Etäisyysjuoksu II

Vuonna 2014 kirjoitin jutun, jonka päivitän ja täydennän nyt ajankohtaisilla tiedoilla. Vanhasta jutusta sellaisenaan lainattu osio on merkitty kursiivilla.

Englanniksi kestävyysjuoksu tunnetaan nimellä long-distance running, vapaasti kääntäen pitkän etäisyyden juoksu.

Todellisuudessa juoksukilpailuissa ei kuitenkaan tulosta mitata juostuna etäisyytenä, vaan tietyllä, etukäteen päätetyllä matkalla saavutettuna aikana. Etenkin kun vielä muutama kymmenen vuotta sitten silloin tällöin kilpailtu tunninjuoksu on jäänyt käytännössä historiaan. Nykyään lajissa järjestetään vain satunnaisia ennätyskokeita.

Tulin kuitenkin saaneeksi mielenkiintoisen idean, jota ryhdyin sitten ajatuskokeena tutkimaan. Entäpä jos juoksukilpailun tulos määräytyisikin sen mukaan, kuinka pitkän matkan juoksija kykenee ylläpitämään vähintään vaadittua nopeutta?

Nykyteknologialla kilpailumuodon toteuttaminen ei olisi edes mahdotonta. Ei muuta kuin riittävän tarkka anturi heppuun kiinni ja seuranta paljastaa armotta, millä hetkellä siihen asti juostun matkan keskinopeus putoaa alle vaatimustason. Juostu matka on kilpailun lopputulos.

Tässä vaiheessa on huomautettava, että tällaisen kilpailun järjestäminen on käytännössä järjetöntä syistä, jotka myöhemmin ilmenevät. Ajatuskokeena ja laskennallisesti idea on kuitenkin mielenkiintoinen ja ryhdyin sitä tutkimaan.

Jos juoksukilpailut järjestettäisiin idealla "pidä yllä tiettyä nopeutta niin kauan kuin pystyt", säännöt olisi muokattava tämän ajatuksen mukaiseksi. Ensinnäkin lähtökiihdytyksen takia on oltava tietty minimimatka, jonka saa juosta joka tapauksessa. Olkoon tämä esimerkiksi 100 metriä. Tämän matkan saavuttamisen jälkeen anturi paljastaa sen hetken, jolloin juoksijan lähdöstä laskettu keskinopeus putoaa alle vaatimustason. Tähän kriittiseen hetkeen asti juostu matka on lopputulos metrin tarkkuudella ilmaistuna. Luonnollisesti tuloksena voitaisiin tuloksena pitää myös aikaa, jonka on kyennyt vaadittua nopeutta ylläpitämään - keskinopeusvaatimuksen takia juostu matka ja siihen käytetty aika ovat täysin toisistaan riippuvaisia. Tässä on kuitenkin valittu tuloksen ilmaisemiseen matka metreinä.

Entä sitten vaatimustaso? On luonnollista, että kilpailumuotoja olisi erilaisia - yhdessä vaatimustaso olisi hyvin suuren nopeuden ylläpito ja juostut matkat olisivat vain satoja metrejä. Toisessa ääripäässä vaadittava nopeus olisi maratonvauhtia ja tulokset kymmeniä kilometrejä. Valitsin esimerkkiä varten vaatimustason, joka ilmaistaan 100 metrin matkaan käytettävänä aikana. Valinta oli kätevä, koska tällöin tason "pykäläksi" asettuu hyvin luonnollisesti yksi sekunti.
Tällöin kovin mahdollinen vaatimustaso on 10 sekuntia, koska toistaiseksi mitään juoksumatkaa ei ole kyetty juoksemaan keskinopeudella, joka olisi vähemmän kuin 9 sekuntia sataa metriä kohti. Usain Boltin ME 200 metrillä on 19,19 ja ennätys 300 metrillä 30,85, joten hänen tahtinsa hyytyisi jossain 200-300 metrin välillä 10 sekunnin keskinopeuskisassa.
Vastaavasti 11 sekunnin keskinopeuskisassa maailman parhaat juoksisivat karvan verran yli 400 metriä. 15 sekunnin keskinopeuskisassa taas tulokset jäisivät alle viiden kilometrin, koska Joshua Cheptegein ME on 12.35,36, kun 15 sekunnin satasia juoksemalla 5000 metriä sujahtaisi aikaan 12.30.

