Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


tiistai 26. kesäkuuta 2012

Välihuomautus 33: Helsingin EM-kisat

Kolmannen kerran historiassa yleisurheilun EM-titteleistä kamppaillaan Suomessa ja Olympiastadionilla. Kehotan kaikkia televisionkatsojia kytkemään apinasuodattimen päälle, Jaskan ruma naamataulu saattaa muuten näkyä töllöttimessä. Tässä pikakatsaus keski- ja kestävyysmatkojen suomalaistilanteeseen.

M 800 m : Tommy Granlund
Viime hetkellä joukkueeseen valittu Granlund ei ole tällä kaudella ihmeitä esittänyt, paras tulos 1.49,51 riittää Euroopan tilastoissa sijalle 161. Mahdollisuudet alkueristä selviämiseen perustuvatkin taktiseen sumppujuoksuun. Kuten viime vuoden Ruotsi-ottelussa nähtiin, tämä mies ei pyytele anteeksi ahtaissa paikoissa.

M 1500 m : Niclas Sandells
Kolmas sija Oslon timanttiliigan osakisassa ajalla 3.38,08 kertoo, että vuosia odotettu murtautuminen uudelle tasolle on tosiasia. Yllätysmahdollisuudet ovat täysin realistiset mihin tahansa asti, jopa SE on vaarassa. Alkueristä on kuitenkin ensin selvittävä kunnialla. Kysymysmerkki on, miten vaikuttaa kolme päivää ennen alkueriä Sandellsin mahdollisesti juoksema vitonen.

M 5000 m : Niclas Sandells
Yllätysvalinta isäntämaan etuoikeudella. Fiksu veto, vaikka mies on juossut urallaan 5000 metriä vain kahdesti ja edellisestä kerrasta on yli kymmenen vuotta. Ennätys on yli 16 minuuttia, juostu 16-vuotiaana. Oleellinen pointti on se, että jos ja kun mailerilla on riittävästi kestävyyttä, taktiikkajuoksussa viimeisen kilometrin kova veto voi tuoda ihan mitä tahansa. Valitettavasti taktiikkajuoksua ei liene luvassa, koska muuan Mo Farah on mukana. Toisaalta jos kukaan ei uskalla seurata irtioton tekevää Farahia, muut mitalit voidaan aivan hyvin ratkaista mailerien kirikamppailussa.

M 10 000 m : Jarkko Järvenpää
Tampereen miehellä on päättäväistä asennetta hommaan. Tällä kertaa kyseessä on kuitenkin puhtaasti opintomatka. Kestävyys ei riitä, jos juostaan alle 28 minuutin eikä nopeus riitä, jos viimeiset kolme kilometriä kiihdytetään. Aiempien juoksujen perusteella on silti odotettavissa, että tämä mies taistelee pidemmälle kuin osataan odottaa. Tulevaisuuden miehiä, jos kyvyt kaulasta alaspäin riittävät ja pysyy terveenä.

M 3000 m esteet : Jukka Keskisalo
Mistä pirusta minä voisin tietää kun kukaan muukaan ei tiedä?

N 800 m : Suvi Selvenius
Karin Storbackan köhiessä allergiaansa Suvi pääsi vielä toistamiseen arvokisoihin. Kymmenen vuotta sitten muuan Suvi Myllymäki juoksi EM-Münchenissä rohkean ennakkoluulottomasti. Totesin, että tuosta mimmistä tulee vielä jotakin. Sitten kävi se valitettava punttitreenionnettomuus, joka olisi katkaissut vähänkin sisuttomamman juoksijan uran. Toinen ulkoratojen arvokisaedustus tulee vasta nyt. Ihmeitä pitää silti tapahtua, jos meno ei katkea alkueriin.

N 1500 m : Johanna Lehtinen
Sijoitus Euroopan tilastoissa 98. Ei mahdollisuuksia vauhtijuoksussa. Ei riittävää kirikykyä taktiikkajuoksussa. Johtopäätös: 1500 m on sivumatka, joka on ohjelmassa koska 5000 metriä juostaan ensin. Ei olisi mitään järkeä juosta tonnivitosta, jos vitonen olisi sen jälkeen.

N 5000 m : Johanna Lehtinen
Sijoitus Euroopan tilastoissa 34. Taktiikkajuoksu olisi toivomus hyvälle haltiattarelle, kun nyt sattuu olemaan mailerin kirikyky. Taktisesti viisaana juoksijana (lakinaisen koulutus auttaa) ja jos riittävää röyhkeyttä löytyy (lakinaisen koulutus auttaa tässäkin) saattaa pyrkiä hallitsemaan juoksun käsikirjoitusta hidastamalla vauhtia ja kyttäilemällä. Pieni yllätysmahdollisuus muhii ilmassa, tällä kaudella juostut kolmosen ja vitosen ennätykset kertovat kovasta kunnosta. Kokonaan toinen asia on, tavoitteleeko hän menestystä vai Lontoon B-rajaa. Nämä tavoitteet ovat todennäköisesti keskenään ristiriitaisia.

