Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


lauantai 31. lokakuuta 2009

Iso-Arskan piiloviesti

Olin kuolla nauruun lukiessani Arnoldin tempusta päivän
lehdestä. Schwarzenegger kirjoitti päätöksen, jossa ilmaistiin
erittäin kohteliain sanankääntein perustelut, miksi asia on
tehtävä Arnoldin itsensä haluamalla tavalla. Kaikki olisi mennyt
putkeen, ellei joku olisi vilkaissut viestiä tarkemmin. Ylhäältä
alaspäin lukien rivien ensimmäiset kirjaimet muodostavat viestin.

Fuck you, viestissä sanottiin. Kuten odottaa sopi, kuvernööri
itse kommentoi asiaa edustajiensa välityksellä. Väitteen mukaan
kyseessä oli puhdas sattuma. Tästä jopa ammattimatemaatikot
saivat aiheen esittää omat laskelmansa, jotka osoittivat väitteen
uskomattomaksi. Todennäköisyys sattumaan olisi häviävän pieni.

Kyseinen sanojen, rivien tms. aluilla leikittely on nimeltään
akrostikon. Kun luin Arnoldin elämäkerran, sain käsityksen hänen
varsin erikoisesta huumorintajustaan ja älystään. En epäile,
etteikö viesti ollut tarkoituksellinen. En hämmästelisi, jos
ronskin viestin salaisuus olisi Arnoldin määräyksestä vuodettu
itsetarkoituksellisesti julkisuuteen.

Itse olen kerran syyllistynyt akrostikonin laatimiseen. Se oli
haastava operaatio. Olin jäsenenä ryhmässä, jonka piti kirjoittaa
aivan yhdentekevä suunnitelma. Kyllästyin jaaritteluun ja
ikävystyttäviin kokouksiin. Jääköön kertomatta suunnitelman
laatu, mutta voitte kuvitella nimen olleen Monikulttuurisuuden
toteutuminen sosiaalipoliittisessa kontekstissa, niin saatte
aika hyvän käsityksen. Kirjoitin esipuheen, joka sai työryhmässä
varsin yksimielisen kannatuksen. Kukaan ei älynnyt lukea ylhäältä
alaspäin, jolloin olisi paljastunut teksti "Haistakaa v***u." Olen
aivan varma, että teksti on yhä organisaation virallista ohjeistoa.

perjantai 30. lokakuuta 2009

Sivallus LII

Michael Jackson -elokuva on tullut levitykseen. Rahaa on taottava silloin, kun ruumis on vielä lämmin.

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Sivallus LI

Kun Ari Vatasta ei valittu FIA:n puheenjohtajaksi, Kansainvälisestä Autoliitosta tuli sitten virallisestikin Organization Todt.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Sivallus L

Luonnontieteissä yritetään selittää monimutkaisia asioita mahdollisimman yksinkertaisesti. Humanistisissa tieteissä yritetään selittää yksinkertaisia asioita mahdollisimman monimutkaisesti.

maanantai 26. lokakuuta 2009

Suomen suurimmat

Muutama kuukausi sitten listasin maailman kaikkien aikojen sata parasta kestävyysjuoksijaa. Nyt on aika laukoa totuus Suomen kaikkien aikojen sadasta parhaasta. Samalla periaatteella kuin tuolloin eli kestävyysmatkoiksi lasketaan kaikki matkat 800 metristä ylöspäin. Mutta toisin kuin viimeksi, tällä kertaa jopa absoluuttisessa paremmuusjärjestyksessä.

Suomen kestävyysjuoksulla on upea historia. Tulevaisuutta ei voi suunnitella, ellei tunne historiaansa. Siksi olen nuorille juoksijoille tässä esitellyt lyhyesti jokaisen entisen suurjuoksijan (ja listalle mahtuneiden kahden aktiivin) saavutukset. Suuri osa tässä esitellyistä juoksijoista kiertää jo autuaampaa juoksurataa, mutta moni on vielä voimissaan, samoin moni sellainen, jonka ansiot eivät ole aivan listalle asti riittäneet. Nuori juoksija: ota selvää menneistä suuruuksista ja jos mahdollista, kysy heiltä ja opi.

Listauksen kriteereinä ovat tärkeysjärjestyksessä arvokisamenestys, saavutettujen tulosten taso, aikakausi jolloin urheilija oli huipulla ja juoksijan yleinen merkittävyys.

Arvokisoina pidetään aikuisten sarjan olympia- MM- ja EM-kisoja sekä vähemmän merkittävinä maastojuoksun vastaavia kisoja. Olympiamenestys on MM-menestystä hieman ja EM-menestystä selvästi painokkaampi.

Saavutetuista tuloksista ME-tulokset merkitsevät paljon, SE-tulokset jonkin verran. Merkitystä on myös sillä, onko urheilija ollut omana aikakautenaan maailman kärjen tuntumassa, vaikka ei olisi koskaan edes SE:tä tehnyt.

Aikakausi ei merkitse kovin paljon. Vanhat menestykset ovat periaatteessa yhtä iso juttu kuin nykyisetkin. Kun on maailman huipulla, niin on. Tasolla ei ole suurta merkitystä. Tosin aivan varhaisimmat suoritukset eivät paina vaa’assa yhtä paljon kuin nykyiset, olihan kilpaurheilu ennen toista maailmansotaa käytännössä vain Länsi- ja Pohjois-Euroopan sekä Pohjois-Amerikan asia. Toisaalta vanhojen EM-kisojen menestys on isompi juttu kuin nykyään, koska ennen valtaosa maailman huipuista oli eurooppalaisia. Samoin kansallinen menestys 30-luvulla painaa, koska esim. vuoden 1939 lopussa kympin maailmantilaston kaikkien aikojen kymmenestä parhaasta yhdeksän oli suomalaisia. Vastaavasti 90-luvun kansallinen menestys ei merkitse mitään.

Yleisellä merkittävyydellä tarkoitetaan juoksijan Suomen tai maailman kestävyysjuoksuun tekemää vaikutusta. Mikäli juoksija mullisti harjoittelun, on hänen merkityksensä isompi kuin juoksijan, joka saavutti saman menestyksen muita matkimalla.

1. Paavo Nurmi
Olympialaisissa saldo 9-3-0, mutta harvemmin tulee ajateltua että ilman joukkuelajeja tilanne olisi 6-3-0 ja nykyisellä lajivalikoimalla eli ilman maastojuoksua 4-3-0. Maailmanennätykset ropisivat kaikilla matkoilla 1500 metristä kymppiin. Ylivoimasta kertoo parhaiten 10000 metrin tilasto: vuodesta 1920 vuoteen 1934 voittamaton, 18 kilpailua ketään väistelemättä. Ainoat kaksi tappiota tulivat viestijoukkueelle, lisäksi vuoden 1920 olympialaisten alkuerässä toinen sija. Ammattilaiseksi julistamisen jälkeen vielä pari vuotta kansallisena amatöörinä edelleen valtias. Myytti Suuresta Vaikenijasta on liioiteltu: Nurmi loi valmentajana suomalaisten 30-luvun dominanssin ja vaikutti takapiruna vielä 70-luvun alussa. Raevuori: Juoksijain kuningas, Karikko - Koski: Yksin aikaa vastaan.

2. Lasse Virén
Listatessani sata maailman suurinta pistin viiden parhaan joukkoon sekä Virénin että Nurmen asettamatta heitä paremmuusjärjestykseen. Suomen parhaiden listalla Nurmi on ennen Viréniä siksi, että Virén ei dominoinut kotimaassa samaan tyyliin kuin Nurmi sekä siksi, että Virénin merkitys seuraavalle juoksijapolvelle ei ollut yhtä suuri. Arvokisameriitit ovat kovemmat kuin Nurmella, olympialaisten 4-0-0 nykyaikaistuneen urheilun kovassa myllyssä voittaa 20-luvun saavutukset. Haikkola: Menestyksen portaat, Saari: Juoksemisen salaisuudet, Virén: Kullatut piikkarit, Virén: Kullatut sekunnit.

3. Hannes Kolehmainen
Ensimmäinen suurista suomalaisista. Kolme olympiakultaa Tukholmassa ja legendaarinen 5000 metrin ME. Tämä mies loi suomalaisen kestävyysjuoksun pohjan. Kruunasi uransa maratonin olympiavoitolla 1920. Harvempi tietää, että oli mukana olympiamaratonilla vielä 1924 ja yritti vielä vuoden 1928 kisoihin. Viita: Hymyilevä Hannes.

4. Ville Ritola
Ilman Paavo Suurta tämä mies olisi kestävyysjuoksun suurimpia legendoja. Oli olympialaisissa kolmesti hopeapallilla Nurmen vieressä. Voitti Nurmen vain Amsterdamin vitosella. Pariisin kympin voitto tuli joukkueenjohdon päätettyä, että Nurmi ei riskeeraa tulevia kilpailuja. Jos Nurmi olisi ollut mukana, kympin ME olisi juostu alle puolen tunnin 15 vuotta aiemmin. Ritolan olympiasaldo oli 5-3-0, nykylajeilla 3-2-0. Ritola: Pantiin Ritolaksi, Viita: Suden hetkiä

5. Volmari Iso-Hollo
Edelleen ainoa estejuoksun kaksinkertainen olympiavoittaja. Ei voi sanoa, että kaksinkertainen 3000 metrin esteiden olympiavoittaja, koska ensimmäisellä kerralla kierroslaskijan virheen takia matka oli noin 3460 metriä. Lisäksi kympillä olympiahopeaa ja -pronssia. Jälkimmäinen olympiavoitto nivelreumasta huolimatta, samoin yli 40-vuotiaaksi jatkunut ura. Ei maailmanennätyksiä siitä yksinkertaisesta syystä, että estejuoksu ei tuohon aikaan ollut ME-kelpoinen laji. Yli 40-vuotiaiden SE kesti yli 30 vuotta! Kirjoitti elämäkerta-valmennusoppaan Mailista maratoniin

6. Ilmari Salminen
Nousi maailman huipulle vasta yli kolmekymppisenä. Olympiakultaa kympillä, kaatui vitosella kaksi kierrosta ennen maalia ja jäi kuudenneksi. Kaksi Euroopan mestaruutta kympillä. Kaatoi Nurmen 13 vuotta vanhan ME:n. Jatkoi juoksua vielä 80-vuotiaana veteraanina.

7. Taisto Mäki
Mies, joka oli huipulla väärään aikaan. Ehti voittaa 5000 metrin Euroopan mestaruuden 1938, samana syksynä rikkoi Salmisen kympin ME:n. Seuraavana vuonna ylivoimainen koko maailmassa: ensin vitosen ME, sitten 10000 metrin ensimmäinen puolen tunnin alitus. Talvisota ja rintamalle, josta komennus yhdessä Paavo Nurmen kanssa USA:han rahankeruu- ja propagandamatkalle. Yritti vielä sotien jälkeen paluuta, mutta ei enää päässyt arvokisoihin.

8. Lauri Lehtinen
Juoksi 1932 olympiakatsastuksissa yhdessä Iso-Hollon kanssa Nurmen 5000 metrin ME:n nurin huikealla 11,2 sekunnin marginaalilla. Erikoinen tapaus: Lehtinen sairasti nivelreumaa ja Iso-Hollo sairastui siihen kaksi vuotta myöhemmin. Olympialaisissa legendaarinen loppukirikamppailu Ralph Hillin kanssa ja kultaa. Neljä vuotta myöhemmin Berliinissä hopeaa Höckertin takana. Lahjoitti olympiakultansa talvisodassa kunnostautuneelle sotilaalle, valinta osui Matti Mäkiseen.

9. Juha Väätäinen
Kaikkien aikojen nopein suomalainen kestävyysjuoksija; SM-finaalissa 400 metrillä, 800 metrin Suomen ja Pohjoismaiden mestari. Harjoitteli pitkille matkoille siirryttyään kovempaa kuin kukaan aikaisemmin ja voitti kaksoismestaruuden Helsingin EM-kisoissa 1971. Iskias tuhosi seuraavan vuoden olympiamahdollisuudet, vitosen finaalin kolmastoista. Ennen Väätäisen ensimmäistä ennätysparannusta kympin SE oli 28.51,8, viimeisen parannuksen jälkeen 27.52,8 eli lähes minuuttia parempi! Myöhemmin Väätäisen valmennettavilla on ollut tapana putsata palkintopöydät. Edelleen tulisieluisesti mukana, linkki blogiin löytyy vierestä. Elämäkerta Kierros vielä.

10. Veikko Karvonen
Ilman olympiavoittoakin Suomen kaikkien aikojen maratoonari. Olympialaisissa pronssia ja viides sija, EM-kisoissa kultaa, hopeaa ja kuudes. Voitti Fukuokan ja Bostonin. EM-kulta tuli erikoisella tavalla: stadionille tultaessa Ivan Filin johti parillakymmenellä metrillä, mutta kääntyi väärään suuntaan. Postimiehenä Karvonen osasi suunnistaa ja paineli kultaan. Juoksi ikämiehenä viimeisiin vuosiinsa asti.