Saavutettavissa olevia tuloksia mallinsin laskukaavalla. Esimerkkinä otan henkilön, jonka matkaskaala on vailla vertaa juoksijoiden keskuudessa: Juha Väätäinen. Julma-Juhan ennätykset yleisimmin juostavilla ratamatkoilla ja vastaavat satasen keskinopeudet ovat:
200 m 22,1 ; 11,05
400 m 48,9 ; 12,23
800 m 1.48,4 ; 13,55
1500 m 3.43,7 ; 14,92
3000 m 7.53,4 ; 15,78
5000 m 13.28,4 ; 16,17
10000 m 27.52,78 ; 16,73
Esimerkkinä lasketaan 14 sekunnin kisan tulos. Kuten taulukosta nähdään, se on jossain 800 ja 1500 metrin välillä. Voidaan laskennallisista syistä olettaa, että ensimmäiset 800 metriä menee sen ennätysvauhtia, eli 13,55 sekunnin satasia. Sitten oletetaan, että 1500 metrin kohdalla aika olisi matkan ennätys. Tällöin jäljellä oleviin 700 metriin kuluva aika olisi 3.43,7 - 1.48,4 = 1.54,9 ja sen keskinopeus vauhtia, joka olisi 16,41 sekuntia satasella. Eli "laskennallisesti" Väätäisellä olisi 800 metrin kohdalla reilu etumatka vaatimustasoon, joka sitten alkaisi vähä vähältä kuroutua kiinni. Näin laskien (jätän yksityiskohdat asiasta kiinnostuneiden harjoitustehtäväksi) saatava lopputulos on 945 metriä.
Vastaavasti Väätäisen tulokset myös muissa lajeissa ovat laskettavissa samaan tapaan: katsotaan millä välillä raja tulee vastaan, oletetaan että lyhyemmän matkan vauhti on sen ennätysvauhtia ja sen jälkeen vauhti hyytyy sellaiseksi, millä saavutetaan seuraavan matkan ennätysaika. Tästä lasketaan, missä kohtaa kyseisellä välillä tulee sitten raja vastaan. Uskoisin tämän laskutavan antavan kohtuullisen hyvin oikeaa vastaavia arvoja.
Väätäisen tulokset eri lajeissa:
12 s: 335 m
13 s: 565 m
14 s: 945 m
15 s: 1578 m
16 s: 3049 m
17 s: 9427 m
18 s: 10823 m
Viimeinen tulos on poikkeus laskukaavasta. Oletetaan, että Väätäisellä ei ole 10000 metriä pidemmältä matkalta tuloksia (hänellä on Tilastopajassa puolimaratonin tulos, mutta jätetään se nyt esimerkin takia huomioitta). Tällöin oletetaan juoksunopeuden putoavan puoleen viimeisen olemassaolevan tilastotiedon jälkeen. Tämä on tietysti liioittelua, mutta eipä jää selittelyn makua.

Laskin sekä maailman että Suomen kaikkien aikojen tilastojen kymmenen parasta tulosta eri lajeissa Tilastopajan tiedoista, noudattaen edellä selitettyjä laskukaavoja. Toisin kuin kymmenen vuotta sitten, tällä kertaa tein perusteellisempaa työtä ja laskin kolmen parhaan sijaan tosiaan kymmenen parasta. Lisäksi otin automaattisesti huomioon muutkin kuin yleisesti kilpaillut matkat, kuten 2000 metriä. Tästä oli sellainen erikoinen seuraus, että joskus tulos piti laskea esimerkiksi 1500 ja 3000 metrin aikojen mukaan eikä käyttää 2000 metrin aikaa, koska saattoi käydä siten, että 2000 metrin aikaa käyttämällä tulos olisi ollut huonompi. Tämä aiheutui siitä, että kyseisellä matkalla juoksija oli tehnyt tuloksensa juniorina tai sitten kilpaillut vain kerran-pari heikohkolla tuloksella.

Tulokset metreinä, aluksi ennätysluettelo ja sitten maailman ja Suomen tilastojen 10 parasta joka lajissa miehissä ja naisissa::