N 3000 m esteet : Sandra Eriksson
Tällä kaudella 9.51,41 eli kuusi sekuntia omasta ja kymmenen Suomen ennätyksestä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Yhtäkään nappijuoksua ei ole osunut kohdalle. SE-mahdollisuus on enemmän kuin realistinen EM-kisoissa. Ensin on kuitenkin selvittävä torstaiaamun alkueristä. Finaalissa SE riittänee pisteille, mutta ei missään nimessä mitaleille. Siis vauhtijuoksussa. Taktiikkajuoksussa Sandran kirikyky ei riitä parhaita vastaan, mutta puhtaasti sijoitusodotusten kannalta on yhdentekevää, mennäänkö kovaa vai taktikoiden.

Yhteenveto: Yksikään suomalaisjuoksija ei ole mitalisuosikkien joukossa ja puolueeton tarkkailija epäröisi pitkään yhdenkään sijoittamista edes kahdeksan joukkoon ennakkokaavailuissa. Kuitenkin yhdeksästä suomalaismatkasta viidellä on juoksija, jolla on hyvät mahdollisuudet tähtien ollessa suotuisassa asennossa. Todennäköistä on, että ainakin joku näistä onnistuu.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Liput liehuen

Maailmassa on karvan verran alle 200 itsenäistä valtiota, tarkka määrä riippuu laskutavasta. Yksi itsenäisen valtion perustuntomerkeistä on oma lippu. Jokaiseen lippuun taas liittyy oma taustatarinansa; mitä lipun värit symboloivat, mikä on lipussa olevan kuvion merkitys. Lippuja tutkivaa tiedettä nimitetään veksillologiaksi. Paras lähde erilaisten lippujen näkemiseen on puolestaan Flags of the World -sivusto, josta löytyy lähes satatuhatta lippukuvaa - joukossa kaikkien maiden historialliset liput ja useimmat osavaltioiden, kaupunkien, järjestöjen ja muiden vastaavien liput.

Monen lipun kuvio, muoto tai historiallinen tarina on tapaus sinänsä. Seuraavassa erikoisten lippujen TOP 10:

10. Itävalta
Tiukka kysymys: minkä Euroopan maan valtiolipussa on sirppi ja vasara? Tällä kertaa kyseessä ei ole mikään kommunismista unohtunut jäänne, vaan Itävallan perinteinen lippu. Se normaali Itävallan lippu on puna-valko-punainen, mutta valtiolipussa on valtion vaakuna kuten Suomellakin. Itävallan vaakunassa taas on kotka, jonka kynsissä ovat sirppi maanviljelyksen ja vasara teollisuuden symbolina.

9. Afganistan
Afganistanin lipussa ei ole sinänsä mitään erikoista. Siis nykyisessä. Ainakaan siinä, mikä oli nykyinen tätä kirjoittaessa. Afganistanilla on nimittäin viimeisen sadan vuoden aikana ollut käytössä 18 erilaista virallista lippua. Niistä kymmenen viimeistä viimeisen 40 vuoden aikana - on siinä ollut ihmisillä opettelemista.

8. Romania ja Tsad
Monet liput muistuttavat toisiaan, mutta itsenäisten maiden lipuista nämä kaksi ovat kaikkein eniten toistensa kaltaisia. Molemmat ovat pystytrikoloreita värien järjestyksen ollessa sininen-keltainen-punainen ja korkeus-leveys -suhteen 2:3. Ainoa ero on sinisen värisävyssä. Tsadin lipun sininen on jonkin verran Romaniaa tummempi. Tämäkin valinta menee väärinpäin, koska Tsadissa paistaa jatkuvasti aurinko, joten lippu haalistuu nopeammin kuin Romanian lippu.Punavalkoiset Indonesian ja Monacon liput ovat väreiltään ja asettelultaan täsmälleen samanlaiset, mutta ne eroavat toisistaan korkeuden ja leveyden suhteessa.

7. Vanuatu
Suvaitsevaisto ei ole - vielä - esittänyt Suomen lipun muuttamista sillä perusteella, että sen risti sortaa ei-kristittyjä vähemmistöjä. Uskonnolliset symbolit ovat lipuissa yleisiä, etenkin islamilaisissa maissa. Siellä lippu ilman puolikuuta on kuin talo ilman aitan polulla astelevaa neljää burkha-asuista emäntää. Siinä missä suvaitsevaisto toistaiseksi sietää siniristilippua, he luultavasti saisivat paskahalvauksen jos asuisivat Vanuatussa. Sikäläisen lipun petollisen kauniilta näyttävä kaarikuvio näet esittää villisian torahammasta. Maan muutama sata muslimia eivät ole tiettävästi asiasta valittaneet, raukkaparoilla kun ei ole puolestaloukkaantujia kuten Suomessa.

6. Mosambik
Afrikan edistyksellisyyttä vanhan ja luutuneen Euroopan rinnalla kuvaa hyvin Mosambikin lippu. Siinä missä eurooppalaisissa vaakunoissa on miekkoja ja muita nykyään hyödyttömiä aseita, Mosambik räväyttää Kalasnikov-rynnäkkökiväärillä.

