hesarin linja ylitti sietokykyni. Tein raskaan päätöksen ja lakkautin tilauksen. Pelkäsin vieroitusoireita kuin mikäkin nikotinisti. Toisin kävi. Minkäänlaisia ongelmia ei tullut. Otin aamuisin muuta luettavaa ja olin huomattavasti paremmalla tuulella, kun ei tarvinnut lukea - niin no, kuten eduskunnassa pitää sanoa, muunnettua totuutta.
Vanhan nikotinistin tapaan lankesin kyllä vielä kertaalleen. Ei, en tilaukseen enkä edes irtonumeron ostoon. Vapaapäivänäni käytin auton määräaikaishuollossa ja pitkämatkalaisena jäin odottelemaan. Siellä tartuin vapisevin käsin Hesariin. Eikä lehti pettänyt. Heti etusivulla mainittiin nimeltä eräs kunta ja kehuttiin sen olevan humanitaarisen maahanmuuton menestystarina. Yhden kerran olen kyseisen kunnan maahanmuuton kanssa joutunut tekemisiin ja kokemus oli erittäin ikävä. Eipä jäänyt tilauksen lopetus harmittamaan.

Ja Hesarin linja jatkuu. Tosin toimituksessakin alkaa levikin romahdus ilmeisesti hieman hermostuttamaan. Ainakin päätellen siitä, miten siellä reagoitiin, kun jäätiin rysän päältä kiinni yhden oleellisen sanan poistosta jo nettisivuilla julkaistusta artikkelista. Alkoi välittömästi operaatio, jossa puhuttiin "vastuullisesta sananvapaudesta" ja hyökättiin "netissä riehuvaa naisvihaa vastaan". Tuli etsimättä mieleen "neuvostovastaisuus" ja se, mahtoiko yksikään joukkoraiskanneista somaleista olla varsinainen nettiaktiivi.

En voi käsittää, mitä lehtenne kuvittelee saavuttavansa tuolla linjallaan. Kuka tästä on antanut määräyksen ja ennen kaikkea, miksi ihmeessä? Onko teillä semmoinen käsitys, että ihmiset ovat masokisteja? Luulisi keskustelupalstanne moderaattoreiden kertoneen palautteen sävyn. Tosin olen kuullut, että palstalla linja on löystynyt ja nykyisin päästetään humanitaariseen maahanmuuttoon nuivasti suhtautuvia kommentteja jopa läpi. Ehkä tämä alkaa näkyä toimituksellisessakin linjassa... no ei, joku raja minunkin optimisimillani. Aivan kirkkain silmin minullekin on henkilökohtaisesti media-ammattilainen vakuuttanut, että levikkikäyrän erehdyttävästi lehmän häntää muistuttava muoto johtuu vain ja ainoastaan netistä. Niin no, tavallaan siinä mielessä totta, että nykyään ihmisiä on huomattavasti vaikeampaa sahata silmään monopolin puuttuessa. Mutta kyllä minä lehden tilaisin uudestaan, jos se olisi suomalaiskansallinen tai paremman puutteessa edes puolueeton.

Teen pienen ehdotuksen. Miten olisi artikkeli, joka käsittelisi humanistisen maahanmuuton todellista hintalappua? Enkä tarkoita tällä ainoastaan sitä, kuinka paljon rahaa kuluu siihen, että 90 % tietyistä maahanmuuttajaryhmistä elää täysin valtion kustannuksella ja siitä 10 % työssäkäyvistä ylivoimainen enemmistö työskentelee tulkkeina tai kansanryhmäänsä erikoistuneina sosiaalityöntekijöinä, joilla ei olisi mitään käyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa ilman haittamaahanmuuttoa. (Sivumennen sanoen, ensimmäinen havahtumiseni median vääristelyyn tuli kymmenisen vuotta sitten, kun Hesari esitteli humanitaarisen maahanmuuton menestystarinana juuri tällaisen työntekijän tajuamatta ironiaa.)
Tarkoitan tällä sitä, että lasketaan hintalappu myös sille, kuinka paljon haittamaahanmuutto aiheuttaa epäsuoraa vahinkoa maallemme. Mikä on sen hinta sille entiselle työkaverilleni, jota kiintiöpakolainen kamautti kesken kävelyn takaraivoon ryöstötarkoituksessa? Mikä on sen hinta sille lapsuudenystävälleni, jonka somali yritti raiskata? Mikä on sen hinta sille kaverini ala-asteella työskentelevälle opettajavaimolle, joka yrittää pitää häiriköiviä afrikkalaisia kurissa? Mikä on sen hinta sille tuttavalleni, jonka koti tuhoutui kurdin sytyttämässä murhapoltossa? Kaikki esimerkit ovat tosia.
Kyse on siitä, mitä haittamaahanmuutto tekee kansalliselle hyvinvoinnillemme. Sen suoranaiset kustannukset ovat jo valtavat, mutta piilevät sivukustannukset saattavat olla vielä suuremmat. Kuinka paljon maksavat terveydenhuolto ja sairauspoissaolot pahoinpitelyn uhrille? Voiko raiskatuksi tullut tai edes yrityksen kohteeksi joutunut nainen enää koskaan olla tasapainoinen ihminen? Miten paljon huonomman koulutuksen saavat ne suomalaislapset, joiden koululuokassa ei ole ollut työrauhaa ja tasoa on jouduttu laskemaan? Näiltä kaikilta kustannuksilta olisi vältytty ilman haittamaahanmuuttoa. Ja ennen muuta - mitä tämä on tehnyt kansalliselle, keskinäiselle luottamuksellemme, jonka ansiosta Suomi on noussut Euroopan takapajulasta hyvinvointivaltioksi? Kulunut fraasi on "Suomi ei ole enää lintukoto", kun pitäisi kysyä, MIKSI Suomi ei ole enää lintukoto ja MIKSI Suomea yritetään väkisin viedä yhä kauemmas lintukodosta?

Rasistia minusta ei saa tekemälläkään. Olen koettanut blogissanikin antaa ohjeet siitä, miten maahanmuuttaja Suomeen sopeutuu. Pelkään vain pahoin, että median ongelmien peittely toimii painekattilan tavoin. Jonain päivänä paine purkautuu, ja mitä tiukemmin venttiili on puserrettu kiinni, sitä rajumpi tulee olemaan reaktio. Ehkä median pitäisi kantaa todellinen vastuunsa ja tuoda ongelmat esiin sen sijaan, että se noudattaa "vastuullista tiedonvälitystä" niitä peitellen.

