Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 13. tammikuuta 2018

Uusinta: Kolmannen valtakunnan naiset

Lukijalle: Näin presidentinvaalien alla muistutetaan lukijalle, että on sitä ennenkin ollut naisia päättävissä asemissa. Tämän kunniaksi allekirjoittanutkin aikoo äänestää naista!:

Naisen paikan Natsi-Saksassa uskotaan yleisesti olleen alistetun, toisen luokan kansalaisen asema. Väitetään, että naisille kuului vain Kinder, Küche und Kirche eli lapset, keittiö ja kirkko. Kuitenkaan tätä lausetta ei koskaan natsien jargonissa käytetty, sen enempää virallisessa kuin epävirallisessakaan. Totta on, että Saksassa naisten oikeudet olivat pienemmät kuin miehillä, mutta niin olivat velvollisuudetkin. Eivätkä nämä rajoitukset suinkaan estäneet joitakin naisia nousemasta merkittävään asemaan. Tässä esitellään kaksitoista naista, joilla oli eniten vaikutusvaltaa Kolmannessa valtakunnassa. Yksikään heistä ei noussut hierarkiassa terävimmälle huipulle, mitä nykypäivänä pidetään merkkinä naisten sortamisesta. Tämä asia pitää kuitenkin asettaa oikeaan kontekstiin; naisia ei Hitlerin hallituksessa ollut, mutta ei ollut Churchillin sotakabinetissakaan. Rooseveltin hallituksessa oli työministerinä Frances Perkins, ensimmäinen Yhdysvaltain hallituksessa istunut nainen. Hän oli kuitenkin anomalia, seuraava nainen pääsi kabinettiin vasta 1953 ja kolmas 1975. Samankaltainen tapaus Neuvostoliitolla oli tietysti Tukholman suurlähettiläs Aleksandra Kollontai. Eikä naisia ollut päättävillä paikoilla tasa-arvon mallimaa Suomessakaan, maan ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää oli sodan aikana vain kansanedustaja. Vaikutusvaltaisin suomalaisnainen sota-aikana taisi olla lottakenraali Fanni Luukkonen.

Kolmannen valtakunnan merkittävimpien naisten listan voi laatia monella tavalla. Tässä listassa kriteerinä on henkilökohtainen vaikutusvalta. Siksi listalle eivät mahdu Eva Braun sen enempää kuin Geli Raubalkaan, vaikka heidän välillinen vaikutuksensa Hitlerin todennäköisinä rakastajattarina oli jonkinmoinen. Tämä vaikutusvalta kuitenkin koski Hitlerin psyykkistä tilaa, ei hänen naisillaan ilmeisesti ollut mitään suoranaista määräysvaltaa valtakunnan asioihin. Samasta syystä listalle ei mahdu kuin yksi ainoa poliitikon puoliso; se ainoa, joka käytti valtaansa oman halunsa mukaisiin asioihin merkittävissä määrin.
Listalle eivät pääse myöskään Hitlerin sihteerit, kuten Traudl Junge ja Gerda Christian, joilla oli todellista valtaa suunnilleen saman verran kuin tekstinkäsittelyohjelmalla nykyisin. Listalle eivät pääse myöskään keskitysleirien rivivartijat, kuten Irma Grese. Heidän kuuluisuutensa on sodanjälkeiseltä ajalta; Natsi-Saksan aikana vaikutusvalta ulottui vain vankeihin. Myöskään enemmän ulkomailla vaikuttaneena muun maan kansalaisena Unity Mitford ei ole listakelpoinen. Kotiinpäinvetoakaan ei sallita, siksi listalla ei ole Reinhard Heydrichin leski Lina, vaikka hän menikin sodan jälkeen naimisiin Otto Mannisen pojan, teatterijohtaja Mauno Mannisen kanssa.

Naisten vaikutusvalta Kolmannessa valtakunnassa ei kuitenkaan ollut vähäinen. Naiset jopa äänestivät natsit valtaan: 30-luvun alkupuolella naisten ääniä meni suhteellisesti enemmän natseille kuin vasemmistolle. Sodan loppupuolella naiset tukivat kansallissosialismia keskimäärin pidempään kuin miehet, jotka olivatkin menettäneet illuusionsa suurelta osin rintamapalveluksessa. Vaikka naiset eivät Saksassa aivan huipulle päässeetkään, nousi moni heistä vähintään yhtä merkittäviin asemiin kuin vastinsiskonsa liittoutuneissa maissa. Tässä likainen tusina, kaksitoista Natsi-Saksan vaikutusvaltaisinta naista:

12. Ilse Koch oli Buchenwaldin ja Majdanekin keskitysleirien johtajan Karl Kochin vaimo. Vuonna 1943 Gestapo pidätti molemmat kavalluksesta epäiltynä. Mies teloitettiin 1945, mutta Ilse vapautettiin - vain tullakseen pari kuukautta myöhemmin amerikkalaisten pidättämäksi. Hänet tuomittiin keskitysleirillä tehdyistä julmuuksista (kuuluisin on tatuoitujen vankien nahoista tehty lampunvarjostin) elinkautiseen vankeuteen. Koch hirttäytyi vankisellissään 1967 ollessaan 60-vuotias.

11. Melitta Schenk Gräfin von Stauffenberg oli, kuten nimi kertoo, Hitlerin murhaa yrittäneen Claus von Stauffenbergin sukulainen, tarkemmin sanottuna hänen veljensä vaimo. Hän oli Luftwaffen koelentäjä, erikoistunut syöksypommittajiin, joilla hän lensi yli 2500 koelentoa. Edes tämä ei pelastanut häntä joutumasta pidätetyksi lankonsa tekemän murhayrityksen jälkeen. Hänet vapautettiin syyskuussa 1944, jonka jälkeen hän palasi koelentäjäksi. Lentäessään harjoituskonetta 8. huhtikuuta 1945 amerikkalaishävittäjä ampui hänet alas ja hän kuoli luodeista saamiinsa haavoihin muutamaa tuntia myöhemmin. Kuollessaan hän oli 42-vuotias. Erikoista oli se, että von Stauffenberg oli puoliksi juutalainen; hänen isänsä oli kääntynyt protestantiksi. Kenties tämän takia hän ei sympatiseerannut natseja, vaan totesi yksityisesti lentävänsä vain uskollisuudesta Saksaa kohtaan.

10. Herta Oberheuser oli Ravensbrückin naiskeskitysleirin lääkäri. Hän teki julmia kokeita keskitysleirivangeilla ja oli sodanjälkeisessä lääkärioikeudenkäynnissä ainoa naissyytetty. Tuomio oli 20 vuotta vankeutta, mutta hänet vapautettiin 1952 hyvän käytöksen perusteella. Hän ryhtyi perhelääkäriksi, mutta hänen lääkärinoikeutensa peruutettiin entisten leirivankien syytösten perusteella 1958. Oberheuser kuoli 66-vuotiaana 1978.

9. Marie Adelheid Lippe-Biesterfeld oli aatelistitteliltään prinsessa. Hänen kolmas puolisonsa Hanno Konopath oli merkittävä natsivirkamies ja prinsessa itse aatelissyntyperästään huolimatta innokas natsi, joka oli erityisesti uuden pohjoismaisen pakanallisen uskonnon luomista yrittäneen sektion kannattaja. Hän työskenteli maatalousministerin läheisenä avustajana. Sodan jälkeen häntä ei syytetty mistään ja Lippe-Biesterfeld jatkoi poliittista toimintaa eri uusnatsiorganisaatioissa kirjoittaen myös useita kirjoja. Hän kuoli 98-vuotiaana vuonna 1993.

8. Christl Cranz oli Natsi-Saksan kuuluisin naisurheilija, alppihiihdon olympiavoittaja 1936. Hän on edelleen alppihiihdon MM-kisojen menestynein urheilija 12 kultamitalilla. Lisäksi vuoden 1941 kolme kultaa julistettiin myöhemmin kelvottomiksi, koska liittoutuneiden edustajat eivät ymmärrettävistä syistä Italiassa järjestettyihin kisoihin päässeet. Sodan jälkeen Cranz joutui vajaaksi vuodeksi pakkotyöhön syytettynä natsien kanssa tekemästään yhteistyöstä, mutta varsinaista tuomiota hän ei saanut. Cranz kuoli 90-vuotiaana 2004. Toinen natsiaikana yksilölajin olympiakultaa voittanut saksalaisnainen oli kiekonheittäjä Gisela Mauermayer, joka oli natsipuolueen jäsen. Hän menetti tämän takia sodan jälkeen työpaikkansa opettajana, jolloin hän opiskeli eläinlääketieteen tohtoriksi.

7. Lale Andersen lauloi sota-ajan kenties kuuluisimman kappaleen, Lili Marleenin. Huvittavaa asiassa on se, että natsit eivät aluksi pitäneet laulusta, jossa kerrottiin sodan erottamista rakastavaisista ja kielsivät sen esittämisen 1941, jolloin kaksi vuotta aiemmin levytetystä kappaleesta oli tullut suursuosikki. Vasta laulun uudistettu versio seuraavana vuonna läpäisi sensuurin. Andersen itse ei laulua livenä juurikaan esittänyt, vaan levytti englanninkielisiä propagandakappaleita. Sodan jälkeen Andersen katosi näyttämöltä, mutta teki comebackin 1952 ja otti osaa Euroviisuihin 1961. Hän kuoli 67-vuotiaana 1972.

6. Magda Goebbels oli Joseph Goebbelsin vaimo ja natsijohtajien vaimoista se, jolla oli eniten vaikutusvaltaa. Hän oli Hitlerin läheinen ystävä, jopa siinä määrin että Hitlerin voidaan katsoa pelastaneen Goebbelsien avioliiton. Goebbels näet suti ympäriinsä näyttelijättärien, erityisesti Lida Baarovan kanssa. Siinä sivussa Magdalla oli oma syrjähyppynsä Karl Hanken kanssa, joka sodan lopussa Himmlerin saatua potkut hoiti lyhytaikaisesti Reichsführer-SS:n tehtävää. Hitler puuttui asiaan ja määräsi Goebbelsit takaisin yhteen. Magda oli ollut kiireinen jo ennen Josephia, hän näet oli lyhyen aikaa naimisissa Günther Quandtin kanssa ja hänen väitetään seurustelleen ennen tätä erään juutalaissionistin kanssa. Vauhdikkuus oli ilmeisesti sukuvika, Magdan äiti erosi tämän isästä vain kolme vuotta kestäneen avioliiton jälkeen ja meni naimisiin juutalaisen liikemiehen kanssa. Kun Kolmannen valtakunnan konkurssi lähestyi, Goebbelsit muuttivat Führerbunkkeriin ollakseen idolinsa kanssa loppuun asti. Näin tapahtuikin ja Hitlerin kuoltua Magda myrkytti heidän kuusi 4-12 -vuotiasta lastaan, jonka jälkeen Goebbelsit tekivät itsemurhan. Kauheaa lastenmurhaansa hän perusteli sillä, etteivät heidän lapsensa joutuisi kantamaan isänsä syyllisyyttä, minkä perusteluna osoittavat vääräksi esimerkiksi Martin Bormannin ja Albert Speerin pojat. Magdan vanhin lapsi, ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Harald Quandt oli onnekseen jäänyt luutnanttina sotavangiksi.