5. Yhdysvallat
Useimmat toki tietävät Yhdysvaltain lipun tähtien määrän kuvastavan 50 osavaltiota ja kolmentoista raidan kuvaavan alkuperäisiä osavaltioita. Lipun kehitykseen liittyy kuitenkin vähemmän tunnettuja yksityiskohtia. Ensimmäisessä lipussa oli tietysti vain 13 tähteä. Osavaltioiden määrän kasvaessa seuraavassa oli 15 tähteä - mutta myös 15 raitaa. Kun päädyttiin 20 osavaltioon, raitojen määrä pudotettiin takaisin alkuperäiseen ja hyvä niin - koettakaapa kuvitella 50-raitaista USA:n lippua. Tähtien ryhmittelyä ja suuntausta ei myöskään oltu määrätty, joten niistä nähtiin mitä erilaisempia variantteja. Nykyään laki säätelee lipun käyttöä tarkasti, mutta kaikki aiemmat liput ovat myös virallisia niin kauan kun ovat käyttökelpoisia. Tämä olikin kätevä sääntö 50-luvun lopussa, kun Alaska ja Havaiji hyväksyttiin vuoden välein osavaltioiksi. Lipun muuttuessa olisi kaikkien pitänyt vaihtaa ensin 48-tähtinen 49-tähtiseen ja heti perään 50-tähtiseen. Jos jonakin päivänä Yhdysvallat saa 51:n osavaltion (Washingon D.C., Puerto Rico ja Mariaanien saaristo ovat vahvimmat ehdokkaat), tulee ongelma koska 51 tähteä on vaikea ryhmitellä riveihin. Villejä arvauksia 51-tähtisen lipun muodosta onkin jo esitetty.

4. Ruanda
Jos lippuun asetetaan jokin kuvio tai siinä on ylipäätään mitään epäsymmetristä, tämä epäsymmetrinen osa sijoitetaan aina tangon puolelle. Siis TANGON PUOLELLE! Ymmärsittekö siellä Ruandassakin? TANGON PUOLELLE! Plääh. No ei sitten, pitäkää tunkkinne ja aurinko sillä puolella, että lippu näyttää todella höhlältä liehuessaan. Toisaalta mitä muutakaan voi odottaa jengiltä, jonka edelliseen lippuun oivallettiin lätkäistä keskelle iso R-kirjain erottamaan sitä muuten samanlaisesta Guinean lipusta.

3. Nepal
Klassinen tietokilpailukysymys: mikä on ainoa maa, jonka lippu ei ole suorakulmio? Nepalin lippu koostuu kahdesta kolmiosta, jotka ovat perua Rana-dynastian kahdelta kilpailevalta sukuhaaralta. Tai sitten ei. Geometrisesti ottaen kyseessä ei ole kaksi kolmiota, ellei sitten hyväksytä sitä, että kolmiot sijaitsevat osittain päällekkäin. Ja aika harva lienee kiinnittänyt huomiota siihenkään, että kolmiot eivät ole yhtenevät; alempi on suorakulmainen, tasakylkinen kolmio ja ylempi ei. Lipun piirtäminen on temppu sinänsä, mutta onneksi hommaan on määritetty yksityiskohtaiset ohjeet.

2. Paraguay
Jaa että mitäkö omituista on Paraguayn lipussa? Vaakatrikolori kolmella värillä (punainen, valkoinen, sininen), jotka vieläpä ovat yleisimmät lipuissa esiintyvät värit. Näitä formaatteja löytyy kymmenittäin, vaikka huomioitaisiinkin keskelle lätkäisty vaakuna. Vaan kierretäänpä toiselle puolelle lipputankoa. Toisella puolella ei olekaan vaakunaa, vaan valtiovarainministeriön sinetti. Paraguayn lippu onkin maailman ainoa valtiolippu, jonka puolet poikkeavat toisistaan. Neuvostoliiton lippu oli toiselta puoleltaan virallisesti punainen ilman sirppiä, vasaraa ja tähteä, mutta käytännössä kaikki NL:n liput olivat samanlaisia molemmin puolin.

1. Filippiinit
Filippiinien lipussa on tangon puolella valkoinen kolmio, jossa on kuvattu aurinko ja kolmion jokaiseen nurkkaan kolme tähteä. Lipun muun osan yläosa on sininen ja alaosa punainen. Paitsi jos maa on sodassa. Tällöin lippu käännetään ylösalaiseen asentoon, punainen ylös ja sininen alas. Tangonpuoleinen kolmio on symmetrisenä edelleen samanlainen. Yhdysvaltain lipulla on hieman samantapainen symboliikka - sen ripustaminen ylösalaisin on hätämerkki. Pahat kielet väittävät, että myös Italian lippu on sota-aikana erilainen kuin rauhan aikana - sodan syttyessä viher-valko-punaisesta pystytrikolorista poistetaan sekä vasen että oikea reuna ja jäljelle jäänyt keskiosa käännetään vaakatasoon.