Haluan lämpimästi kiittää toimittaja Ilkka Malmbergiä menneistä vuosista. Toivon, että Helsingin Sanomat pysyy pystyssä vielä ne muutamat vuodet, joita eläkkeeseen on matkaa. Olisi kovin surullista, jos hieno ura päättyisi lehden lakkauttamiseen. Olisin mielelläni lukenut juttuja vielä nuo vuodet, mutta valitettavasti lehden yleinen linja riittää kompensoimaan sen helmet.
On harmittavaa, että suhteemme on päätyttävä tällä tavalla. Onneksi kaapin pohjalle on säästynyt vino pino vanhoja Kuukausiliitteitä. Ikävän yllättäessä voi niiden seurassa hypätä matkalle Kaija Saariahon musiikin ymmärtämisyritykseen tai rahtilaivan kyytiin poikki Atlantin valtameren.

Hyvää jatkoa ja terveyttä tuleville vuosille toivottaen

Jaska Brown

P.S. Lopuksi erinäisiä linkkejä muutamiin kirjoituksiin, joissa olen käsitellyt Helsingin Sanomien tekemiä monikulttuurisuuden ylistyksiä.

1. Kuinka Optulan tutkimus maahanmuuttajien moninkertaisista rikosluvuista käännetään osoitukseksi rehellisyydestä
2. Suomi-kuva ulkomailla - miten tehdä kaikkia sääntöjä rikkova tilastollinen tutkimus
3. Kuinka Kuukausiliite yrittää väkisin tehdä somaleista suomalaisia
4. Tahatonta huumoria artikkelien sijoittelussa
5. Miten HS onnistuu kääntämään tutkimustulokset päälaelleen
6. Kuinka toimittajan lähdekritiikki kytkeytyy pois päältä, kun on sopiva tilaisuus
7. Linnanmäen painimaaottelu
8. Mamujen ahtaat asuinolot verrattuna Suomen rakentajiin

Jatkan edelleenkin Hesarin arvostelua, jos aihetta ilmenee. Ainakaan toistaiseksi Bloggaussota ei ole alkanut.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Keskiarvotilastot - miehet seiväs


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Sergey BubkaUKR6.125
2Renaud LavillenieFRA6.050
3Maksim TarasovRUS5.994
4Rodion GataullinRUS5.991
5Steve HookerAUS5.987
6Jeff HartwigUSA5.986
7Brad WalkerUSA5.949
8Okkert BritsRSA5.949
9Tim LobingerGER5.945
10Dmitri MarkovAUS5.942
11Jean GalfioneFRA5.941
12Sam KendricksUSA5.937
13Igor TrandenkovRUS5.933
14Shawnacy BarberCAN5.921
15Piotr LisekPOL5.919
16Björn OttoGER5.918
17Danny EckerGER5.912
18Lawrence JohnsonUSA5.911
19Armand DuplantisSWE5.904
20Joe DialUSA5.901
21Paul BurgessAUS5.900
22Thiago BrazBRA5.895
23Raphael HolzdeppeGER5.888
24Tim MackUSA5.886
25Toby StevensonUSA5.883
26Igor PotapovichKAZ5.883
27Yevgeniy LukyanenkoRUS5.882
28Michael StolleGER5.882
29Paweł WojciechowskiPOL5.876
30Grigoriy YegorovKAZ5.872
31Romain MesnilFRA5.871
32Malte MohrGER5.869
33Andrei TivontschikGER5.868
34Timur MorgunovRUS5.866
35Alex AverbukhISR5.866
36Dean StarkeyUSA5.862
37Pyotr BochkaryovRUS5.855
38Thierry VigneronFRA5.845
39Scott HuffmanUSA5.844
40Riaan BothaRSA5.841
41Konstadínos FilippídisGRE5.839
42Nick HysongUSA5.836
43Philippe ColletFRA5.831
44István BagyulaHUN5.830
45Kory TarpenningUSA5.828
46Giuseppe GibiliscoITA5.824
47Derek MilesUSA5.821
48Viktor ChistyakovAUS5.816
49Billy OlsonUSA5.814
50Igor PavlovRUS5.813
51Pat MansonUSA5.811
52Tye HarveyUSA5.810
53Pavel GerasimovRUS5.805
54Vadim StrogalyovRUS5.805
55Lars BörgelingGER5.805
56Maksym MazurykUKR5.803
57Viktor RyzhenkovUZB5.803
58Vasiliy BubkaUKR5.801
59Chris NilsenUSA5.797
60Patrik KristianssonSWE5.796
61Tim BrightUSA5.794
62Denys YurchenkoUKR5.792
63Kévin MenaldoFRA5.792
64Earl BellUSA5.790
65Yevgeniy SmiryaginRUS5.790
66Jan KudličkaCZE5.787
67Denis PetushinskiyRUS5.786
68Bill PayneUSA5.786
69Fabian SchulzeGER5.777
70Mike TullyUSA5.774
71Kurtis MarschallAUS5.772
72Mirosław ChmaraPOL5.770
73Russ BullerUSA5.766
74Xue ChangruiCHN5.765
75Rens BlomNED5.763
76Alexander StraubGER5.763
77Robert SoberaPOL5.760
78Jeremy ScottUSA5.758
79Mark HollisUSA5.755
80Giovanni LanaroMEX5.754
81Lázaro BorgesCUB5.753
82Richard SpiegelburgGER5.752
83Alhaji JengSWE5.751
84Jérôme ClavierFRA5.751
85Jacob PauliUSA5.750
86Steven LewisGBR5.749
87Augusto DutraBRA5.749
88Adam PtáčekCZE5.748
89Sergey KucheryanuRUS5.747
90Daichi SawanoJPN5.746
91Alain AndjiFRA5.745
92Jacob DavisUSA5.744
93Oleksandr KorchmidUKR5.744
94Pavel BurlachenkoRUS5.743
95Michal BalnerCZE5.743
96Łukasz MichalskiPOL5.742
97Valeri BukrejevEST5.741
98Andrew IrwinUSA5.741
99Dmitriy StarodubtsevRUS5.741
100Aleksandr GripichRUS5.741


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1Sergey BubkaUKR6.14
4Renaud LavillenieFRA6.05
2Maksim TarasovRUS6.05
14Rodion GataullinRUS6.00
18Steve HookerAUS6.00
8Jeff HartwigUSA6.03
6Brad WalkerUSA6.04
7Okkert BritsRSA6.03
15Tim LobingerGER6.00
3Dmitri MarkovAUS6.05
22Jean GalfioneFRA5.98
19Sam KendricksUSA6.00
10Igor TrandenkovRUS6.01
32Shawnacy BarberCAN5.93
29Piotr LisekPOL5.94
13Björn OttoGER6.01
30Danny EckerGER5.93
21Lawrence JohnsonUSA5.98
5Armand DuplantisSWE6.05
24Joe DialUSA5.96


