Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 14. heinäkuuta 2018

Uusinta: Se on ilmoja pidellyt

Lukijalle: Suomen kesäsäitä ihmetellessä voi muistella, että muualla on toisin:

Loppusyksystä (Huomautus 14.4.2018: koski siis loppusyksyä 2013)sitä tuumaili, että olipas kiva kun tuli lunta noin paljon, pääsi jo hiihtämään ja taitaa olla pitkä kausi tulossa. Ja katin kontit. Jopa Huitsinnevada joutui antautumaan loppuvuoden lämpöaallolle viikkojen torjuntataistelun jälkeen. Lunta oli vain puolisen metriä ja sekin vaakasuoraan mitaten. Räystään alla siinä, mihin oli suvainnut katolta romahtaa. Joulu ei tuntunut joululta. Milläs vietät perinteistä suomalaista joulua ja ajat vaimon sekä lapset kirveen kanssa lumihankeen, kun ei ole lumihankea?

Toisaalta jos tuntuu siltä, että ilmat menevät niin kehnoiksi etteivät kelpaa edes puheenaiheeksi, voi tuumia joskos sitä pakkaisi kimpsunsa ja lähtisi maailmalle etsimään erilaista säätä. Pallolta löytyy paikkoja, joissa saisi elää äärimmäisissä sääolosuhteissa.

10. Oymjakjon
Vajaan viidensadan asukkaan kylä Kolymassa Itä-Siperiassa on keskilämpötilaltaan maailman kylmin asuttu paikka. Vuoden keskilämpötila on -16 astetta. Sen läheisyydessä on parhaimmillaan 6.2.1933 mitattu -67,7 astetta. Epävirallisesti on mitattu jopa yli 70 asteen lukemia. Tammikuun normaali keskilämpötila on -50 astetta. Vastapainoksi kesät ovat lämpimiä ja paikkakunnan lämpöennätys +34,6 astetta mitattiin kesällä 2010.

9. Death Valley
Saunomiskuluissa säästääkseen voi muuttaa kesäkuukausiksi Death Valleyhin Kaliforniaan. Siellä mitattiin 10.7.1913 maapallon virallinen lämpöennätys +57 astetta. Heinäkuun keskimääräinen korkein lämpötila on +46,9 astetta. Vuonna 2012 eräänä yönäkin alin lämpötila oli +42 astetta. Toisaalta talvella on viileähköä, tammikuun keskilämpötila on toisella puolella laaksoa +4,4 ja toisella puolella +11,4 astetta. Kylmyysennätys on -9 astetta. Rauhallistakin seudulla on, sitä asustaa vain parisataa timbisha-intiaania.

8. Dallol
Mikäli Death Valleyn kylmät talvet saivat hytisemään, voi muuttaa Etiopian Dalloliin. Huippuarvot eivät yllä samoihin lukemiin (ennätys vaatimaton +47 astetta), mutta sen vastapainoksi lämpöä riittää ympäri vuoden. Ennätyskylmyys on +23 astetta ja vuoden keskilämpötila +35 astetta, maailman lämpimin asuttu paikka. Miinuspuolena huonot kulkuyhteydet – lähimmälle tielle on kymmeniä kilometrejä. Jos paikkakunnalle tie rakennettaisiin, asukkaat ymmärtäisivät luultavasti lähteä pois.

7. Iso-Britannia
Jos meteorologi on masokisti, hän muuttaa Lontooseen. Britannian ilmasto kuuluu maailman arvaamattomimpiin. Kyseessä on maailman ainoa maa, jossa aurinko voi paistaa pilvettömältä taivaalta ja ihmiset ottavat silti sateenvarjon kainaloon lähtiessään kävellen lähikauppaan. Maan ilmasto on vaikea ennustettava, koska saari sijaitsee paikassa, jossa kohtaavat Pohjois-Atlantilta tulevat hyytävät myrskyt ja etelästä tulevat lämpimät ilmavirtaukset. Näiden kahden taistelutantereeksi joutuneessa Britanniassa säätyypin vaihtelu on kilometreistä ja tunneista kiinni. Siitä huolimatta paikallinen ilmatieteen laitos julkaisee jopa 30 päivän ennustetta. Ilmeisesti ennuste ensi viikon lottoriviksi oli jo tehty, kun oli sitten aikaa yrittää jotain vielä vaikeampaa.

6. Lloró
Kolumbialainen pikkukaupunki on maailman sateisin paikkakunta. Johan sen kuulee nimestäkin. Vuodessa siellä sataa keskimäärin 12717 millimetriä. Tosin läheisessä pikkukylässä Lopez del Micayssa on mitattu keskiarvoksi 12892 millimetriä. Näiden kova haastaja on Mawsynram Intiassa, jonka keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 11872 millimetriä. Liikaa joka tapauksessa, ainakin jos vertaa vaikka Helsinkiin, joka 655 millimetrillään on sentään Suomen sateisimpia paikkoja muiden riesojensa lisäksi. Tosin Turussa tulee 723 millimetriä, mikä onkin turkulaisille ihan oikein. Muuttaisivat Naantaliin nauttimaan auringosta.

5. Arica
Jos inhoaa sadetta, ei tarvitse mennä kovin paljon sateisinta paikkakuntaa etelämmäs. Chilen pohjoisin kaupunki Arica on meren rannalla, mutta paikkakunnan lentokentällä sataa keskimäärin 0,76 millimetriä vuodessa. Itse kaupungissa sademäärä on sitten kaksinkertainen. Mistä hitosta lähes kaksisataatuhatta asukasta mahtaa saada vetensä? Läheisessä Atacaman autiomaassa on sääasemia, joilla ei ole toistaiseksi koskaan havaittu sadetta.

4. Mount Waialeale
Kaikkein sateisimmilla paikkakunnilla on sentään joitakin kuivia päiviä, mutta jos haluaa lomalleen sadevarmuutta, kannattaa matkustaa Havaijille Kauain saarelle ja kavuta Waialeale-vuorelle. Siellä sataa keskimäärin 360 päivänä vuodessa.

3. Verhojansk
Jos pitää vaihtelusta, kannattaa muuttaa Verhojanskiin Itä-Siperiaan. Paikkakunta pitää hallussaan ennätystä maksimi- ja minimilämpötilojen erotuksessa. Virallinen kylmyysennätys on -67,8 astetta, kahdesti vuonna 1885 ja kerran 1892. Vuonna 1885 mitattiin kolmesti -69,8, mutta tämä tulos on epävarma. Lämpöennätys on +37,3 astetta, mitattu 25.7.1988. Lämpötilaeroa löytyy siis pitkälti toistasataa astetta. Eivätkä kyseessä ole mitkään poikkeukset, tammikuun keskimääräinen lämpötila on -45,3 astetta ja heinäkuun +16,5 astetta. Tosin paikkakunnalla on haittapuolensa; talvella 2012 400 suden lauma terrorisoi ja piiritti tuhannen asukkaan Verhojanskia tappaen yli kolmesataa hevosta ja 16 000 poroa.

2. Nauru
Kyllästynyt jatkuviin lämpötilan muutoksiin? Muuta Naurulle! Jokaisen kuukauden keskimääräinen alin lämpötila on +25 astetta. Keskimääräisessä ylimmässä lämpötilassa on valitettavasti hieman hajontaa, lämpimintä on loka-joulukuussa, keskimäärin +31 astetta. Muiden kuukausien keskimääräinen ylin lämpötila on +30 astetta. Normaali vuotuinen lämpötilavaihtelu on siis 5-6 astetta. Kuivin kuukausi kesäkuu, 110 mm, märimpiä joulu-tammikuu, 280 mm. Matalin saarella koskaan mitattu lämpötila on +20 astetta, korkein +37 astetta. Erotus 17 astetta saattaa sekin olla ennätys alallaan. Miinuspuolena se, että saaresta 80 % on fosfaatin louhinnan takia elinkelvotonta. Samoin se, että mistäs pirusta sitä löytää jutun aihetta tuntemattoman kanssa, kun säät on parilla lauseella käsitelty?

1. Vostok
Vuonna 1957 Neuvostoliitto perusti tutkimusaseman Antarktiksen ylängölle. Jos Siperia opettaa, niin Vostok tukiopettaa. Etelänapa on miellyttävä kesälomakohde verrattuna Vostokiin. Vostok sijaitsee hieman keskemmällä Antarktista ja sen korkeus merenpinnasta on peräti 3488 metriä. Säätilaa voi kuvata kolmella adjektiivilla: hyinen, myrskyinen ja kuiva. Sadetta asemalla saadaan tuskin lainkaan, ainoastaan ”kesäkuukausina” pudottaa sen verran lumihiutaleita, että vuotuinen sademäärä yltää keskimäärin 2,6 millimetriin. Keskimääräinen tuulen nopeus on 5 m/s, usein ylletään lukemaan yli 20 m/s. Korkea ilmanala yhdistettynä kuivuuteen aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja ruokahaluttomuutta. Vuoden keskilämpötila on -55,2 astetta (Etelänavalla reilut viitisen astetta enemmän). Aseman kaikkien aikojen lämpöennätys on mitattu 11.1.2002, -12,2 astetta (Etelänavan ennätys aavistusta kylmempi, -12,3 astetta). Luonnollisesti Vostokilla on mitattu maapallon virallinen kylmyysennätys, -89,2 astetta 21.7.1983 (Etelänavan ennätys -82,8 astetta). Kylmin kuukausi koskaan oli elokuu 1987, jolloin keskilämpötila oli -75,4 astetta. Lämpimin kuukausi on joulukuu, keskilämpötila -31,9 astetta (Etelänavalla -29,3 astetta).
Vostokilla ei ymmärrettävistä syistä asu kukaan vakituisesti, mutta asema on pysyvästi miehitetty. Kesäkuukausina väkeä on noin 25 ja talvella suunnilleen puolet tästä. Perustamisensa jälkeen asema on ollut suljettuna vain yhden talven ajan, vuonna 1994.

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Vitaalit statistiikat, osa II


Kirjoituksen edellisessä osassa tarkasteltiin maakohtaisia tietoja. Tässä kakkososassa tarkastellaan (1) tilastoja alueittain ryhmittelemällä maat maantieteellisiin blokkeihin sekä (2) kaivaudutaan yksittäisiä esimerkkejä käyttäen syvällisemmin maakohtaisiin tilastoihin.

Yleinen havainto on se, että meille on valehdeltu suut silmät täyteen, mitä väestönkasvuun ja sen seurauksiin eli ympäristöongelmiin tulee:
1) Vastoin väitteitä väestönkasvu ei ole hidastumassa elintason nousun myötä, vaan ehkä jopa päinvastoin, mikäli kyseisen väestön kulttuuri sitä suosii
2) Vastoin väitteitä Eurooppa ei ole millään tavoin syyllinen ympäristöongelmiin, sillä Euroopan väestöpolitiikka on ollut koko ajan kestävällä kannalla - paitsi maahanmuuton osalta


Ensimmäisessä taulukossa ei ole sinänsä mitään uutta tilastotietoa ja sen voi huoletta sivuuttaa. Se on mukana vain siksi, että lukija voi halutessaan tarkistaa, mihin blokkiin mikäkin maa on sijoitettu.
Käytin jaottelussa kolmeatoista suuraluetta: Pohjoismaat, Länsi-Eurooppa (rajana entinen rautaesirippu eli Kreikka sisällytettiin tähän), Itä-Eurooppa, Lähi-itä (rajana Israelin-Egyptin raja), Etelä-Aasia (rajana Afganistan-Pakistan), Kaukoitä, Keski-Aasia (NL:n entiset tasavallat Mustastamerestä itään), Pohjois-Afrikka (Välimeren rantavaltiot + Sudan), Afrikka, Pohjois-Amerikka (vain USA ja Kanada), Keski-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Oseania. Jaon tarkempiin perusteluihin menemättä totean sen olevan luultavasti sopivin mahdollinen maantieteellisen, kulttuurillisen ja väestöllisen jaon kompromissi.
Tilastoaineisto on sama kuin viimeksi eli tässä ovat mukana vain maailman 160 asukasluvultaan suurinta maata. Tämä tarkoittaa sitä, että alle miljoonan asukkaan maista mukana on vain kaksi, sitä pienempiä ei aineistossa tilan- ja ajansäästösyistä ole mukana.
Taulukossa maan nimen jälkeisessä sarakkeessa asukasluku 1957 (miljoonaa), sen jälkeen asukasluku 2017, sitten kasvukerroin 1957-2017 (eli kuinka moninkertaiseksi väkiluku on kasvanut 60 vuodessa) ja viimeisenä keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti.

