Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 25. huhtikuuta 2009

Sivallus X

On hämmästyttävää, millaisen määrän työtä ihmiset ovat valmiita tekemään välttyäkseen ajattelulta.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Ruumiinavaus

Erkko-Sanomien toimituksen lyhyen matikan lukeneet feministidemarit ovat taas kerran vauhdissa. Kylmän pääsiäissään aikana olisi pitänyt olla varovaisempi, etteivät kirjoittamisessa tärkeät elimet (aivot eivät voi olla kyseessä) palellu. Toisaalta minkäs sille mahtaa, että luudassa on avo-ohjaamo.

Seuraukset ovat valitettavasti luettavissa Erkko-Sanomista, jonka tilausta en vielä ole perunut, mutta pitänee tehdä kohta sama temppu kuin Jukka Octaviuksen tekstin kommenttiosiossa. Ihmettelenpä, kuinka kauan Aatos antaa aatoksen lentää antamatta kengän kuvaa siihen ruumiinosaan, josta tekstit ovat peräisin.

Pelkäämättä tartun silti haasteeseen ja ryhdyn ruotimaan tämänaamuista (keskiviikko 22.4.2009) esimerkkiä. Mikäli ette vielä ole tulleet järkiinne ja olette yhä lehden tilaajia, niin tuotos löytyy sivulta D9 otsikolla Keskustelun seuraukset. Olen leikellyt siitä muutamia mielenkiintoisimpia näytteitä patologisia tutkimuksia varten, seuraavassa raportti.


En voi terveyssyistä katsoa Ajankohtaisen kakkosen teemailtoja. Verenpaineen takia.

Pitääkö sitten oman verenpaineen nousu kierrättää lehden lukijoille? Kysyn vaan.


Lähinnä syynä ovat ohjelmassa esitetyt väärät mielipiteet.

Huomaa sananvalinta: väärät mielipiteet.. Ei siis väärät faktat. Jotenkin minulla on sellainen muistikuva, että peruskoulun ysiluokan yhteiskuntaopin tunnilla olisi kerrottu, että Suomessa vallitsee mielipiteenvapaus. Olisivatko asiat sen jälkeen muuttuneet. Toisaalta onhan ymmärrettävää, että jos faktoja ei voi osoittaa vääriksi, on mielipiteet julistettava vääriksi. Mikäli faktat sattuivat olemaan oikeita, sitä ikävämpi juttu niiden esittäjälle.
Nelikenttä on selvä: väärä fakta, väärä mielipide on vaaraton tapaus, koska väitteen esittäjän pystyy niittaamaan huonommallakin logiikalla. Oikea fakta ja väärä mielipide johtaa puhujan demonisoimiseen ja sosiaalis-poliittiseen tuhoamiseen tai ainakin sen loputtomaan yrittämiseen. Oikea fakta ja oikea mielipide taas on käytännössä mahdoton ilmiö tietyn toimittajakunnan keskuudessa. Päätelkää itse mitä tarkoittaa tapaus väärä fakta ja oikea mielipide.


Sillä teemailloissa koko valtakunnan pahimmat kahjot laitetaan samaan studioon ihan vakavasti otettavien asiantuntijoiden kanssa.

Tämä on totta. Ei vain sillä tavoin, kuin olettaisin toimittajan itsensä luulevan. En nähnyt Halla-ahon teurastusyritystä jokin aika sitten, mutta olen kuullut riittävästi. Yleensä strategiana on valita ohjelmaan vastapuolelta se juntein ja ulkoanniltaan huonoin vastustaja ja omalta puolelta parhaat mahdolliset voimat.
Jäi ikuisesti mieleen, kun tuossa kymmenkunta vuotta sitten ajankohtaisohjelma käsitteli homojen oikeuksia. Studiossa Setan silloinen puheenjohtaja Jorma Hentilä esitti näkemyksensä fiksusti ja hyvin argumentoiden. Vastapuolen näkemys oli nauhoitettu edellisenä iltana keskioluträkälässä, missä kännikaloja pyydettiin kertomaan härskeimmät ja loukkaavimmat koskaan kuulemansa homovitsit.
Ilmiö on yleismaailmallinen, koska toimittajiksi hakeutuu suhteettoman paljon vasemmistolaisia. Riemastuttava israelilainen pakinoitsija Ephraim Kishon nimitti eräässä pakinassaan änkyttävää ja epäselvää TV:n vakiovierasta päivystäväksi oikeistolaiseksi, jonka tehtävä on saada vasemmistolaisten mielipiteet näyttämään järkeviltä.


Siinähän käy niin, että kahjojen mielipiteistä tulee yhtäkkiä yhtä painavia kuin niiden, jotka asioista jotakin tietävät.

Tässä on kieltämättä perää. Puhutaan vaikka ydinvoimasta (hih-hih, tarkoituksella femakoita ärsyttävä valinta). Paikalle rahdataan risupartainen ydinfysiikan professori, joka hitaasti ja rauhallisesti selittää, että ydinvoimala ei voi räjähtää pommina siitä yksinkertaisesta syystä, että uraani-238:aa on polttoainesauvoissa alle viisi prosenttia, kun hallitsemattoman ketjureaktion aikaansaamiseksi sitä tarvitaan yli 90 prosenttia. Onhan siinä kieltämättä sellainen vaara, että tällaisen oikean faktan esittäjän väärä mielipide alkaa painaa yhtä paljon kuin sen edistyksellisen keskustelukumppanin, jonka mielestä ydinvoima on tarpeetonta kun pistorasiasta saa sähköä (ihan oikeasti, olen lukenut tällaisen lausunnon sanomalehden kansangallupista).


