Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


torstai 29. toukokuuta 2014

Etäisyysjuoksu

Englanniksi kestävyysjuoksu tunnetaan nimellä long-distance running, vapaasti kääntäen pitkän etäisyyden juoksu.

Todellisuudessa juoksukilpailuissa ei kuitenkaan tulosta mitata juostuna etäisyytenä, vaan tietyllä, etukäteen päätetyllä matkalla saavutettuna aikana. Etenkin kun vielä muutama kymmenen vuotta sitten silloin tällöin kilpailtu tunninjuoksu on jäänyt käytännössä historiaan. Nykyään lajissa järjestetään vain satunnaisia ennätyskokeita.

Tulin kuitenkin saaneeksi mielenkiintoisen idean, jota ryhdyin sitten ajatuskokeena tutkimaan. Entäpä jos juoksukilpailun tulos määräytyisikin sen mukaan, kuinka pitkän matkan juoksija kykenee ylläpitämään vähintään vaadittua nopeutta?

Nykyteknologialla kilpailumuodon toteuttaminen ei olisi edes mahdotonta. Ei muuta kuin riittävän tarkka anturi heppuun kiinni ja seuranta paljastaa armotta, millä hetkellä siihen asti juostun matkan keskinopeus putoaa alle vaatimustason. Juostu matka on kilpailun lopputulos.

Tässä vaiheessa on huomautettava, että tällaisen kilpailun järjestäminen on käytännössä järjetöntä syistä, jotka myöhemmin ilmenevät. Ajatuskokeena ja laskennallisesti idea on kuitenkin mielenkiintoinen ja ryhdyin sitä tutkimaan.

Jos juoksukilpailut järjestettäisiin idealla "pidä yllä tiettyä nopeutta niin kauan kuin pystyt", säännöt olisi muokattava tämän ajatuksen mukaiseksi. Ensinnäkin lähtökiihdytyksen takia on oltava tietty minimimatka, jonka saa juosta joka tapauksessa. Olkoon tämä esimerkiksi 100 metriä. Tämän matkan saavuttamisen jälkeen anturi paljastaa sen hetken, jolloin juoksijan lähdöstä laskettu keskinopeus putoaa alle vaatimustason. Tähän kriittiseen hetkeen asti juostu matka on lopputulos metrin tarkkuudella ilmaistuna. Luonnollisesti tuloksena voitaisiin tuloksena pitää myös aikaa, jonka on kyennyt vaadittua nopeutta ylläpitämään - keskinopeusvaatimuksen takia juostu matka ja siihen käytetty aika ovat täysin toisistaan riippuvaisia eli matkasta voi laskea ajan ja päinvastoin. Tässä on kuitenkin valittu tuloksen ilmaisemiseen matka metreinä.

Entä sitten vaatimustaso? On luonnollista, että kilpailumuotoja olisi erilaisia - yhdessä vaatimustaso olisi hyvin suuren nopeuden ylläpito ja juostut matkat olisivat vain satoja metrejä. Toisessa ääripäässä vaadittava nopeus olisi maratonvauhtia ja tulokset kymmeniä kilometrejä. Valitsin esimerkkiä varten vaatimustason, joka ilmaistaan 100 metrin matkaan käytettävänä aikana. Valinta oli kätevä, koska tällöin tason "pykäläksi" asettuu hyvin luonnollisesti yksi sekunti.
Tällöin kovin mahdollinen vaatimustaso on 10 sekuntia, koska toistaiseksi mitään juoksumatkaa ei ole kyetty juoksemaan keskinopeudella, joka olisi vähemmän kuin 9 sekuntia sataa metriä kohti. Usain Boltin ME 200 metrillä on 19,19 ja ennätys 300 metrillä 30,85, joten hänen tahtinsa hyytyisi jossain 200-300 metrin välillä 10 sekunnin keskinopeuskisassa.
Vastaavasti 11 sekunnin keskinopeuskisassa maailman parhaat juoksisivat karvan verran yli 400 metriä, koska muutama ihminen on kyennyt juoksemaan 400 metriä alle 44 sekunnin.
15 sekunnin keskinopeuskisassa taas tulokset jäisivät alle viiden kilometrin, koska Kenenisa Bekelen 5000 metrin ME on 12.37,35, kun 15 sekunnin satasia juoksemalla 5000 metriä sujahtaisi aikaan 12.30.

Saavutettavissa olevia tuloksia mallinsin laskukaavalla. Esimerkkinä otan henkilön, jonka matkaskaala on vertaansa vailla juoksijoiden keskuudessa: Juha Väätäinen. Julma-Juhan (terveisiä vaan, viime kesänä törmättiin Tampereen torilla nuorten EM-kisoissa) ennätykset yleisimmin juostavilla ratamatkoilla ja vastaavat satasen keskinopeudet ovat:
200 m 22,1 ; 11,05
400 m 48,9 ; 12,23
800 m 1.48,4 ; 13,55
1500 m 3.43,7 ; 14,92
3000 m 7.53,4 ; 15,78
5000 m 13.28,4 ; 16,17
10000 m 27.52,78 ; 16,73
Esimerkkinä lasketaan 14 sekunnin kisan tulos. Kuten taulukosta nähdään, se on jossain 800 ja 1500 metrin välillä. Voidaan laskennallisista syistä olettaa, että ensimmäiset 800 metriä menee sen ennätysvauhtia, eli 13,55 sekunnin satasia. Sitten oletetaan, että 1500 metrin kohdalla aika olisi tämän matkan ennätys. Tällöin jäljellä oleviin 700 metriin kuluva aika olisi 3.43,7 - 1.48,4 = 1.55,3 ja sen keskinopeus näin ollen vauhtia, joka olisi 16,47 sekuntia satasella. Eli "laskennallisesti" Väätäisellä olisi 800 metrin kohdalla reilu etumatka vaatimustasoon, joka sitten alkaisi vähä vähältä kuroutua kiinni. Näin laskien (jätän yksityiskohdat asiasta kiinnostuneiden harjoitustehtäväksi) saatava lopputulos on 945 metriä.
Vastaavasti Väätäisen tulokset myös muissa lajeissa ovat laskettavissa samaan tapaan: katsotaan millä välillä raja tulee vastaan, oletetaan että lyhyemmän matkan vauhti on sen ennätysvauhtia ja sen jälkeen vauhti hyytyy sellaiseksi, millä saavutetaan seuraavan matkan ennätysaika. Tästä lasketaan, missä kohtaa kyseisellä välillä tulee sitten raja vastaan.
Uskoisin tämän laskutavan antavan kohtuullisen hyvin oikeaa vastaavia arvoja.
Väätäisen tulokset eri lajeissa:
12 s: 335 m
13 s: 565 m
14 s: 945 m
15 s: 1578 m
16 s: 3049 m
17 s: 9427 m
18 s: 10823 m
Viimeinen tulos on poikkeus laskukaavasta. Oletetaan, että Väätäisellä ei ole 10000 metriä pidemmältä matkalta tuloksia (hänellä on Tilastopajassa puolimaratonin tulos, mutta jätetään se nyt esimerkin takia huomioitta). Tällöin oletetaan juoksunopeuden putoavan puoleen viimeisen olemassaolevan tilastotiedon jälkeen. Tämä on tietysti liioittelua, mutta eipä jää selittelyn makua.

Seuraavassa olen laskenut sekä maailman että Suomen kaikkien aikojen tilastojen kolme parasta tulosta eri lajeissa Tilastopajan tietojen perusteella, noudattaen edellä selitettyjä laskukaavoja. Referenssimatkoina olen käyttänyt edellä mainittuja, yleisesti kilpailtuja matkoja eli olympialajeja sekä 3000 metriä ja puolimaratonia. Harvinaisemmat juoksumatkat, kuten 2000 metriä, on huomioitu vain jos niitä käyttämällä on tullut parempi tulos. Tämä siksi, että esim. 1500 ja 2000 metrin tuloksia käyttäen saadut arvot ovat useimmiten huonompia kuin 1500 ja 3000 metrin tuloksia käyttäen saadut. Syynä ilmiöön on se, että juoksijoiden 2000 metrin ennätykset ovat usein suhteellisen huonoja, koska kyseessä on harvoin kilpailtu matka.
Tulokset metreinä:


Keskinopeus 10 s / 100 m

245 Usain Bolt
244 Michael Johnson
220 Yohan Blake

Ymmärrettävistä syistä tälle listalle ei ole päässyt suomalaisia eikä naisia - kukaan ei ole juossut 100 metriä alle 10 sekunnin tai 200 metriä alle 20 sekunnin. Bolt voittaa niukasti Johnsonin, koska on nopeampi, vaikka Johnson onkin selvästi parempi 400 metrin juoksija. Muut 400 metrin juoksijat eivät menesty, koska he eivät pysty juoksemaan 200 metriä alle 20 sekunnin.


