Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


maanantai 26. syyskuuta 2011

Suomalaisen yleisurheilun taso II

Kirjoitin taannoin jutun suomalaisen yleisurheilun tasosta, jossa tutkin tason muutosta vertaamalla Kalevan Kisojen tuloksia kymmenen vuoden välein. Tuolloin lupasin palata aiheeseen myöhemmin. Itse asiassa kertynyt aineisto oli sen verran suuri, että aiheeseen on syytä palata kahdesti. Kirjoitussarjan numerot ovat II ja III. Tässä eli osassa II esitellään tutkimuksen tilastollinen puoli ja joitakin arvioita tasossa havaituista muutoksista. Osassa III parin viikon kuluttua käydään läpi syvällisempiä ei-niin-ilmeisiä syitä tasomuutoksiin ja ennen muuta esitetään ratkaisumalleja yleisurheilun saattamiseksi uuteen nousuun.

Seuraavassa, kursiivilla kirjoitetussa osiossa kuvaillaan menetelmä, jolla vertailu on tehty. Mikäli lukija ei ole kiinnostunut tutkimuksen teknisestä puolesta, kursiiviosan voi hypätä huoletta yli ja siirtyä suoraan tuloksiin.

Kalevan Kisojen mitalistien tulokset on löydettävissä Wikipediasta. Toki ne löytyvät myös monista hakuteoksista, mutta teknisesti oli helpompaa poimia ne tätä kautta. Mitalistien joukosta on poistettu ne muutamat tapaukset, joissa mitalin saavuttanut urheilija ei tuona hetkenä ollut (tietoni mukaan) Suomen kansalainen. Tilalle on otettu seuraavaksi parhaiten sijoittunut.

Syöttövirheitä raakadatassa saattaa tietysti olla, mutta luultavasti hyvin vähän. Yritin olla huolellinen ja lisäksi automaattinen tarkistusgeneraattori huomautti tapauksista, joissa huonomman sijoituksen saanut olisi saavuttanut paremman tuloksen. Näitä oli raakasyötön jälkeen vähemmän kuin viisi kappaletta, mistä voi päätellä että tuskin muitakaan virheitä muutamaa enempää aineistoon jäi. Arvio on, että tietokannan lähemmäs kymmenestätuhannesta tuloksesta alle kymmenen on virheellisiä eli 99,9 % tuloksista on oikein. Virheiden merkitys lopputuloksiin on pahimmillaankin hyvin marginaalinen.

Kaikille 104 vuodelle 1907-2011 (1941 ei kisoja järjestetty) muodostettiin joukkue jokaiseen kyseisenä vuonna kilpailuohjelmassa olleeseen nykyiseen maaottelu(Suomi-Ruotsi)lajiin. Lajivalikoimaan kuuluvat kaikki arvokisalajit paitsi viestit, kävelyt, maraton ja ottelut. Yhteensä lajeja on nykyään 36, sekä miehillä että naisilla 18. Aiempina vuosina lajeja oli vähemmän ja naisten lajit tulivat ohjelmaan vasta 1945. Nykyinen täysi ohjelma on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien. Aiemmin ohjelmassa olleita lajeja, esimerkiksi naisten 3000 metrin juoksua, ei otettu vertailuun mukaan.

Käsiaikoihin on 400 metrillä ja sitä lyhyemmillä matkoilla lisätty perinteinen 0,25 sekuntia. Sitä pidemmillä matkoilla muutosta ei ole tehty, koska vaikutukset olisivat hyvin vähäiset ja teknisesti toteutus oli helpompi. Keihäänheitossa mallimuutos (miehet 1986, naiset 1999 alkaen) huomioitiin lisäämällä tuloksiin viisi metriä uuden mallin keihäisiin. Tästä on turha ruveta saivartelemaan, yksittäisen lajin merkitys lopputuloksiin on kuitenkin suht vähäinen ja vakiomuutos oli teknisesti yksinkertainen toteuttaa.

Joukkueiden muodostamisen jälkeen kilpailtiin ns. round-robin eli jokainen joukkue otteli kerran kaikkia muita vastaan. Otteluja tuli siis joka joukkueelle 103. Teknisesti asia toteutettiin tietokoneohjelmalla, joka poimi tietokannasta tulokset automaattisesti ja kävi ottelut läpi joukkue kerrallaan. Yhteensä 104 joukkueen yksinkertaisessa sarjassa "maaotteluja" käydään 5356.

Jokaisessa yksittäisessä lajissa pisteet jaettiin Ruotsi-ottelusta tutulla 7-5-4-3-2-1 -jaotuksella. Mikäli kaikilla kilpailijoilla on eri tulokset, pistelasku on selvä. Määrittelyongelma syntyy tilanteessa, jossa joukkueen A ja joukkueen B jollakin jäsenellä on sama tulos. Tällöin noudatettiin seuraavaa periaatetta, joka selitetään esimerkkien avulla. Mikäli saman tuloksen saavuttaneita oli pariton määrä, kyseiset urheilijat asetettiin järjestykseen "lomittain" ja pisteet jaettiin täysinä pisteinä järjestyksen mukaan. Esimerkiksi mikäli tasatuloksen saavuttaneet urheilijat olivat lajinsa parhaat ja heitä oli A-joukkueesta yksi enemmän kuin B-joukkueesta, sijoitukset ja pisteet A1(7p)-B1(5p)-A2(4p) tai A1(7p)-B1(5p)-A2(4p)-B2(3p)-A3(2p). Jos taas saman tuloksen saavuttaneita oli parillinen määrä, pisteet jaettiin heidän osaltaan tasan. Esimerkiksi mikäli toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat A- ja B-joukkueen jäsenet, molemmat saivat 4,5 pistettä koska he olivat viiteen ja neljään pisteeseen oikeuttaneilla sijoilla. Tällainen pistejako oli paitsi oikeudenmukainen, myös ohjelmointiteknisesti yksinkertaisin (sana "yksinkertainen" tulee tässä käsittää suhteellisena ilmaisuna…) toteuttaa.

Seuraavaksi kaikkien yksittäisten lajien pisteet laskettiin yhteen (miehet ja naiset samaan summaan) ja saatiin kyseisen ottelun loppupisteet, jotka ohjelma kirjoitti automaattisesti tietokantaan. Mikäli jokin tietty laji (esim. naisten kolmiloikka) oli vain toisen joukkueen ohjelmassa, kyseistä lajia ei huomioitu yhteispisteitä laskettaessa. Esimerkiksi tämän vuoden (2011) ottelu vuotta 2000 vastaan oli täyden ohjelman ottelu, kun taas vuotta 1999 vastaan ohjelmasta puuttui naisten estejuoksu. Tämän takia joukkueiden yhteenlaskettu pistemäärä on vähäinen niissä otteluissa, jossa toisena osapuolena on jokin varhainen joukkue.

Lopuksi ohjelma laski, kuinka monta voittoa mikäkin joukkue otteluissaan saavutti. Maksimimäärä oli 103. Jokaisesta voitosta sai pisteen, tasapelistä (niitä oli muutamia) puolikkaan. Sitten joukkueet lajiteltiin voittojen mukaiseen järjestykseen. Mikäli voittosarakkeen lukema oli sama, ratkaisi ottelupisteiden erotus.