Mutta tänä iltana Jaska menee pihalle, laskee Karjalan viirin alas ja nostaa Suomen lipun salkoon juhannuksen kunniaksi!

torstai 14. kesäkuuta 2012

Välihuomautus 32: Jalkapallovariaatioita

Nimimerkki Vieras esitti kommentissaan kysymyksen: Jalkapallon arvokisoissa on lohkovaihe ja jokaisessa alkulohkossa neljä joukkuetta. Jokainen lohkon joukkue pelaa yhden kerran toista lohkon joukkuetta vastan eli kolme ottelua. Joukkueen tulos jokaisesta ottelusta on joko voitto, tasapeli tai tappio. Lohkovaiheen pelejä on yhteensä kuusi kappaletta. Miten monella eri tavalla lohkovaihe voi päättyä yhdessä lohkossa?

Kysymyksen yksi tulkinta osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi. Siinä kysymys ymmärrettiin seuraavasti: Miten monta erilaista pistejakaumaa voi esiintyä?

Tähän vastatakseni tein pienen ohjelmoinnin. Ensinnäkin päätin, että asiaa käsitellään sijoitusneutraalisti eli tutkitaan ainoastaan vaihtoehto, jossa joukkueet päätyvät sarjataulukossa järjestykseen ABCD. Tämän järjestyksen sisällä sitten tutkitaan, kuinka monta erilaista variaatiota loppupisteillä voi olla. (Luonnollisesti sijoitusneutraalius unohtaen laskettu vaihtoehto saadaan kertomalla tämän laskun lopputulos luvulla 4! = 24.)

Esimerkiksi, jos joukkueet pelaavat siten että parempi voittaa aina huonompansa, saatu pistejakauma on 9,6,3,0, lyhyesti kirjoitettuna 9630. Eli lohkovoittajalla on kolme voittoa ja siis 9 pistettä, kakkosella kaksi voittoa ja yksi häviö eli kuusi pistettä jne.

Näin ei tietenkään käy kovin usein, vaan esiintyy ristiinpelaamista ja tasapelejä. Kaikki mahdolliset pistevariaatiot eivät kuitenkaan ole mahdollisia, esimerkiksi yksikään joukkue ei voi päätyä kahdeksaan pisteeseen. Samoin lohkokakkonen ei voi saada viittä pistettä, mikäli lohkovoittajalla on yhdeksän pistettä, tai vaikkapa ihan järkevältä kuulostava vaihtoehto 7532 on mahdoton, vaikka "naapurivariaatiot" 7540 ja 7531 ovat mahdollisia.

Tietokone sylkäisi ulos 40 erilaista pistevariaatiota. Sitten tuli tietysti mieleen tutkia, löytyykö jokaisesta ainakin yksi toteutunut esimerkki. MM-kisoissa voitosta on jaettu kolme pistettä vuodesta 1994 alkaen, mutta MM-kisojen läpikäynti ei riittänyt alkuunkaan, eikä olisi voinutkaan, koska alkulohkoja on tällä systeemillä pelattu vain 38 kautta aikojen. Alkoi kyllä lupaavasti, kun vuoden 2010 kaikki kahdeksan alkulohkoa päättyivät eri pistejakaumaan. 21 variaatiota on jo ainakin kerran toteutunut, kun taas 19 variaatiota on vielä MM-tasolla näkemättä. Sitten tutkin vielä eri maanosien mestaruusturnaukset ja nuorten MM-kisat ja johan alkoivat aukot täyttyä. Sitä pienempiin kisoihin en viitsinyt enää mennä. Täyttämättä jäi kaksi koloa. Seuraavassa on lueteltu jokainen variaatio ja yksi esimerkkilohko, jossa se on toteutunut. Koodina on kisat, vuosi ja alkulohkon tunnus. Lisäksi niissä variaatioissa, jotka ovat jo MM-kisoissa esiintyneet, viimeisenä esiintymiskertojen lukumäärä. WC = MM-kisat, EC = EM-kisat, CA = Copa America, ACN = Afrikan mestaruuskisat, AFC = Aasian mestaruuskisat, OG = olympialaiset, WYC = 20-vuotiaiden MM-kisat, WJC = 17-vuotiaiden MM-kisat.

9630: WC2010E3
9611: WC2006H1
9440: WC2002B2
9431: WC2010B1
9421: WC2006D3
9333: ACN2006D
9222: WYC2005A
7730: WC2006C2
7711: WYC2011E
7640: EC1996D
7631: WC2006E2
7621: EC2004B
7540: WC2010G3
7531: WC2006B3
7521: WC2002A2
7441: WC2010A1
7433: WC2002D2
7432: AFC2007B
7431: AFC2000C
7422: AFC2000A
7322: WC1998B1
6660: WC1994D2
6641: WC2010H1
6633: EC2008A
6541: WC1998A2
6522: WJC1999C
6443: WC2010D2
6442: EC2000C
5550: EC2004C
5541: WC2010C2
5532: OG2000C
5531: WC1998E1
5522: ACN2008D
5443: ACN2010A
5442: CA2007A
5432: WC2010F1
5332: -
4444: WC1994E1
4443: ACN2010D
3333: -

