Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


torstai 29. toukokuuta 2014

Etäisyysjuoksu

Englanniksi kestävyysjuoksu tunnetaan nimellä long-distance running, vapaasti kääntäen pitkän etäisyyden juoksu.

Todellisuudessa juoksukilpailuissa ei kuitenkaan tulosta mitata juostuna etäisyytenä, vaan tietyllä, etukäteen päätetyllä matkalla saavutettuna aikana. Etenkin kun vielä muutama kymmenen vuotta sitten silloin tällöin kilpailtu tunninjuoksu on jäänyt käytännössä historiaan. Nykyään lajissa järjestetään vain satunnaisia ennätyskokeita.

Tulin kuitenkin saaneeksi mielenkiintoisen idean, jota ryhdyin sitten ajatuskokeena tutkimaan. Entäpä jos juoksukilpailun tulos määräytyisikin sen mukaan, kuinka pitkän matkan juoksija kykenee ylläpitämään vähintään vaadittua nopeutta?

Nykyteknologialla kilpailumuodon toteuttaminen ei olisi edes mahdotonta. Ei muuta kuin riittävän tarkka anturi heppuun kiinni ja seuranta paljastaa armotta, millä hetkellä siihen asti juostun matkan keskinopeus putoaa alle vaatimustason. Juostu matka on kilpailun lopputulos.

Tässä vaiheessa on huomautettava, että tällaisen kilpailun järjestäminen on käytännössä järjetöntä syistä, jotka myöhemmin ilmenevät. Ajatuskokeena ja laskennallisesti idea on kuitenkin mielenkiintoinen ja ryhdyin sitä tutkimaan.

Jos juoksukilpailut järjestettäisiin idealla "pidä yllä tiettyä nopeutta niin kauan kuin pystyt", säännöt olisi muokattava tämän ajatuksen mukaiseksi. Ensinnäkin lähtökiihdytyksen takia on oltava tietty minimimatka, jonka saa juosta joka tapauksessa. Olkoon tämä esimerkiksi 100 metriä. Tämän matkan saavuttamisen jälkeen anturi paljastaa sen hetken, jolloin juoksijan lähdöstä laskettu keskinopeus putoaa alle vaatimustason. Tähän kriittiseen hetkeen asti juostu matka on lopputulos metrin tarkkuudella ilmaistuna. Luonnollisesti tuloksena voitaisiin tuloksena pitää myös aikaa, jonka on kyennyt vaadittua nopeutta ylläpitämään - keskinopeusvaatimuksen takia juostu matka ja siihen käytetty aika ovat täysin toisistaan riippuvaisia eli matkasta voi laskea ajan ja päinvastoin. Tässä on kuitenkin valittu tuloksen ilmaisemiseen matka metreinä.

Entä sitten vaatimustaso? On luonnollista, että kilpailumuotoja olisi erilaisia - yhdessä vaatimustaso olisi hyvin suuren nopeuden ylläpito ja juostut matkat olisivat vain satoja metrejä. Toisessa ääripäässä vaadittava nopeus olisi maratonvauhtia ja tulokset kymmeniä kilometrejä. Valitsin esimerkkiä varten vaatimustason, joka ilmaistaan 100 metrin matkaan käytettävänä aikana. Valinta oli kätevä, koska tällöin tason "pykäläksi" asettuu hyvin luonnollisesti yksi sekunti.
Tällöin kovin mahdollinen vaatimustaso on 10 sekuntia, koska toistaiseksi mitään juoksumatkaa ei ole kyetty juoksemaan keskinopeudella, joka olisi vähemmän kuin 9 sekuntia sataa metriä kohti. Usain Boltin ME 200 metrillä on 19,19 ja ennätys 300 metrillä 30,85, joten hänen tahtinsa hyytyisi jossain 200-300 metrin välillä 10 sekunnin keskinopeuskisassa.
Vastaavasti 11 sekunnin keskinopeuskisassa maailman parhaat juoksisivat karvan verran yli 400 metriä, koska muutama ihminen on kyennyt juoksemaan 400 metriä alle 44 sekunnin.
15 sekunnin keskinopeuskisassa taas tulokset jäisivät alle viiden kilometrin, koska Kenenisa Bekelen 5000 metrin ME on 12.37,35, kun 15 sekunnin satasia juoksemalla 5000 metriä sujahtaisi aikaan 12.30.