Sarjataulukko

Sijoitus Vuosi Voittoja Pisteet Erotus

1 1988 101 35038 - 20072 14966
2 1998 101 35647,5 - 21002,5 14645
3 1984 100 35094 - 20016 15078
4 1991 98 35186,5 - 20363,5 14823
5 1994 98 35374 - 20924 14450
6 2000 98 35371,5 - 21520,5 13851
7 2002 97 35550,5 - 21341,5 14209
8 1992 96 34657,5 - 20892,5 13765
9 1997 95 35478 - 21172 14306
10 2003 95 35238,5 - 21653,5 13585
11 1990 92 34261 - 20849 13412
12 1993 91 34752,5 - 20797,5 13955
13 1999 91 35002,5 - 21647,5 13355
14 1996 91 34546 - 22104 12442
15 2006 90 35051,5 - 21840,5 13211
16 1995 89 34661,5 - 21988,5 12673
17 1981 87 34065,5 - 20428,5 13637
18 1987 85,5 34024 - 21086 12938
19 2005 85 34818,5 - 22073,5 12745
20 1983 84 33980,5 - 21129,5 12851
21 1985 83 33925,5 - 21184,5 12741
22 2007 82 34525,5 - 22366,5 12159
23 1989 82 33390 - 21720 11670
24 1976 81 33481,5 - 21012,5 12469
25 2001 80 34150 - 22742 11408
26 1980 78,5 33284 - 21210 12074
27 2004 78,5 34043,5 - 22848,5 11195
28 1982 75,5 33069,5 - 21424,5 11645
29 2009 75 33772,5 - 23119,5 10653
30 1977 74 32901 - 21593 11308
31 1986 74 32974,5 - 22135,5 10839
32 2010 72 33460 - 23432 10028
33 2008 71 33243,5 - 23648,5 9595
34 1978 69 32441,5 - 22052,5 10389
35 2011 69 32934,5 - 23957,5 8977
36 1979 68 32264 - 22230 10034
37 1975 68 32141 - 22353 9788
38 1973 66 30520,5 - 23181,5 7339
39 1974 65 30692 - 23010 7682
40 1971 64 30588,5 - 23113,5 7475
41 1972 63 30230 - 23472 6758
42 1970 61,5 28216,5 - 25485,5 2731
43 1969 61,5 27824 - 25878 1946
44 1967 60 26625 - 25207 1418
45 1968 59 27195,5 - 25582,5 1613
46 1963 58 26244,5 - 25587,5 657
47 1966 57 26318 - 25514 804
48 1965 56 25958,5 - 25873,5 85
49 1964 55 25518 - 26314 -796
50 1962 54 25455,5 - 26376,5 -921
51 1961 53 24583 - 27249 -2666
52 1960 52 24501,5 - 27330,5 -2829
53 1959 51 24011 - 27821 -3810
54 1958 50 24127,5 - 27704,5 -3577
55 1957 49 23631,5 - 28200,5 -4569
56 1956 48 22553,5 - 28090,5 -5537
57 1955 47 22354,5 - 28289,5 -5935
58 1954 46 22243,5 - 28400,5 -6157
59 1953 45 21188 - 29456 -8268
60 1952 44 21069,5 - 29574,5 -8505
61 1937 43 17115,5 - 22066,5 -4951
62 1939 41 16956 - 22226 -5270
63 1951 41 20416 - 30228 -9812
64 1938 40 16723 - 22459 -5736
65 1950 40 19907 - 29417 -9510
66 1947 38 19351 - 29973 -10622
67 1940 37 16318,5 - 22863,5 -6545
68 1948 36 18964 - 30360 -11396
69 1935 34 16169 - 23013 -6844
70 1949 34 19155,5 - 30168,5 -11013
71 1946 34 19023 - 30301 -11278
72 1945 32 18493,5 - 29400,5 -10907
73 1931 31 15599 - 23583 -7984
74 1936 30 15511 - 23671 -8160
75 1934 29 15630 - 23552 -7922
76 1942 28 14622,5 - 22667,5 -8045
77 1933 27 15279 - 23903 -8624
78 1930 26 15214,5 - 23967,5 -8753
79 1943 25 14716 - 24466 -9750
80 1929 24 14610 - 24572 -9962
81 1926 22 14558 - 24624 -10066
82 1944 22 13583 - 23707 -10124
83 1928 21 14276,5 - 24905,5 -10629
84 1932 21 14117,5 - 25064,5 -10947
85 1927 19 13625,5 - 25556,5 -11931
86 1921 17 12874 - 24416 -11542
87 1925 17 13317,5 - 25864,5 -12547
88 1924 16 13252 - 25930 -12678
89 1922 16 13125,5 - 26056,5 -12931
90 1923 14 12975 - 26207 -13232
91 1920 13 11956 - 25334 -13378
92 1919 12 12067 - 25223 -13156
93 1917 11 11554,5 - 25735,5 -14181
94 1916 10 11401 - 25889 -14488
95 1915 9 10843,5 - 24378,5 -13535
96 1914 8 10642 - 24580 -13938
97 1918 7 11055 - 26235 -15180
98 1912 6 8737,5 - 20148,5 -11411
99 1913 5 8533,5 - 20352,5 -11819
100 1910 4 6613 - 15739 -9126
101 1909 3 3405,5 - 7924,5 -4519
102 1911 2 8437 - 20449 -12012
103 1907 1 3475,5 - 7854,5 -4379
104 1908 0 3789 - 9763 -5974


Havaintoja

Kaikkien aikojen kovatasoisimmat Kalevan Kisat järjestettiin 1988 Hämeenlinnassa. Vuoden 1998 kisat Oulussa saavuttavat niin ikään 101 voittoa, mutta häviävät pistevertailussa. Eivätkä väitteet vuoden 1984 Kajaanin kisojen kovatasoisuudesta ole tuulesta temmattuja, kolmas sija 100 voitolla. Kärkikaksikosta voittaja 1988 häviää vuodelle 1994 pistein 329,5-352,5. Toinen tappio tulee vuodelle 2000 pistein 335,5-346,5. Vuosi 1998 häviää voittajan lisäksi vuodelle 1984. Pronssimitalisti 1984 häviää kärkikaksikon lisäksi vuodelle 2000. Aika moni tappio selittyy kyseisenä vuonna ohjelmaan tulleiden uusien lajien myöhemmällä tasonnousulla. Esimerkiksi parhaan vuoden (1988) voittaneen, viidenneksi sijoittuneen vuoden 1994 tappiot tulevat vuosille 1997, 1998, 2000, 2002 (peräti 60 pisteen marginaalilla) ja 2003.

Yleisesti ottaen taso on ollut kovimmillaan vuosien 1984-1994 välisenä aikana, jolta kärkiviisikko on peräisin. Sen jälkeen taso on laskenut nykäyksittäin, mutta trendi on selvä. Vuoden 2011 Kalevan Kisat olivat tasoltaan kehnoimmat sitten vuoden 1979! Kun katsoo yksittäisten ottelujen pisteitä vuosi vuodelta taaksepäin, niin vuoden 2011 tappiomarginaali kasvaa 20 vuoden ajan melkein koko ajan suuremmaksi. Kylmintä kyytiä tulee vuodelta 1991, jota vastaan tämä vuosi kärsii tappion 270-434 - marginaali 164 pistettä! Vuosi 1979 on tosiaan uusin vuosi, joka häviää. Sitä aiemmilta tulee lisäksi takkiin vuosilta 1975-77.

"Ristiinpelaamista" aineistossa esiintyy viimeisinä 40 vuotena jonkin verran, sitä ennen tuskin lainkaan. Pääasiallisena syynä tähän on naisten uusien lajien tulo ohjelmaan. Esimerkiksi vuoden 1998 molemmat tappiot muuten huonommin pärjänneille vuosille 2002 ja 2003 selittyvät suurelta osin ohjelmaan tulleiden naisten seipään, kolmiloikan ja moukarin takia. Tähän liittyy myös se, että pelkästään miesten lajeja tutkimalla olisi ilmeistä, että nykytilanne näyttäisi vielä huonommalta - naisurheilun taso on laskenut vähemmän ja joissakin lajeissa jopa noussut.

Yleisesti ottaen taso nousi alusta (1907) alkaen lähes joka vuosi aina toisen maailmansodan alkuun asti. Selvänä poikkeuksena oli vapaussodan jälkeinen vuosi 1918, joka hävisi muutamalle edeltäjälleen. Notkahdus ei kestänyt pitkään, vuosi 1919 oli taas siihen asti paras. Toinen poikkeuksellisen huono vuosi oli 1932, jolloin kehno taso johtui jo Los Angelesiin matkanneen olympiajoukkueen puuttumisesta kisoista. Vuosissa on muutakin satunnaista heilahtelua ja sivistynyt arvaus onkin, että kenttäolosuhteissa oli paljon vaihtelua tuohon aikaan. Kehno kenttä vaikutti välittömästi tulostasoon.

Sotavuosien aikana taso putosi vuosi vuodelta 1940-1944. Viimeisenä sotavuonna taso oli kutakuinkin sama kuin 20 vuotta aiemmin. Siitä lähdettiin parin nykäyksen jälkeen hämmästyttävän tasaiseen nousuun. Vuodesta 1950 vuoteen 1963 asti jokainen vuosi voitti edeltäjänsä. Sotaa edeltänyt taso ylitettiin ensi kerran 1952, Helsingin olympiavuonna.

Nousu jatkui pienin nykäyksin 1980-luvun alkuun asti. Sitten tilanne pysyi melko tasaisena 1990-luvun loppuun asti - jotkin yksittäiset vuodet olivat huippuja, jotkin taas heikompia. Siitä eteenpäin 2000-luvulla lasku on ollut melko tasaista. Tämänvuotiset kisat olivat tasoltaan 35. kovimmat.

Joitakin poikkeuksellisia vuosia pistää silmään. Poikkeuksellisilla tässä tarkoitetaan sellaisia vuosia, jotka ovat voittaneet (lähes) kaikki niitä edeltäneet sekä seuranneet muutamat vuodet. Tai vastaavasti hävinneet kyseisille vuosille. Joiltakin vuosilta asiaan löytyy jonkinlainen selitys, mutta useimmiten syy jää arvoitukseksi.

Poikkeuksellisen hyviä vuosia ovat olleet:
1921 Kotka
1926 Tampere
1931 Helsinki
1937 Viipuri: uusi, Suomen parhaana pidetty kenttä
1963 Turku: maailman parhaana pidetty murskakenttä
1976 Turku: kestopäällystekenttä ja olympiavuosi
1981 Oulu: uusittu kenttä
1984 Kajaani: olympiavuosi
1988 Hämeenlinna: olympiavuosi
1991 Helsinki
1994 Tuusula: Helsingin EM-kisat
1998 Oulu
2006 Jyväskylä
Erikoinen havainto on, että kolmet viimeiset poikkeuksellisen hyvät kisat ovat osuneet EM-vuodelle. Olisiko tuolloin ollut enemmän potentiaalisia pyrkijöitä kisakoneeseen ja seurauksena tasonnousu?

Poikkeuksellisen huonoja vuosia ovat olleet:
1918 Helsinki: vapaussota
1932 Helsinki: olympiajoukkue puuttui
1944 Helsinki: toinen maailmansota
1949 Kymi
1979 Helsinki
1986 Vaasa
1989 Turku
1995 Lapua
2001 Turku
2004 Vaasa
2008 Tampere
Vain yhdet tasollisesti huonot kisat (1986) ovat osuneet EM-kisavuoteen. Kolmet viimeiset Turussa järjestetyt kisat (2011 ei ole kuitenkaan listassa, koska seuraavien kisojen tasoa ei voi vielä tietää) ovat olleet heikkotasoiset.


