Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Win-win

Charlie Hebdo -ampujaisista on kulunut reilut kaksi viikkoa. Ruumiit on haudattu. Reaktiot on koettu. On aika tehdä ennusteita.

Kaikki sujui suunnilleen käsikirjoituksen mukaan. Ainakin näin jälkikäteen tarkastellen. Marssi järjestettiin. Lehdet kirjoittivat. Kovan linjan muslimit iloitsivat. Kovan linjan islamkriitikot iskivät takaisin. Muslimit suuttuivat.

Oikeastaan ainoa asia, joka yllätti, oli lehdistön reaktio. Yleinen elämänkokemus on osoittanut, että harvat tunteet ovat yhtä voimakkaita kuin toimittajanplantun solidaarisuus toista toimittajaa kohtaan. Olin odottanut vahvempia reaktioita medialta. Nyt yleinen tuomitsemismentaliteetti kesti - ainakin kotimaisessa mediassa - vain muutaman päivän, jonka jälkeen siirryttiin normaalille muslimien uhriuttamislinjalle. Tosin hieman laimeana versiona, mutta kuitenkin. Yksikään lehti ei uskaltanut tehdä tutkivaa journalismia ja mennä kyselemään muslimeilta, mitä he oikeasti ajattelivat siitä, että juutalaisia tapettiin. Paino sanalla juutalaisia, muut tappamiset olisi voitu tuomitakin.

Mielenkiintoisin kehityskuvio nähtiin tavassa, jolla Muhammed-pilakuvia alettiin julkaista. Charlie Hebdo -lehden miljoonapainos ja sen jäljittelijät saivat reilusti palstatilaa. Tämä sai taas muslimit ympäri maailmaa raivon valtaan. Kristittyjä tapettiin ja kirkkoja poltettiin. Samaan aikaan länsimaisessa lehdistössä samanarvoiseksi uutisasiaksi nousi täysin rauhanomaisten Pegida-marssien pelko ja tuomitseminen. Voitte sivumennen sanoen elämysmatkailla mielessänne ja pohtia, kantaisitteko mieluummin Allahu akbar -kylttiä Pegidassa vai Je suis Charlie -kylttiä muslimien mielenosoituksessa. Mutta Pegida on sivuseikka. Tässä konfliktissa ratkaiseva tekijä on muslimien reaktio länsimaisen vapauden käyttöön. Se, mihin suuntaan reaktio kehittyy, määrää tulevaisuuden suunnan. Vaihtoehtoja on kaksi.


Vaihtoehto A. Muslimien yleismaailmallinen radikalisoituminen

Tai tarkalleen ottaen tämä ei ole radikalisoitumista, vaan status quon aktivoitumista. Tapahtuu se, mitä Nigerissä: muslimit alkavat mellakoida, terrorismin määrä kasvaa ja iskut lisääntyvät. Charlie Hebdo oli vasta alkua. Todennäköinen kulminaatio on joukkotuhoasein tehtävä isku eurooppalaiseen suurkaupunkiin. Siitä homma sitten repää. On muistettava, että islam on olemassa vain länsimaiden armosta. Jos länsimaat haluaisivat, ne voisivat perustaa vaikka suursikalan Kaaban aukiolle. Tällä hetkellä kello käy islamin puolesta. Mitä pidempään aikaa kuluu ennen konfliktin alkamista, sitä suuremmat vahingot länsimaissa kärsitään ennen voittoa. Siksi on toivottavaa, että radikalisoituminen etenee entistä nopeammin.


Vaihtoehto B. Maltillisten muslimien aktivoituminen

Tästä on olemassa ennakkotapaus ja sitä sanotaan protestanttiseksi uskonpuhdistukseksi. Pian kristinuskon perustamisen jälkeen se oli jakautunut kahtia itäiseen ja merkittävämpään läntiseen haaraan. 1500 vuotta alun jälkeen läntinen haara sai sitten uskonpuhdistuksen riesakseen. Hauska huomio: myös islam on pian perustamisensa jälkeen jakautunut shiialaiseen ja merkittävämpään sunnalaiseen haaraan. Islamin perustamisesta on kulunut karkeasti 1500 vuotta. On uskonpuhdistuksen aika.
Jos maltilliset muslimit lakkaavat passiivisesti hyväksymästä terrorismia asettumalla länsimaisen yhteiskunnan puolelle, sunnalaisuudessa alkaa jako kahtia. Radikaaliin eli nykyiseen ja maltilliseen eli reformistiseen haaraan. Tämä heikentää välittömästi islamin voimaa, kun muslimit alkavat tapella keskenään. Kun Euroopassa oli uskonpuhdistus, täällä ei ollut kilpailevaa uskontoa. Jos olisi ollut, se olisi korjannut hedelmät katolilaisten ja protestanttien otattaessa 1618-48. Loogisesti voidaan päätellä, että islamin asema Euroopassa heikkenee, kun eurooppalaiset kyllästyvät katselemaan keskenään tappelevia klaaneja.
Jos siitä revohkasta voittajana selviää radikaali islam, palataan vaihtoehtoon (A) eli radikaalin islamin nousuun. Jos taas voittajana selviää maltillinen islam, niin seurauksena voi hyvinkin olla islamisoitunut Eurooppa. Eikä se niin huono vaihtoehto ole, olettaen että reformoitu islam muistuttaa nykyistä "maltillista islamia" yhtä vähän kuin luterilaisuus 1500-luvun katolilaisuutta. Kristinuskohan syntyi silloin, kun kristityt lakkasivat ottamasta Vanhaa Testamenttia vakavasti ja protestanttisuus silloin, kun he lakkasivat ottamasta Uuttakaan Testamenttia vakavasti. Joten reformoitu islam, joka ei ota Koraania vakavasti, voi olla jopa parempi vaihtoehto yhteiskunnan kannalta. Se, että islamilaiset maat ovat poikkeuksetta persläpiä, ei välttämättä ole pelkästään islamin vika. Olisi mielenkiintoista nähdä simulaatio eurooppalaisista koostuvasta yhteiskunnasta, jonka uskonto olisi reformoitu islam.

Kumpi tahansa vaihtoehdoista sitten tapahtuukaan, voittaja on länsimainen kulttuuri. Kyseessä näyttää siis olevan klassinen win-win -tilanne: tuli kruuna tai klaava, voitto tulee kotiin.

Ikävä uutinen on se, että tämä ei ole kaksivaihtoehtoista kolikonheittoa. Todellisuudessa käy niin, että kumpikaan näistä ääripäistä ei toteudu. Ja tapahtui mitä tahansa siltä väliltä, se on molemmissa tapauksissa huonompi vaihtoehto länsimaille kuin kumpikaan edellä mainituista.

Esimerkin vuoksi oletetaan se huonoin mahdollinen tapaus eli tapahtuu täsmälleen vaihtoehtojen A ja B puolivälissä oleva skenaario. Käytännössä tämä tarkoittaa suunnilleen nykymeiningin jatkumista. Eli äärimuslimiterrorismi jatkuu, tosin jatkaa luonnollisesti kasvuaan muslimivähemmistön kasvaessa. Mutta ei kuitenkaan niin suureksi, että se aikaansaisi riittävän voimakkaan vastareaktion. Samalla länsimaissa asuvien muslimien hiljainen enemmistö jatkaa elämäänsä kuten nykyään: enimmäkseen alkuperäisväestön kustannuksella, hyväksyen terrorismin jatkumisen passiivisuudellaan. Tällöin länsimaisen väestön suvaitseva osa jatkaa ymmärtämistään, koska eihän suurin osa muslimeista mellakoi. Vastatoimet islamin nujertamiseksi eivät käynnisty ajoissa, tai jos käynnistyvät ajoissa, niin vasta viime hetkellä. Mikä taas tarkoittaa entistä suurempia vahinkoja.

Kuuluisan kirjansa Ajan lyhyt historia saatesanoissa Stephen Hawking toteaa kuivasti: "Joku kertoi minulle, että jokainen kirjaan laitettu matemaattinen kaava pudottaa myynnin puoleen. Siksi päätin tulla toimeen kaavoja. Muutin kuitenkin mieleni ja jätin yhden kaavan jäljelle: se on Einsteinin kuuluisa
E = mc2
.
Teen samoin ja esitän tässä kirjoituksessa yhden kaavan. Yksinkertaisen mallinnuksen sille, mitä tulee tapahtumaan. Kaava on

f(x,y) = x2 - y, jossa -1 < x < 1 ja 0 < y < 1.

Kuten matemaattisesti valveutuneet lukijat (Hawkingin mukaan puolet pitäisi enää olla jäljellä) havaitsevat, kaavassa näyttää olevan kaksi muuttujaa, x ja y. Oikeastaan molemmat ovat vakioita, mutta käytännössä kummankaan arvoa ei tunneta.

x on arvo, joka kuvastaa toteutuvaa skenaariota. Jos x = -1, toteutuu täydellisesti skenaario A eli muslimien globaali radikalisoituminen. Jos taas x = 1, toteutuu täydellisesti skenaario B eli islamin uskonpuhdistus reformoidun version muuntuessa muslimi-Lutherin ja -Calvinin vaikutuksesta nykyistä protestantismia vastaavaksi. Jos x on esimerkiksi 0,3, toteutuva skenaario on jonkin verran lähempänä islamin reformaatiota kuin radikalisaatiota.

y puolestaan kuva länsimaisen kulttuurin elinvoimaa ja taisteluvalmiutta. Mikäli y = 0, länsimainen kulttuuri on niin vahva, että mikään mitä islam sille tekee, ei voi sitä romauttaa. Mikäli y = 1, länsimainen kulttuuri on romahdusherkkä kuin korttitalo. Todellinen arvo on luonnollisesti tältä väliltä, mutta mikä, siitä voi kukin esittää oman arvionsa. Minä en sitä osaa tehdä.