Taulukko 1. Maiden jako kolmeentoista suuralueeseen. Tämä taulukko on mukana vain referenssinä ja sen voi sivuuttaa:


19572017Kerroin%/v
     
Pohjoismaat19,66826,6211,350,51%
Ruotsi7,36410,1201,370,53%
Tanska4,4885,7561,280,42%
Suomi4,3245,4961,270,40%
Norja3,4925,2491,500,68%
     
Länsi-Eurooppa298,000394,4641,320,47%
Saksa71,16682,7491,160,25%
Ranska44,28466,6511,510,68%
Iso-Britannia51,75966,3641,280,42%
Italia49,18160,4971,230,35%
Espanja29,82146,5491,560,74%
Hollanti10,98117,1441,560,75%
Belgia8,98911,3361,260,39%
Kreikka8,09610,7681,330,48%
Portugali8,74710,3101,180,27%
Itävalta6,9668,8221,270,39%
Sveitsi5,1268,4821,650,84%
Irlanti2,8854,7931,660,85%
     
Itä-Eurooppa267,809323,1611,210,31%
Venäjä115,035146,8421,280,41%
Ukraina40,80042,3221,040,06%
Puola28,25738,4221,360,51%
Romania17,56319,6381,120,19%
Tsekki9,34110,6101,140,21%
Unkari9,8409,7800,99-0,01%
Valkovenäjä7,9369,4981,200,30%
Bulgaria7,6517,0500,92-0,14%
Serbia6,4817,0401,090,14%
Slovakia3,8445,4421,420,58%
Kroatia4,0464,0961,010,02%
Moldova2,7774,0431,460,63%
Bosnia-Hertzegovina3,0423,4591,140,21%
Albania1,4812,8631,931,11%
Liettua2,6812,8371,060,09%
Makedonia1,3702,0761,520,69%
Slovenia1,5562,0641,330,47%
Latvia2,0541,9470,95-0,09%
Kosovo0,8731,7792,041,19%
Viro1,1811,3521,140,23%
     
Lähi-itä79,475360,2314,532,55%
Iran19,54780,7134,132,39%
Turkki25,47780,8113,171,94%
Irak6,30038,2756,083,05%
Saudi-Arabia3,74032,6028,723,67%
Afganistan8,62229,7243,452,08%
Jemen4,97028,2505,682,94%
Syyria4,11118,2704,442,52%
Jordania0,7289,63013,234,40%
Arabiemiraatit0,0449,400213,049,35%
Israel1,9768,7974,452,52%
Libanon1,8146,0823,352,04%
Palestiina1,2274,9584,042,35%
Oman0,5234,6398,883,71%
Kuwait0,2244,08218,254,96%
Qatar0,0392,54765,487,22%
Bahrain0,1351,45110,784,04%
     
Etelä-Aasia715,3582379,2023,332,02%
Intia406,1281314,4323,241,98%
Indonesia83,501261,8913,141,92%
Pakistan42,970207,7754,842,66%
Bangladesh45,994163,3953,552,14%
Filippiinit25,030104,1824,162,41%
Vietnam32,93993,7002,841,76%
Thaimaa24,28169,0382,841,76%
Myanmar20,16753,3712,651,64%
Malesia7,42731,9794,312,46%
Nepal8,79628,8263,282,00%
Sri Lanka9,01221,4442,381,46%
Kamputsea5,06915,8483,131,92%
Laos1,9876,4923,271,99%
Singapore1,5485,6123,632,17%
Itä-Timor0,5081,2172,401,47%
     
Kaukoitä755,4111621,6092,151,28%
Kiina617,7981383,8332,241,35%
Japani91,744126,7141,380,54%
Etelä-Korea22,68151,4462,271,37%
Pohjois-Korea10,15225,4912,511,55%
Taiwan9,36923,5622,511,55%
Hongkong2,7927,4102,651,64%
Mongolia0,8753,1533,602,16%
     
Keski-Aasia30,89087,6572,841,75%
Uzbekistan7,72032,3454,192,42%
Kazakstan8,72218,0142,071,22%
Azerbaidzan3,4989,7812,801,73%
Tadzikistan1,9008,8364,652,59%
Kirgisia1,9786,1403,101,91%
Turkmenistan1,4345,7584,022,34%
Georgia3,9673,8110,96-0,07%
Armenia1,6712,9721,780,96%
     
Pohjois-Afrikka62,369240,6833,862,28%
Egypti25,75694,1903,662,18%
Algeria10,67341,6973,912,30%
Sudan9,88252,6505,332,83%
Marokko10,86734,3253,161,94%
Tunisia3,98111,4462,881,78%
Libya1,2106,3755,272,81%
     
Afrikka203,063978,1964,822,65%
Nigeria42,712199,6604,672,60%
Etiopia21,17294,3524,462,52%
Kongon dt14,26981,3405,702,94%
Etelä-Afrikka16,15956,7173,512,11%
Tansania9,25251,5575,572,90%
Kenia7,41049,7006,713,22%
Uganda6,24037,6746,043,04%
Ghana6,06528,8424,762,63%
Angola4,70627,7295,893,00%
Mosambik7,23528,8623,992,33%
Madagascar4,76325,5715,372,84%
Norsunluurannikko3,28724,2957,393,39%
Kamerun5,09823,2244,562,56%
Niger2,75120,6517,513,42%
Burkina Faso4,67119,6324,202,42%
Mali5,05418,5423,672,19%
Malawi3,30517,3735,262,80%
Sambia2,80316,4055,852,99%
Senegal2,82415,2715,412,85%
Tsad2,78114,9005,362,84%
Somalia2,63711,3354,302,46%
Zimbabwe3,41314,5424,262,45%
Guinea3,39411,6273,432,07%
Ruanda2,53311,8094,662,60%
Benin2,34811,0034,682,61%
Burundi2,78510,4013,732,22%
Togo1,5157,1784,742,63%
Sierra Leone2,0917,0923,392,06%
Kongon tasavalta0,9435,2615,582,91%
Eritrea1,3265,0693,822,26%
Keski-Afrikka1,4404,6593,241,98%
Liberia1,0434,2894,112,38%
Mauritania0,7863,8064,842,66%
Namibia0,5632,3684,212,42%
Lesotho0,8132,2332,751,70%
Botswana0,3322,2746,853,26%
Gambia0,2412,1018,733,68%
Gabon0,4802,0254,222,43%
Guinea-Bissau0,5771,8703,241,98%
Mauritius0,6051,2642,091,24%
Päiväntasaajan Guinea0,2441,3445,522,89%
Swazimaa0,3231,3854,292,46%
Djibouti0,0750,96412,864,35%
     
Pohjois-Amerikka186,868362,2991,941,11%
Yhdysvallat170,420325,7191,911,09%
Kanada16,44936,5802,221,34%
     
Keski-Amerikka64,754212,5043,282,00%
Meksiko35,419125,1713,532,13%
Guatemala3,81916,1764,242,43%
Kuuba6,38211,2571,760,95%
Haiti3,65311,3473,111,91%
Dominikaaninen tasavalta2,73910,1693,712,21%
Honduras1,8268,8664,862,67%
El Salvador2,5646,5822,571,58%
Nicaragua1,6106,3063,922,30%
Costa Rica1,2064,9474,102,38%
Panama0,9614,0984,262,45%
Puerto Rico2,2793,3371,460,64%
Jamaika1,5762,8901,831,02%
Trinidad0,7201,3561,881,06%
     
Etelä-Amerikka132,827421,9393,181,95%
Brasilia64,084208,8693,261,99%
Kolumbia13,90649,2253,542,13%
Argentiina19,58844,0452,251,36%
Peru9,27631,8263,432,08%
Venezuela7,28331,4314,322,47%
Chile7,18418,1382,521,56%
Ecuador4,18316,7134,002,34%
Bolivia3,12211,1463,572,14%
Paraguay1,7637,0534,002,34%
Uruguay2,4383,4931,430,60%
     
Oseania14,01338,4562,741,70%
Australia9,53024,5842,581,59%
Papua-Uusi-Guinea1,9178,1514,252,44%
Uusi-Seelanti2,2094,8162,181,31%
Fidzi0,3560,9052,541,57%


Taulukko 2: Alueet vuoden 1957 väkiluvun mukaisessa järjestyksessä. Viimeisenä sarakkeena on väestön absoluuttinen kasvu miljoonina:


Alue19572017Kerroin%/vKasvu
Kaukoitä755,4111621,6092,151,28%866,198
Etelä-Aasia715,3582379,2023,332,02%1663,844
Länsi-Eurooppa298,000394,4641,320,47%96,464
Itä-Eurooppa267,809323,1611,210,31%55,352
Afrikka203,063978,1964,822,65%775,133
Pohjois-Amerikka186,868362,2991,941,11%175,431
Etelä-Amerikka132,827421,9393,181,95%289,112
Lähi-itä79,475360,2314,532,55%280,756
Keski-Amerikka64,754212,5043,282,00%147,749
Pohjois-Afrikka62,369240,6833,862,28%178,314
Keski-Aasia30,89087,6572,841,75%56,767
Pohjoismaat19,66826,6211,350,51%6,953
Oseania14,01338,4562,741,70%24,444

Kannattaa kiinnittää huomiota sarakkeeseen Kerroin. Vuosien 1957-2017 välillä ainoat alueet, joilla väestönkasvu on ollut alle 50 % (kerroin alle 1,5), ovat kaikki Euroopan alueet. Näiden lisäksi Pohjois-Amerikka on ainoa alue, jonka väestö ei ole vähintään kaksinkertaistunut. Afrikan väkiluku on lähes viisinkertaistunut 60 vuodessa eikä Lähi-itäkään paljon jälkeen jää.


Taulukko 3: Alueet vuoden 2017 mukaisen väestön suuruisessa järjestyksessä. Toisena sarakkeena on sijoitus vastaavassa tilastossa 1957:


 Alue19572017%/vKasvu
12Etelä-Aasia715,3582379,2022,02%1663,844
21Kaukoitä755,4111621,6091,28%866,198
35Afrikka203,063978,1962,65%775,133
47Etelä-Amerikka132,827421,9391,95%289,112
53Länsi-Eurooppa298,000394,4640,47%96,464
66Pohjois-Amerikka186,868362,2991,11%175,431
78Lähi-itä79,475360,2312,55%280,756
84Itä-Eurooppa267,809323,1610,31%55,352
910Pohjois-Afrikka62,369240,6832,28%178,314
109Keski-Amerikka64,754212,5042,00%147,749
1111Keski-Aasia30,89087,6571,75%56,767
1213Oseania14,01338,4561,70%24,444
1312Pohjoismaat19,66826,6210,51%6,953

Vielä 1957 niukasti kakkosena ollut Etelä-Aasia on nyt väkiluvultaan lähes 1,5-kertainen Kaukoitään nähden. Kuitenkaan vuotuinen väestönkasvu alueilla ei näytä poikkeavan paljonkaan, 2,02 % vastaan 1,28 %. Korkoa korolle näyttää tehonsa. Samankaltainen ilmiö on havaittavissa Pohjois-Afrikan ja Keski-Amerikan välillä.
Vuonna 1957 Länsi-Euroopassa oli noin 1,5-kertainen määrä asukkaita Afrikkaan verrattuna. Nyt Afrikan asukasluku on noin 2,5-kertainen Länsi-Eurooppaan nähden!


Taulukko 4. Alueet vuosien 1957-2017 kasvuprosentin mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkessa väkiluvun mukainen järjestys 1957 ja kolmannessa sama 2017:


  Alue19572017%/vKasvu
153Afrikka203,1978,22,65%775,1
287Lähi-itä79,5360,22,55%280,8
3109Pohjois-Afrikka62,4240,72,28%178,3
421Etelä-Aasia715,42379,22,02%1663,8
5910Keski-Amerikka64,8212,52,00%147,7
674Etelä-Amerikka132,8421,91,95%289,1
71111Keski-Aasia30,987,71,75%56,8
81312Oseania14,038,51,70%24,4
912Kaukoitä755,41621,61,28%866,2
1066Pohjois-Amerikka186,9362,31,11%175,4
111213Pohjoismaat19,726,60,51%7,0
1235Länsi-Eurooppa298,0394,50,47%96,5
1348Itä-Eurooppa267,8323,20,31%55,4

Jos olisi käytössä jokin mittari yleiselle sivistyneisyydelle ja laskisi sen antaman korrelaation väestön keskimääräisen kasvuprosentin kanssa, tulos olisi aika veikeän näköinen.


Taulukko 5. Alueet vuosien 1957-2017 absoluuttisen väestönkasvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa kasvuprosentin mukainen järjestys, kolmannessa väkiluvun mukainen järjestys 1957 ja neljännessä sama 2017:


   Alue19572017%/vKasvu
1421Etelä-Aasia715,42379,22,02%1663,8
2912Kaukoitä755,41621,61,28%866,2
3153Afrikka203,1978,22,65%775,1
4674Etelä-Amerikka132,8421,91,95%289,1
5287Lähi-itä79,5360,22,55%280,8
63109Pohjois-Afrikka62,4240,72,28%178,3
71066Pohjois-Amerikka186,9362,31,11%175,4
85910Keski-Amerikka64,8212,52,00%147,7
91235Länsi-Eurooppa298,0394,50,47%96,5
1071111Keski-Aasia30,987,71,75%56,8
111348Itä-Eurooppa267,8323,20,31%55,4
1281312Oseania14,038,51,70%24,4
13111213Pohjoismaat19,726,60,51%7,0

Etelä-Aasia, Kaukoitä ja Afrikka yhteenlaskettuna ovat tuottaneet 71,6 % koko maailman väestönkasvusta! Voi vain kuvitella, kuinka hurja osuus olisi, mikäli Kiina ei olisi tehnyt radikaaleja toimenpiteitä. Vastaavasti koko Euroopan osuus on 3,4 %. Jos tästä lasketaan pois Eurooppaan suuntautuneen maahanmuuton vaikutus, on osuus vielä pienempi.
Kun tarkastellaan todellisia ongelma-alueita eli niitä, joiden väestönkasvuprosentti on ollut yli kahden (Etelä-Aasia, Afrikka, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka), niiden osuus väestönkasvusta on ollut 62,7 %. Painetaan tämä prosenttiluku muistiin myöhempää vertailua varten.


Taulukko 6. Alueet vuoden 2047 projisoidun asukasluvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa vuoden 2017 mukainen järjestysnumero, kolmannessa sama tieto vuodelta 1957. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa vuosien 2010-2017 kasvuprosentti ja viimeisessä vuosien 2017-2047 projisoitu kasvumäärä, mikäli kasvuprosentti pysyy samana.