Arvioita

Suomalaisen yleisurheilun taso on laskenut erityisesti miesten puolella ja siellä erityisesti ns. suuressa massassa. Kärki on tuloksellisesti yhtä hyvä tai muutamassa yksittäistapauksessa jopa parempi kuin aiemmin. Se on kuitenkin hyvin ohut. Luultavasti tämä näkyisi vielä selvemmin, jos ottelut käytäisiin vaikka kuusimiehisin joukkuein.

Naisten puolella tason lasku ei ole ollut yhtä voimakasta. Osaltaan tämä johtuu naisten lajivalikoimaan viimeisen 20 vuoden aikana tulleista uusista lajeista. Silti vanhoissakaan lajeissa pudotus ei ole ollut yhtä suuri kuin miehillä.

Kansainvälisessä vertailussa tilanne näyttää huonommalta kuin todellisuus. Yleensä vertailua tehdään mitalikkaaseen 70-lukuun. Suomalaisen yleisurheilun todellinen taso on tällä hetkellä kutakuinkin sama kuin tuolloin. Kuten todettu, tämän vuoden joukkue häviää vuosien 1975-77 joukkueille mutta voittaa muut 70-luvun joukkueet. Maailmalla yleisurheilun taso on kuitenkin tuosta ajasta noussut melkosesti. Tästä johtuu, että nykytasoa pidetään huonompana kuin tuolloista - eihän menestystä tule samaan malliin.

Kansainvälisesti tulee muistaa sekin, että yleisurheilua - etenkin juoksulajeja - voi harjoittaa kuka tahansa, missä tahansa. Tältä pohjalta voi suhteuttaa suomalaisen yleisurheilun tason olevan kehnon vasta, kun suomalaisia on maailmantilastossa harvemmassa kuin väkiluku edellyttää. Eikä tässä ole huomioitu sitä, että Suomessa lajivalikoima on suurempi kuin useimmissa muissa maissa. Talvilajeja ei harrasteta kovin yleisesti muualla ja kehitysmaissa suuri osa kesälajeistakin on käytännössä mahdottomuus. Suomalaisia on vähemmän kuin joka tuhannes ihminen maailmassa. Näin ollen olisi hyvä saavutus, mikäli maailman vuositilastoissa joka lajissa olisi tuhannen parhaan joukossa edes yksi suomalainen. Todellisuudessa määrä on moninkertainen.

Joka tapauksessa taso ei ole siellä, missä sen pitäisi. Kirjoitussarjan kolmannessa osassa parin viikon kuluttua esitetään joitakin ajatuksia tilanteen kohentamiseksi. Sitä odotellessa päätän tämän kirjoituksen lainaukseen, joka kertonee mahdollisille lukijoilleni vähän suhteellisuudentajusta. Urheilutoimittaja Yrjö Halme kirjoitti teoksensa Olympialaiset 1928 loppusanoissa seuraavasti: Tulevaisuuteen nähden Amsterdam opetti, että meidän on levennettävä hyökkäysrivistöä - joka urheilulajiin on saatava lujempi ote. Tämän otteen saamisessa meillä onkin välivuosien aikana paljon työtä. Tiedoksi mainittakoon, että Halme oli siis pettynyt siihen, että Suomi saavutti Amsterdamissa ainoastaan kahdeksan kultaa, kahdeksan hopeaa ja yhdeksän pronssia. Niistä yleisurheilun osuus oli viisi kultaa, viisi hopeaa ja neljä pronssia.

EDIT 28.10.2011 : Korjattu pari painovirhettä sarjataulukon jälkeisessä kappaleessa.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Vihervasurin maailmanmatkat

Liisa-Kalle oli jo vanhemmanmaidosta imenyt itselleen vihervasemmistolaisen elämänkatsomuksen. Sukupuolineutraalin lastentarhan käytyään hänelle järjestyi yhdeksänvuotinen kunnallinen päivähoitopaikka tasapäistävästä peruskoulusta. Sieltä Liisa-Kalle jatkoi lukioon, jossa hän luonnollisesti valitsi pakollisten kurssien lisäksi ainoastaan yhteiskunnallisia aineita. Saatuaan valkolakin päähänsä – lyhyestä matikasta suoriutuminen tosin otti koville, mutta onneksi sitä ei nykyään tarvitse kirjoittaa – Liisa-Kalle kirjautui yliopistoon, jossa hän luki itsensä melkein gradua vaille valmiiksi valtiotieteen maisteriksi. Harmillista keskenjääntiä Liisa-Kalle selitti aikaa vieneellä opiskelijapolitiikalla. Vuosien vieriessä harmitus laimeni Liisa-Kallen tajuttua politiikasta saadun käytännön työkokemuksen korvaavan runsain mitoin harmaan teoreettiset opinnot. Eikä puuttuva tutkinto haitannut, koska hän oli osannut hakeutua oikean puolueen jäseneksi ja sai erivapaudella vakinaisen valtion viran tasa-arvosuunnitteluprojektipäällikkökoordinaattorina.

Muutama vuosi vihreälle oksalle pääsynsä jälkeen Liisa-Kalle sai uskomattoman tilaisuuden. Hän sai tehtäväkseen tutkia tasa-arvoisuuden toteutumista kaikilla elämänalueilla. Tehtävään kuului matkustelua ympäri maailmaa ja tutkimuskohteet sopi valita vapaasti. Liisa-Kallen piti jokaiseen havaitsemaansa epäkohtaan laatia myös ratkaisuehdotus. Ei sillä niin väliä, kuuluiko ongelma tai sen ratkaisu Suomen valtion toimivaltaan eikä varsinkaan sillä, paljonko ratkaisun toteuttaminen maksaisi. Yhdenvertaisuus on niin tärkeä asia, että sen toteutumiselle ei hintalappuja lätkitä.

Niinpä Liisa-Kalle pakkasi munasuojansa ja sukkahousunsa lähtien innokkaana matkaan, valmiina taistelemaan sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan kaikkialla, keinolla millä hyvänsä. Hän päätti tutkia aiheen kerrallaan, tehdä puolueettomat havainnot, kirjata ylös johtopäätökset ja ratkaisut. Varsinaisen, 800-sivuisen yksityiskohtaisen raporttinsa hän kirjoittaisi myöhemmin, mutta aluksi hän tiivistäisi kaiken lyhyeksi muistioksi parilla lauseella.

Ensimmäiseksi tutkimuskohteekseen hän valitsi kansainvälisen talouden. Liisa-Kalle taulukoi tarkkaan suurimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja hallituksen jäsenten sukupuolet.
Havainto: Lähes kaikki toimitusjohtajat ja valtaosa hallituksen jäsenistä ovat miehiä.
Johtopäätös: Naisia syrjitään liike-elämässä.
Ratkaisu: Hallituksiin on asetettava sukupuolikiintiöt.

Tutkittuaan työmaailman huippua Liisa-Kalle laskeutui seuraavaksi ruohonjuuritasolle. Hän otti selvää, miten hyvin eri etnistä taustaa olevat työllistyvät.
Havainto: Tietyistä kansallisuuksista, erityisesti romaneista ja somaleista, työelämässä oli mukana vain murto-osa esimerkiksi suomalaisiin ja japanilaisiin verrattuna.
Johtopäätös: Työelämässä esiintyy rasismia.
Ratkaisu: Työhönotossa on suosittava aliedustettuja väestöryhmiä, tarvittaessa pätevyysvaatimukset sivuuttaen.

Liisa-Kalle tiesi kuitenkin, että asia ei ollut näin yksioikoinen. Ei lääkäriksi voi ruveta vuohipaimenen koulutuksella. Niinpä hän tutki koulutuspolitiikkaa hieman tarkemmin, tilastoiden vaativimpiin koulutusaloihin hyväksyttyjen etnisen jakauman.
Havainto: Esimerkiksi lääke- ja oikeustieteiden opintoihin hyväksyttiin tietyistä kansallisuuksista vain ani harva.
Johtopäätös: Pääsykokeet on suunniteltu valkoihoisia ja itäaasialaisia suosiviksi.
Ratkaisu: Kaikkiin opintoihin on asetettava etniset kiintiöt.

Eri opiskelualoja tutkiessaan Liisa-Kalle huomasi sattumalta toisenkin vääristymän.
Havainto: Esimerkiksi diplomi-insinööriopintoihin hyväksyttiin lähes pelkästään pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian lukiossa opiskelleita, kun taas humanistisen alan opintoihin kelpasivat kaikki.
Johtopäätös: Tietyllä tavalla opintonsa valinneita syrjitään, koska he joutuvat kilpailemaan useampien hakijoiden kanssa.
Ratkaisu: Arvotaan opiskelemaan pääsevät kaikkien kyseiseen koulutusohjelmaan pyrkineiden keskuudesta.

Siinä samalla Liisa-Kalle paneutui tieteen ehdottomaan huippuun ja huomasi järkyttävän epäkohdan.
Havainto: Tiedenobeleita oli jaettu sadoittain aasialaisille ja valkoihoisille, mutta ei koskaan yhdellekään afrikkalaistaustaiselle. Samoin juutalaisia joukossa oli toistasataa, mutta muslimeja vain kaksi. Kirjallisuus- ja rauhannobeleita oli sentään jaettu vähän demokraattisemmin.
Johtopäätös: Rodullisesti valkoisia ja uskonnoltaan juutalaisia suositaan tiedepalkinnoissa samalla kuin mustaihoisia ja muslimeja sorretaan.
Ratkaisu: Ruotsin akatemian on perustettava kaksi uutta nobelia, Afrikka-nobel ja Islam-nobel, jotka voidaan myöntää vain kyseiseen ryhmään kuuluville henkilöille.