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Sergey BubkaUKR6.125
3Maksim TarasovRUS5.994
10Dmitri MarkovAUS5.942
2Renaud LavillenieFRA6.050
19Armand DuplantisSWE5.904
7Brad WalkerUSA5.949
8Okkert BritsRSA5.949
6Jeff HartwigUSA5.986
22Thiago BrazBRA5.895
13Igor TrandenkovRUS5.933
24Tim MackUSA5.886
27Yevgeniy LukyanenkoRUS5.882
16Björn OttoGER5.918
4Rodion GataullinRUS5.991
9Tim LobingerGER5.945
25Toby StevensonUSA5.883
21Paul BurgessAUS5.900
5Steve HookerAUS5.987
12Sam KendricksUSA5.937
34Timur MorgunovRUS5.866


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Jani Lehtonen5.741
2Asko Peltoniemi5.647
3Heikki Vääräniemi5.641
4Petri Peltoniemi5.641
5Matti Mononen5.640
6Vesa Rantanen5.629
7Mikko Latvala5.605
8Jere Bergius5.582
9Eemeli Salomäki5.575
10Antti Kalliomäki5.550
11Timo Kuusisto5.535
12Jussi Autio5.526
13Rauli Pudas5.521
14Harri Palola5.512
15Kimmo Pallonen5.506
16Tapani Haapakoski5.496
17Kimmo Kuusela5.496
18Tomas Wecksten5.478
19Urho Kujanpää5.477
20Veijo Vannesluoma5.465
21Jari Holttinen5.452
22Mikael Westö5.441
23Ilkka Pekkala5.416
24Ariel Mäki-Soini5.400
25Arto Peltoniemi5.392
26Timo Makkonen5.391
27Juha Rauhaniemi5.390
28Jarno Kivioja5.386
29Tommi Holttinen5.378
30Toni Latvala5.371
31Niko Koskinen5.355
32Björn Andersson5.334
33Tuomo Kuusisto5.323
34Olli Rannikko5.312
35Reijo Siitonen5.310
36Jarno Koivunen5.302
37Manne Willman5.287
38Marko Heiska5.283
39Aarne Rämö5.270
40Jouni Marjaniemi5.260
41Perttu Korhonen5.250
42Jonne Willman5.248
43Jani Sörensen5.235
44Samuli Järvelä5.227
45Eetu Turakainen5.224
46Kauko Nyström5.215
47Olli-Pekka Mattila5.215
48Altti Alarotu5.211
49Raimo Eskola5.205
50Jukka Nurmela5.204
51Risto Ivanoff5.189
52Sami Liski5.186
53Ossi Helander5.166
54Yrjö Männistö5.166
55Juha Holttinen5.161
56Jarmo Eronen5.156
57Erkki Mustakari5.154
58Ilkka Helenius5.153
59Jussi Vähätiitto5.151
60Unto Sjö5.140
61Sauli Hoikka5.139
62Petri Nykänen5.132
63Pasi Ridanpää5.132
64Auvo Pehkoranta5.131
65Teemu Juhola5.109
66Tero Joutsen5.108
67Viktor Östman5.108
68Jarkko Pirhonen5.102
69Markku Sipilä5.099
70Kari Tuominen5.095
71Jouko Mäki-Lohiluoma5.090
72Aleksi Saarelainen5.090
73Esa Kärkäs5.087
74Santtu Koskiaho5.084
75Veli Aartolahti5.071
76Jesse Salmi5.070
77Mikko Paavola5.066
78Sampo Hintsanen5.061
79Joonas Jokivartio5.061
80Juho Liski5.047
81Thomas Barrineau5.047
82Kimmo Jokivartio5.040
83Henri Väyrynen5.040
84Vesa Korjus5.040
85Jan-Erik Romar5.036
86Jari Mutikainen5.035
87Juho-Matti Pimiä5.030
88Markus Paananen5.027
89Helge Haapakoski5.025
90Mauri Kaattari5.025
91Antti Haapalahti5.019
92Teemu Hyytiä5.012
93David Prosi5.003
94Aulis Kairento5.002
95Timo Koivunen4.994
96Mikko Pekkala4.996
97Pentti Pesonen4.990
98Tero Heikkinen4.985
99Asko Kilpeläinen4.982
100Ari Pehkoranta4.980


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Jani Lehtonen5.82
3Asko Peltoniemi5.72
2Heikki Vääräniemi5.77
6Petri Peltoniemi5.71
7Matti Mononen5.70
4Vesa Rantanen5.72
9Mikko Latvala5.66
5Jere Bergius5.72
14Eemeli Salomäki5.60
8Antti Kalliomäki5.66
11Timo Kuusisto5.61
13Jussi Autio5.60
12Rauli Pudas5.60
10Harri Palola5.62
15Kimmo Pallonen5.56
16Tapani Haapakoski5.55
18Kimmo Kuusela5.55
21Tomas Wecksten5.51
20Urho Kujanpää5.55
17Veijo Vannesluoma5.55


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Jani Lehtonen5.741
3Heikki Vääräniemi5.641
2Asko Peltoniemi5.647
6Vesa Rantanen5.629
8Jere Bergius5.582
4Petri Peltoniemi5.641
5Matti Mononen5.640
10Antti Kalliomäki5.550
7Mikko Latvala5.605
14Harri Palola5.512
11Timo Kuusisto5.535
13Rauli Pudas5.521
12Jussi Autio5.526
9Eemeli Salomäki5.575
15Kimmo Pallonen5.506
16Tapani Haapakoski5.496
20Veijo Vannesluoma5.465
17Kimmo Kuusela5.496
28Jarno Kivioja5.386
19Urho Kujanpää5.477

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Sivallus CCCLVII

Asiallinen maahanmuuttokeskustelu on käytännössä mahdotonta siksi, että lähdettäessä poispäin totaalisesta typeryydestä rasismisyytösvyöhykkeen raja tulee vastaan reilusti ennen realismialuetta.

lauantai 8. kesäkuuta 2019

Uusinta : Mies ja äänet


Lukijalle: Yhtenä viimeisistä viikkojutuista ennen "sapattivapaatani" pohdiskelin sitä, että yksikään systeemi, edes demokratia, ei salli itsensä kumoamista laillisin keinoin. Tässä jutussa linkkasin nyt uusittavan hahmotelman siitä, kuinka äänioikeutta voitaisiin muuttaa meritokraattisemmaksi. Jälkeenpäin lukien kävi kuten useimmiten muulloinkin: olen edelleen samalla kannalla yleislinjauksessa, mutta joitakin yksityiskohtia menisi uusiksi.