Keskinopeus 11 s / 100 m

407 Michael Johnson
406 Butch Reynolds
405 Jeremy Wariner

292 Markku Kukkoaho
278 Ossi Karttunen
265 Tommi Hartonen

217 Florence Griffith-Joyner
214 Marita Koch
212 Marion Jones

Vain kymmenen miestä on kautta aikojen juossut 400 metriä alle 44 sekunnin, hekin vain niukasti ja aniharva heistä on koskaan kilpaillut pidemmällä matkalla, joten maailman huippujen osalta tilasto on sama kuin 400 metrin tilasto. Samaa voi sanoa 22 sekuntia 200 metrillä alittaneista naisista, joita on vain parikymmentä. Tosin Marita Koch kiilaa 200 metrin kaikkien aikojen tilaston sijalta 5 ylemmäs 400 metrin ME-naisena. Suomalaisia naisia ei listalla ole. Miehissä 200 metrin SE-mies Tommi Hartonen hyytyy vanhojen konkareiden edessä, vaikka oli kelpo menijä ratakierroksella hänkin.


Keskinopeus 12 s / 100 m

534 David Rudisha
533 Alberto Juantorena
528 Lee Evans

475 Mikael Söderman
445 Voitto Hellsten
439 Juha Pyy

403 Marita Koch
400 Jarmila Kratochvilova
377 Marie-Jose Perec

265 Mona-Lisa Pursiainen
261 Riitta Salin
257 Pirjo Häggman

Ratakierroksen erikoismiehet eivät ole kahta kierrosta kiertäneet tosissaan ja niinpä heistä ainoana listalle nousee Lee Evans 600 metrin tuloksensa ansiosta. Molempien lajien olympiavoittaja Juantorena häviää vain metrillä kahden kierroksen supermies Rudishalle. Suomalaiset eivät paljon jää jälkeen, mikä kertoo enimmäkseen juoksunopeuden rajusta putoamisesta tällä välillä. Vain kaksi naista on juossut ratakierroksen alle 48 sekunnin.


Keskinopeus 13 s / 100 m

902 Sebastian Coe
873 Wilson Kipketer
871 Joaquim Cruz

789 Ari Suhonen
734 Mikael Söderman
731 Pekka Vasala

520 Jarmila Kratochvilova
474 Ana Quirot
440 Marita Koch

419 Riitta Salin
415 Pirjo Häggman
408 Mona-Lisa Pursiainen

Rudisha olisi varmaan päässyt listalle, jos olisi joskus vaivautunut juoksemaan kilpaa 800 metriä pidemmällä matkalla. Naiset eivät kovin paljon edellistä listaa pidemmälle pötki.


Keskinopeus 14 s / 100 m

1729 Hicham El Guerrouj
1668 Bernard Lagat
1655 Noureddine Morceli

1179 Pekka Vasala
1174 Ari Suhonen
1096 Antti Loikkanen

744 Jarmila Kratochvilova
711 Nadezhda Olizarenko
689 Ana Quirot

487 Satu Jääskeläinen
481 Yvonne Hannus
480 Sonja Finell

Tässä havaitaan edelliseen listaan nähden mielenkiintoinen ero miesten ja naisten välillä. Siinä missä miesten juoksema matka miltei tuplaantuu, naisten tulokset eivät juurikaan parane. Suomalaisnaisten kolmikko on jonkinasteinen yllätys.


Keskinopeus 15 s / 100 m

3978 Daniel Komen
3728 Kenenisa Bekele
3688 Haile Gebrselassie

2016 Ari Paunonen
1975 Jukka Keskisalo
1965 Vesa Siivonen

1082 Tatjana Kazankina
1050 Nadezhda Olizarenko
1039 Svetlana Masterkova

757 Tuuli Merikoski
716 Satu Jääskeläinen
715 Yvonne Hannus

Nyt ero maailman ja Suomen miesten tilastoissa repeää huimasti. Tämä kertoo siitä, että maailman tasolla miehet ovat saavuttamassa aerobisen kestojuoksun tilan, jolloin matkaa voi sillä nopeudella jatkaa huomattavan pitkälle. Suomalaismiehet eivät ole kyenneet vastaavaan nopeuteen ja jäävät siksi matkassa mitattuna suhtettoman kauas. Yksikään suomalaisnainen ei ole juossut 800 metriä alle kahden minuutin, joka olisi juuri vaadittava vauhti.


Keskinopeus 16 s / 100 m

11084 Haile Gebrselassie
10974 Kenenisa Bekele
10738 Paul Tergat

5298 Lasse Virén
5103 Lasse Orimus
4995 Martti Vainio

2354 Junxia Wang
2158 Yunxia Qu
1874 Tatjana Kazankina

1086 Johanna Lehtinen
1069 Nina Holmén
1058 Tuuli Merikoski

Sama ilmiö jatkuu miehissä; juoksunopeus ei hidastu enää merkittävästi ja siksi erot ovat valtavan suuria maailman huipun ja huipun tuntuman välillä. Naisissa ilmiö puolestaan on parhaillaan alkamassa.


Keskinopeus 17 s / 100 m

25084 Geoffrey Mutai
24948 Patrick Makau
24883 Samuel Wanjiru

11602 Martti Vainio
11275 Lasse Virén
11228 Pekka Päivärinta

4747 Junxia Wang
4548 Meseret Defar
3570 Gabriela Szabo

2049 Päivi Tikkanen
1864 Nina Holmén
1802 Johanna Lehtinen

Miehissä ero maailman ja Suomen tason välillä vakiintuu noin puoleen. Naisissa on hämmästyttävän suuri ero kakkosen ja kolmosen välillä, mikä johtuu osaltaan sattumasta. 3000 metrin ja 5000 metrin juoksunopeudet eivät paljon toisistaan poikkea ja maailman huippunaisista vain kahdella on huipputulos molemmilta matkoilla.


Keskinopeus 18 s / 100 m

43449 Geoffrey Mutai
43424 Moses Mosop
43319 Wilson Kipsang

25187 Harri Hänninen
24162 Janne Holmén
23382 Jussi Utriainen

10841 Junxia Wang
10286 Tirunesh Dibaba
10234 Meselech Melkamu

5181 Annemari Sandell
4085 Päivi Tikkanen
3586 Kirsi Valasti

Mutai on miehissä ainoa kahden maailmantilaston kärkimies, Wang naisissa ainoa kolmen tilaston kärkinainen. Vain muutama nainen on juossut kympin alle puolen tunnin, joka on tässä vaadittava vauhti. Miesten maailmantilaston kärki on sama kuin maratonilla, koska yksikään huippujuoksija (maraton pitää sujahtaa alle 2.06.35, jotta keskinopeus olisi alle 18 s / 100 m) ei ole koskaan kilpaillut maratonia pidemmillä matkoilla. Luultavasti kärki menisi oikeasti siinä 46-50 km ennen hyytymistä. Asiaan vihkiytymättömille muuten tiedoksi, että maratonin ME-vauhdilla hölkytellen Cooperin tulos olisi 4115 metriä. SE-vauhdilla joutuisi tyytymään tulokseen 3872. Jokainen joka pysyy tässä kyydissä edes yhden ratakierroksen, on kova jätkä.


Keskinopeus 19 s / 100 m

29296 Paula Radcliffe
25495 Florence Kiplagat
24546 Mary Keitany

9961 Annemari Sandell
9360 Päivi Tikkanen
6456 Kirsi Valasti

Tätä kisaa ei ole enää mielekästä laskea miesten kohdalla. Radcliffen ylivoimaisuus näkyy tässäkin lähes neljän kilometrin erona seuraavaan. Ja kyllä, Suomen tilastoissa Sandell ja Tikkanen ovat todellakin noin ylivoimaisia.


Keskinopeus 20 s / 100 m

43891 Paula Radcliffe
42823 Mary Keitany
42770 Catherine Ndereba

21607 Annemari Sandell
19549 Päivi Tikkanen
13349 Tuija Toivonen

Kun nyt tuli äsken puhuttua miesten kohdalla Cooperin tuloksista, niin samat tiedot naisistakin. Radcliffen maraton-ME:n vauhdilla Cooperissa menisi 3739 metriä ja naisten maratonin SE-vauhdilla 3421 metriä.