	Ennätysluettelo
	Miehet maailma
10 s	Usain Bolt	245
11 s	Wayde van Niekerk	409
12 s	Emmanuel Korir	554
13 s	Sebastian Coe	902
14 s	Jakob Ingebrigtsen	1737
15 s	Daniel Komen	3978
16 s	Jacob Kiplimo	12079
17 s	Kelvin Kiptum	31880
18 s	Kelvin Kiptum	44405
	Miehet Suomi
11 s	Juha Pyy	295
12 s	Mikael Söderman	475
13 s	Ari Suhonen	789
14 s	Pekka Vasala	1179
15 s	Ari Paunonen	2028
16 s	Lasse Virén	5298
17 s	Martti Vainio	11602
18 s	Pekka Päivärinta	26696
19 s	Janne Holmén	43135
	Naiset maailma
11 s	Shericka Jackson	219
12 s	Marita Koch	403
13 s	Jarmila Kratochvilova	520
14 s	Jarmila Kratochvilova	744
15 s	Faith Kipyegon	1093
16 s	Faith Kipyegon	2424
17 s	Beatrice Chebet	6295
18 s	Letensebet Gidey	21943
19 s	Ruth Chepngetich	43426
	Naiset Suomi
12 s	Mona-Lisa Pursiainen	265
13 s	Riitta Salin	419
14 s	Satu Jääskeläinen	487
15 s	Sara Lappalainen	823
16 s	Sara Lappalainen	1349
17 s	Nathalie Blomqvist	2731
18 s	Nathalie Blomqvist	5754
19 s	Camilla Richardsson	11420
20 s	Alisa Vainio	26420
21 s	Alisa Vainio	43590

Keskinopeus 10 s / 100 m

	10 s
1	Usain Bolt	245
2	Michael Johnson	244
3	Letsile Tebogo	243
4	Noah Lyles	226
5	Yohan Blake	220
6	Erriyon Knighton	217
7	LaShawn Merritt	217
8	Kenny Bednarek	216
9	Xavier Carter	216
10	Clarence Munyai	216

Ymmärrettävistä syistä tälle listalle ei ole päässyt suomalaisia eikä naisia - kukaan ei ole juossut 100 metriä alle 10 sekunnin tai 200 metriä alle 20 sekunnin. Bolt voittaa niukasti Johnsonin, koska on nopeampi, vaikka Johnson onkin selvästi parempi 400 metrin juoksija. Muut 400 metrin juoksijat eivät yleensä menesty, koska he eivät pysty juoksemaan 200 metriä alle 20 sekunnin.


Keskinopeus 11 s / 100 m

	11 s
1	Wayde van Niekerk	409
2	Michael Johnson	407
3	Butch Reynolds	406
4	Jeremy Wariner	405
5	Quincy Hall	405
6	Matthew Hudson-Smith	405
7	Michael Norman	405
8	LaShawn Merritt	405
9	Steven Gardiner	404
10	Quincy Watts	404
1	Juha Pyy	295
2	Markku Kukkoaho	292
3	Samuel Purola	285
4	Konsta Alatupa	283
5	Ossi Karttunen	278
6	Juho Venäläinen	272
7	Eljas Aalto	270
8	Viljami Kaasalainen	266
9	Tommi Hartonen	265
10	Visa Hongisto	264
1	Shericka Jackson	219
2	Florence Griffith-Joyner	217
3	Shaunae Miller-Uibo	215
4	Marita Koch	214
5	Gabby Thomas	214
6	Marion Jones	212
7	Merlene Ottey	211
8	Allyson Felix	211
9	Grace Jackson	209
10	Gwen Torrence	209

Vain kolmisenkymmentä miestä on kautta aikojen juossut 400 metriä alle 44 sekunnin ja hekin vain niukasti, joten maailman huippujen osalta tilasto on miltei sama kuin 400 metrin tilasto. Etenkin kun juuri kukaan heistä ei ole juossut kilpaa 400 metriä pidemmällä matkalla. Lähes samaa voi sanoa 22 sekuntia alittaneista naisista, joita on nelisenkymmentä. Tosin Marita Koch kiilaa 200 metrin kaikkien aikojen tilastosta ylemmäs 400 metrin ME-naisena. Suomalaisia naisia ei listalla ole. Miehissä 200 metrin SE-mies Samuel Purola hyytyy vanhojen konkareiden edessä, vaikka on kelpo menijä ratakierroksella hänkin.


Keskinopeus 12 s / 100 m

	12 s
1	Emmanuel Korir	554
2	Nijel Amos	537
3	David Rudisha	534
4	Alberto Juantorena	533
5	Lee Evans	528
6	Michael Cherry	525
7	Duane Solomon	522
8	Larry James	521
9	Raidel Morales	519
10	Matt Scherer	507
1	Mikael Söderman	475
2	Voitto Hellsten	445
3	Juha Pyy	439
4	Jaakko Kemola	437
5	Markku Taskinen	432
6	Hannu Mykrä	431
7	Petri Pohjonen	430
8	Heikki Hämäläinen	430
9	Petri Hänninen	429
10	Wilson Kirwa	429
1	Marita Koch	403
2	Sydney McLaughlin-Levorne	402
3	Jarmila Kratochvilova	400
4	Maryleidy Paulino	400
5	Salwa Eid Naser	383
6	Marie-José Perec	377
7	Shaunae Miller-Uibo	372
8	Olga Bryzgina	370
9	Beatrice Masilingi	347
10	Cathy Freeman	347
1	Mona-Lisa Pursiainen	265
2	Riitta Salin	259
3	Pirjo Häggman	257
4	Mette Baas	249
5	Johanna Manninen	232
6	Sisko Hanhijoki	227
7	Aino Pulkkinen	225
8	Kirsi Mykkänen	223
9	Sanna Hernesniemi	222
10	Anniina Kortetmaa	221