  Alue20172047%/vKasvu
112Etelä-Aasia2379,23765,61,54%1386,4
235Afrikka978,22267,92,84%1289,7
321Kaukoitä1621,61874,20,48%252,6
478Lähi-itä360,2682,42,15%322,2
547Etelä-Amerikka421,9598,21,17%176,3
666Pohjois-Amerikka362,3466,70,85%104,4
753Länsi-Eurooppa394,5455,30,48%60,8
8910Pohjois-Afrikka240,7449,42,10%208,7
984Itä-Eurooppa323,2317,7-0,06%-5,4
10109Keski-Amerikka212,5289,41,03%76,9
111111Keski-Aasia87,7138,01,52%50,4
121213Oseania38,564,21,72%25,7
131312Pohjoismaat26,633,90,81%7,3

Afrikan räjähdysmäinen kasvu näkyy. Vastoin yleisiä väitteitä sen väestönkasvu ei ole hidastunut edes prosentuaalisesti, absoluuttisesta nyt puhumattakaan! Afrikan keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu vuosina 1957-2010 oli 2,63 %. Vuosina 2010-2017 se oli 2,84 %. Mikäli kasvu kiihtyy, jopa tämä vuosien 2010-2017 kasvuprosenttiin perustuva ennuste saattaa olla liian optimistinen. Ja tämänkin mukaan Afrikan väkiluku 11-kertaistuu välillä 1957-2047.
On huomattava myös Lähi-idän mahtava nousu. Vuoden 1957 kahdeksannelta sijalta neljänneksi. Alueen öljyä lukuun ottamatta olemattomat luonnonvarat huomioiden Syyrian sota (ei siellä loppujen lopuksi ole kyse mistään muusta kuin liikakansoituksen aiheuttamista ongelmista) on vasta pientä alkusoittoa.
Vastaavasti Länsi-Eurooppa putoaa kolmannelta sijalta seitsemänneksi ja Itä-Eurooppa neljänneltä yhdeksänneksi. Itä-Eurooppa onkin ennusteen mukaan ainoa, jonka väkiluku laskee. Tosin Länsi-Eurooppakin saattaa vastoin ennustetta päätyä ekologisesti järkevään ratkaisuun eli nollakasvuun, mikäli haittamaahanmuuton suunta käännetään päinvastaiseksi.


Taulukko 7. Alueet vuosien 2010-17 kasvuprosentin mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkessa väkiluvun mukainen järjestys 2047, kolmannessa sama 2017 ja neljännessä 1957:


   Alue20172047%/vKasvu
1235Afrikka97822682,84%1290
2478Lähi-itä3606822,15%322
38910Pohjois-Afrikka2414492,10%209
4121213Oseania38641,72%26
5112Etelä-Aasia237937661,54%1386
6111111Keski-Aasia881381,52%50
7547Etelä-Amerikka4225981,17%176
810109Keski-Amerikka2132891,03%77
9666Pohjois-Amerikka3624670,85%104
10131312Pohjoismaat27340,81%7
11321Kaukoitä162218740,48%253
12753Länsi-Eurooppa3944550,48%61
13984Itä-Eurooppa323318-0,06%-5

Oseanian kasvuprosentti perustuu suurelta osin Australian siirtolaisuuteen eikä ennuste pitäne paikkaansa, koska maa on järkiintynyt politiikassaan.


Taulukko 8. Alueet vuosien 2017-2047 projisoidun absoluuttisen väestönkasvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa kasvuprosentin mukainen järjestys, kolmannessa väkiluvun mukainen järjestys 2047, neljännessä sama 2017 ja viidennessä 1957:


    Alue20172047%/vKasvu
15112Etelä-Aasia237937661,54%1386
21235Afrikka97822682,84%1290
32478Lähi-itä3606822,15%322
411321Kaukoitä162218740,48%253
538910Pohjois-Afrikka2414492,10%209
67547Etelä-Amerikka4225981,17%176
79666Pohjois-Amerikka3624670,85%104
8810109Keski-Amerikka2132891,03%77
912753Länsi-Eurooppa3944550,48%61
106111111Keski-Aasia881381,52%50
114121213Oseania38641,72%26
1210131312Pohjoismaat27340,81%7
1313984Itä-Eurooppa323318-0,06%-5

Tarkastellaan samat tiedot kuin Taulukon 5 (absoluuttinen väestönkasvu 1957-2017) jälkeen.
Tuolloin Etelä-Aasian, Afrikan ja Kaukoidän yhteenlaskettu osuus kasvusta oli 71,6 %, nyt se on 74,0 %. Tämä siitä huolimatta, että Kaukoidän väestönkasvu on pudonnut voimakkaasti (Kiinan väestön ikärakenteen takia se on luultavasti vielä tätä ennustetta pienempi, luultavasti lähes olematon) ja Etelä-Aasiankin hidastunut selvästi. Afrikan väestöräjähdys on vasta päässyt vauhtiin.
Ongelma-alueiden (väestönkasvu/v 1957-2017 yli 2 % eli Etelä-Aasia, Afrikka, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka) yhteenlaskettu osuus kasvusta 1957-2017 oli 62,7 %, nyt (2017-2047) se on 81,1 %. Tämä osuus on vielä suurempi, mikäli huomioidaan näiltä alueilta pois muuttavat ja muualla lisääntyvät.
Euroopan osuus oli 3,4 %, nyt se on 1,6 %. Mikäli haittamaahanmuutto eliminoidaan laskelmasta, Euroopan väkiluku on mitä ilmeisimmin jopa laskussa.


Taulukko 9. Kasvuprosentin muutos, kun verrataan vuosien 2010-2017 arvoa vuosien 1957-2017 arvoon. Ensimmäisessä sarakkeessa maan sijoitus tässä tilastossa, sitten vuosien 1957-2017 keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti, sitten vuosien 2010-2017 vastaava arvo, tämän arvon muutos prosenttiyksikköinä ja viimeisenä projisoitu absoluuttinen kasvu 2017-2047 vuosien 2010-17 kasvuprosentilla:


Alue%/v%/vErotusKasvu
1Pohjoismaat0,51%0,81%0,31%7,307
2Afrikka2,65%2,84%0,19%1289,740
3Oseania1,70%1,72%0,03%25,724
4Länsi-Eurooppa0,47%0,48%0,01%60,816
5Pohjois-Afrikka2,28%2,10%-0,17%208,667
6Keski-Aasia1,75%1,52%-0,23%50,368
7Pohjois-Amerikka1,11%0,85%-0,26%104,381
8Itä-Eurooppa0,31%-0,06%-0,37%-5,437
9Lähi-itä2,55%2,15%-0,40%322,159
10Etelä-Aasia2,02%1,54%-0,48%1386,416
11Etelä-Amerikka1,95%1,17%-0,77%176,272
12Kaukoitä1,28%0,48%-0,80%252,590
13Keski-Amerikka2,00%1,03%-0,97%76,895

Kuten aiemmin todettiin, Afrikan väestönkasvu on kiihtynyt jopa prosentuaalisesti, absoluuttisesta määrästä nyt puhumattakaan.
Kaikki kolme muuta aluetta, joilla väestönkasvu on ollut voimakkaampaa 2010-17 kuin 1957-2017 ovat "luonnottoman väestönkasvun" alueita. Eli alueita, joiden väestönkasvu aiheutuu maahanmuutosta. Tilastoykkönen Pohjoismaiden kasvuprosentin nousu johtuu suurelta osin Ruotsiin (ja toki muuallekin, mutta yli 50-prosenttisesti Ruotsiin) suuntautuneesta haittamaahanmuutosta.


Näistä tilastoista ilmenee paljon. Mutta ei kaikkea. Bloggarikollega Professori kutsui kirjoituksen ykkösosaa varsin osuvasti "melkein tieteeksi" ("... tämän kaltaiset blogit ovat vaarallisia kilpailijoita totuusmedialle. Esimerkkinä Jaskan pauhantaa-blogin eilinen kirjoitus väestöräjähdyksestä: sehän oli melkein tiedettä ja sellaisena poliittista agendaansa tuputtavalla ammattitoimittajakunnalle pelottavan ikävä totuuden lähde - näin oletan.")
Määritelmä "melkein tiedettä" oli niin hyvä, että nauroin ääneen. Heitin vastakommentin toteamalla: "Olen hyvin tietoinen mallinnukseni puutteista ... Jos saisin apurahana vuoden ansioitani vastaavan summan, ottaisin (heti kun työtilanne sen sallisi) vuoden sapattivapaan ja kirjoittaisin asiasta oikean ja perusteellisen tutkimuksen. Valitettavasti tutkimuksen aihepiiri ei vain suosi apurahahakemuksia, jotka käsittelevät aihetta jostain muusta kuin mokutuksen näkökulmasta, joista tässä muutama esimerkki."
Mikäli minulla olisi tosiaan mahdollisuus vuoden ajan perehtyä tähän aihepiiriin, aikaan saisi huomattavasti tarkemman ja perustellumman arvion. Silloin olisi mahdollista kaivautua syvällisempiin tilastotietoihin ja mallintaa väestönkasvua ottaen huomioon esimerkiksi väestön ikärakenteen, mikä tässä on sivuutettu.

Kaikkia tilastotietoja ei ole saatavissa lainkaan. Joistakin on pakko tyytyä arvioihin. Etenkin siinä tiedossa, mikä on oleellisen tärkeä maailman kestokyvyn kannalta. Oleellista on se, kuinka paljon luonnonvaroja mikäkin maa tuottaa suhteessa kulutukseen. Ja siinä asiassa meille on totisesti valehdeltu suut silmät täyteen. Monessa kehitysmaassa kulutus on luonnonvaroihin nähden samalla tasolla kuin länsimaissa - itse asiassa harvaan asutuissa länsimaissa se on jopa pienempi. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuisi jos kehitysmaalaisten elintaso olisi sama kuin länsimaissa (vaikka huomioisikin lämpimämmästä ilmastosta aiheutuvan vähäisemmän kulutuksen). Ja puhumattakaan räjähdysmäisestä väestönkasvusta, mikä pahentaa suhteellista tilannetta koko ajan.

Tämän tutkimuksen nollahetki oli 1957. Ainoa syy tähän valintaan ei ollut suinkaan se, että tuolloin alkoi olla saatavilla suhteellisen luotettavia väestötilastoja kaikkialta maailmasta. Toinen ja jopa merkittävämpi syy oli se, että tuolloin väestö asui vielä lähes poikkeuksetta omilla lähtöalueillaan (poikkeuksina toki Amerikka ja Australia, mutta niiden silloinen väestö voidaan laskea sille alueelle alkuperäiseksi, koska suurimmat siirtolaisaallot olivat jo menneet). Huomattavaa siirtolaisuutta on ollut vasta 1980-luvulta alkaen.

Tästä päädytään sitten väestönkasvun kannalta oleelliseen kysymykseen. Millaiset olisivat väestötilastot, jos ne laskettaisiin väestön alkuperän mukaan? Kaksi esimerkkiä.

1) Turkin väkiluku oli vuonna 1957 laskennallisesti 25,477 miljoonaa. Sanotaan tätä väestöä jatkossa "turkkilaiseksi". Jos laskemme kaikki tuolloin tähän lukuun kuuluneiden jälkeläiset turkkilaisiksi siten, että esimerkiksi turkkilaisen ja syyrialaisen jälkeläinen on 0,5 turkkilaista, mikä olisi turkkilaisten luku 2017? Tuskin se 80,811 miljoonaa, joka on Turkin väkiluku. Turkissa asuu suhteellisen vähän muualta muuttaneita, mutta turkkilaisia asuu paljon muuallakin, pelkästään Saksassa yli kaksi miljoonaa. Turkkilaisten lukumäärä on luultavammin lähempänä 90 miljoonaa.

2) Ruotsin väkiluku oli vuonna 1957 7,364 miljoonaa. Nykyään Ruotsin väkiluku on 10,120 miljoonaa. Ruotsalaisia ei ole tänä aikana maailmalle muuttanut merkittävissä määrin, maksimiarvioksi voi heittää lonkalta puoli miljoonaa geeniperimää. Sen sijaan Ruotsiin on muutettu muualta siinä määrin, että 2,439 miljoonaa Ruotsissa asuvaa on joko syntynyt ulkomailla tai on kahden ulkomailla syntyneen jälkeläisiä. Sellaisia, joiden toinen vanhempi on syntynyt Ruotsin ulkopuolella, on arvion mukaan 0,8 miljoonaa. "Geenivirtana" tämä tarkoittaa laskennallisesti 0,4 miljoonaa eli puolet geeneistä on ei-ruotsalaista alkuperää. Tähän pitää vielä lisätä ne, jotka ovat saaneet vähemmän kuin puolet geeneistään ei-ruotsalaisesta alkuperästä eli toisen ja kolmannen sukupolven lisäys - karkea arvio on 0,1 miljoonaa, yhteensä siis 0,5 miljoonaa. Kun sitten lasketaan karkea arvio ruotsalaisten väestönkasvusta, päädytään seuraavaan tulokseen (miljoonia):
Ruotsin väkiluku 2017: 10,120
- Ruotsin väkiluku 1957: 7,364
+ ulkomaille lähteneet ruotsalaiset: 0,5
- Ruotsissa asuvat ulkomaalaiset: 2,439
- ruotsalaisiin sekoittunut ei-ruotsalainen geenistö: 0,5
= 0,317
Ruotsin väkiluku on 60 vuoden aikana kasvanut 2,756 miljoonalla. Ruotsalaisten määrä on kuitenkin kasvanut vain 0,317 miljoonaa. Ruotsalaisten väestönkasvu on siis vain 11,5 % Ruotsin väestönkasvusta! Ja itse Ruotsissa ruotsalaisten määrä on tosiasiassa vähentynyt!
Arvio on siis karkea, mutta suuntaa-antava.


Koko totuutta ei saada näkyviin edes siirtolaisvaikutus huomioimalla. On huomattava myös väestöryhmien erot maan sisällä.

Kolme esimerkkiä maista, joita voidaan hyvällä syyllä pitää monietnisinä:

1) Ranskassa oli vuonna 2004 kuusi miljoonaa pohjoisafrikkalaistaustaista, kaksi miljoonaa afrikkalaistaustaista ja miljoona aasialaistaustaista. Tämä määrä on kasvanut rajusti, eikä ainoastaan siirtolaisuuden takia. Maan hedelmällisyysluvut ovat karua luettavaa. Ranskassa syntyneillä naisilla se on 1,70, Pohjois-Afrikassa syntyneillä naisilla 2,57-2,97 vaihdellen lähtömaan mukaan ja muualla Afrikassa syntyneillä keskimäärin 2,86. Kun vielä huomioi sen, että tuo 1,70 pitää sisällään myös Ranskassa syntyneet taustaltaan ei-ranskalaiset, voi helposti arvata että vuoden 1957 ranskalaisten määrä (44,284 miljoonaa) ei ole merkittävästi kasvanut, vaikka Ranskan väkiluku 2017 onkin 66,651 miljoonaa.