Syy siihen, miksi tämänlaatuisia kilpailuja ei järjestetä, on ilmeinen. Urheilijoiden erot tuloksissa muodostuvat jopa maailman huipulla todella suuriksi, puhumattakaan sitten erosta kansalliseen tasoon. Esimerkiksi 15 sekunnin kisa olisi maailman huipulle mielekäs, mikäli hän olisi 5000 metrin juoksija, kun taas kansallisen tason urheilijan pitäisi olla samassa kisassa 800 metrin juoksija.

tiistai 27. toukokuuta 2014

Sivallus CCXCIX

Katsoin pahaa aavistamatta SUL:n sivuilta, miten JKU oli pärjännyt seurajoukkueiden Euroopan Cupin B-finaalissa Amsterdamissa. Löysin itselleni uuden suosikkiurheilijan naisten korkeushypyn tuloslistalta. Kisan voittaja, Israelin Reshon LeZion SC:n edustaja ei ole mikään turha tyttö, hyppäsi kisassa ennätyksensä 177. Mutta se nimi... Toivottavasti en ole kenttäkuuluttajana, jos hän tulee Suomeen kilpailemaan: "Ja seuraavana vuorossa Israelin Julia Puskareva!" Toivoa sopii myös, että 25-vuotiaalla hyppääjällä ei ole Anna-nimistä siskoa.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Poliitikot koulunpenkillä II

Tulin ostaneeksi viikonlopun Ilta-Sanomat ihan muista syistä, mutta sieltä pomppasi mielenkiintoinen artikkeli eteen. Kirjoitin aika tarkkaan olympiadi sitten jutun poliitikkojen koulumenestyksestä. Silloinkin kiitos kuului Ilta-Sanomille, joka oli tehnyt tutkivaa journalismia kaivamalla esiin silloisen hallituksen ja muutaman muun huippupoliitikon lukion päästötodistukset ja YO-todistukset. Nyt lehdessä oli tilastollisesti suppeampi otanta, seitsemän todennäköisintä pääministerin paikasta kilvoittelijaa ja heiltä pelkät YO-todistukset.

Silloin neljä vuotta sitten julkaistun kirjoitukseni kantava teema oli tutkia, kuinka hyvin lukion päästötodistuksen arvosana piti kutinsa YO-kokeessa. Tulos oli pelottava. 24 ylioppilaasta kymmenen menestyi YO-kokeessa keskimäärin vähintään puoli arvosanaa huonommin kuin lukiossa muuten. Ylivoimaisesti pahin floppaaja tuolloin oli väistyvä pääministeri Jyrki Katainen, jonka YO-todistuksen keskiarvo oli peräti 1,5 arvosanaa heikompi kuin päästötodistuksen. Lopuista neljästätoista yksikään ei nostanut tasoaan merkittävästi eli olisi pärjännyt vähintään puoli arvosanaa paremmin YO-kokeessa kuin lukiossa. Tasoaan nosti vain kolme ja heistäkin paras vain 0,17 pykälää.

Tämä tarkoittaa sitä, että huippupoliitikoissamme on valtava enemmistö henkilöitä, jotka eivät
a) kestä menestyspaineita kovassa tilanteessa
b) kykene hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia

Tilannetta voisi luonnehtia huolestuttavaksi, ellei se olisi jo valmiiksi katastrofaalinen. Järkyttävintä oli se, että vain yhdeksällä 24:stä oli fysiikasta edes arvosana. Esimerkiksi ydinvoimaratkaisuja tehdään seitinohuella luonnontieteellisellä ymmärryksellä.

Mutta takaisin viikonlopun Iltikseen. Teepä, arvoisa lukijani, testi ja kokeile osaatko yhdistää poliitikon ja hänen YO-todistuksensa oikein, eli yhdistä numero oikeaan kirjaimeen.

Ensin poliitikot numeroituna aakkosjärjestyksessä ja sitten YO-todistukset. Iltiksen tietoja olen muuttanut siten, että Stubb ei paljastu heti, koska hänen äidinkielenään oli ruotsi. Tässä äidinkieli on ilman lisähuomautusta ja "ruotsin" (Stubbin tapauksessa "suomen") kohdalla lukee toinen kotimainen. Matematiikasta poistin oppimäärämerkinnän, koska kaikki kuusi matematiikan kirjoittanutta oli suorittanut sen pitkänä. Tämä oli lievä yllätys, sillä tuossa neljän vuoden takaisessa otoksessa - joista tässä mukana olevista puuttuivat Rinne ja Sipilä - vain puolet 24:stä oli suorittanut pitkän matikan. Kyseessä lienee tilastollinen sattuma. Kielissä kaikilla englanti oli pitkä kieli, muut kielet ovat lyhyitä.

1. Jyrki Katainen
2. Antti Rinne
3. Paula Risikko
4. Juha Sipilä
5. Timo Soini
6. Alexander Stubb
7. Jan Vapaavuori

A. Äidinkieli M, toinen kotimainen B, englanti B, reaali M, ranska A, yleisarvosana C
B. Äidinkieli M, toinen kotimainen L, englanti L, matematiikka A, reaali i, saksa B, yleisarvosana M
C. Äidinkieli L, toinen kotimainen L, englanti M, matematiikka M, reaali L, saksa M, yleisarvosana L
D. Äidinkieli L, toinen kotimainen M, englanti M, matematiikka C, reaali L, yleisarvosana L
E. Äidinkieli M, toinen kotimainen C, englanti B, matematiikka M, reaali L, saksa B, yleisarvosana M
F. Äidinkieli L, toinen kotimainen C, englanti M, matematiikka L, reaali L, saksa C, yleisarvosana L
G. Äidinkieli C, toinen kotimainen C, englanti B, matematiikka B, reaali B, saksa i, yleisarvosana B

Anna mennä. Yhdistä oikea numero oikeaan kirjaimeen. Oikeat vastaukset muutaman rivin päässä alempana.

...

...

...

...

...

No niin. Tunnistin oikein Kataisen, Sipilän ja Stubbin. Vapaavuori ja Soini menivät keskenään ristiin, samoin Rinne ja Risikko. Oikea rivi on 1-A, 2-E, 3-G, 4-F, 5-D, 6-B, 7-C.

Katainen oli tietysti helppo. Kaikki muut olivat kirjoittaneet matematiikan. On yleisesti tiedossa, että pääministerin lyhyen matematiikan arvosana oli 6. Katainen on itse sanonut haastettelussa, että se ei häntä haittaa, koska talouspolitiikka ei ole matematiikkaa. Niinhän hän luulee ja tulokset näkyvät. Katainen vielä jatkoi, että arvosana ei harmita, koska hän ei parempaan pystynyt. Ymmärrän kyllä, jos joku on laiska ja kapinoi nuorena eikä pärjää siksi. Mutta että ei pysty lyhyestä matikasta kuutosta parempaan! Sanotaan nyt vaikka näin, että jos tietäisin Jyrki Kataisen solmineen kengännauhani, en uskaltaisi lähteä juoksemaan.

Oli yllätys, että Vapaavuori oli pärjännyt noin hyvin. Muistin hänen syyllistyneen nuorena pahoinpitelyyn ja arvelin koulun menneen vähän heikommin. Soinia taas pidin lasku- ja kielitaitoisempana näistä kahdesta, siksi miehet menivät keskenään sekaisin. Erot heidän todistuksissaan (jotka siis olivat hyviä) ovat kuitenkin vähäisiä - Vapaavuori oli pykälän parempi ruotsissa ja matikassa ja kirjoittanut lisäksi lyhyen saksan hyvällä arvosanalla.

Sipilä oli myös suhteellisen helppo tunnistaa. Miljonäärit ovat yleensä fiksuja ja laiskoja. Kuten Ironmistress kirjoitti lainaten omaa kirjoitustani, fiksuilla ja laiskoilla pitkän matematiikan arvosana on lähes aina parempi kuin muut arvosanat keskimäärin. Niin Sipilälläkin - ällät tulivat matikasta, äikästä ja reaalista. Ainoastaan vieraat kielet - joita oli kolme, kun ruotsikin lasketaan - olivat jotain muuta.

Vastaavasti Stubb asettuu kategoriaan "fiksu ja ahkera". Varmat tuntomerkit Ironmistressin mukaan ovat hyvä todistus (ällät toisesta kotimaisesta ja enkusta, äikkäkin meni hyvin) ja matematiikan muita arvosanoja heikompi menestys. Stubbin tapaus oli päivänselvä, koska pitkästä matikasta oli tullut vain A. Sitäkin hämmästyttävämpää oli reaalin i, siis hylätty. Reaalikokeesta pitäisi jokaisen yleissivistyneenä itseään pitävän ihmisen kirjoittaa vähintään B vaikka samalta istumalta. Tosin Stubb oli kirjoittanut reaalin ylimääräisenä, joten hän on mahdollisesti lyönyt sen läskiksi tahallaan, mikä suotakoon anteeksi. Joka tapauksessa Stubb oli helppo tunnistaa, koska äidinkieleksi oli merkitty ruotsi. Mutta epäilen, että ilman tätäkin tietoa olisin miehen bongannut enkun ja matikan epäsuhdasta.