11. Viljo Heino
Nousi huipulle myöhään. Oli lupaava juoksija, mutta 25-vuotiaan uran katkaisi haavoittuminen jalkaan talvisodassa. Kuntoutti itsensä ja pst-kersantti alkoi asemasodan aikana treenata tosissaan Syvärin rintamalla. Vuonna 1943 maailmantilaston kärkiaika kympillä. Komennettiin rintamalta selustaan juoksemaan, mahdollisen ME:n propaganda-arvo nähtiin riittävän suureksi. Ensimmäinen yritys elokuun 1944 alussa torjuntataistelujen yhä riehuessa tuotti kaikkien aikojen toiseksi parhaan ajan. Toinen kokeilu kaksi viikkoa ennen välirauhan solmimista murskasi Mäen ME:n peräti 17 sekunnin marginaalilla. Euroopan mestaruus kympillä 1946, ainoat olympialaiset kaksi vuotta myöhemmin epäonnistuivat vamman takia. Vielä seuraavana vuonna lyhytikäinen ME kympillä - tämä huolimatta siitä, että hän oli alkuvuodesta jäänyt leskeksi ja yksinhuoltajaisäksi.

12. Albin Stenroos
Harvinaisen pitkä ura urheilun aamunkoiton mieheksi: 5000 metrin SE 17-vuotiaana 1906, toinen Bostonin maratonilla 20 vuotta myöhemmin ja vielä 1928 karsiutui viimeisenä miehenä olympiajoukkueesta. Olympiakultaa maratonilla 1924, pronssia kympillä 1912. Maailmanennätykset 20 ja 30 kilometrillä. Viisitoista henkilökohtaista SM-kultaa.

13. Gunnar Höckert
Paavo Nurmi piti Höckertiä aikakautensa lahjakkaimpana juoksijana. Olympiakultaa 5000 metrillä 1936, maailmanennätykset samana vuonna 3000 metrillä, kahdella maililla ja 2000 metrillä. Ekonomin uran katkaisi vaikea nivelreuma. Vänrikki Höckert kaatui 29-vuotiaana Karjalan kannaksella 11.2.1940.

14. Pekka Vasala
Näytti nykypäivän mailereille mallia petersnell-maisella harjoittelulla; juoksi pitkiä ratamatkoja harjoitusmielessä säilyttäen silti kiriherkkyytensä. Münchenin olympialaisten esinäytöksessä 800 metriä 0,2 sekunnin päähän ME:stä - lopussa löysäten. Olympialaisissa ei juossut 800 metriä lainkaan, vaan otti kultaa 1500 metrillä. Vamman ja leikkauksen jälkeen paluu, EM-Roomassa kuudes sija. Edelleen 1500 metrin SE-mies yhdessä Antti Loikkasen kanssa. Elämäkerta Mitalin toinen puoli.

15. Martti Vainio
Peräti 192-senttinen, myöhään juoksijana aloittanut monipuolisuusmies; koulutukseltaan laivanrakennusinsinööri, mutta työskenteli matkailu- ja tanssilavayrittäjänä. Euroopan mestaruus kympillä 1978 edelleen voimassa olevalla SE-ajalla. Neljä vuotta myöhemmin pronssia. Helsingin MM-kisoissa vitosen pronssia heittäytymällä. Olympiakisoissa epäonnistumisia: Montrealissa vielä kokematon, Moskovassa ylikunnossa ja Los Angelesissa kaikkien aikojen soppa. Teki doping-skandaalin jälkeen vielä paluun ja juoksi ikämiesten ME:n. Leino: Martti Vainion tuskien taival, Vainio: Piikkareita ja tanssikenkiä

16. Mikko Hietanen
Maratonin Euroopan mestari 1946. Juoksi pitkillä ratamatkoilla ME:t nurin 25 kilometrillä ja kahdesti 30 kilometrillä. Olympialaisissa jalkavaivaisena keskeytys Lontoossa, Helsingissä yli nelikymppisenä 17. Vielä 56-vuotiaana maraton alle kolmen tunnin.

17. Toivo Loukola
Vuoden 1928 tähdenlento voitti estejuoksun olympiakultaa. Kolme epävirallista ME-aikaa. 1929 maailman kärkiaika kympillä, sitten vähittäinen taantuma. Oli vielä 45-vuotiaana maratonin olympiakarsinnassa viidestoista.

18. Väinö Muinonen
Ikämiesten ikämies, voitti maratonin Euroopan mestaruuden vähän ennen 40-vuotispäiväänsä 1938. Sotien jälkeen 47-vuotiaana EM-hopeaa! Juoksi vielä 50-vuotiaana 2.36.23. Ei menestystä ratamatkoilla, Berliinin olympialaisissa maratonin viides.

19. Pekka Päivärinta
Monipuolisuusihme. Lieneekö kukaan vieläkään juossut sekä 1500 metrillä, maratonilla että esteissä sarjaa, jossa jokainen tulos on Päivärinnan ennätyksiä (3.37,2; 2.12.10,6; 8.25,6) kovempi? Maastojuoksun ensimmäinen virallinen maailmanmestaruus 1973. 25 000 metrin ME. Epäonnistui aina arvokisoissa ulkoradoilla, sisäradoilla kaksi EM-hopeaa ja pronssi. Populäärikulttuurissa tunnettu siitä, että Uuno Turhapuro -elokuvassa Suomi julisti sodan Ruotsille saadakseen oikaistua Päivärinnan hylkäämisen maaottelussa 1975.

20. Harri Larva
Suomalaisista juoksijoista nuorin olympiavoittaja, ikää oli vasta 22 vuotta Amsterdamin 1500 metrillä. SE:t molemmilla keskimatkoilla, mutta jäi tähdenlennoksi. Neljä vuotta myöhemmin kymmenes olympiafinaalissa.

21. Kaarlo Maaninka
Olympiahopeaa kympillä ja pronssia Moskovassa 1980. Valittiin kisajoukkueeseen viimeisenä miehenä jouduttuaan antamaan vielä ylimääräisiä lisänäyttöjä kyvyistään. Tunnusti uskoon tultuaan käyttäneensä veridopingia, mikä oli vielä siihen aikaan sallittua vaikkakin moraalisesti tuomittua.

22. Jukka Keskisalo
Vuoden 2006 yllättäjä voitettuaan Euroopan mestaruuden esteissä. Loukkaantumiset estäneet olympiaosanoton. Tarkempi analyysi Keskisalon tästä kaudesta.

23. Armas Toivonen
Maratonin Euroopan mestari 1934 ja olympiapronssimitalisti 1932. EM-kisoissa juostiin kaikkien aikojen pisin arvokisamaraton; mittausvirheen takia matka oli noin 44 km. Valmensi tanskalaista 3000 metrin ME-miestä Henry Nielseniä.

24. Nina Holmén
Suurin suomalainen naisjuoksija. 3000 metrin Euroopan mestari Roomassa 1974. Maastojuoksun MM-hopeaa samana vuonna, lisäksi kaksi joukkuemitalia. Ei menestystä olympialaisissa, koska pisin mahdollinen juoksumatka oli tuolloin 1500 metriä. Montrealissa yhdeksäs.

25. Martti Marttelin
Amsterdamin olympialaisissa pronssia maratonilla. Teki 25 kilometrin ME:n kahdesti. Alikersantti Marttelin kaatui Taipaleenjoella 1.3.1940 jo yli 40-vuotiaana.

26. Annemari Sandell
Ilman radalla saavutettuja arvokisamitaleitakin Sandell yltää lähelle kaikkien aikojen naisjuoksijaamme Holménia. Maastojuoksussa MM-pronssia ja EM-kisoissa yksi mitali joka väriä. Teki parhaat tuloksensa vasta 19-vuotiaana, mutta hallitsee edelleen yli kolmikymppisenä kahden lapsen äitinä suomalaista naiskestävyysjuoksua miten haluaa. Vuoden 2007 SM-kulta vain kolme kuukautta synnytyksen jälkeen.

27. Janne Holmén
Euroopan mestari maratonilla 2002. Lähti omille teilleen jo ennen puolimatkaa eivätkä nimekkäämmät kilpakumppanit uskoneet tuntemattoman suomalaisen irtiottoon. Kun uskoivat, oli jo liian myöhäistä. SE maratonilla 2008. Filosofian tohtori on juoksijasukua; äiti Nina on listalla kolme sijaa ylempänä, isä Rune 5000 metrin Suomen mestari ja lankomies Khalid Skah
kympin olympiavoittaja.

28. Tapio Kantanen
Estejuoksun erikoismies sai olympialaisissa pronssia ja neljännen sijan. Jälkimmäisellä kerralla syntyi 33 vuotta kestänyt SE, Kantasen neljäs sellainen. Juoksi kerran alle entisen ME:n, valitettavasti Anders Gärderud ehti maaliin 0,2 sekuntia aiemmin. Rooman EM-finaalissa vasta yhdestoista kaaduttuaan kahdesti. Vahvarakenteinen juoksija oli MM-maastojuoksussa kahdesti neljäs.

29. Jouko Kuha
Suomalaisen kestävyysjuoksun uuden nousun ensimmäinen suuri nimi. Aloitti ensimmäisenä suomalaisjuoksijana järjestelmällisen talvileirityksen etelän lämmössä. Esteiden maailmanennätys Tukholmassa 1968. Suomen ennätykset kaikilla sileillä matkoilla kolmesta tonnista kymppiin. Juoksi vielä veteraanina huippuaikoja, mm. 40-vuotiaiden ME:n.

30. Viljami Kolehmainen
Hanneksen isoveli painuu usein historian hämärään, koska ei ottanut osaa arvokisoihin. Siirtyi 1910 ammattilaisjuoksijaksi Yhdysvaltoihin, jossa imi ahnaasti valmennusoppia. Lähetti oppimansa tiedot kirjeitse Hannekselle tunnetuin seurauksin. Juoksi 1911 Suomessa käydessään kympin kovempaa kuin Hannes koskaan. Maratonilla 1912 (ratajuoksussa!) alle kahden ja puolen tunnin, johon virallisesti pystyttiin vasta 1925 ja suomalaisista vasta Mikko Hietanen 1947.

31. Lauri Virtanen
Kaksi olympiapronssia Los Angelesissa 1932, keskeytti jalkavamman takia maratonin kymmenen kilometriä ennen maalia johdossa ollessaan.

32. Kalle Tuominen
Kaatui Berliinin olympialaisissa ensimmäiseen vesihautaan, mutta nousi silti hopealle. Seuraavana vuonna maailman kärkitulos. EM-kisoissa neljäs. Ainoa suomalainen, joka on saanut Kalevan Kisoissa mitalin sekä 400 metrin aidoissa että esteissä. Piti fysiikastaan tarkkaa huolta vanhoilla päivilläänkin ja eli 98-vuotiaaksi.

33. Olavi Rinteenpää
Kansallisen tason juoksija löysi 27-vuotiaana esteistä oman lajinsa. Juoksi SE:n neljästi, joista kaksi hyväksyttiin virallisesti. Olisi ollut myös ME-mies, jos laji olisi ollut ME-kelpoinen. Helsingin olympialaisten neljäs. EM-hopeaa 1954, oli kaksi vuotta myöhemmin ME-vauhdissa mutta kaatui viimeisellä esteellä.

34. Erkki Tamila
Juoksi elämänsä ainoan täyden maratonin Berliinin olympialaisissa ja tuli neljänneksi. Seuraavana vuonna 25 kilometrin ME ja 3.9.1939 toisen maailmansodan jo alettua yli minuutin tulosparannus. Kilpaili myös hiihdossa, Salpausselän 15 kilometrin kolmas 1934. Urheilu-ura päättyi talvisodassa jalkaan haavoittumiseen.

35. Pentti Karvonen
Kaksi maailmanennätystä estejuoksussa. Noloa kyllä, ei yhtään Suomen ennätystä. Estejuoksu hyväksyttiin SE-lajiksi ennen kuin ME-lajiksi ja Olavi Rinteenpää oli juossut Karvosen kumpaakaan maailmanennätystä paremman ajan. Toisaalta Karvonen oli juossut vielä Rinteenpäätä paremmin, mutta ennätystä ei voitu hyväksyä, koska vesihaudassa ei ollut riittävästi vettä! Joutui vatsahaavaleikkaukseen, jossa puolet mahalaukusta poistettiin. Teki vielä paluun edustustasolle senkin jälkeen ja oli myöhemmin SUL:n johtotehtävissä.

36. Olavi Salonen
"Tankki" Salonen oli rakenteeltaan nimensä veroinen. Sai nimensä ME-tilastoihin 1500 metrillä, sillä vaikka kaima Salsola voitti kisan, oli Salosen aika sama. EM-kisoissa neljäs 800 metrillä, jossa mitalit jaettiin niin ikään senttipelillä. Uran erikoisuus oli johtoportaan taktikointi Ranska-maaottelussa, kun Salonen pistettiin 10 000 metrille. Suunnitelma toimi, tuli taktiikkajuoksu ja Salonen kukisti Alain Mimounin loppukirissä.

37. Olavi Salsola
Juoksi 1500 metrin vain yhden päivän kestäneen ME:n 1957. Sen lisäksi viisi Suomen ennätystä keskimatkoilla. Arvokisoissa paras sijoitus vasta kahdestoista.

38. Arvo Askola
Ilman Ilmari Salmista Askola olisi sekä Euroopan mestari että olympiavoittaja. Nyt kohtaloksi tuli jäädä Salmisen taakse vajaan sekunnin tappiolla kympin hopeamitalistiksi molemmilla arvokisakerroilla. Lopetti uransa vasta 28-vuotiaana jäätyään pois vuoden 1938 EM-kisoista.