Jotkin yhdistelmät ovat tietysti muita yleisempiä, koska ne voivat toteutua usein eri tavoin. MM-kisoissa yleisimmin toteutuneet ovat 9630 (ei kovin yllättävää), 9421, 7540 ja 7531, kukin kolmesti. Vähän "järjenvastaiselta" vaikuttaa 4443. Se syntyy siten, että kolme joukkuetta voittaa keskinäiset pelinsä ristiin ja neljäs pelaa kaikki pelinsä tasan. Samoin 9222 kuulostaa eksoottiselta, mutta hetken miettimisen jälkeen oivaltaa mistä on kyse. Mikäli kaksi joukkuetta neljästä pääsee jatkoon, kyseinen yhdistelmä tarkoittaa sitä, että kahdellakin pisteellä voi selviytyä. Vastaavasti yhdistelmässä 6660 kuusikaan pistettä ei välttämättä riitä. Toteutumattomia yhdistelmiä millään tutkituista tasoista ovat 5332 ja 3333. Jälkimmäinen syntyy vain ja ainoastaan siten, että kaikki lohkon kuusi peliä päättyvät tasan. Pienoinen yllätys oli, ettei aineistoon osunut yhtään tällaista lohkoa. Yhdistelmän 5332 toteutuminen puolestaan vaatii seuraavaa kombinaatiota joukkueiden paremmuusjärjestyksen ollessa ABCD: B ja C pelaavat kaikki ottelunsa tasan ja A voittaa D:n. Mikäli kolme pistettä voitosta olisi ollut käytössä jo 1990 MM-kisoissa, lohko F olisi päättynyt jakaumaan 5332.

Jos joku löytää esimerkkiturnauksen jommallekummalle puuttuvalle variaatiolle, kommentoikoon!

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Alavilla mailla Halla-ahon vaara

Jussi Halla-aho sai korkeimmasta oikeudesta kovennettua. Rangaistus itsessään ja etenkin sen kovennus on merkityksetön - 30 päiväsakosta 50:een. Tärkeämpää on ensinnäkin se, mitä rangaistus viestii. Toiseksi se, miten Halla-aho tuomioonsa suhtautui eli leimasi sen muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi tulkinnaksi.

Halla-ahon tuomiota on pidetty monin eri syin sekä ansaittuna rangaistuksena että käsittämättömänä oikeusmurhana. Samaten hänen tuomiostaan antamiaan lausuntoja sekä aiheellisina että - etenkin oikeusoppineiden taholta - Suomen oikeusjärjestelmää halventavina. Käyn tässä läpi muutamia yleisimmin esitettyjä kestämättömiä perusteluja ja ammun ne alas yksi kerrallaan.

Väite 1. Halla-ahon alkuperäinen kirjoitus oli peilikuva Kaleva-lehden pääkirjoituksesta, jossa todettiin päissään surmaamisen olevan suomalaisten kansallinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre. Halla-aho taas totesi tekstissään (josta löytyy myös sensuroimattomia versioita) ohikulkijoiden ryöstelyn ja verovaroilla loisimisen olevan somalien kansallinen, ehkä jopa geneettisen erityispiirteen. Eli täysin yksi yhteen Kalevan kanssa. Tästä voi muuten sivumennen huomauttaa, että prosentuaalisesti aika harva suomalainen on surmannut päissään - tai edes selvin päin - ketään, mutta somaleista melkoinen prosentti on rikollisia ja valtaosa elää täysin verovaroilla. Henkilökohtaisesti tunnen tuhansia suomalaisia ja heistä tietääkseni yksi on kännipäissään tehnyt murhan. Sen sijaan tuntemistani muutamista somaleista en tiedä yhdenkään tehneen Suomessa päivääkään palkkatyötä ja ainakin yhden tiedän syyllistyneen ryöstöön. Halla-ahon puolustelijat sanovat, että myös Kaleva olisi pitänyt tuomita, koska tapaukset olivat identtiset.
Kumous 1. Oleellinen asia on se, että Kaleva puhui suomalaisista ja Halla-aho somaleista. Halla-aho kävi tässä toisten kimppuun, kun taas Kaleva arvosteli omiaan. Näin ollen Halla-aholle kuuluikin tuomio, itseään ja omaa kansaansa hän olisi kyllä saanut rauhassa arvostella vaikka miten paljon. Lisäksi on otettava huomioon, että suomalaisilla on tänne syntyneinä tiettyjä velvollisuuksia, kun taas somalit ovat tulleet täysin toisenlaisesta kulttuurista ja heidän mahdolliset sopeutumisvaikeutensa ovat ymmärrettäviä. Halla-aho nimenomaan kirjoituksessaan totesi, että emmehän voi ajatella, että Suomessa eri ihmisiä koskisivat eri säännöt. Tämä osoittaa hänen rasistisuutensa, sillä hän ei ole millään tavoin valmis ymmärtämään somalien ongelmia vaan törkeästi vaatii heiltä samoja käytösnormeja kuin suomalaisilta.