Ja lopulta funktion arvo. Kun x ja y tunnetaan, se voidaan laskea. Olkoon (satunnaiset valinnat) x = -0,7, y = 0,2.
Tällöin f(x,y) = 0,29.

Mikäli funktion arvo on positiivinen, Euroopan raunioista voittajana nousee länsimainen kulttuuri. Ja mitä enemmän positiivinen, sitä vähemmän raunioita on korjattavaksi. Mikäli arvo on negatiivinen, rauniot pysyvätkin raunioina, koska (nykymuotoinen) islam voittaa. Eikä islam kykene itse luomaan mitään. Nykyistenkin harvalukuisten vauraiden muslimimaiden vauraus perustuu siihen, että niiden jalkojen alla on tuotetta, jota länsimaisen kulttuurin kehittämät koneet tarvitsevat ja tämän tuotteen kaivavat esiin muista maista tulleet vierastyöläiset eurooppalaisten suunnitteleman infrastruktuurin ja logistiikan välinein.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Tuolta saapuu Charlie Hebdo

Sanottakoon nyt ensi alkuun, että Charlie Hebdo -lehden huumori ei ole koskaan minuun iskenyt. Omaan makuuni siinä on kaksi vikaa. Ensinnäkin se on liian osoittelevaa. Tyyliin "tämä on hauskaa, naurakaa". Toiseksi, en pidä useimpien piirtäjien tyylistä. Ylikorostettu karikatyyri paistaa liian selvästi läpi.

Vaikka en lehdestä pidäkään, ei silti käynyt mielessä että "menenpä nyt ampumaan toimituskunnan". En minä pidä Hesaristakaan, enkä silti suunnittele joukkomurhaa. Riittää kun en enää uusi tilaustani, lehti kun yliymmärsi jälleen kerran. Parin viime päivän aikana muutama kolumni voidaan tiivistää toteamukseksi "on maahanmuuttokriitikoiden vika, että islamilaiset terroristit - joilla ei siis ole OIKEAN islamin kanssa mitään tekemistä - tappavat toimittajia."

Muutama tunti ennen iskua olin julkaissut sivalluksen, jossa ihmettelin mitä kenen pitäisi tehdä ja kenelle, jotta muslimeja ei ymmärrettäisi ja mamukriitikoita ymmärrettäisiin. Ajankohta huomioiden aika hyvä ennustearvo. Parempi kuin Muhammadilla ja sen sentään pitäisi mukamas olla profeetta. Tosin kyynikko voisi huomauttaa, että saa olla aika velho jos onnistuu julkaisemaan mitä tahansa ilman että muslimit tekevät muutaman tunnin sisään siitä ihmishenkiä vaativan terrori-iskun. Mutta että se osuu ennen sivistysmaassa - kai Ranska voidaan toistaiseksi sellaiseksi laskea, muslimeja on vasta noin 10 % - tehtävää iskua, on temppu sinänsä. Muslimimaissahan muslimit tappavat toisia muslimeja sen minkä ehtii, mutta tahti ei vieläkään ole riittävä sellaiseen apuharvennukseen, että ei olisi tarvetta muslimien joukkovaellukseen kristittyihin maihin.

Isku oli tällä kertaa sitä luokkaa, että kovin montaa ymmärtäjää ei löytynyt. Normitapauksessa tämmöisissä yhteyksissä on yleensä tapana syyttää rasismia, turhautuneisuutta, vanhentuneita pelikonsoleita tai katkaravun pieraisua Etelä-Atlantilla. Kunhan ei vain tekijöitä itseään, islamista nyt puhumattakaan. Osasyynsä ymmärryssäteilyn puutteeseen saattoi toki olla sillä, että isku osui toimittajiin ja maailman vahvimpia tunteita on toimittajien keskinäinen solidaarisuus puoluekantaan katsomatta.

Valkopesu onkin nyt keskittynyt lähinnä siihen, että pelätään kovasti tämän aiheuttavan maahanmuuttokriittisten liikkeiden kasvua. Erityisen huolissaan ollaan siitä, että nämä liikkeet käyttäisivät tapahtumaa hyväkseen. Sitten on muistutettu Breivikistä. Siis tyypistä, jonka teot tuomitsivat kaikki. Ja joka todettiin yksin toimineeksi hulluksi. Kaikkien muiden mielentilatutkimusten mukaan, paitsi iskun jälkeen tehdyn ja silloinkin vasta toisella yrittämällä. Kun taas tätä terrori-iskua on ylistetty muslimien somessa. Samoin monet imaamit ja ISIS ovat kehuneet tekijöitä reippaiksi pojiksi ja todenneet kohteiden saaneen ansionsa mukaan. Kuinka moni ylisti Breivikiä? Häh? Mutta reaktiot mediassa näihin tapauksiin ovat varsin mielenkiintoista verrattavaa. Linkiksi Breivikiin riitti oikein hyvin se, että tyyppi oli maininnut nimen jollekulle itselleen tuntemattomalle henkilölle lähettämässään sähköpostissa. Leimakirves heilui. Kun taas nyt jaksetaan muistuttaa, että kun muslimi tekee terrori-iskun Allahin nimeä huutaen, sillä ei olekaan mitään tekemistä islamin kanssa.

Oleellinen kysymys onkin seuraava: pystyykö kukaan kuvittelemaan ainuttakaan henkilöä, joka olisi saanut jotain etukäteisvaroitusta Breivikin aikeista ja jättänyt sen ilmoittamatta poliisille?
Takuulla Halla-aho ja Norjan suvakkien ykkösinhokki Fjordman olisivat olleet kännykkä kuumana, jos Breivik olisi lähettänyt etukäteen sähköpostia ja kertonut, mitä aikoo. Mutta ei. Breivikillä ei ollut mitään yhteyttä kehenkään. Hän oli yksittäinen hullu.
Entä nyt? Todennäköisesti hyvinkin monella henkilöllä oli aavistus tai jopa tieto siitä, mitä on tapahtumassa. Eivät nuo heput yksin toimineet. Ilmeisesti minkäänlaista ennakkovaroitusta ei saatu. Voitteko kuvitella, että esimerkiksi Suomessakin valitettavasti vieraillut saarnaaja Anjem Choudary olisi ilmiantanut uskonveljensä, ainakaan lausunnoistaan päätellen? Kuinka moni muslimi olisi ylipäätään ilmiantanut terroristeja länsimaiselle oikeusjärjestelmälle? Tai oleellisempi kysymys: ovatko muslimit ikinä ilmiantaneet terroristeja? En pidätä hengitystä esimerkkejä odotellessa.

Hyökkäyksen tuomitsivat kyllä useat muslimivaltiot ja muut instanssit. Valitettava tosiasia on kuitenkin, että tämä on pelkkää sanahelinää. Vääräuskoisille valehtelu on OK, ja siinä missä monet varmasti olivat rehellisiä tuomiossaan, tuntuu kaikille muslimeille tulevan lukko päälle siinä vaiheessa kun pitäisi konkreettisesti tehdä jotakin. Jos todella halutaan, niin kyetään. Mutta odottelemme muslimivaltioilta ja -yhteisöiltä toistaiseksi turhaan terrorin vastaisia aktiivisia toimenpiteitä, kuten ilmiantoja, pidätyksiä ja tuomioita. Oletteko koskaan kuulleet vaikka Suomen islamilaisten yhteisöjen kamppailevan aktiivisesti ISIS:ille ja al-Shabaabille meneviä rahalähetyksiä ja muuta tukea vastaan? Kätevää terrorisoida, kun kampanjan maksavat länsimaiset veronmaksajat. Joko suoraan sosiaalitukena tai sitten huumekaupasta saatavina tuloina.

Ainoa, mikä tästä sopasta enää puuttuu, on se että iskun väitettäisiin olevan länsimaisten tiedustelupalvelujen masinoima false flag -operaatio. Eikun korjaan - googletin ja löytyi jo. Tosin täytyy myöntää, että yksi seikka puhuu vahvasti false flagin puolesta. Se, että temppu onnistui. On hiton vaikea kuvitella, että rättipäätohelot kykenisivät edes automaattiasein varustettuna teurastamaan 12 aseetonta länsimaista miestä.