Koska studioon oli tuotu yksi prostituutiota puolusteleva ammatissa työskentelevä, pian koko Suomi oli sitä mieltä, että seksin myyminen on köyhien baltialaisten naisten ja mielenterveysongelmaisten opiskelijoiden oma vapaa valinta.

Jaa, en minä ainakaan ole vielä nähnyt tutkimusta tai gallupia, jossa sanottaisiin selvän enemmistön olevan tätä mieltä. Sitä paitsi pirun taitava saa olla, jos pystyy yhtä aikaa olemaan sekä väärässä että muuttamaan koko kansan mielipiteen, erityisesti kun ohjelmaa katsoi vain pieni vähemmistö ja vastaväittäjinä olivat alan huiput.


Kai voidaan sentään olla yhtä mieltä siitä, että ruumiinsa antaminen muiden käytettäväksi on itsetuhoista käytöstä.

Mikä ihmeen kai? Toimittaja joka epäilee oikeassa olemistaan? Ei kai sentään, kyseessä on vain tehokeino. Itse väitteen asiasisältö on silti kiistanalainen.


Kovin harva asiakkaistakaan kai toivoo moista uraa omille lapsilleen - vai toivotteko, helvetin natkut.

Luin ehkä pari vuotta sitten jutun joko Erkko-Sanomista tai Suomen Kuvalehdestä, jossa alan ammattilainen kertoi seppä-isänsä takovan hänelle työvälineitä ja olleen vähällä joutua noloon tilanteeseen testatessaan laitteen toimintaa onnistuttuaan lukitsemaan itsensä kiinni pajassaan. Toki tämä lienee poikkeava (sanavalinta tietoinen) tapaus eikä suurin osa toivo tyttärelleen prostituoidun uraa (sanavalinta taas tietoinen).


Varmuuden vuoksi teen tässä välissä oman kantani selväksi. Tuntemieni faktojen perusteella on varsin todennäköistä, että seksin myyjät ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joko ihmiskaupan tai lapsuuden hyväksikäytön uhreja. Siksi annan varovaisen hyväksyntäni sekä seksin myynnin että ostamisen rangaistavuudelle. Toisaalta ymmärrän siis syyt siihen, miksi jotkut seksiä myyvät. Ostajia en ymmärrä alkuunkaan. Ainoa keksimäni selitys on, että ostajat eivät ole kertaakaan elämässään päässeet kokemaan hyvää seksiä. Minä kun en vain yksinkertaisesti usko, että tuntemattoman huoran kanssa kumi päällä tarkasti tehtyyn sopimukseen ja käytettävissä olevaan aikaan rajoittuen tapahtuva höylääminen voisi olla oikeaa seksiä. Toisaalta paha sanoa, kun en ole kokeillut.


Kolumnin lopussa tulee sitten varsinainen isku.

Pikemminkin tämä on yleisemmin moniäänisen journalismin ongelma: marginaaliset jussihalla-ahot saavat merkitykseensä nähden kohtuuttoman painoarvon, kun poikkeavalle näkemykselle halutaan antaa tilaa.

”Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi. Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi?”

Vastaus: Veljen silmä tutkitaan tarkkaan, mutta siskon silmää ei.

”Marginaaliset” jussihalla-ahot muodostavat kaksinumeroisen prosenttiosuuden tämän kansan näkemyksistä maahanmuuttopolitiikasta. En sano, että muodostavat enemmistön mutta epäilen näin olevan. ”Valtavirtaa” edustavat feministit taas muodostavat kaksinumeroisen prosenttiosuuden ainoastaan toimittajakunnasta ja sosiaalivirkailijoista, eivät mistään muusta.

Kenellä on kannatukseensa nähden moninkertainen näkyvyys mediassa?
Kenen mielipiteiden kritisointi on kriminalisoitu?
Kenen faktoja ei saa lausua ääneen?

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Sivallus IX

Tässä maassa on kolme instituutiota, joihin hyväksytään jäseneksi jokainen halukas sukupuolesta, siviilisäädystä, sosioekonomisesta asemasta, syntyperästä, maailmankatsomuksesta ja vakaumuksesta riippumatta. Ne ovat ryyppysakki, evankelis-luterilainen kirkko ja sosialidemokraattinen puolue.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Salaliitto

Kokous jossakin päin Länsi-Eurooppaa 1990-luvun alussa. Paikalla on vähän alle sata keski-ikäistä henkilöä, suurin osa pukumiehiä, muutama jakkupukuinen nainen. Jokaisella on edessään kolme kansiota, vihreä, keltainen ja punainen. Kaikki vaikuttavat kiihtyneiltä ja huolestuneen näköisiltä. Monikielisen puheensorinan keskeyttää puheenjohtajan ääni. Päättäväisestä sävystä huomaa, että hän on tottunut johtamaan, kohteliaista painotuksista tajuaa hänen puhuvan vertaisilleen.

”Olette nyt kaikki lukeneet tiedustelupalvelujemme yhteistyönä syntyneen raportin kaksi ensimmäistä osaa ja ehtineet keskustella ensivaikutelmistanne. Tietysti olette järkyttyneitä, vaikka olitte vastaavaa toki uumoilleetkin. Eniten varmasti hätkäytti keltaisen kansion raportti, joka sisältää toimintasuunnitelmamme ääriviivat seuraavaksi kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Ympäristöongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Meillä ei kuitenkaan ole todellista tietoa, mikä on pullonkaula. Onko se otsonikato, öljyn loppuminen, AIDS vai nälänhätä. Kaikki nämä ongelmat ovat liian monisyisiä ja vaikeita todelliseen mallintamiseen. Lisäksi, kuten vihreästä kansiosta luitte, todennäköisesti merkittävin yksittäinen uhka on yhä havaitsematta eikä meillä ole sen laadusta aavistustakaan. Siksi yksittäisten uhkien torjuminen on parhaimmillaankin vain katastrofiin reagoimista, ei sen syiden poistamista.”