Ratakierroksen erikoismiehet eivät ole kahta kierrosta kiertäneet tosissaan ja niinpä he miehittävät vain sijat 4-10 600 metrin tuloksensa ansiosta. Molempien lajien olympiavoittaja Juantorena häviää vain metrillä kahden kierroksen supermies Rudishalle, mutta tasainen Emmanuel Korir vie potin. Suomalaiset eivät paljon jää jälkeen, mikä kertoo enimmäkseen juoksunopeuden rajusta putoamisesta tällä välillä. 400 metrin SE-mies Markku Kukkoaho puuttuu listalta, koska hän ei koskaan juossut 800 metriä. Todellisuudessa hän varmasti olisi mukana, tuskin kuitenkaan ykkösenä. Ennen vuotta 2025 vain kaksi naista oli juossut ratakierroksen alle 48 sekunnin, mutta Tokion MM-kisojen ansiosta lista meni uusiksi.


Keskinopeus 13 s / 100 m

	13 s
1	Sebastian Coe	902
2	Marco Arop	894
3	Mohammed Attaoui	893
4	Emmanuel Wanyonyi	887
5	Djamel Sedjati	878
6	Wilson Kipketer	873
7	Joaquim Cruz	871
8	Abubaker Kaki	865
9	Taoufik Makhloufi	862
10	Josh Hoey	861
1	Ari Suhonen	789
2	Wilson Kirwa	748
3	Mikael Söderman	734
4	Pekka Vasala	731
5	Esko Parpala	708
6	Markku Taskinen	688
7	Jarmo Kokkola	674
8	Mikko Lahtio	658
9	Ville Lampinen	652
10	Joonas Rinne	651
1	Jarmila Kratochvilova	520
2	Femke Bol	480
3	Caster Semenya	477
4	Ana Quirot	474
5	Athing Mu	472
6	Jearl Miles-Clark	469
7	Ana Guevara	461
8	Mary Moraa	461
9	Natalia Kaczmarek	458
10	Olga Zaytseva	458
1	Riitta Salin	419
2	Pirjo Häggman	415
3	Mona-Lisa Pursiainen	408
4	Mette Baas	404
5	Kirsi Mykkänen	380
6	Ella Räsänen	375
7	Katriina Wright	369
8	Petra Söderström	362
9	Viivi Lehikoinen	355
10	Milja Thureson	349

Rudisha olisi varmaan päässyt listalle, jos olisi joskus vaivautunut juoksemaan kilpaa 800 metriä pidemmällä matkalla. Naiset eivät kovin paljon edellistä listaa pidemmälle pötki maailmanlistalla, kun taas Suomen listalla maitohapponoutaja on vasta tulossa. Sama ilmiö on havaittavissa miesten maailman ja Suomen listojen välillä – ero tuloksissa on edelleen aika pieni.


Keskinopeus 14 s / 100 m

	14 s
1	Jakob Ingebrigtsen	1737
2	Hicham El Guerrouj	1729
3	Noah Ngeny	1678
4	Yared Nuguse	1669
5	Bernard Lagat	1668
6	Noureddine Morceli	1655
7	Azeddine Habz	1610
8	Asbel Kiprop	1608
9	Josh Kerr	1605
10	Silas Kiplagat	1583
1	Pekka Vasala	1179
2	Joonas Rinne	1178
3	Ari Suhonen	1174
4	Antti Loikkanen	1100
5	Niclas Sandells	1071
6	Markku Laine	1061
7	Wilson Kirwa	1056
8	Santtu Heikkinen	1042
9	Ari Paunonen	1041
10	Eero Kytölä	1035
1	Jarmila Kratochvilova	744
2	Nadezhda Olizarenko	711
3	Caster Semenya	699
4	Ana Quirot	689
5	Mary Moraa	674
6	Athing Mu	673
7	Pamela Jelimo	663
8	Ajee' Wilson	661
9	Olga Mineyeva	660
10	Maria Mutola	652
1	Satu Jääskeläinen	487
2	Eveliina Määttänen	482
3	Sonja Finell	480
4	Veera Mattila	479
5	Yvonne Hannus	478
6	Suvi Selvenius	477
7	Katriina Wright	470
8	Tiina Pakkala	470
9	Riitta Salin	468
10	Pirjo Häggman	465

Tässä havaitaan edelliseen listaan nähden mielenkiintoinen ero miesten ja naisten välillä. Siinä missä miesten juoksema matka miltei tuplaantuu, naisten tulokset eivät juurikaan parane. Maitohappo iskee naisilla nyt, miehillä se tuli jo edellisellä listalla. Suomalaisnaisten kärkinimet ovat pienehkö yllätys.