Työskenneltyään pitkään ja uutterasti työelämän ihmeellisyyksiä selvittelemässä Liisa-Kallen silmiin osui sattumalta vielä yksi epäkohta, mikä liittyi paitsi palkansaajiin, myös työelämän ulkopuolella oleviin.
Havainto: Pidempää työpäivää tekevät ansaitsevat enemmän kuin osa-aikaiset, työtä tekemättömistä nyt puhumattakaan.
Johtopäätös: Systeemi on kansantalouden kannalta älytön, koska talouskasvu perustuu kuluttamiseen. Nyt niillä, joilla olisi aikaa kuluttaa, ei ole siihen varaa, kun taas varakkaimmat työskentelevät niin paljon, että heille jää pakostakin vapaa-ajan puutteen takia rahaa, mikä on pois kierrosta.
Ratkaisu: Kaikille on maksettava samansuuruista reaalipalkkaa. Tämä pystytään rahoittamaan kiristämällä työn verotusta siten, että nettotulot ovat kaikilla samat riippumatta tehdyn työn määrästä ja bruttopalkasta.

Tässä vaiheessa Liisa-Kalle oli väsynyt ja päätti rentoutua menemällä kerrankin urheilukilpailuun. Kohteeksi valikoitui koripallo-ottelu. Vaan sielläkin iski työ päälle: Liisa-Kalle järkyttyi perinpohjaisesti nähtyään pelaajat ja tajusi, että syrjintäongelma oli laajempi kuin hän oli ikinä osannut kuvitella.
Havainto: Koripallossa lähes kaikki pelaajat ovat noin kaksimetrisiä.
Johtopäätös: Koripallon sisäänrakennettu syrjintämekanismi estää lyhyiden pelaajien menestyksen.
Ratkaisu: Kentällä olevien viiden pelaajan yhteenlaskettu pituus ei saa ylittää 180*5 = 900 cm:ää (miehet) tai 170*5 = 850 cm:ää (naiset).

Samalla Liisa-Kalle huomasi myös valtaosan huippupelaajista edustavan tiettyä etnistä ryhmää ja epäili, olisiko siinäkin syrjinnän piirteitä.
Havainto: Huippukoripalloilijoista valtaosa on mustaihoisia.
Johtopäätös: Koripalloilijat ovat hallitsevan valkoisen luokan riiston kohteita.
Ratkaisu: Koripalloilijoiden palkkaa täytyy nostaa valtion tukiaisin.

Onnellisena Liisa-Kalle ajeli kotiinpäin, mutta joutui harmikseen tiellä köröttelevän traktorin taakse muodostuneen jonon jatkoksi. Samassa hänelle välähti, että liikenteessäkin esiintyy syrjintää.
Havainto: Traktorit muodostavat taakseen jonoja.
Johtopäätös: Traktoreita syrjitään, koska ne eivät pysty ajamaan suurinta sallittua nopeutta.
Ratkaisu: Nopeusrajoitukset on pudotettava maksimissaan arvoon 40 km/h, moottoriteillä sallittakoon 50 km/h ja samalla traktoreiden sekä mopojen ajo myös moottoriteillä, onhan se syrjivää etteivät ne ole sinne aiemmin päässeet.

Aikanaan Liisa-Kallen mietinnön lähes kaikki suositukset hyväksyttiin miltei sellaisinaan. Tiukoille vääntö otti, mutta onneksi Puolueen edustajat ymmärsivät selittää vastaväitteiden olevan syrjivää vihapuhetta.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Sivallus CXCVIII

Jos islamilaisessa kulttuurissa olisi jotain ihastelemisen arvoista, Euroopasta muutettaisiin siirtolaisiksi Lähi-Itään eikä päinvastoin.

torstai 15. syyskuuta 2011

Kahden lajin urheilijat

Moni lupaava urheilija horjuu teini-iässä kahden vaiheilla: on valittava mikä siihen asti harrastetuista lajeista on se rakkain ja hylättävä muut. Jotkut harvat tekevät toisenlaisen ratkaisun ja pyrkivät huipulle useammassa kuin yhdessä lajissa. Urheilun alkuaikoina tämä oli vielä melko yleistä, koska taso ei ollut niin kova. Nykyaikaisen ammattiurheilun hurjassa myllyssä temppu on onnistunut vain muutamilta. Tosin usein siten, että toinen ura alkaa vasta ensimmäisen päätyttyä.

Seuraavassa epätäydellisessä listauksessa jokaisesta lajiyhdistelmästä on valittu parhaiten menestynyt henkilö. On tietysti usein mielipidekysymys kuka on paras, joten joskus on katsottu aiheelliseksi antaa muutama kunniamaininta. Valinnoissa on yritetty huomioida lajin kulloinenkin historiallinen taso eli nykypäivän saavutuksia yleensä on arvostettu korkeammalle kuin sadan vuoden takaisia. Ratkaisevana kriteerinä valinnassa on pidetty menestystä lajiyhdistelmän huonommassa lajissa. Jos Elmo on saanut olympiakultaa vörplauksessa ja SM-pronssia hatkuilussa Omlen saadessa olympiapronssia hatkuilussa ja SM-kultaa vörplauksessa, Omle on katsottu paremmaksi koska hänen huonomman lajin saavutuksensa on parempi.

Listaan lajiyhdistelmiksi ei ole hyväksytty ns. "yhdistelmälajeja", joissa menestynyt on useinkin pärjännyt kyseisen lajin osalajissa sellaisenaan. Esimerkiksi nykyaikaiseen viisiotteluun kuuluu miekkailu ja monet viisiottelijat ovatkin miekkailussa menestyneet. Samoin triathlon, tuo epäonnistuneiden kestävyysurheilijoiden viimeinen oljenkorsi, vilisee osalajeissaan - erityisesti pyöräilyssä - pärjänneitä. Sen sijaan jos joku olisi pärjännyt sekä triathlonissa että tenniksessä, hänet olisi kelpuutettu listalle, koska tennis ei kuulu triathloniin. Samoin kuten viisiottelussa ja 800 metrin juoksussa (ei siis maastojuoksussa, kuten viisiottelussa) pärjännyt. Rajatapaus on ampumahiihto sekä hiihdon että ammunnan suhteen, mutta koska ampumahiihdossa täräytellään kesken hiihdon, eivät suoritukset ole erillisiä ja yhdistelmät on siksi hyväksytty mukaan.

Listaan ei ole myöskään otettu lajeja, jotka ovat erittäin läheisiä toisilleen, kuten jääkiekko ja rullakiekko - luultavasti jääkiekon maailmanmestarijoukkue pesisi rullakiekon maailmanmestarijoukkueen rullat jalassa pelaten. Puhumattakaan näistä jatkuvasti sikiävistä kamppailulajeista, joissa tsing-tsang-tsoon ero bing-bang-boosta saattaa olla se, että edellisessä vasemmalla jalalla oikeaan käteen potkiminen on kielletty ja jälkimmäisessä sallittu.

Jos jotakin tämän listan perusteella pystyy sanomaan, niin ainakin sen, että typerintä mitä valmentaja voi tehdä, on vaatia nuorta urheilijaa keskittymään yhteen ainoaan lajiin jo kymmenvuotiaana. Ehkä voimistelu poikkeuksena.

Alppihiihto ja jalkapallo
Aleksandar Shalamanov pelasi Bulgarian maajoukkueessa MM-kisoissa 1966 ja 1970. Olympialaisiin hän otti osaa alppihiihtäjänä 1960 ja jalkapalloilijana 1964, jälkimmäisessä tosin vaihtopenkillä istuen.

Alppihiihto ja mäkihyppy
Birger Ruud oli mäkihypyn ainoa kaksinkertainen olympiavoittaja (1932 ja 1936) ennen Matti Nykäsen aikaa. Vielä sodan jälkeen 1948 hän nappasi olympiahopeaa. Vuonna 1936 hän osallistui myös alppihiihtoon, jolloin ainoana lajina oli alppiyhdistetty. Ruud voitti syöksylaskuosuuden, mutta hävisi pujottelussa erikoismiehille niin paljon, että lopputuloksissa sijoitus oli neljäs. Ironista asiassa on se, että tuolloin ensi kertaa mukana olleeseen alppihiihtoon oli haluttu erillinen kilpailu molempiin lajeihin, mutta norjalaisten vaatimuksesta kilpailtiin ainoastaan alppiyhdistetyssä - ainoan kerran olympiahistoriassa.

Alppihiihto ja pikaluistelu
Laila Schou Nilsen sai olympiapronssia alppiyhdistetyssä 1936. Pikaluistelussa hän voitti kaksi virallista ja yhden epävirallisen maailmanmestaruuden sekä rikkoi useita maailmanennätyksiä. Päälle päätteeksi hän voitti useita Norjan mestaruuksia tenniksessä ja pelasi käsipalloa maajoukkueessa.

Amerikkalainen jalkapallo ja australialainen jalkapallo
Darren Bennett pelasi 12 vuotta ammattilaisena australialaista jalkapalloa, jota voi kuvata amerikkalaiseksi jalkapalloksi ilman suojuksia ja aivoja. Sen jälkeen mies lähti NFL:ään potkaisijaksi, jossa viihtyi kymmenen vuotta ja valittiin vuosikymmenen parhaaksi pelipaikallaan.

Amerikkalainen jalkapallo ja baseball
Bo Jackson valittiin yliopistoaikanaan maan parhaaksi jenkkifutariksi. Ammattilaisena hän missasi aina kauden alkuosan, koska pelasi siihen aikaan baseballia. Molemmissa lajeissa valittiin all star -joukkueisiin. Ura katkesi muutaman vuoden jälkeen pahaan loukkaantumiseen, mutta palasi vielä joksikin aikaa baseballiin keinolonkasta huolimatta.
Kunniamaininnat: Brian Jordan, Ernie Nevers, Deion Sanders, Jim Thorpe ja Wally Yonamine.