Mutta odotamme mielenkiinnolla, mitä seuraavaksi tapahtuu. Melkein kuusi vuotta sitten kirjoitin viikkojutun, jossa vertasin nykytilannetta 1930-lukuun.
Jutun kantava ajatus oli se, että jälkikäteen on helppo olla viisas. Ainahan sanotaan, että Hitler olisi pitänyt pysäyttää Münchenissä 1938. Entä jos niin olisi tehty? Olisi selvitty paljon helpommalla. Tai sitten ei. Tuolloin ei olisi vielä ehtinyt käydä ilmi, mikä Hitler oli. Jos hänet olisi pysäytetty 1938, natsismi olisi jäänyt elämään, Hitleriä muistettaisiin valtiomiehenä ja länsimaat olisivat saaneet syyt niskoilleen demokraattisesti valitun johtajan syrjäyttämisestä. Nyt natsien annettiin mennä liian - ei, vaan riittävän - pitkälle, jotta natsismi saatiin kitkettyä juuriaan myöten pois.
Tällä hetkellä olemme samassa asemassa. Monikulttuurisuuden - lähinnä islamin - pysäyttäminen olisi helpompaa, jos se tehtäisiin nyt. Mutta se ei ole vielä edennyt riittävän pitkälle. Olemme blogosfääristä poistuneen Octaviuksen luokituksessa siirtymässä Suomessa tasolle 7 (kun teksti julkaistiin, olimme tasolla 5-6) siinä, missä muualla Euroopassa ollaan jo tasolla 8. Ja hyvä niin. Mitä suurempi on Suomen ja muun Euroopan välinen erotus, sitä vähemmällä Suomessa selvitään sitten, kun se alkaa. Romahdus tulee tasoilla 9-10. Ja mitä pikemmin se alkaa, sitä parempi se on kaikille, koska sitä helpommalla selvitään.
Islam on heikompi kuin yleisesti kuvitellaan. Odotamme vain sitä hetkeä, jolloin välienselvittely alkaa - todennäköisimmin ydiniskulla johonkin Euroopan suurkaupunkiin. Tai ehkä sekään ei vielä riitä, mutta jonain päivänä jokin riittää. Tai sitten odotamme sitä, että muslimit alkavat käyttäytyä kuten sivistyneet ihmiset ja ryhtyvät toimimaan aktiivisesti äärimmäisyysaineksiaan vastaan. Toivottavasti näin tapahtuu. Toistaiseksi tilanne on vain se, että radikaali muslimi haluaa tappaa sinut, normaali muslimi haluaa radikaalin muslimin tappavan sinut ja maltillinen muslimi ei halua radikaalin muslimin tappavan sinua, mutta ei tee mitään asian estämiseksi.

lauantai 10. tammikuuta 2015

Tyhmät ja pöyhkeät

Suomalaisia TV-katsojia on kidutettu hömppäsaippualla Kauniit ja rohkeat jo vuodesta 1992 alkaen. Tosin pahin huuma on onneksi jo laantunut. Itse olen kauan sitten katsonut yhden jakson kokonaan. Antakaa anteeksi, sillä syy oli hyvä. Kaikkea sitä mies toosan eteen tekee, silloinen kohde nimittäin tykkäsi katsoa sarjaa.

Yksi hyvä puoli - tai no, on siinä ollut useitakin ajokelpoisen näköisiä naisia mutta dialogi on niin kauheaa, että se ei riitä kompensoimaan - sarjassa kuitenkin on. Otsikot. Alkuperäinen versio on jenkkilässä otsikoimaton, mutta Suomessa jaksoille on annettu nimet. Niistä on heti alusta asti vastannut toimittaja Beritta Markkula. Kaikessa absurdiudessaan joukossa on hulvattomia helmiä vähän väliä. Netistä löytyi luettelo kaikista ensimmäisen 19 vuoden aikana nähdyistä otsikoista. Poimin niistä parhaat esiin:

2.3.1992 Hypätkää jo hemmetissä sänkyyn!
4.3.1992 Pikkuveljen syvä kurkku
17.11.1992 Voi maailma näitä mutkia!

26.1.1993 Ridge, käärepäinen keskipiste
25.2.1993 Kuka saa kirsikkasi, Ridge?
12.3.1993 Romantisoitko luonnevikaisia miehiä?
7.4.1993 Peruukkipäisen kotkan kosto
28.4.1993 Pieni, liikuttava sanelukone
27.5.1993 Yöllisen hiipparoinnin seuraamuksia
18.8.1993 Thorne, herkkävaistoinen saapas
21.9.1993 Tulehdus avioliiton makuuhaavoissa
6.10.1993 Mick Savage, limainen ja holtiton mies
14.10.1993 Bill, turskansilmäinen isäpuoli
1.11.1993 Nyt tunteiden sulut auki, Ridge!
30.11.1993 Mikä on päättävä elimesi, Eric?
13.12.1993 Sally, rakastunut Rouva Jöö
28.12.1993 Elämän kiimaiset vuoristoradat

31.3.1994 Brooke vastaan muulinsitkeä Stephanie
5.4.1994 Synnytyksen sosiaalista hikeä
15.4.1994 Mikset kiimoitu kotonasi, Clarke?
20.4.1994 Tuo Sallyn shamppanjanruskea kieli!
23.9.1994 Stephanie, kokopäivätoiminen korppi
14.12.1994 Aisankannattajan nyrkkihoitoa
28.12.1994 Kuka lauloi kemiallisen kaavan?

8.2.1995 Ridgen ikävä ihoa aikuisen naisen
6.4.1995 Jack, Zach ja pistoolin polkka
9.5.1995 Sheila, kieroileva kokotti
11.5.1995 Palatkaa kansan pariin, sallylaiset!
16.8.1995 Stephanie ja savenkylmä sydän
7.9.1995 Koko suku saranoiltaan
29.9.1995 Macy, maksasi sanoo pian poks!
4.10.1995 Ridge, suosittu siittäjä
23.10.1995 Macy, känninen kauriskasvo
2.11.1995 Ridge ja leukaperien louske

10.1.1996 Marsilaista menoa Sallyn salongissa
12.1.1996 Eric ja aviollinen alavire
15.1.1996 James, myrkkypuuron sekoittaja
29.1.1996 Syvällä psyyken kellareissa
8.3.1996 Brooke, kuumaverinen kokotti
7.5.1996 Bridget ja puistojen ballistiikka
19.9.1996 Oma rakas ohdakekurkkuni!
20.9.1996 Sheila, kasa kehityspysähtymiä
10.10.1996 Ridge ja vuosirengas-rock
28.10.1996 Muodoton, punainen pää
13.11.1996 Brooke, häikäisevä pesänpuolustaja
4.12.1996 Yhden naisen leipäveitsishow

7.2.1997 Sinulla on ehtiväinen libido, Eric
17.2.1997 Eric, juhlakalu pää painuksissa
27.2.1997 Vankila-amazonien aggrevartti
18.3.1997 Kaikki ihanat ihmiset kalkkunalla
24.3.1997 Kalkkarokeitos kuumana taas
25.3.1997 Beretta, italialainen henkiystävä
7.4.1997 Jessica, älä anna sille liskolle!
10.4.1997 Sheila, pahuuden aivolisäke
11.4.1997 Eräiden elämä vatkaamista täynnänsä!
18.4.1997 Stephaniella arsenikkia asenteissaan
21.4.1997 Ridge, nahkatakkinen nieleskelijä
23.4.1997 Nuo herrat liikkuvine lihaksineen!
2.6.1997 Tule orjakseni, sinä sulohummeri!
30.10.1997 Sheila, gravidi kirkkohäirikkö

16.2.1998 Latenssi-ikäinen lemmenkolmikko
19.2.1998 Jätä minulle edes bokserisi, Eric!
24.2.1998 Ridge ja omaperäiset osterileikit
17.4.1998 Tohtori Outoperhe astumassa alttarille
10.11.1998 Villimiehen puikahdus parvekkeelle
24.11.1998 Amberin eettinen munuaismatka
10.12.1998 Oletkin varsinainen vaippakäsi, Ridge!

2.2.1999 Kas näin kommunikoi kiihkeä saippuasuku!
9.2.1999 Sheila ja seitinohut vihanhallinta
15.2.1999 Tuo piesty autius Sheilan silmissä!
17.3.1999 Tohtori Heinzin testikkeliuutiset
19.3.1999 Amber Moore, ajattelematon sänkyilijä
31.3.1999 Taidankin hypätä tästä mereen, pojat!
29.4.1999 Turvamies Mike, etanannopea noutaja
30.4.1999 Blondikki-punkkarin kostonkatse
18.5.1999 Taylor, raivohalvauksia vetelevä tohtori
3.6.1999 Äänetön, sykkivä möykky monitorissa
10.9.1999 Thorne, lakanankalpean lesken lohtu
30.9.1999 Brooke Logan, hutsahtava visionääri
1.10.1999 Saippua-absurdismin huippuhetkiä
18.10.1999 Taylor ja kuolleen kalan kemia
22.11.1999 Puutarhaletkun kosto
6.12.1999 Yksi vaivainen yö ja heti napatärppi!