Tämä kaikki oli esitetty julkisuudessa jo vuosia aiemmin. Siksi vihreä kansio ei ollut sisältänyt perustietona mitään sellaista, mitä kokouksen osanottajat eivät olisi tienneet. Mutta se oli sisältänyt koosteen, laskelmat joita he eivät olleet koskaan halunneet tai uskaltaneet teettää.

”Kaikki kiteytyy siksi raportin toteamukseen: länsimaisella elintasolla kykenee elämään noin miljardi ihmistä. Sitä suuremmalla määrällä luonnonvaroja kulutetaan enemmän kuin niitä syntyy.

Meidän ongelmamme on siinä, että länsimaiset arvot perustuvat ihmisten tasa-arvoisuuteen emmekä siksi voi mitenkään oikeuttaa kehitysmaiden sortoa. Kaikki toimintamme on perustunut kehitysmaiden tukemiseen ja vaurauteen nostamiseen. Tämä on ollut hulluutta, mutta kommunismi on pakottanut meidät siihen. Nyt kommunismia ei enää ole, joten voimme keskittyä maapallon pelastamiseen.

Toisaalta raportti toteaa, että mikäli yrittäisimme jättää kehitysmaat tuhoutumaan oman onnensa nojaan, reaktio kansalaistemme keskuudessa olisi niin murskaavan vihamielinen, että se ei onnistuisi. Samaten kehitysmaat täysin oman onnensa nojaan jätettyinä kykenisivät tekemään niin suurta tuhoa ympäristölle, että se saattaisi koitua meidänkin tuhoksemme. Siksi eri valtioiden tiedustelupalvelut ovat laatineet yhteistyönä suunnitelman, jonka ensimmäisen vaiheen päälinjat olette lukeneet edessänne olevasta keltaisesta kansiosta. Kerron joitakin perusasioita taustoista.”

Suurin osa kokouksen osanottajista avasi keltaisen kansion. Muutamat olivat kasvoiltaan kalpeita, joillakin oli päättäväinen katse silmissään. Valtaosan reaktioita ei pystynyt tulkitsemaan, vuosikymmenten kokemus politiikassa oli tehnyt kaikista pokerinaamoja.

Puheenjohtaja antoi katseensa kiertää salia ja huomattuaan kaikkien olevan valmiita jatkoi:
”Ranskassa on tällä hetkellä Euroopan suurin muslimivähemmistö. Olemme havainneet, ettei suurimmalla osalla muslimeista ole minkäänlaista halua eikä intressiä länsimaistua. Monet muslimiyhteisöt ovat varsin tehokkaasti eristäytyneet ranskalaisesta yhteiskunnasta ja herättävät jo nyt vastenmielisyyttä alkuperäisväestön keskuudessa vallattuaan kokonaisia kaupunginosia.

Saksassa puolestaan on Euroopan suurin työperäistä maahanmuuttoa edustava vähemmistö, turkkilaiset. Huolimatta monista ongelmista ja joistakin uusnatsiryhmistä he eivät ole saaneet eurooppalaisia vastarintaan. Vaikka turkkilaiset ovat muslimeja, he ovat varsin maallistuneita toisin kuin Ranskan arabit.

Britanniassa on Euroopan suurin aasialaisvähemmistö. Toisin kuin Saksan turkkilaiset, aasialaiset ovat tulleet maahan vailla tietoa työpaikasta, mutta ovat työllistyneet varsin hyvin, toisin kuin samalla tavalla Ranskaan saapuneet arabit. Seurauksena aasialaisia ei inhota ollenkaan samassa määrin kuin arabeja.

Missään Euroopan maassa ei ole tilannetta, jossa afrikkalaisperäinen väestö - siis mustaihoiset - olisi sekä suuri että merkittävin maahanmuuttajaryhmä. Siksi eurooppalaisten reaktiota tähän vähemmistöryhmään on vaikeampi määrittää, mutta yleisesti ottaen se on kaikkein vastenmielisin eurooppalaisille. On kuitenkin yksi maa, jossa merkittävin maahanmuuttajaryhmä on afrikkalaisperäinen, ei kylläkään kovin suuri. Se on Suomi ja somalipakolaiset. Suomalaisten reaktio on kansan keskuudessa ollut varsin torjuva, mutta populaatio on päässyt asettumaan maahan koska Suomen maahanmuuttajakiintiö on ollut vajaa.

Yleisesti voimme siis havaita seuraavaa: maahanmuuttajat voidaan jakaa kolmella akselilla, työperäisyyden, uskonnon ja rodun perusteella. Mikäli maahanmuuttajat ovat onnistuneet työllistymään, heitä ei kansan suurten rivien keskuudessa inhota kahden muun ominaisuuden laadusta riippumatta; tosin afrikkalaisperäisen väestön keskuudessa tämä ei ole varmaa, koska yksikään afrikkalaisperäinen siirtolaisväestö ei ole työllistynyt merkittävästi.”

Kokoussalin täytti hyväksyvä mumina. Muutamat nyökyttelivät avoimesti. Tässä luotetussa ja vaitioloon sitoutuneessa seurassa he pystyivät sanomaan todelliset ajatuksensa eurooppalaiseen kulttuuriin kohdistuvasta uhkista tuhoamatta poliittista tulevaisuuttaan.