39. Elias Katz
Väitetään, että Katz teki tuloksensa lähes olemattomalla harjoittelulla. Olympiahopeaa esteissä 1924, lisäksi kultaa 3000 metrin joukkuejuoksussa. Kahdesti mukana 4 x 1500 metrin ME:tä tekemässä. Juutalainen Katz muutti Palestiinaan, jossa sai surmansa vuoden 1947 levottomuuksissa.

40. Heikki Liimatainen
Kahdesti maastojuoksun joukkuekilpailun olympiavoittaja. Ensimmäisellä kerralla henkilökohtaisessa kisassa hopeaa, jälkimmäisessä horjui Pariisin helteessä maaliin puolitajuttomana varmistaen viimeisenä maaliin tulleena suomalaisena voiton 12. sijallaan. Näytelmä Juokse loppuun Heikki perustuu tähän kilpailuun.

41. Tatu Kolehmainen
Kolehmaisen veljessarjan vanhin jäsen oli epäonninen arvokisoissa. Tukholmassa 1912 keskeytys sekä kympillä että maratonilla, Antwerpenin maratonilla kymmenes. Sen vastapainoksi hän juoksi ME:t sekä 20 että 25 kilometrillä.

42. Eino Oksanen
Voitti Bostonin maratonin kolmesti ja juoksi SE:t tunninjuoksussa, 20 ja 30 kilometrillä. Kolmesti olympialaisissa, mutta paras sijoitus 10.

43. Päivi Tikkanen
MM-Tokiossa neljäs sija 3000 metrillä, EM-Splitissä samalla matkalla kuudes. Huikeat 27 Suomen mestaruutta eri matkoilla. Rikkoi SE:t kaikilla matkoilla 3000 metristä maratoniin.

44. Eino Purje
Voitti TUL:n edustajana vuoden 1925 työläisolympialaisissa kehnon tason ansiosta peräti kolme kultaa. Loikkasi SVUL:iin hakemaan haasteita, juoksi 2000 metrin ME:n 1927 ja sai seuraavana vuonna 1500 metrillä olympiapronssia. Keskeytti neljä vuotta myöhemmin Los Angelesissa. Siirtyi sitten ammattilaiseksi ja kilpaili mm. Moskovassa!

45. Einari Anttila
Ensimmäinen suurista suomalaisista keskimatkureista. Sekä 800 että 1500 metrin SE kolmesti, 1000 metrillä ME, jota jostakin syystä IAAF ei hyväksynyt. Haavoittui vapaussodassa keuhkoihin ja yritti turhaan paluuta. Olisi ollut voittajaehdokas, jos 1916 olisi pidetty olympialaiset. Vuorinen : Einari Anttila urheilijana.

46. Teodor Koskenniemi
Maastojuoksun joukkuekilvan olympiavoittaja 1920, henkilökohtaisessa kisassa kuudes ja vitosella neljäs.

47. Väinö Koskela
Kympin EM-pronssia 1950 Zatopekin ja Mimounin jäljessä. Olympialaisissa seitsemäs vitosella, 3000 metrin SE, vitosen maailmantilaston kakkonen 1949.

48. Martti Matilainen
Kahdesti neljäs esteiden olympiafinaalissa. Ensimmäisellä kerralla menetti ilmeisesti mitalin kaaduttuaan viimeisellä kierroksella, joka itse asiassa oli kierroslaskijan virheen takia ylimääräinen. Myös kolme veljeä olivat SM-mitalisteja.

49. Väinö Sipilä
Kympin olympianelonen, ME-mies 20 ja 30 kilometrillä. Siinä välissä Sipilä oli vähällä kuolla saatuaan puunoksan syvälle vatsaansa hiihtokilpailussa kaaduttuaan.

50. Hannu Posti
Muistetaan parhaiten Helsingin olympialaisten kympin neljännestä sijasta. Ainoa suomalaisyleisurheilija, joka on ottanut osaa sekä kesä- että talviolympialaisiin (ampumahiihtäjänä 1964). Myöhempi huippuvalmentaja.

51. Seppo Nikkari
Peräti 190-senttinen pitkien matkojen erikoismies juoksi 25 kilometrin ME:n. Pidettiin maratoonarina, mutta juoksi vain muutaman maratonin loppuun, ainoina arvokisoina olympialaisten 11. sija 1972.

52. Helge Perälä
EM-hopeaa kympillä 1946 Viljo Heinon takana. Olympialaisissa 11. vitosella.

53. Markku Taskinen
Yllätyspronssi 800 metrillä EM-kisoissa 1974. Samoissa kisoissa mukana Suomen ainoassa viestimitalissa, pronssia 4x400 metrillä. Euroopan mestaruus hallikisoissa 1978. Kyvyt pidemmillä matkoilla jäivät kokeilematta.

54. Kauko Pekuri
EM-pronssia 5000 metrillä 1938, kuusi SM-kultaa. Esteissä lähes epävirallinen ME.

55. Ritva Melender
Paremmin tunnettu tyttönimellään Lemettinen. Maratonin erikoisnainen oli paraatilajissaan MM-viitonen ja EM-kuutonen, edelleen SE:n haltija.

56. Denis Johansson
Kenttien boheemi ei menestynyt arvokisoissa, mutta rikkoi 1500 metrin SE:n kolmesti päässen vajaan kahden sekunnin päähän ME:stä.

57. Niilo Hartikka
EM-kisoissa neljäs 1500 metrillä. Sai ylimääräisen pronssimitalin jouduttuaan viimeisessä kaarteessa tönityksi. Sivusi Larvan SE:tä kolmesti, ennen kuin rikkoi sen. Oli maajoukkueen ankkurina, kun 4x1500 metrin ME rikottiin.

58. Olavi Vuorisalo
Hävisi kahdelle kaimalleen vain sekunnin kymmenyksellä ME-juoksussa. SE-tulokset 800, 1500 ja 5000 metrillä.

59. Pentti Siltaloppi
Siltaloppi haavoittui sekä talvi- että jatkosodassa eikä saanut oikeaa kättään enää suoraksi. 15 prosentin sotainvalidi oli estejuoksun erikoismies, maailman huipulla 40-luvulla. Arvokisoissa epäonnea, kaatui sekä EM-Oslossa (kuudes) että olympia-Lontoossa (viides).

60. Antti Loikkanen
Edelleen 1500 metrin SE-mies yhdessä Vasalan kanssa. Voitti EM-hallissa kerran kultaa ja kerran pronssia, ulkoradoilla paras arvokisasijoitus viides EM-kisoissa.

61. Eero Berg
Pariisin olympialaisten kympin pronssimitalisti.

62. Ismo Toukonen
Paransi Prahan EM-kisoissa ennätystään melkein 10 sekuntia ja ylsi yllätyspronssille. Suomen mestari esteiden lisäksi myös kympillä.

63. Mikko Ala-Leppilampi
Monipuolinen juoksija oli huipulla kaikilla matkoilla 1500 metristä kymppiin, parhaimmillaan esteissä. Löi ennen olympiafinaalia päänsä naulaan, kisassa ”turbaani” päässä kaatui ensimmäisellä esteellä ja katkaisi kätensä, silti kymmenes. Oli edellisenä vuonna kompastunut viimeiseen vesiesteeseen ME-vauhdissa.

64. Jukka Toivola
Tuli New Yorkin maratonilla toiseksi kaikkien aikojen suomalaisajalla; valitettavasti reitti oli muutama kymmenen metriä vajaa. Piti silti hallussaan virallista SE:tä ennen Holménia. Arvokisoissa EM-viitonen.

65. Antti Viskari
Voitti Bostonin maratonin ja juoksi samana syksynä 30 kilometrin ME:n. Ainoa suomalainen yleisurheilun virallinen ME-mies, joka ei koskaan päässyt arvokisoihin.

66. Tuija Toivonen
SE-nainen kaikilla matkoilla 3000 metristä maratoniin. Arvokisoissa olympialaisissa kymmenes ja MM-kisoissa kahdeksas maratonilla.

67. Paavo Kotila
SM-maratonilla edestakaisten maratonreittien epävirallinen ME. Johti Melbournen olympiamaratonia, mutta väsyi kuumuudessa kolmanneksitoista. Voitti Bostonin maratonin.

68. Alf Lindblad
EM-pronssia esteissä ruokamyrkytyksestä huolimatta. Seuraavana vuonna maailman kärkiaika.

69. Ville Kyrönen
Ainutlaatuista juoksuhistoriaa tehtiin 31.8.1924. Paavo Nurmi juoksi Kuopiossa ME:n kympillä, Albin Stenroos Viipurissa 30 km:lla ja Ville Kyrönen Haminassa 20 km:lla. Edusti Suomea olympiamaratonilla 20 vuoden marginaalilla: 1912 ja 1932.

70. Jorma Härkönen
800 metrin yllätyspronssi EM-Ateenassa 1982. Luottomies edustustehtävissä lähes vuosikymmenen ajan ilman muita suuria menestyksiä.

71. Ove Andersen
Amsterdamin olympialaisten tähdenlento sai pronssia esteissä.

72. Pertti Tiainen
Maratonin erikoismies oli EM-kisoissa neljäs (teki oman ennätyksensä hurjasta helteestä huolimatta) ja MM-kisoissa 14.

73. Ilmari Taipale
SM-mitaleita 800 metriltä kympille. Vitosen SE kahdesti, 1500 kerran, lisäksi sivuaminen. EM-kisoissa neljäs 1500 metrillä.

74. Salomon Könönen
Juoksi 1949 maratonin epävirallisen Euroopan ennätyksen. Olympialaisissa yhdeksäs kympillä.

75. Erik Blomster
EM-pronssia esteissä 1950, neljä Suomen mestaruutta.

76. Risto Ulmala
Maailman kärjen tuntumassa: pistesijoilla sekä MM- että EM-kisoissa. Tienasi valmennusrahansa USA:n tiejuoksuissa.

77. Lauri Halonen
Oli 1910-luvun loppupuolella ylipitkillä matkoilla maailman parhaita. Katosi kuviosta ja teki yllätyspaluun 1924 ollen olympiamaratonin neljäs.

78. Toivo Sarkama
EM-viitonen 1500 metrillä, mukana 4x1500 metrin ME-joukkueessa.

79. Ari Paunonen
Kaksi nuorten EM-kultaa 1500 metrillä. Edelleen 3000 metrin SE-mies silloisella nuorten ME-ajalla yhdessä Virénin kanssa. Nykyinen Juoksija-lehden päätoimittaja.

80. Ari Suhonen
Euroopan mestari halli-1500 metrillä. Myös pronssia 800 metrillä, jolla edelleen SE-mies. Yhdeksän peräkkäistä Suomen mestaruutta kasisatasella.

81. Erkki Puolakka
Tuli Bernin EM-kisojen skandaalimaratonilla neljänneksi, mutta oli vähällä päätyä tuomaripäätöksellä voittajaksi: koko mitalikolmikon hylkääminen oli yhtenä vaihtoehtona. Olympialaisissa kahdeksas, 30 km:n SE-mies.

82. Väinö Mäkelä
EM-kisoissa neljäs 5000 metrillä ja kahdeksas olympialaissa.

83. Sinikka Tyynelä
Edelleen 1500 metrin SE-nainen. MM-maastoissa henkilökohtainen viides sija, joukkuehopeaa ja –pronssia.

84. Armas Kinnunen
Kolme Suomen mestaruutta, esteiden maailman kärki 1927, olympiakuutonen 5000 metrillä.

85. Matti Huttunen
Juoksi 5000 metrin SE:n, joka oli kaikkien aikojen maailmantilaston kuudes ja ensimmäinen 14 minuuttia alittanut suomalaistulos.

86. Seppo Tuominen
Aloitti vasta 24-vuotiaana, mutta ehti silti rikkoa 10000 metrin SE:n kahdesti. Raju juoksutyyli ja harjoittelu veivät vammakierteeseen, mutta oli silti EM-kisoissa kahdeksas. Edelleen tunninjuoksun ja 20 kilometrin SE-mies.

87. Tommy Ekblom
Viidesti esteiden arvokisafinaalissa, paras sijoitus kahdeksas. 12 Suomen mestaruutta, sittemmin kestävyysjuoksun lajivalmentaja.

88. Erkki Rantala
Kaatoi Viljo Heinon kympin SE:n, voitti neljä Suomen mestaruutta.

89. Frej Liewendahl
Ahvenanmaalainen juoksi kahdesti 4x1500 metrin ME-joukkueessa ja oli kahdeksas olympialaisissa, mutta kuuluisimman tekonsa hän teki kukistamalla Paavo Nurmen 1000 metrillä ollen ensimmäinen suomalainen viiteen vuoteen, joka näin teki millään matkalla. Toi seuraavana aamuna Nurmelle kukkapuskan anteeksipyyntönä.