14.1.2000 Etikettiopetusta pyryharakalle
1.2.2000 Turvaseksikelmin kostea koukutus
2.2.2000 Sarah, sänkyvirheilijän kotikätilö
8.2.2000 Raymond, kumitta riehunut isäkandidaatti
11.2.2000 Voi turvokki, minkä melskan loit!
15.2.2000 Mama Brooke, siitosepäilyjen tarmonpesä
10.3.2000 Brooke Logan, miniänsä armoton sipuloija
27.3.2000 Puoliplatoniset tuiterit Thornen talossa
3.4.2000 Vedit taas arvaamattomat aggret, Ridge!
11.4.2000 Macylla sovinnonhalun chiliä suonissaan
28.4.2000 Kimbe ja ketunliukas mallimaailma
18.5.2000 Satimessa puolipukeinen piraija
24.5.2000 Taylor ja takapihan basilli
31.5.2000 Stephanie ja sateen maskaroima viha
4.9.2000 Brooke Logan, libidolla käyvä dynamo
8.9.2000 Suukko sinimaskiselle köhiläälle
21.9.2000 Iso hinku ylävartaloesittelijän iholle
14.12.2000 Tarkoin varjeltu kapakala kohti Pariisia
21.12.2000 Brooke Logan, pahamaineinen malvamekko

1.1.2001 Uhanalainen Pajunvitsabambi poliisina
6.3.2001 Painu suolle, Anakonda-Amber!
20.3.2001 Brooke Logan, operatiivinen kostajakyky
21.3.2001 Ridge ja kermahipiäiset tummakot
12.4.2001 Macyn suvereeni seksituki siskolleen
13.4.2001 Siveän saippuadiivan valkoinen tanssi
20.4.2001 Darla Einstein, vetävä hinkkityttö
27.4.2001 Tuumoritytön sammakkohuumoria
14.5.2001 Holistin himokas ote huurteisesta
15.5.2001 Ridge ja kultainen kurkkuketju-look
16.5.2001 Horkkakohtaus hedelmällisyysklinikalla
17.5.2001 Ihannesiittäjän syötävän suloinen pesue
18.5.2001 Macy Alexander, angstinen antilooppi
24.5.2001 Brooke Logan, lauteiden leikkisä domina
30.5.2001 Kimberly Fairchild, terminaalivaiheen tosikko
24.9.2001 Punaviinillä käyvä siemenensaalistaja
26.9.2001 Vielä yhdet varvit, Ridge!
8.10.2001 Vodkapäisen naisen kostonvannojaiset
12.10.2001 Ridge Forrester, laulava ristilukki
2.11.2001 Mustankipeän sojotukan huumesujautus
20.11.2001 Peperone-pizzaa klommopolvipojalta

17.1.2002 Thorne ja jurrisen yön jälkijyske
6.3.2002 Siittämissotkusaippuat syyttömän silmille!
20.3.2002 Brooke, Thorne ja hormonien harmoniat
25.3.2002 Hyvin puhuttu, pulisonki-ihme!
19.4.2002 Amber machomehutarjouksen edessä
2.5.2002 Kilikili-konsertti kasinolla
3.9.2002 Merenneito ja kalansilmä alttarilla
14.10.2002 Totuuden blumpsahdus Brooken suusta
11.12.2002 Massimo Marone, silkkitakkinen laardikasa

2.1.2003 Rutsakemiaa Brookelassa
27.1.2003 Siemenmies kappelin jälkilämmössä
10.2.2003 Tule, Taylor - meitä ei tumputeta!
25.2.2003 Kerää kilosi ja häivy, Marone!
27.2.2003 Bridget, niin venekauluksinen ja naiivi!
28.2.2003 Salasiittäjän kuumat hyvästit kylpylässä
19.3.2003 Näytät hovihutsulta, Bridget!
27.3.2003 Jauh, hän on paksuna!
18.4.2003 Brooke, dramaattinen botox-kasvo
21.4.2003 Viettelijä-Whipillä piiska pystyssä
24.4.2003 Sallylla valttinaan salatut siemenet
22.5.2003 Ridge ja grandiositeetin korska
11.9.2003 Oho, olenkin transvestiitin kultsu!
30.10.2003 Läps vain ja raadosta nousee idea!
3.12.2003 Ridgen paukkumaissihepulit Amberille

19.1.2004 Saman siittäjän poikia ollaan!
27.1.2004 Käsittele minua silkkihousuin, elämä!
2.2.2004 Hupsiduu, täällä höyryhuone!
17.2.2004 Bridget, siittiönsukkela päättelijä
23.3.2004 Pallitempun suhinaa Insomniassa
26.3.2004 Että jo heti aamusta ridgettää ja bridgettää!
26.4.2004 Päätä jo päättävä elimesi, Mass!
28.4.2004 Matomekko pukee persoonaasi, Bridget!
29.4.2004 Ja taas helähtää Forrestereilla häämarssi!
28.10.2004 Karmasi mataa maanraoissa, Kuningatar!
15.11.2004 Rintavat rouvat patajurrissa
23.11.2004 Bridget ja huulten heräilevä suonisto
25.11.2004 Brooke Logan, neuvokas takakonttisissi

21.2.2005 Avaudun sinulle kuin simpukka
8.4.2005 Nautinnon karjaisu Samanthan puserolla
10.10.2005 Kukas se sieltä tulee sepalustaan sormeillen!
12.10.2005 Stephanie, homeenvihreäjakkuinen vartija
7.11.2005 Deaconilla sukukalleus sormissaan

16.1.2006 Jauhavatko monumentaaliset leukasi taas, Ridge?
10.5.2006 Koomasta heränneen kuivattu ruusu
22.5.2006 Koomahormonitko huulesi täyttivät, Taylor?
29.8.2006 Tässäpä lisätietoa lumpun haarushistoriasta, Taylor!
18.9.2006 Kyllä ovat libidot lihoissaan!
5.10.2006 Ridgen pulmat niin limbuksessa taas
20.10.2006 Kas, hopeakeppikin pääsee kissatappeluun!
13.12.2006 Tulitko tohtori-phileilemään minulle, Dante?
19.12.2006 Meren seireeni on mennyt päähäni, isä!

5.1.2007 Dante Damiano, vaatteeton varvasflirttari
11.1.2007 Jada, jada, jada, Stephanie Forrester!
18.1.2007 Stephanien isku Ericin testikkeliseudulle
15.3.2007 Assistenttikandidaatteja D-kupista tatuointiboitsuun
5.4.2007 Sinähän se vasta polygamiapakkaus olet, Eric!
12.4.2007 Sammuta himosi naiseeni, palomies!
8.5.2007 Jee-jee-jee ja guzi-guzi-guu!
29.8.2007 Brooke ja matkalaukkumiehen ahne ansatsi
10.12.2007 Objektiivi kohti Brooken suloja!
28.12.2007 Donnan porasilmäys siskonsa persoonaan

2.1.2008 Krrrrts, sanoo sopimuspaperi
23.1.2008 Ridge Forrester, takatukkatyyppien kantaisä
25.1.2008 Brooke Marone, tankkeriteollisuuden ekoisti-dekoisti
28.1.2008 Komisario Baker ja silmämunan vangitseva mimiikka
8.2.2008 Oi missä kätesi pieni liikkuukaan, Ridge!
29.2.2008 Voihan kohtu sentään, Bridget!
3.3.2008 Ovatko pliseeryppysi katkeruutta vai vuosia vain, Brooke?
19.3.2008 Isä, odotan siskoni au-lapsen isän au-lasta
3.4.2008 Ihmisen poski ei ole rumpu, Stephanie!
4.4.2008 Kroolaa itsesi sinne Seattlen viemäreihin, Jackie!
1.5.2008 Sinussa on virtausta, vesikampausmies!
2.5.2008 Oletko dementtinen vai sementtinen, Stephanie?
19.6.2008 Ridgen pikkupartako lähestyvän matalan merkki?
17.10.2008 Hääsviitin vohvelikankaiset kylpytakit
22.10.2008 Mitä teet kahareisin kihlattuni sängyssä, ihminen?
23.10.2008 Se luumu oli sylinmakuulla taas!
24.10.2008 Brookelta kyllä pesee nimiä nimettömien riisumiselle
29.10.2008 Miksi mekkosi hiha on kuin rypytetty herkkusieni, Bridget?
12.11.2008 Ovaario-ongelmia Brookela-Taylorila-Nickilässä
21.11.2008 Rintava rouva siemenhuoneessa
25.12.2008 Ovaario-omelettiko teillä on tekeillä, tohtorit?

15.1.2009 Voihan pyhä petrimalja!
26.2.2009 Brooke ja hänen sylitanssijasiskonsa Donna, pyh!
20.3.2009 Oletko postpone-seksuaali, Phoebe?
12.10.2009 Maronelan mentaali-mayday
9.11.2009 Melkein-rakastajattareni poikahan on melkein veljeni!
20.11.2009 Pamela Douglas, viivasuinen sitruuna
30.11.2009 Siskosi on Chicagon tapaan hieman tuulinen, Stephanie!
9.12.2009 Hampaatkin kuin liemikuutiot

26.2.2010 Hattu päästä gynekologia kätellessäsi, Nick!
14.4.2010 Thorne Forrester, täysin tarpeeton tyyppi
18.5.2010 Ridge, raivoenergialla operoiva aikuinen

24.1.2011 Jokaisessa meissä asuu pieni olkatoppaus!

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Sivallus CCCXX

Kun islamistit tekevät terrori-iskuja islamin nimissä, on muistettava, että sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä islamin kanssa.

P.S. Näyttää siltä, että Suomessa tapahtuman pääuutiseksi yritetään nostaa vähän aikaa Perussuomalaisten Twitter-tilillä ollut toteamus: Yllättyneet voivat nostaa kätensä pystyyn. Profeetan puolesta. Tätä on kovasti paheksuttu virallisessa mediassa. Tosin Iltiksen kommenttipalstalta luin viitisenkymmentä ensimmäistä vastausta ja kovasti kummasteltiin, jos joku tosiaan yllättyi.

tiistai 6. tammikuuta 2015

Sivallus CCCXIX

Kun edes epäillään - ilman mitään todisteita - muslimeja vastaan tehtyä terrori-iskua, järjestetään mielenosoituksia maahanmuuttokriitikoiden tuomitsemiseksi. Kun muslimi tekee terroristi-iskun länsimaassa, järjestetään kampanjoita muslimien suojelemiseksi. Kun muslimit terrorisoivat toisia muslimeja, näille hommataan turvapaikkoja länsimaista. Voisiko joku kertoa kenen pitäisi tehdä ja mitä kenelle, jotta ei järjestettäisi muslimeille tukea tai järjestettäisiin maahanmuuttokriitikoita ymmärtäviä tukimarsseja?

perjantai 2. tammikuuta 2015

Tappoesto

Olen aiemmin kirjoittanut näkemykseni asevelvollisuuden tarpeellisuudesta enkä käsittele sitä tässä. Tämä kirjoitus lähtee olemassaolevista tosiasioista eli siitä, että Suomessa on katsottu asevelvollisuus tarpeelliseksi.