Väite 2. Halla-ahon tuomiossa toinen loukkaavaksi katsottu kohta oli se, jossa hän totesi islamin olevan pedofiliauskonto. Perusteluna hän esitti historialliseksi totuudeksi tunnetun tiedon siitä, kuinka Muhammad kihlasi 6-7 -vuotiaan Aishan ja harjoitti tämän kanssa seksiä Aishan saavutettua yhdeksän vuoden kypsän iän. Islamin mukaan Muhammad on esikuva ja kaiken kritiikin yläpuolella. Eikä tarvitse kovin tehokkaasti etsiä, kun löytää pilvin pimein esimerkkejä vastaavan ikäisinä naitetuista tytöistä nykyisestäkin muslimimaailmasta. Tämän kertomisesta Halla-aho sai tuomion islamin loukkaamisesta. Jos hänet olisi heitetty vankilaan, Amnesty olisi tuskin korvaansa lotkauttanut, koska Halla-aho ei olisi ollut mielipidevanki - eihän hän sanonut mielipidettä, vaan faktan. Faktavanki? Halla-ahon puolustelijoiden mukaan yhdeksänvuotiaaseen tyttöön sekaantuminen on pedofiliaa eikä tosiasian sanomisesta saa rangaista.
Kumous 2. Muhammad ei asunut Suomessa 2000-luvulla. Arabian niemimaalla 1400 vuotta sitten olivat eri lait voimassa. Muhammad ei tehnyt mitään laitonta, hän toimi niiden normien mukaan mitkä hänen yhteisössään vallitsivat tuolloin ja suurelta osin vallitsevat vielä nykyäänkin. Emme voi tuomita nykylakien mukaan. Muhammadin syyttäminen pedofiiliksi on tasan yhtä tuomittavaa kuin sakkojen vaatiminen meidän keski-ikäisten vanhemmille siitä hyvästä, että jouduimme lapsina matkustamaan takapenkeillä ilman turvavöitä. Aika aikaa kutakin, ei Muhammadia eikä ketään muutakaan vastaavalla tavalla oman aikansa ja maansa lakia säntillisesti noudattaunutta voida tuomita myöhempien mittapuiden mukaan. Halla-ahon tuomio tuli tässäkin kohtaa täysin aiheesta, hän syytti pyhää miestä rikolliseksi.

Väite 3. Pykälä, jonka perusteella Halla-aho on tuomittu, on ns. blankopykälä. Se on niin laveasti kirjoitettu, että tuomion voi saada melkein kuka tahansa melkein mistä tahansa. Tai tuomio voidaan vastaavasti jättää antamatta. Aivan kuten Neuvostoliiton rikoslain kuuluisa pykälä 58 neuvostovastaisesta toiminnasta. Halla-aho valikoitui maaliksi vain siksi, että hän sattuu olemaan perussuomalainen ja piikki valtaeliitin persiissä.
Kumous 3. Laissa on aina tulkinnanvaraa. Jos Jaska B. sattuu ajamaan kauniina sunnuntaisena kesäaamuna kello viisi typötyhjällä suoralla valtatiellä 92 km/h 80 km/h alueella ja poliisi pysäyttää, niin pitäisinpä melkoisen todennäköisenä että poliisisedät tyytyvät sanomaan Jaskalle "soo-soo, ajelepa vähän varovammin jatkossa." Vaan antaapa olla, jos Jaska B. ajaa tapaninpäivänä klo 21 sankassa lumipyryssä samalla rajoitusalueella ruuhkaisessa mutkassa 92 km/h Kissalan poikien tutka-auton tullessa vastaan, niin lompakko kevenee varmasti. Nythän tosiasia on se, että Halla-aho on näykkinyt kantapäitä sen verran pitkään, että olosuhteet huomioiden hän tuomionsa tietysti ansaitsi. Kuka tahansa muu olisi selvinnyt ystävällisellä huomautuksella, jos olisi edes siihen vaivauduttu. Ja onhan Halla-ahon pärstäkerroinkin niin ärsyttävä. Laissa on ja siinä tuleekin olla tulkinnanvaraa juuri tällaisten tapausten varalta.

Väite 4. Halla-ahon kannattajat ovat toistelleet Mestarinsa kommenttia, jossa hän totesi korkeimman oikeuden päätöksen olevan muutaman yksittäisen ihmisen mielipide.
Kumous 4. Tähän ovat oikeastaan jo niin monet lakimiehet puuttuneet, että ei tarvitsisi maallikon sanoa enää mitään, mutta siltä varalta että joku ei ole vielä kuullut. Siis eihän kyseessä ole mielipide. Kyseessä on oikeuden tarkkaan punnittu päätös ja se on ehdotonta totuutta. Käräjä- ja hovioikeudet saattavat päätyä hieman erilaisiin tuloksiin, mutta Korkein Oikeus ei tee virheitä - eihän sen nimi muuten olisikaan Korkein. Oikeustieteissä laki ja sen tulkinta ovat tasan yhtä absoluuttisia totuuksia kuin fysiikassa Newtonin gravitaatiolaki. Ne eivät voi olla muuta kuin yhdenlaisia.