Keskinopeus 15 s / 100 m

	15 s
1	Daniel Komen	3978
2	Berihu Aregawi	3909
3	Yomif Kejelcha	3830
4	Jakob Ingebrigtsen	3805
5	Kenenisa Bekele	3728
6	Haile Gebrselassie	3688
7	Telahun Haile	3524
8	Hicham El Guerrouj	3509
9	Grant Fisher	3486
10	Selemon Baraga	3486
1	Ari Paunonen	2028
2	Antti Loikkanen	2010
3	Jukka Keskisalo	1975
4	Vesa Siivonen	1965
5	Pekka Vasala	1939
6	Santtu Heikkinen	1899
7	Niclas Sandells	1889
8	Topi Raitanen	1883
9	Joonas Rinne	1863
10	Mustafe Muuse	1851
1	Faith Kipyegon	1093
2	Qu Yunxia	1085
3	Tatjana Kazankina	1082
4	Georgia Hunter Bell	1080
5	Nadezhda Olizarenko	1050
6	Svetlana Masterkova	1039
7	Jessica Hull	1029
8	Gudaf Tsegay	1023
9	Diribe Welteji	1021
10	Sifan Hassan	1020
1	Sara Lappalainen	823
2	Eveliina Määttänen	810
3	Tuuli Merikoski-Silius	757
4	Veera Mattila	739
5	Satu Jääskeläinen	716
6	Yvonne Hannus	714
7	Tytti Reho	712
8	Suvi Selvenius	697
9	Tiina Pakkala	690
10	Kaisa Siitonen	680

Nyt ero maailman ja Suomen miesten tilastoissa repeää huimasti. Tämä kertoo siitä, että maailman tasolla miehet ovat saavuttamassa aerobisen kestojuoksun tilan, jolloin matkaa voi sillä nopeudella jatkaa huomattavan pitkälle. Suomalaismiehet eivät ole kyenneet vastaavaan nopeuteen ja jäävät siksi matkassa mitattuna suhtettoman kauas. Naisissa ilmiö ei ole vielä alkanut.


Keskinopeus 16 s / 100 m

	16 s
1	Jacob Kiplimo	12079
2	Joshua Cheptegei	11501
3	Haile Gebrselassie	11084
4	Kenenisa Bekele	10927
5	Paul Tergat	10738
6	Selemon Barega	10566
7	Yomif Kejelcha	10544
8	Abebe Dinkesa	10434
9	Nicholas Kemboi	10423
10	Micah Kogo	10240
1	Lasse Virén	5298
2	Lasse Orimus	5103
3	Martti Vainio	4995
4	Risto Ulmala	4780
5	Antti Loikkanen	4264
6	Samuli Vasala	4229
7	Ari Paunonen	4228
8	Tommy Ekblom	4097
9	Kaarlo Maaninka	3976
10	Harri Hänninen	3928
1	Faith Kipyegon	2424
2	Wang Junxia	2354
3	Qu Yunxia	2158
4	Genzebe Dibaba	2061
5	Gudaf Tsegay	2051
6	Jessica Hull	2012
7	Beatrice Chebet	1969
8	Sifan Hassan	1954
9	Tatjana Kazankina	1874
10	Francine Niyonsaba	1867
1	Sara Lappalainen	1349
2	Sinikka Tyynelä	1100
3	Eveliina Määttänen	1087
4	Johanna Lehtinen	1086
5	Nina Holmén	1069
6	Tuuli Merikoski-Silius	1058
7	Kaisa Siitonen	1048
8	Monika Kinnunen	1045
9	Mari Järvenpää	1036
10	Tytti Reho	1031

Sama ilmiö jatkuu miehissä; juoksunopeus ei hidastu enää merkittävästi ja siksi erot ovat valtavan suuria maailman ja Suomen huippujen tuntuman välillä. Naisissa ilmiö puolestaan on parhaillaan alkamassa.