Aiemmin siviilipalvelukseen vaadittiin tutkintolautakunnan lupa. Tämän saamiseksi vaadittiin ainakin periaatteessa vankat perustelut. Nämä taas ilmeisesti aina jollain tavalla perustuivat aiheisiin "en halua tarttua aseeseen" tai "en halua tappaa ihmisiä".

Sinänsä nämä perustelut ovat soopaa. Esimerkiksi USA:n armeijassa "omantunnon syistä" kieltäytyville on aina löytynyt tehtäviä silloin, kun kutsunnat ovat olleet käytössä. Onhan Suomessakin mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus aseettomana. Lääkintämiehen tehtäville on aina tarvetta. Moni lääkintämies on ollut pasifisti ja silti erittäin ansioitunut sotilas, esimerkkinä Medal of Honorin toisessa maailmansodassa saanut Desmond Doss. Muistan lukeneeni (en löytänyt mistään kyseistä kirjaa tai nettilähdettä), että erään toisen maailmansodan aikaisen brittiläisen kommandoyksikön kaikki lääkintämiehet olivat kaikki pasifisteja ja yksikön komentaja arvosti heitä erittäin rohkeina miehinä. Paha on muutakaan sanoa, painella nyt Natsi-Saksan linjojen taakse ilman asetta.

Mutta tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole myöskään pohtia siviilipalveluksen tarpeellisuutta. On toki henkilöitä, joiden sodan ajan sijoituspaikaksi ei missään tilanteessa ole asepalvelus sopiva, vaikka mitään fyysistä tai henkistä estettä siihen ei olisi. Heille vain löytyy hyödyllisempiä tehtäviä. Kokonaan toinen asia on sitten se, millä tavoin kansakunnan moraaliseen selkärankaan vaikuttaa vapaamatkustaminen - se tulisi tietysti estää.

Kirjoituksen tarkoituksena on loogisesti osoittaa, että jokainen on valmis tappamaan tietyissä oloissa. Jopa itselleen tuntemattomia ihmisiä ja vailla omaan koskemattomuuteen kohdistuvaa uhkaa.

Suurin osa ihmisistä luultavasti kykenee taistelutilanteessa tappamaan, mikäli kokee itseensä kohdistuvan hengenvaaran, jonka saa torjuttua tappamalla. Sen sijaan kylmäverinen tappaminen on sotatilassakin varmaan harvinaista. Kuvitellaan, että näet vihollisen kävelevän kaikessa rauhassa kiväärinkantaman päässä. Tilanne ei mitenkään uhkaa sinua henkilökohtaisesti, mutta voisit helposti tappaa hänet. Luultavasti suurin osa ihmisistä ei - olettaen että ei ole vielä sodan raaistamia - kykenisi tappamaan pahaa aavistamatonta vihollista.

Mutta unohdetaan tuo ja lähdetään kuvittelemaan koejärjestelyä, jossa tutkitaan tappamisvalmiutta. Edetään järjestelmällisesti, vaihe vaiheelta. Aina jossakin vaiheessa tulee vastaan tilanne, jossa jonkun henkilökohtainen tappamiskynnys ylittyy.

Kuvitellaan seuraavanlainen tilanne. Olet sidottuna sähkötuoliin ja ajastin käy, esimerkiksi minuutti aikaa. Minuutin kuluttua tappava virta kytkeytyy päälle. Edessäsi on kuitenkin kytkin, jota liikuttamalla voit halutessasi muuttaa asetuksia. Ja sitten tilanne tilanteelta:

1. Istut sähkötuolissa ja vastakkaisessa tuolissa istuu toinen henkilö. Kytkintä liikuttamalla voit valita, että virta ei kytkeydykään H-hetkellä sinun tuoliisi vaan toisen henkilön tuoliin. (Toki tässä on merkitystä sillä, kuka toisessa tuolissa istuu, mutta tästä vaiheesta selviää pasifistin paperein vain siinä tilanteessa, että ei kääntäisi kytkintä vaikka vastapäätä istuisi Hitlerin reinkarnaatio.)

2. Jos selvisit edellisestä, kehitetään tilannetta. Edelleen kaksi henkilöä, mutta ajastin ei käynnisty, ellei se toinen henkilö paina nappia. Hän tekee näin ja yrittää siis tappaa sinut. Käännätkö kytkintä vai et? (Tämän ero edelliseen tilanteeseen on se, että tällä kertaa vastapelurisi yrittää aktiivisesti tappaa sinut. Eli jos äsken oli valmis kuolemaan, kun ei halunnut surmata syytöntä, niin onko nyt valmis tappamaan henkilön, joka yrittää aktiivisesti tappaa sinut.)

3. Jos selvisit edellisestä, niin kehitetään tilannetta edelleen. Tällä kertaa olet sivustakatsoja, jolla ei ole oman hengenlähdön vaaraa. Napilla varustetussa sähkötuolissa A istuu koko maailman inhottavin henkilö ja toisessa sähkötuolissa B sinulle kaikkein tärkein henkilö maailmassa. Tuolissa A istuva henkilö painaa nappia ja ajastin käynnistyy. Käännätkö kytkintä ja pelastatko henkilön B surmaamalla henkilön A? (Tietysti narsisteille tämä on helpompi tilanne kuin edellinen, mutta luultavasti useimmille ei.)

4. Jos selvisit tuostakin, niin onneksi olkoon, olet totaalinen pasifisti joka ei pidä yhtäkään ihmiselämää toista arvokkampana! (Olet kyllä myös melkoinen idiootti, mutta se ei kuulu tähän.) Mutta jatketaan. Sama tilanne kuin äsken, mutta sähkötuoli B on korvattu sähkösohvalla B, jossa istuu - no, vaikka sata henkilöä. Joista sinä olet yksi. (Lukumäärän voit kuvitella riittäväksi, samoin henkilöt haluamiksesi.) Käännätkö kytkintä ja pelastat nuo sata henkilöä surmaamalla heidän tappamistaan yrittäneen henkilön A?

5. Jos selvisit tuostakin, niin et ole ainoastaan totaalinen pasifisti, vaan myös totaalinen idiootti. Nyt on turha jatkaa enää eteenpäin tätä variaatiota.

Sen sijaan lähdetään katsomaan saivartelua vähentävää vaihtoehtoa. Äsken kuka tahansa pasifisti saattoi todeta missä tahansa vaiheessa, että "niin no, virta kytkeytyy kuitenkin päälle H-hetkellä ja ihmisiä kuolee, joten sama se jos kytkimellä vaihdan kohdetta".

Nyt oletetaan, että kytkin ohittaa ajastimen. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin saattoi em. lauseella lohduttautua, että ajastin on se, joka tappaa. Tällä kertaa kytkimen kääntäminen pistää sähköt päälle heti, joten koehenkilö tappaa itse - aktiivisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin saattoi aina toivoa, että jokin toimintahäiriö keskeyttää tilanteen ennen virran kytkeytymistä. Tällä kertaa joutuu kytkintä mahdollisesti käännettyään elämään sen tiedon kanssa, että niiden ratkaisevan parin viimeisen sekunnin aikana olisi saattanut tulla kaikki elämät pelastanut toimintahäiriö. Käydään samat viisi vaihetta läpi. Todennäköisesti jokaiselle tulee tässäkin tilanteessa jossain vaiheessa se hetki, jolloin on valmis kääntämään kytkintä.

Ja lopuksi poistetaan saivartelu kokonaan. Sama tilanne kuin äsken (tai no, tässä ei oikeastaan ole väliä sillä kytkeytyykö virta heti kytkimen kääntämisen jälkeen vai ajastimen mukaan). Nyt koneisto kuitenkin toimii seuraavasti: jos kytkintä kääntää, virta kytkeytyy varmasti. Jos taas ei käännä, virta kytkeytyy vain 99 % todennäköisyydellä. Todennäköisesti jokaiselle tulee tässäkin tilanteessa jossain vaiheessa se hetki, jolloin on valmis kääntämään kytkintä. Eli on valmis surmaamaan toisen ihmisen, vaikka tämän teot eivät välttämättä tapa ketään.

Ajatusta voi kehittää vielä siten, että tuo todennäköisyys muuttuu pienemmäksi. Mikä on raja-arvo kytkimen kääntämiselle? Entä jos todennäköisyys on vain 10 %? Esimerkiksi vaihe 2: vastapäätä istuva tyyppi painaa nappulaa, joka tappaa sinut 10 % todennäköisyydellä minuutin kuluttua. Käännätkö kytkintä, joka pelastaa sinut mutta tappaa tuon tyypin 100 % todennäköisyydellä? Minä kääntäisin. Koska hän on aktiivisesti, tarkoituksella, asettanut minut turhaan kuolemanvaaraan.

Tämän ajatuskokeen tarkoitus oli osoittaa, että jokainen ihminen kykenee tietoisesti tappamaan muita ihmisiä. Tästä on hyvin yksinkertaista edetä loogisesti siihen, että aseistakieltäytyminen on moraalisesti kestämätöntä kansakunnan itsepuolustuksen nimissä. Toki käytännössä pasifistista on enemmän hyötyä lääkintämiehenä kuin hyödyttömänä aseenkantajana, joten heille tämä mahdollisuus suotakoon.