90. Harri Hänninen
Kahdesti kahdeksas EM-kisoissa (5000 metriä ja maraton), sittemmin valmennusoppaiden kirjoittaja.

91. Eero Tuomaala
SM-kultaa 800 metrillä ja kympillä, mutta ei siltä väliltä! Kylläkin 3000 ja 5000 metrin SE:t.

92. Samuli Vasala
Yhdeksän Suomen mestaruutta, 5000 metrin EM-kuutonen. Lisäksi yksi Suomen mestaruus duathlonissa.

93. Eino Seppälä
5000 metrin olympiaviitonen 1924.

94. Juho Tuomikoski
Tähdenlento, joka oli Antwerpenin olympiamaratonilla viides.

95. Kaarlo Nieminen
Suomen ensimmäinen varsinainen kestävyysjuoksija. Voitti Suomen ensimmäisen maratonkilpailun ja tuli olympialaisissa kymmenenneksi. Juoksi kilpaa ravihevosta vastaan ja hävisi maratonin parilla minuutilla. Myöhemmin ammattilaisena USA:ssa.

96. Pentti Rummakko
Maratonin kaksinkertainen Pohjoismaiden mestari, EM-kisoissa kuudes.

97. Jalmari Eskola
Kenties Suomen yleisurheiluhistorian unohdetuin olympiamitalisti. Joukkuehopeaa maastojuoksussa 1912, henkilökohtaisen kilpailun neljäs.

98. Seppo Leinonen
Suomen kaikkien aikojen paras ultrajuoksija. SE-mies 24 tunnin juoksussa, juossut Spartathlonin ennätysmäiset 15 kertaa loppuun.

99. Paavo Pystynen
Ikijuoksija Pystynen pääsi arvokisoihin vain kerran, mutta juoksi kolmesti PM-mitaleille maratonilla. Tasaisen varma juoksija ei yltänyt suurvoittoihin, mutta jatkoi yli-ikämieheksi asti menestyen veteraanien arvokisoissa. Pystynen: Valoa ja varjoa.

100. Iivari Rötkö
TUL:n jäsenenä ei päässyt virallisiin arvokisoihin. Voitti työläisolympialaisissa 25 km ja juoksi myöhemmin samalla matkalla alle Kolehmaisen ME:n, mutta tulosta ei liittoriitojen takia ratifioitu. Maratonin maailmantilaston ykkönen 1926.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Paskalista

Tuli tuossa luettua mielenkiintoinen kirja. Sen inspiroimana tässä luettelo erilaisista alan tuotoksista. Virallinen asteikko on toisenlainen, mutta tämä on hauskempi.

Aaltokone
Tippuu pala palalta ja roiskii vettä niin paljon, että paperia kuluu enemmän ympäristön kuivaukseen kuin jälkien pyyhkimiseen.

Betonivalu
Harvinaislaatuinen tapaus. Vaatii onnistuakseen sopivan koostumuksen ja riittävän suuren paineen. Voi yrittää pastaruokien jälkeen, spaghetti bolognese toimii parhaiten. Jos on nähnyt, kuinka betoniruiskutus toimii, tietää mistä on kyse. Veteen osuessaan raakamateriaali jähmettyy pallomaiseksi möhkäleeksi. Jos materiaali on liian jäykkää, se ei paakkuunnu, jos liian löysää, paakku hajoaa. Lisäksi ruiskutuspaineen on oltava suuri ja koko lastin on purkauduttava yhdellä rysäyksellä. Hauskinta on nykäisyvaihe: jos möykky on riittävän suuri, se tukkii aluksi hajulukon ja pönttö tulvii, jonka jälkeen kuuluu valtava SLURPS viemärin saadessa lopulta tuotoksen nielaistua.

Fanfaari
Tulee mieleen keskiaikainen ruhtinas, jonka saapumisesta tiedottivat airueet. Ennen tuotoksen ilmaantumista pääsee tasainen, pitkä ja viheltävä kaasupurkaus, joka saattaa kestää toistakymmentä sekuntia. Sitten pieni tauko ja itse asiaan.

Jatkopätkä
Luulee suorittaneensa homman loppuun pyyhkimistä myöten ja valmistautuu nykäisyyn, jolloin pitääkin istua uudelleen tyhjän päälle. Jatkopätkä poikkeaa usein väriltään varsinaisesta tuotoksesta, koska jos osa 1 koostui lounaasta, niin osassa 2 tulee päivällinen.

Jönttä
Jönttä on niin iso, että suorituksen päätyttyä pöntössä ei näy lainkaan vettä. Kaikki vesi on peittynyt täydellisesti jöntän alle. Jöntässä onnistumisessa kuitupitoinen ravinto on avainasemassa, sillä se, joka kuitua lisää, se paskaa lisää.

Katkaistu haulikko
Tämä on harvinainen tapaus ja täydellinen onnistuminen edellyttää sekä sopivaa koostumusta että tarkkaa ajoitusta. Tuotos ei saa olla liian kiinteää, mutta kovin löysäkään ei kelpaa. Välittömästi ponnistusvaiheen jälkeen, kun puolet tuotoksesta roikkuu vielä kiinni ja toinen puoli on yhä putkessa, on päästettävä valtavapaineinen, nopea kaasupurkaus. Seuraus on räjähdysmäinen leviäminen, jonka jälkeen WC-harjalla on totisesti käyttöä. Jälki on sananmukaisesti kuin katkaistun haulikon laukaus maalitaulussa. Liian kiinteällä tuotoksella leviämistä ei tapahdu ja liian löysällä materiaalia koko pöntön ruskistamiseen ei ole riittävästi.

Kummitus
Pythonin alalaji. Loogisesti voi päätellä, että kiinteä ja raskas, mutta varmat havainnot puuttuvat kohta selviävistä syistä. Tunnistaa kahdesta asiasta. Ensinnäkin paperiin ei tartu mitään. Toiseksi pöntössä ei näy mitään. Kuitenkin sekä helpotuksesta että ponnistuksesta voi päätellä, että jotakin on todella tapahtunut. Tuotoksen täytyy olla niin raskas, että se ilmeisesti painuu suoraan läpi hajulukosta ilman nykäisyä.

Kunnari
Jäykkä, mutta sitkeä. Nimitys on suora käännös englannin "home run" -ilmaisusta ja viittaa suoritukseen, jossa toinen pää koskettaa vettä ja toinen on vielä kiinni. Kunnari hyväksytään vain, mikäli pötkö pysyy tässä asennossa liikkumatta vähintään kolme sekuntia.

Kuusituumainen
Ei viittaa pituuteen, vaan paksuuteen. Sanonnan "repäistä perseensä" keksi henkilö, joka väänsi kuusituumaisen. Epäillään Elviksen kuolleen verisuonen poksahdettua päässä kuusituumaisen ponnistusvaiheessa.

Lappalainen
Vaatii synnynnäistä lahjakkuutta. Jotkut yrittävät koko ikänsä onnistumatta koskaan, toisille tämä on jopa normituotos. Olet sitä mitä syöt, väittää vanha sanonta. Ei pidä paikkaansa tässä yhteydessä, sillä runsaallakaan poronlihan syönnillä lahjattomat eivät kykene lappalaista vääntämään, kun taas lahjakkailla tuotosta ei erota poron vastaavasta muusta kuin sulamattomien jäkälänpalojen puuttumisesta.

Liima
Vaikuttaa normaalisuoritukselta, mutta on petollinen. Vähänkin väärä tähtäys ja pytyn reunoissa on jarrutusjäljet, jotka eivät irtoa kovallakaan hinkkaamisella. Siinä sitä sitten istuu ja ihmettelee, tuliko edellisellä aterialla sittenkin otettua vaniljakastikkeen sijasta vahingossa Erikeeperiä. Tämä tuotos yllättää yleensä kyläpaikoissa, joissa WC-harja on joko piilotettu tai kadonnut.

Lyijykynä
Kuusituumaisen vastakohta. On silti lähes yhtä raskas ponnistaa. Kuin valurautaa: kovaa mutta murtuu herkästi, joten kunnaria on turha yrittää.

Neljä askelta
Ei onneksi esiinny normaalitilassa, vaan ainoastaan sairaana. Tarkoittaa maksimaalista askelmäärää, jonka voi etääntyä vessasta ilman merkittävää pyykkiriskiä.

Python
Atkinsin dieettiä kokeilleet tietävät mistä on kyse. Vaatii yleensä kovan äheltämisen, mutta plussapuolelle mainittakoon hajuttomuus. Tuntuu kuin yrittäisi tunkea ulos rautakankea. Pötkön pituus saattaa olla lähes kaksi metriä ja parhaimmillaan se tulee ilman katkoksia. Jos ei ole kovin murtumisherkkää, kunnari onnistuu.

Raastinrauta
Esiintyy vain meksikolaisen tai intialaisen ruuan jälkeen. Vääntövaiheessa tuntuu, kuin ulos olisi tulossa raastinrauta - vieläpä teräpuolet kulkusuunnan vastaisesti. Kirvely helpottaa väliaikaisesti viimeisen pötkäleen pudottua. Ensimmäisen pyyhkäisyn jälkeen on kuitenkin tarkastettava, onko joku käytännön pilailija vaihtanut normaalin paperin paikalle hiekkapaperirullan.

Raejuusto
Vain väri poikkeaa.

Rautasaha
Kaikki on jo tullut. Silti on istuttava kärsivällisesti paikoillaan, välillä heiluttaen takamusta ja toivoen, että viimeinen pala irtoaisi. Tältä varmaan tuntuu kaappikellosta. Toivot, että mukanasi olisi Sveitsin armeijan linkkuveitsi, jonka rautasahalla olisi nyt käyttöä. Tiedät, että jos nouset ylös, se katkeaa juuri väärällä hetkellä eikä osu oikeaan paikkaan.

Riisikakku
Saanut nimensä ravinnosta, jonka liiallinen syöminen aiheuttaa tämän tuotoksen takuuvarmasti. Ei suositella tehtäväksi kyläpaikoissa, koska pysyy pinnalla viidenkin nykäisyn jälkeen. Helppotuottoinen, mutta jälkihoito vaikeaa ja suositellaan siksi käytettäväksi mieluiten eräolosuhteissa, joissa kelluntaongelmaa ei saniteettitilojen alkeellisen laadun ansiosta esiinny.

Varpusparvi
Tulee lentäen. Ei kokonaan nestemäinen, sisältää myös kokkareita. Ero "neljään askeleeseen" on se, että tuotoksen tuloaika on tietyissä turvarajoissa oman tahdon alainen.

Vulkaaninen
Noin kaksi kolmasosaa tuotoksesta kelluu jo iloisesti uiskennellen. Tunnet, että loppuosa on ponnistusta vaille valmis. Jännität lihaksiasi ja kiinteän aineen sijaan pääsee Richterin asteikolla luokiteltava kaasuräjähdys. Pahinta on, että olet luultavasti yleisessä käymälässä, molemmilla puolilla olevat kopit on varattu ja kusikouru täyteen ahdettu. Kun sitten viimeinenkin kolmannes on väännetty, jäät odottamaan käymälän miehityksen vaihtumista ettet saisi osaksesi valtavaa aplodimyrskyä ovesta astuessasi.

maanantai 19. lokakuuta 2009

Sivallus XLIX

Nollan keksiminen oli matematiikan suurimpia edistysaskeleita. (Lukekaapa Charles Seife: Nollan elämäkerta). Roomalaiset yrittivät omassa lukujärjestelmässään tulla toimeen ilman nollaa - ja katsokaa nyt, miten Rooman valtakunnalle kävi.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Tulevaisuuden lupaukset

EDIT 7.11.2010: Tässä linkki vuoden 2010 vastaavaan listaan.

Yleisurheilukausi on ohi ja nyt katse on kohti tulevaa. Omalta osalta voi todeta, että valmennettava saavutti sen, mitä piti ja enemmänkin. Isommissa kuvioissa MM-Berliinissä tuli melkoinen pettymys Suomen jäätyä mitalitta, mutta eliittikisasarjan suosio yllätti. Aurinko tuntuu pilkistävän pilviverhon takaa. Keihäänheitto on tietysti suomalaisten suosikki, mutta vanha kunnon kestävyysjuoksu tekee nousua. Jukka Keskisalon suoritukset saivat kansan innostumaan.

Suomalaisia kestävyysjuoksijoita haukutaan vasemmalta, oikealta ja keskeltä. Mutta mikä onkaan totuus? Tämä vuosikymmen on nyt päättymässä ja sen aikana Suomi on saanut arvokisoissa (olympia, MM, EM) kestävyysmatkoilla (5000 m, 10 000 m, maraton, esteet) kaksi juoksijaa - Janne Holménin ja Jukka Keskisalon - korkeimmalle korokkeelle. Eurooppalaisista maista yhtä monta tai useampi arvokisavoittaja on esittää vain Espanjalla, Romanialla, Italialla ja Venäjällä - jos katsotaan miesten kestävyysjuoksua, niin pelkästään Espanjalla.

Joten se kriisistä. Nykytasokin on mainettaan parempi, se ei ole pelkästään Keskisalon varassa. Meillä on myös koko ajan suorituksiaan parantava Matti Räsänen. Naisten puolella tilanne on lohduttomampi, jäähdyttelevä Annemari Sandell on yhä kuningatar. Kalevan Kisojen kymppi kertoi karua kieltä: 200 metriä ja kisa oli käytännössä ohi Sandellin mennessä menojaan.

Suomalaisen kestävyysjuoksun tulevaisuus on sitten asia erikseen. Keskisalo jatkaa vielä muutaman vuoden ja hänen suorituksiaan olen ruotinut aiemmin. Janne Holmén lopetti hienon uransa. Ketkä nousevat Matti Räsäsen ohella uusiksi soihdunkantajiksi?