Rinne ja Risikko menivät sekasin, koska olin arvioinut Risikon "kympin tytöksi", joka sitten kirjoituksissa vähän hermoilee eikä hallitse tarvittavia suuria kokonaisuuksia flopaten siksi arvosanaa-paria normitasoa heikommaksi. Vastaavasti olin arvioinut Rinteen sluibailijaksi, joka pärjää kirjoituksissa mitenkuten. Erityisesti lyhyen saksan i sai minut lyömään veikkauksen Rinteen puolesta - Risikko ei takuulla mokaisi sitä. Vaan niin sitä erehtyy. Tosin matikka ja reaali olivat herättäneet hieman epäilyksiä, ne kun olivat Rinteellä (jota siis veikkasin Risikoksi) M ja L, kaksi parasta arvosanaa. Risikolla ne taas olivat molemmat B, huonoimmat arvosanat lyhyttä saksaa lukuun ottamatta.

Mitä nämä suoritukset sitten pääministeriehdokkaistamme kertovat? Nykypäivän osaamisesta eivät käytännössä yhtään mitään - poislukien tietysti Kataisen matematiikan suoritus, joka kertoo hänen älyllisestä kapasiteetistaan enemmän kuin ikinä haluaisimme tietää. Nyt he ovat keskimäärin kolmisenkymmentä vuotta vanhempia. Anteeksiannettakoon nuoruuden synnit - he ovat voineet kehittyä ja oppia, toisaalta myös unohtaa oppimansa. Mutta se, mistä todistukset kertovat, on juuri tuo von Mansteinin matriisi eli nelikenttäjako akseleina fiksu/tyhmä - laiska/ahkera.

Koko jutun pointti voidaan tiivistää seuraavaan: minulle tulee seitsemän tuoretta ylioppilasta työnhakuun, aseenaan tutkintopaperi. Kenet palkkaisin? (Oletetaan, että tehtävä vaatii itsenäistä ajattelua ja valinta on tehtävä pelkästään todistuksen perusteella, pärstäkerrointa en näe.) Kun nyt satun kohtuullisen hyvin tietämään, miten omat tuon seitsikon ikähaarukkaan osuvat tutut ovat sittemmin elämässään pärjänneet suhteessa siihen, miten he menestyivät koulussa.

Kataisen ja Stubbin hakupaperit lentäisivät roskakoriin alta aikayksikön. Kataisen suoritukset eivät ole kummoisia ja ennen kaikkea kuudella muulla on näyttöä ällistä, eli pitkä matikka on suoritettu. Stubb taas on papereiden perusteella pelkkää muotoa ilman substanssia - kielet ovat menneet hyvin, samoin ilmaisukykyä mittaava äidinkieli, pitkästä matikasta on säälittävä A, joka voidaan pistää vaikka tilapäisen vahingon piikkiin, mutta että reaalin i? Sehän on suomennettuna aivovauriodiagnoosi.

Jatkotarkastelussa Soinin ja Risikon hakemukset siirretään seuraavaksi syrjään. Risikon paperit ovat luvattoman huonot, tosin hän saattaisi olla hyvä työntekijä. Mutta nyt ei voi tutkia pärstäkerrointa. Soinin ongelma on matematiikan heikompi arvosana muihin suorituksiin nähden - se herättää epäilyksiä siitä, että muotoa on enemmän kuin substanssia. Voisin palkata kyllä kumman tahansa muuten, mutta nyt on parempiakin hakijoita.

Jäljelle jäävät Vapaavuori, Rinne ja Sipilä. Voisin valita kenet tahansa heistä. Päätyisin kuitenkin luultavimmin Sipilään, koska hänen indikaattorinsa matematiikka/reaali vs muut aineet on kuitenkin suhteeltaan parempi. Vanhojen kokemusten nojalla sopii epäillä, että siinä on näistä kolmesta todennäköisimmin kaveri joka tulee pääsemään pitkälle. No, todellisuudessa Sipilä onkin monimiljonääri siinä missä poliitikot yleensä kahlaavat syvällä henkilökohtaisissa veloissa - komeista palkoista huolimatta. Arvoisa äänestäjä, kumman Sinä haluaisit päättävän maamme taloudesta, tyhjästä miljoonaomaisuuden luoneen vai isoissa veloissa olevan?

maanantai 19. toukokuuta 2014

Sivallus CCXCVIII

Ainoa asia, jossa muoto menee sisällön edelle, on naiset - ja niissäkin vain lyhyellä tähtäimellä.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

100 x 100

Nykyaikaisen lääketieteen kehittyessä yhä useampi elää satavuotiaaksi. Kaikkien aikojen ennätystä pitää hallussaan Jeanne Calment, 122 vuotta. Useimmat kolminumeroiseen ikään yltäneistä ovat muilta saavutuksiltaan ihan tavallisia ihmisiä ja saavat julkisuutta ainoastaan ikänsä takia. Yllättävän moni toisillakin elämänalueilla mainetta niittänyt on kuitenkin päässyt juhlimaan satavuotispäiväänsä. Tässä 100 x 100, eli sata jo ennen satavuotispäiväänsä kuuluisaa henkilöä. Kymmenen kuuluisinta tarkemmin esiteltynä, sitten kymmenen nykyään edelleen elossa olevaa ja loput 80 lueteltuna. Jokaisella linkki artikkeliin ja nimen perässä kuolinikä tai nykyinen ikä.

1. Elizabeth Bowes-Lyon,101. Ison-Britannian kuningatar Elisabeth, Yrjö VI:n vaimo ja kuningataräiti. Vaatimattomaan skotlantilaiseen aatelissukuun syntynyt jaarlin tytär pääsi hyviin naimisiin. Tuskin olisi päässyt, jos miehestä olisi odotettu kuningasta. Mutta vanhempi veli Edward VIII luopui kruunusta lapsettomana ja niinpä Albertista tuli Yrjö VI. Alamaistensa rakastama kuningataräiti osallistui edustustehtäviin ahkerasti vielä sata vuotta täytettyään.

2. Leni Riefenstahl, 101. Saksalainen elokuvaohjaaja, tunnetuin natsien puoluepäiviä esittelevästä elokuvasta Tahdon riemuvoitto ja Berliinin olympiafilmistä. Ehkä kolmannen valtakunnan vaikutusvaltaisin nainen. Meni vähän ennen kuolemaansa uudelleen naimisiin.

3. Bob Hope, 100. Brittiläis-amerikkalainen koomikko ja näyttelijä. Jatkoi esiintymisiä vielä yhdeksänkymppisenä. Emme laittaneet kynttilöitä syntymäpäiväkakkuuni. Pan Am olisi saattanut luulla sitä kiitoradaksi.

4. Sergei Sokolov, 101. Neuvostoliiton marsalkka ja puolustusministeri 1984-87. Johti Neuvostoliiton maajoukkoja Afganistanin valtauksessa. Joutui eroamaan puolustusministerin paikalta uudistusmielisen Gorbatsovin saatua hyvän tekosyyn Mathias Rustin lennosta Punaiselle torille.

5. Rose Kennedy, 104. John F. Kennedyn äiti ja perheen matriarkka. Joutui kokemaan kahden poikansa murhat ja kahden lapsensa kuoleman lento-onnettomuudessa.

6. Bruce Bennett, 100. Oikealta nimeltään Herman Brix. Sai kuulantyönnössä olympiahopeaa 1928. Ryhtyi näyttelijäksi ja pääsi esittämään Tarzania, kunnes Se Ainoa Oikea Tarzan eli Johnny Weissmüller sai paikan. Brix muutti nimensä Bruce Bennettiksi, koska oikea nimi yhdistettiin aina Tarzaniin.

7. Oscar Niemeyer, 104. Brasilialainen arkkitehti, Brasilian kaupungin suunnittelija. Kova kommunisti ja jälki näkyi arkkitehtuurissa - Brasilian sanotaan toimivan erinomaisesti, mutta vain teoriassa.

8. Rita Levi-Montalcini, 103. Italialainen lääketieteen nobelisti ja senaattori. Vaikka Italiassa juutalaiset säilyttivät henkiriepunsa Mussolinin aikana, vuonna 1938 tuli voimaan laki, jonka nojalla hän menetti asemansa yliopistolla. Nobelin hän sai 1986 hermokasvutekijän löytämisestä.

9. Storm Thurmond, 100. USA:n senaatin jäsen 1954-2003, jäi pois vasta muutama kuukausi ennen kuolemaansa. Keskeytti lupaavan poliittisen uransa toisen maailmansodan takia. Oli yli nelikymppisenä yksi vanhimpia sotilaita, jotka lähetettiin maahanlaskujoukoissa Normandiaan ennen maihinnousua. Palasi sodan päätyttyä politiikkaan ja oli ennen senaattoriuttaan Etelä-Carolinan kuvernööri 1947-51. Oli vuoden 1948 presidentinvaaleissa kolmannen puolueen ehdokkaana ja voitti neljässä osavaltiossa.