- Jaaha, ei sitten muuta kuin istumaan. Ja vielä kerran tervetuloa Suomeen.
- Kiitoksia. Ei voi muuta kuin todeta, että täällä asiat näyttävät sujuvan.
- Kiitoksia itsellenne. Sen takiahan te tänne olette tullut, tutustuaksenne meidän systeemiimme.
- Niin. Tai tarkemmin sanoen vaalijärjestelmäänne, vielä täsmällisemmin äänioikeusjärjestelmäänne. Historiallisesti ottaen kaikkialla muualla oli voimassa tuo ”mies ja ääni” –periaate, mutta Suomessahan on jo viisikymmentä vuotta toimittu toisin. Meillä muualla Euroopassa koko demokratiahan meni silloin 2020-luvulla enemmän tai vähemmän viemäriin.
- En itse muista yksityiskohtaisesti historiaa, mutta noinhan se pääpiirteittäin meni. Meillä Suomessa oli jo silloin siirrytty tähän ”painotettuun äänioikeuteen” ja yleisen käsityksen mukaan se pelasti maamme suurelta osin sekä talouskriisiltä, islamisoitumiselta ja siirtolaistulvalta.
- Ikäviä muistoja, mutta nyt reconquista on palauttamassa eurooppalaiset sivistysvaltiot jälleen voimiinsa. Suomi ainoana länsimaana säästyi noilta ongelmilta ja siksi haluamme nyt oppia teidän järjestelmästänne. Jotta välttyisimme samalta uudelleen.
- Miellyttävää kuulla. Mistä aloittaisimme?
- Äänioikeudesta. Teillä on siis voimassa tilanne, että vaaleissa kansalaisilla on eri määrä ääniä.
- Aivan. Maksimissaan kaksitoista per henkilö. Ne annetaan yhtenä könttinä, eli äänioikeuden omaava ei saa jakaa ääniään usean ehdokkaan kesken.
- Ja millä perusteella henkilön äänimäärä määräytyy?
- Jos sopii, niin käydään läpi ääni kerrallaan?
- Mitä erinomaisimmin.

- Ääni 1 lankeaa kansalaiselle automaattisesti hänen täyttäessään 15 vuotta. Sen tarkoitus on antaa totuttelumahdollisuus demokraattisiin käytäntöihin.
- Kuulostaa fiksulta. Perinteisesti äänioikeuden ikäraja on ollut jotain 20 vuoden paikkeilla, mutta tällainen ”kevytääni” antaa siirtymäajan.
- Ääni 2 tulee vastaavasti automaattisesti, kun 25 ikävuotta on täynnä. Tämä on asetettu ikärajaksi siksi, että tutkimustulosten mukaan tiettyjen aivolohkojen kehitys jatkuu tuohon asti.
- Ymmärrän.

- Sitten menee vähän monimutkaisemmaksi. Äänet 1 ja 2 olivat niin sanottuja ikä-ääniä, jotka tulevat kaikille automaattisesti. Muiden äänten saavuttamiseksi on ponnisteltava. Äänet 3 ja 4 ovat koulutusääniä.
- Arvaan. On suoritettava jokin koulutus ne saadakseen.
- Aivan oikein. Äänen 3 saa, kun on suorittanut minkä tahansa ammatillisen tutkinnon tai vaihtoehtoisesti ylioppilastutkinnon.
- Ja ääni 4 sitten varmaan jonkin jatkotutkinnon jälkeen.
- No vähän sinnepäin. Äänen 4 saamiseksi pitää olla sekä mikä tahansa ammatillinen tutkinto että ylioppilastutkinto riittävän hyvin arvosanoin. Arvosanakriteeri on äidinkielen, pitkän matematiikan ja mistä tahansa kolmannesta ylioppilaskokeesta laskettu keskiarvo, jonka tulee olla kiitettävä. Käytännössä tämä ääni lankeaa sitten, kun hyvin suoritetun ylioppilastutkinnon jälkeen on suorittanut myös akateemisen tutkinnon. Toki mikä tahansa muukin ammattitutkinto kelpaa, mutta useimmat etenevät mainitulla tavalla.
- Tämä on siis jonkinlainen eliittiääni?
- Ei, koska kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus tavoitella sitä. Äidinkielen osaaminen on kriteeri, samoin matematiikka, koska hyvä menestys näissä osoittaa että löytyy sekä loogista päättelykykyä että taitoa ilmaista itsensä. Molemmat oleellisia asioita yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
- Aivan.

- Vastaavasti äänet 5 ja 6 ovat toistensa kaltaisia, niitä sanotaan joskus yhteiskunnallisiksi ääniksi.
- Eli täytyy olla jonkinmoinen yhteiskunnan tukipylväs?
- Ei nyt sentään. Ihan normikunnollisuus riittää.
- Siis ei ole mikään rikollinen?
- Täsmälleen. Ääni 5 on jokaisella 20 vuotta täyttäneellä kansalaisella, jonka viimeisen vankilatuomion tai ehdollisen tuomion koeajan päättymisestä on kulunut vähintään kymmenen vuotta. Tai tietysti kenellä tahansa 20 vuotta täyttäneellä, jolla ei ole rekisterissä ehdollista tai ehdotonta vankilatuomiota.
- Eli pysy poissa rikosten tieltä, niin yhteiskunnallista päätäntävaltaa on enemmän.
- Juuri niin. Ääni 6 on asevelvollisuusääni. Se on jokaisella, joka on kuuluu aseelliseen reserviin.
- Niin, teillähän on miehillä yleinen asevelvollisuus.
- Jonka voi suorittaa myös aseettomana ja naiset vapaaehtoisena. Aseelliseen reserviin kuuluvat ne, jotka ovat suorittaneet aseellisen varusmiespalveluksen, eivät ole reservipalveluksesta kieltäytyneet eivätkä ole iän tai sairauden takia vapautettu reservistä. He saavat siis äänen 6. Tämä on korvaus menetetystä työajasta.
- Puolivälissä ollaan. Entä loput äänet?

- Äänet 7 ja 8 ovat taas parivaljakko, niitä sanotaan perheääniksi.
- Koskevat siis perheellisiä?
- Niin. Ääni 7 on sellaisella, joka on avioliitossa.
- Siis heteroavioliitossa?
- Eihän meillä muita olekaan. Homoilla on rekisteröity parisuhde. Siitä ei saa ääntä, koska länsimaisen kulttuurin peruspilari ja jatkumon takaaja on aina ollut miehen ja naisen yksiavioinen liitto.
- Jos oikein muistan, muissa Euroopan maissa homoliitot hyväksyttiin juuri ennen romahdusta, mutta Suomessa ei ehditty ja niin se sitten jäikin.
- Aivan. Vastaavasti ääni 8 lankeaa jokaiselle, joka on alaikäisen lapsen huoltaja.
- Eli päätösvaltaa lapsiperheille.
- Kyllä. Samasta syystä kun edellinen, sivistysjatkumon takaamiseksi.
- Tuleeko ääniä lasten lukumäärän mukaan?
- Ei nyt sentään, yksi ääni oli lapsia sitten yksi tai kymmenen.
- Niin, rajattomuus suosisikin uskonnollisia ääriliikkeitä.