Saavutettavissa olevia tuloksia mallinsin laskukaavalla. Esimerkkinä otan henkilön, jonka matkaskaala on vertaansa vailla juoksijoiden keskuudessa: Juha Väätäinen. Julma-Juhan (terveisiä vaan, viime kesänä törmättiin Tampereen torilla nuorten EM-kisoissa) ennätykset yleisimmin juostavilla ratamatkoilla ja vastaavat satasen keskinopeudet ovat:
200 m 22,1 ; 11,05
400 m 48,9 ; 12,23
800 m 1.48,4 ; 13,55
1500 m 3.43,7 ; 14,92
3000 m 7.53,4 ; 15,78
5000 m 13.28,4 ; 16,17
10000 m 27.52,78 ; 16,73
Esimerkkinä lasketaan 14 sekunnin kisan tulos. Kuten taulukosta nähdään, se on jossain 800 ja 1500 metrin välillä. Voidaan laskennallisista syistä olettaa, että ensimmäiset 800 metriä menee sen ennätysvauhtia, eli 13,55 sekunnin satasia. Sitten oletetaan, että 1500 metrin kohdalla aika olisi tämän matkan ennätys. Tällöin jäljellä oleviin 700 metriin kuluva aika olisi 3.43,7 - 1.48,4 = 1.55,3 ja sen keskinopeus näin ollen vauhtia, joka olisi 16,47 sekuntia satasella. Eli "laskennallisesti" Väätäisellä olisi 800 metrin kohdalla reilu etumatka vaatimustasoon, joka sitten alkaisi vähä vähältä kuroutua kiinni. Näin laskien (jätän yksityiskohdat asiasta kiinnostuneiden harjoitustehtäväksi) saatava lopputulos on 945 metriä.
Vastaavasti Väätäisen tulokset myös muissa lajeissa ovat laskettavissa samaan tapaan: katsotaan millä välillä raja tulee vastaan, oletetaan että lyhyemmän matkan vauhti on sen ennätysvauhtia ja sen jälkeen vauhti hyytyy sellaiseksi, millä saavutetaan seuraavan matkan ennätysaika. Tästä lasketaan, missä kohtaa kyseisellä välillä tulee sitten raja vastaan.
Uskoisin tämän laskutavan antavan kohtuullisen hyvin oikeaa vastaavia arvoja.
Väätäisen tulokset eri lajeissa:
12 s: 335 m
13 s: 565 m
14 s: 945 m
15 s: 1578 m
16 s: 3049 m
17 s: 9427 m
18 s: 10823 m
Viimeinen tulos on poikkeus laskukaavasta. Oletetaan, että Väätäisellä ei ole 10000 metriä pidemmältä matkalta tuloksia (hänellä on Tilastopajassa puolimaratonin tulos, mutta jätetään se nyt esimerkin takia huomioitta). Tällöin oletetaan juoksunopeuden putoavan puoleen viimeisen olemassaolevan tilastotiedon jälkeen. Tämä on tietysti liioittelua, mutta eipä jää selittelyn makua.

Seuraavassa olen laskenut sekä maailman että Suomen kaikkien aikojen tilastojen kolme parasta tulosta eri lajeissa Tilastopajan tietojen perusteella, noudattaen edellä selitettyjä laskukaavoja. Referenssimatkoina olen käyttänyt edellä mainittuja, yleisesti kilpailtuja matkoja eli olympialajeja sekä 3000 metriä ja puolimaratonia. Harvinaisemmat juoksumatkat, kuten 2000 metriä, on huomioitu vain jos niitä käyttämällä on tullut parempi tulos. Tämä siksi, että esim. 1500 ja 2000 metrin tuloksia käyttäen saadut arvot ovat useimmiten huonompia kuin 1500 ja 3000 metrin tuloksia käyttäen saadut. Syynä ilmiöön on se, että juoksijoiden 2000 metrin ennätykset ovat usein suhteellisen huonoja, koska kyseessä on harvoin kilpailtu matka.
Tulokset metreinä:


Keskinopeus 10 s / 100 m

245 Usain Bolt
244 Michael Johnson
220 Yohan Blake

Ymmärrettävistä syistä tälle listalle ei ole päässyt suomalaisia eikä naisia - kukaan ei ole juossut 100 metriä alle 10 sekunnin tai 200 metriä alle 20 sekunnin. Bolt voittaa niukasti Johnsonin, koska on nopeampi, vaikka Johnson onkin selvästi parempi 400 metrin juoksija. Muut 400 metrin juoksijat eivät menesty, koska he eivät pysty juoksemaan 200 metriä alle 20 sekunnin.