Keskinopeus 17 s / 100 m

	17 s
1	Kelvin Kiptum	31880
2	Jacob Kiplimo	30189
3	Sabastian Sawe	29705
4	Kibiwott Kandie	27418
5	Geoffrey Kamworor	26734
6	Selemon Barega	26465
7	Alexander Mutiso	26435
8	Daniel Kibet	26069
9	John Kipkosgei	25947
10	Stephen Kiprop	25519
1	Martti Vainio	11602
2	Risto Ulmala	11289
3	Lasse Virén	11275
4	Pekka Päivärinta	11228
5	Harri Hänninen	10965
6	Kaarlo Maaninka	10907
7	Janne Holmén	10625
8	Seppo Tuominen	10529
9	Juha Väätäinen	10392
10	Seppo Liuttu	10323
1	Beatrice Chebet	6295
2	Gudaf Tsegay	5878
3	Letensebet Gidey	5380
4	Agnes Ngetich	5320
5	Faith Kipyegon	5028
6	Wang Junxia	4747
7	Ejgayehu Taye	4557
8	Meseret Defar	4548
9	Sifan Hassan	4541
10	Almaz Ayana	4500
1	Nathalie Blomqvist	2731
2	Päivi Tikkanen	2049
3	Nina Holmén	1864
4	Sara Lappalainen	1829
5	Johanna Lehtinen	1802
6	Sinikka Tyynelä	1752
7	Sandra Eriksson	1711
8	Monika Kinnunen	1644
9	Mari Järvenpää	1634
10	Carita Sunell	1609

Juoksunopeuden vakiinnuttua aerobisen puolelle ero maailman ja Suomen huippujen välillä vakiintuu sekä miehissä että naisissa noin kolminkertaiseksi, mikä kertookin samalla syyn siihen miksi tämä kilpailumuoto olisi käytännössä älytön.


Keskinopeus 18 s / 100 m

	18 s
1	Kelvin Kiptum	44405
2	Eliud Kipchoge	44176
3	Kenenisa Bekele	43966
4	Sisay Lemma	43920
5	Sabastian Sawe	43810
6	Benson Kipruto	43739
7	Deresa Geleta	43599
8	John Kipkosgei	43568
9	Berhanu Legesse	43536
10	Mosinet Geremew	43493
1	Pekka Päivärinta	26696
2	Aarno Ristimäki	25290
3	Harri Hänninen	25187
4	Seppo Nikkari	25163
5	Janne Holmén	24162
6	Vesa Kähkölä	23830
7	Jussi Utriainen	23382
8	Pasi Mattila	21191
9	Santtu Mäkinen	21146
10	Risto Ulmala	21129
1	Letensebet Gidey	21943
2	Agnes Ngetich	21174
3	Fotyen Tesfay	18715
4	Lilian Rengeruk	17740
5	Tsige Gebreselama	14984
6	Sifan Hassan	13460
7	Margaret Kipkemboi	12978
8	Almaz Ayana	12699
9	Ejgayehu Taye	11597
10	Vivian Cheruiyot	11362
1	Nathalie Blomqvist	5754
2	Annemari Sandell	5181
3	Päivi Tikkanen	4085
4	Kirsi Valasti	3586
5	Tuija Toivonen	3348
6	Sandra Eriksson	3207
7	Ilona Mononen	3176
8	Nina Holmén	3141
9	Camilla Richardsson	2996
10	Nina Chydenius	2903

Miesten maailmantilaston kärki on sama kuin maratonilla, koska yksikään huippujuoksija (maraton pitää sujahtaa alle 2.06.35, jotta keskinopeus olisi alle 18 s / 100 m) ei ole koskaan kilpaillut maratonia pidemmillä matkoilla. Luultavasti kärki menisi oikeasti siinä yli 50 km ennen hyytymistä. Asiaan vihkiytymättömille muuten tiedoksi, että maratonin ME-vauhdilla hölkytellen Cooperin tulos olisi 4199 metriä. SE-vauhdilla joutuisi tyytymään tulokseen 3872. Jokainen joka pysyy tässä kyydissä edes yhden ratakierroksen, on kova jätkä.