5. Hanna Reitsch oli Saksan merkittävin naislentäjä. Hän oli ensimmäinen nainen, joka lensi helikopteria, rakettikonetta ja suihkukonetta. Ennen sotaa hän toimi mm. Stukan koelentäjänä ja antoi kuuluisan helikopterilentonäytöksen Deutschlandhallen sisätiloissa. Loukkaannuttuaan koelennolla Reitsch sai ensimmäisen luokan rautaristin, ensimmäisenä kahdesta naisesta (toinen oli sairaanhoitaja Else Grossmann) joille se myönnettiin. Sodan viimeisinä päivinä Reitsch laskeutui rakastajansa, Luftwaffen viimeisen komentajan Ritter von Greimin kanssa Fieseler Storchilla Berliiniin kadulle. Hitler määräsi heidät lentämään takaisin turvaan ja tähän päivään asti salaliittoteoreetikot ovat spekuloineet, kuljettiko viimeinen Berliinistä noussut kone Hanna Reitschin ohjaamana Hitlerin turvaan. Sodan jälkeen Reitsch alkoi harrastaa purjelentoa, jossa hän mm. rikkoi naisten korkeusennätyksen ja sijoittui avoimissa MM-kisoissa kolmanneksi. Hän ei koskaan osoittanut katumusta natsisympatioistaan. Reitsch kuoli sydänkohtaukseen 67-vuotiaana 1979.

4. Winifred Wagner oli englantilaissyntyinen Richard Wagnerin pojan Siegfriedin leski. Adolf Hitler taas oli suuri Wagnerin ihailija ja tutustui Winifrediin jo 1923. Hän vieraili usein Winifredin johtamilla Bayreuthin Wagner-festivaaleilla. Vuoden 1933 tienoilla huhuttiin jopa heidän mahdollisesta avioliitostaan. Tämä ei toteutunut, mutta heidän kirjeenvaihtonsa ja ystävyytensä jatkui loppuun asti. Sodan jälkeen Winifred ei koskaan myöntänyt, että olisi ollut väärässä Hitlerin suhteen. Hän kuoli 82-vuotiaana 1980.

3. Gertrud Scholtz-Klink oli NS-Frauenschaftin eli natsien naisjärjestön johtaja 1934-1945. Kuulostaa komealta, kuten myös järjestön kaksimiljoonainen jäsenmäärä 1938. Käytännössä se oli kuitenkin vähämerkityksinen, eräänlainen natsien marttaliitto ja sen johtajaa pidettiin lähinnä keulakuvana ilman todellista valtaa. Scholtz-Klink itse vastusti naisten osallistumista politiikkaan, ilmeisesti oman kokemuksensa nojalla. Kiireet taisivat johtaa hänen toisen avioliittonsa (ensimmäisestä hän oli jäänyt leskeksi ja neljän lapsen yksinhuoltajaksi) päättymiseen eroon 1938. Kolmannen avioliittonsa hän solmi 1940 SS-kenraali August Heissmayerin kanssa. Sodan jälkeen hän joutui joksikin aikaa venäläisten keskitysleirille, mutta onnistui pakenemaan ja elämään miehensä kanssa kolmen vuoden ajan väärillä papereilla. Sitten hänet pidätettiin ja tuomittiin vankeuteen, jonka oli määrä kestää vuoteen 1960. Vapaaksi Scholtz-Klink pääsi kuitenkin jo 1953. Elämäkerrassaan 1978 hän antoi tukensa kansallissosialismille ja piti tämän näkökantansa 97-vuotiaana vuonna 1999 tapahtuneeseen kuolemaansa asti.

2. Jutta Rüdiger johti Bund Deutscher Mädeliä, Hitler-Jugendin naispuolista vastinetta vuosina 1937-1945. Hän seurasi tehtävässä Trude Mohria, joka jätti johtajuuden naimisiin mentyään. Koulutukseltaan Rüdiger oli psykologian tohtori. Hän ei koskaan ollut erityisen näkyvä hahmo, mikä osaltaan johtui siitä, että BDM oli Hitler-Jugendille alisteinen. Tämä ilmeisesti pelasti Rüdigerin, sillä sodan jälkeen häntä ei syytetty mistään. Rüdiger palasi ammattiinsa lapsipsykologina Düsseldorfissa ja piti matalaa profiilia vuosituhannen loppuun asti. Tuolloin hän julkaisi muistelmansa, joissa hän lausui kannattavansa edelleen BDM:n perusarvoja, vaikka sanoutuikin irti natsismista. Rüdiger kuoli 90-vuotiaana 2001.

1. Leni Riefenstahl väitti elämänsä loppuun asti olleensa epäpoliittinen henkilö. Ehkä näin, mutta hänen Nürnbergin puoluepäivistä ohjaamansa elokuva Tahdon riemuvoitto on kaikkien aikojen merkittävin propagandafilmi. Eikä pidä unohtaa natsismin arjalaista kehonpalvontaa ylistäneitä Berliinin olympiafilmejä Kansojen juhla ja Kauneuden juhla. Sodan aikana Riefenstahlin merkitys väheni. Hän toimi lyhyen aikaa sotakirjeenvaihtajana ja keskittyi sitten elokuvan Tiefland (ensi-ilta vasta 1954) tekoon. Melkoinen osa elokuvan avustajina toimineista mustalaisista päätti päivänsä Auschwitzin kaasukammioissa. On epäilty Riefenstahlin olleen Hitlerin rakastajatar, mutta tämä on erittäin epätodennäköistä. Sen sijaan on mahdollista, että Riefenstahl olisi ollut tehtävään halukas, mutta Hitler torjui hänet. Sodan jälkeen häntä ei syytetty mistään ja hän voitti yli 50 kunnianloukkaussyytettä häntä natsiksi väittäneitä ihmisiä vastaan. Joka tapauksessa hänen päivänsä elokuvaohjaajana olivat ohi lukuun ottamatta vuonna 2002 julkaistua vedenalaista elämää esitellyttä dokumenttifilmiä. Hän ryhtyi valokuvaajaksi ja julkaisi useita kuvakirjoja Sudanin nuba-heimosta ja sukeltamisesta, jonka hän opetteli 72-vuotiaana. Riefenstahl kuoli 101-vuotiaana vähän sen jälkeen, kun oli mennyt toistamiseen naimisiin.

Hämmästyttävän moni sodasta selvinnyt natseja sympatiseerannut nainen on elänyt vanhaksi - kymmenen listalla olleista jäi eloon ja heistä puolet pääsi juhlistamaan 90-vuotispäiväänsä. Suurin osa selvisi myös natsimenneisyydestään ilman isompia kolhuja, vankilaan joutui vain kolme eikä ketään tuomittu kuolemaan. Eivätkä he myöskään osoittaneet katumusta, päinvastoin suurin osa sanoi yhä ihannoivansa nuoruutensa aatemaailmaa. Natsimenneisyydestään tunnetut miehet eivät tällaisia lausuntoja liiemmin antaneet.

tiistai 9. tammikuuta 2018

Kysyvälle vastataan

Yksi suosikkisivustoistani on Feissarimokat. Kerran satuin huomaamaan sen sivupalkissa otsikon ”Osaatko vastata?” alla mielenkiintoisia kysymyksiä. Linkki johti kysypois -nimiselle sivustolle. Sivuston tarkoitus on antaa ihmisille mahdollisuus esittää heitä askarruttaneita kysymyksiä, joihin ne lukeneet saavat sitten vastata. Eräänlainen savolainen oraakkeli: siltä voi kysyä ihan mitä tahansa ja se voi vastata ihan mitä tahansa.

Kun en viitsinyt hommata käyttäjätunnuksia kyseiselle sivustolle, niin esitetään nyt sitten vastauksia täällä. Siltä varalta että joku niitä kirjoittanut eksyisi tänne, tai onhan toki mahdollista sekin että sama kysymys on askarruttanut jotakuta muutakin. Aloitetaan eräänlaisella vastuuvapauslausekkeella:

Mikä on typerin koskaan saamasi neuvo?
”Kysypä tätä asiaa kysypois-palvelusta.”

Missä Suomen jääpallofanit keskustelevat?
Tämä on polttava kysymys näin kännykkäaikana. Aiemmin tapaamiset järjestettiin puhelinkopissa. Niiden poistuttua on yritetty kokoontua ravintolan peräkabineteissa, mutta toiselle tuli avoimen paikan kammo.

Onko ok pyytää tuntematonta miestä treffeille facebookin tai instagramin kautta?
Riippuu täysin kysyjän sukupuolesta ja pyydettävän seksuaalisesta suuntautumisesta.

Kustannuksien jako parisuhteessa?
Mies maksaa suuret ostokset ja vaimo pienet. Vaimo päättää mikä on suuri ja mikä pieni ostos.

Miten vaatteiden kokotaulukot toimii?
Helvetin sekavasti.

Miten saan vaimoni rintaliivit pois päältäni rikkomatta niitä?
Et mitenkään, olettaen että et voi pyytää vaimoa auttamaan. Rintaliivien avausmekanismi on riittävän ongelmallinen jo silloin, kun ne ovat naisen päällä. Tosin silloin pulmien ratkominen on muutenkin hankalaa, kun veri on karannut aivoista tärkeämpään paikkaan. (Pahoittelen mikäli lukijalle käy samoin kuin kirjoittajalle eli päähän nousi mielikuva rintaliiveihin pukeutuneesta miehestä kirjoittamassa hiki otsalla nettiin kysymystä ennen kuin vaimo palaa shoppailureissulta.)

Kuinka monta kananmunaa mahtuu suuhun?
Riippuu täysin siitä, ovatko ne keitettyjä vai paistettuja.

Voiko koiran puruluun laittaa mikroon?
Voi, olettaen että se ei ole koiran suussa ja koira ei ole chihuahua. P.S. Älä kuitenkaan laita mikroa päälle.

Ymmärtäisitkö tällaista naista?
En. Miksi kysyjä olisi poikkeus?