Seuraavassa on listattu Suomen kestävyysjuoksun tulevaisuuden lupaukset. Painotus on pelkässä kestävyysjuoksussa eli matkoilla 3000 m - maraton. Keskimatkojen juoksijoita on listalla vain, mikäli heidän arvioidaan mahdollisesti siirtyvän pidemmille matkoille ja siellä myös menestyvän. Listalle on valittu 60 vuosien 85-94 välillä syntynyttä juoksijaa. Paremmuusjärjestys on tietysti summittainen. Siinä on painotettu enemmän mahdollisia tulevaisuuden suorituksia kuin juoksijan menestystä omassa ikäluokassaan tai saavutettuja tuloksia. Siksi esimerkiksi vuosina 85-88 syntyneet juoksijat ovat listalla heikommin sijoittuneita, koska heidän olisi yleensä pitänyt jo antaa kovia näyttöjä. Samoin vuosina 92-94 syntyneet ovat alempana, koska nuoren juoksijan todellista potentiaalia on vaikea arvioida junioritulosten perusteella, etenkin poikien kohdalla.

Jokaisesta juoksijasta löytyy linkki Tilastopajan tietokantaan. Nimen jälkeen on kerrottu seura ja syntymävuosi. Sallittaneen ilmainen mainos: Jalavan tiimi tekee loistavaa työtä eikä Tilastopajan asiakkaaksi liittyminen maksa paljon. Maksullisten palvelujen takaa löytyy paljon enemmän kuin ilmaiskävijä saa nähdäkseen.


1. Sandra Eriksson, IF Nykarlebynejden, -89
Onko aikuisten MM-kisoissa juossut urheilija enää lupaus? On, jos ikää on vasta 20 vuotta. Estejuoksija, mutta onko hän estejuoksija vain siksi että estejuoksu on uusi laji ja siinä huipulle pääseminen on helpompaa? Pidemmillä ratamatkoilla kyvyt ovat vielä täysin kokeilematta; ei yhtään ainutta ratavitosta tai kymppiä plakkarissa, kympillä juossut kerran tiejuoksun. Sekä saavutetut tulokset että tuntemattomat mahdollisuudet antavat saman lopputuloksen: Suomen tämän hetken ykköslupaus.

2. Joonas Lehtinen, Turun Urheiluliitto, -88
Hakee vielä lajiaan. Juoksi tänä vuonna kaikkia matkoja 800 metristä 5000 metriin ja esteisiin, jossa teki parhaat tuloksensa. Miehen askeleen irtonaisuus on huikea. Ei hyydy väsyneenäkään, vaan tyyli säilyy loppuun asti ja meno on kaunista katseltavaa. Kun näkee juoksun läheltä livenä, ymmärtää miksi hän on listakakkonen. Potentiaalia löytyy enemmän kuin moni osaa edes kuvitella, ehdottomasti Suomen suurimpia tulevaisuuden toivoja.

3. Pekka Toivola, Joensuun Kataja, -89
Tästä miehestä kuulemme enemmän ehkä noin viiden vuoden kuluttua. Rakennustyö tehdään huolella ja käsissä on Janne Holménin manttelinperijä. Ei erityistä menestystä radalla toistaiseksi eikä tarvettakaan. Tehot otetaan irti vasta muutaman vuoden kuluttua, kaksi juniorien SM-maantiemestaruutta kertoo mihin suuntaan mies on menossa.

4. Saara Skyttä, Liedon Parma, -87
MIKSI TÄMÄ NAINEN EI OLE SUL:N VALMENNUSRYHMISSÄ????? Vuosien 2008 ja -09 22-vuotiaiden 5000 metrin Suomen mestari (edellisenä vuonna myös 1500 m, tänä vuonna jäi hopealle), aikuisten SM-hopeaa vitosella Leppävaarassa, esteissä kolme peräkkäistä 22-vuotiaiden Suomen mestaruutta (okei, viimeinen tuli ilman kilpasiskoja mutta silti), kaksi aikuisten SM-mitalia esteissä, maaotteluedustaja. Kehittynyt koko ajan melko tasaisesti. Kun läheltä katsoo, huomaa että juoksutyylissä vielä vähän hiomista, mutta fyysinen pohja on siinä kunnossa että sille voidaan rakentaa vaikka mitä. Skytän sisarussarjan jalokivi. Harmillinen loukkaantuminen Ruotsi-ottelun esteissä esti kympin debyyttikisan. Jalka kipsiin ja kolmen kuukauden pakkolepo.

5. Riku Marttinen, Heinolan Isku, -87
Tasaisesti kehittynyt kolmen vuoden takainen aikuisten SM-hopeamitalisti 1500 metriltä. Siirtynyt vähitellen pidemmille matkoille. Isolla miehellä mahdollisuudet vaikka mihin, kunhan jaksaa tehdä työtä kärsivällisesti. Harjoittelussa edessä kriittinen muutos kestävyysmatkoille. Monipuolinen juoksija, nopeuttakin löytyy.Linkki Rikun blogiin.

6. Oskari Pennanen, Juuan Jänne, -91
Vasta 17-vuotias ja silti miesten A-raja rikki vitosella. Kestävyyslahjakkuus, koska ei toiminut normaalijuniorin tapaan ja rikkonut A-rajoja ensin lyhyemmillä matkoilla. Hallinnut kestävyysmatkoja nuorten SM-kisoissa ja kävi jo haistelemassa aikuisten vauhtia Leppävaaran vitosella. Nuorukaisen fyysinen kehitys on vielä kesken, toivoa sopii että ei jykevöidy liikaa.

7. Saara Nikander, Länsi-Uudenmaan Urheilijat, -94
Hallinnut ikäluokkansa kisoja suvereenisti, mitä nyt tänä vuonna lipsahti Harjavallassa kahdella tonnilla hopealle. 15-vuotias ja oli jo nyt SM-kisoissa vitosella kahdeksas. Mutta nyt ovat edessä nuorille naisille usein vaikeat ikävuodet 16-19: kehitys tyssää, saattaa jopa taantua. Jos näin käy, miten riittää henkinen kantti määrätietoisen harjoittelun jatkamiseen ja jopa koventamiseen? Kun nämä riskit tiedostetaan, kyseessä on nuorista tytöistä selvästi suurin lupaus.

8. Anette Haukilahti, Alatornion Pirkat, -93
Toistaiseksi parhaimmillaan 800 metrillä, Suomen tilaston tämän kauden yhdeksäs. Vasta joulukuussa 16 vuotta täyttävä lupaus on kuitenkin voittanut oman ikäluokkansa pisimmän ratamatkan Suomen mestaruuden kolmena peräkkäisenä vuonna, viimeksi 16-vuotiaiden 3000 metriä. Edessä nuoren naisjuoksijan tuskalliset vuodet: kroppa muuttuu ja tulokset saattavat jopa taantua. Jos selviää niiden yli, niin mahdollisuuksia vaikka mihin.

9. Joonas Harjamäki, Seinäjoen Urheilijat, -86
Kaksinkertainen estejuoksun Suomen mestari on vielä nuori mies. Juossut 8.40, sileillä vitonen kulkenut 14.18, kymppiä ei ole tosissaan kokeillutkaan. Juoksee tapiokantasmaisesti voimalla, 181-senttisessä varressa on yli 70 kiloa lihasta. Eikä ihmekään; kun on nähnyt sekä isän että äidin juoksevan, niin poika on kuin kopio, joskin kooltaan reilusti ylöspäin skaalattu. Rakenne on siis estejuoksuun se toinen mahdollinen ja siksi suutarin on syytä pysyä lestissään; sileät matkat vain esteitä tukevana lajina. Mutta onko juna mennyt jo, Keskisalo oli samanikäisenä juossut jo yli 20 sekuntia kovempaa?

10. Tuomas Jokinen, Turun Weikot, -87
On vain yksi asia, joka on karmeampaa katseltavaa kuin Tuomas Jokisen juoksutyyli televisiosta nähtynä. Se on Jokisen tyyli nähtynä muutaman metrin päästä livenä. Siitä huolimatta mies on Suomen ykkösjuniori vitosella ja kympillä. Jos Michael Johnsonia ei olisi, Jokinen putoaisi paljon alemmaksi. Johnsonin esimerkki kuitenkin osoittaa, että täysin epäortodoksisella (ja suoraan sanottuna rumalla) juoksutekniikalla voidaan tehdä jopa maailmanennätys. Kun Jokista katsoo alkujärkytyksestä selvittyään tarkemmin, huomaa hänen liikeratojensa taloudellisuuden. Se ei näytä hyvältä, mutta se toimii. Ei kaikkia juoksijoita tarvitse pakottaa samaan muottiin. Jos Jokisen tulokset paranevat samaan tahtiin kuin jatkossa, ei mitään syytä muutoksiin.

11. Suvi Miettinen, Jäppilän Urheilijat, -88
Kauden 2007 Suomen tilastoykkönen vitosella. Jalkavaivat ja tekniikkavirhe sotkeneet kaksi viime kautta. Tämän vuoden ainoat startit 22-vuotiaiden halli-SM -kolmosella (viides) ja kympin tiejuoksu keväällä vaatimattomalla tuloksella. Voi olla, että ripustaa piikkarit naulaan väliaikaisesti, mutta odotamme Kirsi Valastimaista comebackia. Lahjakkuutta löytyy ja siksi on listalla näin korkealla.

12. Saara Pekkarinen, Lapinlahden Veto, -86
Vuoden 2008 Kalevan Kisojen vitosen hopeamitalistilta jäi tänä vuonna ulkoratakausi kokonaan väliin jalkavaivan takia. Palasi syksyllä maasto- ja maantiekisoihin. Jos vaivat ovat ohi, materiaalitekniikan teekkari on ensi kaudella aiempaa kovempaa materiaalia ratakisoissa.

13. Johanna Peiponen, Rovaniemen Lappi, -90
Lapin lupauksella on ollut vaikeat kasvuvuodet. Vitosen ja kolmosen ennätykset ovat kahden vuoden takaa, tonnivitosen vielä kauempaa, kympin viime vuodelta ja tämän kauden tulokset olivat kautta linjan viimevuotista heikompia. Ilman vanhoja merkkejä kyvyistä olisi tällä listalla huomattavasti alempana. On yleisesti tiedossa, että ikävuosien 16-19 välillä monen naiskestävyysjuoksijan tulokset heikkenevät. Kun nuo vaikeat vuodet jaksaa uskoa itseensä, on sen jälkeen henkisesti paljon vahvempi kehittymään paremmaksi.

14. Ossi Kekki, Lahden Ahkera, -93
Harvinainen tapaus: loppuvuodesta syntynyt ja silti ikäluokkansa tilastoykkönen ja Suomen mestari kolmosella. Kunhan selviää kasvuvuosistaan ja pystyy siirtymään korvaavasta hiihtoharjoittelusta enemmän juoksuun, mahdollisuudet ovat rajattomat.

15. Matti Virén, Myrskylän Myrsky, -87
Viime vuonna 22-vuotiaiden kaksoismestari 800 ja 1500 metrillä. Harjoittelu vielä uomaansa hakevaa. Puhunut pidemmille matkoille siirtymisestä. Mahdollisuudet hyvät, kehitys kulkenut tasaiseen tahtiin ja taustalta löytyy kovan luokan valmennustietoutta: Tommy Ekblom tietää mitä tekee.

16. Sanni Klemelä, Forssan Salama, -90
18-vuotiaana pronssia Kalevan Kisoissa vitosella. Tällä kaudella lievää taantumaa tuloksissa - tyypillistä naisille tuossa iässä. Sitä ennen kehitys on ollut tasaista, joten ilmeisesti kyseessä on väliaikainen häiriö. Nyt edessä lopullinen siirtymä pidemmille matkoille.

17. Miika Eskuri, Kuivasjärven Aura, -94
Jos 15-vuotiaana juoksee 5000 metriä alle 17 minuutin, kertoo se jo jotakin. Jäi tällä kaudella ikäluokkansa SM-kisoissa kahdella tonnilla hopealle. Ei ole tällä listalla korkeammalla siitä syystä, että pojilla todellinen potentiaali on vaikea arvioida, jos ei tunne fyysisen kehityksen tahtia; mikäli murrosikä on varhainen, voi olla ikäisiään edellä pelkästään siksi.

18. Janica Mäkelä, Forssan Salama, -86
Tällä kaudella 5000 metrin SM-pronssia. Ei juniorimestaruuksia, mutta tasaisen kehityksen voi odottaa jatkuvan. Urheilun iloa tuntuu löytyvän - harva kestävyysjuoksija osallistuu seuramestaruuskisoissa pituuteen, kiekkoon ja keihääseen kuten Mäkelä tänä vuonna!

19. Tuomo Salonen, Espoon Tapiot, -89
Tällä kaudella 19-vuotiassa SM-kultaa 1500 metrillä. Juossut vain keskimatkoja, mutta kympin tiejuoksujen tulokset kertovat lahjomatonta kieltään: kykyjä löytyy pidemmillekin matkoille. Kysymys kuuluu: pysyykö tonnivitosella vai siirtyykö kympinnielijäksi?