”Sitten pääsemme itse operaatioon. Jotta pystyisimme seuraavan kolmenkymmenen vuoden kuluttua aloittamaan suunnitelman toteuttamisen, meidän on pystyttävä muuttamaan eurooppalaisen väestön asennetta siirtolaisiin. 2020-luku kuulostaa kaukaiselta ja monet meistä ovat silloin jo kuolleita. Tuskin kukaan on enää päättävissä asemissa. Me olemme kuitenkin valtiomiehiä, jotka ajattelevat kansojemme tulevaisuutta, emme poliitikkoja, jotka miettivät vain seuraavia vaaleja.”

Puheenjohtaja olisi halunnut hymyillä. Hän tiesi joka ainoan salissa istujan ajattelevan paitsi tulevaisuutta, myös seuraavia vaaleja. Itse asiassa hän oli aika varma siitä, että jos heille olisi kerrottu, että voitto seuraavissa vaaleissa tietäisi heidän kansansa tuhoa sadan vuoden kuluttua, noin 80 % läsnäolijoista valitsisi silti vaalivoiton. Salattu hymy syntyi siitä, että hän tiesi osan läsnäolijoista päätyneen jo siihen johtopäätökseen, että kansiossa esitetyt toimenpiteet eivät vaikuttaisi heidän kansansuosioonsa millään tavoin seuraaviin kymmeneen vuoteen.

”Tavoitteemme saavuttamiseksi meidän on muokattava kansan mielipidettä seuraavilla keinoilla.

Ensinnäkin meidän on saatava maihimme sellaisia vähemmistöryhmiä, jotka ovat joko kulttuurillemme vihamielisiä tai joihin eurooppalaiset alkavat suhtautua vihamielisesti. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat islaminuskoiset arabit, toiseen afrikkalaiset. Vastaavasti maahanmuuttoa aasialaisista maista tulee rajoittaa mahdollisuuksien mukaan. Samaten tulijoiden on oltava valtaosaltaan miehiä, koska naiset ovat parempia sopeutujia, miehet aiheuttavat enemmän levottomuuksia.

Maahanmuuttajien hankkimiseksi ei tarvitse tehdä mitään. Afrikka on täynnä halukkaita tulijoita, samoin Lähi-Itä. Käytännössä tarvitsee vain järjestää maahanmuuttoasioista vastaamaan sellaisia maailmanparantajia, jotka uskovat kaikista hyvää. Näitä riittää, entiset vasemmistolaiset ovat etsimässä uutta ideologiaa ja heidät on helppo huijata tähän mukaan. Lisäetuna tällaisten ihmisten valinnasta vastaaviin tehtäviin on se, että me poliitikot pystymme päinvastoin jarruttelemaan virkamiehiä, mikä taas takaa vallassapysymisen tehokkaammin. Lisäksi Euroopan sisäinen rajavalvonta poistetaan, mikä helpottaa turvapaikanhakijoiden siirtymistä maasta toiseen ja mahdollistaa kehnon byrokratian takia etuuksien väärinkäytön mahdollisimman monessa maassa.

Toiseksi meidän on luotava julkiseen tiedonvälitykseen ilmapiiri, joka tekee maahanmuuttopolitiikan arvostelun mahdottomaksi. Toimittajat eivät osaa laskea tilastollisia tosiasioita, siksi heidän huijaamisensa on mahdollista. Jokainen maahanmuuttoa arvosteleva on leimattava rasistiksi. Tällöin kansalaiset oppivat kaksoisstandardin: on eri asia, mitä sanotaan kuin mitä ajatellaan. Joitakin ajatuksia ei saa sanoa ääneen. Tästä on merkittävä etu myös seuraajillemme. Jokainen nouseva poliitikko on opportunisti ja siksi he eivät sano ääneen, vaikka vastustaisivatkin oikeasti maahanmuuttopolitiikkaa. Näin meitä seuraavassa sukupolvessa on varmasti runsain määrin niitä, jotka ajattelevat kuten me, ovat vain oppineet olemaan sanomatta sitä ääneen. Viimeistään nähtyään näiden kansioiden sisällön sitten aikanaan he ajattelevat kuten me. Toki päättäjiksi nousee myös sellaisia, jotka ovat hyväuskoisia hölmöjä, mutta heitä on vähemmistö ja he ovat helposti erotettavissa. Lisäksi on odotettavissa, että aluksi maahanmuuttoa vastustavat ainoastaan yhteiskunnan alemmat luokat ja sieltä nousevat ääriliikkeet. Näiden aiheuttamaa olematonta vaaraa meidän on liioiteltava, jotta maahanmuuttopolitiikan asiallinenkin kritiikki tulisi mahdottomaksi. Vähitellen jokainen kriitikko on helppo leimata rasistiseksi uusnatsiksi eikä meidän tarvitse sitä tehdä edes itse, media ja nimittämämme hölmöt viranomaiset hoitavat sen puolestamme.

Kolmanneksi on saatava ihmiset huolestumaan ympäristön tilasta. Euroopassa on kiristettävä ympäristömääräyksiä ja päästörajoituksia. Koska on selvää, että kehitysmaissa näin ei ole varaa tehdä, saastuminen jatkuu ja pahenee. Tällöin ihmiset alkavat uskoa, että maapallon kantokyky ei riitä. Eikä kukaan ole valmis tinkimään saavuttamastaan elintasosta. Suuttumus kolmannen maailman saastuttamista ja holtitonta väestönkasvua kohtaan voimistuu.