Amerikkalainen jalkapallo ja jalkapallo
Toni Fritsch pelasi yhdeksän maaottelua Itävallan paidassa, joissa teki kaksi maalia - molemmat Englannin verkkoon Wembleyllä samassa ottelussa! Vaihtoi kesken ammattilaisuraansa lajia ja viihtyi NFL:ssä potkaisijana toistakymmentä vuotta voittaen kerran Super Bowlin.
Kunniamaininnat: Morten Andersen, Manfred Burgsmüller, Aldo Donelli ja Horst Muhlmann.

Amerikkalainen jalkapallo ja jääkiekko
Lionel Conacher pelasi NHL:ssä 1925-1937, valittiin kerran liigan toiseksi parhaaksi pelaajaksi ja voitti kahdesti Stanley Cupin. Tarkalleen ottaen hän ei pelannut amerikkalaista vaan kanadalaista jalkapalloa; lajien oleelliset erot ovat kuitenkin vähäiset eli kanukkiversiossa on yksi pelaaja enemmän kentällä ja pelikenttä on suurempi. Voitti maan mestaruuden pari kertaa. Siinä sivussa mies urheili ammattilaisena myös lacrossessa ja painissa, voitti nuoruudessaan Toronton mestaruuden baseballissa sekä Kanadan amatöörimestaruuden nyrkkeilyssä ja otti näytösmatsin Jack Dempseytä vastaan. Urheilu-uran jälkeen Conacher valitutti itsensä Kanadan parlamenttiin. Kuolintapa oli mitä sopivin; sydänkohtaus 54-vuotiaana softballin näytösottelua pelatessa.

Amerikkalainen jalkapallo ja kelkkailu
Herschel Walker oli lajihistorian kohutuimpia yliopistotähtiä ja siksi sinänsä loistelias ammattilaisura oli lievä pettymys. Kahden NFL-kauden välissä hän kävi edustamassa USA:ta kahden miehen rattikelkkailussa vuoden 1992 olympialaisissa sijoittuen seitsemänneksi.

Amerikkalainen jalkapallo ja koripallo
Charlie Ward voitti vuonna 1993 yliopistotasolla parhaan jenkkifutarin palkinnon Heisman Trophyn, mikä on yleensä tie maineeseen ja kunniaan ammattilaisena. Wardin epäonneksi hän oli kuitenkin pelinrakentajaksi pienikokoinen, jolloin NFL-joukkueet eivät olleet halukkaita varaamaan häntä ensimmäisellä kierroksella. Ward taas ilmoitti, että joko ensimmäisen kierroksen varaus tai ei mitään. Jos sitä ei tulisi, hän lähtisi ammattilaiseksi koripalloon, jota oli myös pelannut yliopistossa. Näin kävikin ja Ward pelasi kymmenen vuotta NBA:ssa muttei otteluakaan NFL:ssä.
Kunniamaininta: Bud Grant.

Amerikkalainen jalkapallo ja mäkihyppy
Jan Stenerud tuli Norjasta Minnesotan yliopistoon mäkihyppystipendillä 1960-luvun puolivälissä. Yliopiston jenkkifutisvalmentaja huomasi Stenerudin jaloissa olevan ruutia ja rekrytoi miehen joukkueen potkaisijaksi. Loppu oli historiaa: tie vei lähes 20 vuotta kestäneelle ammattilaisuralle ja monet arvioivat hänet edelleen kaikkien aikojen parhaaksi potkaisijaksi.

Amerikkalainen jalkapallo ja nyrkkeily
Charlie Powell jätti yliopistofutiksen kokonaan väliin ja on NFL:n historian nuorin pelaaja. Piti muutaman vuoden taukoa NFL:stä ja keskittyi nyrkkeilyyn, jossa nousi raskaan sarjan kymmenen parhaan joukkoon. Hävisi Muhammad Alille ja Floyd Pattersonille, mutta voitti maailmanlistan kakkosen Nino Valdesin. Pelasi myös ammattilaisten alasarjoissa baseballia, sai koripallon sopimustarjouksen Harlem Globetrottersilta ja työnsi kuulaa yli 18 metriä.

Amerikkalainen jalkapallo ja paini
Stephen Neal voitti vapaapainin raskaassa sarjassa maailmanmestaruuden 1999 ja valittiin maailman vuoden parhaaksi painijaksi, mutta ei päässyt seuraavana vuonna olympialaisiin hävittyään USA:n karsinnoissa. Lopetti painiuransa siihen ja marssi NFL:ään hyökkäyksen linjamieheksi. Pelasi kymmenen vuotta ja voitti Super Bowlin kolmesti.

Amerikkalainen jalkapallo ja yleisurheilu
Bob Hayes on ainoa mies, joka on voittanut sekä olympiakultaa että Super Bowlin. Satasen ME-mies valittiin NFL:ssä liigan ykköstähdistöön kahdesti.
Kunniamaininnat: Christian Okoye, Willie Gault, Ollie Matson, Renaldo Nehemiah ja Jim Thorpe.

Ampumahiihto ja ampuminen
Mauri Röppänen sai kahdesti olympiamitalin ampumahiihtoviestissä ja oli pienoiskivääriammunnassa neljäs. Kahdesti Euroopan mestari eri kiväärilajeissa. Kumma kyllä, tämä lajiyhdistelmä ei ole kovin yleinen ilmeisesti siksi, että hiihdossa menestyminen vaatii ampumiseen nähden hyvin erilaisia ominaisuuksia.

Ampumahiihto ja hiihto
Grete Ingeborg Nykkelmo voitti yksilölajissa maailmanmestaruuden sekä aseen kanssa (1991) että aseettomana (1985) hiihtäen. Sen lisäksi nainen oli Norjan mestari maastojuoksussa.
Kunniamaininnat: Lars Berger ja Ole Einar Björndalen.

Ampumahiihto ja yleisurheilu
Hannu Posti sijoittui vuoden 1952 olympialaisissa kymmenellätuhannella metrillä neljänneksi Emil Zatopekin voittaessa ja 1964 ampumahiihdossa 20 kilometrillä kahdeksanneksi. Vuoden 1963 MM-kisoissa hän sai henkilökohtaisessa kilpailussa pronssia.

Ampuminen ja miekkailu
Holger Nielsen sai ensimmäisissä olympialaisissa Ateenassa 1896 mitaleita molemmissa lajeissa. Kaksi vuotta myöhemmin hän kirjoitti käsipallon ensimmäiset säännöt.

Ampuminen ja painonnosto
Viggo Jensen sai ensimmäisissä olympialaisissa Ateenassa 1896 mitaleita molemmissa lajeissa ja oli lähellä myös kuulantyönnössä, jossa jäi neljänneksi.

Baseball ja jääkiekko
Tom Glavine pelasi baseballia syöttäjänä korkeimmalla sarjatasolla 1987-2008. Voitti mestaruuden kerran ja valittiin kahdesti liigan parhaaksi syöttäjäksi. Yksi vain 24 syöttäjästä, jotka ovat voittaneet yli 300 ottelua. Pelasi jääkiekkoa yliopistotasolla ja varattiin NHL:ään Los Angeles Kingsiin vuoden 1984 varaustilaisuudessa neljännellä kierroksella, sijalla 69.
Kunniamaininta: Nyjer Morgan.

Baseball ja koripallo
Gene Conley on ainoa, joka on voittanut mestaruuden kahdessa neljästä (NFL, MLB, NBA ja NHL) suuresta Pohjois-Amerikan ammattilaisliigasta. Pelasi toistakymmentä vuotta molemmissa lajeissa korkeimmalla tasolla.
Kunniamaininnat: Danny Ainge, Chuck Connors ja Mark Hendrickson.

Baseball ja yleisurheilu
Mildred Didrikson-Zaharias voitti vuoden 1932 olympialaisissa pika-aidat sekä keihäänheiton ja sai korkeushypyssä hopeaa. Koripallossa hänet valittiin USA:n All-Star -joukkueeseen ja lisäksi hän pelasi baseballia, jossa hän teki epävirallisen naisten pituusheiton maailmanennätyksen. Hän lopetti urheilu-uransa jo 24-vuotiaana ja aloitti golfinpeluun, jossa voitti kymmenen major-tason turnausta.
Kunniamaininta: Jim Thorpe.

Hiihto ja melonta
Sue Holloway kilpaili vuoden 1976 olympialaisissa molemmissa lajeissa. Melonnassa hän sai 1984 kaksi olympiamitalia.

Hiihto ja mäkihyppy
Thorleif Haug voitti olympiakultaa 1924 molemmilla hiihtomatkoilla ja yhdistetyssä. Samoissa kisoissa hän sai mäkihypyssä pronssia, mutta 50 vuotta myöhemmin pistelaskussa havaittiin virhe. Todellisuudessa USA:n Anders Haugen oli saanut enemmän pisteitä. Tuolloin jo kuolleen Thorleif Haugin tytär luovutti mitalin 86-vuotiaalle Haugenille ja virallisissa tuloksissa kolmannen ja neljännen sijoitukset vaihdettiin. Yksikään toinen urheilija ei ole päässyt yhtä lähelle molempien lajien mitalia näissä vaatimuksiltaan lähes täysin vastakkaisissa lajeissa, vaikka monet yhdistetyn miehet ovatkin paremmassa lajissaan menestyneet erikoismiesten veroisesti.