10. Leon Stukelj, 100. Voimistelun kolminkertainen olympiavoittaja. Voitti 1924 moniottelussa ja rekillä, 1928 renkailla. Seuraavat kisat jäivät väliin, mutta 1936 tuli jälleen hopeaa renkailla. Voimisteli vielä sata vuotta täytettyään säännöllisesti.


Kymmenen edelleen elossa olevaa (17.5.2014) satavuotiasta:

Evelyn Furtsch, 100. 4 x 100 metrin juoksun olympiavoittaja 1932.
Reinhard Hardegen, 101. U-venekapteeni, ritariristi tammenlehvän kera.
Clare Hollingworth, 102. Brittiläinen lehtinainen, joka lähetti ensimmäisenä raportin toisen maailmansodan syttymisestä.
Yutaka Katayama, 104. Nissanin pääjohtaja 1960-77.
Bobbie Heine Miller, 104. Ranskan avointen nelinpelin voittaja 1927.
Manoel de Oliveira, 105. Portugalilainen elokuvaohjaaja, valmistelee parhaillaan seuraavaa elokuvaansa.
Luise Rainer, 104. Oscar parhaasta naispääosasta 1937.
Al Suomi, 100. Suomalaissukuinen kanadalainen jääkiekkoilija, vanhin elossa oleva NHL-pelaaja.
Sándor Tarics, 100. Vesipallon olympiavoittaja 1936.
Youguang Zhou, 108. Kehitti pinyin-kirjoitusmenetelmän eli länsimaisen aakkoston kiinan kieleen.


Loput 80 satavuotiaaksi elänyttä:

Émile Allais, 100. Ranskalainen alppihiihdon moninkertainen maailmanmestari ja olympiamitalisti.
Aaron Bank, 101. Eversti, USA:n armeijan erikoisjoukkojen "Vihreiden barettien" perustaja.
Celal Bayar, 103. Turkin presidentti 1950-60.
Elly Beinhorn, 100. Kuuluisa pitkien matkojen lentäjä 30-luvulla, kilpa-autoilija Bernd Rosemeyerin leski.
Irving Berlin, 101. Lukemattomien ikivihreiden kappaleiden säveltäjä.
Charlie Booth, 104. Pikajuoksulähtötelineiden keksijä.
Alida van den Bos, 100. Voimistelun joukkuekilpailun olympiavoittaja 1928.
George Burns, 100. Amerikkalainen koomikko.
Waldemar Levy Cardoso, 108. Brasilialainen sotamarsalkka, tykistörykmentin komentaja toisessa maailmansodassa.
Henri Cartan, 104. Ranskalainen matemaatikko, Bourbaki-ryhmän perustaja.
Riccardo Cassin, 100. Vuorikiipeilijä, Himalajan-retkikuntien johtaja ja alan varusteiden kehittäjä.
Chau Sen Chhum, 103. Kamputsean pääministeri 1962.
Ronald Coase, 102. Taloustieteen nobelisti 1991.
Ève Curie, 102. Marie Curien tytär ja elämäkerturi.
Aaron S. Daggett, 100. Unionin kenraali USA:n sisällissodassa.
Leila Denmark, 114. Lastenlääkäri, kirjailija, edelläkävijä odottavien äitien terveydenhoidossa.
Willem Drees, 101. Hollannin pääministeri 1948-58.
Richard Eberhart, 101. Pulizer-palkittu runoilija.
Ferdinand Fabra, 100. Saksalainen jalkapallovalmentaja, valmensi Suomen maajoukkuetta Berliinin olympialaisissa 1936.
Henri Jacques Gaisman, 104. Partaterän keksijä.
Miep Gies, 100. Anne Frankin piilottaja miehitetyssä Hollannissa.
Bernardino González Ruíz, 101. Panaman presidentti 1963.
William Gould Dow, 104. Elektronisen tutkahäirinnän kehittäjä.
Cecil Howard Green, 102. Texas Instrumentsin perustaja.
Hassan al-Hakim, 101. Syyrian pääministeri kahteen otteeseen.
Naruhiko Higashikuni, 102. Keisarillinen prinssi ja lyhyen aikaa Japanin pääministeri sodan päätyttyä 1945.
John L. Hines, 100. USA:n armeijan komentaja 1924-26.
Albert Hofmann, 102. LSD:n keksijä.
Christopher Hornsrud, 101. Norjan pääministeri.
Mukhtar Mohamed Hussein, 100. Somalian presidentti yhden viikon ajan 1969.
Ernst Jünger, 102. Kirjailija, tunnetuin ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuvasta teoksesta Teräsmyrsky.
George F. Kennan, 101. Yhdysvaltalainen diplomaatti ja suurlähettiläs Neuvostoliitossa.
Feroze Khan, 100. Pakistanilainen maahockeyn pelaaja, olympiavoittaja Intian joukkueessa 1928.
Phyllis King, 100. Wimbledonin nelinpelin voittaja 1931.
Jalmari Kivenheimo, 105. Joukkuevoimistelun olympiahopeamitalisti 1912, biologian tohtori.
Nathaniel Kleitman, 104. REM-unen keksijä.
Higashifushimi Kunihide, 103. Japanilainen prinssi, keisari Akihiton eno.
Alf Landon, 100. Hävisi presidentinvaaleissa Franklin D. Rooseveltille 1936.
Gustav Lantschner, 100. Alppihiihdon olympiamitalisti ja maailmanmestari.
Claude Lévi-Strauss, 100, ranskalainen antropologi.
Stanislaw Maczek, 102. Puolalainen kenraali, pakeni Saksan miehityksen jälkeen Britanniaan ja komensi puolalaista panssaridivisioonaa Ranskassa.
Francisco Malabo Beosa, 105. Bubi-heimon kuningas Malabo II Päiväntasaajan Guineassa.
Ernst Mayr,100. Saksalais-amerikkalainen evoluutiobiologi.
Victor Mills, 100. Nykyaikaisten vaippojen keksijä.
Grandma Moses, 101. Amerikkalainen taidemaalari.
Onni Määttänen, 102. Mannerheim-ristin ritari.
Benzion Netanyahu, 102. Israelilainen historioitsija, pääministeri Benjamin Netanyahun isä.
Risto Orko, 102. Suomalainen elokuvatuottaja.
Ace Parker, 101. Pelasi sekä amerikkalaista jalkapalloa että baseballia ammattilaisena ylimmässä sarjassa.
Attilio Pavesi, 100. Pyöräilyn maantieajon olympiavoittaja 1932.
Frits Philips, 100. Philipsin pääjohtaja 1961-71.
Antoine Pinay, 101. Ranskan pääministeri 1952-53.
Tullio Pinelli,100. Italialainen elokuvakäsikirjoittaja, tunnetuimpia aikaansaannoksia Tie (La Strada) ja .
Erich Priebke, 100. SS-kapteeni, joka joutui pidätetyksi sotarikoksista vasta yli yhdeksänkymppisenä.
Edward Bernard Raczynski, 101. Puolan pakolaishallituksen presidentti 1979-86.
Godfrey Rampling, 100. 4 x 400 metrin viestijuoksun olympiavoittaja 1936.
Hal Roach, 100. Ohukainen ja Paksukainen -elokuvien tuottaja.
James Stillman Rockefeller, 102. Kahdeksikkosoudun olympiavoittaja 1924.
Run Run Shaw, 106. Hongkongilainen mediamoguli ja Shaw-palkinnon perustaja.
Hartley Shawcross, 101. Nürnbergin oikeudenkäynnin brittiläinen pääsyyttäjä.
Hermann von Siemens, 101. Siemensin pääjohtaja 1941-56.
May-Ling Soong,105. Kiinalainen poliitikko, Tsiang Kai-Sekin vaimo.
Thomas Sopwith, 101. Lentokonepioneeri, Sopwith Camel lienee tuttu Ressu-faneille.
Louis Sparre, 101. Ruotsalainen taidemaalari ja Mannerheimin lanko.
Nellie Tayloe Ross, 100. Wyomingin kuvernööri 1925-27, ensimmäinen naiskuvernööri USA:ssa.
Susanna M. Salter, 101. USA:n ensimmäinen naispormestari, Argonian pormestari Kansasissa 1887-88.
Terentia, 103. Marcus Tullius Ciceron vaimo.
Eiji Toyoda, 100. Toyotan pääjohtaja 1967-81.
Marcus Valerius Corvus, 100. Valittiin Rooman konsuliksi kuudesti ja diktaattoriksi kolmesti.
James Van Fleet, 100. USA:n 8. armeijan komentaja Korean sodassa.
Vo Nguyen Giap, 102. Vietnamilainen kenraali, Tet-hyökkäyksen suunnittelija.
Edvin Wide, 100. Suomalaissyntyinen Ruotsia edustanut juoksija, jonka kohtalona oli jäädä olympialaisissa neljästi himmeämmille mitaleille häviten vain suomalaisjuoksijoille.
Jim Wiwa, 100. Ogoniheimon päällikkö ja teloitetun kirjailija Ken Saro-Wiwan isä.
Xue Yue, 101. Kiinan kansallisen armeijan kenraali toisessa maailmansodassa ja sisällissodassa.
Arvo Ylppö, 104. Lastenlääkäri ja arkkiatri.
Dorothy Young, 103. Taikuri Harry Houdinin assistentti.
Qun Zhang, 101. Kiinan tasavallan pääministeri 1947-48.
Xueliang Zhang, 100. Kiinalainen kenraali, joka pakotti Tsiang Kai-Sekin liittoon kommunistien kanssa japanilaisia vastaan.
Xenophon Zolotas,100. Kreikan pääministeri.
Adolph Zukor, 103. Paramount Picturesin perustaja.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Suora kannustin