Ostan hamsterin salaa, miten pitää se piilossa mahdollisimman pitkään?
Hanki samalla kissa.

Tietoa ns. ”varmoista päivistä” ehkäisykeinona?
Kysy mutsiltasi.

Mikä naapuriani vaivaa?
Hänen naapurinsa.

Mistä löytää parhaan kielenkääntäjän?
Suosittelemme teurastamoa.

Kuinka monta eri huone jakoa saadaan 45 tytöstä, kun huoneita on 9 ja huoneissa on seuraava määrä sänkyjä; 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9?
Valitset sen suosikkisi siihen yhden sängyn huoneeseen niin saatte olla rauhassa. Muilla ei ole väliä. Siltä varalta että kysymys on puhtaasti teoreettinen, niin vastaus on 6,52 x 1034. Mutta tämä on tosiaankin teoriassa, sillä käytännössä Anna ja Kaisa eivät voi olla keskenään samassa huoneessa, kun taas Liisan ja Maijan on ehdottomasti päästävä samaan huoneeseen ja Ellin on majoituttava samaan huoneeseen Iinan ja Ullan kanssa, mikä taas on mahdotonta koska Iina ja Ulla eivät halua keskenään samaan huoneeseen ja sitä paitsi Siljan on ehdottomasti saatava reunimmainen sänky.

Valaisimessa lukee max 60w, lampussa "12w" ja "12w=75w", voinko käyttää lamppua tässä valaisimessa?
Voit. Ainakin kerran. No, totta puhuen kyllä voit sillä tuo fysikaalisesti mieletön merkintä "12w=75w" tarkoittaa sitä, että lampun valaistusvoimakkuus on sama kuin 75-wattisella hehkulampulla jota ei siis voisi käyttää tehonsa puolesta, mutta 12-wattista voi kyllä käyttää koska sen teho on pienempi vaikka valaistusvoimakkuus on sama.

Voiko alumiinin hitsauksesta nauttia?
Vain jos on masokisti.

Mitä "emt" tarkoittaa?
En minä tiedä. Kysy joltain muulta.

Miten realistista on tulla toimeen tekemällä töitä kotona?
Jos olet esim. lentokapteeni, älä irtisanoudu päivätyöstäsi.

Pitäisikö erilaisille lapsille järjestää erilaista opetusta?
*lataa demarimoodin*... Ei missään nimessä, tai enintään siten että lahjakkaammat jätetään oman onnensa varaan ja vajakkeihin kohdennetaan kaikki tukitoimet, jotta kaikki pärjäisivät yhtä huonosti. ... *sulkee demarimoodin*

Onko lainvastaista kehottaa internetin kautta lapsia käyttämään huumeita?
On, eikä muutenkaan viisasta. Viaton huumekokeilu johtaa kovempiin aineisiin, jotka johtavat riippuvuuteen joka johtaa rikoksiin jotka johtavat vankilaan. Ja sitten se tulee uskoon ja sitäkö sinä haluat?

Mikä on sosialismin ja kommunismin ero?
Sosialismissa eletään toisten rahoilla ja kommunismissa ne ovat jo loppuneet.

Kuinka paljon seksiä pitää harrastaa saadakseen tietää seksuaalisen suuntautumisensa?
Eipä tosiaankaan käynyt mielessä, että tätä tietoa varten tarvitsisi itse asiaa kokeilla. Tai siinä tapauksessa kävipä mäihä että osui heti eka kerralla tuurilla oikeaan vaihtoehtoon.

Miten tämän voi sanoa sarkastisesti, hauskasti ja ketään loukkaamatta?
Ihmisten vastaanotto- ja ymmärryskyky tuntien ainoa vaihtoehto on että puhut kielellä, jota yksikään kuulijoista ei ymmärrä.

Kertoisiko joku minulle kylpyammeista?
Tämän täytyy olla oudoin fetissi ikinä.

Miten aloittaa tokon treenaaminen koiran kanssa?
Yritä ensin ilman koiraa. Tokko on varsin haasteellinen - kalat eivät muutenkaan ole kovin oppivaisia ja tokko yleensä vain olla möllöttää pohjahiekassa.

Onko lääkettä miehen seksi haluihin ettei haluttaisi jatkuvasti?
Kyllä. Mies on varsin yksinkertainen kapistus. Kun pelissä on painetta, se jäykistyy kuten hydrauliikan lait määräävät. Kun hydrauliikkanesteet tulevat ulos, peli ei enää seiso. Miehen seksihalut poistuvat antamalla. Kuuri toistetaan tarvittaessa. Hoitoa jatketaan säännöllisesti, etteivät oireet uusiudu. Useimmille miehille jatkuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi annostus kerran päivässä on riittävä.

lauantai 6. tammikuuta 2018

Uusinta: Ylivoimaiset kenialaiset

Lukijalle: Pistetään tänään uusintana kumoon vanha myytti, jonka mukaan afrikkalaiset olisivat ylivertaisia kestävyysjuoksijoita. Tämä on täyttä potaskaa. Ensinnäkin suurin osa afrikkalaisista on kestävyysjuoksussa umpisurkeita. Tilastopajan maratonin kaikkien aikojen listan katkaisuraja on 2:14:10, jonka on saavuttanut 3438 juoksijaa. Heistä ilmeisesti yksikään ei ole etnisesti länsiafrikkalainen. Listalla on 15 etnisesti suomalaista (luultavasti muutama enemmänkin, koska varmaan löytyy myös esim. amerikansuomalaisia). 500 miljoonan populaatiosta nolla, viiden miljoonan populaatiosta 15. Kumpaa voisi pitää tilastollisten todisteiden nojalla lahjakkaampana?
Vastaavan kysymyksen voi esittää myös itäafrikkalaisista. Heillä kun ei ole muita lajeja harjoitettavana kuin juoksu ja jalkapallo, jos vähän kärjistää. Ja heille totaalinen panostus juoksu-uraan on taloudellisesti odotusarvoltaan positiivinen, kun taas suomalaiselle negatiivinen. Olen sanonut kerran hiidon ja yleisurheilun välillä epäröineelle, että totta helvetissä valitset hiihdon. Kestävyysjuoksussa kilpailu on monta kymmentä kertaa kovempaa. Hiihdossa kun pääset maajoukkueeseen, olet maailman huipulla mutta kestävyysjuoksussa samalla tasolla olet hyvä jos tuhannen joukossa.
Vaan jos eurooppalainen panostaa tosissaan, niin hän pärjää jopa todennäköisemmin kuin itäafrikkalainen. Norjassa on tasan yksi totaalisesti harjoitteleva maratoonari eli Söndre Moen, joka alitti tänä vuonna ensimmäisenä eurooppalaisena haamurajan 2.06. Keniassa samalla tasolla treenaavia on varmasti yli sata:


Huipputasolla kestävyysjuoksua hallitsevat itäafrikkalaiset. Maailmanluokan arvokisoissa muu kuin kenialainen tai etiopialainen palkintopallilla on keräilyharvinaisuus. Vuositilastoissa yli puolet huipuista on itäafrikkalaisia, maantiejuoksuissa kuten kaupunkimaratoneilla heidän ylivoimansa on vielä murskaavampaa.

Tavanomaisin selitys kenialaishallinnalle on geneettinen. Väitetään, että itäafrikkalaisilla on perimänsä vuoksi ylivertaiset edut vaikkapa eurooppalaisiin nähden. On esitetty, että heillä on keskimäärin pidemmät ja ohuemmat jalat, poikkeuksellinen hapenottokyky ja kevytluinen rakenne. Näitä vastaan olisi eurooppalaisten turha taistella.

Maratonin Euroopan mestari Janne Holmén käsitteli ansiokkaasti afrikkalaisten ylivoimaa kaksiosaisessa kirjoitussarjassaan Juoksija-lehden numeroissa 9-10/2008. Genetiikasta hän toteaa aivan oikein, että afrikkalaisten keskuudessa geneettinen variointi on voimakkaampaa kuin koko muun maailman väestössä. Looginen johtopäätös tästä on tietysti se, että on luonnollista että afrikkalaisten keskuudesta löytyvät lahjakkaimmat kestävyysjuoksijat. Mutta samalla logiikalla, Holmén toteaa, pitäisi afrikkalaisista löytyä lahjakkaimmat keihäänheittäjät, uimarit ja hiihtäjät. Missä vika?

Kenian suurimmat etniset ryhmät ovat kikujut (22 %), luhyat (14 %), luot (13 %), kalenjit (12 %), kambat (11 %), kisiit (6 %) ja merut (6 %). Näistä erityisesti kalenjit ja jossain määrin kikujut, kambat, kisiit ja maasait ovat tunnetuimmat kestävyysjuoksijoiden tuottajat. Vastaavasti Kenian jalkapalloa hallitsee luo-heimo. Jos juokseminen olisi genetiikasta kiinni, luulisi myös naapurimaa Tansanian olevan kova sana markkinoilla, koska siellä esiintyy samoja heimoja ja geneettisiä lähisukulaisia. Toisessa kovassa juoksumaassa Etiopiassa etninen rakenne on taas toisenlainen; kuka tahansa kykenee erottamaan toisistaan etiopialaisen ja kenialaisen lähes sataprosenttisella varmuudella, kun taas kenialaisen ja tansanialaisen erottaminen on käytännössä mahdotonta.

Tarkastellaanpa maailmantilastoja vuodelta 2010. Otetaan jokaisesta kestävyyslajista 300 parasta ja lasketaan, kuinka monta kyseisestä joukosta on suomalaisia, kenialaisia, etiopialaisia, tansanialaisia tai eritrealaisia. Kenia ja Etiopia ovat mukana siksi, että ne ovat maailman parhaat kestävyysjuoksumaat. Tansania on Kenian kontrolli; samankaltainen etninen rakenne ja suunnilleen yhtä paljon asukkaita. Eritrea taas kontrolloi Suomea väkiluvultaan suunnilleen samankokoisena maana.

Päivitys 6.1.2018: Olen lisännyt tilastoihin myös "Pohjoismaat"-sarakkeen. Tämä sen takia, että Suomi on kuitenkin suhteellisen pieni maa ja satunnainen vaihtelu vaikuttaa liikaa. Kuten viime vuonna, kun Suomen miesten kestävyysjuoksutaso oli poikkeuksellisen alhainen 2010-luvun muuhun tasoon nähden ja naisilla meni myös normia heikommin.