Hiihto ja pyöräily
Katerina Neumannova voitti hiihdossa olympiakultaa 2006 ja otti osaa maastopyöräilyyn vuoden 1996 olympialaisissa sijoittuen kahdeksanneksitoista.
Kunniamaininnat: Meeri Bodelid, Anton Collin ja Pierre Harvey.

Hiihto ja soutu
Jorma Kortelainen hiihti olympiahopeaa viestissä 1956 ja oli neljä vuotta myöhemmin yksikkösoudussa seitsemäs.

Hiihto ja suunnistus
Ivar Formo voitti olympiakultaa 50 kilometrin hiihdossa 1976 ja kaksi vuotta aiemmin MM-pronssia viestisuunnistuksessa.

Hiihto ja yleisurheilu
Martin Stokken hiihti olympiahopeaa viestissä 1952 ja oli neljä vuotta aiemmin kympin juoksussa neljäs.
Kunniamaininnat: Jussi Kurikkala, Bela Szepes ja Helena Takalo.

Jalkapallo ja jääkiekko
Vsevolod Bobrov pelasi Neuvostoliiton jalkapallojoukkueessa maan ottaessa ensi kertaa osaa olympialaisiin 1952 ja teki viisi maalia. Neljä vuotta myöhemmin hän voitti jääkiekossa olympiakultaa.
Kunniamaininnat: Kari Eloranta, Timo Nummelin ja Sven Tumba.

Jalkapallo ja jääpallo
Valeri Maslov voitti jääpallossa kahdeksan maailmanmestaruutta. Jalkapallossa hän ylsi Neuvostoliiton maajoukkueeseen ja pelasi vuoden 1968 EM-karsinnoissa.
Kunniamaininta: Lars Näsman.

Jalkapallo ja mäkihyppy
Björn Wirkola voitti mäkihypyssä molemmat maailmanmestaruudet 1966 ja on edelleen ainoa, joka on voittanut Keski-Euroopan mäkiviikon kolmesti peräkkäin. Jalkapalloa hän pelasi neljä vuotta Rosenborgissa ja voitti Norjan mestaruuden 1971.

Jalkapallo ja nyrkkeily
Curtis Woodhouse pelasi useissa Englannin liigan joukkueissa, korkeimmalla tasolla kolme ottelua Valioliigassa Birmingham Cityssä 2002-2003 ja neljä alle 21-vuotiaiden maaottelua. Ammattinyrkkeilijänä hän on toistaiseksi voittanut 15 ottelustaan 14.
Kunniamaininta: Katie Taylor.

Jalkapallo ja pikaluistelu
Dag Fornaess voitti MM- ja EM-kullat pikaluistelussa 1969 ja pelasi Norjan mestaruussarjassa jalkapalloa.

Jalkapallo ja yleisurheilu
Nils Middelboe voitti Tanskan mestaruuden kolmiloikassa ja rikkoi maan ennätyksen kolmiloikan lisäksi myös 800 metrillä. Jalkapalloilijana hän oli Chelsean ensimmäinen (mutta ei todellakaan viimeinen!) ei-brittiläinen pelaaja. Hän edusti seuraa vuosina 1913-1923 ja sai myös kaksi olympiahopeaa jalkapallossa.

Jousiammunta ja tennis
Lottie Dod voitti 1800-luvun lopulla Wimbledonin naisten kaksinpelin viidesti ja sai 1908 jousiammunnassa olympiahopeaa. Pelasi myös maahockeytä Englannin maajoukkueessa.

Jousiammunta ja yleisurheilu
Tapio Rautavaara voitti olympiakultaa keihäänheitossa 1948 ja MM-joukkuekultaa jousiammunnassa 1958.

Jääkiekko ja jääpallo
Hanna Teerijoki on pelannut Suomen maajoukkueessa yllä mainittujen lajien lisäksi jalkapallossa, maahockeyssä ja kaukalopallossa.

Jääkiekko ja maahockey
Keijo Kuusela oli Oslon talviolympialaisissa 1952 Suomen paras pistemies ja seuraavana kesänä maahockeyn olympiaedustaja. Ansioluetteloon kuuluu myös sotavankileiri; Kuuselan ohjaama Morane-Saulnier ammuttiin alas linjojen takana 1944.

Jääkiekko ja pesäpallo
Riikka Nieminen, nykyään Välilä, voitti naisten ensimmäisen olympiajääkiekkoturnauksen pistepörssin 1998. Vuoden naispesäpalloilijaksi hänet valittiin kolmesti - yhden kerran enemmän kuin vuoden naisjääkiekkoilijaksi. Lisäksi kaukalopallon EM-kultaa ja kolme jääpallon SM-kultaa.

Jääkiekko ja softball
Hayley Wickenheiser, kaikkien aikojen naisjääkiekkoilija, on voittanut kolme olympiakultaa ja yhden hopean. Hän pelasi Kanadan softballjoukkueessa vuoden 2000 olympialaisissa.

Jääkiekko ja tennis
Jaroslav Drobny saavutti jääkiekossa maailmanmestaruuden ja olympiahopeaa. Vuonna 1949 Tsekkoslovakiasta länteen loikannut Drobny voitti Wimbledonissa kaksinpelin 1954 ja Ranskan avoimet kahdesti - Egyptin kansalaisena!

Jääkiekko ja yleisurheilu
Syl Apps sijoittui Berliinin olympialaisissa seiväshypyssä kuudenneksi voitettuaan saman lajin kaksi vuotta aiemmin Kansainyhteisön kisoissa. Seuraavana vuonna seiväs vaihtui lyhyempään työkaluun ja Apps pelasi NHL:ssä vuoteen 1948 asti voittaen tulokaskautenaan tuolloin ensimmäistä kertaa jaetun Calder Trophyn eli vuoden tulokkaan palkinnon.

Jääpallo ja tennis
Sakari Salo pelasi vain 21 jääpallomaaottelua siksi, että maajoukkueura osui vuosille 1938-52. Tenniksessä hän voitti 59 yleisen sarjan Suomen mestaruutta eri kilpailumuodoissa.

Kelkkailu ja nyrkkeily
Eddie Eagan on ainoa urheilija, joka on voittanut olympiakultaa sekä kesä- että talvilajissa. Nyrkkeilijänä hän voitti 1920 raskaan keskisarjan ja kelkkailijana neljän miehen rattikelkkailun 1932. Hän ei kuitenkaan ole ainoa, joka on voittanut kultaa sekä kesä- että talvikisoissa, koska Gillis Grafström voitti kolme kultaa taitoluistelussa 1920-28; ensimmäisellä kerralla taitoluistelu kuului kesäkisojen ohjelmaan talvikisojen puuttuessa.

Kelkkailu ja yleisurheilu
Torsten Voss voitti kymmenottelussa olympiahopeaa 1988 ja maailmanmestaruuden 1987. Moni yleisurheilija on siirtynyt rattikelkkailijaksi juoksemaan vauhtia masiinaan, mutta taso on ollut luokkaa "ynnä muut" jommassakummassa lajissa. Voss sai kolme MM-mitalia kelkkailijana.

Koripallo ja lentopallo
Wilt Chamberlain, NBA:n suurimpia legendoja, harrasti kausien välillä lentopalloa. Kyllästyttyään 38-vuotiaana korikseen hän pisti pystyyn lentopallon ammattilaisliigan, jossa pelasi itsekin.

Koripallo ja pesäpallo
Kalevi Ihalainen pelasi 13 Itä-Länsi -ottelua ja oli Suomen maajoukkueessa koripallossa vuoden 1939 EM-kisoissa. Pelasi myös jääkiekkomaajoukkueessa sen ottaessa ensi kertaa MM-kisoihin osaa 1939 sekä käsipalloa SM-sarjassa. Urheilu-uran loputtua hän ryhtyi keilaamaan ja voitti lajissa joukkuemaailmanmestaruuden 1967.

Koripallo ja uinti
Tim Duncan on valittu yhdeksän kertaa NBA:n ykkösviisikkoon, mutta ennen koripallouraansa hän oli myös huippulupaava uimari, jonka tähtäimessä olivat vuoden 1992 olympialaiset. Haave kariutui hirmumyrskyn tuhottua Yhdysvaltain Neitsytsaarten ainoan uimahallin. Duncan kyllästyi uimaan valtameressä haiden pelossa ja aloitti mieluummin koripallon, kun pituuttakin oli venähtänyt enemmän kuin kotitarpeiksi.

Koripallo ja yleisurheilu
Walt Davis voitti olympiakultaa korkeushypyssä 1952 ja pelasi viisi kautta NBA:ssa.
Kunniamaininta: Bill Russell

Melonta ja miekkailu
Maggie Kalka voitti melonnassa maailmanmestaruuden 1938 ja otti osaa Helsingin olympialaisiin 1952 miekkailussa.

Miekkailu ja uinti
Otto Herschmann saavutti olympiamitalin uinnissa 1896 ja miekkailussa 1912. Jälkimmäisellä kerralla hän oli Itävallan olympiakomitean puheenjohtaja - ainutlaatuinen yhdistelmä tämäkin. Juutalainen Herschmann kuoli keskitysleirillä 1942.

Mäkihyppy ja purjehdus
Jacob Tullin Thams voitti olympiakultaa mäkihypyssä 1924 ja hopeaa purjehduksessa 1936.

Nykyaikainen viisiottelu ja pikaluistelu
Karl Leban oli vuoden 1936 talviolympialaisissa pikaluistelun 500 metrillä kuudes ja kesäolympialaisissa viisiottelun kahdeskymmeneskuudes.