- Näin meille jää vielä neljä ääntä, jotka ovatkin sitten taloudellisesta asemasta riippuvaisia. Aikoinaan havaittiin, että "mies ja ääni" -periaate antoi huoltosuhteen heiketessä yhteiskunnan subventoimana elävälle kansanosalle mahdollisuuden kupata veronmaksajia. Lopputulos oli se, että yhä harvempaa kiinnosti raataa kynnet verillä elättääkseen työtätekemättömiä.
- Ymmärrettävää. Eli veronmaksajat saivat ääniä sen mukaan, paljonko maksoivat?
- Hyvin päätelty. Kun systeemi otettiin käyttöön, rajat olivatkin varsin selvät. Lisä-äänen sai aina verotettavan tulon kaksinkertaistuessa, tietysti siihen asti kunnes maksimimäärä neljä oli täynnä.
- Ja rajat olivat?
- Alun perin tuhansina euroina lausuttuna: ensimmäinen kymmenen, toinen 20, kolmas 40 ja neljäs 80.
- Eli 80 000 euron verotettavilla tuloilla sai täydet neljä lisä-ääntä?
- Juuri niin. Nykyään rajat ovat tietysti erilaiset, mutta suhteelliset rajat ovat samat. Äänen 9 saa, jos tienaa sen verran että maksaa veroja. Ääni 10 tulee, jos tulot ovat sellaiset että pääsee yhteiskunnallisesti nettomaksajan puolelle. Ääni 11 tulee, mikäli kuuluu tuloiltaan vähintään ylempään keskiluokkaan. Ääni 12 on sitten vain johtoportaaseen kuuluvilla.

- Näitä ääniä voi siis menettää, jos tulot laskevat?
- Kyllä. Ainoat varmasti pysyvät äänet ovat iän myötä lankeavat äänet 1 ja 2 sekä koulutusäänet 3 ja 4, kaikki muut voi menettää jos niihin oikeuttaneet tekijät poistuvat.

- Kysynpä nyt vielä yhden jutun, joka tuli mieleen. Entä jos sattuu olemaan vaikka lapsinäyttelijä, jolla on suuret tulot iästään huolimatta. Saako hänkin äänestää?
- Periaatteessa kyllä, mutta tällaisten tapausten varalta laadittiin säännöt, jotka ovatkin pysyneet muuttumattomina voimassa. Maksimiäänimäärä on ikä miinus kymmenen vuotta. Vaikka ääniä olisi kuinka paljon tahansa aiempien sääntöjen mukaan, ikä asettaa maksimin. Toisin sanoen esimerkiksi 17-vuotias voi äänestää enintään seitsemällä äänellä ja vasta 22-vuotias voi saada maksimiäänimäärän.
- Eli jos 11-vuotiaalla on riittävän suuret tulot, hänellä on jo yksi ääni?
- Juuri noin. Ja vaikka kymmenvuotias tienaisi miljoonan, hänellä ei ole äänioikeutta.

- Eikö systeemi ole kuitenkin epäoikeudenmukainen, koska ihmisten painoarvo päätöksenteossa on erilainen?
- Tämä oli asia, jonka vastustajat nostivat esiin systeemiä suunnitellessa. Sitä varten rakennettiin takaportti. Jos täyttä äänimäärää ei ole, niitä saa ostaa. Yhden ostoäänen hinnaksi asetettiin tuolloin 50 euroa per vaali. Eli jos oli vaikka kahdeksan ääntä ja halusi kaksi lisä-ääntä, se maksoi sata euroa. Tietysti äsken puhutun ikämaksimin puitteissa, eli esimerkiksi 20-vuotiaan maksimiäänimäärä on joka tapauksessa kymmenen.
- Saako ääniä ostaa rajatta?
- Aina siihen asti kunnes kaksitoista ääntä on täynnä. On myös ikärajoitus. Lisä-ääniä saa ostaa enintään määrän, joka on ikävuodet - 15. Eli 17-vuotias saa ostaa maksimissaan kaksi lisä-ääntä, olettaen että hänen äänimääränsä ei oston jälkeen ylitä iän antamaa maksimia seitsemän. Tämä tarkoittaa sitä, että kellä tahansa 25-vuotiaalla on mahdollisuus halutessaan äänestää täydellä äänimäärällä. Tuohon ikään mennessä on ne kaksi iän myötä tulevaa ääntä ja saa ostaa kymmenen lisä-ääntä.
- Äänten ostaminen kuulostaa vähän kornilta...
- Sitä tuleekin ajatella yhteiskunnan jäsenmaksuna. Ei ajatus eroa juurikaan siitä, että ääniä saa maksamalla veroja, mikä onkin systeemissä jo valmiina. Maksu on toisaalta paljon alempi kuin veronmaksulla saatujen äänien hinta, mutta toisaalta niin suuri että se kattaa moninkertaisesti äänestyksestä syntyvät kulut ja vähentää näin ollen verotaakkaa. Periaatteessa. Käytännössä ei, koska aniharva koskaan ostaa ääniä.

- Voisinko saada vielä pienen koosteen eri äänien myöntöperusteista?
- Tottahan toki. Tässä:

1: 15 vuotta täyttäneelle
2: 25 vuotta täyttäneelle
3: Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneelle
4: Ammattitutkinnon JA poikkeuksellisen hyvän lukiotutkinnon suorittaneelle
5: Rikosrekisterittömälle yli 20-vuotiaalle
6: Aseelliseen reserviin kuuluvalle
7: Avioliitossa olevalle
8: Alaikäisen huoltajalle
9: Veronmaksajalle
10: Nettoveronmaksajalle
11: Huomattavasti veroja maksavalle
12: Runsaasti veroja maksavalle


- Kiitoksia paljon. Tämä oli erinomainen rautaisannos asiatietoa. Jatkamme varmaan tarkempaa tutustumista suomalaiseen yhteiskuntaan seuraavaksi. Jo tässä vaiheessa voin kuitenkin sanoa, että tulen varmasti suosittamaan painotettua vaalijärjestelmää kotimaahani. Käsittämätöntä, että demokratiaa ehdittiin soveltaa mies ja ääni -periaatteella useimmissa maissa yli sata vuotta ennen näin ilmeisen parannuksen käyttöönottoa.