Keskinopeus 19 s / 100 m

	19 s
1	Janne Holmén	43135
2	Francis Kirwa	43049
3	Esa Tikkanen	42970
4	Jukka Toivola	42857
5	Harri Hänninen	42729
6	Jouni Kortelainen	42668
7	Pertti Tiainen	42657
8	Tommy Ekblom	42548
9	Pekka Päivärinta	42343
10	Jussi Utriainen	42338
1	Ruth Chepngetich	43426
2	Tigst Assefa	42757
3	Sifan Hassan	40737
4	Brigid Kosgei	38315
5	Letensebet Gidey	32745
6	Sutume Asefa	31398
7	Joyciline Jepkosgei	31275
8	Yalemzerf Yehualaw	31155
9	Peres Jepchirchir	29374
10	Sheila Chepkirui	28772
1	Camilla Richardsson	11420
2	Nathalie Blomqvist	10074
3	Annemari Sandell	9961
4	Päivi Tikkanen	9360
5	Johanna Peiponen	8366
6	Ilona Mononen	7126
7	Nina Chydenius	7027
8	Kirsi Valasti	6457
9	Tuija Toivonen	5758
10	Johanna Lehtinen	5573

Tätä kisaa ei ole enää mielekästä laskea miesten maailmantilaston kohdalla. Suomen tilastokin on kyseenalainen. Muutama nainen on juossut maratonin käsittämättömän kovaa muihin nähden ja se näkyy tulosten suuressa erossa. Sifan Hassanin hämmästyttävä monipuolisuus näkyy: hän on saanut nimensä peräti viiteen eri tilastoon!


Keskinopeus 20 s / 100 m

	20 s
1	Alisa Vainio	26420
2	Camilla Richardsson	23139
3	Annemari Sandell	21607
4	Päivi Tikkanen	19549
5	Johanna Peiponen	13632
6	Nina Chydenius	13448
7	Tuija Toivonen	12499
8	Kirsi Rauta	12484
9	Ritva Lemettinen	12444
10	Sinikka Keskitalo	11996

Naisten maailmanlistaa on turha tähän laittaa, koska kaikki juoksisivat yli maratonin ja koska kukaan heistä ei ole kilpaillut pidemmällä matkalla, tulokset eivät olisi mielekkäitä. Arviona voi todeta, että noutaja tulisi parhaillekin ennen 50 km paalua tai heti sen jälkeen.


Keskinopeus 21 s / 100 m

	21 s
1	Alisa Vainio	43590
2	Camilla Richardsson	43103
3	Ritva Lemettinen	40006
4	Päivi Tikkanen	36990
5	Anne-Mari Hyryläinen	35825
6	Kirsi Rauta	29022
7	Annemari Sandell	28275
8	Sinikka Keskitalo	26824
9	Tuija Toivonen	25028
10	Nina Chydenius	24764

Tämä tilasto ei ole mielekäs Vainion ja Richardssonin kohdalla, jotka luultavasti juoksisivat useita kilometrejä enemmän, tuskin kuitenkaan 50 km. (Vainion tulokset piti muuten laskea uusiksi, hän kun juoksi maratonin uuden SE:n päivää sen jälkeen kun olin taulukot laskenut valmiiksi…)


Lopuksi vielä ennätysluettelo lajeittain niiltä osin, kun vertailua on mielekästä tehdä:

11 s
Miehet maailma	Wayde van Niekerk	409
Miehet Suomi	Juha Pyy	295
Naiset maailma	Shericka Jackson	219
Naiset Suomi	-
12 s
Miehet maailma	Emmanuel Korir	554
Miehet Suomi	Mikael Söderman	475
Naiset maailma	Marita Koch	403
Naiset Suomi	Mona-Lisa Pursiainen	265
13 s
Miehet maailma	Sebastian Coe	902
Miehet Suomi	Ari Suhonen	789
Naiset maailma	Jarmila Kratochvilova	520
Naiset Suomi	Riitta Salin	419
14 s
Miehet maailma	Jakob Ingebrigtsen	1737
Miehet Suomi	Pekka Vasala	1179
Naiset maailma	Jarmila Kratochvilova	744
Naiset Suomi	Satu Jääskeläinen	487
15 s
Miehet maailma	Daniel Komen	3978
Miehet Suomi	Ari Paunonen	2028
Naiset maailma	Faith Kipyegon	1093
Naiset Suomi	Sara Lappalainen	823
16 s
Miehet maailma	Jacob Kiplimo	12079
Miehet Suomi	Lasse Virén	5298
Naiset maailma	Faith Kipyegon	2424
Naiset Suomi	Sara Lappalainen	1349
17 s
Miehet maailma	Kelvin Kiptum	31880
Miehet Suomi	Martti Vainio	11602
Naiset maailma	Beatrice Chebet	6295
Naiset Suomi	Nathalie Blomqvist	2731
18 s
Miehet maailma	Kelvin Kiptum	44405
Miehet Suomi	Pekka Päivärinta	26696
Naiset maailma	Letensebet Gidey	21943
Naiset Suomi	Nathalie Blomqvist	5754

Syy siihen, miksi tämänlaatuisia kilpailuja ei järjestetä, on ilmeinen. Urheilijoiden erot tuloksissa muodostuvat jopa maailman huipulla todella suuriksi, puhumattakaan sitten erosta kansalliseen tasoon. Esimerkiksi 15 sekunnin kisa olisi miehissä maailman huipulle mielekäs, mikäli hän olisi 5000 metrin juoksija, kun taas kansallisen tason urheilijan pitäisi olla samassa kisassa 800 metrin juoksija. Vastaavat sanat voidaan todeta naisten 17 sekunnin kisasta.