MiehetFINKENETHTANERT
800 m143200
1500 m3511111
3000 m3801615
5000 m2922407
10000 m172521
Puolimaraton11644428
Maraton01536835
Esteet448600
Yhteensä15703176927

Vuosi 2017:

MiehetFINNRDKENETHTANERTYhteensä
800 m044880060
1500 m0434120050
3000 m01646120478
5000 m0346242479
10000 m02722007101
Puolimaraton0115136311202
Maraton011636636239
Esteet1105290274
Yhteensä141612187834883



NaisetFINKENETHTANERT
800 m29501
1500 m2161210
3000 m1262111
5000 m0261610
10000 m0241220
Puolimaraton0675131
Maraton0497200
Esteet422800
Yhteensä923919783

Vuosi 2017:

NaisetFINNRDKENETHTANERTYhteensä
800 m21415100041
1500 m11225160054
3000 m31038100061
5000 m0532240263
10000 m1425101041
Puolimaraton131045801167
Maraton127810020183
Esteet2112290044
Yhteensä116133923733654



Kaikki yhteensäFINKENETHTANERT
Kaikki249423731730

Vuosi 2017:

YhteensäFINNRDKENETHTANERTYhteensä
Kaikki1210295142411371537



Kenialaiset ja etiopialaiset dominoivat. Etenkin miesten pitkillä maantiematkoilla kenialaisten hallinta on järkyttävää; yli puolet maailmantilaston 300 parhaasta on kenialaisia. Naisten puolella tilanne on tasaisempi, mikä kertoo enimmäkseen afrikkalaisnaisten asemasta sikäläisessä nokkimisjärjestyksessä.

Mutta onko tilanne todellakin noin pahasti vääristynyt? Väestöpyramidit kertovat paremmin. Afrikassa väestö on nuorempaa kuin Euroopassa. Jos tarkastelun kohteeksi otetaan potentiaaliset kestävyysjuoksijat eli 20-30 vuotiaat miehet, niin heitä on Suomessa 0,35 miljoonaa, Keniassa 3,9 miljoonaa, Etiopiassa 6,9 miljoonaa, Tansaniassa 3,8 miljoonaa ja Eritreassa 0,44 miljoonaa. Naisten jakauma on käytännössä sama.

Suomi on saanut listalle 24 nimeä. Mikäli Itä-Afrikan maissa olisi suhteessa 20-30 -vuotiaaseen väestöönsä yhtä paljon huippujuoksijoita kuin Suomessa, Keniassa pitäisi olla 267 huippujuoksijaa (on 942), Etiopiassa 473 (373), Tansaniassa 260 (17) ja Eritreassa 30 (30). Suhteessa väestöön Keniassa huippujuoksijoita on siis 3,5-kertainen määrä Suomeen nähden, Eritreassa tasan yhtä paljon, Etiopiassa hieman vähemmän ja Tansaniassa vain viidestoistaosa Suomen määrästä.
Päivitys 6.1.2018: Väestöjakaumassa tilanne lienee suunnilleen sama, jos se johonkin suuntaan on muuttunut niin jonkin verran Suomea ja Pohjoismaita vastaan. Mikäli suhteessa nuoreen väestöön Afrikassa olisi yhtä paljon huippujuoksijoita kuin Suomessa, heitä pitäisi olla seuraavasti (suluissa paljonko oikeasti on): KEN 134 (951), ETH 237 (424), TAN 130 (11) ja ERT 15 (37). Jos verrataan koko Pohjoismaihin, vastaavat lukemat ovat: KEN 234, ETH 414, TAN 228 ja ERT 26.
Kuten tilasto hämmästyttävästi paljastaa, ainoastaan Keniassa pärjätään suhteellisesti paremmin kuin Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Etiopia pärjää suhteellisesti kestävyysjuoksussa aika tarkkaan yhtä hyvin kuin Pohjoismaat keskimäärin, kuten myös Eritrea! Tansania on täysin vastaantulija.


Edes väestömäärä ei kerro koko totuutta. Itä-Afrikassa nuorella urheilijantaimella on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: juoksu tai jalkapallo. Suomessa lahjakkuuspotentiaalista kilpailee parikymmentä merkittävää lajia. On aika epätodennäköistä että jääkiekko veisi lupaavan kestävyysjuoksijan, koska lajien edellyttämä peruslahjakkuus on hyvin erilainen. Mutta todennäköisyys sille, että kestävyysurheilussa lahjakas edes kokeilee kestävyysharjoittelua, on Suomessa varmasti pienempi kuin Keniassa. Lisäksi on hyvin paljon mahdollista, että kestävyyslahjakkuus päätyy hiihtoon, ampumahiihtoon tai suunnistukseen, joista suurin osa on Suomessa harrastajamääriltään kestävyysjuoksua suurempia lajeja mutta Itä-Afrikassa tuntemattomia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Keniassa juoksun aloittavasta nuoresta urheilijasta tulee huippu-urheilija enintään yhtä todennäköisesti kuin Suomessa juoksun aloittavasta.

Lisäksi on otettava huomioon, että itäafrikkalaisilla on suomalaisiin nähden puolellaan monia muitakin etuja. Niistä vähäisin ei ole taloudellinen kannustin. Kuten Janne Holmén huomauttaa, kenialaiselle nuorukaiselle juokseminen on tie taloudelliseen menestykseen, kun taas suomalaiselle se on taloudellinen riski. Yksinkertaista: tämän hetken parhaista suomalaisjuoksijoista kaikki opiskelevat (tai ovat valmistuneet) korkeakoulussa, ainoa poikkeus on Matti Räsänen. Juoksu-uraan panostaminen hidastaa opintoja ja samalla taloudelliseen riippumattomuuteen siirtymistä. Todennäköisyyslaskennan termein ilmaistuna kenialaiselle juoksu-uraan panostamisen odotusarvo on taloudellisesti positiivinen ja suomalaiselle negatiivinen.

Itäafrikkalaisilla on puolellaan myös harjoitusolosuhteet. Vilkaisu karttaan kertoo, että yli puolet Kenian, Etiopian ja Tansanian väestöstä asuu yli kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Yksikään suomalainen ei asu edes 500 metrin korkeudessa merenpinnasta. Koko elämän mittainen altistuminen vähähappiseen ympäristöön ei voi olla vaikuttamatta. Ei liene sattumaa, että ainoa viime aikoina afrikkalaisten aikoja uhannut valkoinen maratoonari Ryan Hall on viettänyt elämänsä ensimmäiset 20 elinvuotta Kalliovuorilla yli 1500 metrin korkeudessa. Vuoristo-olosuhteiden merkityksestä kertoo sekin, että Länsi-Afrikasta ei ole koskaan tullut ainuttakaan maailmanluokan kestävyysjuoksijaa. Eikä Afrikassa ole riesana myöskään kolmenkymmenen asteen pakkasia tai kevään kelirikkoa.

Klassinen selitys itäafrikkalaisten menestykselle on ollut se, että lapset juoksevat koulumatkat. Tämä on kuitenkin osoitettu ainakin osittain vääräksi, koska moni huipulle päässyt on asunut koulun naapurissa. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että afrikkalaislapset liikkuvat moninkertaisesti eurooppalaisiin nähden. Siksi juoksuharjoittelu voidaan 15-vuotiaana aloittaa selvästi korkeammalta vaatimustasolta. Eurooppalaislasten pitää ensin liikkua viisi vuotta monipuolisesti ennen todellisen juoksuharjoituksen aloittamista, kun taas afrikkalaiset voivat aloittaa juoksuharjoittelun suoraan. Monen lupaavan eurooppalaisjuoksijan ura on kaatunut liian rankkaan aloitukseen.

Yksi arvoitus jää vielä jäljelle. Kenia contra Tansania. Miksi näistä kahdesta väestöltään, sijainniltaan ja maantieteeltään lähes identtisestä valtiosta Keniasta tulee yli viisikymmenkertainen määrä huippujuoksijoita?
1980-luvun alussa Kenia ja Tansania olivat vielä lähes tasoissa. Kenialaiset olivat saavuttaneet olympiavoittoja, mutta oli Tansaniallakin kaksi tuoretta olympiamitalistia ja ME-miestä, Suleiman Nyambui ja Filbert Bayi. Nykyään tansanialainen huippujuoksija on harvinaisuus, kun taas kaupunkimaratonien lähtöviivalla kenialaiset kompuroivat toistensa jalkoihin.
Merkittävin selitys löytyy maiden kulttuurierosta. Kenialaisilla on tietysti enemmän esikuvia, mutta se on vain osaselitys. Kenian urheilujärjestelmä on brittien organisaation perustalle laadittu, kun taas Tansania on Julius Nyereren sosialistisen ujamaa-kokeilujen jäljiltä mitä on. Lähes kaikki Kenian huippujuoksijat ovat brittiläismallisten sisäoppilaitosten ja brittivalmentajien tai heidän kenialaisten oppilaidensa tuotteita.

Kestävyysjuoksussa kyse on lahjakkuuden, harjoittelun ja juoksutaktiikan liitosta. Voi olla, että itäafrikkalaisten keskuudesta löytyvät suuren geneettisen variaation ansiosta kaikkein lahjakkaimmat kestävyysjuoksijat. Oikeanlainen harjoittelu on kuitenkin merkitykseltään lahjakkuutta suurempaa ja siinä on eurooppalaisten mahdollisuus, kuten tilastot osoittavat. Lisäksi tilastot valehtelevat siksi, että eurooppalaisten menestysmahdollisuudet arvokisoissa ovat selvästi paremmat kuin maailmantilastoissa. Afrikkalainen juoksutaktiikka on hyvin erilainen kuin eurooppalainen. Kuinka moni muistaa koskaan nähneensä afrikkalaisjuoksijan nousevan viimeisen kahden kierroksen aikana sijalta kymmenen viidenneksi? Eurooppalaisilla tämä on yleistä. Afrikkalainen strategia on pelata upporikasta tai rutiköyhää; juostaan kovempaa mihin on kaiken järjen mukaan mahdollisuuksia ja toivotaan parasta. Eurooppalaiset taas laativat tarkan taktiikan omien arvioitujen kykyjen mukaan. Arvokisoissa hyvällä taktikolla on paljon paremmat mahdollisuudet kuin jänisvetoisissa ennätyskokeissa.