2) Brasilia on hyvä esimerkki maasta, jonka etniseen koostumukseen siirtolaisuus ei ole vuosien 1957-2017 välisenä aikana vaikuttanut merkittävästi. Vuonna 2009 maassa asui neljä miljoonaa ulkomailla syntynyttä, mikä on vain hieman yli viisi prosenttia väkiluvusta. Lisäksi on huomioitava, että ulkomailta muuttuneiden etninen koostumus ei merkittävästi poikkea maassa syntyneestä väestöstä, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa. Brasilian eri väestöryhmien kasvua voidaan tarkastella etnisyyden mukaan ja tulokset ovat mielenkiintoisia. Tilastotiedot löytyvät vuosille 1960 ja 2010, jotka ovat kohtuullisen lähellä tässä tutkimuksessa käytettyjä vuosilukuja. Taulukosta ja summista on jätetty pois aasialaiset ja intiaanit, koska määrät ovat suhteellisen vähäisiä:


Ryhmä1960 (milj)%2010 (milj)%Kerroin
Valkoiset42,83861,5%91,05148,5%2,13
Sekarotuiset20,70629,7%82,27743,8%3,97
Mustat6,1168,8%14,5177,7%2,37
Yhteensä69,66 187,845 2,70

Mustien määrä on siis kasvanut voimakkaammin (2,37-kertaiseksi) kuin valkoisten (2,13-kertaiseksi). Tämä siitä huolimatta, että vähemmistön määrän pitäisi tietysti pienentyä enemmistöön nähden, jos molempien hedelmällisyysluku on sama ja molemmat lisääntyvät myös muiden ryhmien kanssa suunnilleen yhtä paljon. Sekarotuisten määrä on kasvanut lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin valkoisten määrä.

3) Etelä-Afrikan väkiluku oli vuonna 1957 16,159 miljoonaa ja vuonna 2017 56,717 miljoonaa. Se on 3,51-kertaistunut:


Ryhmä1960 (milj)%2014 (milj)%Kerroin
Mustat10,92868,3%43,33380,2%3,97
Valkoiset3,08819,3%4,5548,4%1,47
Värilliset1,5099,4%4,7718,8%3,16
Aasialaiset0,4773,0%1,3412,5%2,81
Yhteensä16,002 53,999 3,37

Mustan väestön määrä on 3,97-kertaistunut. Valkoisen väestön määrä on 1,47-kertaistunut. Apartheidin päättymisen jälkeen se on pysynyt suunnilleen vakiona maastamuuton kompensoidessa vähäisen kasvun. Lähiaikoina sen määrä ilmeisesti vähenee, kun "afrikkalaistaminen" etenee Zimbabwen tietä seuraten. Mutta oleellinen vertailukohta on mustan väestön kasvukerroin verrattuna värillisen (sekarotuisen) väestön kasvukertoimeen: 3,97 vastaan 3,16. Koska kumpikaan väestöryhmistä ei ole merkittävissä määrin muuttanut pois maasta, voidaan tästä päätellä mitkä väestöryhmät ovat taipuvaisempia hillittömään kasvuun elinolosuhteiden toistaiseksi salliessa.
Biologiassa tätä valintamallia kutsutaan r/K-strategiaksi, jossa tietyt populaatiot panostavat jälkeläisten määrään (r) ja toiset laatuun (K). Yleistäen sanoen r-strategiaa noudattavat eivät kasvata jälkikasvuaan, K-strategiaa noudattavat kasvattavat. Olosuhteiden ollessa elämälle siedettävät r-strategiaa noudattavan populaation osuus kasvaa aina nopeammin kuin K-strategiaa noudattavan populaation.


Uskonnon merkityksestä väestönkasvuun voi esimerkkinä tarkastella Libanonia. Maassa väestönlaskenta on poliittisesti herkkä asia, koska poliittiset valta-asemat on sementoitu vuoden 1932 väestönlaskennan perusteella. Tuolloin 53 % väestöstä oli kristittyjä (pääasiassa maroniitteja) ja 47 % muslimeja (sunnien ja shiiojen lisäksi Libanonissa myös muutaman prosentin druusivähemmistö lasketaan muslimeiksi). Sen perusteella perustuslaki määrää presidentin maroniitiksi, pääministerin sunnimuslimiksi ja parlamentin puhemiehen shiiamuslimiksi. Muutama muukin virka on rajoitettu.
Väestönlaskentaa ei virallisesti ole suoritettu vuoden 1932 jälkeen. Epävirallisten arvioiden mukaan maassa on nykyään 60 % muslimeita ja 40 % kristittyjä. Vuonna 1956 arvioitiin kristittyjen määrän olevan 56 % ja muslimien 44 %, mutta tätä voi pitää vähintäänkin epävarmana. Joka tapauksessa oleellinen asia on se, että muslimiväestön määrä on kasvanut nopeammin. r/K-strategia jälleen.


Yleisenä esimerkkinä valtavasta väestönkasvusta tarkastellaan usein Israelia, mikä onkin ymmärrettävää länsimaisesta näkökulmasta. Onhan se ainoa länsimaa, jonka väestönkasvu on samalla tasolla kehitysmaiden kanssa. Maan väkiluku on 4,45-kertaistunut vuosien 1957-2017 välillä. Usein kauhistellaan - aiheesta sinänsä - , kuinka tiheään asuttu maa on. Huvittava vertailukohta on naapurimaa Syyria, jonka väkiluku on samana aikana 4,44-kertaistunut - käytännössä täsmälleen sama kasvukerroin ja vieläkin suurempi, koska Syyrian väkiluku on sodan takia laskenut viime vuosina. Oletteko koskaan kuullut kauhisteltavan Syyrian ahtautta? En minäkään. Silti maiden välinen elintasokuilu on aivan huikea Israelin eduksi. Eikä Israelissa ole syttynyt liikakansoituksesta aiheutuvaa sotaa.
Israelin väestönkasvu on sitä paitsi aiheutunut hyvin suurelta osin siirtolaisuudesta eikä siksi ole lisännyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä lähellekään yhtä merkittävästi kuin Syyrian väestönkasvu. Israelin luonnollinen väestönkasvu aiheutuu osin ortodoksijuutalaisista, mutta ennen muuta muslimeista. Israelin muslimiväestön lukumäärä vuonna 2016 oli 1,524 miljoonaa. Vuonna 1960 koko maassa oli ei-juutalaisia (suurin osa tietysti muslimeja) 0,239 miljoonaa. Muslimiväestön määrä on siis yli kuusinkertaistunut siinä missä juutalaisväestön määrä on reilusti kolminkertaistunut 1,911 miljoonasta 6,446 miljoonaan. Aika hyvä suoritus maalta, jota tietyt ryhmät muissa länsimaissa pitävät muslimien pahimpana vihollisena.


Kirjoituksen kolmas osa, joka käsittelee sitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kuinka ongelmia voidaan lievittää, ilmestyy aikaisintaan kahden viikon kuluttua muiden kiireiden takia. Jos ilmestyy ollenkaan.

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Uusinta: Sukuvika II

Lukijalle: Tässä sitten kahelin sukututkimuksen jatko-osa:

Tässä edellisen kirjoituksen jatko-osa. Vielä linkit tärkeimpiin lähteisiin, eli eri kuntien yleisimmät sukunimet ja Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu. Listauksissa käytetyt periaatteet on selitetty edellisessä osassa.


4. Kuntien nimistön omaleimaisuus

Suurimmat kunnat, joissa Korhonen ei ole 30 yleisimmän nimen joukossa. Lopussa kunnat, joissa Korhonen mahtuu listaan mutta ei ole suurempaa kuntaa, jossa se olisi alempana listalla:
Turku, 175582
Pori, 82528
Hämeenlinna, 66131
Vaasa, 58597
Seinäjoki, 56211
Salo, 54777
Kokkola, 45644
Rauma, 39747
Nokia, 30951
Kaarina, 30347
Raasepori, 28834
Kangasala, 28222
Sastamala, 24519
Raisio, 24147
Jämsä, 23167
Raahe, 22571
Tornio, 22487
Hollola, 21747
Hamina, 21570
Valkeakoski, 20542
---
Tampere, 209552, 25.
Espoo, 241565, 2.

Tilastoa hallitsevat länsisuomalaiset kunnat. Vastaavalla Virtanen-listalla ovat sitten itäsuomalaiset kunnat. Tein kyseisen listan järjestyksestä poikkeavana "ylimääräisenä" listana vertailun vuoksi.


Suurimmat kunnat, joissa Virtanen ei ole 30 yleisimmän nimen joukossa. Lopussa kunnat, joissa Virtanen mahtuu listaan mutta ei ole suurempaa kuntaa, jossa se olisi alempana listalla:
Oulu, 137061
Kuopio, 91959
Joensuu, 72433
Lappeenranta, 71740
Rovaniemi, 59353
Vaasa, 58597
Seinäjoki, 56211
Mikkeli, 48676
Kokkola, 45644
Kajaani, 38132
Imatra, 28899
Raasepori, 28834
Savonlinna, 27828
Varkaus, 23182
Tornio, 22487
Kemi, 22594
Raahe, 22571
Iisalmi, 22289
Siilinjärvi, 20769
Äänekoski, 20325
---
Tampere, 209552, 5.
Helsinki, 576632, 4.

Kuusi kaupunkia (Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Raasepori, Tornio ja Raahe) esiintyy sekä Korhonen- että Virtanen-puutoslistoilla. Maantieteellinen jakauma on selvä, Korhoset puuttuvat lounaasta, Virtaset idästä ja molemmat Pohjanmaalta.


Suurimmat kunnat, joissa kolme yleisintä (Korhonen, Virtanen ja Mäkinen) eivät ole 30 yleisimmän joukossa:
Kokkola, 45644
Raasepori, 28834
Tornio, 22487
Raahe, 22571
Pietarsaari, 19667
Haukipudas, 18371
Mustasaari, 18112
Kuusamo, 16775
Kurikka, 14749
Lapua, 14234
Ylivieska, 13803
Kalajoki, 12535
Liperi, 12056
Ilmajoki, 11680
Maarianhamina, 11005
Nivala, 10984
Pedersöre, 10757
Alajärvi, 10634
Kuhmo, 9798
Hanko, 9657
---
Kouvola, 88436, 6.
Oulu, 137061, 5.
Espoo, 241565, 2.

Pohjanmaalla ei ole kolmea yleisintä nimeä runsaasti. Yllätysvetona listalla itäsuomalainen Liperi.


Suurimmat kunnat, joissa kymmenestä koko maassa yleisimmästä nimestä yksikään ei ole listalla:
Raasepori, 28834
Tornio, 22487
Raahe, 22571
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Kuusamo, 16775
Ylivieska, 13803
Liperi, 12056
Maarianhamina, 11005
Nivala, 10984
Pedersöre, 10757
Närpiö, 9505
Kiuruvesi, 9400
Pudasjärvi, 9031
Ii, 9177
Kemijärvi, 8658
Haapajärvi, 7771
Outokumpu, 7551
Uusikaarlepyy, 7429
Kemiönsaari, 7303
---
Joensuu, 72433, 5.
Kuopio, 91956, 2.

Hyvin samanlainen lista kuin äsken, yli puolet kunnista samoja.


Suurimmat kunnat, joissa 30 koko maassa yleisimmästä nimestä yksikään ei ole listalla:
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Maarianhamina, 11005
Nivala, 10984
Pedersöre, 10757
Närpiö, 9505
Ii, 9177
Uusikaarlepyy, 7429
Inari, 6866
Kruunupyy, 6716
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Luoto, 4651
Vöyri-Maksamaa, 4470
Pello, 4114
Jomala, 3917
Simo, 3546
Lappajärvi, 3517
Tervola, 3476

Raasepori on samalla suurin kunta, jossa yleisin nimi ei ole 30 yleisimmän listalla.


Sadasta koko maassa yleisimmästä nimestä yleisimmän sijoitus kunnan listalla:
Nivala, 10984, min 31.
Oravainen, 2158, min 31.
Korsnäs, 2219, 26.
Ii, 9177, 25.
Luoto, 4651, 25.
Mustasaari, 18112, 23.
Sievi, 5307, 21.
Savitaipale, 4023. 19.
Lemi, 3059, 19.
Parikkala, 6007, 17.
Inari, 6866, 16.
Suomenniemi, 801, 15.
Lappajärvi, 3517, 14.
Enontekiö, 1915, 13.
Brändö, 518, min 12.
Inkoo, 5575, 11.
Rautjärvi, 4096, 11.
Utsjoki, 1322, 11.
Lestijärvi, 881, 11.
Geta, 456, min 10.
Kemijärvi, 8658, 10.
Kruunupyy, 6716, 10.
Ruokolahti, 5730, 10.
Töysä, 3235, 10.
Lapinjärvi, 2934, 10.
Hailuoto, 1028, 10.
---
Lapua, 14234, 5.
Savonlinna, 27828, 3.

Suomessa on kaksi kuntaa (Nivala ja Oravainen), joiden 30 yleisimmän nimen listalla yksikään ei ole koko maan sadan yleisimmän joukossa.


5. Muut kuin suomenkieliset nimet

Suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi on ruotsinkielinen:
Porvoo, 48227
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Närpiö, 9505
Kauniainen, 8545
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kristiinankaupunki, 7262
Kruunupyy, 6716
Siuntio, 5871
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Luoto, 4651

Listalla on aika monta kuntaa, joissa enemmistö on suomenkielinen, kuten Porvoo, Sipoo ja Hanko.