Mutta annettakoon lopuksi puheenvuoro Marokon Kauhu Aarne Juutilaiselle, jolla oli talvisodassa oma tapansa koetella vakaumusta:
Mainittavia huolia eivät aiheuttaneet edes aseistakieltäytyjät. Heidän parantamisekseen Marokon Kauhulla sattui olemaan ikioma, tehokas patenttilääke:
- Vai kieltäydyt sinä asetta kantamasta. Mikäpä siinä, kun ei, niin ei. Mutta noin vahva nuori mies joutaa hyvin etuvartioon, ettei vanhojen mulikoideni täydy siellä aina maata. Otat nyt heti seuraavan vuoron. Eikä sinun tarvitse ottaa mukaasi asetta, jollet siitä pidä. Se on täysin vapaaehtoista.
Aseistakieltäytyjien teorian ja käytännön joutuessa vastakkain käytäntö voitti aina. Selustassa harrastettu suuriääninen suunsoitto vaimen tyystin, kun kyseessä oli oma henki. Siihen mennessä oli leikitelty vain sanoilla ja muiden hengellä.

(Jukka L. Mäkelä: Marokon kauhu, s.98)

torstai 1. tammikuuta 2015

Vuosiraportti 2014

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Sekametelisopan viides täysi kalenterivuosi on paketissa. Vuoden 2014 tilastoja Sitemeterin mukaan, suluissa vuoden 2013 vastaavat tiedot:
Vuoden aikana 107878 (100760) käyntiä eli 295 (276) / päivä.
Kasvua edelliseen vuoteen 7,0 % (14,7 %).
Vilkkain kuukausi joulukuu (lokakuu), 9818 (9384), 9,1 % (9,9 %) kävijöistä.
Hiljaisin kuukausi kesäkuu (kesäkuu), 7324 (7036), 6,8 % (7,1 %) kävijöistä.
Vilkkain päivä 21.9 (9.4), 531 (526), 0,49 % (0,52 %) kävijöistä.
Hiljaisin päivä 24.12 (8.6), 163 (156), 0,16 % (0,15 %) kävijöistä.
Vilkkain viikonpäivä sunnuntai (sunnuntai), keskimäärin 327 (303), 15,7 % (15,6 %) kävijöistä.
Hiljaisin viikonpäivä perjantai (lauantai), keskimäärin 274 (250), 13,2 % (12,9 %) kävijöistä.

Viikonpäivistä sunnuntai oli vilkkain ilmeisesti sen takia, että silloin kaikkein useimmin tuli julkaisuun viikkojuttu. Sen sijaan taisi käydä ensimmäistä kertaa niin, että lauantai ei ollut rauhallisin päivä - tosin äärimmäisen niukasti, perjantaisin oli koko vuonna yhteensä seitsemän kävijää vähemmän kuin lauantaisin.

Eniten kommentteja keräsi vihervasemmiston tyypillisimpiä logiikkavirheitä käsitellyt Kun ei mene jakeluun, 128 kappaletta ja kaikkien aikojen ennätys. Ainoana toisena yli viiteenkymmeneen ylsi armeijamuistoja kerrannut Elämää juoksuhaudoissa, 52 kappaletta. Ilman kommenttia ei jäänyt tänä vuonna yksikään julkaisu, viikkojutuissa minimi oli neljä kommenttia. Sivalluksista eniten kommentteja keräsi naisten tatuointeihin kantaa ottanut CCCI, 24 kappaletta. Välihuomautuksista ykkönen oli Sandra Erikssonin EM-finaalin taktisen tyrimisen ruotinut 59, 20 kappaletta.

Taas kerran tyypilliseen tapaan en osannut edelleenkään arvioida, mitkä tekstit saavuttavat suosiota ja mitkä eivät. Esimerkiksi tuo ylivoimaisesti eniten kommentteja tuottanut teksti oli mielestäni täysin välityö. Vaan kun kirjoittaa mielestään mestariteoksen, niin siihen tulee yleensä yksinumeroinen luku kommentteja. Tämä osoittaa sen, että oma makuni on huono. Toisaalta joskus osuu kohdilleenkin, esimerkiksi olin varma että naisten kaksiosaisia sukunimiä käsitellyt huumoripläjäys iskee ja niin kävikin. Mutta omasta mielestäni parempi humoristinen kirjoitus oli Oikaisuvaatimus, vaan eipä tuo riemunkiljahduksia herättänyt.

Bloggerin tilastojen mukaan yksittäisistä teksteistä klikattiin eniten Optulan maahanmuuttajarikollisuutta käsitellyttä tekstiä Kaidalla tiellä, 1154 kertaa. Tämä ei kuitenkaan kerro tekstin lukijamääristä, koska suurin osa todennäköisesti lukee tekstit suoraan pääsivulta. Se kertoo kuitenkin sen, että kyseistä tekstiä on muualla linkattu eniten - tai ainakin suosituimmilla sivustoilla.

Sivustot, joilta blogiin klikattiin useimmin, olivat Kuukkelin lisäksi Yrjöperskeles, Takkirauta, Kumitonttu, Vasarahammer ja Hommaforum. Kiitän nöyrimmin linkkauksista heitä ja myös muita blogiani linkanneita.

Parina viime vuonna olen pohtinut vakavissani bloggauksen lopettamista, vuonna 2012 kyllästymisen ja 2013 henkilökohtaisen elämän aikaa vieneiden ikävien tapahtumien vuoksi. Tänä vuonna en pohtinut, vaan blogi jatkuu. Tosin hyvin lähellä oli, ettei loppunut kokonaan, mutta tällä kertaa kyseessä ei olisi ollut oma tympiintyminen, vaan ihan muut syyt. No, skenaario ei kuitenkaan - toivottavasti onnekseni, en osaa vielä sanoa - toteutunut, joten vihamiesteni harmiksi jatkan. Ja tietysti oikolukija Sallin, joka joutuu kahlaamaan jokaisen tekstin läpi ennen julkaisua. Myötä- ja vastoinkäymisissä on luvattu, tosin blogiteksteistä ei kuulemma silloin mainittu mitään. Mutta sensuuri ei ole viime aikoina kovin monessa kohtaa kuitenkaan viuhutellut punaväriä, mikä voidaan nähdä joko minun kynäni kärjen tylsymisenä tai Sallin nahan paksuuntumisena. Tai molempina.

Perinteinen lainaus viimevuotisesta raportista:
Kommentoijille haluan esittää erityiskiitokset. Olen yrittänyt vastata useimpiin kommentteihin, vaikka vastaaminen siviili- ja työelämän kiireiden takia saattaakin viivästyä. Samoin saamiini sähköposteihin, joihin vastaaminen viivästyy yleensä vielä enemmän. Tässä yhteydessä kollektiivinen pahoitteluni kaikille niille blogisteille, joiden tekstejä luen mutta en ole kommentoinut läheskään niin paljon kuin haluaisin; en ehdi.

Arkistoihin tein muutoksia.
Täydensin tietenkin perinteiseen tapaan sivalluksista terävimmät omaan osioonsa.
Hakemistosta poistin alussa olleet, aihepiireittäin lajitellut parhaiden juttujen suorat linkit. Tuskin niitä kukaan ikinä käytti. Aihepiireittäin jutut voi lukea klikkaamalla oikeassa sivupalkissa olevaa valikkoa haluamastaan kohdasta. Sen sijaan hakemistossa ovat nykyään ainoastaan viikkojutut. Aiemmin niissä oli vain otsikot, mutta kun tapananani on tehdä niistä "muka-hauskoja", otsikosta ei välttämättä voi päätellä jutun aihetta. Niinpä olen kaikkiin lisännyt alapuolelle muutaman sanan kuvauksen aiheesta, joten tätä kautta on "Etsi" -toiminnolla helpompaa löytää hakemansa juttu jollain avainsanalla.

Tälläkään kertaa ei aikani riittänyt hakusanojen kirjaamiseen, toisin kuin viime vuonna vähän lupailin. Sen sijaan teen saman tempun kuin Yrjöperskeles taannoin eli annan puheenvuoron kommentoijille. Tässä koostettuna kuluneen vuoden parhaita kommentteja, linkki aina vastaavaan juttuun:

Imulippo:
Tämä on täysin mielisairas tilanne. Me olemme pakotetut kuluttamaan resurssejamme koska joku kansa jossain kärsii holtittomasta lisääntymisestään.
Minua vituttaa kun meille valehdellaan, että paikallinen ongelma Afrikassa, joka on toki aika iso paikka kutsuttavaksi paikalliseksi, on mukamas globaali ongelma johon pankkiautomaattikin haluaa sinun lahjoittavan rahasi. Holtiton lisääntyminen on aina paikallinen ongelma johon ratkaisu ei ole verorahoitteinen kehitysapu vaan viime kädessä se, että jokainen kansa pakotetaan elämään valintojensa kanssa. Ihmisiä pitää välillä pakottaa jotta homma ei mene ihan perseilyksi. Eikä minkään tietyn tahon tarvitse pakottaa, riittää että jokaisen kansan negatiivinen vapaus turvataan.