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Sivallus CCCLVI

On mahdotonta sanoa kumpi on karmivampaa ajatella: se, mitä tuore hallitus saa isänmaalle aikaan vai se, että ilmeisesti ainakin osa ministereistä on niin naiiveja, että uskovat hallituksen linjausten olevan Suomelle hyväksi.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Keskiarvotilastot - miehet korkeus


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Javier SotomayorCUB2.420
2Mutaz Essa BarshimQAT2.409
3Bogdan BondarenkoUKR2.399
4Ivan UkhovRUS2.396
5Patrik SjöbergSWE2.394
6Hollis ConwayUSA2.379
7Carlo ThränhardtGER2.373
8Derek DrouinCAN2.371
9Stefan HolmSWE2.370
10Sorin MateiROU2.368
11Charles AustinUSA2.368
12Artur PartykaPOL2.368
13Yaroslav RybakovRUS2.368
14Igor PaklinKGZ2.367
15Gennadiy AvdeyenkoUKR2.366
16Andrey SilnovRUS2.365
17Danil LysenkoRUS2.364
18Steve SmithGBR2.364
19Vyacheslav VoroninRUS2.362
20Troy KempBAH2.361
21Gianmarco TamberiITA2.357
22Erik KynardUSA2.357
23Dietmar MögenburgGER2.356
24Ralf SonnGER2.354
25Dragutin TopićSRB2.352
26Aleksey DmitrikRUS2.350
27Zhu JianhuaCHN2.348
28Andriy SokolovskyyUKR2.348
29Jesse WilliamsUSA2.348
30Steinar HoenNOR2.348
31Rudolf PovarnitsynUKR2.347
32Jim HowardUSA2.347
33Dalton GrantGBR2.347
34Jacques FreitagRSA2.345
35Ján ZvaraCZE2.344
36Jaroslav BábaCZE2.344
37Linus ThörnbladSWE2.344
38Andrii ProtsenkoUKR2.342
39Zhang GuoweiCHN2.342
40Sergey MalchenkoRUS2.341
41Donald ThomasBAH2.340
42Tim ForsythAUS2.340
43Wolf-Hendrik BeyerGER2.338
44Robbie GrabarzGBR2.337
45Mark BoswellCAN2.336
46Andrey TereshinRUS2.336
47Lábros PapakóstasGRE2.333
48Aleksandr ShustovRUS2.332
49Doug NordquistUSA2.330
50Martin BußGER2.330
51Staffan StrandSWE2.328
52Matt HemingwayUSA2.327
53Dusty JonasUSA2.325
54Marco FassinottiITA2.325
55Sergey KlyuginRUS2.324
56Konstantin MatusevichISR2.324
57Andra MansonUSA2.323
58Majed El Dein GhazalSYR2.322
59Tom McCantsUSA2.321
60Tomáš JankůCZE2.321
61Konstadínos BaniótisGRE2.321
62Daniyil TsyplakovRUS2.321
63Valeriy SeredaAZE2.319
64Charles ClingerUSA2.319
65Serhiy DymchenkoURS2.317
66Michał BieniekPOL2.317
67Kyriakos IoannouCYP2.317
68Germaine MasonJAM2.317
69Brandon StarcAUS2.316
70Svatoslav TonCZE2.316
71Raúl SpankGER2.316
72Wang YuCHN2.315
73Georgi DakovBUL2.315
74Nathan LeeperUSA2.315
75Víctor MoyaCUB2.315
76Mateusz PrzybylkoGER2.315
77Yuriy KrymarenkoUKR2.315
78Dimítrios HondrokoúkisGRE2.315
79Dmytro DemyanyukUKR2.313
80Lee Jin-TaekKOR2.313
81Eike OnnenGER2.313
82Michael MasonCAN2.313
83Sylwester BednarekPOL2.313
84Sergey MudrovRUS2.313
85Nick SaundersBER2.312
86Arturo OrtizESP2.312
87Jamie NietoUSA2.311
88Yuriy SergiyenkoUKR2.311
89Dwight StonesUSA2.310
90Wolfgang KreißigGER2.310
91Grzegorz SposóbPOL2.310
92Tora HarrisUSA2.310
93Mickaël HananyFRA2.309
94Abderahmane HammadALG2.308
95Gerd NagelGER2.307
96Róbert RuffiniSVK2.305
97Kwaku BoatengCAN2.304
98Brian BrownUSA2.303
99Trevor BarryBAH2.302
100Jeron RobinsonUSA2.302


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1Javier SotomayorCUB2.45
2Mutaz Essa BarshimQAT2.43
4Bogdan BondarenkoUKR2.42
6Ivan UkhovRUS2.41
3Patrik SjöbergSWE2.42
15Hollis ConwayUSA2.39
27Carlo ThränhardtGER2.37
11Derek DrouinCAN2.40
32Stefan HolmSWE2.37
8Sorin MateiROU2.40
9Charles AustinUSA2.40
21Artur PartykaPOL2.38
69Yaroslav RybakovRUS2.35
5Igor PaklinKGZ2.41
17Gennadiy AvdeyenkoUKR2.38
24Andrey SilnovRUS2.38
13Danil LysenkoRUS2.40
31Steve SmithGBR2.37
10Vyacheslav VoroninRUS2.40
20Troy KempBAH2.38


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Javier SotomayorCUB2.420
2Mutaz Essa BarshimQAT2.409
5Patrik SjöbergSWE2.394
3Bogdan BondarenkoUKR2.399
14Igor PaklinKGZ2.367
4Ivan UkhovRUS2.396
31Rudolf PovarnitsynUKR2.347
10Sorin MateiROU2.368
11Charles AustinUSA2.368
19Vyacheslav VoroninRUS2.362
8Derek DrouinCAN2.371
38Andrii ProtsenkoUKR2.342
17Danil LysenkoRUS2.364
27Zhu JianhuaCHN2.348
6Hollis ConwayUSA2.379
21Gianmarco TamberiITA2.357
15Gennadiy AvdeyenkoUKR2.366
40Sergey MalchenkoRUS2.341
25Dragutin TopićSRB2.352
20Troy KempBAH2.361