Nykyaikainen viisiottelu ja yleisurheilu
Nico Motchebon voitti nykyaikaisessa viisiottelussa Saksan mestaruuden ja MM-joukkuepronssia 1991. 800 metrin juoksijana hän selvisi olympiafinaaliin 1996 ja sai kahdesti MM-hallissa pronssia.
Kunniamaininta: Bertil Uggla.

Painonnosto ja pesäpallo
Juhani Vellamo voitti pesäpallossa Suomen mestaruuden 1942 ja oli Lontoon olympialaisissa 1948 painonnoston 82,5 kg:n sarjassa seitsemäs. MM-kisoissa hän sai pronssia, EM-kisoissa kerran hopeaa ja kahdesti pronssia. Lisäksi SM-pronssi yleisurheilun viisiottelusta.

Painonnosto ja yleisurheilu
Karoliina Lundahl voitti painonnostossa maailmanmestaruudet vuosina 1994 ja 1998. Olympiakisoissa hän oli 1996 kuulantyönnössä yhdeksästoista ja jäi 2000 painonnostossa ilman tulosta.
Kunniamaininnat: Gary Gubner ja Eino Mäkinen.

Pesäpallo ja mäkihyppy
Veikko Kankkonen voitti olympiakultaa mäkihypyssä 1964 ja pelasi kaksi kautta pesäpallon SM-sarjassa.

Pesäpallo ja yleisurheilu
Raimo Vilen sivusi 100 metrin Euroopan ennätystä 10,0 (vuonna 1972 käytettiin vielä virallisesti käsiaikoja) ja oli pesäpallossa vuonna 1965 SM-sarjan etenijäkuningas 44 juoksulla.

Pikaluistelu ja pyöräily
Christa Luding sai pikaluistelussa olympiakultaa sekä 1984 että 1988 ja lisäksi pari himmeämpää mitalia. Pyöräilyssä hän sai eräajon olympiahopeaa 1988. Hän on ainoa urheilija, joka on saanut sekä kesä- että talvikisoissa mitalin samana vuonna ja sellaisena myös pysyy, ellei olympiarytmiä palauteta entiselleen. Pyöräily ja pikaluistelu rasittavat samoja lihasryhmiä ja vaativat suunnilleen samanlaisia hapenotto-ominaisuuksia, joten lajiyhdistelmä on varsin yleinen.
Kunniamaininnat: Jan Bos, Seiko Hashimoto, Eric Heiden, Clara Hughes ja Sheila Young.

Purjehdus ja yleisurheilu
Bobby Lohse saavutti 1996 olympiahopeaa purjehduksessa. Keihästä (vanha malli) hän heitti yli 80 metriä ja otti osaa Suomi-Ruotsi -maaotteluun 1985.

Pöytätennis ja tennis
Fred Perry voitti Wimbledonin miesten kaksinpelin kolme kertaa peräkkäin 1934-36 ja pöytätenniksen kaksinpelin maailmanmestaruuden 1929.

Rugby ja yleisurheilu
Arthur Rowe voitti kuulantyönnön Euroopan mestaruuden 1958 ja pelasi sittemmin rugbya ammattilaisena.

Soutu ja yleisurheilu
Tuula Kivi voitti kuulantyönnössä Suomen mestaruuden viidesti ja työnsi pitkään kestäneen SE:n. Yleisurheilu-uran jälkeen hän meni naimisiin ja ryhtyi harrastamaan soutua, jossa voitti myös useita Suomen mestaruuksia. Selitystä lajinvaihtoon voi etsiä uudesta sukunimestä Karppinen.

Suunnistus ja yleisurheilu
Carsten Jörgensen voitti maailmanmestaruuden viestisuunnistuksessa 1997 ja pronssia yksilökilpailussa 1995. Juoksuvauhti oli ainakin kohdallaan, koska vuonna 1997 mies voitti myös maastojuoksun EM-kultaa ja juoksi seuraavana vuonna Tanskan ennätyksen 10 000 metrillä.
Kunniamaininnat: Anders Gärderud ja Öyvin Thon.

Taitoluistelu ja uinti
Karl Schäfer voitti taitoluistelussa olympiakultaa 1932 ja 1936. Vuoden 1928 olympialaisissa hän jäi lajissa neljänneksi ja karsiutui saman vuoden kesäkisoissa rintauinnin välierissä.

Tennis ja yleisurheilu
Edwin Flack voitti ensimmäisissä olympiakisoissa Ateenassa 1896 kultaa 800 ja 1500 metrin juoksuissa. Siinä sivussa hän otti osaa tennisturnaukseen, missä sai pronssia nelinpelissä.

Uinti ja voimistelu
Fritz Hofmann sai vuoden 1896 olympialaisissa kaksi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Hopea tuli uinnista, muut mitalit voimistelusta.

Voimistelu ja yleisurheilu
Svetlana Feofanova on toistaiseksi saavuttanut seiväshypyssä kaksi olympiamitalia, maailmanmestaruuden, kaksi Euroopan mestaruutta ja kaksi maailmanennätystä. Ennen seiväshyppääjäksi ryhtymistään hän oli huipputason voimistelija, 16-vuotiaana Venäjän joukkueen varanaisena Atlantan olympialaisissa.

Kommentteihin otan mielelläni vastaan lisäyksiä listaan!

Sivallus CXCVII

Halla-ahon analyysi Kreikan tilanteesta oli oikein. Se, että hän sanoi sen ääneen, oli väärin.

lauantai 10. syyskuuta 2011

Vidiootti

EDIT 13.9.2011: Granlundin ilmaveivi - mutta kyseessä EI ole Mikael G.

Suosituimpia tulevaisuudenennusteita on malliin Seksiä, valheita ja videonauhaa tehty kysymys Viihdytämmekö itsemme hengiltä? Sen mukaan ihmiset tyhmistyvät jatkuvasti, koska kaiken pitäisi olla kivaa eikä mihinkään vaivannäköä vaativaan oppimiseen haluta ryhtyä.

Tästä ei kannata olla huolissaan. Se alle 20 % ihmiskunnasta, joka vastaa kaikesta edistyksestä ei valtaosaltaan syrjäydy viihteeseen. Loput taas tekevät kuten ennenkin, hoitavat työnsä ja perheensä kunnialla. Toki osalla elämä menee pytystä alas nettiaddiktion takia. Mutta jos valita pitää, niin parempi se kuin alkoholiongelma tai joutilas pikkurikollisuus.

Tämä alustuksesta. Jaskalla ei ole paljon aikaa viihteelle. En edes muista, milloin olen viimeksi katsonut telkkaria, ellei yleisurheilua lasketa. Lyhyinä joutohetkinä tulee kuitenkin huumorimiehenä surffattua minuutti-pari juutuubasta lystiä etsimässä. Seuraavassa syksyn ankeutta piristämään tusina videoklippiä, jotka ovat viimeisen vuoden aikana saaneet allekirjoittaneen hymyilemään, nauramaan ja parhaissa tapauksessa kierimään lattialla (en liioittele) mahaa pidellen.

12. Freud vierailee Pikku Kakkosessa
Freudilainen lipsahdus tarkoittaa sitä, että tulee vahingossa sanoneeksi mitä oikeasti ajattelee. Onneksi lapset eivät tajunneet, mitä Siinalle tapahtui. Vai pitäisiköhän tätä sanoa freudilaiseksi luiskahdukseksi?

11. Bensatankki
On olemassa autoja joissa tankki on vasemmalla ja autoja joissa tankki on oikealla. Mistä pirusta sen muistaa kummalla puolella se on, kun sivupeilistäkään ei näe? Olen minäkin ajanut auton vahingossa väärälle puolelle mittaria. Tähän asti olen siinä tapauksessa ottanut uusiksi ja ajanut korjausliikkeen. Mutta vaihtoehtoinenkin ratkaisu on olemassa.

10. Sensitiivisyysharjoitus
Voit kyllä kouluttaa miehen tottelemaan ja käyttäytymään sivistyneesti, mutta hänen reflekseilleen et voi mitään.

9. 3-0
Skotlannin liigassa Aberdeen sai aikaan pahan tilanteen Kilmarnockin maalille, mutta mokke pelasti. Vaan mitä sitten tapahtuikaan?

8. Dubbaus
Oletteko ikinä ihmetelleet, miksi lastenohjelmatkin yleensä tekstitetään eikä dubata? Ainakin Aku Ankka -piirretyt? Akun puheesta ei tunnetusti saa mitään selvää, mutta jos hän todella sanoo kuten tässä pätkässä, niin olkaamme iloisia, ettei dubbausta harjoiteta.

7. Kun lähdet armeijaan
Oletteko ihmetelleet, mitä tapahtui 80-luvun suosikkipopyhtye Status Quolle? Kyyyllä, pumppu on edelleen kasassa mutta luovuus ja sen myötä menestys kuoli heidän nähtyään, mitä Meiju Suvas teki biisille In the Army Now.

6. Seiväshyppy
Ennen muinoin oli sääntö, että seiväs ei saa kaatua riman ali. Muistaakseni Pentti Nikulalta hylättiin kertaalleen ME tämän takia. Sittemmin sääntö poistettiin, mutta edelleenkin hyppääjän pitäisi huolehtia, ettei seiväs mene ihan mihin sattuu.

5. Nicht mehr Freie Fahrt für freie Bürger
Saksan autobahneilla on saanut ennen hurjastella miten huvittaa. Vaan entäs kun kevät koittaa Hitlerille ja nille asennetaan nopeusvalvontakamerat? Okei, tiedetään että Perikato-elokuvan uudelleentekstitetyt Hitler-parodiat ovat passé, mutta tässä on muutakin kuin se perinteinen pätkä.