Suurimmat kunnat, joiden kolmen yleisimmän nimen joukossa on ruotsinkielinen:
Porvoo, 48227
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Närpiö, 9505
Kauniainen, 8545
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kristiinankaupunki, 7262
Kruunupyy, 6716
Siuntio, 5871
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Pyhtää, 5123

Sama lista kuin edellinen, paitsi viimeisenä olleen Luodon tilalla on Pyhtää. Toisin sanoen yleisimmiltä nimistöltään "sekavia" kuntia ei liiemmin ole.


Suurimmat kunnat, joiden kolme yleisintä nimeä on ruotsinkielisiä:
Porvoo, 48227
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Närpiö, 9505
Kauniainen, 8545
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kristiinankaupunki, 7262
Kruunupyy, 6716
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Luoto, 4651
Vöyri-Maksamaa, 4470

Lähes sama kuin edellinen lista; vain Siuntio ja Pyhtää ovat pudonneet pois.


Suurimmat kunnat, joiden kymmenen yleisimmän nimen joukossa on ruotsinkielinen:
Vaasa, 58597
Porvoo, 48227
Lohja, 39133
Kirkkonummi, 35981
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Närpiö, 9505
Karkkila, 9076
Kauniainen, 8545
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kristiinankaupunki, 7262
Kruunupyy, 6716


Suurimmat kunnat, joiden kymmenen yleisintä nimeä on ruotsinkielisiä:
Raasepori, 28834
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kruunupyy, 6716
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Luoto, 4651
Vöyri-Maksamaa, 4470
Jomala, 3917
Finström, 2483
Oravainen, 2158
Lemland, 1783
Saltvik, 1753


Suurimmat kunnat, joiden 30 yleisimmän nimen joukossa on ruotsinkielinen:
Espoo, 241565
Turku, 175582
Joensuu, 72433
Vaasa, 58597
Salo, 54777
Porvoo, 48227
Kokkola, 45644
Lohja, 39133
Tuusula, 36386
Kirkkonummi, 35981
Raasepori, 28834
Vihti, 27628
Hamina, 21570
Lempäälä, 19753
Pietarsaari, 19667
Naantali, 18391
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Kuusamo, 16775
Uusikaupunki, 15886


Suurimmat kunnat, joiden 30 yleisintä nimeä on ruotsinkielisiä. Jos 30 ei tule täyteen, lopussa oleva lukema ilmoittaa kuinka monta ruotsinkielistä nimeä on kärjessä ennen ensimmäistä suomenkielistä:
Raasepori, 28834
Mustasaari, 18112
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Uusikaarlepyy, 7429
Kruunupyy, 6716
Maalahti, 5549
Luoto, 4651
Jomala, 3917
Saltvik, 1753
Hammarland, 1440
Inkoo, 5575, 29
Oravainen, 2158, 29
Vöyri-Maksamaa, 4470, 28
Kemiönsaari, 7303, 23
Finström, 2483, 21
Lemland, 1783, 21
Hanko, 9657, 17
Loviisa, 7381, 17
Sund, 1031, min 16

Luultavasti pienissä ahvenanmaalaisissa kunnissa kaikki yleisimmät ovat ruotsinkielisiä, mutta nimillä on alle kymmenen kantajaa joten ne eivät näy tilastoissa.


Eniten ruotsinkielisiä nimiä listalla:
Raasepori, 28834, 30
Mustasaari, 18112, 30
Maarianhamina, 11005, 30
Pedersöre, 10757, 30
Uusikaarlepyy, 7429, 30
Kruunupyy, 6716, 30
Maalahti, 5549, 30
Luoto, 4651, 30
Jomala, 3917, 30
Saltvik, 1753, 30
Hammarland, 1440, 30
Inkoo, 5575, 29
Vöyri-Maksamaa, 4470, 29
Finström, 2483, 29
Oravainen, 2158, 29
Lemland, 1783, 29
Närpiö, 9505, 28
Kemiönsaari, 7303, 28
Sipoo, 17840, 27
Pietarsaari, 19667, 26
Hanko, 9657, 26
---
Vaasa, 58597, 5
Espoo, 241565, 1

Kuten edellisessäkin listassa, pienet ahvenanmaalaiskunnat luultavasti miehittäisivät kärkipaikat jos niistä olisi riittävät tiedot.


Saamenkielinen nimi korkeimmalla listalla:
Utsjoki, 1322, Guttorm, 1.
Inari, 6866, Magga, 8.
Inari, 6866, Sarre, 9.
Utsjoki, 1322, Pieski, 9.
Enontekiö, 1915, Magga, 11.
Inari, 6866, Saijets, 12.
Utsjoki, 1322, Nuorgam, 12.
Utsjoki, 1322, Vuolab, 17.
Enontekiö, 1915, Juuso, 18.
Utsjoki, 1322, Sarre, 19.
Enontekiö, 1915, Labba, 21.
Pello, 4114, Juuso, 22.
Inari, 6866, Paadar, 28.


Eniten saamenkielisiä nimiä listalla:
Utsjoki, 1322, 5
Inari, 6866, 4
Enontekiö, 1915, 3
Pello, 4114, 1

Mikä on saamenkielinen nimi? Monet nimet ovat saamelaisnimiä olematta silti saamenkielisiä. Juuso oli selvä rajatapaus, samoin Guttorm. Molemmat ovat käsittäkseni täysin saamelaistaustaisia eikä niitä esiinny muualla kuin Suomessa, joten olen laskenut ne tähän vaikka ne ovatkin ehkä alun perin suomen ja norjan kielestä saameen vääntyneitä. Vastaavasti Aikio on tyypillinen saamelaisnimi, mutta sitä on luullakseni sellaisillakin, joilla ei ole mitään saamelaistaustaa. Länsman esiintyy Suomessa kai vain saamelaisilla, mutta se voidaan katsoa kyllä ruotsin(tai norjan)kieliseksi, koska Länsmaneja on muuallakin Skandinaviassa - sori vaan, Angelin tytöt.


Muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset nimet listalla:
Lumparland, 384, englanti, Williams, 6.
Korsnäs, 2219, serbokroaatti, Bosnjakovic, 9.
Inari, 6866, venäjä, Fofanoff, 13.
Vaala, 3470, venäjä, Sumiloff, 15.
Närpiö, 9505, englanti, Wilson, 17.
Inari, 6866, venäjä, Semenoff, 19.
Lemland, 1783, englanti, Roberts, 22.
Utsjoki, 1322, norja, Porsanger, 22.
Varpaisjärvi, 2996, saksa, Heide, 23.
Siikajoki, 5759, vietnam, Siu, 26.
Myrskylä, 2010, englanti, Bruce, 26.
Inari, 6866, venäjä, Feodoroff, 27.
Kivijärvi, 1363, venäjä, Nikitin, 27.
Lapinlahti, 7559, saksa, Heide, 29.
Oravainen, 2158, vietnam, Tran, 30.

Inarin venäjänkieliset nimet ovat kolttasaamelaisten nimiä. Monissa nimissä on kyseenalaista, ovatko ne ruotsin- vai jonkin muun kielisiä. Raja pitäisi vetää nimen kantajien enemmistön taustan mukaan, mutta sitäpä ei niin vain kaiveta esiin.


6. nen-päätteisyys

Suomenkieliset kunnat, yleisimmän nen-päätteisen nimen sijoitus:
Lapua, 14234, min 31.
Nivala, 10984, min 31.
Teuva, 6077, min 31.
Lappajärvi, 3517, min 31.
Ylitornio, 4847, Törmänen, 24.
Ylivieska, 13803, Niskanen, 20.
Muonio, 2360, Nykänen, 18.
Vihanti, 3238, Rankinen, 17.
Karijoki, 1574, Pakkanen, 17.
Kaustinen, 4313, Kaustinen, 16.
Jalasjärvi, 8343, Saarinen, 15.
Ilmajoki, 11680, Mäkynen, 14.
Kolari, 3860, Hietanen, 14.
Pyhäjoki, 3353, Pehkonen, 13.
Töysä, 3235, Haapanen, 12.
Honkajoki, 1918, Mäkinen, 12.
Alajärvi, 10634, Pitkänen, 11.
Oulainen, 8047, Lahtinen, 11.
Haapavesi, 7493, Jantunen, 11.
Vimpeli, 3302, Mäkinen, 11.
Karvia, 2728, Koskinen, 11.
---
Kauhava, 17773, Mäkinen, 8.
Kouvola, 88436, Hämäläinen, 4.
Espoo, 241565, Korhonen, 2.

Pohjalaiset kunnat hallitsevat tätä tilastoa. Nen-päätteellä ei paljon juhlita, mutta silti on vain neljä suomenkielistä kuntaa, jossa ei 30 yleisimmän joukossa ole nen-päätteisiä nimiä.


Suomenkieliset kunnat, yleisimmän ei nen-päätteisen nimen sijoitus:
Jyväskylä, 128028, min 31.
Kuopio, 91956, min 31.
Varkaus, 23182, min 31.
Siilinjärvi, 20769, min 31.
Laukaa, 17763, min 31.
Nilsiä, 6505, min 31.
Juankoski, 5375, min 31.
Heinävesi, 4065, min 31.
Kaavi, 3457, min 31.
Lapinlahti, 7559, Heide, 29.
Polvijärvi, 4843, Kuikka, 28.
Rautavaara, 1949, Apell, 27.
Joroinen, 5476, Osmala, 25.
Liperi, 12056, Vänskä, 24.
Outokumpu, 7511, Surakka, 23.
Hankasalmi, 5526, Hintikka, 23.
Varpaisjärvi, 2996, Heide, 23.
Pieksämäki, 20340, Lappi, 22.
Kontiolahti, 13490, Puhakka, 22.
Nurmes, 8674, Puoskari, 22.
---
Tampere, 209552, Mäkelä, 6.
Helsinki, 576632, Laine, 3.

Yhdeksän kuntaa, joissa 30 yleisimmän joukossa on vain nen-päätteisiä. Kaikki listan kunnat ovat Savosta, Keski-Suomesta tai Pohjois-Karjalasta.


Eniten nen-päätteisiä nimiä 30 joukossa:
Jyväskylä, 128028, 30
Kuopio, 91956, 30
Varkaus, 23182, 30
Siilinjärvi, 20769, 30
Laukaa, 17763, 30
Nilsiä, 6505, 30
Juankoski, 5375, 30
Heinävesi, 4065, 30
Kaavi, 3457, 30
Leppävirta, 10760, 29
Suonenjoki, 7607, 29
Lapinlahti, 7559, 29
Juva, 7135, 29
Kerimäki, 5700, 29
Polvijärvi, 4843, 29
Rantasalmi, 4145, 29
Rautavaara, 1949, 29
Savonlinna, 27828, 28
Iisalmi, 22286, 28
Pieksämäki, 20340, 28
Äänekoski, 20325, 28
Liperi, 12056, 28
Kitee, 9477, 28
Kiuruvesi, 9400, 28
Muurame, 9178, 28
Nurmes, 8674, 28
Outokumpu, 7511, 28
Hankasalmi, 5526, 28
Varpaisjärvi, 2996, 28
Tuusniemi, 2877, 28
Tervo, 1750, 28
---
Vantaa, 195397, 24
Helsinki, 576632, 23

Ymmärrettävistä syistä melkein sama lista kuin edellinen.


Suomenkielinen kunta, vähiten nen-päätteisiä nimiä 30 joukossa:
Lapua, 14234, 0
Nivala, 10984, 0
Teuva, 6077, 0
Lappajärvi, 3517, 0
Seinäjoki, 56211, 1
Kauhava, 17773, 1
Ylivieska, 13803, 1
Ilmajoki, 11680, 1
Oulainen, 8047, 1
Kannus, 5745, 1
Vähäkyrö, 4732, 1
Vimpeli, 3302, 1
Karijoki, 1574, 1
Kurikka, 14749, 2
Jalasjärvi, 8343, 2
Sievi, 5307, 2
Ylitornio, 4847, 2
Kaustinen, 4313, 2
Pello, 4114, 2
Kolari, 3860, 2
Pyhäjoki, 3353, 2
Isojoki, 2458, 2
Honkajoki, 1918, 2

Hamina, 21570, 6
Kouvola, 88436, 14
Turku, 175582, 18
Tampere, 209552, 20
Espoo, 241565, 23

Mikäli vähiten nen-päätteisiä nimiä käsittelevään tilastoon otetaan myös suomalaisenemmistöiset kunnat (eli kunnat joissa on muukin virallinen kieli kuin suomi, mutta suomi on enemmistön kieli), listalle mahtuvat myös:
Inari, 6866, 1
Enontekiö, 1915, 1
Kokkola, 45644, 2

Mikäli vähiten nen-päätteisiä nimiä käsittelevään tilastoon otetaan myös ruotsalaisenemmistöiset kunnat, listalle mahtuvat myös (tällöin pääsyvaatimuksen rajaksi muuttuu nolla nen-päätteistä nimeä):
Raasepori, 28834, 0
Pietarsaari, 19667, 0
Mustasaari, 18112, 0
Maarianhamina, 11005, 0
Pedersöre, 10757, 0
Närpiö, 9505, 0
Uusikaarlepyy, 7429, 0
Kristiinankaupunki, 7262, 0
Kruunupyy, 6716, 0
Maalahti, 5549, 0
Luoto, 4651, 0
Jomala, 3917, 0
Korsnäs, 2219, 0
Oravainen, 2158, 0
Lemland, 1783, 0
Saltvik, 1753, 0
Hammarland, 1440, 0


7. Yksittäisen nimen ylivalta kunnassa

Kunnat, joissa yleisimmän nimen suhde toiseksi yleisimpään on suurin:
Kaavi, 3457, Räsänen - Mustonen, 3,24
Rautavaara, 1949, Korhonen - Korkalainen, 2,81
Polvijärvi, 4843, Tanskanen - Mutanen, 2,55
Merijärvi, 1187, Saukko - Ahonen, 2,37
Evijärvi, 2780, Kultalahti - Lassila, 2,36
Petäjävesi, 3887, Mäkinen - Ahonen, 2,35
Maaninka, 3855, Korhonen - Väisänen, 2,35
Sotkamo, 10719, Korhonen - Heikkinen, 2,00
Kontiolahti, 13490, Turunen - Kettunen, 1,97
Vieremä, 4062, Kauppinen - Huttunen, 1,95
Kinnula, 1852, Kinnunen - Pekkarinen, 1,94
Raasepori, 28834, Lindholm - Holmberg, 1,92
Taivalkoski, 4546, Tyni - Räisänen, 1,91
Lestijärvi, 881, Tuikka - Jokela, 1,91
Raahe, 22571, Mattila - Kinnunen, 1,90
Oravainen, 2158, Norrgård - Nygård, 1,90
Viitasaari, 7330, Paananen - Niskanen, 1,84
Nurmes, 8674, Korhonen - Tolvanen, 1,77
Sulkava, 3033, Hämäläinen - Partanen, 1,75
Kuusamo, 16775, Määttä - Karjalainen, 1,74
---
Lappeenranta, 71740, Hämäläinen - Vainikka, 1,62
Joensuu, 72433, Turunen - Hirvonen, 1,44
Jyväskylä, 128028, Nieminen - Mäkinen, 1,29
Oulu, 137061, Heikkinen - Karjalainen, 1,22
Tampere, 209552, Mäkinen - Nieminen, 1,15
Helsinki, 576632, Korhonen - Hämäläinen, 1,08

Eteläsuomalaiset kunnat loistavat poissaolollaan tässä tilastossa.