20. Toni Lempinen, Kuivasjärven Aura, -92
Tällä kaudella 17-vuotiaiden kaksoismestari 800 ja 3000 metrillä. Kehittyi jättiharppauksella ikäluokkansa kärkeen oltuaan aiemmin ryhmässä ynnä muut. Jos kehitys jatkuu yhtä hurjana, ensi kesänä kuullaan kummia.

21. Tapani Kärjä, Kalajoen Junkkarit, -88
Miksi tämä mies ei ole Urheiluliiton valmennusryhmissä? Vastaus: Suhteellisesti kovin tulos (ainoa A-rajan rikkova) on tehty kympillä. Nuorten valmennusryhmiä valittaessa tuijotetaan vain lyhyempiä matkoja, koska virallinen paradigma on, että juoksijat aloittavat mailereina ja siirtyvät vasta myöhemmin pitkille matkoille. Toinen syy on se, että hän ei ole aiempina vuosina menestynyt juniorikisoissa - liian lyhyet kilpailumatkat.

22. Heidi Eriksson, IF Nykarlebynejden, -86
Sandran isosisko on keskittynyt 1500 metrille, jolta on jo kaksi aikuisten SM-mitalia ja viime vuodelta nuorten mestaruus. Ei ole juossut 3000 metriä pidempää matkaa radalla, mutta on tämän kauden Suomen tilastoissa sillä kahdeksas. Valmentaja Guy Storbackan kolmas suojatti nuorten lupausten listalla.

23. Eeva Sajanti, Nurmon Urheilijat-99, -87
Päälaji esteet, ei ole juossut pidempiä ratamatkoja viiteen vuoteen. Estejuoksussa SM-pronssia viime vuonna. Toisaalta esteisiin ei ole naisten puolella erityistä tunkua, joten taso on sileitä matkoja heikompi.

24. Sara Sajanti, Nurmon Urheilijat-99, -87
Päälaji myös esteet, listalla siskonsa jäljessä koska ei ole saanut aikuisten SM-mitalia. Tulokset ovat käytännössä identtiset, samoin lajivalikoima.

25. Kalle Keskipoikela, Lapin Lukko, -92
Nuorten SM-kisoissa mitaleita kahminut ikäluokkansa tilastoykkönen. Kolmosen aika 8.51 ei ole ikäluokan kaikkien aikojen tilastossa korkealla, mutta nuorukainen on ollut sarjansa parhaita jo kolme vuotta.

26. Anne Pentinmäki, Jalasjärven Jalas, -93
16-vuotiaiden kolmosen SM-pronssi, mutta juoksi myöhemmin kesällä naisten A-luokan tuloksen samalla matkalla. Sitä kovempi meriitti ikä huomioiden oli kuitenkin vitosen 18.32.

27. Miro Laurila, Karhulan Urheilijat, -88
Vuoden 2007 19-vuotiaiden vitosen Suomen mestari taantui viime kesänä. Ensi vuonna viimeinen juniorikausi, josta vaikea harppaus aikuisten sarjaan.

28. Sofia Åkermarck, Porvoon Urheilijat, -91
2000 metrin esteiden 19-vuotiaiden SM-hopeamitalisti ja kauden tilastoykkönen. Vasta toinen varsinainen kilpailukausi, joten kehityspotentiaalia löytyy.

29. Juho Jumisko, Lapin Lukko, -94
15-vuotiaiden 2000 metrin Suomen mestari. Kilpaillut vielä harvakseltaan, nuorukaisen mahdollisuudet ja todelliset kyvyt yhä arvoitus.

30. Andrea Julin, IF Nykarlebynejden, -94
Innokkuuden puutteesta ei voi 16-vuotiaiden 2000 metrin Suomen mestaria syyttää: tällä kaudella 59 kilpailua monissa eri lajeissa! On valinnut juhaväätäismäisen tien, jossa haetaan juniorivuosina nopeus pikamatkoilta ja rakennetaan siihen päälle kestävyys.

31. Hannu Mäkelä, Liedon Parma, -93
16-vuotiaiden Suomen mestari 800 metrillä ja 1500 metrin esteissä. Jälkimmäisen lajin täysin ylivoimainen tilastoykkönen.

32. Karin Storbacka, IK Falken, -87
400 ja 800 metrin juoksijana ei ehkä kuuluisi listalle lainkaan, mutta sellaisena Mari Järvenpääkin aloitti. Jos siirtyy pidemmille matkoille, nousee melko varmasti Suomen kärkeen.

33. Veera Sahlberg, Turun Urheiluliitto, -91
Viime vuoden 17-vuotiaiden kolmosen Suomen mestari taantui hieman tällä kaudella. 17-vuotiaana juostu 10.17 kolmosella puhuu silti omaa kieltään.

34. Jenny Risku, Kurikan Ryhti, -93
Ilmeisesti päälajina hiihto, kilpaillut harvakseltaan vasta kolme vuotta. 16-vuotiaana tehty naisten A-luokan tulos kolmosella kertoo kyvykkyydestä myös radalla.

35. Tommi Sundell, Porin Yleisurheilu, -90
Ulkoisesti enemmän mailerityyppiä, mutta 19-vuotiaan nuorukaisen fyysinen kehitys jatkuu vielä. Kannattanee pysyä keskimatkoilla, mutta noilla lahjoilla pidemmät kulkevat siinä sivussa kovaa. Tämänvuotinen 19-vuotiaiden SM-tuplamestari keskimatkoilla lienee silti saavuttanut suurimman yleisönsä Saunalahden mainoksessa.

36. Henri Manninen, Jyväskylän Kenttäurheilijat, -85
Kolme päivää ikää lisää ja olisi ollut yli-ikäinen tälle listalle. Siksi sijoitus on näinkin alhaalla; toinen syy on se, että viime kaudella ei edistystä tapahtunut. Kun katsoi viime kesänä parissa kisassa Mannisen juoksua, meno vaikutti jotenkin väkinäiseltä. Tuntui siltä, että koneessa olisi ainekset vaikka 14 minuutin alitukseen, mutta kun joku sylinteri on pois toiminnasta, jää aika 14 ja puolen tuntumaan. Urheiluliitto näkyy luopuneen jo toivosta, kun ei valinnut miestä valmennusryhmiin.

37. Jaana Honkanen, Lapinlahden Veto, -85
Ei mikään juniorilupaus, siirtynyt pikkuhiljaa pidemmille matkoille ja hivuttautunut vuosi vuodelta lähemmäs Suomen kärkeä. Olisiko pienikokoisen juoksijan oikea paikka maraton? Tilaa kansallisessa kärjessä luulisi löytyvän.

38. Aki Nummela, Helsingin Kisa-Veikot, -85
On jo 24-vuotias ja pääsee listalle siksi, että vetäisi tällä kaudella vitosen 14.38 parantaen ennätystään 50 sekuntia. Miksi vasta nyt, on arvoitus. Juoksee Missourin State Universityn riveissä. Linkki Akin blogiin.

39. Laura Hankaniemi, Kouvolan Urheilijat, -92
Juoksi 3000 metriä kovaa: 10.21 on hieno suoritus 17-vuotiaalle, vaikka SM-menestys antaa vielä odottaa itseään.

40. Sara Kuivisto, Porvoon Urheilijat, -91
19-vuotiaiden Suomen mestari esteissä. Sileällä kolmosella aikaa kulunut 10.25. Tulokset eivät vie korkealle tilastoissa, mutta kyseessä oli vasta toinen kilpailuvuosi, joten todellinen potentiaali on vielä arvoitus.

41. Pauliina Martikainen, Helsingin Kisa-Veikot, -93
16-vuotias juoksi kolmosen 10.25. Oli Kalevan Kisoissa esteissä kahdeksas, mutta tämä kertoo enemmän lajin surkeasta tasosta kuin Martikaisen kyvyistä estejuoksijana. Aika näyttää, onko esteet vai sileä oikea valinta.

42. Aurora Holopainen, Porvoon Urheilijat, -92
Juoksi viime vuonna 16-vuotiaana 800 metrin SM-finaalissa. Päämatkan lisäksi joitakin 1500 metrin kisoja, on tällä listalla yhden ainoan juoksun ansiosta: viime kesän ensikokeilussa 3000 metriä vei 10.37.

43. Marjo Niittynen, Teivo Stayers, -87
Suunnistaja löysi radalta uuden rastin ja otti tänä vuonna 22-vuotiaiden SM-vitosella hopeaa. Juossut ratakisoja säästeliäästi. Kuntopohja lienee suunnistuksen jäljiltä jo riittävän kova. Kysymys kuuluu: paranevatko ajat, kun tulee lisää kokemusta ratakisoista? Vai pysyykö suunnistus päälajina?

44. Anders Lindahl, IF Länken, -87
Tämän kauden Suomen mestari 22-vuotiaiden 800 metrillä ja 1500 metrin hopeamitalisti. Kohtuullisen lupaava maileri, mutta mahdollisesti tulevaisuutta pidemmilläkin matkoilla. Pari kolmen tonnin kokeilua tuoneet suhteellisen vaatimattomat tulokset. Jos harjoittelun suuntaus muuttuu kestävyyspainotteiseksi, perusnopeus on riittävän hyvä vaikka mihin. Tosin fyysinen olemus ja juoksutyyli viittaavat siihen, että mies pysyy keskimatkoilla.

45. Lotta Suikki, Juvan Urheilijat, -88
Uran ainoa SM-startti 22-vuotiaiden viides sija vitosella, mutta teki ensimmäisellä kilpailukaudellaan suoraan naisten A-luokan tuloksen kympillä. Vastaavaa temppua ei tule mieleen mistään muustakaan yleisurheilulajista. Ei löytynyt tietoa suunnistus- hiihto- tms taustasta, joten tuli täysin puun takaa. Potentiaali vielä täysi arvoitus.

46. Aleksi Ikonen, Joensuun Kataja, -89
Taas kerran estejuoksija Joensuusta. Nuorten SM-hopeaa tällä kaudella. Tulokset vielä suhteellisen vaatimattomia, mutta valmentajana mies, joka on ennenkin tehnyt hyvää pohjatyötä nuoren estejuoksijan kanssa.

47. Joonatan Oporta, Oulun NMKY, -89
19-vuotias ei ole vielä yltänyt miehissä A-luokkaan, mutta melko tasainen ja nousujohteinen kehitys antaa lupauksia mahdollisesta tulevasta maajoukkuejuoksijasta.

48. Hanna Hyvönen, Varpaisjärven Vire, -86
Vuoden -06 esteiden 22-vuotiaiden Suomen mestari on viime vuosina keskittynyt matematiikan opiskeluun ja juossut suhteellisesti parempia tuloksia lyhyemmillä matkoilla. Jos lähivuosina harjoituskilometrit kasvavat, nähdään pitkillä ratamatkoilla ehkä uusi SM-mitalisti.

49. Panu Jantunen, Imatran Urheilijat, -89
Kehitys polkenut viime vuosina paikallaan, mutta ruumiinrakenne on kuin luotu kestävyysjuoksijaksi. Maileri, satunnaiset kolmen tonnin kokeilut eivät ole olleet erityisen lupaavia. Jos syy on harjoittelun suuntaamisessa lyhyemmille matkoille, niin potentiaalia löytyy. Toistaiseksi arvoitus.

50. Kaisa Tyni, Haminan Ponteva, -90
Tämänvuotinen 19-vuotiaiden kaksoismestari 800 ja 1500 metrillä. Pysynee keskimatkurina, tulokset SM-maastoista ja -maantieltä eivät ole ikäluokan parhaimmistoa.

51. Eetu Lindfors, Karhulan Katajaiset, -90
Harvinainen nuori juoksija: ei valmentajaa ainakaan Tilastopajan mukaan. Viime vuonna 19-vuotiaiden SM-hopeaa vitosella, tällä kaudella selvästi vaatimattomampia tuloksia.

52. Christoffer Envall, IK Falken, -91
Ei ole tällä listalla tämän korkeammalla siitä yksinkertaisesta syystä, että tässä listataan potentiaaliset kestävyysmatkojen lupaukset. Jos lista laajennettaisiin keskimatkureihin, olisi ilman muuta kymmenen ensimmäisen joukossa.

53. Anni Hemminki, Rovaniemen Lappi, -90
Hemminkin kaksoset ovat Johanna Peiposen adjutantteina juosseet ikäluokkansa SM-kisoissa himmeämpiä mitaleja. Tällä kaudella molemmat taantuivat tuloksissaan hieman, mutta naisten A-raja alittui vitosella.

54. Elli Hemminki, Rovaniemen Lappi, -90
Hieman siskoaan heikompia tuloksia tehnyt, muuten kehitys on kulkenut samaa rataa. Suuntaus siirtynyt vähitellen pitkille ratamatkoille. Kestävyyspohjassa vielä työtä päätellen kympin rata- ja maantiejuoksujen ajoista.

55. Zenitha Eriksson, IF Nykarlebynejden, -92
800 metrin 16- ja 17-vuotiaiden Suomen mestari. Jos siirtyy vanhempien siskojensa esimerkin innostamana pidemmille matkoille, voi nousta kovaksi tekijäksi. Ei ole kahteen vuoteen juossut 1500 metriä pidempää matkaa ja aiemminkin vain 2000 metriä.