Väite 5. Monet muiden puolueiden poliitikot, keulassa Jan Vapaavuori, ovat vaatineet Halla-ahon eroa hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä ja ainakin käytäväpuheissa on kuiskuteltu jopa koko eduskunnasta erottamisesta. Tähän kannattajat ovat vastanneet, että Halla-aho on tehtäväänsä kansan äänillä valittu eikä ole olemassa mitään merkkejä siitä, että hänen äänestäjänsä olisivat vetäneet tukensa pois.
Kumous 5. Valitettavasti on luultavasti siten, että Halla-ahoa ei voida laillisesti erottaa sen paremmin hallintovaliokunnan puheenjohtajan kuin kansanedustajankaan tehtävästä. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että hänen ymmärtämättömät kannattajansa tukevat yhä häntä. Tuollaisesta teosta tuomion saanut henkilö on kelvoton kansanedustajaksi, joten Vapaavuoren vaatimukset ovat ymmärrettäviä. Olisi ihan eri asia, jos Halla-aho olisi saanut tuomioita vähemmän vakavista rikoksista, kuten pahoinpitelyistä, varkauksista tai rattijuopumuksista. Pahoinpitely ja varkaus esimerkiksi kohdistuvat vain pariin ihmiseen ja rattijuopumus on yleensä uhriton rikos siinä missä Halla-ahon törkeät faktojen paljastamiset loukkaavat yli miljardia muslimia.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Vanha suola

1992
Laitan nyt varmuuden vuoksi vielä kuudennenkin mitallisen kahvia, olisi turhan noloa jos loppuisi kesken. Mistä minä tiedän, millainen Oiva on kahvia juomaan? Minulle riittää kaksi kupillista. Toisaalta jos se ottaa kolmannen kupin, niin kai minun seuran vuoksi pitää ottaa myös. Enkä napsauta sitä keitintä vielä päälle, on tässä vielä puoli tuntia. Muistinhan ottaa sen reunimmaisen pullapalan pois lautaselta, se on kuitenkin vähän kuivettunut? Muistin minä. Oikaisen vielä vähän hametta. Noin. Onhan täällä nyt siistiä ... no mitä minä nyt hermoilen. Kuin mikäkin tytönhupakko, vanha ihminen. Rauhoitu. Istun nyt vähäksi aikaa. Enkä istu, hame menee ryppyyn. Istun sittenkin. Onkohan Oiva yhtä pistoksissa? Tuskin sentään niin pahasti kuin edellisellä kerralla tässä talossa.

1938
- Vai että kihloihin? Ja milläs meinaatte sitten elellä, se on turha tästä talosta mitään toivoa.
- Minä lähden kaupunkiin töihin ja kyllä Alli sieltä jotain töitä saa.
- Ja naimisiin aiotte varmaan mennä kans? Kun nyt on nuo killuttimet sormissa.
- No kunhan saan kaupunkiin asetuttua, niin haen sitten Allin.
- Haen ja haen. Suuret on pojalla puheet. Eikös se sotaväki ole vielä käymättä kans?
- Sitten ensi vuonna. Kaupungissa on varuskunta, kutsunnassa on sinne määrätty. Sitä ennen mennään naimisiin ja tehtaalla on työpaikka odottamassa, ehdin muutaman kuukauden siellä olla ennen armeijaa.
- Ja tuosta liitosta ei tule mitään. Minulla on sananvalta, se on vasta seittemäntoista. Talon ainoo tytär ei minkään hampuusin kanssa lähde.
- Isä!
- Oletkos siinä ... Parempi että minä sinua nyt itketän, kun että itkisit lopun ikääs.

1992
Päästin aamulla Minnin ulos. Kun ei nyt tulisi hiiri hampaissa tupaan. No eihän se koskaan, se oli se edellinen kissa kun ei oppinut. Mitenhän se Oiva? Onkohan sillä kissaa tai koiraa, ettei vaan olisi allerginen? No eihän meidän sukupolvi, ne on nämä nuoret. Pojantytär ei voi olla samassa huoneessakaan kalaruuan kanssa.

1940
- Suomen Yleisradio. Nyt saamme kuulla ulkoasiainministeri Väinö Tannerin puhuvan.
- Arvoisat kuulijat. Ennen kuin siirryn varsinaiseen puheeseen, pyydän antaa uutisluontoisena tiedonannon Moskovassa käytyjen rauhanneuvottelujen tuloksesta...
- Kuulimme ulkoasiainministeri Väinö Tannerin puhuvan...
Isäntä napsautti radion kiinni.
- Jaahas. Suomesta tuli sitten Tynkä-Suomi.
- Kun vaan Aarne olisi selvinnyt.
- No miksikäs ei. Ei se vielä sieltä sotasairaalasta rintamalle ole joutunut. On talolle perijä.
Niin. Talolle perijä, Alli ajatteli. Aarne saa talon ja ainoalle pojalle se kuuluukin, niin on luonnon järjestys. Mutta miksi minä en saanut Oivan kanssa lähteä, jos minua ei täällä kerran tarvita. Tynkiä ollaan molemmat, niin minä kuin Suomikin.
- Mitäs se Alli itkua tirauttaa?
- En mitään ... Ajattelin vaan.
Ajattelihan Alli. Ja tunsi syyllisyyttä siitä, että itseään eikä Suomea. Lohduttautui vain sillä, että isommat murheet hukkuvat pienempien alle. Mietti sitä lipaston laatikossa olevaa Oivan kihlasormusta, joka oli syksyllä tullut erokirjeen kanssa.