Kansion neljättä päälukua olette varmaankin ihmetelleet eniten, koska siinä esitetyn toimenpiteen perusteluja ei ole kerrottu. Perustelut löytyvät punaisesta kansiosta, mutta itse operaatio on sijoitettu keltaiseen kansioon, koska kronologisesti se kuuluu siihen. Sanottakoon lyhyesti, että taloudellis-poliittisesti mielettömältä vaikuttava ajatus Itä-Euroopan maiden liittämisestä Euroopan Unioniin on välttämätön. Tarvitsemme aikanaan runsaasti työvoimaa ja Itä-Euroopan maista sitä saamme, emme ainoastaan määrällisesti vaan myös laadullisesti sopivaa. Kommunistisessa hallinnossa on meidän kannaltamme se hyvä puoli, että siinä kasvaneilla ei ole samanlaista moraalikäsitystä kuin useimmilla länsimaisen yhteiskunnan kasvateilla.”

Osanottajat nyökyttelivät mietteliäinä. Keltaisen kansion suunnitelma, jonka kaikki olivat jo lukeneet, vaikutti puheenjohtajan tiivistämänä entistä toimivammalta.

”Näiden operaatioiden seurauksena tiedustelupalvelut ennustavat kansan tyytymättömyyden maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan kasvavan voimakkaasti. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee kritiikin mahdottomuus. Mitä suuremmaksi paine kasvaa, sitä tiukemmaksi sensuuria on vedettävä. Kunnon kansalaiset puristavat nyrkkiä taskussa raivoissaan ja muuttuvat pikku hiljaa rasisteiksi. Lopulta on odotettavissa hallitsematon purkaus ja mellakointi. Sinne asti emme toki tilannetta päästä, koska keltaisen kansion tavoite on saavutettu: olemme saaneet alkuperäisen eurooppalaisväestön muutettua rasistiseksi ja raivokkaaksi. Ja siinä vaiheessa, joskus vuosien 2020 - 2025 välisenä aikana seuraajamme ryhtyvät pelastamaan eurooppalaista kulttuuria ja estämään koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavaa ympäristökatastrofia ainoalla toimivalla keinolla. Pyydän teitä kaikkia avaamaan edessänne olevan, sinetöidyn punaisen kansion…”




Tällaista kokousta ei - toivottavasti - koskaan pidetty. Mutta yrittäkääpä löytää järjellisempi selitys maahanmuuttopolitiikalle, islamin hyysäämiselle ja kriittisen keskustelun kieltämiselle.

Sivallus VIII

Viime aikoina julkisuudessa on ollut taas NatsiNaši-nuorisojärjestön yhteydessä suomalaista stalinistista ongelmajätettä, keulakuvanaan Aleksanterin-yliopiston neuvostologian desantti Johan Bäckman. Samainen heppu on kunnostautunut kirjoittamalla kokonaisen kirjan Pronssisoturi-patsaasta. Kun sitä pari vuotta sitten siirrettiin, Viron hallitus toimi typerästi. Siirto oli oikeudenmukainen, mutta samalla se tarjosi erinomaisen tilaisuuden mellakointiin vanhoille kommareille ja muille venäläismielisille. Viro olisi toiminut huomattavasti viisaammin, jos olisi tehnyt koko hommasta parodiaa.

Muistomerkin mallina oli painin kaksinkertainen olympiavoittaja Kristjan Palusalu. Palusalu puolestaan oli joutunut pakko-otettuna puna-armeijaan ja loikkasi jatkosodassa suomalaisten puolelle (sattuman oikusta vastaanottajien joukossa oli Palusalun tuntenut voimistelun olympiamitalisti Heikki Savolainen). No. Kun Pronssisoturi-patsasta katsoo, näkee pään painuneen alakuloisesti ja kiväärin olevan selässä piippu alaspäin - siis vaarattomassa ja tyypillisesti antautuvassa asennossa, samoin kypärä on kädessä alistumisen merkkinä. Virolaisten olisikin pitänyt antaa patsaan olla paikoillaan, uudelleennimetä se Antautuvan puna-armeijalaisen muistomerkiksi ja kiinnittää muuriin laatta, jossa kerrotaan Palusalun tarina.

lauantai 11. huhtikuuta 2009

Sivallus VII

Joka kerta pääsiäisenä kummastelen sitä intoa, jolla kristityt ovat kautta historian syyttäneet juutalaisia Jeesuksen murhaajiksi. Kristittyjen pitäisi pikemminkin olla juutalaisille kiitollisia, että nämä valitsivat ristiinnaulittavaksi Jeesuksen eivätkä Barabbasta. Kuvitelkaa nyt, miltä kuulostaisi: ”Jeesus sovitti maailman synnit kuolemalla vanhuudenheikkouteen.”

Sivallus VI

Blogistan on hiljentynyt pääsiäisen viettoon. Suurin osa bloggaajista on ilmoittanut pitävänsä taukoa tai vaiennut mitään sanomatta. Itse olen ilmeisesti tehnyt ammatinvalinnassa virheliikkeen, kun en pysty kirjoittamaan työaikana vaan teen sen vapaapäivinä.

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Työvoimattomuuspulattomuus

Maanantain Erkko-Sanomissa oli juttu Lappiin saapuneista thaimaalaisista ravintolatyöntekijöistä. Hotelliyrittäjä ennusti, että viiden vuoden kuluttua Suomessa on paha työvoimapula. Kainalojutussa muistettiin mainita, kuinka työikäisten määrä Suomessa laskee ja annettiin ymmärtää, että maahanmuuttajia tarvitaan pulaa paikkaamaan.