56. Jarkko Järvenpää, Tampereen Pyrintö, -86
Tällä kaudella pieni taantuma, mutta vitosen ennätys 22-vuotiaana alle 14.30.

57. Silja Kauppinen, Kuivasjärven Aura, -94
Ikäluokkansa 1500 metrin tilastoykkönen, mutta menestynyt vaatimattomammin 3000 metrillä eikä onnistunut SM-kisoissa.

58. Jarkko Anttila, Turun Weikot, -87
Tällä kaudella taantunut, mutta juoksi viime vuonna esteet 9.18.

59. Kristiina Mäki, Lapuan Virkiä, -91
Sekä Suomen että Tsekin kansalainen, juoksee enimmäkseen Tsekissä. Tällä kaudella Suomen tilastoissa 1500 metrin yhdeksäs, ei merkintöjä pidemmiltä matkoilta.

60. Rami Oravakangas, Pyhäjärven Pohti, -85
Viimevuotinen Kalevan Kisojen 800 metrin pronssimitalisti saa kunnian päättää listan. On kovan tason tekijä keskimatkoilla ja tähtäimessä arvokisat. Jos olisi edes vihjaissut siirtymisestä pitkille matkoille, sijoitus pomppaisi monta kymmentä pykälää ylöspäin.

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Sivallus XLVIII

Väitetään, että neliapilan löytäminen tuo onnea. Hölynpölyä. Mikään ei löydä yhtä paljon neliapiloita kuin laiduntava lehmä, eivätkä kantturat erityisen onnekkaita ole. Itse asiassa lehmillä käy mäihä vain kerran vuodessa ja silloinkin asialla on keinosiementäjä.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Oja vai allikko?

Erkko-Sanomat pisti taas keskiviikkona VHM:ää poikki, halki ja pinoon julkaisemalla mielipidesivullaan muslimiaviomiestä ylistävän ja suomalaista mollaavan kirjoituksen. Kullervon sivulta löytyy kirjoitus sellaisenaan.

Ruoditaanpa kyseistä pläjäystä vähäsen.

Kyseinen kirjoittaja on mitä ilmeisimmin ollut aikaisemmin suhteissa suomalaismiesten kanssa. Kokemukset ovat olleet negatiiviset: ryyppäämistä, pahoinpitelyä ja impotenssia. No. Tosiasia on se, että ihmissuhteissa nainen vie, mies vikisee. 80 % naisista kelpuuttaa partnerikseen vain sen parhaan 20 % miehistä, muihin turvaudutaan vain olosuhteiden pakosta. Naisista vain huonoin 20 % ei kelpaa parhaalle 20 %:lle miehistä.
1) Jos kyseinen kirjoittaja on saanut partnerikseen vain huonoja miehiä, niin siitä voi päätellä hänen olevan tajuton jokinorsu.
2) Jos hän olisi saanut parempiakin miehiä, mutta on retkahtanut vain renttuihin, niin vasemman korvan oikealla puolella on jotain perusteellisesti vialla.
Oli kyseessä kumpi tahansa vaihtoehto, on ymmärrettävää miksi muslimimies kelpaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kirjoittaja on vinksahtanut ja hyväksyy siksi puolisokseen kenet tahansa. Ensimmäisessä tapauksessa hän ei kelpaa kunnollisille suomalaismiehille, mutta kelpaa kyllä muslimille, jonka tavoitteena on ankkuroida itsensä Suomeen teeskentelemällä avioliittoa.

Kirjoittaja toteaa muslimimiehen henkilökohtaisen hygienian olevan aivan toista luokkaa kuin keskiverto suomalaismiehellä (yhdyssanavirhe kirjoittajan, ei minun).
Itselläni on mieheksi poikkeuksellisen hyvä hajuaisti ja täytyy sanoa, että kyllä huomaa, milloin Lähi-Idän maasta tuleva mies seisoo selän takana. Ainakin yleensä. Tupakan kammottava löyhkä on lähes aina muslimin tuntomerkki yhdessä hikisten (harvemmin työhikeä) vaatteiden kanssa.
Tosin kirjoittajan väittämä on aivan tosi, mikäli sitä tulkitaan kirjaimellisesti oikein. Kirjoittaja antaa ymmärtää, että muslimimiehen hygienia on parempi kuin keskivertosuomalaismiehen. Vähän alkeismatikkaa lyhyen matikan lukeneille feministidemareille: jos parhaiten hygieniastaan huolehtivan suomalaismiehen hygieniatasoa merkitään ykkösellä ja rappioalkoholistin hygieniatasoa nollalla, on näiden keskiverto nolla. Myönnetään, että tässä tapauksessa keskiarvomuslimimiehen hygienia on parempi kuin keskivertosuomalaismiehen – tosin niukasti.

Täyttä tuubaa kirjoittaja laskettelee todetessaan, että muslimit eivät lyö vaimojaan. Tutustukoon rikostilastoihin, jotka ovat vain jäävuoren huippu.

Vaimolle ei myöskään puhuta rumasti ja kiitetään kauniisti ruuasta, toteaa kirjoittaja. Kaikki minun tuntemani suomalaismiehet kiittävät vaimoa kauniisti ruuasta. Siis silloin, kun vaimo on ruokaa tehnyt. Vaan eipä kirjoittaja mainitse muslimimiestään ruuanlaittopuuhissa. Kyllä normaali suomalaismies tekee ruokaa muutenkin kuin grillaamalla.

On toki mahdollista, että kirjoittajan mieheksi on osunut kunnollinen muslimi, joka ei ryyppää lainkaan eikä lyö vaimoaan enempää kuin on kurinpidon kannalta tarpeellista. Tämä on vain hämmästyttävän harvinainen ilmiö, kun vertaa normaaliin länsimaalaiseen mieheen.

Kuitenkin, kun uskontoja vertaa, pitäisi muslimimiehen olla parempi aviomies kuin kristityn. Koraani on kirjana paljon lempeämpi ja suvaitsevaisempi kuin Raamattu, vaikkakin häviää niukasti mikäli Raamatusta otetaan vertailukohdaksi pelkkä Uusi Testamentti.

Koraanissa naisen asema on piirun verran parempi kuin Raamatussa, joskin ei lähelläkään ihmisarvoista. Koraani suhtautuu muihin uskontoihin suvaitsevammin kuin Raamattu. Tiettyjen päihdyttävien aineiden tuomitsemisessa islam on kristinuskoa jyrkempi.

Miksi sitten fanaatikkojen uskonto on enimmäkseen islam, harvemmin kristinusko?

Vika ei ole köyhyydessä. Fundamentalistisen islamin tärkein tukialue on upporikas Saudi-Arabia ja sen rikkain väestönosa.

Vika ei ole johtajissa. Islam on uskontona varsin löyhästi organisoitu.

Vika ei ole maiden kulttuurissa. Muslimimaista länsimaihin muuttaneet ja ennen muuta heidän jälkeläisensä ovat yliedustettuja terroristien joukossa - ja he ovat eläneet länsimaisessa, ei islamilaisessa kulttuuripiirissä.

Vika ei ole islamissa itsessään. Esimerkiksi tataarivähemmistö ei ole fanaattista, vaan sopeutunut länsimaiseen kulttuuriin. Eikä Kaakkois-Aasian muslimien keskuudessa esiinny fanaattisuutta - paitsi Lähi-idän fanaatikkojen vaikutuksen alle joutuneiden luusereiden yksittäistapauksissa.
Itse asiassa tilanne on juuri päinvastainen. Jos Lähi-idässä olisi vallalla kristinusko ja länsimaissa islam, hädin tuskin uskaltaa kuvitella miten kammottava terrorismin aalto pyyhkisi yli maailman. Islamilaisessa länsimaailmassa kristinuskoa pidettäisiin kansan keskuudessa terroristiuskontona hyvällä syyllä. Tosin intellektuellit vaatisivat uskontojen rauhanomaista vuoropuhelua ja kristittyjen ymmärtämistä korostaen samalla kristinuskon yleviä periaatteita sen minkä pommiräjähdyksiltä ehtisivät. Sivumennen sanottakoon, että Lähi-idän kristityt olisivat tuhonneet sinne perustetun Israelin valtion kansanmurhassa, johon verrattuna holokausti oli pikkujuttu.

Mistä tämä sitten johtuu? Jos syy Lähi-idän asukkaiden keskuudessa yleisenä esiintyvään sekopäiseen fanaattisuuteen ei ole köyhyydessä, johtajissa, kulttuurissa eikä islamissa, vaihtoehdot ovat vähissä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan tuomioita lähimmässä raastuvanoikeudessa.

lauantai 3. lokakuuta 2009

perjantai 2. lokakuuta 2009

Syö vähemmän kuin tienaa

Työmarkkinatukivallankumouksellisten, viherpiipertäjien, ydinvoiman vastustajien ja muiden elämäntapaintiaanien vakioitkuvirsiä on vollotus siitä, kuinka me suomalaiset kulutamme tolkuttoman epäoikeudenmukaisesti maapallon luonnonvaroja. Sanotaan, että tarvittaisiin niin ja niin monta maapalloa - pikaisella nettihaulla löytämäni arviot vaihtelevat kahdesta ja puolesta neljään - jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat kuten suomalaiset.

Mitä kissanpaskan merkitystä tällä on? Oleellista on se, kuinka monta Suomea tarvitaan, että suomalaiset saavat kuitattua ekologisen jalanjälkensä. Ei ole piru vie meidän vikamme, jos jossakin päin maailmaa on menty ylikulutuksen tielle. Suomi on sijainniltaan arktinen maa ja meidän ekologinen jalanjälkemme per lärvi on pelkästään ilmasto- ja kasvuolosuhteiden takia suurempi kuin päiväntasaajalla. Heitetään kymmenentuhatta suomalaista elämään Tansaniaan suomalaisella elintasolla, niin johan tokeni. Ei tarvitse lämmittää omakotitaloa. Jäähdytykseen kuluu energiaa, mutta ei yhtä paljon. Ei tarvitse syöttää ravintoeläimille talveksi säilöttyä rehua. Ja vegetaristitkin voivat kerrankin elää vihreästi, kun ei tarvitse energiaa kasvihuoneiden lämmitykseen, ruuan säilömiseen talvikaudeksi tai tuoretuotteiden roudaamiseen toiselta puolelta maapalloa.

Säälittävintä on se, että suomalaisten ylikulutuksesta vouhottavat ovat yleensä samoja, jotka ovat valmiita tuomaan tänne elintasopakolaisia. Mitä järkeä on tuoda tänne ihmisiä tuottamaan moninkertainen ekologinen jalanjälki heidän kotimaahansa nähden, jos maapallo halutaan pelastaa? Täällä he kuluttavat enemmän, koska 1) elintaso on korkeampi ja 2) ilmaston takia kulutus on pakostakin suurempi.

Kovasta kulutuksesta huolimatta Suomen biokapasiteetti on suurempi kuin Suomen ekologinen jalanjälki. Hei haloo, tahvot! Tämä tarkoittaa sitä, että me suomalaiset emme elä yli varojemme. Tilanne on toinen aika monessa länsimaassa ja jopa kehitysmaissa. Seuraavat luvut perustuvat maakohtaista ekologista jalanjälkeä koskeviin tietoihin tästä lähteestä. Aineistossa ovat maat, joiden asukasluku ylittää miljoonan. Näitä on 150 kappaletta. Bruttokansantuote henkilöä kohti on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta peräisin Wikipediasta ja siinä on käytetty ostovoimapariteetilla (PPP) korjattuja arvoja. Sivuhuomautuksena todettakoon, että jos käytettäisiin korjaamattomia, raakoja BKT-arvoja, seuraavissa tuloksissa esitetyt arvot olisivat vielä karmeampaa luettavaa kehitysmaiden osalta.
Jokaisessa listassa esitetään top 10 ja lisäksi muutama valittu maa kaikissa listoissa.