1992
Se sormus. Miten minä en sitä muistanut. Siellä se on ollut viiskymmentä vuotta korurasian alapohjan alla piilossa. Pitää näyttää Oivalle. Oli siihen niin paljon toiveita ladattu, mutta kun ei kotona hyväksytty. Ei Oivankaan äiti, sanoi että ei pidä ihmisen kurkottaa liian korkealle. Ja tuon maton minä vielä käyn suoristamassa.

1943
- Kyllä minä sinusta ja Oivasta tiedän. Niin että puhutaan tämä asia nyt kerralla selväksi. Ettei sitten enää tarvi. Ei sillä mulle väliä ole, että te aikoinaan yksissä olitte. En minäkään mikään siveyden perikuva ole ollu. Ei mies kolmikymppiseksi elä ilman että välillä kokeilis. Niin että sen suhteen ollaan tästä lähtien sujut, jos se sulle sopii.
- Se on miehelle eri asia, niinkus tiedät. Naisen siveyttä sitä vahdataan. Joten kiitos tuosta.
- Ja tiedän minä senkin, mitä kylillä puhutaan. Että tähän olen tulossa, kun Aarne kaatui ja silloin kelpaa käytettykin tavara, kun pääsee isoon taloon kotivävyksi ja aikanaan isännäksi. Niin että tiedät tuonkin.
- Ne puheet vaimenee kyllä vuosien myötä. Eikä se teidänkään talo mikään torppa ole.
- Ei ole ei, mutta viisi veljestä ja minä nuorimmainen joten se siitä.

1992
Hyvä mies Viljo minulle oli. Pitäisiköhän ottaa kuitenkin sormukset pois? Ei ehdi, pihaan ajoi joku auto. Nytkö se Oiva jo tuli, kello on vasta varttia vaille. Onhan nyt kaikki järjestyksessä? Katson ikkunasta, ei se huomaa kun on kukkaruukkuja edessä.

1975
- Että pellot menee sitten pakettiin. Perkele...
- Älä nyt viitsi. Pojilla on oma elämänsä ja kumpikaan ei halua jatkaa.
- En minä sillä. Luulis että sua harmittaa enemmän, tää on sentään ollut teidän sukutila satoja vuosia.
- Äiti haluaa lastensa parasta ja pojat ovat koulunsa käyneet, ei niistä enää tänne korpeen olisi.

1992
Eihän tuo ole Oiva, joku vanha ukko sieltä autosta nousi. Pitikin tulla juuri nyt, onko joku myyntimies. Ei varmaan, liian vanha. Mitähän asiaa, onko eksynyt ja kyselee tietä. Lähtisi nyt äkkiä, ettei Oiva luule että täällä äijiä ramppaa yhtä köyttä. Ei täällä muita käy kun tuo naapurin Kalle ja sekin Aliinan kanssa.

1990
- No kato, eikös se ole Valtosen Oiva?
- Terve terve, Kalleko se, mitäs mies. Siitä on aikaa.
- On, kun ei ole sinua liiemmin kotikylillä näkynyt.
- Ei ole ollu asiaa sen koommin kun äiti kuoli, silloin olympiavuonna.
- Mutta hittojako me tässä, mennään tuonne kahvioon ja turistaan kuulumiset.
- Ei tässä nyt oikein jouda... pitää kotia lähteä
- Mitäs sinä sairaalassa teet, terveen näköinen mies.
- Eihän mulla mitään, mutta vaimo on huonona. Syöpä. Lääkäri sanoi, että ei ole enää toivoa.
- Ai... otan osaa. Vähän samoilla asioilla. Kävin kattomassa naapurin miestä, tuota Järvelän Viljoa. Syöpä on silläkin, eivät vielä tiedä tarkemmin.


1992
Kyllä minä olin viime viikolla ihmeessä, kun Oiva soitti. Olihan se Kalle kertonut, että sama on Oivalla tilanne kuin minullakin, mutta silti. Tänne se ukko kävelee ... ja mitä sillä on kädessä? Kukkapuska. Onpas pitkä ja hyväryhtinen mies noin vanhaksi, harppoo kuin Oiva silloin nuorena... Oiva? Ei herranjumala, ei kai tuo voi olla Oiva? Miten se on tuolla lailla vanhettunut. No tuohon kyllä miniä sanoisi, että ootkos itte vilkaissut peiliin viime aikoina. Nyt se koputti oveen, mitähän tästä tulee?

1995
- Kysyn sinulta, Alli Kaarina Järvelä, tahdotko ottaa Oiva Juhani Valtosen aviomieheksesi ja rakastaa häntä niin myötä- ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema teidät erottaa?