Muistutukseksi: monet ekonomistit ennustavat länsimaiden työttömyysprosentin nousevan lähivuosina kaksinumeroisiin lukemiin. Tällä hetkellä kyseinen lukema on Suomessa 7,6 prosenttia ja 200 000 työtöntä. Nuorisotyöttömyys on karmealla tasolla, nuorten miesten työttömyysprosentti on 18,7, naisillakin 12,7. Luonnollisena työttömyysasteena pidetään yleensä kolmea prosenttia (arvio vaihtelee 2 - 7 prosentin välillä), jolloin katsotaan täystyöllisyyden vallitsevan.

Joten wtf? Maassa on työttömiä niin että päät yhteen kolisevat ja silti paikalle rahdataan duunareita ympäri maailmaa. Kontrolloimatonta maahanmuuttoa ajaa valtaosa päättäjistä. Työvoimapulasta ulisevat samat neropatit, jotka 1990 sanoivat että lamaa ei tule, vaan työvoimapula on ovella. Nyt he ovat vain entistä korkeammissa asemissa. Vilkaiskaapa tämän linkin viimeinen juttu ja katsokaa päivämäärää.

Tragikoomisinta asiassa on se, että päättäjät ovat tavallaan oikeassa, perustelut ovat vain päin helvettiä. Heidän perustelunaan on se, että suomalaisia työikäisiä on liian vähän, joten työlle ei riitä tekijöitä. Eivät ole ilmeisesti vilkaisseet työttömyysprosentteja tai lukeneet irtisanomisista. Todellinen syy ulkomaalaisen työvoiman tarpeeseen on suomalaisten työhalukkaiden liian vähäinen määrä. Suomalaiset ovat laiskistuneet ja pulskistuneet eivätkä viitsi tehdä töitä. Termi paskaduuni on käynyt liiankin tutuksi eikä kukaan nuori halua tehdä mielestään ala-arvoisia ja v-maisia hommia. Tiedoksi: paskaduuneja ei ole, kaikki rehelliset työt ovat kunniallisia ja v-maisia ammatteja on vain yksi.

Vielä parikymmentä vuotta sitten suomalaiset olivat maailmalla kovan työmoraalin omaavan porukan maineessa. Sen jälkeen on aika moni asia mennyt pieleen ja osa 20-40 -vuotiaista lienee jo menetetty iäksi. Siksi on tärkeää kysyä, miksi näin on käynyt ja mitä olisi tehtävä, että seuraava sukupolvi saataisiin pelastettua. Ongelmakohtia on lähinnä neljä, ajallisessa järjestyksessä yleensä seuraavasti:

1. Koulu
Nykykoulu ei vaadi riittävästi. Luokalta pääsee kuka tahansa, fiksuimpien aivot ovat joutokäynnillä ja heikoimmat turhautuvat. Seurauksena älykkäät eivät opi työskentelemään ja heikoimpien omanarvontunto opiskelun ja työskentelyn suhteen on riekaleina. Vain jokunen keskinkertaisuus hyötyy. Ratkaisu olisi tuoda entinen oppikoulu nykyisen peruskoulun sisälle.

2. Armeija
Tietolähteet armeijan sisäpiiristä kertovat, että mammanpojille on melkoinen shokki lällykoulun ja kodin jäljiltä tulla paikkaan, jossa heiltä oikeasti vaaditaan jotakin - lähinnä tottelemista. Seurakset näkyvät huikeina keskeyttämisprosentteina. Tämä heijastuu suoraan nuorten miesten itsetuntoon ja näkyy korkeina työttömyyslukuina. Armeijan tehtävä on puolustaa maata, mutta budjetissa tulisi huomioida myös sen merkitys kansalaiskasvatuksessa. Mikäli armeija jää kesken, on se työnantajalle varoittava signaali siitä, että yksilö on sopeutumiskyvytön. Eikä tule väheksyä armeijan merkitystä yhteiskunnallisesti sitovana tekijänä. Armeija on ollut koko itsenäisyyden ajan myös se riitti, joka on yhdistänyt kaikki suomalaismiehet iästä, koulutuksesta tai puoluekannasta riippumatta. Kun kaksi miestä kohtaa, he pystyvät aina löytämään yhteisen puheenaiheen inttikokemuksista ja siinä tunnetusti hylsyt lentelevät. Jos armeijaan otetaan entistä valikoidumpi joukko, katoaa suomalaisesta yhteiskunnasta yksi sen olennaisista tukipylväistä.

3. Vastikkeeton raha
Suomen työttömyyskorvausjärjestelmä ja sosiaalituet eivät liiemmin houkuttele työntekoon. On jopa mahdollista, että työttömäksi jäämällä ansaitsee paremmin kuin ottamalla vastaan alemmin palkattua työtä. Ketä kiinnostaa raataa, kun näkee ikätovereidensa tulevan melkein yhtä hyvin toimeen työtä tekemättä. Onko työttömyyskorvaus sitten liian suuri? Ei välttämättä, se on hyvin tapauskohtaista. Sosiaalitukia sen sijaan saa aivan liian helposti ja sen huomaa siitä, että valtaosa sossun asiakkaista tupakoi. Jos rahaa riittää tupakkaan, ei sosiaalitukea tule myöntää senttiäkään!