8. Kuntien ja maiden nimet sukuniminä

Kunnat, joissa 30 yleisimmän nimen joukossa on saman kunnan nimi:
Posio, 4020, 4.
Ranua, 4428, 12.
Koski, 2470, 12.
Taivalkoski, 4546, 14.
Kaustinen, 4313, 16.
Himanka on Kalajoen 12. yleisin ja Himanka kuuluu nykyään Kalajokeen.

Hämmentävän vaatimaton lista. Jostain syystä oman kunnan nimeä ei otettu sukunimeksi.


Yleisin toisen kunnan (myös entiset kunnat) nimi listalla:
Kauhajoki, 14379, Koivisto, 1.
Alajärvi, 10634, Joensuu, 1.
Karkkila, 9076, Salo, 1.
Ylitornio, 4847, Koivisto, 1.
Kuortane, 4019, Sippola, 1.
Karjalohja, 1481, Rautio, 1.
Pelkosenniemi, 1046, Pyhäjärvi, 1.
Kauhava, 17773, Lahti, 2.
Oulainen, 8047, Saari, 2.
Kerimäki, 5700, Nousiainen, 2.
Luumäki, 5179, Salmi, 2.
Ylitornio, 4847, Rautio, 2.
Toholampi, 3536, Jämsä, 2.
Seinäjoki, 56211, Saari, 3.
Isokyrö, 4991, Saari, 3.
Kaustinen, 4313, Paavola, 3.
Reisjärvi, 2990, Paavola, 3.
Muonio, 2360, Kuru, 3.
Kokkola, 45644, Salo, 4.
Kemi, 22594, Salmi, 4.
(Ruotsinkielinen nimi, Luoto, 4651, Grankulla, 1.)


Kunnat, jotka ovat niminä jossain kunnassa 30 yleisimmän joukossa (kunta, jossa kyseinen nimi on yleisin mainittu erikseen):
Heinola, Honkajoki, 1918, 11.
Hiitola, Merijärvi, 1187, 5.
Himanka, Kalajoki, 12535, 12.
Joensuu, Alajärvi, 10634, 1.
Jämsä, Toholampi, 3536, 2.
Järvenpää, Kiikoinen, 1294, 9.
Kaarlela, Nivala, 10984, 7.
Kankaanpää, Kauhava, 17773, 6.
Karhula, Suomenniemi, 801, 12.
Kaustinen, Kaustinen, 4313, 16.
Kaskinen, Vehmaa, 2445, 12.
Kinnula, Reisjärvi, 2990, 23.
Kittilä, Pyhäjoki, 3353, 12.
Koivisto, Ikaalinen, 7453 ja Lavia, 2086, 4.
Kolari, Leppävirta, 10760, 11.
Koski, Siikajoki, 5759, 6.
Kurikka, Hailuoto, 1028, 28.
Kuru, Muonio, 2360, 3.
Lahti, Kauhava, 17773, 2.
Laitila, Kärsämäki, 2970, 4.
Lammi, Lappajärvi, 3517, 6.
Lehtimäki, Laihia, 7692, 10.
Lappi, Lestijärvi, 881, 10.
Loppi, Ilmajoki, 11680, 30.
Luoto, Pyhäjoki, 3353, 9.
Maaninka, Posio, 4020, 21.
Marttila, Mynämäki, 8026, 8.
Nivala, Merijärvi, 1187, 27.
Nousiainen, Kerimäki, 5700, 2.
Nummi, Luvia, 3317, 5.
Paavola, Kaustinen, 4313 ja Reisjärvi, 2990, 3.
Piippola, Pello, 4114, 29.
Posio, Posio, 4020, 4.
Puumala, Kaustinen, 4313, 22.
Pyhäjärvi, Pelkosenniemi, 1046, 1.
Ranua, Ranua, 4428, 12.
Rauma, Kaustinen, 4313, 7.
Rautio, Karjalohja, 1481, 1.
Riihimäki, Perho, 3020, 7.
Räisälä, Reisjärvi, 2990, 20.
Saari, Oulainen, 8047, 2.
Salmi, Luumäki, 5179, 2.
Salo, Karkkila, 9076, 1.
Sippola, Kuortane, 4019, 1.
Soini, Laitila, 8470, 19.
Somero, Sievi, 5307, 11.
Sulkava, Ähtäri, 6620, 7.
Taivalkoski, Taivalkoski, 4546, 14.
Tammela, Kittilä, 6039, 23.
Tervo, Sotkamo, 10719, 9.
Toivakka, Kangasniemi, 6091, 27.
Vehkalahti, Haapajärvi, 7771, 13.
Viitasaari, Urjala, 5414, 5.
(Ruotsinkielinen nimi, Grankulla, Luoto, 4651, 1.)

Erikoinen ilmiö on se, että useimmat listan nimet muodostavat parivaljakon, jotka sijaitsevat täysin eri puolilla maata. Useimmat Suomen kunnat esiintyvät myös sukuniminä, mutta vain harvat niistä ovat missään niin yleisiä, että yltäisivät tälle listalle. On vain joitakin kuntia, joita ei ole sukuniminä, kuten jostain kumman syystä Kristiinankaupunki.


Maan nimi kunnan 30 yleisimmän joukossa:
Merijärvi, 1187, Tanska, 3.
Vehmaa, 2445, Suomi, 8.
Paimio, 10145, Suomi, 11.
Sauvo, 3027, Suomi, 12.
Kangasniemi, 6091, Saksa, 28.

Muita maiden nimiä sukuniminä ovat ainakin Ruotsi, Norja, Viro, Hollanti, Malta, Puola, Unkari, Turkki, Israel, Nepal, Laos, Kiina, Kuuba, Haiti, Peru, Kongo ja Mali. Togo on myös, mutta lienee japanilaistaustainen. Samoin Trinidad lienee latinotaustainen. Venäjä ja Oman ovat joskus olleet sukuniminä, mutta kaikki sennimiset ovat jo kuolleet. Hauskaa kyllä, Nauru-sukunimeä ei ole ollut kellään.


9. Sekalaisia havaintoja

Pohjoissavolaiset kunnat, joissa Korhonen ei mahdu 30 joukkoon: Kiuruvesi ja Tuusniemi.

Sukunimeä Hanko ei ole Suomessa kellään.

Heinäveden yleisin sukunimi on Luostarinen - kuinka sopivaa.

Hyrynsalmella kaksi yleisintä sukunimeä kattaa 32,34 %, kolme yleisintä 39,33 % ja kuusi yleisintä 50,04 % väestöstä.

Laihialla 30 yleisimmän joukossa on seitsemän muun kunnan nimeä: Lehtimäki, Koski, Kankaanpää, Salo, Lammi, Koivisto ja Saari.

Kannuksen neljästä yleisimmästä nimestä yleisinkin (Isohanni) on vain 268 ihmisellä koko maassa.

Kannuksen 30 yleisimmästä sukunimestä ainoa nen-päätteinen on Niemonen, joka on koko maassa vain 245 ihmisellä.

Karjalohjalla on 14 sukunimeä, joilla on kunnassa vähintään 10 kantajaa, mutta silti yleisintäkin on vain 13.

Kinnulan yleisin sukunimi on Kinnunen.

Kristiinankaupungissa suomenkielisiä nimiä on 30 joukossa vain seitsemän, mutta silti viisi niistä on koko maassa yleisempää kuin yleisin ruotsinkielinen listalla oleva (Eklund), joka on ruotsinkielisistä nimistä koko maassa vasta 16. yleisin.

Lapinjärvellä kolmesta yleisimmästä nimestä yleisinkin (Mickos) on vain 119 ihmisellä koko maassa.

Vaikka Loviisa on suomalaisenemmistöinen, kunnan yleisin suomenkielisin sukunimi (Korhonen) on vasta 17. yleisin nimi kunnassa.

Parkanon yleisin nimi on Niemi ja toiseksi yleisin Niemenmaa. Nieminen on viidentenä.

Savitaipaleen muuten harvinaisen nimistön "pilaa" 19. yleisin Mäkelä, joka on koko maassa kymmenen yleisimmän joukossa. Mikään muu listalla oleva nimi ei mahdu lähellekään 100 koko maassa yleisimmän joukkoa ja noin puolet kunnan 30 yleisimmästä nimestä on sellaisia, joilla on kullakin koko maassa alle 300 kantajaa.

Simon neljänneksi yleisin nimi on Simoska. Kymmenen yleisimmän joukossa ovat myös Alakärppä ja Ylikärppä. Mielikuvituksen puutetta osoittaa että koko maassa ei ole olemassa sukunimiä Keskikärppä tai Välikärppä.

Soinin 30 yleisimmän joukossa ei ole Soinia, mutta Vähäsoini on kahdeksas.

Sottungan 115 asukkaan joukossa ainoa nimi, joka esiintyy vähintään (itse asiassa tasan) 10 kertaa, on Pettersson.

Suomenniemen 12 yleisimmästä nimestä yleisinkin on koko maassa alle tuhannella ihmisellä.

Suomussalmi olisi ihanteellisin paikkakunta vastaanottokeskuksille, koska se on ainoa jonka 30 yleisimmän nimen joukossa on Kela.

Uuraisilla yleisin sukunimi on Flyktman, joka on ainoa ruotsinkielinen nimi kunnan 30 yleisimmän joukossa.


10. Sukunimet, jotka eivät ole missään kunnassa kovin yleisiä koko maan esiintymistiheyteensä nähden

Yleisimmät nimet, jotka eivät ole minkään kunnan yleisimpiä:
Koskinen, 17868
Tuominen, 12907
Jokinen, 12607
Savolainen, 11618
Lahtinen, 11543
Hiltunen, 10531
Väisänen, 10457
Pitkänen, 10193
Laakso, 9342
Lehto, 9317

Koskinen on koko maan kahdeksanneksi yleisin, mutta ei silti minkään kunnan yleisin. Neljässä kunnassa se on toisena. Listan nimet ovat Väisästä ja Pitkästä lukuun ottamatta tyypillisiä läntisiä nimiä.


Yleisimmät nimet, jotka eivät ole missään kunnassa kolmen yleisimmän nimen joukossa:
Pitkänen, 10193
Lehto, 9317
Seppänen, 7898
Halonen, 7469
Mikkonen, 7305
Oksanen, 7159
Peltola, 7147
Heiskanen, 7121
Vainio, 7038
Koski, 6864

Pitkänen on yleisimmilläänkin vasta kunnan seitsemänneksi yleisin, Nilsiässä.


Jokainen sadasta yleisimmästä nimestä on ainakin yhdessä kunnassa kymmenen yleisimmän listalla.

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Vitaalit statistiikat, osa I


Väestötieteessä tunnetaan käsite nimeltä vital statistics, mikä tarkoittaa tilastointia syntyneistä, kuolleista, avioliitoista, -eroista ja sen sellaisista. Asterixin ystäville nimi on tuttu kyläpäällikkö Aladobixin englanninkielisenä nimenä Vitalstatistix.

Tässä kaksi- tai kolmiosaisessa kirjoituksessa tutkitaan maailman väestötilastoja ja laaditaan yksinkertainen ennustemalli tulevalle kehitykselle. Kirjoituksen ensimmäisessä osassa esitellään kerätty tilastoaineisto ja joitakin perushavaintoja siitä. Toisessa osassa analysoidaan aineistoa tarkemmin hyödyntäen sellaisia tietoja, jotka eivät suoraan taulukoista paljastu. Kolmas osa - jos sellaisen uskallan kirjoittaa - käsittelee sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kuinka ongelmia voidaan lievittää.

Aineistossa on mukana 160 maata tai aluetta. Etelä-Sudan on vasta tällä vuosikymmenellä itsenäistyneenä laskettu mukaan Sudanin lukuihin. Kaikki muut alueet ovat mukana sellaisinaan, vaikka olisivatkin itsenäistyneet vasta vuoden 1957 jälkeen tai eivät olisi edes itsenäisiä, kuten Puerto Rico. Aineistosta on jätetty pois asukasluvultaan pienet alueet. 160 aluetta osuu aika tarkkaan miljoonaan asukkaan rajaan. Alle miljoonan asukkaan alueista mukaan mahtuvat Djibouti ja Fidzi. Pienet maat on jätetty pois ajan ja tilan säästämiseksi, niiden vaikutus kokonaiskuvaan olisi käytännössä olematon. Jatkossa viitataan yksinkertaisuuden vuoksi näihin alueisiin sanalla "maa" ja koko aineiston tilastolukuihin sanalla "maailma".