4. Mummo ja koira
Muutamia ohjeita lemmikkieläinten pitoon.
1) Jos olet iäkäs mummo, ÄLÄ hanki koiraa.
2) Jos kuitenkin hankit, ÄLÄ hanki isoa koiraa.
3) Jos kuitenkin hankit, ÄLÄ ulkoiluta sitä.
4) Jos kuitenkin ulkoilutat, ÄLÄ leiki sen kanssa.
5) Jos kuitenkin leikit, ÄLÄ heitä sille keppiä.
6) Jos kuitenkin heität, ÄLÄ … no, katsokaa itse.

3. Japaninhanhet
Mihammedin Niilin hanhet on jo legenda, mutta sanokaa mun sanoneen, että Mihammed on kevyttä kamaa japanilaisen Kein rinnalla. Kein "suomennettuja" kappaleita löytyy pilvin pimein, kuuluisin on Kenkiin. Oma suosikkini on kuitenkin Aion olla homo.

2. Tiikerin hyökkäys
Eläimet ovat tarhoissa aidan takana syystä. Vaaralliset eläimet ovat kaksinkertaisen aidan takana syystä. Aina sekään ei riitä.

1. Rölli
Allu Tuppurainen ei enää esitä Rölliä. Tässä selitys, mitä Röllille tapahtui.

torstai 8. syyskuuta 2011

Sivallus CXCVI

Ranskalaismies tuomittiin 10 000 euron korvauksiin avioero-oikeudenkäynnissä. Syynä oli seksin pihtaaminen vaimolta. Jos päätöstä käytetään vastaisuudessa ennakkotapauksena tasa-arvoisesti, niin tämä tulee vielä naisille todella kalliiksi.

maanantai 5. syyskuuta 2011

lauantai 3. syyskuuta 2011

Heppi

Heppi-niminen peli oli aikoinaan tietyissä opiskelijapiireissä suosiossa. Jokin aika sitten muistin pelin pitkästä aikaa ja ryhdyin jatkojalostamaan sitä ihmisten iloksi. Tässä pelisäännöt ja variaatioita.

Heppiä pelaamaan tarvitaan vähintään kaksi heteromiestä. Mitään periaatteellista estettä homomiesten tai heteronaisten osallistumiselle ei ole, mutta olisi käsittämätöntä miksi he haluaisivat mukaan. Lesbot saattaisivat halutakin, mutta heitä ei huolita. Maksimimäärää pelaajille ei periaatteessa ole, mutta käytännön syistä kuutta ei yleensä kannata ylittää. Hepistä voidaan kehittää tilanteen mukaan erilaisia variaatioita, joiden säännöt poikkeavat hieman toisistaan, mutta perusajatus on sama. Parhaiten pelin idea ilmenee ns. peruspelistä eli kymppihepistä, jonka yhteydessä selitetään pelin yleiset säännöt.


Kymppiheppi

Pelaajat kokoontuvat johonkin sopivaan paikkaan. Erityisen hyvä pelipaikka on yliopiston kirjaston aula. Pelin alettua pelaajat tarkkailevat sovitusta kohdasta (yleensä tietty ovi) pelitilaan saapuvia naisia. Naiseksi lasketaan jokainen vähintään 18-vuotiaaksi arvioitu. Pelaajien fyysiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä johtuen yhdenkään pelaajan vaimoa, tyttöystävää, äitiä, siskoja tai tyttäriä ei kuitenkaan lasketa naisiksi. Pelaajien henkiseen hyvinvointiin liittyvistä syistä johtuen voidaan myös sopia naisen arvioidulle iälle yläraja, jonka ylittäneitä ei lasketa naisiksi.
Naisen ohitettua pelirajaksi sovitun kohdan kuka tahansa pelaajista voi valita kyseisen naisen huutamalla (käytännön syistä julkisissa tiloissa yleensä kuiskataan) HEP. Mikäli useampi pelaaja huutaa HEP, kyseinen nainen lasketaan sen pelaajan saldoon joka ensimmäisenä huusi HEP muiden huutojen ollessa mitättömiä. Pelaaja joka naisen valitsi jää odottamaan muiden pelaajien valintoja eikä voi enää huutaa HEP kenenkään muun naisen kohdalla.
Kymppihepissä peli päättyy kymmenennen naisen ohitettua pelirajan. Mikäli pelaaja ei ole onnistunut siihen mennessä valitsemaan naista, hänen on luonnollisesti valittava tämä viimeinen nainen. Mikäli naisettomia pelaajia on useampia, heistä vain yksi ehtii viimeisen naisen valita muiden jäädessä naisettomiksi. Naisettomaksi jääneet eivät voi voittaa peliä.
Viimeisen naisen ohitettua pelirajan julistetaan voittaja. Voittaja on se pelaaja, jonka valitsema nainen on - hmmm - pantavimman näköinen.
Yleensä pelaajien kesken vallitsee yksimielisyys voittajasta. Mikäli näkemyseroja on, enemmistön kanta ratkaisee. Pelaajat voivat myös etukäteen päättää jonkun toimivan tuomarina. Tuomari voi joko osallistua itsekin peliin tai - etenkin mestaruusturnauksissa - pysyä pelkästään tuomarin ominaisuudessa. Tuomarin tehtävänä on mm. epäselvissä tapauksissa päättää, kuka ehti ensimmäisenä huutaa HEP. Voittajan ratkaisemisessa tuomaria voidaan etukäteen tehdyn sopimuksen mukaisesti käyttää joko ainoastaan tie-breakkerina siinä tapauksessa, että pelaajien keskinäiset äänet voittajasta menevät tasan tai sitten tuomari voi yksinvaltaisesti ratkaista, kuka pelaajista on onnistunut valitsemaan - köh köh - pantavimman näköisen naisen.


Aikaheppi

Pelataan muuten samoilla säännöillä kuin Kymppiheppi, mutta pelin päättymisen määrittää sovittu aika eikä naisten lukumäärä. Voidaan esimerkiksi sopia pelin kestoajaksi viisi minuuttia, jolloin peli päättyy ajan tultua täyteen. Oleellinen ero Kymppiheppiin on se, että pelaaja ei voi taktikoida säästämällä HEPpiä viimeiseen naiseen, koska kukaan ei tiedä milloin viimeinen nainen tulee pelitilaan.


Tyhjennysheppi

Tätä variaatiota voidaan pelata vain sopivissa oloissa, mutta sellaisissa se onkin yleensä toimivin vaihtoehto. Esimerkiksi asemalle saapuva linja-auto tai luennon päättyminen ovat tapauksia, joissa tämä on paras pelivariaatio. Tyhjennyshepissä peli alkaa ensimmäisen naisen astuessa tilasta ulos ja päättyy tilan tyhjennyttyä.


Tuplaheppi

Tämä on kaikista pelivariaatioista vaativin ja sen pelaamista suositellaan vain pelaajille, jotka ovat jo harjoitelleet joillakin edellä mainituista variaatioista. Tuplahepin päättymisen voi sopia noudattavan mitä tahansa kolmen edellä mainitun variaation - kymppihepin, aikahepin tai tyhjennyshepin päättymissääntöä.
Tuplahepissä pelaajan on - periaatteessa - valittava kaksi naista. (Kuten muissakin pelimuodoissa, voi olla että pelaajalta jää nainen kokonaan valitsematta tai tässä tapauksessa hän saa valittua vain yhden naisen.) Sääntönä on se, että pelaajan huutaessa HEP kyseinen nainen on hänen kakkosvalintansa. Jos taas pelaaja huutaa HEPHEP, kyseinen nainen on hänen ykkösvalintansa.
Sama nainen voi olla yhden pelaajan HEPHEP ja toisen HEP. Sama nainen ei kuitenkaan voi olla kahden pelaajan HEPHEP eikä myöskään kahden pelaajan HEP.
Kierroksen päätyttyä pelaajat (tai tuomari) valitsevat - krhm - pantavimman ja toiseksi pantavimman näköiset naiset. Toisin kuin muissa Hepin variaatioissa, Tuplahepissä ei ykkös- eikä kakkosvalinnan tarvitse välttämättä olla oikeasti kenenkään valitsemia. Muissa Hepeissähän voittajanainen valittiin niiden naisten joukosta, joiden kohdalla oli huudettu HEP.
Pisteet lasketaan seuraavasti. Jos pelaajan valitsema
- HEP valitaan HEPHEPiksi ja HEPHEPiä ei valita: 1 piste
- HEPHEP valitaan HEPiksi ja HEPiä ei valita: 2 pistettä
- HEP on oikein, HEPHEP väärin: 3 pistettä
- HEPHEP on oikein, HEP väärin: 4 pistettä
- HEPHEP valitaan HEPiksi ja HEP HEPHEPiksi: 6 pistettä
- HEPHEP valitaan HEPHEPiksi ja HEP HEPiksi (jackpot): 10 pistettä.
Peli voidaan sopia kestäväksi tietty määrä kierroksia tai kunnes ensimmäinen pelaaja saavuttaa vähintään tietyn pistemäärän, esimerkiksi 21 pistettä.

Hauskoja pelihetkiä!

Salli Brownin kommentti: Heppi on tyypillinen miesten peli.

torstai 1. syyskuuta 2011

Sivallus CXCIV

Termi vihapuhe vaikuttaa esiintyvän nykyään suvaitsevaisten lausunnoissa yhtä tiheään kuin juutalaiset Hitlerillä. Analogisesti jopa samoissa paikoissa ja semanttisesti samassa merkityksessä.