4. Ammattiylpeys
Mitä diplomi-insinööri sanoi humanistille? ”Bic Mac ja ranskalaiset.” Hah hah. Eihän arvonsa tunteva yhteiskuntatieteiden maisteri voisi mennä mäkkärille töihin. Mutta leikki sikseen; mikkihiiritutkinnon suorittaneita lyhyen matikan lukeneita feministidemareita on tässä maassa aivan liikaa. Nämä tuppaavat yleensä halveksimaan ruumiillista työtä, jonka tekijöistä taas on pulaa. Toisaalta positiivisiakin merkkejä saattaa olla näkyvissä. Pelkään vain pahoin, että ammattikoulun lisääntynyt hakijamäärä koostuu niistä, joiden ei pitäisi sinne mennä. Lyhyen matikan lukiossa valitsevat tytöt eivät amikseen halua, vaan päätyvät lukion kautta humanistiseksi ongelmajätteeksi. Amiksen lisääntynyt hakijamäärä koostunee niistä pojista, jotka haluavat selvitä helpommalla, siellä kun ei tarvitse opiskella samaan tahtiin kuin lukiossa.
Joka tapauksessa nykyisin paskaduuneiksi luokiteltavien töiden arvostusta olisi nostettava ja saatava työmoraaliltaan kyseenalainen populaatio houkuteltua niihin hommiin kepillä ja porkkanalla. Olisiko Tanskan malli ratkaisu?

Jokainen huollettava syö maamme kilpailukykyä ja on potentiaalinen uhka yhteiskuntarauhalle. Siksi meidän on huolehdittava ensisijaisesti siitä, että syntyperäiset suomalaiset saavat töitä eivätkä ole yhteiskunnan elätteinä. Toiseksi, ihminen on perusluonteeltaan tyhmä, ilkeä ja laiska. Maahanmuuttajista melkoinen osa on elättejä. Työtätekevät ovat yleensä niitä, jotka eivät tähän maahan olisi päässeet tai joutuisivat palaamaan, jos eivät työskentelisi. Mutta kuinka on heidän työskentelynsä laita sitten, kun he ovat saaneet Suomen passin kouraansa - heidän lapsistaan puhumattakaan.

Kyse ei ole työvoimapulasta. Kyse on työvoimattomuuspulattomuudesta. Meillä on liikaa ihmisiä, joita työnteko ei kiinnosta sosiaalitukien ja yleisen velttouden takia. Sitä ongelmaa ei ratkaista holtittomalla maahanmuutolla. Suurin osa nuoristamme on kelpo väkeä. Meidän on hoidettava asiat niin, että nuorison riskialttiille osalle ei käy samalla tavalla kuin edellisen sukupolven riskiryhmälle. Resurssit on suunnattava meidän nuoriimme, ei maahanmuuttajiin.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Sivallus V

Islamin mukaan miehellä saa olla neljä vaimoa. Tässä on varmasti miellyttävätkin puolensa. On kuitenkin huomioitava, että jokaisella vaimolla on isä, joka on tietysti mies. Tällöin hänelläkin voi olla neljä vaimoa. Miehellä voi siis olla yhteensä kuusitoista anoppia.

Sitten vielä ihmetellään, miksi muslimit ryhtyvät itsemurhapommittajiksi.

lauantai 4. huhtikuuta 2009

Koripallorasismia

Olet liikkeellä ystäväsi kanssa, kun näette kauempana kaksi miestä. Toinen on kaksimetrinen ja toinen 170-senttinen. Tällöin ystäväsi sanoo: ”Katso, tuolla on vanha luokkakaverini, joka pelaa Korisliigassa.”

Jos ajattelit, että koripalloilija on se kaksimetrinen, syyllistyit juuri ennakkoluuloisuuteen - tavallaan rasismiin. (Jos ajattelit, että koripalloilija on se 170-senttinen, tutkituta pääsi.) Teit johtopäätöksen ihmisen ulkoisen olemuksen perusteella tuntematta asiaa tarkemmin.

Näin ihmismieli toimii. Se vetää johtopäätöksiä aiemmista kokemuksista. On luonnollista ajatella, että pitkä mies on koripalloilija. Toisaalta koripalloa paremmin tunteva muistaa NBA:n parhaaksi pelaajaksi 2001 valitun 183-senttisen Allen Iversonin, puhumattakaan legendaarisesta Tyrone ”Muggsy” Boguesista. Silti hän automaattisesti ajattelee kahdesta kaveruksesta sen kaksimetrisen olevan koripalloilija, koska tietää koripalloilijoiden olevan yleensä pitkiä. Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana sitä, ettei lyhyt mies voisi olla koripalloilija.

Samalla tavoin toimimme, kun kävelemme illalla pimeällä kadulla. Jos vasemmalla puolella on vastaan tulossa tämän näköinen mies ja oikealla puolella tämän näköinen, valitset luultavasti oikean puolen. Ikävä uutinen sinun kannaltasi on, että vasemmanpuoleinen on molekyylibiologian professori Howard Jacobs, joka tekee pahaa ainoastaan banaanikärpäsille, ja oikeanpuoleinen noin kolmekymmentä ihmistä tappanut sarjamurhaaja Ted Bundy.

Rotuennakkoluulot ja rasismi kumpuavat tällaisesta asenteesta. Jos ihmisellä on ennakkoluulo pohjoismaalaisista tyhminä, työtä vieroksuvina ja rikollisina, hän suhtautuu vaaleahiuksisiin epäillen. Jos ennakkoluulo on, että koripalloilijat ovat pitkiä ja pohjoismaalaiset roistoja, ei ensivaikutelmalleen mahda mitään.

Ennakkoluulo ei saa olla peruste syrjinnälle. Koripallon pelaaminen ei ole kielletty alle 190-senttisiltä. Kuka tahansa riittävän hyvä voi raivata tiensä NBA:han, vaikka muistuttaisi virallista metrin mittaa.