Jos kestävyysjuoksua vertaa esimerkiksi pikajuoksuun, ero on selvä. Pikajuoksussa geneettinen lahjakkuus ratkaisee paljon enemmän. Ainoa ei-länsiafrikkalaistaustainen sadan metrin kymmenen sekunnin alittaja Christophe Lemaitre on anomalia; on epätodennäköistä että hän tai kukaan muukaan europidi enää koskaan voittaisi olympia- tai MM-kultaa tai edes mitalia 100 tai 200 metrillä. Kestävyysjuoksussa lahjakkuus ei merkitse mitään, ellei harjoittele oikein. Siksi on todennäköistä, että joku eurooppalainen tulee ja vie lähivuosina olympiakultaa tai maailmanmestaruuden. (Päivitys 6.1.2018: 100 ja 200 metrillä ei ole eurooppalaisia voittajia näkynyt. Olympialaisissa miesten kympillä Galen Rupp otti hopeaa 2012 ja Matt Centrowitz Jr, jolla on tilkkanen afrikkalaista verenperimää, voitti kultaa 1500 metrillä 2016. Julia Zaripova voitti esteet 2012, mutta aitovenäläiseen tapaan testauskopissa koeputki suli kun hän pissasi siihen, joten mitali meni uusjakoon. MM-kisoissa etnisesti eurooppalaisia voittajia kestävyysjuoksussa ovat tämän kirjoituksen jälkeen olleet Jennifer Simpson 1500 metrillä 2011 ja Emma Coburn esteissä 2017.) Ja tämä joku voi aivan hyvin olla suomalainen; minulla on asiasta ns. luupääteoria. Aina satunnaisin väliajoin kestävyysjuoksumaailmaan ilmaantuu joku luupää, jossa yhdistyvät riittävä lahjakkuus, oikeanlainen harjoittelu, taktinen äly ja ennen kaikkea individualistinen henkinen asenne. Silloin muut ovat arvokisoissa sivustakatsojia. Näitä luupäitä on kestävyysjuoksun historiassa ollut viisi eikä voi olla sattumaa, että kaksi heistä on ollut suomalaisia.

perjantai 5. tammikuuta 2018

Välihuomautus 108: Kun todellisuus ajoi jälleen ohi satiirin

Kolme vuotta sitten ruodin silloista - ja yhä nykyistäkin - kohuohjelmaa Ensitreffit alttarilla. Silloin ennustin kieli poskessa, että tämä on vasta alkua: "TosiTV-formaattina ohjelma ei siis tuota alkushokkiarvonsa lisäksi mitään uutta. Niipä sopii odottaa, että kohta keksitään jotain vielä rajumpaa. Miten olisi ohjelma, jossa valitaan sopivat pariskunnat samaan tapaan. Sitten nainen hedelmöitetään miehen lahjoittamalla spermalla. Ensitreffit synnytyssaliin, johon paikalle myös henkikirjoittaja vihkimään. Sitten katsotaan, miten tuoreen perheen arki lähtee rullaamaan. Älkää naurako. Odottakaa viisi vuotta ja ihmetelkää sitten, mitä telkkarista tulee."

Ei tarvinnut odottaa kuin kolme vuotta.

tiistai 2. tammikuuta 2018

Ryminää ja ryskettä

Kirjoitin pari kuukautta sitten elokuva-arvostelun uudesta Tuntemattomasta. Siitä inspiroiduin miettimään suomalaisia sotaelokuvia. Päätin tehdä listauksen kymmenestä parhaasta näkemästäni. Eli täysin subjektiivinen, omiin mieltymyksiin perustuva ja siinä mielessä puutteellinen että en ole nähnyt kaikkia suomalaisia sotaelokuvia. Tosin suurimman osan kyllä, mutta voi olla että jokin näkemättä jäänyt saattaisi tälle listalle yltää.

Jostain syystä suomalaiset sotaelokuvat käsittelevät lähes pelkästään talvi- ja jatkosotia. Tai no, onhan tämä toki ymmärrettävää, mutta luulisi että edes vähän enemmän olisi tehty muutakin. Esimerkiksi vapaussodasta ei ole vielä tehty suurelokuvaa. Käsky oli ihan kelvollinen, mutta ansiot eivät aivan riittäneet tälle listalle.
Kyseenalaista on myös se, mikä lasketaan sotaelokuvaksi ja mikä ei. Esimerkiksi Ystävät, toverit on hyvä elokuva, saattaisi mahtua tälle listalle ja sijoittuu sota-aikaan, mutta onko se kuitenkaan sotaelokuva? Vähän samankaltainen on scifi-parodia Iron Sky, jossa on kyllä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta joka ei kuitenkaan ole sotaelokuva sanan varsinaisessa mielessä.


10. Sissit (1963)
Paavo Rintalan romaaniin Sissiluutnantti perustuva elokuva. Rintalan appiukko Tahko Pihkala ei liiemmin pitänyt tavasta, jolla Rintala esitti lotat romaanissaan. Pihkala totesi, että vävypoika ei ole kirjailija, vaan alkemisti - tekee paskasta kultaa. Itse elokuva on Mikko Niskasen ammattitaitoisesti toteuttama perustyö. Parasta antia ovat hyvin toteutettujen taistelukohtausten ohella elokuvan alku ja loppu. Veteraanit ovat kokoontuneet muistelemaan sota-aikaa kosteaan illanviettoon, josta siirrytään takaumana taisteluihin. Elokuva päättyy paluuseen nykyhetkeen, kun laitamyötäisessä olevat miehet poistuvat kabinetista saamelaisalikersantin houkutellessa päähenkilöä, luutnantti Erkki Takalaa Tenolle kalaan.

9. Täällä Pohjantähden alla (1968)
Eihän tämä ole varsinaisesti sotaelokuva, sillä vuosi 1918 on vain osa elokuvaa. Eivätkä taistelukohtaukset ole mitenkään massiivisesti kuvattuja isoilla räjähdyksillä ja suurilla joukoilla. Elokuvan ansiot ovat kuitenkin sodan psykologisten vaikutusten esittämisessä, minkä se tekee hyvin. Itse asiassa jatko-osan Akseli ja Elina vastaavat kohtaukset talvisodasta ovat vielä paremmat, mutta ne muodostavat kovin pienen osan elokuvasta. Toinen miinus jatko-osalle ovat aneemiset jatkosotapätkät.

8. Hopeaa rajan takaa (1963)
Elokuva alkaa talvisodan päättyessä. Juoksuhaudassa Uudenkirkon kultasepän poika Eugen Wist kiroaa, kun hänen isänsä talon alle sodan alussa kätkemät hopeat ovat jääneet rajan taakse. Seuraavana vuonna kolme nuorta miestä lähtee hakemaan aarretta uuden rajalinjan takaa. Tarina ei ole edes fiktiota, sillä kirjan, johon elokuva perustuu, kirjoitti Esa Anttala. Oikealta nimeltään Urpo Lempiäinen ja yksi partiomiehistä. Retki onnistuu ja osa hopeista - kaikkea eivät miehet jaksaneet kantaa - saadaan takaisin. Historian ironiaa on, että vain muutamaa kuukautta myöhemmin Uusikirkko vallattiin jatkosodassa takaisin ja loput hopeat löytyivät koskemattomina. Elokuva kuvattiin näyttelijälakon aikana, joten kaikki tekijät olivat liittoon kuulumattomia. Yhtenä kolmesta päähenkilöstä nähtiin Spede Pasanen, joka suoriutui vakavasta roolista enemmän kuin kunnialla.

7. Sven Tuuva (1958)
Tuntemattoman sotilaan menestyksen jälkeen Edwin Laine sai idean Vänrikki Stoolin tarinoista tutun Sven Dufvan tuomisesta valkokankaalle. Hän pyysi Väinö Linnaa laatimaan käsikirjoituksen. Linna työskenteli parhaillaan Pohjantähden ensimmäisen osan parissa ja sanoi, että voisi olla hyvä rentoutuakin tämän suurtyön lomassa. Laine kertoo muistelmissaan, kuinka Linna oli miettinyt asiaa yön yli ja sanoi sen jälkeen puhelimessa suostuvansa, mutta yhdellä ehdolla: "Kyllä minä teen sen, Sven Tuuvan ja se on Tuuva eikä Dufva". Ja niin sitten olikin. Kriitikot lyttäsivät elokuvan, vaikka Laine piti sitä yhtenä parhaistaan. Eihän se mikään suurteos ole, mutta selvästi mainettaan parempi.

6. Päämaja (1970)
Sodan aikana Päämajassa palvellut kirjailija-toimittaja Ilmari Turja kirjoitti Päämajan näytelmäksi 1966. Näytelmästä tuli suurmenestys ja sitä esitetään edelleen satunnaisesti. Sen menestys päätettiin hyödyntää filmatisoinnilla. Roolitus oli osin Kansallisteatterin näytelmän mukainen. Elokuvalla ei ollut erityisen suuria taiteellisia ansioita, mutta erinomainen käsikirjoitus kantoi sen listalla tänne asti.

5. Tuntematon sotilas (1955)
Nyt alkaa raskas sarja. Listan viisi alinta sijoitusta ovat selvästi alemmassa kastissa kuin viisi korkeinta. Tuntematon sotilas on ikoni. Silti se on tällä listalla vasta viides. Jopa selvästi. Listan sijat 2-4 olisivat voineet olla oikeastaan missä järjestyksessä tahansa, listaykkönen on niitä niukasti edellä, mutta listaviitonen on omassa yksinäisyydessään näistä jäljessä mutta toisaalta aivan selvästi kaikkia muita edellä.
Syy näinkin heikkoon sijoitukseen on yksinkertaisesti se, että Laineen versio ei ole elokuva. Se on romaanin filmatisointi. Jos se jossain kohtaa poikkeaa romaanista, se ei yleensä ole tietoinen vaan käytännön pakon sanelema valinta. Ainoat ja vähäiset poikkeukset ovat lottien puuttuminen kokonaan ja Viirilän jättäminen pois.

4. Talvisota (1989)
Mitalisijoja on valitettavasti jaossa vain kolme. Neljäs sija on se vihonviimeisin, mutta valitettavasti jollekin se täytyy antaa. Erityisen traagista se on silloin, kun neljänneksi sijoittunut oikeasti ansaitsisi mitalin. Kuten tällä kertaa.
Talvisota oli ensimmäinen nykyaikainen ison budjetin sotaelokuva ja se näkyi. Jos suomalaisilla olisi ollut enemmän kokemusta alalla, tästä olisi tullut vielä parempi. Nyt elokuvasta jäi sellainen vaikutelma, että joka kohdassa olisi voitu tehdä pikkuisen paremmin ja vika oli kokemuksen puutteessa. Käsikirjoitus, ohjaus, leikkaus, näyttelijätyö olivat kaikki hyviä, mutta eivät aivan niin hyviä. Sanotaan nyt vaikka niin, että jos tämä elokuva olisi tekoajankohdaltaan vaihtanut paikkaa listakakkosen tai -kolmosen kanssa, se olisi luultavasti ohittanut ne molemmat. Ehkä talvisota on liian iso mahtuakseen yhteen elokuvaan, siitä leikattu yli tuntia pidempi TV-sarja on vielä elokuvaakin parempi.