Keskinopeus 11 s / 100 m

407 Michael Johnson
406 Butch Reynolds
405 Jeremy Wariner

292 Markku Kukkoaho
278 Ossi Karttunen
265 Tommi Hartonen

217 Florence Griffith-Joyner
214 Marita Koch
212 Marion Jones

Vain kymmenen miestä on kautta aikojen juossut 400 metriä alle 44 sekunnin, hekin vain niukasti ja aniharva heistä on koskaan kilpaillut pidemmällä matkalla, joten maailman huippujen osalta tilasto on sama kuin 400 metrin tilasto. Samaa voi sanoa 22 sekuntia 200 metrillä alittaneista naisista, joita on vain parikymmentä. Tosin Marita Koch kiilaa 200 metrin kaikkien aikojen tilaston sijalta 5 ylemmäs 400 metrin ME-naisena. Suomalaisia naisia ei listalla ole. Miehissä 200 metrin SE-mies Tommi Hartonen hyytyy vanhojen konkareiden edessä, vaikka oli kelpo menijä ratakierroksella hänkin.


Keskinopeus 12 s / 100 m

534 David Rudisha
533 Alberto Juantorena
528 Lee Evans

475 Mikael Söderman
445 Voitto Hellsten
439 Juha Pyy

403 Marita Koch
400 Jarmila Kratochvilova
377 Marie-Jose Perec

265 Mona-Lisa Pursiainen
261 Riitta Salin
257 Pirjo Häggman

Ratakierroksen erikoismiehet eivät ole kahta kierrosta kiertäneet tosissaan ja niinpä heistä ainoana listalle nousee Lee Evans 600 metrin tuloksensa ansiosta. Molempien lajien olympiavoittaja Juantorena häviää vain metrillä kahden kierroksen supermies Rudishalle. Suomalaiset eivät paljon jää jälkeen, mikä kertoo enimmäkseen juoksunopeuden rajusta putoamisesta tällä välillä. Vain kaksi naista on juossut ratakierroksen alle 48 sekunnin.


Keskinopeus 13 s / 100 m

902 Sebastian Coe
873 Wilson Kipketer
871 Joaquim Cruz

789 Ari Suhonen
734 Mikael Söderman
731 Pekka Vasala

520 Jarmila Kratochvilova
474 Ana Quirot
440 Marita Koch

419 Riitta Salin
415 Pirjo Häggman
408 Mona-Lisa Pursiainen

Rudisha olisi varmaan päässyt listalle, jos olisi joskus vaivautunut juoksemaan kilpaa 800 metriä pidemmällä matkalla. Naiset eivät kovin paljon edellistä listaa pidemmälle pötki.


Keskinopeus 14 s / 100 m

1729 Hicham El Guerrouj
1668 Bernard Lagat
1655 Noureddine Morceli

1179 Pekka Vasala
1174 Ari Suhonen
1096 Antti Loikkanen

744 Jarmila Kratochvilova
711 Nadezhda Olizarenko
689 Ana Quirot

487 Satu Jääskeläinen
481 Yvonne Hannus
480 Sonja Finell

Tässä havaitaan edelliseen listaan nähden mielenkiintoinen ero miesten ja naisten välillä. Siinä missä miesten juoksema matka miltei tuplaantuu, naisten tulokset eivät juurikaan parane. Suomalaisnaisten kolmikko on jonkinasteinen yllätys.


Keskinopeus 15 s / 100 m

3978 Daniel Komen
3728 Kenenisa Bekele
3688 Haile Gebrselassie

2016 Ari Paunonen
1975 Jukka Keskisalo
1965 Vesa Siivonen

1082 Tatjana Kazankina
1050 Nadezhda Olizarenko
1039 Svetlana Masterkova

757 Tuuli Merikoski
716 Satu Jääskeläinen
715 Yvonne Hannus

Nyt ero maailman ja Suomen miesten tilastoissa repeää huimasti. Tämä kertoo siitä, että maailman tasolla miehet ovat saavuttamassa aerobisen kestojuoksun tilan, jolloin matkaa voi sillä nopeudella jatkaa huomattavan pitkälle. Suomalaismiehet eivät ole kyenneet vastaavaan nopeuteen ja jäävät siksi matkassa mitattuna suhtettoman kauas. Yksikään suomalaisnainen ei ole juossut 800 metriä alle kahden minuutin, joka olisi juuri vaadittava vauhti.


Keskinopeus 16 s / 100 m

11084 Haile Gebrselassie
10974 Kenenisa Bekele
10738 Paul Tergat

5298 Lasse Virén
5103 Lasse Orimus
4995 Martti Vainio

2354 Junxia Wang
2158 Yunxia Qu
1874 Tatjana Kazankina

1086 Johanna Lehtinen
1069 Nina Holmén
1058 Tuuli Merikoski

Sama ilmiö jatkuu miehissä; juoksunopeus ei hidastu enää merkittävästi ja siksi erot ovat valtavan suuria maailman huipun ja huipun tuntuman välillä. Naisissa ilmiö puolestaan on parhaillaan alkamassa.