(Röörit poikki)

Professori:
Byrokratialla ja byrokraateilla on taipumus lisätä byrokratiaa ja näin synnyttää lisätarvetta byrokraateille. Tämän seurauksena koko maailma byrokratisoituu yhä pahemmin, ellei kehitykseen puututa aktiivisesti. Ja kovalla kädellä. Nykyinen julkisen talouden kestävyysvaje tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden.
(Sivallus CCXCIV)

Paavo:
Ryöstön uhriksi joutuminen on syvästi nöyryyttävää ja pelottavaa.
Tuntuu, että monesti ryöstöistä kirjoitetaan, kuin ne olisivat omaisuusrikoksia uhrin kannalta.
Nythän jutussa lukee että "juttu sisälsi virheellisesti aiemmin vahvistamatonta tietoa herttoniemeläisjengin väitetyistä ryöstöistä."
Toki toimitus on oikeassa ollessaan varovainen. Jutut joiden mukaan maahanmuuttajanuorien irtonaisuus johtaa ryöstöjen lisääntymisen saa minut hyvin varautuneeksi maahanmuuttoa ja osittain myös nuoria maahanmuuttajapoikaporukoita kohtaan.

(Terveen järjen kritiikki)

Vieras:
Olen todennut että hyvä taktiikka on sanoa että vastustaa maahanmuuton subventioita. Tarkoitan subventioilla ulkomaan kansalaisille maksettua sosiaaliturvaa ja muita tulonsiirtoja, kunnallisia asuntoja ja julkisia palveluja. Jutuissa mainittuja ulkomaalaisia ei olisi täällä jos subventioita ei olisi. Jos maahanmuuton subventioita ei ole niin suurin osa maahanmuuton ongelmista saadaan pois.
(Terveen järjen kritiikki)

Topalassu:
Kokeilin joskus pieniä määriä paljasjalkajuoksua ja se tuntui TODELLA hyvältä! Olen tosiaan tainnut juosta aikaisemmin juurikin noilla supervaimennetuillamaxpronaatioturvakengillä ja ero fiiliksessä oli aivan valtava (en ole juoksija, mutta sain intoa juoksuharjoitteluun tämän ansiosta) .
Luin erään kirjan paljasjalkajuoksusta ja sen kirjoittaja käytti hauskaa termiä "feetback" kuvaten juuri sitä palautetta, joka välittyy paljain jaloin juostessa verrattuna lenkkareilla juoksemiseen. Harmi vaan, että talvisin saa olla todella sinnikäs sissi jos aikoo kyseistä harjoittelumuotoa harrastaa Suomessa ;)

(Kerettiläisiä ajatuksia)

Sanna:
Hurraa! Joku muukin ajattelee samoin mun kanssa; että lasta ei tarvitse kotona aivopestä. Kunhan kysyttäessä kertoo faktat.
Jotenkin tuntuu, että mulle vaan nauretaan, kun annan lasteni uskoa jumalaan, jos niin haluavat. En itse asiassa tiedä, uskovatko. Vanhempi kyllä lähti rippikouluun, kun kaveritkin (etenkin poikakaveri) JOUTUIVAT menemään.

(Uskomatonta touhua)

Kumitonttu:
Ihan hemmetin hyvä kirjoitus. Näin toki tuon tutkimuksen uutisoinnin ja Pravdan otsikon, että mamut eivät ole sen rikollisempia. En siis viitsinyt perehtyä uutiseen otsikkoa syvemmin.
jos suomalaiset tehtailisivat rikoksia samaan tahtiin, niin kahden vuoden aikana puoli miljoonaa suomalaista syyllistyisi vakavaan rikokseen!
Tuo on loistavasti tiivistetty.
Selittäväksi tekijäksi tässä nousee toki se, että suora varastaminen on turhaa, kun välillisesti varastamalla eli verovaroilla maksetuilla sosiaalietuuksilla pärjää hyvin.
Tällainen on esimerkiksi juuri "solidaarisuusveron" nimellä kulkeva hyvätuloisten raippa. Omistakin tutuista moni sanoo, että on parempi maksaa veroja yli 50%, jos se ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Mitä lampaita!

(Kaidalla tiellä)

Yrjöperskeles:
Kiitokset Jaskalle myös tästä suunnasta. Jos eläisimme tervejärkisessä maailmassa, tämä kirjoitus vietäisiin eduskuntaan, luettaisiin ääneen ja todettaisiin äänin 200 – 0, että vituiksi meni tämä kokeilu, nyt aletaan korjaamaan jälkiä.
Valitettavasti emme elä sellaisessa. Päättäjät tiesivät varsin hyvin jo 1990-luvulla esim. Helsingin rosiksen alaikäisten juttujen nimilistat ja siellä olevat sukunimet ynnä niitten suhteen Suomen väestöön. Ei tehty mitään. Tai no, tehtiin. Haluttiin lisää.

(Kaidalla tiellä)

Ironmistress:
Todettakoon vielä, että kukaan ei ole ikinä rikastunut palkkatuloilla. Siihen on kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että palkkatulot kasvavat aritmeettisessa sarjassa, ts. lineaarisesti eivätkä riipu edellisen kuun palkoista. Ne eivät siis kasva sen enempää korkoa kuin myöskään koronkorkoa. Toinen syy on se, että palkkatuloja verotetaan progressiivisesti, eli mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat veroja myös progressiivisesti.
Ainoa tapa tulla rikkaaksi ovat pääomatulot, ts. korkotulot, vuokratulot, osingot, osakkeiden myyntivoitot, osakeannit, johdannaiset jne. Raha tulee rahan luo, ja pääomatulot toisaalta kasvavat eksponentiaalisesti (= tulot kasvavat sen mukaan mitkä edelliset tulot olivat) ja toisaalta niitä verotetaan tasaprosentin mukaan.
Ikävä kyllä jotta ihmisellä voisi olla pääomatuloja, hänen on pakko ottaa riskejä, ja siihen kuuluu myös velkavivun käyttö ja epäeettiset toimenpiteet kuten lyhyeksi myynti. Pääomatulojen hankkiminen vaatii "win big - lose big" -mielenlaatua ja mentaliteettia, ja lehmän hermoja.
Ruukinmatruuna on itse vaurastunut pörssikeinottelulla. Tietenkin kaikki on ollut laillista, mutta kaikki ei välttämättä ole ollut eettistä. Mutta sitä kutsutaan kapitalismiksi.
Näin pääsääntöisesti käyttöomaisuus on h*lvetin huono investointi, poislukien veneet, soittimet ja taide. Auton ostaminen uutena on harvinaisen typerä veto. Äläkä ikinä osta mitään sellaista uutena, minkä saa käytettynä puoleen hintaan.

(Köyhyyden jäljet)

Punainen sammakko:
Toinen juttu on, että havainnointinit mukaan ne parit, joiden pitäisi erota, pysyvät yhdessä ja ne, joiden ei pitäisi, eroavat. Tarkoitan tällä sitä, että on suunnaton joukko ihmisiä, jotka roikkuvat väkivaltaisissa ja/tai muuten tuhoisissa ja ahdistavissa parisuhteissa eivätkä millään lähde. Ja moni antaa syyksi sen, ettei halua rikkoa lasten perhettä.
Sitten ne, joilla menee vähän niin ja näin, ottavat ja eroavat. Itse syytän tästä kyllä molempia osapuolia, kummatkin typerehtivät oikein lahjakkaasti. Jos molemmat puhaltaisivat samaan hiileen, homman voisi saada toimimaan, mutta onhan sekin aika paljon vaadittu, että toinen osapuoli yksin kannattelisi perhettä sillä välin, kun toinen vaan raapii omaa napaansa, oli tapa raapia mikä hyvänsä.

(Köyhyyden jäljet)

Pantalone:
Hamasin ja Palestiinalaisten pitäisi nyt ymmärtää kaksi asiaa:
1) Israelin valtiota ei peruuteta, eivätkä Israelilaiset lähde Israelista
2) Hamas ja Palestiina eivät ikinä tule saamaan niin vahvaa armeijaa, että saisivat vallattua Israelin itselleen.
Mikäli Hamas ja Palestiina olisivat sitä lajia, että ymmärtävät tosiasiat, niin yksi vaihtoehto olisi Israelin liittovaltio. Siinä molemmat saisivat aika kätsysti tahtonsa läpi jossain määrin. Hamasille se tietysti olisi kuitenkin kuolinisku, sillä terroristijärjestölle ei jälleenrakennuksessa ja yhteiskuntarauhassa ole käyttöä.

(Sivallus CCCIII)

Yrjöperskeles:
Häh-hää! Perusteltu vittuilu virkakoneistolle on aina suotavaa, ja tämä oli jo kaunista. Vaan vakavasti ajatellen, niin minä kuin moni muukin on kieltämättä yhden jos toisenkin kerran törmännyt viranhakuihin, jossa paikka on jo korvamerkitty jollekin. Mutta virka on pitänyt laittaa hakuun, koska julkisille viroille on tehtävä niin.
Voisiko näihin hakuihin kehittää jonkunlaisen merkintäjärjestelmän, joka kertoisi ihmisille, että paikka on jo tosiasiallisesti täytetty, älkää haaskatko aikaanne? Esmes vaikka sellainen, että hakemuksen toisella rivillä olisi ensimmäisen sanan jälkeen merkki (*), tai sitten vaikka niin, että kohdassa ”hakemuksen viimeinen jättöpäivä” käytettäisiinkin skandiöökkösiä eli ”hakemuksen viimeinen jættøpæivæ”? Silloin ihmiset ymmärtäisivät, että ei maksa vaivaa.
Minä muuten olen törmännyt tuosta AMK-lyhenteestä myös muotoon ”Auta Minua Käytännössä”.