3. Tuntematon sotilas (2017)
Tästä olen jo sanani sanonut.

2. Rukajärven tie (1999)
Täydellinen kuvaus, loistavat näyttelijäsuoritukset, hyvä käsikirjoitus. Päälle päätteeksi perustuu tositapahtumiin eli vajaa vuosi sitten 101-vuotiaana kuolleen silloisen luutnantti Pentti Perttulin johtamaan tiedusteluretkeen Lieksajärven ympäri. Elokuvan ainoa miinus oli se, että se jouduttiin kuvaamaan suomalaisen elokuvan rajoitetulla budjetilla. Olihan metsänomistajan luvalla tehty lopun kulokohtaus komeaa nähtävää, mutta silti mietityttää mitä olisi saatu aikaan Hollywood-tason rahoituksella.

1. Tali-Ihantala 1944 (2007)
Tällä kertaa kirjoittaja joutuu puolustuskannalle aivan kuten suomalaiset tässä elokuvassa. Minkä helvetin takia tämä, puisevaksi ja käsikirjoittamattomaksi haukuttu filmi on listaykkösenä, ohittaen molemmat Tuntemattomat, Rukajärven ja Talvisodan? Melkoinen osa vastaavaa listaa kirjoittavista ei välttämättä päästäisi tätä edes kymmenen parhaan joukkoon.
Tämä listaus on subjektiivinen. Tali-Ihantala on ykkösenä siksi, että se on totta. Kaikki henkilöt ovat olleet oikeasti olemassa, jotkin vuorosanat tiedetään varmasti oikeiksi ja lähes kaikki muutkin voisivat olla totta. Ainoa merkittävä myönnytys draaman nimissä on tehty kenraali Vihman kaatumisessa, jonka ajankohta on siirretty aiemmaksi ja tapahtumien kulkua hieman muutettu. Elokuvaa on moitittu päähenkilön puutteesta ja heikosta dramatisoinnista, mutta se on tarkoituksellista. Elokuva pyrkii asettumaan lokeroon draamadokumentin ja näytelmäelokuvan väliin. Jos katsoja ei tätä lokeroa löydä, se ei ole elokuvan syy. Elokuva toimii loistavasti kontekstissa, mihin se asettuu - tosin muutamia näyttelijäsuorituksia voi aiheestakin moittia jäykiksi. On se kumma, että osataan esittää fiktiota mutta silloin kun ei tarvitsisi varsinaisesti näytellä, niin menee ylinäyttelemiseksi.
Tali-Ihantalan voima on juuri totuudellisuudessa, siinä että tietää ihmisten todella tehneen noin ja esiintyvän oikeilla nimillään. Äkkiseltään laskien mieleen tuli neljä sukulaismiestä, jotka olisivat voineet olla tietyissä kohtauksissa esiintyneitä henkilöitä - taustalla tai sanomassa jonkin repliikin, sillä he olivat juuri niissä paikoissa joita kuvattiin. Tali-Ihantala oli sellainen paikka, että käytännössä jokaisella suomalaisella on suvussaan ainakin yksi henkilö, jonka tarinan kautta elokuva tulee todeksi. Siksi se on listaykkönen. Ja jos tämä ei riitä torjuntavoittoon puolustettaessa ykkösvalintaa, niin sitten näin savolaisittain sanoen vika on lukijassa.

maanantai 1. tammikuuta 2018

Vuosiraportti 2017

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Sekametelisopan kahdeksas täysi kalenterivuosi on paketissa. Vuoden 2017 tilastoja Flagcounterin mukaan, suluissa vuoden 2016 vastaavat tiedot:
Vuoden aikana 134601 (159374) käyntiä eli 368 (435) / päivä.
Muutos edelliseen vuoteen -15,5 % (-10,5 %).
Vilkkain kuukausi kesäkuu (tammikuu), 12169 (12919), 9,6 % (10,1 %) kävijöistä.
Hiljaisin kuukausi kesäkuu (heinäkuu), 10245 (11244), 7,6 % (7,1 %) kävijöistä.
Vilkkain päivä 19.6 (3.3), 848 (1173), 0,63 % (0,74 %) kävijöistä.
Hiljaisin päivä 16.7 ja 5.10 (27.5 ja 16.6), 238 (273), 0,18 % (0,17 %) kävijöistä.
Vilkkain viikonpäivä tiistai (lauantai), keskimäärin 395 (468), 15,3 % (15,6 %) kävijöistä.
Hiljaisin viikonpäivä perjantai (perjantai), keskimäärin 332 (416), 12,8 % (13,6 %) kävijöistä.

Jo toinen vuosi putkeen, kun kävijämäärät laskivat. Ilmeisesti kirjoitusten taso jatkaa laskuaan, tällä kertaa ei voi syyttää edes sitä että julkaisuja olisi ollut vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kuten viime vuosiraportissa uhkasin, siirryin Sitemeteristä Flagcounteriin, joten suluissa olevat lukemat eivät täsmää edellisen vuosiraportin kanssa. Siinä vuoden 2016 luvut olivat Sitemeterin mukaan, tässä vuoden 2016 luvut on otettu Flagcounterista. Sitemeter oli viime aikoina epäluotettava ja lopetti sitä paitsi kokonaan toimintansa muutama kuukausi sitten. Kevyet bittimullat eikä muistella pahalla!

Perinteinen lainaus viimevuotisesta raportista:
Kommentoijille haluan esittää erityiskiitokset. Olen yrittänyt vastata useimpiin kommentteihin, vaikka vastaaminen siviili- ja työelämän kiireiden takia saattaakin viivästyä. Samoin saamiini sähköposteihin, joihin vastaaminen viivästyy yleensä vielä enemmän. Tässä yhteydessä kollektiivinen pahoitteluni kaikille niille blogisteille, joiden tekstejä luen mutta en ole kommentoinut läheskään niin paljon kuin haluaisin; en ehdi.

Kiitän nöyrimmin linkkauksista kaikkia blogiini linkanneita. Tässä yhteydessä haluan kiittää myös Salli Brownia, joka on lukenut jokaisen viikkojutun ennen sen julkaisemista. Tämä siitä huolimatta, että hän väittää vihkiessä puhutun vain myötä- ja vastoinkäymisistä mainitsematta tekstisensorina toimimisesta yhtään mitään.



Bloggerin tilastojen mukaan yksittäisistä viikkojutuista klikattiin eniten Timo Soinin ja muiden uppoavaa laivaa eli uuvatteja/smurffeja kohti uineita rottia ruotinutta tekstiä Tuli iso petku, 1836 klikkausta. Uusinnoista suosituin oli Tätä et tiedä toisesta maailmansodasta 690 klikkauksella. Sotahistoria ilmeisesti kiinnostaa, sillä viikkojutuista toiseksi eniten klikkauksia keräsi kyseisen tekstin jatko-osa.

Eniten kommentteja tuli saarivaltioita käsitelleeseen kirjoitukseen Kaukaiset naapurit, 31 kappaletta. Uusinnoista eniten keskustelua kirvoitti koululaitosta ruotinut Laiskanläksyä, 23 kappaletta.

Koska sivallukset poistuivat repertuaarista kokonaan - niitä ei viime vuonna julkaistu yhtään - julkaisen tässä lopuksi koosteen kuluneen vuoden one-linereistä. Ne on kirjoitettu kommenteissa ja hukkuvat siksi helposti tekstimassaan. Muutamassa olen vähän sanamuotoa muuttanut, koska kontekstista irrotettuna lainaus on sitä vaatinut. Teknisistä syistä nämä ovat käänteisessä järjestyksessä julkaisuaikaan nähden eli uusimmat kommentit ensin:

Rouva ei onneksi oikolue näitä uusintoja, mutta oikoluki kyllä aikoinaan originaalin ja on ilmeisesti hyväksynyt, koska se on julkaistu. En kyllä muista mitä sanoi silloin, mutta voi olla että kärsin kaulimen aiheuttamasta muistinmenetyksestä (lat. amnesia iustiina). (Uusinta: Nainen 2.0)

Taitaa taas kerran käydä niin että todellisuus menee parodiastani vasemmalta ohi. (Työnjako)

Parasta olisi kertoa musulmaaneille se tosiasia, että suurin osa suomalaisesta ruuasta kasvaa sianpaskan lannoittamana. (Uusinta: Röhkäisy maahanmuuttopolitiikalle)

Totalitaarisen valtion yhtenä tunnusmerkkinä voi pitää sitä, että siellä ammattirikollisia rankaistaan lievemmin kuin ajatusrikollisia. Rankaisulla tässä ei tarkoiteta pelkästään eikä edes ensisijaisesti tuomion numeerista arvoa. Sillä tarkoitetaan tuomion vaikutusta tuomitun elämään. Jos ammattirikollinen saa kahden vuoden linnatuomion, se kuuluu työn odotettavissa oleviin haittapuoliin. Ilmainen asunto ja ylläpito, jonka jälkeen business as usual. Jos Taavi Tavallinen saa kahden vuoden linnatuomion, hänen koko elämänsä romahtaa. Työpaikka menee ja vankilassa hän on ammattirikollisten terrorin alla siinä missä ammattilainen on nokkimisjärjestyksen huipulla. Näennäisellä samalla tuomiolla on täysin eri vaikutukset. (Tiilenpäitä lukemassa)

Hirveintä on se, että "hyvät ihmiset" yrittävät pelastaa onnettomat heitä länsimaihin välittävien ihmiskauppiaiden hyväksikäytöltä, mutta aiheuttavat vain sen että uusia tulee tilalle ja samalla kyseinen antikulttuuri leviää sivistysmaihin. (Uusinta: Ehdoton EI negatiivisuudelle)

Nuoret ovat konservatiivisempia kuin arvaammekaan. Kyse on vain siitä, kuinka konservatiivisia he ovat, kuinka paljon oikeaa tietoa he saavat ja kuinka moni äänestää. (Sama kuin edellä)

Olen ihmetellyt miksi Merkel kutsuu juutalaisten pahimmat viholliset Saksaan. Nyt luulen keksineeni: Merkel on päättänyt viedä loppuun sen minkä Hitler aloitti, mutta teettää hommat ajan tavan mukaan alihankkijalla. (Trumpettisoolo)

Uusin pohjanoteeraus seksuaalisen ahdistelun saralla oli juttu siitä, kun Demi Moore oli 19-vuotiaana pussannut 15-vuotiasta kanssanäyttelijäänsä. Jumaliste, jos minua olisi 15-vuotiaana pussannut 19-vuotias Demi Mooren näköinen muija, niin jortikka olisi seissyt kaksi viikkoa. (Sama kuin edellä)