Keskinopeus 17 s / 100 m

25084 Geoffrey Mutai
24948 Patrick Makau
24883 Samuel Wanjiru

11602 Martti Vainio
11275 Lasse Virén
11228 Pekka Päivärinta

4747 Junxia Wang
4548 Meseret Defar
3570 Gabriela Szabo

2049 Päivi Tikkanen
1864 Nina Holmén
1802 Johanna Lehtinen

Miehissä ero maailman ja Suomen tason välillä vakiintuu noin puoleen. Naisissa on hämmästyttävän suuri ero kakkosen ja kolmosen välillä, mikä johtuu osaltaan sattumasta. 3000 metrin ja 5000 metrin juoksunopeudet eivät paljon toisistaan poikkea ja maailman huippunaisista vain kahdella on huipputulos molemmilta matkoilla.


Keskinopeus 18 s / 100 m

43449 Geoffrey Mutai
43424 Moses Mosop
43319 Wilson Kipsang

25187 Harri Hänninen
24162 Janne Holmén
23382 Jussi Utriainen

10841 Junxia Wang
10286 Tirunesh Dibaba
10234 Meselech Melkamu

5181 Annemari Sandell
4085 Päivi Tikkanen
3586 Kirsi Valasti

Mutai on miehissä ainoa kahden maailmantilaston kärkimies, Wang naisissa ainoa kolmen tilaston kärkinainen. Vain muutama nainen on juossut kympin alle puolen tunnin, joka on tässä vaadittava vauhti. Miesten maailmantilaston kärki on sama kuin maratonilla, koska yksikään huippujuoksija (maraton pitää sujahtaa alle 2.06.35, jotta keskinopeus olisi alle 18 s / 100 m) ei ole koskaan kilpaillut maratonia pidemmillä matkoilla. Luultavasti kärki menisi oikeasti siinä 46-50 km ennen hyytymistä. Asiaan vihkiytymättömille muuten tiedoksi, että maratonin ME-vauhdilla hölkytellen Cooperin tulos olisi 4115 metriä. SE-vauhdilla joutuisi tyytymään tulokseen 3872. Jokainen joka pysyy tässä kyydissä edes yhden ratakierroksen, on kova jätkä.


Keskinopeus 19 s / 100 m

29296 Paula Radcliffe
25495 Florence Kiplagat
24546 Mary Keitany

9961 Annemari Sandell
9360 Päivi Tikkanen
6456 Kirsi Valasti

Tätä kisaa ei ole enää mielekästä laskea miesten kohdalla. Radcliffen ylivoimaisuus näkyy tässäkin lähes neljän kilometrin erona seuraavaan. Ja kyllä, Suomen tilastoissa Sandell ja Tikkanen ovat todellakin noin ylivoimaisia.


Keskinopeus 20 s / 100 m

43891 Paula Radcliffe
42823 Mary Keitany
42770 Catherine Ndereba

21607 Annemari Sandell
19549 Päivi Tikkanen
13349 Tuija Toivonen

Kun nyt tuli äsken puhuttua miesten kohdalla Cooperin tuloksista, niin samat tiedot naisistakin. Radcliffen maraton-ME:n vauhdilla Cooperissa menisi 3739 metriä ja naisten maratonin SE-vauhdilla 3421 metriä.


Syy siihen, miksi tämänlaatuisia kilpailuja ei järjestetä, on ilmeinen. Urheilijoiden erot tuloksissa muodostuvat jopa maailman huipulla todella suuriksi, puhumattakaan sitten erosta kansalliseen tasoon. Esimerkiksi 15 sekunnin kisa olisi maailman huipulle mielekäs, mikäli hän olisi 5000 metrin juoksija, kun taas kansallisen tason urheilijan pitäisi olla samassa kisassa 800 metrin juoksija.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Richard Bachman(Stephen King) on vienyt tarinassaan Pitkä Marssi tämän kilpailumuodon vielä astetta pidemmälle.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi myös mielenkiintoista tietää, miten kauan pystyy hetkellisen nopeuden pitämään tietyn rajan yläpuolella. Silloin esimerkiksi 400m tai 800m juoksussa noutaja tulisi ennen kuin keskinopeus putoaa alle vaaditun.

Becker kirjoitti...

Huh, olipas listaa. Aika mielenkiintoista sinänsä.
Tässä oli sellaista mitä ei yleensä tule pohtineeksi. Tattista vaan tietopläjäyksestä.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano 1: Kiitos vinkistä, pitääpä etsiä tuo kirja käsiinsä. Kuulostaa vähän siltä kuin Nälkäpeli olisi ottanut vaikutteita...

Ano 2: Joo, tuo vaatisi aika tarkkaa nopeuden arviointikykyä ja kuten tässäkin, alkukiihdytys pitäisi sallia.

Becker: Kiitoksia.