(Oikaisuvaatimus)

Becker:
Tässä on kyllä jotain tuttua, sillä joskus on tapahtunut, että törmää johonkin henkilöön ja sitten alkaa miettimään, että hänessä on jotain tuttua, mutta en pysty mitenkään yhdistämään.
Asia sattaa mennä ohi, ellei sitten vastapuoli tervehdi iloisesti nimeltä ja allekirjoittanut alkaa tekemään epätoivoista hakuammuntaa jotta pystyisi kohdistamaan tervehtijän johonkin menneeseen tapahtumaan.
Tuiki piinallista.
Olin faijani kanssa aikoinaan kävelemässä Hesan Aleksilla, kun eräs vastaantuleva herrasmies tervehti häntä ystävällisesti. Aikansa rupateltuaan isäni kanssa me jatkoimme matkaa. Kotvan kuluttua faija totesi:"Herää vain yksi kysymys, kuka hän oli?"
Isäni tosin tunsi toimiensa johdosta lukuisasti ihmisiä, joten ei ihme.

(Kohtaamisia)

Kumitonttu:
Puhe ja teko ovat eri asioita. On eri asia puhua vastoin totuutta tai valita sanansa tyhmästi kuin käyttää tai yllyttää käyttämään väkivaltaa toisinajattelijoita kohtaan. Poliittisesta väkivallasta meillä ei tällä vuosituhannella ole Suomessa muuta näyttöä kuin vasemmiston keskinäiset kahinat ja ns. porvarillisiin elämäntapoihin liittyvät vahingonteot.
Vaikka neekeri ja ryssä ovat sanoina tunneperäisiä, samanlaista sanankäyttöä tulee vasemmistosta: on fasistia, rasistia ja denialistia. Ei tällaisten sanavalintojen tarkoitus ole mikään muu kuin loukkaaminen ja vahingonteko. Mutta koska media koostuu tutkitusti vasemmistosta, se käyttää vasemmistolaisia ilmaisuja.

(Sivallus CCCVIII)

Jaassu:
Mielestäni Norjalainen akateemikko Elin Ørjasæter tiivistää länsimaiden tilanteen kohtuullisen hyvin omassa kirjoituksessaan.
http://rahmispossu.net/2014/09/24/ruotsalaiset-eivat-ole-perilla-omasta-maahanmuutostaan/
Mitä länsimaissa sitten pitäisi tehdä jotta tappava humanitäärinen maahanmuutto loppuisi ?
Ongelma on aika vaikea, sosialistiset puolueet ovat hirttäneet itsensä kansainvälisen solidaarisuuden aatteeseen johon on melkoisen vaikea edes puolueiden sisällä vaikuttaa. Lisäksi näissä ilmeisesti kylmästi lasketaan että yhteiskunnan varoilla elävien muslimien äänet tulevat sosialisteille.
Yliopistojen tutkijat vääristelevät totuutta maahanmuuton vaikutuksista, media luo väärää kuvaa muslimien ja kehitysmaiden maahanmuuton vaikutuksista.
Poliitikoilla pitäisi olla rohkeutta sanoa suoraan että maahanmuutto kehitysmaista ja muslimimaista on yhteiskunnalle haitallista.
Puolueiden ja koulujen ohjelmista pitäisi poistaa monikulttuurin edistäminen ja sisäministeriön aikoinaan lehdistölle annettua ohjeistusta jonka mukaan monikulttuurista pitäisi kirjoittaa positiiviseen sävyyn pitäisi poistaa.

(Islamin nykyisyys, tulevaisuus ja tuho)

Bogreol:
Koko läntinen eliitti, viranomaiset, media, yliopistotutkijat, jopa kristitty papisto on tukenut islamia. Meillä ei muka ole mitään pelättävää. Nyt jo maailmalla kerrotaan, että ISIS-jihadistit ovat tulossa Eurooppaan pakolaisten vanavedessä. Lännen tulisi haastaa islam. Moorthy Muthuswamy sanoo kirjassaan Defeating political islam, että islamia vastaan tulisi käydä. Islamin levittämiskeskuksia ovat ne valtavirran suvaitut moskeijat ja kulttuurikeskukset, joiden opit tulisi kiistää, islamin perusteet tulisi kyseenalaistaa. Islam voi menettää uskottavuutensa kunhan lännen tuki lakkaa ja ankara kyseenalaistaminen alkaa.
(Islamin nykyisyys, tulevaisuus ja tuho)

Olli:
Yhdysvaltain Lend Lease apu alkoi jo kesällä 1941. Diane Westin mukaan apu oli massiivista. Japanin alkumenestys johtui siitä, että Yhdysvallat toimitti Neuvostoliittoon valtavasti aseita ja muita tarvikkeita, eikä oma armeija ollut yhtä tärkeä.
Wolf Halsti ihmetteli kirjoissaan Yhdysvaltain lyhytnäköisyyttä. Tuo seniiliys on tietysti yksi mahdollisuus, mutta Diane West esittää kirjassaan American Betrayal syyksi sen, että keskeiset Yhdysvaltain hallinnon virkamiehet ja poliitikot olivat kommunistien kannattajia.
Toinen maailmansota alkoi, kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Itä-Euroopan. Molemmat hyökkäsivät Puolaan syksyllä 1939. Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle, muttei Neuvostoliitolle. Miksi?
Länsi lähti sotaan Puolan vapauden vuoksi. Talvella 1945 länsi lupasi Neuvostoliitolle paljon enemmän kuin Hitler aikoinaan, eikä Puolan vapaudella ollut sille enää mitään väliä. Se on sitä reaalipolitiikkaa.

(Venäjä, suojeluvaltio)

Tiedemies:
Luottamus rakennetaan ajan kanssa, ei se synny tyhjästä. Jos henkilö on elämäntilanteensa ja työnsä puolesta paljon sellaisissa ympyröissä jotka ovat omiaan herättämään mustasukkaisuutta kun luottamusta ei vielä ole, niin suhteen mahdollisuudet kestää niin pitkälle että luottamus on riittävän vahvaa, ovat vähäisemmät.
Ihminen joka luottaa heti, tuntematta toista yhtään, on myös useammin jotenkin vajaa tunne-elämältään kuin henkilö jolle luottamuksen syntyminen kestää kauemmin.
Itsetunto on vielä suurempi tekijä. Jos nyt ajatellaan että potentiaalisella kumppanilla olisi paljon vientiä, niin itsetunnon kanssa käy niin että se a) on pikkuisen epärealistinen tai b) selkeästi keskimääräistä todennäköisemmin perustuu tekijöihin joilla on ylipäätään tapana ennustaa suhteiden epäonnistumista.
Tällä b-kohdalla viittaan siihen, että jos mies on ns naistenmies, hänellä saattaa olla naisten suhteen hyvä itsetunto, mutta tämä voi perustua esimerkiksi hiukan patologiseen taipumukseen esimerkiksi ns naistenkaatajana.
Yritän näillä tekijöillä vain tuoda esiin sitä, että vaikka tuollainen "ongelma" herättää hymistelyä ja kitkeriäkin kommentteja (ehkä aiheestakin), niin ei ongelma ihan tuulesta temmattu ole. Eikä kyse ole (ainakaan aina) siitä, että tällainen henkilö olisi jonkinlainen nirppanokkainen narttu jolle ei vaan mikään kelpaa. Ihmissuhteet ovat vaikeita kenelle tahansa, ongelmien muoto vain on erilainen. Varmaan aika moni ruma ja huonokuntoinen nainen jolla on heikko itsetunto, ottaisi tämänkin tytön ongelmat mieluummin kuin omansa.
Monelle miehelle tällaiset ongelmat ovat täysin käsittämättömiä, koska oma ongelma on kärjistäen se, että on tuuria jos joku joskus säälii sen verran ettei välittömästi ala kirkua kun alkaa juttelemaan.

(Sivallus CCCXI)

Tom Kärnä:
"Kukaan ei tiedä, kuinka monta aurinkokuntajärjestelmää sisältää." Alun virke voisi kaivata seurakseen sanaa "maailmankaikkeus".
Mutta hyvää pohdintaa.
Jos me kohtaisimme jonain kauniina päivinä vieraan sivilisaation, niin minulta ainakin turskahtaisi paskat housuun.
Mutta mitä tulee tuohon ihmisen taistelunhaluun, niin lainaan erääseen lempi-tv-sarjaani liittyvää elokuvaa ulkomaankielellä:
"The humans, I think, knew they were doomed. Where another race would surrender to despair, the humans fought back with greater strength. They made the Minbari fight for every inch of space. In my life, I have never seen anything like it; They would weep, they would pray, they would say goodbye to their loved ones, and then throw themselves without fear or hesitation at the very face of death itself, never surrendering. No one who saw them fighting against the inevitable could help but be moved to tears by their courage. Their stubborn nobility. When they ran out of ships, they used guns, when they ran out guns they used knives and sticks and bare hands. They were magnificent. I only hope that when it is my time, I may die with half as much dignity as I saw in their eyes in the end. They did this for two years they never ran out of courage but in the end, they ran out of time."

(Missä kaikki ovat?)

Korppi on oikeus:
Erinomainen analyysi Jaska. Tämmöistä se nykyään on, ei virallisia sodanjulistuksia, "emme ymmärrä mistä puhutte". Tämä on sotaa varjoissa. Ainoa este taktiikalle on se, ettei sillä isoja alueita vallata. Jos Venäjä siis koko Ukrainan mielii itselleen, on sen siirryttävä avoimeen sotaan. Tai sitten he vähä vähältä hivuttautuvat edemmäs ja edemmäs, vuosikausien ajan työtä tehden: "emme tiedä mitä on meneillään, meillä ei ole halua puuttua Ukrainan sisäisiin levottomuuksiin."
(Sumusotaa)