Kaksimetriset ovat todennäköisemmin parempia koripalloilijoita kuin 30 senttiä lyhyemmät, koska asiaa tukevat selvät tilastolliset faktat. Lähes kaikkien huippupelaajien pituuslukema alkaa kakkosella ja alle 180-senttiset ovat todella harvassa. Siksi voi syrjintään syyllistymättä sanoa kaksimetristen olevan 170-senttisiä parempia koripalloilijoita. Siksi ei voi syrjintänä pitää myöskään toteamusta, että Norjasta Suomeen muuttaneet ovat keskimäärin Nigeriasta Suomeen muuttaneita tyhmempiä, laiskempia ja rikollisempia - mikäli voidaan esittää tilasto norjalaisten ja nigerialaisten älykkyystesti- työllisyys- ja rikosvertailuista ja todeta norjalaisten olevan kaikissa niissä tilastollisesti luotettavissa määrin nigerialaisten alapuolella.

Todellista syrjintää olisi se, että norjalaisilta kiellettäisiin korkeampi koulutus tai heidät karkoitettaisiin Suomesta. Jos löytyisi fiksu ja rehellinen norjalainen, häntä ei päästettäisi yliopistoon rotunsa perusteella. Hänen syyllistyessään vähäiseen ylinopeuteen liikenteessä (sallittaisiinko norjalaisille ajokortti?) seuraisi menolippu Osloon. Samanlaisen koulutodistuksen saanut nigerialainen taas pääsisi Otaniemeen opiskelemaan ja saisi rikesakon samasta ylinopeudesta.

Edellä esitetty kuulostaa pöyristyttävältä ja täysin oikeustajun vastaiselta. Kumma kyllä, vastaavat rajoitukset käänteisessä muodossa menevät läpi. Sitä kutsutaan positiiviseksi syrjinnäksi. (Kuinka helvetissä tuollainen ilmaisuhirviö on voitu edes keksiä? Kuulostaa suunnilleen samalta kuin pienikokoinen jättiläinen.) Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vähemmistöryhmille varataan kiintiöt, jolloin heidän edustajansa pääsevät helpommin opiskelemaan, työhön etc. kuin muut. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että muita, yleensä valtaväestöön kuuluvia syrjitään heidän rotunsa takia! Tätä ei pidetä syrjintänä, koska se kohdistuu fiksumpiin ja yritteliäämpiin.

Tilanne on täsmälleen sama kuin jos koripalloon otettaisiin käyttöön pituuskiintiöt. Puolet miehistä on alle 180-senttisiä ja yli kaksimetrisiä on vain aniharva. Niinpä olisi oikeudenmukaista, jos kentällä olevista viidestä pelaajasta vähintään kahden olisi oltava alle 180-senttisiä ja enintään yksi saisi olla yli kaksimetrinen. Varmaan demokraattiset lakimiehet olisivat siinäkin tapauksessa sitä mieltä, että syrjintää tapahtuu, koska kaksimetrisillä on edelleen koripallojoukkueissa yliedustus heidän todelliseen väestöosuuteensa nähden ja koripalloilijoiden keskipituus on yhä selvästi väestön keskipituutta suurempi.

Kiintiöitä tulee vastustaa henkeen ja vereen. Tämä on oikeudenmukaista myös vähemmistöjä kohtaan. Jos lääkärikoulutukseen olisi norjalaisilla oma kiintiönsä, niin norjalaislääkäreitä alettaisiin pitää huonompana kuin muita. Kun ei ole, niin voi luottaa lääkärikoulutukseen päässeen norjalaisen olevan yhtä hyvä kuin kuka tahansa muukin lääkäri. Vaikka keskimääräisen norjalaisen älykkyysosamäärä muistuttaisi turskan vastaavaa, ei se saa olla este yksittäisen norjalaisen etenemiselle.

Syrjintää ei ole se, että sanoo pitkien olevan parempia koripalloilijoita kuin lyhyiden, koska asiasta on tutkittua tietoa.
Syrjintää ei ole se, että sanoo nigerialaisten olevan ahkerampia kuin norjalaisten, jos asiasta on tutkittua tietoa.
Syrjintää on se, jos koripallon pelaaminen kielletään alle 190-senttisiltä.
Syrjintää on se, jos norjalaiselta kielletään korkeakoulutus hänen kansallisuutensa perusteella.

Syrjintää ei ole myöskään se, jos sanoo uskovansa nigerialaisten olevan älykkäämpiä kuin norjalaisten. Tällöin kyse on todistamisen taakasta; jos hypoteesin haluaa kumota, on kaivettava faktaa esiin. Ylipäätään asian tutkiminen on mahdollista vasta sitten, kun on esittänyt jonkin hypoteesin, olkoon se sitten toisen kansallisuuden suurempi älykkyys tai molempien tasavertaisuus älyllisellä akselilla.

Kansallisuuksissa on eroja; koripallo soveltuu afro-niloottiselle klusterille jostakin syystä, samoin hyväksymme sen faktan, että maailman parhaat pikajuoksijat ovat poikkeuksetta tummapintaisia. Hyväksymme jopa sen, että eri kansojen keskimääräisissä (yksilökohtaiset erot ovat asia sinänsä) temperamenteissa ja luonteissa on eroja. Tiedämme hollantilaisten olevan keskimäärin japanilaisia pidempiä. Miksi ihmeessä on kiellettyä edes epäillä, että eri kansallisuuksien älyssä, rehellisyydessä ja työteliäisyydessä voisi olla eroja, kun kaikissa muissa ominaisuuksissa erot hyväksytään?

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Sivallus IV

Jos autolla kilpaa ajamista pidetään urheiluna, niin työmatkan ajaminen autolla on siinä tapauksessa kuntoilua.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Sivallus III

Maailman kaksi vaarallisinta eläintä ovat sivistymätön insinööri ja laskutaidoton humanisti.