Syyrian sodan seurauksena Suomeen otetaan entistä enemmän kiintiöpakolaisia. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on tarkoitettu väliaikaiseksi turvapaikaksi kotimaastaan lähteville. Tarkoitus on, että kotimaan olojen rauhoituttua ihmiset palaavat takaisin. Tähän ilmoitetaan jopa olevan haluja. Todellisuus osoittautunee jälleen kerran toiseksi. Kyllä Chilen pakolaiset suurimmaksi osaksi palasivat, mutta eipä yhteenkään muslimi- tai Afrikan maahan ole esiintynyt havaittavaa paluumuuttoa. Osasyynä tähän on toki se, että muslimi- tai Afrikan maissa olot eivät historiallisen katsannon valossa voikaan muuttua rauhallisiksi, olettaen tietysti että siirtomaavalta ei palaa takaisin.

Syyrian - ja tietysti muualtakin tulevien pakolaisten - vastaanoton kannustimeksi vastaanottaville kunnille tarjotaan valtion taholta korvauksia. Valtio maksaa kunnalle yli seitsemänvuotiaista 2300 euroa vuodessa ja alle seitsemänvuotiaista 6845 euroa. Maksuja suoritetaan turvapaikkamenettelyn kautta tulleille kolmen vuoden ajan, kiintiöön kuuluville neljän vuoden ajan. Kuntapäättäjien silmissä pyörivät euron kuvat kuin hedelmäpelissä. Monet laskevat Pudasjärven tapaan, että neljän vuoden kuluessa pakolaiset ovat lähteneet lätkimään isompiin kaupunkeihin. Ehditään tehdä tili ja päästä riesasta eroon ennen kuin kulut alkaisivat juosta omasta pussista. Sopisi kuitenkin laskea, riittääkö tuo muutama tonni vuodessa kattamaan kuluja. Epäilyksiä on esitetty.

Sen verran nihkeyttä (suom. huom: järkeä ja laskutaitoa) monen kunnan päättäjissä on esiintynyt, että valtio antaa uutta porkkanaa. Jos kunta ottaa pakolaisia vastaan, maksetaan kertakorvauksena 20 000 euron bonusraha. Siis kokonaista kaksikymmentä tonnia! Jos talousvaliokunnan jäsen on tottunut saamaan puuyhtiöltä muutaman tonnin kantohintakuitteja, niin taju katoaa kymppitonnin kohdalla. Kaksikymmentä tonnia kuulostaa isolta rahalta. Sen saamisen edellytyksenä on kuitenkin vähintään 20 pakolaisen ottaminen, eli tonni per lärvi. Vaikka se tulee muiden korvausten päälle, se on kärpäsen kakka meressä. Kuvitellaan, että Huitsinnevada harkitsisi pakolaisten vastaanottamista ja perusteena käytettäisiin tätä 20 000 euron starttirahaa. Siinä tapauksessa olen valmis lupaamaan kunnanisille, että minä maksan omasta pussistani kunnan kassaan 20 000 euroa, kunhan saan vastineeksi lupauksen että kunta ei ikinä ota vastaan pakolaisia. Ja jos ottaa, niin maksavat rahat takaisin. Enkä vaadi edes korkoa.

Valtion kannustimet eivät siis ole riittävät. Tähän on olemassa yksinkertainen ratkaisu: kasvatetaan kannustimia. Johan alkaa kunnissa rasismi ja muutosvastarinta saada kyytiä, kun tehdään kolmen kohdan ohjelma:
1) 20 000 euron kertakorvaus muutetaan kuntakohtaisesta pakolaiskohtaiseksi eli joka jannusta valtio maksaa tämän verran rahaa kunnalle.
2) Vuosittaiset korvaukset tuplataan ainakin aikuisten osalta hintaan 5000 / vuosi ja lastenkin kohdalta voidaan korottaa vähäsen, sanotaan nyt vaikka luokkaan 10 000 / vuosi.
3) Korvauksia ei enää maksetakaan vain 3-4 vuotta, vaan kymmenen vuotta.

Aika änkyröitä saavat olla semmoisessa kunnassa, joka ei enää tähän syöttiin nappaisi. Tosin tässä on se pikkuinen ongelma, että valtiolta saattaisivat loppua rahat kesken. Eli veronkorotuksia luvassa. Ja ne taas iskevät tietysti jokaiseen kunnan asukkaaseen vähintään välillisesti. Pahimmassa tapauksessa saattavat jopa lisätä rasismia, kun kaikki tietävät miksi verot nousivat.

Vaan eipä niin isoa ongelmaa, etteikö sitä voisi pätevällä suunnittelulla ulkoistaa. Hoidetaan verotus siten, että se muuttuu oikeudenmukaiseksi. Voi tietysti olla, että lakeja joutuu vähän muuttamaan, mutta onneksi perussuomalaiset ja kridet eivät kykene horjuttamaan sitä, kun Suomen Vihervasemmistokeskustakokoomussosialistinen Puolue säätää määräenemmistöllään tarvittaessa vaikka kiireellisessä järjestyksessä uuden lain.

Valtion kunnille maksama pakolaisapu irrotetaan muusta budjetista ja siirretään kuntien itsensä maksettavaksi. Maksumäärä määräytyy kuntakohtaisesti ollen kääntäen verrannollinen kunnan pakolaismäärän osuuteen sen väkiluvusta. Käytännön esimerkki (sori Yrjöperskeles, lainaan taas keksimiäsi kuntia): Huitsinnevada, Lällävesi ja Nyhtänköljä. Sovitaan yksinkertaistamisen takia, että kaikissa kunnissa on yhtä paljon asukkaita. Huitsinnevada on ottanut runsaasti pakolaisia, sen väestöstä heitä on tuplasti enemmän kuin valtakunnan keskiarvo. Lällävedellä taas pakolaisia on yhtä paljon kuin valtakunnassa keskimäärin. Nyhtänköljä puolestaan on tunnettu Suomen rasistisimpana paikkakuntana eikä siellä ole pakolaisen pakolaista. Lällävedellä valtion tuet tuovat miljoona euroa, Huitsinnevadassa kaksi miljoonaa, Nyhtänköljä ei tietysti saa mitään. MUTTA: näihin tukiin kerätään rahat siten, että Lälläveden kunta maksaa valtiolle miljoonan, Nyhtänköljä kaksi miljoonaa ja Huitsinnevada ei senttiäkään. Käytännössä Lällävesi maksaa siis omien pakolaistensa tuen, mikä onkin oikeudenmukaista sillä siellä pakolaisia on vain saman verran kuin maassa keskimäärin. Nyhtänköljä taas maksaa Huitsinnevadan tuet kokonaisuudessaan.

Johan on kumma, jos ei kuntien välille synny kilpailua siitä, kuka saa ottaa kiintiöpakolaisia ja kuka jää ilman. Parhaassa tapauksessa kunnat lähettävät omat delegaationsa pakolaisleireille haalimaan tulokkaita, etteivät vain joutuisi maksumiehiksi. Eiköhän se Nyhtänköljäkin opi - Siperia opettaa, kun kuntavero on pakko nostaa suuruusluokkaan 25 äyriä.

Lisämausteita systeemiin voi keksiä mielen mukaan - tuskin maahanmuuttokoneistolta mielikuvitus kesken loppuu. Yhtenä vihjeenä voi jo antaa sen, että pysyvästi vaikeavammaisten kohdalla annettu korvaus ei riitä, joten sen voisi tuplata. Tällöin Suomi saisi mainetta maana, josta ei käännytetä avuntarvitsijoita. Tuplakorvaus houkuttelisi kunnat hakemaan pakolaisiksi nimenomaan niitä, jotka apua eniten tarvitsevat - invalideja, mielenterveysongelmaisia, toki rikostaustaisetkin voitaisiin korvauksen piiriin laskea. Työllistävä vaikutuskin olisi aivan eri luokkaa; kunta saisi reilusti verotuloja, kun olisi suuri tarve hoiva-alan ammattilaisille, erityisopettajille, sosiaalityöntekijöille, jopa poliiseille, jotka kaikki maksaisivat veronsa kunnan kassaan.