Tutkimuksessa aineistona ovat maiden väkiluvut vuosina 1957, 2010 ja 2017. Tiedot on poimittu pääasiassa englanninkielisestä Wikipediasta, jossa on yleensä aika hyvät historialliset faktat. Joissain epäilyttävissä tapauksissa on turvauduttu muihin, täydentäviin lähteisiin. Ymmärrettävistä syistä läheskään kaikista maista ei löydy tietoa vuosilta 1957, 2010 ja 2017. Tällöin on turvauduttu lähimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Esimerkiksi mikäli löytyvät tiedot vuosilta 2008 ja 2011, on näistä helppo laskea eksponentiaalisella mallilla keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti ja selvittää sen avulla vuoden 2010 väkiluku. Pientä epätarkkuutta tietoihin tuo lähteiden luotettavuuden lisäksi myös se, että on eri asia käyttää vuoden alun kuin lopun väkilukua, mutta tämä ei ole suuressa kuvassa merkittävä tekijä.

Perustaulukkoon on laskettu vuosien 1957 ja 2017 väkiluku miljoonina (sarakkeet 2 ja 3) käyttäen kunkin maan väestön muutoskerroin näiden 60 vuoden ajalta. Koko maailman väkiluku on kasvanut tuona aikana 2,63-kertaiseksi, 2,83 miljardista 7,44 miljardiin. Tästä on laskettu sarakkeeseen 4 keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti vuosilta 1957-2017, mikä on koko maailman osalta 1,63 %. Koko maailmassa väkiluku kasvoi noina vuosina 4,61 miljardia.
Seuraavassa sarakkeessa (5) on yksinkertaistettu arvio väkiluvusta vuonna 2047 eli 30 vuotta vuoden 2017 jälkeen. Tämä on laskettu olettamalla vuotuisen kasvuprosentin olevan vuosina 2017-2047 sama kuin vuosina 2010-2017 (tämä vetää mutkia aika lailla suoraksi, mutta yllättävän vähän kuten kohta huomataan). Koko maailman väkiluvuksi tämä malli arvioi vuodelle 2047 11,4 miljardia. YK:n arvio on hieman alle 10 miljardia ja sillä on toki oikeus omiin arvioihinsa. Tässä tutkimuksessa on lähdetty yksinkertaisella mallilla, joka tietyissä kohta esiteltävissä kohdissa ennustaa virheellisesti kasvun liian suureksi, mutta toisaalta toisissa kohdissa ennustaa kasvun suuremmaksi kuin YK:n malli ja on silti luultavammin oikeassa.
Sarakkeessa 6 on keskimääräinen kasvuprosentti vuosille 2010-2017, millä on laskettu arvio vuoden 2047 väkiluvulle.

Maat on lueteltu nykyisen väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä:


19572017%/v2047%/v
Kaikki283174471,63%114031,43%
Kiina617,813841,35%16260,54%
Intia406,113141,98%19821,38%
Yhdysvallat170,4325,71,09%409,70,77%
Indonesia83,5261,91,92%397,21,40%
Brasilia64,1208,91,99%294,71,15%
Pakistan43,0207,82,66%510,43,04%
Nigeria42,7199,72,60%519,83,24%
Bangladesh46,0163,42,14%244,81,36%
Venäjä115,0146,80,41%165,20,39%
Japani91,7126,70,54%121,1-0,15%
Meksiko35,4125,22,13%161,90,86%
Filippiinit25,0104,22,41%161,81,48%
Etiopia21,294,42,52%163,91,86%
Egypti25,894,22,18%203,62,60%
Vietnam32,993,71,76%129,21,08%
Saksa71,282,70,25%87,20,17%
Kongon dt14,381,32,94%199,63,04%
Turkki25,580,81,94%119,81,32%
Iran19,580,72,39%112,31,11%
Thaimaa24,369,01,76%96,31,12%
Ranska44,366,70,68%86,20,86%
Iso-Britannia51,866,40,42%91,91,09%
Italia49,260,50,35%64,10,19%
Etelä-Afrikka16,256,72,11%89,51,53%
Myanmar20,253,41,64%77,51,25%
Sudan9,952,72,83%93,91,95%
Tansania9,351,62,90%94,22,03%
Etelä-Korea22,751,41,37%60,40,54%
Kenia7,449,73,22%119,32,96%
Kolumbia13,949,22,13%69,51,16%
Espanja29,846,50,74%45,2-0,09%
Argentiina19,644,01,36%58,50,95%
Ukraina40,842,30,06%29,7-1,17%
Algeria10,741,72,30%82,12,28%
Puola28,338,40,51%39,50,10%
Irak6,338,33,05%78,52,42%
Uganda6,237,73,04%65,21,84%
Kanada16,436,61,34%57,01,49%
Marokko10,934,31,94%47,01,05%
Saudi-Arabia3,732,63,67%68,22,49%
Uzbekistan7,732,32,42%55,11,79%
Malesia7,432,02,46%54,01,76%
Peru9,331,82,08%44,91,15%
Venezuela7,331,42,47%44,41,16%
Afganistan8,629,72,08%38,40,86%
Mosambik7,228,92,33%71,03,05%
Ghana6,128,82,63%63,82,68%
Nepal8,828,82,00%38,20,94%
Jemen5,028,32,94%62,22,67%
Angola4,727,73,00%137,65,48%
Madagascar4,825,62,84%63,13,06%
Pohjois-Korea10,225,51,55%30,10,56%
Australia9,524,61,59%38,21,48%
Norsunluurannikko3,324,33,39%59,23,01%
Taiwan9,423,61,55%22,0-0,22%
Kamerun5,123,22,56%48,12,45%
Sri Lanka9,021,41,46%29,31,04%
Niger2,820,73,42%70,44,17%
Romania17,619,60,19%14,2-1,07%
Burkina Faso4,719,62,42%41,72,54%
Mali5,118,52,19%41,42,72%
Syyria4,118,32,52%8,8-2,39%
Chile7,218,11,56%23,90,92%
Kazakstan8,718,01,22%27,51,42%
Malawi3,317,42,80%33,52,22%
Hollanti11,017,10,75%19,80,48%
Ecuador4,216,72,34%27,11,62%
Sambia2,816,42,99%43,23,28%
Guatemala3,816,22,43%27,11,73%
Kamputsea5,115,81,92%25,91,64%
Senegal2,815,32,85%36,82,98%
Tsad2,814,92,84%50,14,13%
Zimbabwe3,414,52,45%22,91,53%
Ruanda2,511,82,60%18,61,52%
Guinea3,411,62,07%22,42,20%
Tunisia4,011,41,78%16,31,18%
Haiti3,711,31,91%20,41,97%
Belgia9,011,30,39%13,70,64%
Somalia2,611,32,46%26,12,82%
Kuuba6,411,30,95%11,80,16%
Bolivia3,111,12,14%21,02,14%
Benin2,311,02,61%28,03,16%
Kreikka8,110,80,48%8,8-0,67%
Tsekki9,310,60,21%11,20,18%
Burundi2,810,42,22%26,23,13%
Portugali8,710,30,27%9,1-0,40%
Dominikaaninen tasavalta2,710,22,21%14,01,06%
Ruotsi7,410,10,53%14,01,09%
Azerbaidzan3,59,81,73%14,01,20%
Unkari9,89,8-0,01%8,9-0,32%
Jordania0,79,64,40%48,85,56%
Valkovenäjä7,99,50,30%9,50,01%
Arabiemiraatit0,09,49,35%16,31,86%
Honduras1,88,92,67%17,02,19%
Tadzikistan1,98,82,59%17,62,33%
Itävalta7,08,80,39%11,00,72%
Israel2,08,82,52%15,61,93%
Sveitsi5,18,50,84%11,81,10%
Papua-Uusi-Guinea1,98,22,44%17,52,59%
Hongkong2,87,41,64%9,40,78%
Togo1,57,22,63%15,22,53%
Sierra Leone2,17,12,06%16,02,74%
Paraguay1,87,12,34%10,31,27%
Bulgaria7,77,1-0,14%5,3-0,94%
Serbia6,57,00,14%6,1-0,50%
El Salvador2,66,61,58%8,40,82%
Laos2,06,51,99%7,90,66%
Libya1,26,42,81%6,50,04%
Nicaragua1,66,32,30%8,91,15%
Kirgisia2,06,11,91%10,31,72%
Libanon1,86,12,04%22,14,40%
Turkmenistan1,45,82,34%9,01,49%
Tanska4,55,80,42%6,70,53%
Singapore1,55,62,17%8,61,45%
Suomi4,35,50,40%6,00,32%
Slovakia3,85,40,58%5,50,03%
Kongon tasavalta0,95,32,91%16,33,83%
Norja3,55,20,68%7,11,02%
Eritrea1,35,12,26%9,32,04%
Palestiina1,25,02,35%11,82,94%
Costa Rica1,24,92,38%6,30,83%
Uusi-Seelanti2,24,81,31%7,31,40%
Irlanti2,94,80,85%6,51,00%
Keski-Afrikka1,44,71,98%5,90,82%
Oman0,54,63,71%41,57,58%
Liberia1,04,32,38%5,81,02%
Panama1,04,12,45%6,51,56%
Kroatia4,04,10,02%2,7-1,39%
Kuwait0,24,14,96%22,65,88%
Moldova2,84,00,63%3,9-0,14%
Georgia4,03,8-0,07%2,0-2,15%
Mauritania0,83,82,66%5,71,37%
Uruguay2,43,50,60%4,10,50%
Bosnia-Hertzegovina3,03,50,21%2,2-1,49%
Puerto Rico2,33,30,64%2,1-1,55%
Mongolia0,93,22,16%5,61,93%
Armenia1,73,00,96%2,6-0,48%
Jamaika1,62,91,02%3,60,76%
Albania1,52,91,11%3,10,25%
Liettua2,72,80,09%1,9-1,24%
Qatar0,02,57,22%12,45,43%
Namibia0,62,42,42%2,80,52%
Botswana0,32,33,26%4,11,96%
Lesotho0,82,21,70%2,50,40%
Gambia0,22,13,68%4,82,79%
Makedonia1,42,10,69%2,20,13%
Slovenia1,62,10,47%2,10,10%
Gabon0,52,02,43%7,24,33%
Latvia2,11,9-0,09%1,3-1,22%
Guinea-Bissau0,61,91,98%4,63,06%
Kosovo0,91,81,19%1,7-0,20%
Bahrain0,11,54,04%2,92,34%
Swazimaa0,31,42,46%3,53,13%
Trinidad0,71,41,06%1,50,30%
Viro1,21,40,23%1,40,21%
Päiväntasaajan Guinea0,21,32,89%5,64,86%
Mauritius0,61,31,24%1,2-0,19%
Itä-Timor0,51,21,47%2,32,14%
Djibouti0,11,04,35%1,92,33%
Fidzi0,40,91,57%1,10,78%

Esimerkiksi Kiinan kasvuennuste vuosille 2017-2047 on hyvin ilmeisesti virheellinen sen takia, että väestörajoitusten takia Kiinan väestöpyramidi on epätyypillinen. Wikipedia tarjoaa Kiinan väkilukuennusteeksi vuodelle 2047 noin 1,4 miljardia tämän laskelman antaessa 1,625 miljardia. Yli 200 miljoonan suuruinen heitto ennusteessa on melkoinen. Toisaalta on myös todennäköistä, että maailman väkilukuennusteet osuvat joissakin tapauksissa liian varovaiseksi. Hieman asioiden edelle mennäkseni (aluekohtaisia tilastoja tarkastellaan vasta osassa II) meillehän on valehdeltu kymmeniä vuosia väestönkasvun olevan hidastumassa ja elintason nousun hidastavan sitä. Saharan eteläpuolisen Afrikan keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu vuosina 1957-2010 oli 2,63 %. Vuosina 2010-2017 se oli 2,84 %. Afrikan väestönkasvu ei siis ole hidastumassa, vaan kiihtymässä! Jopa prosentuaalisesti, jolloin absoluuttinen kasvu kiihtyy tietysti vielä voimakkaammin!
En tiedä, onko ennusteissa missä määrin käytetty virallista mantraa kasvun hidastumisesta. Jos on, niin projisoitu 11,4 miljardia vuonna 2047 saattaa hyvinkin olla lähempänä totuutta kuin virallinen hieman alle 10 miljardin ennuste.


Seuraavaksi muutamia lisätaulukoita.


1. Kymmenen asukasluvultaan suurinta maata 1957 sekä muutamia yksittäisiä poimintoja. Ensimmäinen sarake kertoo järjestysnumeron asukasluvun suhteen 1957 ja toinen sarake saman tiedon nyt:


  19572017%
11Kiina617,7981383,8331,35%
22Intia406,1281314,4321,98%
33Yhdysvallat170,420325,7191,09%
49Venäjä115,035146,8420,41%
510Japani91,744126,7140,54%
64Indonesia83,501261,8911,92%
716Saksa71,16682,7490,25%
86Brasilia64,084208,8691,99%
922Iso-Britannia51,75966,3640,42%
1023Italia49,18160,4970,35%
118Bangladesh45,994163,3952,14%
1221Ranska44,28466,6510,68%
135Pakistan42,970207,7752,66%
147Nigeria42,712199,6602,60%
1532Ukraina40,80042,3220,06%
1830Espanja29,82146,5490,74%
2013Egypti25,75694,1902,18%
2212Filippiinit25,030104,1822,41%
2320Thaimaa24,28169,0381,76%
2731Argentiina19,58844,0451,36%
3038Kanada16,44936,5801,34%
3218Kongon dt14,26981,3402,94%
4053Australia9,53024,5841,59%
5789Ruotsi7,36410,1200,53%
6197Itävalta6,9668,8220,39%
75112Tanska4,4885,7560,42%
76115Suomi4,3245,4960,40%
87117Norja3,4925,2490,68%
11596Israel1,9768,7972,52%
135154Viro1,1811,3520,23%
156129Kuwait0,2244,0824,96%
157152Bahrain0,1351,4514,04%
15993Arabiemiraatit0,0449,4009,35%
160141Qatar0,0392,5477,22%

Vuonna 1957 kymmenen suurimman maan joukossa oli kolme Länsi-Euroopan maata, joista Saksa on nyt sijalla 16 ja kaksi muuta on pudonnut jopa 20 suurimman joukosta. Tilalle ovat nousseet Pakistan, Bangladesh ja Nigeria.
Ainoa länsimainen sivistysvaltio, jonka sijoitus on noussut, on Israel. Sen nousu johtuu etenkin Neuvostoliitosta tulleesta siirtolaisuudesta. Sen sijaan Australia ja Kanada, joita yleisesti pidetään rajusti kasvaneita, ovat molemmat pudonneet sijoitukseltaan jopa reilusti. Tämä kertoo kehitysmaiden hillittömästä väestönkasvusta.