Tämä lista kertoo, kuinka suuri on minkäkin maan ekologinen kapasiteetti eli kuinka paljon kyseinen maa tuottaa luonnonvaroja vuosittain. Luonnollisesti listan järjestys on aika tarkkaan sama kuin maiden keskinäisen pinta-alan mukainen järjestys.
Ekologinen kapasiteetti:
1. Yhdysvallat 1496,4
2. Brasilia 1353,8
3. Venäjä 1161,9
4. Kiina 1132,7
5. Kanada 646,9
6. Intia 452,1
7. Argentiina 315,1
8. Australia 310,9
9. Indonesia 310,1
10. Kongo 239,9
14. Saksa 160,5
16. Nigeria 126,2
24. Ruotsi 90,2
28. Japani 77,2
39. Suomi 61,6
61. Tanska 31,0
67. Norja 28,3
69. Egypti 27,6
82. Alankomaat 18,4
102. Viro 12,1
150. Singapore 0,1

Tämä lista koostuu äskeisen listan luvuista jaettuna maan asukasluvulla. Kärjessä ovat tietenkin harvaan asutut maat ja hännillä tiheään asutut.
Ekologinen kapasiteetti per asukas:
1. Gabon 25,0
2. Kanada 20,0
3. Bolivia 15,7
4. Australia 15,4
5. Mongolia 14,6
6. Uusi-Seelanti 14,1
7. Kongon tasavalta 13,9
8. Suomi 11,7
9. Uruguay 10,5
10. Ruotsi 10,0
13. Viro 9,1
17. Venäjä 8,1
18. Brasilia 7,3
21. Norja 6,1
22. Tanska 5,7
23. Yhdysvallat 5,0
68. Saksa 1,9
102. Alankomaat 1,1
114. Nigeria 1,0
118. Kiina 0,9
132. Japani 0,6
141. Intia 0,4
144. Egypti 0,4
150. Singapore 0,0

Tämä lista kertoo, kuinka paljon missäkin maassa luonnonvaroja kulutetaan vuosittain. Karkeasti sanoen listan summittainen järjestys on sama kuin bruttokansantuotteen mukainen järjestys; kärjessä väkirikkaat ja/tai varakkaat valtiot, hännillä vähäväkiset ja köyhät.
Ekologinen jalanjälki:
1. Yhdysvallat 2809,7
2. Kiina 2786,8
3. Intia 986,3
4. Japani 626,6
5. Venäjä 536,4
6. Brasilia 439,2
7. Meksiko 361,9
8. Saksa 349,5
9. Iso-Britannia 319,2
10. Ranska 298,1
13. Kanada 228,1
18. Nigeria 176,5
19. Australia 157,4
24. Egypti 123,3
34. Alankomaat 71,6
47. Ruotsi 46,1
50. Tanska 43,9
65. Norja 31,9
68. Suomi 27,5
120. Viro 8,5
150. Swazimaa 0,8

Tämä lista koostuu äskeisen listan luvuista jaettuna maan asukasluvulla. Kärjessä ovat varakkaimmat maat, hännillä köyhimmät.
Ekologinen jalanjälki per asukas:
1. Yhdistyneet Arabiemiraatit 9,5
2. Yhdysvallat 9,4
3. Kuwait 8,9
4. Tanska 8,0
5. Australia 7,8
6. Uusi-Seelanti 7,7
7. Kanada 7,1
8. Norja 6,9
9. Viro 6,4
10. Irlanti 6,3
16. Suomi 5,2
18. Ruotsi 5,1
22. Japani 4,9
29. Alankomaat 4,4
31. Saksa 4,2
36. Venäjä 3,7
64. Brasilia 2,4
73. Kiina 2,1
87. Egypti 1,7
103. Nigeria 1,3
132. Intia 0,9
150. Malawi 0,5

Tämä lista kertoo, mitkä maat tuottavat enemmän kuin kuluttavat ja on ensimmäinen todella merkityksellinen lista. Ne maat, joilla saldo on plussan puolella, ovat ekologisesti hallittavalla tasolla, miinusmerkkiset puolestaan kuluttavat liikaa luonnonvaroihinsa nähden. Kaikkiaan 65 maata on plussan puolella, 85 miinuksella. Plussan puolelle pääsevät useimmat kehitysmaat, teollisuusmaista vain harvaan asutut. Miinukselle jäävät tiheään asutut kehitysmaat ja suurin osa teollisuusmaista.
Saldo eli kapasiteetti miinus jalanjälki:
1. Brasilia 914,6
2. Venäjä 625,5
3. Kanada 418,8
4. Argentiina 220,0
5. Kongo 204,7
6. Australia 153,5
7. Bolivia 124,8
8. Indonesia 98,8
9. Kolumbia 96,3
10. Peru 68,6
14. Ruotsi 44,1
17. Suomi 34,0
49. Viro 3,6
84. Norja -3,7
106. Tanska -12,7
132. Nigeria -50,3
133. Alankomaat -53,1
139. Egypti -95,8
143. Saksa -189,0
147. Intia -534,2
148. Japani -549,4
149. Yhdysvallat -1313,3
150. Kiina -1654,1

Tämä lista on äskeinen jaettuna asukasluvulla, joten plus/miinus -jakauma on sama. Maiden järjestyksessä ei ole merkittäviä muutoksia.
Saldo eli kapasiteetti miinus jalanjälki per asukas:
1. Gabon 23,7
2. Bolivia 13,6
3. Kongon tasavalta 13,3
4. Kanada 13,0
5. Mongolia 11,2
6. Keski-Afrikka 7,8
7. Australia 7,6
8. Paraguay 6,5
9. Suomi 6,5
10. Uusi-Seelanti 6,4
14. Brasilia 4,9
15. Ruotsi 4,9
18. Venäjä 4,4
22. Viro 2,7
84. Nigeria -0,4
95. Intia -0,5
105. Norja -0,8
116. Kiina -1,2
119. Egypti -1,3
130. Saksa -2,3
131. Tanska -2,3
137. Alankomaat -3,3
145. Japani -4,3
147. Yhdysvallat -4,4
150. Yhdistyneet Arabiemiraatit -8,4

Edellä olevat tilastot ovat helposti luettavissa tai laskettavissa nettisivuilta, joilta tiedot on napattu. Uutta tietoa edustavat kaksi seuraavaa tilastoa. Niissä on laskettu, mitä tapahtuisi jos koko maailma nostettaisiin kohtuulliselle elintasolle. Oletuksena on, että luonnonvarojen kulutus olisi suoraan verrannollinen BKT:een per asukas. Tämä ei tietenkään ole täysin lineaarista, mutta antaa kohtuullisen hyvän approksimaation. Kohtuulliseksi elintasoksi on katsottu 30 000 €:n BKT per asukas. Tämä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomen nykyinen elintaso. Tällöin - rikkaimpia teollisuusmaita lukuun ottamatta - maiden elintaso nousisi selvästi. Tämä tilasto antaa siksi selvimmän kuvan siitä, mitkä maat pystyvät nykyisellä väestömäärällään ylläpitämään vaurasta elintasoa tuhoamatta silti maapalloa.

Tässä tilastossa on laskettu ekologinen kapasiteetti miinus jalanjälki, jos BKT olisi kohtuullisen korkea. Plussan puolelle jää vain neljätoista maata.
Saldo, jos BKT olisi 30 000 €:
1. Kanada 472,9
2. Australia 184,9
3. Venäjä 166,1
4. Argentiina 116,3
5. Brasilia 74,3
6. Ruotsi 53,3
7. Kongon tasavalta 39,4
8. Suomi 39,2
9. Gabon 30,9
10. Uusi-Seelanti 22,2
11. Norja 10,9
15. Viro -0,2
20. Tanska -3,3
48. Alankomaat -34,7
87. Saksa -134,4
114. Yhdysvallat -296,1
121. Japani -467,6
134. Egypti -599,2
146. Nigeria -2345,3
149. Intia -10164,9
150. Kiina -12935,0

Tämä tilasto on kaikkein tärkein ja siksi siinä on lueteltu kaikki 150 maata. Tilaston merkitys on lyhyesti sanottuna seuraava. Ne maat, jotka ovat plussan puolella, pystyvät nykyväestöllään ylläpitämään vaurasta elintasoa ekologisesti. Miinuksella olevien maiden on joko tyydyttävä alhaisempaan elintasoon tai väkiluvun on vähennyttävä. Plussan puolelle jää vain 14 maata.
Saldo per asukas, jos BKT olisi 30 000 €:
1. Gabon 22,3
2. Kanada 14,7
3. Kongon tasavalta 9,9
4. Australia 9,2
5. Suomi 7,5
6. Ruotsi 5,9
7. Uusi-Seelanti 5,5
8. Argentiina 3,0
9. Botswana 2,4
10. Norja 2,4
11. Venäjä 1,2
12. Latvia 1,1
13. Bolivia 1,0
14. Brasilia 0,4
15. Irlanti -0,1
16. Viro -0,2
17. Tanska -0,6
18. Liettua -0,9
19. Itävalta -0,9
20. Angola -1,0
21. Yhdysvallat -1,0
22. Trinidad -1,2
23. Ranska -1,3
24. Peru -1,5
25. Slovakia -1,6
26. Saksa -1,6
27. Saudi-Arabia -2,0
28. Chile -2,0
29. Alankomaat -2,1
30. Swazimaa -2,2
31. Sveitsi 2,2
32. Singapore -2,4
33. Uruguay -2,4
34. Malesia -2,4
35. Slovenia -2,4
36. Kolumbia -2,5
37. Unkari -2,5
38. Iso-Britannia -2,7
39. Oman -3,8
40. Belgia -3,1
41. Venezuela -3,4
42. Italia -3,4
43. Tsekki -3,5
44. Jamaika -3,5
45. Etelä-Korea -3,6
46. Kroatia -3,6
47. Japani -3,7
48. Bulgaria -3,8
49. Bhutan -3,9
50. Etelä-Afrikka -3,9
51. Kreikka -4,0
52. Espanja -4,3
53. Turkki -4,4
54. Dominikaaninen tasavalta -4,4
55. Costa Rica -4,4
56. Kazakstan -4,5
57. Romania -4,5
58. Puola -4,7
59. Georgia -4,7
60. Israel -4,7
61. Portugali -4,7
62. Mauritius -4,9
63. Panama -5,0
64. Meksiko -5,3
65. Tunisia -5,4
66. Serbia -5,5
67. Indonesia -5,7
68. Iran -5,7
69. Valko-Venäjä -5,9
70. Kuwait -6,0
71. Yhdistyneet Arabiemiraatit -6,2
72. Azerbaidzan -6,2
73. Algeria -6,3
74. Sri Lanka -6,3
75. Ecuador -6,6
76. Thaimaa -6,6
77. Filippiinit -6,8
78. Marokko -7,0
79. Armenia -7,1
80. Libanon -7,2
81. El Salvador -7,3
82. Libya -7,8
83. Guatemala -7,9
84. Egypti -8,1
85. Ukraina -8,2
86. Pakistan -8,5
87. Albania -8,6
88. Intia -9,2
89. Bosnia-Herzegovina -9,5
90. Jordania -9,7
91. Kiina -9,8
92. Tadzikistan -10,1
93. Moldova -10,4
94. Paraguay -10,5
95. Honduras -10,6
96. Jemen -10,8
97. Namibia -11,1
98. Haiti -11,8
99. Laos -12,0
100. Bangladesh -12,0
101. Kuuba -12,2
102. Syyria -12,5
103. Norsunluurannikko -12,7
104. Irak -12,8
105. Vietnam -12,8
106. Kirgisia -13,5
107. Kamputsea -13,5
108. Sambia -13,7
109. Makedonia -13,7
110. Kamerun -14,5
111. Mongolia -15,0
112. Malawi -16,2
113. Turkmenistan -16,4
114. Zimbabwe -16,7
115. Kenia -17,3
116. Benin -17,3
117. Afganistan -17,6
118. Nigeria -17,8
119. Nicaragua -19,4
120. Nepal -19,6
121. Uzbekistan -19,8
122. Papua-Uusi-Guinea -19,9
123. Mauritania -20,7
124. Senegal -21,6
125. Lesotho -22,7
126. Tansania -24,2
127. Ruanda -24,5
128. Gambia -24,8
129. Pohjois-Korea -25,7
130. Tsad -27,6
131. Mosambik -27,6
132. Ghana -28,3
133. Sudan -28,5
134. Togo -28,8
135. Madagaskar -28,9
136. Myanmar -29,8
137. Sierra Leone -30,8
138. Guinea -34,8
139. Uganda -35,0
140. Mali -42,1
141. Eritrea -43,9
142. Etiopia -45,6
143. Burkina Faso -46,2
144. Kongo -49,8
145. Guinea-Bissau -51,0
146. Keski-Afrikka -53,7
147. Burundi -63,8
148. Liberia -66,1
149. Somalia -67,7
150. Niger -69,2

Raaka esimerkki pahnanpohjimmaisesta. Jos Nigerin elintaso halutaan nostaa länsimaiselle tasolle ja samalla pitää huoli, että sen ekologinen jalanjälki ei painu miinuksen puolelle, Nigerissä saa olla 2,6 % nykyisestä asukasluvusta. Yleensä pahimpana syntipukkina pidetty Yhdysvallat tekisi nollatulosta 83,5 %:lla nykyisestä asukasluvusta - tosin sen pitäisi samalla pudottaa elintasoaan 36,2 %.
Listasta nähdään, että suurimman osan länsimaista on parannettava tapojaan. Jos väentiheyttä on liikaa, saldo painuu armotta pakkaselle. Mutta erityisen tärkeää on katsoa maita, joiden lukema on vähemmän kuin -5. Kohtaamme ennennäkemättömän ekokatastrofin, mikäli näiden maiden väestö nousee edes lähelle länsimaista elintasoa. On huomattava, että tämä voi tapahtua kahdella tavalla: joko elintaso nousee omassa maassa tai merkittävä osa väestöstä siirtyy länsimaihin. Jälkimmäinen on, kuten aiemmin todettu, ilmastollisista syistä vielä kuluttavampi ja tuhoisampi vaihtoehto. Samalla on myös huomattava, että kehitysmaissa on myös rohkaisevia esimerkkejä: katsokaapa Gabonia, Kongon tasavaltaa ja Botswanaa. Kun väkiluku pidetään vähäisenä, on resursseja enemmän jaettavaksi.

torstai 1. lokakuuta 2009

Sivallus XLVI

Kun hallituksen epäluottamuslauseesta päätettiin, demarit valitsivat monien vaihtoehtojen joukosta äänestävänsä tyhjää. Yhden kirjaimen askel parempaan suuntaan, sillä aiemmin demarit ovat yleensä äänestäneet tyhmää vaihtoehtoa.