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Välihuomautus 54: Maastoutukaa 2014!

Maastojuoksun Suomen paremmuuksista mitellään tänä vuonna Lempäälässä. Paikkakunta tunnetaan parhaiten Ideaparkista. Mahtaako se tarkoittaa sitä, että hitailla hämäläisillä ideat jäävät parkkiin eivätkä etene mihinkään. Pidemmittä puheitta ennakkokaavailut. Ennustettu mitalikolmikko joka sarjasta (taas vain Suomea edustavat Suomen kansalaiset huomioiden). Paitsi että uutena sarjana mukaan tulleita 15-vuotiaita en rupea ennustamaan, kun tulokset tuossa iässä voisi vetää suunnilleen kristallipallosta. Poisjääntien varalta myös kolme seuraavaa, eli juniorisarjoissa kuusi juoksijaa / sarja. Poisjääntitapauksissa sijaluvut muuttuvat vastaavasti. Aikuisten sarjoissa kymmenen ennakkosuosikkia. Pääasiassa siksi että miehissä puolet porukasta tuntuu ilmoittautuneen molempiin lajeihin ja jää luultavasti pois toisesta.

Jälkihuomautukset kisojen jälkeen kursiivilla. Poisjääneet jätetty huomioitta.
Loppusaldo: 6/9 mestaria veikattu oikein. Kolme muuta mestaria oli veikattu kakkosiksi. Mestariksi veikatuista kolmesta "epäonnistujasta" yksi hopea, yksi pronssi ja yksi viides.
Mitalisteista vastaava saldo 21/27. Kuudesta yllätysmitalistista kahden nimeä ei mainittu lainkaan kaavailuissa ja niistä toisen selittää oma huolimattomuusvirhe.
Kahdessa sarjassa mitalikolmikko meni täsmälleen oikein oikeassa järjestyksessä.


M 12 km
Jussi Utriainen on jäähdyttelystään huolimatta maastossa edelleen kova sana, kuten oli jo SM-maantiellä. Järvenpää on silti ykkössuosikki. Henri Manninen on ilmoittautunut ja olisi listoilla muuten korkealla, mutta juoksi viikkoa aiemmin maratonin.
1. Jarkko Järvenpää
2. Jussi Utriainen
3. Jaakko Nieminen
4. Jere Pajunen
5. Arttu Vattulainen
6. Tuomas Jokinen
7. Oskari Pennanen
8. Kimmo Randelin
9. Tommi Hytönen
10. Marko Tuokko
Utriainen-Vattulainen-Pajunen. Järvenpää poissa, eli mestari ja yksi mitalisti oikein.

M 4km
Jos Keskisalo on viivalla, ei epäilystäkään kuka on ykkössuosikki. Ukonmaanahosta ei taaskaan ota pirukaan selvää. Kuten ei Bergdahlistakaan. Tai Ossi Kekistä. Arvotaan satunnaisille sijoille varmojen tapausten joukkoon. Jos Joonas Harjamäki ilmestyy viivalle, on myös yllätysvalmis, koska matka ei ole pitkä. Muutenkin tyrkkyjä listalle oli enemmän kuin mahtuu.
1. Jukka Keskisalo
2. Jarkko Järvenpää
3. Ilari Piipponen
4. Janne Ukonmaanaho
5. Jussi Utriainen
6. Jaakko Nieminen
7. Arttu Vattulainen
8. Mikael Bergdahl
9. Oskari Pennanen
10. Ossi Kekki
Keskisalo-Ukonmaanaho-Piipponen. Järvenpää poissa, eli mestari ja mitalikolmikko oikein. Hopea- ja pronssimitalistit toisinpäin. Ilahduttavaa Ukonmaanahon paluu vahvasti teipatusta vasemmasta takareidestä huolimatta, samoin Ossi Kekin suoritus.


N 6km
Kaikkien aikojen maastokuningatar Annemari Sandell-Hyvärinen tekee viiden vuoden tauon jälkeen paluun. Sandra hallitsee silti. Oleellinen kysymys on kuitenkin, miten "vanhat rouvat" ja tuoreet maantiemitalistit Sandell-Hyvärinen ja Haka-Risku pärjäävät nuorempien kyydissä. Askellus ratkaisee. Mielenkiintoisena kokeilijana matkaan lähtee myös viestihiihdon olympiahopeamitalisti Krista Lähteenmäki, mutta tuskin yltää kymmenen sakkiin.
1. Sandra Eriksson
2. Annemari Sandell-Hyvärinen
3. Suvi Miettinen
4. Johanna Peiponen
5. Janica Mäkelä
6. Minna Haka-Risku
7. Anni Hemminki
8. Nina Chydenius
9. Kaisa Tyni
10. Tiia Taipale
Eriksson-Sandell-Hyvärinen-Mäkelä. Kaksi ensimmäistä oikein, Miettinen romahti lupaavasta alusta huolimatta ja Peiponen poissa, joten Mäkelä nousi mitalille. Tyni yllätti.

M22 6km
Kenties kisojen heikkotasoisin sarja, etenkin kun Ossi Kekki päätti juosta miesten kisassa. Ennakkosuosikki on siksi selvä, mutta Keskipoikelalla on yllätysmahdollisuus.
1. Martti Siikaluoma
2. Kalle Keskipoikela
3. Ville Heikkilä
4. Markus Hämäläinen
5. Otto Loukkalahti
6. Jani Ylisaukko-Oja
Siikaluoma-Keskipoikela-Heikkilä eli napakymppi. Loppukamppailu meni odotettua tiukemmaksi.

N22 4km
Kenties vaikein sarja voittajan veikkaamisen kannalta, koska Oona Kettunen on muutaman viikon telakalla. Kärkikolmikosta jokaisella on omat etunsa ja omat vaikeutensa, kuka tahansa saattaa olla paras. Ja heidän alapuolellakin olevilla on kohtuulliset mahdollisuudet, jäipä listan ulkopuolellekin muutama varteenotettava tekijä.
1. Vilma Laitinen
2. Camilla Richardsson
3. Saara Nikander
4. Sofie Lövdahl
5. Meri Rantanen
6. Ilona Välimäki
Richardsson-Rantanen-Mäkäräinen. Eli ei kovin onnistunut veikkaus, Laitinen oli viides ja Nikander neljäs.

M19 6km
Tässä sarjassa käydään kärkikolmikon kesken kova kamppailu, johon saattaa mausteensa tuoda myös Joonas Rinne, mikäli on kunnossa. Pölyn laskeuduttua Mikkonen lienee kukkona tunkiolla.
1. Samu Mikkonen
2. Topi Raitanen
3. Eero Saleva
4. Joonas Rinne
5. Miika Tenhunen
6. Pauli Ruostetsaari
Raitanen-Mikkonen-Saleva. Kulta ja hopea väärinpäin, muuten oikein.

N19 4km
Neljän vuoden takainen 17-sarjan maastomestari Johanna Halonen tekee muutaman vaisumman kauden jälkeen paluuta ja on yllätysvalmis. Kaimansa Matintalo on silti ennakkosuosikki. Minttu Hukka olisi tietysti muuten ykkönen, mutta vaivat ovat verottaneet. Jos tervehtyy, saattaa olla vaikka korkeimmalla korokkeella.
1. Johanna Matintalo
2. Minttu Hukka
3. Johanna Halonen
4. Emma Hyyppä
5. Sofia Muinonen
6. Anna-Kaisa Saari
Hukka-Hyyppä-Matintalo. Kaksi mitalistia oikein. Matintalon askel näytti flegmaattiselta ja jälkeenpäin kävikin ilmi, että flunssa oli vaivannut.

M17 4km
Jaaha, ja sitten arvotaan järjestys, tuumasin. Tässä sarjassa voi tapahtua ihan mitä tahansa. Mutta eikö mitä, Kestokoutsi luetteli viisi ensimmäistä nimeä samassa järjestyksessä mihin itsekin olin ne laittanut. Tylsää.
1. Jiri Karjalainen
2. Antti Ihamäki
3. Robin Ryynänen
4. Vili Holopainen
5. Okko Kettunen
6. Konsta Hämäläinen
Karjalainen-Ihamäki-Ryynänen. Napakymppi. Tämän sarjan kärkinimistä voi tulla vielä jotakin.