2. Kymmenen kasvuprosentiltaan suurinta ja pienintä maata 1957-2017 sekä muutamia muita poimintoja:


 19572017%
1Arabiemiraatit0,0449,4009,35%
2Qatar0,0392,5477,22%
3Kuwait0,2244,0824,96%
4Jordania0,7289,6304,40%
5Djibouti0,0750,9644,35%
6Bahrain0,1351,4514,04%
7Oman0,5234,6393,71%
8Gambia0,2412,1013,68%
9Saudi-Arabia3,74032,6023,67%
10Niger2,75120,6513,42%
13Kenia7,41049,7003,22%
14Irak6,30038,2753,05%
18Kongon dt14,26981,3402,94%
21Tansania9,25251,5572,90%
29Honduras1,8268,8662,67%
31Pakistan42,970207,7752,66%
35Nigeria42,712199,6602,60%
39Etiopia21,17294,3522,52%
40Israel1,9768,7972,52%
41Syyria4,11118,2702,52%
52Burkina Faso4,67119,6322,42%
54Filippiinit25,030104,1822,41%
55Iran19,54780,7132,39%
64Algeria10,67341,6972,30%
69Egypti25,75694,1902,18%
73Bangladesh45,994163,3952,14%
76Etelä-Afrikka16,15956,7172,11%
84Brasilia64,084208,8691,99%
86Intia406,1281314,4321,98%
87Keski-Afrikka1,4404,6591,98%
90Indonesia83,501261,8911,92%
95Vietnam32,93993,7001,76%
98Lesotho0,8132,2331,70%
101Australia9,53024,5841,59%
111Kiina617,7981383,8331,35%
112Kanada16,44936,5801,34%
113Uusi-Seelanti2,2094,8161,31%
116Kosovo0,8731,7791,19%
117Albania1,4812,8631,11%
118Yhdysvallat170,420325,7191,09%
124Sveitsi5,1268,4820,84%
126Espanja29,82146,5490,74%
128Ranska44,28466,6510,68%
129Norja3,4925,2490,68%
134Japani91,744126,7140,54%
135Ruotsi7,36410,1200,53%
139Tanska4,4885,7560,42%
140Iso-Britannia51,75966,3640,42%
142Suomi4,3245,4960,40%
145Italia49,18160,4970,35%
148Saksa71,16682,7490,25%
149Viro1,1811,3520,23%
151Tsekki9,34110,6100,21%
152Romania17,56319,6380,19%
153Serbia6,4817,0400,14%
154Liettua2,6812,8370,09%
155Ukraina40,80042,3220,06%
156Kroatia4,0464,0960,02%
157Unkari9,8409,780-0,01%
158Georgia3,9673,811-0,07%
159Latvia2,0541,947-0,09%
160Bulgaria7,6517,050-0,14%

Kärjessä ovat pienet Persianlahden maat siirtotyöläismuuton ansiosta.
Muslimi- ja afrikkalaismaailmasta tulee 28 ensimmäistä maata. Tämän porukan ensimmäinen ulkopuolinen on Honduras.
"Hirmuista kasvua" aina edustanut Israel on vasta sijalla 40. Sen "paha kaksoisveli" Syyria on käytännössä identtinen, mutta on saavuttanut tuloksensa ilman maahanmuuttoa.
Vertailukohdaksi Suomen kanssa on otettu 1957 suunnilleen samansuuruinen Burkina Faso, jonka väestönkasvu on afrikkalaisittain maltillista, se on Afrikan maista viimeisten joukossa. Silti sen nykyinen väkiluku on lähes 20 miljoonaa.
"Mustan Afrikan" vähänkin suuremmista maista viimeinen on Keski-Afrikka sijalla 87, pahnanpohjimmainen on Lesotho sijalla 98. Kovat siirtolaisuuden kohteet Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat tulevat selvästi jäljessä.
Euroopan listaykkönen on Sveitsi sijalla 124.
Listan viimeinen Euroopan ulkopuolinen maa on Japani, sijalla 134. Listan 26 viimeistä maata ovat siis eurooppalaisia.


3. Taulukko, joka kertoo absoluuttisen väestönkasvun miljoonina 1957-2017. Ensimmäisessä sarakkeessa on maan sijoitus tässä tilastossa, toisessa väkiluvun mukaisessa järjestyksessä 1957 ja kolmannessa sarakkeessa sijoitus 2017:


   Kasvu milj
122Intia908,304
211Kiina766,035
364Indonesia178,390
4136Pakistan164,805
5147Nigeria156,949
633Yhdysvallat155,300
785Brasilia144,785
8118Bangladesh117,401
91611Meksiko89,752
102212Filippiinit79,152
112513Etiopia73,180
122014Egypti68,434
133217Kongon dt67,071
142819Iran61,166
151715Vietnam60,761
162118Turkki55,333
172320Thaimaa44,756
183826Sudan42,768
194427Tansania42,306
205629Kenia42,290
23510Japani34,970
256436Irak31,975
2649Venäjä31,807
298440Saudi-Arabia28,863
401221Ranska22,367
453038Kanada20,132
4810158Niger17,900
491831Espanja16,728
514053Australia15,054
527460Burkina Faso14,961
53922Iso-Britannia14,605
557862Syyria14,159
64716Saksa11,583
8411597Israel6,821
103156129Kuwait3,858
1076798Sveitsi3,356
1125788Ruotsi2,756
114110122Uusi-Seelanti2,607
12487118Norja1,757
13775113Tanska1,268
13976115Suomi1,172
140154156Päiväntasaajan Guinea1,100
154135155Viro0,171
1573990Unkari-0,060
16054104Bulgaria-0,601

Intia on kasvattanut väestöään eniten. Intia ja Kiina ovat yhdessä vastanneet 36,2 % väestönkasvusta vuosina 1957-2017.
Kaksikymmentä eniten väestöään kasvattunutta maata on ollut vastuussa 71,9 % väestönkasvusta.
Eniten väestöään kasvattanut EU-maa on Espanja, joka on sijalla 49.
Lähtötilanteessa 1957 Suomen kanssa suunnilleen samankokoinen Burkina Faso on sijalla 52, Suomi on sijalla 139.
Suomen kanssa väestöään on suunnilleen saman verran kasvattanut Päiväntasaajan Guinea, jonka asukasluku 1957 oli suunnilleen 5,6 % Suomen silloisesta väkiluvusta. Nyt se on 24,4 % Suomen nykyisestä väkiluvusta.
Kaikkiaan neljän maan väkiluku on laskenut vuodesta 1957 vuoteen 2017.


4. Taulukko, joka kertoo projisoidun absoluuttisen väestönkasvun miljoonina 2017-2047 (perustuen siis vuosien 2010-2017 väliseen muutokseen. Ensimmäisessä sarakkeessa on maan sijoitus tässä tilastossa, toisessa maan sijoitus vuosien 1957-2017 välisessä absoluuttisessa kasvutilastossa, kolmannessa väkiluvun mukaisessa järjestyksessä 1957 ja neljännessä sarakkeessa sijoitus 2017:


    Kasvu milj
1122Intia667,997
25147Nigeria320,164
34136Pakistan302,604
4211Kiina241,739
5364Indonesia135,274
6133217Kongon dt118,293
7377350Angola109,856
8122014Egypti109,408
9785Brasilia85,782
10633Yhdysvallat83,970
118118Bangladesh81,367
12205629Kenia69,633
13112513Etiopia69,507
14102212Filippiinit57,612
154810158Niger49,745
16194427Tansania42,646
17415946Mosambik42,179
18183826Sudan41,261
19283634Algeria40,407
20256436Irak40,249
22162118Turkki38,958
2591611Meksiko36,680
26298440Saudi-Arabia35,561
27151715Vietnam35,503
28639972Tsad35,218
33142819Iran31,548
36579668Sambia26,777
3753922Iso-Britannia25,528
44609571Senegal21,576
47401221Ranska19,569
492649Venäjä18,379
507510882Benin16,969
5298119111Libanon16,037
6097138117Kongon tasavalta10,998
8764716Saksa4,417
88140154156Päiväntasaajan Guinea4,230
921125788Ruotsi3,905
94651023Italia3,608
951076798Sveitsi3,288
11112487118Norja1,870
120691935Puola1,116
12813976115Suomi0,551
134154135155Viro0,089
1451573990Unkari-0,887
15823510Japani-5,602
1601291533Ukraina-12,605

Tällä kertaa 20 eniten kasvavaa maata vastaa 68,5 % väestönkasvusta.
Intia johtaa edelleen tilastoa, mutta Nigeria ja Pakistan ovat nousseet seuraaviksi. Kiina on neljäntenä, mutta aiemmin mainitun mallivirheen takia se lienee todellisuudessa noin sijan 45 paikkeilla ehkä 20 miljoonan asukkaan kasvulla.
Mielenkiintoisena yksittäisenä huomiona voi todeta sekä Saksan (nykyään 82,7 miljoonaa) että Päiväntasaajan Guinean (nykyään 1,34 miljoonaa) kasvattavan väkilukuaan seuraavan 30 vuoden aikana vähän yli 4 miljoonalla asukkaalla.
Miinuspuolelle vajoaa 21 maata, alimpana Ukraina peräti 12 miljoonan vähennyksellä.

5. Viimeisenä taulukoista tilastollisesti arveluttavin (en rupea tässä selittämään miksi), mutta silti pelottavan paljon paljastava. Eli taulukko, joka kertoo kuinka paljon väestönkasvuprosentti on muuttunut, kun verrataan vuosien 2010-2017 arvoa vuosien 1957-2017 arvoon. Ensimmäisessä sarakkeessa maan sijoitus tässä tilastossa, sitten vuosien 1957-2017 keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti, sitten vuosien 2010-2017 vastaava arvo ja viimeisenä tämän arvon muutos prosenttiyksikköinä:


 1957-20172010-2017Muutos
1Oman3,71%7,58%3,87%
2Angola3,00%5,48%2,48%
3Libanon2,04%4,40%2,36%
4Päiväntasaajan Guinea2,89%4,86%1,97%
5Gabon2,43%4,33%1,90%
6Tsad2,84%4,13%1,29%
7Jordania4,40%5,56%1,16%
8Guinea-Bissau1,98%3,06%1,08%
9Kongon tasavalta2,91%3,83%0,93%
10Kuwait4,96%5,88%0,92%
11Burundi2,22%3,13%0,91%
12Niger3,42%4,17%0,76%
13Mosambik2,33%3,05%0,72%
14Sierra Leone2,06%2,74%0,69%
15Iso-Britannia0,42%1,09%0,68%
16Swazimaa2,46%3,13%0,67%
17Itä-Timor1,47%2,14%0,67%
18Nigeria2,60%3,24%0,64%
19Palestiina2,35%2,94%0,59%
20Ruotsi0,53%1,09%0,56%
26Norja0,68%1,02%0,34%
27Itävalta0,39%0,72%0,33%
29Sveitsi0,84%1,10%0,26%
30Belgia0,39%0,64%0,25%
33Ranska0,68%0,86%0,18%
35Kanada1,34%1,49%0,15%
40Tanska0,42%0,53%0,11%
41Kongon dt2,94%3,04%0,09%
48Venäjä0,41%0,39%-0,01%
50Saksa0,25%0,17%-0,08%
51Suomi0,40%0,32%-0,08%
55Australia1,59%1,48%-0,11%
56Italia0,35%0,19%-0,15%
61Kenia3,22%2,96%-0,26%
62Hollanti0,75%0,48%-0,26%
67Unkari-0,01%-0,32%-0,31%
68Yhdysvallat1,09%0,77%-0,32%
82Israel2,52%1,93%-0,59%
83Intia1,98%1,38%-0,60%
94Japani0,54%-0,15%-0,69%
106Kiina1,35%0,54%-0,82%
107Brasilia1,99%1,15%-0,84%
109Espanja0,74%-0,09%-0,84%
134Ukraina0,06%-1,17%-1,23%
136Meksiko2,13%0,86%-1,27%
137Iran2,39%1,11%-1,29%
151Bosnia-Hertzegovina0,21%-1,49%-1,71%
152Taiwan1,55%-0,22%-1,77%

Kärjessä olevien lukemat eivät välttämättä ole tilastollisesti luotettavia; samasta syystä tästä on jätetty pahnanpohjimmaiset pois.
Pelottava tosiasia on kuitenkin se, että hyvin monessa Afrikan maassa väestönkasvu on jopa prosentuaalisesti kiihtymässä.
Toinen pelottava tosiasia on se, että toinen maaryhmä, jonka väestönkasvu on ollut viime vuosina voimakkaampaa, ovat Länsi-Euroopan maat. Tämä väestönkasvu ei ole luonnollista, vaan aiheutuu suurelta osin haittamaahanmuutosta.
Positiivinen seikka on toki se, että vain 44 maassa väestönkasvu on viimeisen seitsemän vuoden aikana ollut voimakkaampaa kuin viimeisen 60 vuoden aikana. 116 maassa väestönkasvun prosentuaalinen nopeus on hidastunut.

Kirjoituksen toisessa osassa tarkastellaan tilastotietoja maantieteellisten suuralueitten kautta sekä esitellään sellaisia tilastotietoja, jotka eivät ole näistä tiedoista suoraan luettavissa.