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Oskari Frösén2.287
2Osku Torro2.281
3Juha Isolehto2.270
4Toni Huikuri2.265
5Mika Polku2.258
6Mikko Levola2.247
7Heikki Taneli2.244
8Matti Viitala2.241
9Erkki Niemi2.233
10Jouko Kilpi2.230
11Jussi Viita2.227
12Ville Vepsäläinen2.212
13Timo Ruuskanen2.197
14Seppo Haavisto2.196
15Veli-Pekka Kokkonen2.192
16Juha Porkka2.191
17Niko Kyyhkynen2.184
18Harri Sundell2.181
19Vesa Piira2.174
20Jari Syrjänen2.171
21Ari Laitinen2.171
22Asko Pesonen2.169
23Matti Nieminen2.164
24Aki Mäentakanen2.164
25Jyrki Kulju2.163
26Samuli Eriksson2.162
27Seppo Smolander2.160
28Ari-Pekka Lattu2.158
29Matti Luostarinen2.156
30Kimmo Kaartosalmi2.153
31Aki Partanen2.152
32Kimmo Mylläri2.150
33Mauri Kaattari2.148
34Klaus Ruokonen2.145
35Sauli Niemi2.145
36Jussi Tasala2.144
37Lasse Viskari2.144
38Eero Broman2.143
39Mikael Rajala2.140
40Jorma Mähönen2.140
41Marko Jokela2.138
42Aaro Alarotu2.136
43Jari Laitinen2.135
44Mikko Ahola2.126
45Tuomas Sallinen2.124
46Jarmo Myllymäki2.124
47Reijo Vähälä2.122
48Juha Savinainen2.122
49Heikki Pärnä2.121
50Janne Avela2.119
51Arttu Mattila2.116
52Matti Uski2.115
53Jarno Mäkelä2.112
54Seppo Peltola2.112
55Ari Mononen2.111
56Roger Lindholm2.109
57Vesa Rantanen2.107
58Esa Greijus2.106
59Juha Saloranta2.106
60Marko Hänninen2.105
61Miro Rastas2.104
62Asko Heino2.104
63Reijo Kulju2.104
64Marko Järvi2.101
65Ossi Aura2.098
66Jari Simola2.098
67Richard Östman2.098
68Kari Miettunen2.097
69Vesa Rouvali2.096
70Seppo Varjonen2.096
71Mika Rekola2.096
72Tero Niemi2.096
73Antti Kinnunen2.095
74Johannes Lahti2.094
75Kimmo Kukkonen2.092
76Teuvo Saarentola2.091
77Jan-Erik Kronman2.091
78Jaakko Karhunen2.089
79Ari Mänttäri2.089
80Eeropekka Uusimäki2.087
81Marko Tasala2.086
82Henrik Hellén2.084
83Keijo Könönen2.083
84Valtteri Välimäki2.083
85Tero Pietilä2.079
86Tommy Heino2.078
87Seppo Äijö2.076
88Pertti Lantti2.076
89Jyri Virta2.075
90Olli Käenniemi2.073
91Henri Vitikainen2.072
92Eero Salminen2.071
93Ari Perrotta2.071
94Antero Tapola2.071
95Lauri Stenroth2.069
96Miikka Karimo2.067
97Matias Mustonen2.067
98Janne Peltomaa2.066
99Sami Itani2.065
100Mika Hietaniemi2.064


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

4Oskari Frösén2.30
6Osku Torro2.28
3Juha Isolehto2.30
2Toni Huikuri2.31
1Mika Polku2.31
8Mikko Levola2.26
7Heikki Taneli2.27
10Matti Viitala2.25
5Erkki Niemi2.28
12Jouko Kilpi2.24
9Jussi Viita2.26
11Ville Vepsäläinen2.25
15Timo Ruuskanen2.22
13Seppo Haavisto2.23
14Veli-Pekka Kokkonen2.23
16Juha Porkka2.21
25Niko Kyyhkynen2.19
23Harri Sundell2.19
18Vesa Piira2.21
20Jari Syrjänen2.20


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

5Mika Polku2.258
4Toni Huikuri2.265
3Juha Isolehto2.270
1Oskari Frösén2.287
9Erkki Niemi2.233
2Osku Torro2.281
7Heikki Taneli2.244
6Mikko Levola2.247
11Jussi Viita2.227
8Matti Viitala2.241
12Ville Vepsäläinen2.212
10Jouko Kilpi2.230
14Seppo Haavisto2.196
15Veli-Pekka Kokkonen2.192
13Timo Ruuskanen2.197
16Juha Porkka2.191
29Matti Luostarinen2.156
19Vesa Piira2.174
23Matti Nieminen2.164
20Jari Syrjänen2.171

lauantai 1. kesäkuuta 2019

Uusinta : Kyllä nimi naisen pahentaa II

Lukijalle: Naureskellaanpa taas yhdysnimille. Tähän kirjoitukseen saisi helposti kolmannenkin osan, mutta kun ei koskaan muista kirjoittaa ylös niitä älynväläyksiä joita on tullut ja jälkeenpäin on ne jo unohtanut:

Tämä kirjoitus on jatko-osa reilu vuosi sitten väsätylle viikkojutulle kuvitteellisista yhdysnimistä. Vuosia sitten Hesarin kuukausiliite julkaisi jutun Suomen eri kuntien yleisimmistä sukunimistä. Siinä kaikista kunnista oli lueteltu kolmekymmentä kyseisen kunnan yleisintä sukunimeä. Juttu oli onneksi tehty ennen suurta kuntaliitosmullistusta, joka tuhosi melkoisen määrän omaleimaisuutta. Kirjoitin tästä kaksiosaisen analyysin, jossa kävin läpi Suomen eri kuntien sukunimiin liittyviä erikoisuuksia.

Sain idean yhdistää nämä kaksi aihetta eli eri kuntien erikoiset nimet ja älyttömät yhdysnimet. Idea oli, että katsoisin vaikka Huitsinnevadan kunnan 30 yleisimmän nimen luettelosta kaksi nimeä, jotka yhdessä muodostavat huvittavan yhdistelmän. Sellaisen yhdysnimen syntyminen kun olisi varsin todennäköistä. Valitettavasti näistä ei saanut aikaan riittävää määrää hassuja yhdistelmiä. Ne kun olivat lähinnä tyyliä Pohjoiskangas-Eteläkari (Kyyjärven 10. ja 12. yleisimmät nimet), Rantakangas-Peltokangas (Alajärvi 7-9) tai Rantasuo-Rantasuomela (Hailuoto 9-21). Tosin yksi potin räjäyttäjäkin oli joukossa. Kannuksessa on 30 yleisimmän joukossa peräti neljä jo valmiiksi kaksiosaista nimeä. Miltä kuulostaisivat yhdysnimet Niemi-Korpi-Mäki-Petäjä tai Ranta-Nilkku-Mäki-Leppilampi?

Varmistin edellisen jutun tapaan Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, että kaikkien seuraavassa esitettävien yhdysnimien perusosat ovat todella olemassa. En uskaltanut tarkistaa, onko joku mielikuvitukseton todellakin ottanut yhdysnimekseen jonkin mainituista yhdysnimistä. Näin ollen sanoudun irti vastuusta, jos joku mielensä pahoittaa. Kaikki yhteydet olemassaoleviin henkilöihin ovat puhdasta sattumaa.

Ensinnäkin voi tarkastella ristiriitoja. Eli yhdysnimiä, joissa toinen osa kumoaa toisen. Maantieteellisesti mielenkiintoisen ristiriidan esittäisi rouva Alanko-Vuoristo, kuin myös Tasanko-Rinne (molemmat Karijoen yleisimpiä nimiä). Suorastaan skitsofreeniseksi heittäytyvät Mieto-Väkevä ja Alastalo-Ylöstalo.
Mielenkiintoista paikallisväriä esittäisi Hämäläinen-Karjalainen. Väitetään, että savolaiset syntyivät vilkkaan karjalaispojan höpsöteltyä ujon hämäläistytön paksuksi, joten tämän liiton hedelmä varmaan vääntäisi aetoo savvoo. Maaotteluhenkiseksi voisi puolestaan luonnehtia nimeä Suomi-Ruotsi.
Näinä sukupuolineutraalin avioliiton aikoina yhdistelmässä Kananen-Kukkonen olisi kieltämättä tyyliä. Olisivatko lapset Tipusia?
Simon kunnassa kuudenneksi ja kymmenenneksi yleisimmän sukunimen kantajien mennessä naimisiin olisi mahdollista ottaa sukunimeksi Alakärppä-Ylikärppä.