Nykyaikaa sanotaan suvaitsevaisemmaksi, mikä on totaalista paskapuhetta. On asioita, jotka 50 vuotta sitten olisivat tuhonneet ihmisen uran ja ovat nykyään suorastaan positiivisia. Tämän takia nykyaikaa väitetään suvaitsevaksi. Mutta on myös asioita, jotka nykyään tuhoavat ihmisen uran ja jotka olisivat 50 vuotta sitten olleet suorastaan positiivisia. Aika aikaa kutakin. (Uusinta: Rikos ja rangaistus)

Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä miten niiden pitäisi olla. (Uutiskatsaus 44/2017)

Keksittiinpä tietyille vähemmistöille mikä nimitys tahansa, se alkaa kymmenen vuoden kuluessa olla synonyymi perseilevälle paskasakille ja muuttuu siksi rasistiseksi, jolloin pitää keksiä uusi ilmaus. (Sama kuin edellä)

Niin kauan kun keskiluokalla on liikaa hävittävää, asiat saavat mennä päin helvettiä. Mikä tahansa valtaeliitti pysyy vallassa tasan niin kauan, kun ei kiristä keskiluokkaa liikaa. (Uusinta: Elämää painekattilassa)

Se mitä en kerta kaikkiaan saa mahtumaan kallooni on se, että samat ihmiset kantavat huolta ilmastonmuutoksesta ja haluavat silti tänne haittamaahanmuuttajia moninkertaistamaan hiilijalanjälkensä. (Sama kuin edellä)

Kuten jenkeissä sanotaan: "Meidän olisi pitänyt poimia puuvillamme ihan itse." (Kaukaiset naapurit)

Minua on aina suunnattomasti huvittanut se, kuinka tietty väestönosa suu vaahdossa tolkuttaa, että syy islamilaisten maiden persläpisyyteen ei ole islamissa. He voivat olla tässä täysin oikeassa, tosin he eivät ole tulleet ajatelleeksi mikä on sitten se toinen vaihtoehtoinen selitys - jos olisivat sitä ajatelleet, niin varmaan valitsisivat mieluummin islamin syyttämisen. (Sama kuin edellä)

Ruotsin kuningashuoneessa on nyt jo seitsemäs polvi matuja menossa ja edelleen elävät kansan kustannuksella. (Uusinta: Gott schütze den König)

Sehän se tässä ottaa pattiin kun tämmöisellä amatöörillä osumatarkkuus ennusteissa on helvetin paljon parempi kuin päättäjillä. (Uutiskatsaus 34/2017)

Koska uuvatit ovat voineet keksiä itselleen noin pöljän uuden nimen vain laitamyötäisessä, sehän pitäisi olla Shininen thulevhaisuush eli ShiT. (Tuli iso petku)

Pistän pääni vadille tämän ennustuksen kanssa, mutta katsotaan tosiaan vuoden päästä miten meni. On myös huomattava, että tämä antaa optimistisemman arvion Suomen suhteen kuin useimmat suomalaiset arvioivat, sillä suomalaisista 54 % uskoo terrori-iskuun seuraavan vuoden sisällä. (Terrorismisimulaatio, ja kuinkas sitten kävikään?)

Mitä kovempaa realismi iskee kasvoille, sitä absurdimmaksi yritykset faktojen tukehduttamiseksi menevät. (Aivovirus)

Kaikkein vaarallisinta vihapuhetta on se vihapuhe, joka ei (vielä) täytä mitään vihapuheen kriteerejä. Sitä varten pitää keksiä uudet kriteerit. (Uutiskatsaus 14/2017)

Maailmassa on muutamia asioita jotka eivät lakkaa minua kummastuttamasta ja yksi niistä on se, kuinka pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään uskoessaan saavansa teoillaan sosiaalista hyväksyntää. (Kivuton on itsemurha)

Vuonna 2002 solmituista liitoista oli vuoteen 2012 mennessä eroon päättynyt lesboista 24 prosenttia, heteroista 21 prosenttia ja homoista 11 prosenttia. Tästä huomataan selkeästi, että parisuhteen vaikeus korreloi positiivisesti siinä mukana olevien naisten lukumäärän kanssa. (Uusinta: Kantapäät vastakkain)

Jos elämän tarkoitus on päästä leikkimään päivä prinsessaa, sen pitäisi olla miehelle signaali siitä että nyt on aika juosta ja kovaa, kun vielä ehtii. (Sama kuin edellä)

Voin kuvitella Nooan reaktion siinä vaiheessa kun arkki karahti Araratiin ja piti vapauttaa elukat: "Mihin vittuun minä ne satiaiset laitoinkaan?" (Uusinta: Tätä sinulle ei kerrottu rippikoulussa)

lauantai 30. joulukuuta 2017

Uusinta: Nainen 2.0

Lukijalle: Laitetaanpas näin lähestyvän uuden vuoden kunniaksi uusiksi pakina siitä, kuinka naiseen suunnitellut ohjelmistobugit korjataan. Nykyäänhän tämä on jo hyvässä vauhdissa työn alla, kun seksirobotit alkavat olla yhä enemmän ja enemmän realistisia. Usein pohditaan sitä, missä vaiheessa tietotekniikan ja tekoälyn kehitys on mennyt liian pitkälle. Nyt aletaan olla niillä rajoilla. Äskettäiset uutiset kertoivat, että seksiroboteille on jo tulossa keskustelukyky. Tässä ollaan jo erittäin riskialttiilla alueella. Niissä alkavat olla jo naisen hyvät puolet, mutta pitääkö ottaa riski niiden huonojenkin tulosta? Keskustelukyvystä on vain pieni askel nalkutukseen...:

Aatami oli viettänyt paratiisissa monta onnellista viikkoa. Vähitellen kaikki nurkat oli kuitenkin koluttu ja aika kävi pitkäksi. Niinpä Aatami otti telepatiapuhelun Jahvelle ja ei kun valittamaan:
- Kuules nyt pomo. Mulla on täällä tylsää. Ei oo mitään tekemistä.
- Jaahas. No, mulla jäikin vähän tuo luomistyö kesken. Yritä nyt itte saada tämän tason projekti valmiiksi kun kuuden päivän deadline painaa päälle ja seittemäntenä oli pakko pitää pekkasvapaata ja ottaa vähän häppendaalia. Vaan joutaahan tuota näin jälkikäteen korjailemaan. Mitäpä jos loisin sulle kaveriksi naisen?
- Naisen? Mikä se semmoinen on?
- Kaikkien toiveittesi täyttymys. Tasa-arvoinen kumppanisi, joka on kaunis, älykäs ja ymmärtäväinen. Nainen tukee sinua suunnitelmissasi ja kannustaa sinua kaikin tavoin eteenpäin. Siinä ohessa se hoitaa kotityöt.
- Joo! Kuulostaa kivalta! Tee mulle sellainen! Heti!
- No tuota. En minäkään nyt sentään pysty tyhjästä nyhjäisemään, tarvii vähän raaka-aineita. Minun pitäisi ottaa sinulta kylkiluu, toinen silmä, toinen korva, toinen käsi ja toinen jalka.
- Oho. Kuulostaa aika rajulta. Miten olisi, jos kokeilisit millaisen saisit aikaan pelkästä kylkiluusta?


Niin että tässä sitä sitten ollaan oltu vuosituhansia. Halvatun nynny tuo Aatami.

Nyt taivaallisista arkistoista on paljastunut, millainen oli Jahven alkuperäinen suunnitelma naiseksi. Tai tarkemmin ottaen sieltä paljastui karsintalista. Listassa on lueteltu ne seikat, jotka Aatamilta aiottujen varaosien puuttuessa jouduttiin poistamaan lopullisesta versiosta.

10. Moniajoprosessori
Tämä ominaisuus, mikä mieheltä täysin puuttuu, saatiin puutteellisista tarvikkeista huolimatta asennettua naiseen. Sen ansiosta naisella on kullanarvoinen ominaisuus mieheen verrattuna: nainen kykenee tekemään useita asioita samanaikaisesti. Hän pystyy kutomaan sukkaa, keskustelemaan ystävättärensä kanssa hands free päässä, seuraamaan telkkarista Salattuja elämiä ja suunnittelemaan mielessään seuraavan päivän ostoslistaa yhtäaikaisesti. Mies ei pysty näistä kerrallaan kuin korkeintaan yhteen. Valitettavasti naisen moniajoprosessoriin jäi asentamatta kaksi ominaisuutta. Ensinnäkin ohikytkentä, mikä mahdollistaisi yhteen asiaan keskittymisen kerrallaan. Tämän takia nainen ei pysty ymmärtämään asioita, joiden tajuaminen vaatii samanaikaisesti monien eri tietojen yhdistämistä. Yrittäkääpä huviksenne selittää naiselle, miten omakotitalon vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä toimii, niin tajuatte. Toinen puuttuva ominaisuus on se, että nainen ei kykene ymmärtämään, että mies ei pysty keskittymään kahteen asiaan yhtä aikaa. Tämän takia nainen saattaa tulla keskustelemaan olohuoneeseen suunnittelemiensa uusien verhojen värisävystä siinä vaiheessa, kun Suomi johtaa lätkän MM-finaalia 3-2, pelaa alivoimalla ja kellossa on 43 sekuntia aikaa jäljellä.

9. Soidinmenolohko
Tähän naisen aivolohkoon piti Aatamilta lohkaista silmän poistamisen yhteydessä noin 5 % miehen himolohkosta, mutta tekemättä jäi. Sen seurauksena nainen on monin verroin kiinnostuneempi soidinmenoista kuin itse asiasta. Vai luuletteko oikeasti, että kukaan mies olisi keksinyt mitään niin typerää kuin paritanssi? Ehei, mies haluaa käydä suoraan toimeen eikä haaskata aikaa turhaan pyörimiseen hyvän asian ympärillä. Ja sitten kaiken maailman television hömppäohjelmat vielä lietsovat tätä. Tuttavapiirissä tehdyn epävirallisen selvityksen mukaan 2/3 heteromiehistä haluaisi hirttää sen lurjuksen, joka keksi laittaa televisioon Tanssii tähtien kanssa.