N17 4km
Vahvasti kehittynyt Alisa Vainio on selvä ykkössuosikki, muut mitalistit ovat samoin etukäteiskaavailussa selviä. Mutta sen jälkeen on iso lauma yllätysvalmista väkeä.
1. Alisa Vainio
2. Nelli Nordlund
3. Taika Nummi
4. Laura Nakolinna
5. Ellinoora Myötyri
6. Klaara Leponiemi
Vainio-Seppä-Nordlund. Oma moka, Saija Seppä oli lipsahtanut ohi silmien ilmoittautumislistalta. Seli seli, etenkin kun Nummi oli vasta seitsemäs.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Kekseliäs viikatemies

Jokaiselle meistä tulee lähtö ennemmin tai myöhemmin. Useimmiten sitä kuolee tylsästi johonkin sairauteen, sairaskohtaukseen tai tavanomaisessa onnettomuudessa. Joskus viikatemiehellä on kuitenkin taipumusta osoittaa huumorintajuaan.

10. Näyttelijätyyli
Brittiläisen näyttelijä Gareth Jonesin roolihahmon TV-näytelmässä Underground piti saada sydänkohtaus. Show esitettiin vuonna 1958 ja monen tuon ajan TV-ohjelman tapaan suorana lähetyksenä. Ryhmä näyttelijöitä keskusteli kameran edessä odottaen Jonesin roolihenkilön saapumista. Jones käveli heitä kohti ja lyyhistyi yhtäkkiä maahan. Ajoitus oli hieman pielessä, kohtaus tuli suunniteltua aiemmin. Jones todettiin kuolleeksi, mutta "show must go on" ja näytelmä vietiin loppuun. Jonesin osuudet improvisoitiin.

9. Puputyyli
A-vitamiinin esiastetta karoteenia on runsaasti porkkanoissa ja se tunnetusti parantaa näköä - vai oletteko koskaan nähnyt jänistä jolla olisi silmälasit? Vuonna 1974 brittiläinen terveysfanaatikko Basil Brown päätti hankkia kunnon terveysvaikutukset ja joi lähes 50 litraa porkkanamehua 10 päivässä. (50 litraa? Kuinka helvetin paljon porkkanoita siihen vaaditaan?) Valitettavasti A-vitamiinista voi saada yliannostuksen. Tästä syystä inuitit eivät koskaan syö jääkarhun maksaa. Porkkanamäärä sai Brownin maksan sanomaan poks ja viikatemies heilautti työkaluaan.

8. Kirjahyllytyyli
Vuonna 2006 Mariesa Weberin perhe ja ystävät ihmettelivät, kun hänestä ei ollut vähään aikaan kuulunut mitään. Etsinnät eivät tuottaneet tulosta. Vanhempiensa kanssa asunut 38-vuotias nainen näytti kadonneen jäljettömiin. 11 päivää viimeisen havainnon jälkeen hänen siskonsa huomasi jalan pilkistävän kirjahyllyn takaa. Tutkimus päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan Weber oli yrittänyt kytkeä television johtoa kirjahyllyn takana olevaan pistokkeeseen ja jäänyt jumiin. Hänen äitinsä oli kyllä havainnut "kumman hajun" muutaman päivän kuluttua, mutta syyttänyt siitä rottia. Tapaus on siinä mielessä itselleni läheinen, että huonolla tuurilla kirjahylly olisi saattanut kerran tehdä pahaa jälkeä. Nuorena huoneessani oli seinään pultatut tangot (en ikinä muista systeemin nimeä, mutta asiaa tuntevat tietävät mitä tarkoitan) ja niissä metallipidikkeillä kiinnitetyt hyllyt. Seinän alapuolella oli sänky. Eräänä päivänä tankojen pultit pettivät pidettyään sitä ennen parikymmentä vuotta. Noin kaksisataa kiloa tavaraa, lähinnä kirjoja, romahti sänkyyn. Onneksi päivällä eikä yöllä. Olin huoneessa, mutta selin sänkyyn.

7. Jyväjemmarityyli
ELO eli Electric Light Orchestra oli suhteellisen suosittu rockbändi 70- ja 80-luvuilla. Yksi bändin soittajista oli Mike Edwards. Vuonna 2010 hän ajeli kaikessa rauhassa valtatietä brittiläisellä maaseudulla pakettiautollaan. Aina siihen asti, kun pellolta vieri 600-kiloinen heinäpaali - dinosauruksenmuna, kuten niitä kutsutaan - auton päälle.

6. Ihmisoikeustyyli
Derek Kieper oli amerikkalainen yliopisto-opiskelija, joka puolusti tiukasti ihmisten oikeutta tehdä omat valintansa ilman pakkoa. Niinpä hän luonnollisesti vastusti lakia, joka pakotti käyttämään turvavöitä. Varmaan arvaattekin, kuinka viikatemies korjasi hänet vuonna 2005. Kaksi muuta autossa ollutta - kuljettaja ja toinen matkustaja - selvisivät lievin vammoin.

5. Lehmätyyli
Sitä nukkuu kaikessa rauhassa omassa vuoteessaan, kun katon läpi romahtaa lehmä. Olisihan sinänsä rauhallista kuolla nukkuessaan, mutta lehmä. Sitä paitsi brasilialainen Joao Maria de Souza ei kuollut heti, vaan hänen reisiluunsa murtui ja hän menehtyi sisäiseen verenvuotoon sairaalassa muutamaa tuntia myöhemmin. Kyseessä ei ollut Monty Python -ryhmän lehmäkatapultti, vaan läheiseltä maatilalta karannut kanttura, joka oli kävellyt jyrkkään rinteeseen päättyvälle katolle.

4. Naisautoilijatyyli
Saudi-Arabiassa naiset eivät saa ajaa autoa. Australiassa saavat. Saudit taitavat kuitenkin olla oikeammassa. 24-vuotias musliminainen oli pukeutunut oikeaoppisesti burkhaan ajaessaan karting-autoa. Burkha lepatti tuulessa ja osa siitä takertui karting-auton pyöriin. Isadora Duncan sai nykyaikaisemman seuraajan. Tapaus opetti, että naisten ei tosiaankaan pidä ajaa autoa - se on vaarallista. Tosin voisi myös todeta, että ongelma ratkeaisi, jos ei pukeutuisi jätesäkkiin. Mutta sehän on monikulttuuria.

3. Lakimiestyyli
Clement Vallandigham oli aiempi Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen, joka kautensa jälkeen palasi lakimiehen tehtäviin. Vuonna 1871 hänen puolustettavanaan oli mies, jota syytettiin saluunatappelussa tehdystä murhasta. Puolustus nojasi oletukseen, jonka mukaan murhattu oli itse aiheuttanut aseen laukeamisen. Vallandigham demonstroi valamiehille, miten tapaus olisi voinut olla vahinko. Hän esitti väitetyn murhan uhria ja veti taskustaan aseen ampuen sillä samalla tyhjän laukauksen. Tai siis laukauksen, jonka piti olla tyhjä. Asianajaja kuoli seuraavana päivänä. Puolustus oli kuitenkin riittävän vakuuttava ja syytetty vapautettiin. Tätä voisi kutsua asialle omistautumiseksi ja suositella monelle muullekin lakimiehelle samaa menetelmää. Ironista on se, että vapautettu syytetty ammuttiin neljä vuotta myöhemmin kuoliaaksi baaritappelussa.

2. Hengenpelastajatyyli
Vuonna 1985 New Orleansin hengenpelastajat kokoontuivat juhlaan. Siihen oli aihetta, koska ensimmäinen uhriton uimakausi oli juuri päättynyt. Juhlien jälkeen yksi osanottajista, Jerome Moody (joka ei kuitenkaan itse ollut hengenpelastaja, vaan vieras), löydettiin hukkuneena uima-altaan pohjasta. Juhlissa oli läsnä lähes sata hengenpelastajaa, joista neljä oli työvuorossa.

1. Ihannetyyli
Nigerialainen herrasmies Uroko Onoja oli mennyt naimisiin kuudennen vaimonsa kanssa. Ymmärrettävistä syistä hän oli kovasti innostunut harjoittamaan aviollisia velvollisuuksia nuorimman vaimonsa kanssa, jolloin viisi vanhempaa vaimoa tunsivat itsensä syrjäytetyiksi. Niinpä he liittoutuivat yhteen ja vaativat hra Onojaa tekemään sen mitä miehen täytyy tehdä uhkailemalla tätä veitsillä ja muilla terävillä työkaluilla. Niinpä Onoja ryhtyi hommiin. Sivumennen sanoen, se että saa stondiksen kun uhataan veitsellä, kertoo lujasta luonteesta. Neljä ensimmäistä vaimoa sai mitä halusi, mutta viidennen tullessa vuoroon vaimot huomasivat miehen lakanneen hengittämästä. Tarina ei kerro, lerpahtiko. Joka tapauksessa viikatemies korjasi omansa. Tästä täytyy kyllä sanoa, että jos ja kun joskus on kuoltava, niin parempaa lähtöä on vaikea kuvitella. Tiedossa ei ole, mainittiinko muistokirjoituksessa fraasi "kuoli onnellisena läheisimpiensä ympäröimänä".