Tietyssä mielessä ristiriitainen olisi myös yhdistelmä Rämä-Kesti. Toisaalta, jos kerran yhdysnimensä on itse valinnut, on se myös kestettävä. Mitä naureskeluun tulee, niin jo nimellään stoalaisesta suhtautumisesta asiaan viestisi rouva Antas-Tulla. Mutta jos joku Juntti-Rontti ärsyyntyy, niin seuraa rangaistus. Eikä se ole mitään Nurkka-Selin -tyyppiä, vaan Sakko-Linnaa. Niinpä ei auta muu kuin pitää pää kylmänä, kuten Pellossa yleisten nimien omistajien naimisiin mennessä syntyvä Lakkapää-Kallo varmaan tekisi.

Ristiriitaisuuksien lisäksi yhdysnimillä saa aikaan tuplavahvistuksia. Esimerkiksi Reunanen-Laitanen, tai siis kavereiden kesken Marginaali. Tosi kovan mimmin maineeseen voisi päästä nimellä Rautanen-Rauta.

Myös ammattiaan voi mainostaa, jos nimensä valitsee oikein. Maatalon emännälle sopisi hyvin Multanen-Peltonen. Muusikolle naulan kantaan osuisi Käyrä-Torvi. Raivausurakoitsija voisi napata nimen Pura-Vanhatalo. Tällöin kyseessä voisi jo nimensä puolesta olla Vankka-Yritys. Suurta hartautta osoittaisi Pappi-Lukkari. Valitettavasti rimpsu ei täydenny, sillä vaikka Talonpoika onkin melko yleinen nimi, ei Kuppareita löydy yhtäkään.

Puusepälle puolestaan sopisi Vasara-Pakki ja leipurille Mansikka-Hillo. Naisten päästyä armeijaan sissitoimintaan erikoistuneen naissotilaan nimeksi kävisi hyvin Suontakanen-Partio. Kolan sisarukset voisivat valita ammattinsa ja puolisonsa tarkoin. Veljestä voisi tulla aurausurakoitsija ja siskosta virvoitusjuomatehtailija. Veljen vaimoksi sopisi tällöin Lumi-Kola ja sisko puolestaan naimisiin mennessään ottaisi yhdysnimen Kola-Pullo. Tosin ammatin mukaan nimeä valittaessa pitäisi olla tarkkana, ettei käy kuten Posti-Telelle, jonka olisi pitänyt välillä muuttaa nimensä Itellaksi ja sitten takaisin Postiksi. Vielä huonompi kohtalo olisi sillä taksikuskilla, jonka nimeksi voisi tulla Sarja-Kolari. Tai kampaajalla, jonka nimi olisi Takku-Turkki.

Avioliitossa tuppaa joskus olevan vaikeaa, vaikka nimenä olisi Kuningas-Hovi. Toisaalta ratkaisuja löytyisi ainakin siltä vaimolta, jonka sukunimi olisi Keino-Konsti. Kovaa menisi avioliitossa, jossa olisi rouva Pulkka-Mäki.

Eliömaailmasta löytyy vinhoja yhdistelmiä. Suorastaan punahilkkamaista menoa esittäisi Susi-Hukkanen eikä paljon jälkeen jäisi Ritari-Perhonen. Alavieskassa yleisistä nimistä tulisi yhdysnimi Takkunen-Saukko. Kasveista saisi yhdistelmän Koivu-Kääpä. Tai Kauhajoella yleisimmän ja kolmanneksi yleisimmän nimen yhdistelmä, Koivisto-Kuusisto. Jos nämä tosiaan menisivät keskenään naimisiin ja huumorintaju riittäisi, he voisivat ottaa uudeksi yhteiseksi nimekseen Sekametsä, sellaista kun ei vielä ole käytössä.

Etnisiin vähemmistöihin sekaantuville esitin jutun ykkösosassa nimeä Puukko-Hagert, mutta Pitsi-Blomerus ja Ravi-Grönfors jäivät tuolloin keksimättä. Jälkimmäinen sopisi kuin naulan kantaan, edellisen kerran kaupungissa käydessä kävelin torin läpi ja paikallisen vähemmistön toriparlamentti siellä puhui äänellä, joka kantoi kevyesti toiselle laidalle: "Älä sie höpäjä, se oli kaksivuotiaiden lähtö eikä kolmivuotiaiden!" Uudemmalle vähemmistölle sopivia olisivat esimerkiksi Kela-Ahmed ja Tuki-Abdullah. Ne saisivat pottunokkaisen nimeltä Perus-Suomalainen haukkomaan henkeään. Tosin hänkin varmaan naurahtasi itsekseen kuullessaan yhdysnimen Sikala-Muhammad.

Mutta sitten voivat alaikäiset lopettaa lukemisen, suvaitsevaisia ei enää olekaan jäljellä heidän saatua sydärin edellisessä kappaleessa. Nyt nimittäin mennään K-18 -alueelle.

Sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajaksi voi ilmoittautua ottamalla nimeksi Tasa-Arvonen. Vielä pidemmälle pääsisi nimellä Suvimies-Jormanainen, jossa ei todellakaan tiedä kumpi on kumpi ja onko naisella jorma vaiko Jormalla nainen. Mutta jos perinteisempää avioliittoa haetaan, niin voiko nuorikko miehelleen kauniimpaa lupausta antaa kuin ottamalla yhdysnimen Sulonen-Puska? Enemmän pervompaan suuntaan viittaisi puolestaan Tiukka-Kakkonen. Puhumattakaan siitä, jos seksin hiipumiseen avioliitossa varautuisi ottamalla jo valmiiksi nimekseen Rung-Kari. Suomenniemen kunnassa puolestaan lienee taipumusta syrjähyppyihin, ainakin jos siellä kaksi yleisen sukunimen haltijaa menee naimisiin tuloksena nimi Väärä-Punkka.

Ja edellisen jutun tapaan lopuksi sananmuunnoshuumori. Sukunimellä Pippuri-Tissari varustettu nainen ei varmaan houkuttelisi miehiä syrjähyppyihin - isot pojat ovat kertoneet, että sananmuunnoksen kuvaama toiminto on auts-auts. Täysin päinvastainen vaikutus olisi nimellä Huttu-Viera. Vastaava yhdysnimi miehelle olisi Penna-Jänis. Erikoisemmista harrastuksista taas kertoisi Tervo-Pekonen. Miesparin mennessä naimisiin voisi rohkeasti osoittaa sateenkaariylpeyttään ottamalla yhdysnimen Säntti-Hilli.