8. Puuhasteluverkosto
Prosessorin jäätyä vajaaksi naisen aivoihin jäi ylimääräisiä johtoja, jotka ovat nykyisin sekavana ja hyödyttömänä vyyhtenä. Tämä on naisen aivojen ns. tippaleipälohko eli puuhasteluverkosto. Sen seurauksena naisen ja miehen tekemisten syy eroaa toisistaan. Mies tekee homman nopeasti ja tehokkaasti päästäkseen vetämään lonkkaa. Nainen taas puuhastelee, naiselle homman valmiiksi saaminen tarkoittaa sitä että sitten voi ruveta puuhastelemaan jotakin muuta. Mitatkaa mihin tahansa tehtävään teiltä ja naiselta kuluva aika. Takuuvarmasti mies tekee sen nopeammin. Tällä ei tarkoiteta sitä, että homma olisi aiemmin valmis – mies ei välttämättä viitsi hommaa aloittaa ennen kuin vasta joskus kun on pakko eli nalkutuskynnys ylittää viitseliäisyyskynnyksen. Mutta jos homman aloittamisesta mitataan sen päättymiseen kuluva aika, mies on nopeampi. Siksi miehet tuleekin työpaikalla asettaa tehtäviin, joissa tärkeää on lopputulos, naiset tehtäviin joissa tärkeää on läsnäolo.
Puuhasteluverkosto on sinänsä harmiton lisäosio aivoissa ja saa jäädä ennalleen, mutta sillä on eräs epämiellyttävä ja siksi poistettava sivuvaikutus. Siinä missä miehellä on mukavuusalue ja rentoutumisen paikka, naisella on epämukavuusalue. Havainnollistetaan asiaa esimerkillä huonelämpötilasta, mutta sama ilmiö on havaittavissa missä tahansa asiassa. Huonelämpötila on miehelle mukava vaikkapa silloin, kun se on välillä 20-22 astetta. Jos se on matalampi, mies vääntää termostaattia myötäpäivään, ja jos korkeampi, vastapäivään. Naisella taas on epämukavuusalue, joka on vaikkapa välillä 21-24 astetta. Lämpötilan ollessa epämukavuusalueen ulkopuolella valituksen aihe on arvattavissa, Jos lämpötila on alle 21 astetta, nainen valittaa kylmyydestä, jos yli 24 astetta, kuumuudesta. Epämukavuusalueella valituksena aihetta ei voi ennalta arvata. Jos lämpötila on välillä 21-24 astetta, nainen saattaa valittaa joko kylmyydestä tai kuumuudesta, ei voi etukäteen tietää kummasta. Siis olettaen että hänellä ei ole mitään tekemistä. Siksi puuhasteluverkostoa muutetaan siten, että jos puuhasteltavaa ei juuri sillä hetkellä ole, nainen kytkeytyy tyhjäkäyntitilaan nykyisen valitustilaan kytkeytymisen sijasta.

7. Sisäänrakennettu vanheneminen
Naisessa esiintyy vuosimallin ikääntyessä yleisestä kulumisesta aiheutuvaa ulkoisten ominaisuuksien heikkenemistä. Versiossa 1.0 tämä heikkeneminen näkyy sekä (a) kasvoissa että (b) vartalossa. Heikkenemisen aste on suuresti mallikohtaista, mutta väistämätöntä. Kuitenkin kasvojen osalta asiaa voi peitellä erilaisin peitemaalauksin, joiden valmistamiseen kuluukin iän myötä yhä suurempi osa naisen ajasta. Tästä aiheutuu osittain myös iän mukanaan tuoma kärttyisyys: turhauttaa, kun meikkauksesta osaa koko ajan enemmän ja enemmän ja siihen käyttää koko ajan enemmän aikaa, mutta lopputulos on vuosi vuodelta kehnompi. Toisaalta mikäli vartalo rupsahtaa, sen peitteleminen on huomattavasti hankalampaa silloin kun vaatteet on jo poistettu. Sekä omistajan että myös naisen hankintaa harkitsevan kannalta tämä sisäänrakennettu ikääntyminen toimii täsmälleen väärin. Kasvot eli se artikkeli, joka näkyy ulkomaailmalle ja jonka perusteella hankintapäätös tehdään, saattaa hämätä. Vastaavasti se osa naisesta mikä paljastuu vasta vaatteiden riisumisen jälkeen, on vasta liian myöhään päätöksenteon kannalta nähtävissä. Myös omistajan kannalta on ikävää, että naisen oleelliset osat rupsahtavat, kun taas julkisuuteen näkyvä puoli saattaa olla vielä kelvollisessa kunnossa. Siksi versiossa 2.0 rupsahtaminen keskittyy kasvoihin, kun taas vartalo pysyy pitkään ajokelpoisena. Näin naiseltakin säästyy aikaa, kun meikkaamalla ei enää kannata ajan hampaan puremia paikkailla ja omistaja on tyytyväisempi, kun vartalo on kunnossa. Rupsahtaneiden kasvojen ongelma on omistajan kannalta ratkaistavissa joko sopivalla asennolla tai paperipussilla. Jälkimmäistä menetelmää ovatkin muslimit käyttäneet menestyksellä pukemalla naisensa jätesäkkeihin, mikä onkin odotettavissa oleva innovaatio silloin kun maan naiset näyttävät jo nuorina siltä että parempi onkin peitellä.

6. Päätöksenteon viivytin
Tätä ei pidä sekoittaa seuraavaksi esiteltävään binäärilogiikkapiiriin. Jälkimmäisen tarkoitus on nimenomaan saada nainen tekemään selkeä päätös. Päätöksenteon viivyttimen tarkoitus on saada nainen odottamaan siihen asti, että päätös voidaan-oikeasti-tehdä. Eli kunnes kaikki tarvittava informaatio on hankittu. Nykyisessä karsitussa mallissa naisella on taipumus tehdä päätös kauan ennen kuin tarvitsee ja muuttaa sitä ennen päätöksen toimeenpanoa uusien tietojen muuttaessa olosuhteita. Tai uusista tiedoista riippumatta.

5. Binäärilogiikkapiiri
Kun naiselle esittää yksinkertaisen kysymyksen, johon on tasan kaksi vastausvaihtoehtoa eli kyllä tai ei, saa yksityiskohtaisen mutta silti epäselvän esityksen siitä, mitkä seikat päätökseen vaikuttavat, mitkä seikat siihen eivät vaikuta ja millä seikoilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa ja naapurin siskontytär on kuulemma saanut uuden työpaikan. Kun sitten kysyy tarkentavasti että oliko se nyt kyllä vai ei, saadut vastaukset voidaan jakaa kahteen perusluokkaan:
a) No etkö sinä nyt tuosta jo tajunnut?
b) Ei sitä nyt oikein tiedä, kun … ja äskeinen litania uusiksi tietyin variaatioin, joista aina ja poikkeuksetta puuttuu päätöksen kannalta oleellinen asia.
Molemmissa tapauksissa nainen tarkoittaa, että miehen pitää arvata mitä nainen haluaa.
Tämä ongelma ratkeaa, kun naiseen asennetaan binäärilogiikkapiiri. Piiri aktivoituu, kun mies esittää kysymyksen muodossa: Kyllä vai ei, ei tarvitse perustella.. Tällöin piiri palauttaa suullisen kyllä tai ei –vastauksen. Pieni riski on olemassa piirin ylikuumenemiseen, jolloin sen rikkoutumisen varalta asennettu ylijännitesuoja palauttaa vastauksen tee kuten haluat - ja todella tarkoittaa sitä.

4. LVI-systeemi
Huomaa helposti, että Jahve ei ollut koulutukseltaan aluesuunnittelija. Yhdenkään paikkakunnan asemakaavaa ei takuulla ole suunniteltu samalla tavalla kuin naisen: huvipuisto ja kaatopaikka naapuritonteilla. Versioon 1.0 jäi tämä systeemi, parannettua versiota jommankumman toiseen paikkaan sijoittamiseksi ei ehditty edes suunnitella. Konstaapeli Artturi Reinikaisen esitys olisi ihan varteenotettava vaihtoehto.

3. Prosessorin päivitys
Naisen aivojen prosessorin kellotaajuudessa jouduttiin tekemään kompromissi ja kuten kompromisseissä yleensä käy, lopputulos oli huonompi kuin kumpikaan alkuperäisistä vaihtoehdoista. Tällä hetkellä naisen aivot toimivat siten, että naisella on kova pyrky miesten hommiin, mutta taajuus ei kuitenkaan riitä. Lopputulos on useimmiten se, että nainen omaksuu kaikki miehen huonot ominaisuudet mutta ei mitään hyvistä. Ei tuolla prosessoritaajuudella mitään keksintöjä tehdä. Kaikki keksinnöt ovat miesten tekemiä ja niiden tarkoitus on saada naisilta seksiä. Ainoa naisen ikinä tekemä keksintö on astiankuivauskaappi. Jos miehet eivät haluaisi naisilta seksiä, niin naiset eläisivät edelleen luolissa sen astiankuivauskaappinsa kanssa. Ihmetellen että mihin hittoon tuotakin tarvitaan, koska miehet eivät olisi keksineet astioita.
Versiossa 2.0 naisen aivojen prosessori päivitetään joko pykälää heikommaksi tai pykälää tehokkaammaksi. Mikäli se päivitetään pykälää heikommaksi, ero miehiin on niin iso että naiset eivät elätä turhia harhakuvitelmia. Jos taas se päivitetään pykälää tehokkaammaksi, on prosessori riittävän tehokas siihen, että nainen kykenee huomaamaan eron mieheen olevan olemassa eikä tule sotkeutumaan miesten hommiin.

2. Tukikahvat
Vastoin yleistä harhaluuloa naisella ei ole 200 luuta enemmän kuin miehellä – ei naisella ole mekaanisia aivoja, vaikka joskus vaikuttaakin että päässä kolisee kun ajatusprosessi pyörii. Sen sijaan alkuperäisessä suunnitelmassa oli asentaa naiseen ylimääräiset luut, jotka olisivat molemmin puolin kroppaa lantioon kiinnittyneinä kahvoina. Kätevät tietyissä tilanteissa.

1. Tekstitysnäyttö
Naisen version 2.0 otsaan tulee näyttötaulu, joka aktivoituu naisen avatessa suunsa. Tauluun ilmestyy käännös siitä, mitä nainen oikeasti tarkoittaa puhuessaan. Tällä tavoin miehen ei tarvitse kuunnella naista, vaan hän voi lukea selväsanaisen – ja yleensä myös lyhyemmän – tekstin suoraan otsasta. Nainenkin on tyytyväisempi, kun miehen katse pysyy kasvoissa eikä harhaudu tisseihin.
Periaatteessa yksinkertaisempi ratkaisu olisi tosin se, että nainen sanoisi mitä oikeasti tarkoittaa. Tämän bugin korjaaminen ohjelmistosta olisi kuitenkin sellainen urakka, ettei edes Jahve siihen pysty, vaikka saisi Allahilta virka-apua.