He kaatuivat saappaat jalassa

Joka kerran kun lehdessä kirjoitetaan Cooperin testistä , kommenttiosiosta löytyvät ne samat liioittelutarinat, yleensä armeijaversioina.

Tyypillisessä tarinassa heppu kertoo, miten hän lähti varovasti liikkeelle ja veteli sellaista kolmentonnin tahtia ensimmäiset kymmenen minuuttia. Kun voimia tuntui olevan vielä reilusti jäljellä, niin sitten viimeisen kahden minuutin aikana hurja loppukiri ja tulos oli kolme ja puoli tonnia.
Niinpä. Kolmen tonnin tahti Cooperissa tarkoittaa tasaista 250 metrin minuuttivauhtia. Kymmenessä minuutissa tällä tahdilla ollaan 2500 metrin kohdalla. Sitten kahden minuutin loppukiri ja tulos 3500 metriä. Eli viimeisen kahden minuutin aikana on hilppaistu kilometri. Mikä on aika hyvä saavutus ottaen huomioon että tonnin ME on Noah Ngenyn nimissä oleva 2.11,96. Tosin hänellä ei ollut etunaan lentävää lähtöä eikä 2500 metrin alkuverryttelyä.

Toinen inttilegenda on Cooperin juokseminen kumisaappaat jalassa, jolloin tulos on yleensä luokkaa 3400 metriä. Tämä on itse asiassa täysin mahdollinen suoritus. Luultavasti kuka tahansa Kalevankisatasoinen kestävyysjuoksija tekisi tempun, kunhan ei nyt kovin hölskyvät saappaat kohdalle osuisi. Taannoin keskustelin aiheesta kaverini kanssa ja kerroin suunnilleen tähän tyyliin:

- Noilla keskustelupalstoilla väitetään aina että "juoksin intissä Cooperissa 3600 metriä kumpparit jalassa". Tosiasia kuitenkin on, että kolmetonniakin Cooperissa on kova temppu ja viidensadan metrin parannus tuloksessa on taivaan suuruinen millä tahansa lähtötasolla. Vaikka minä kovakuntoinen kaveri olinkin - ja olen ikäisekseni vieläkin vaikka vauhti onkin hidastunut roimasti - niin en minä sentään tuommoisia väittäisi.
- Jaa. No paljonkos sinä sitten armeijassa vedit Cooperissa?

- No, sehän juostiin useita kertoja. En nyt halua parhailla kehuskella. Huonoin tulos oli 3200, mutta se tuli juostua tosiaan kumpparit jalassa.
- Nyt kyllä kusetat. Et varmana vetänyt kumppareilla.

- Okei, en koko matkaa. Vaihdoin puolivälissä lenkkarit jalkaan.
- Siis väität että kuuden minuutin kohdalla vaihdoit vielä jalkineita ja juoksit silti 3200?

- Eikun viiden minuutin kohdalla.
- Eihän se ole puoliväli!

- Joo mutta kun minä myöhästyin kaksi minuuttia lähdöstä. Silloin jäi vain kymmenen minuuttia aikaa juosta koko kuupperi ja puolet siitä on viisi minuuttia. Siksi sanoin että puolivälissä.
- No hitto. Ja jalkineidenvaihtoon kului vielä aikaa.

- Eipä juuri. Pakko oli pysähtyä joka tapauksessa kun maha oli kuralla enkä viitsinyt housuihin paskoa, siitä kun sai kuntsarin vain vartiossa. Nyt olisi saanut ainoastaan rättivääpelin vihat niskaansa. Samalla kun poikkesin huussissa niin siinäpä pystyi pruikkiessa vaihtamaan jalkineet.
- Oli silti aika kova temppu, vetää 3200 kymmenessä minuutissa, välillä paskalla käyden ja puolet matkasta kumppareissa.

- Kuulostaa kovemmalta kun oikeasti on. Ei ne kumpparit nyt hirmuisesti juoksuvauhtia hidasta. Enemmän suksista oli haittaa.
- Siis hiihtocooperi... no joo, kyllähän hyvällä kelillä hiihtää pidemmälle kuin juoksee, jopa niillä armeijan hikilaudoilla.

- Hyvällä kelillä joo. Olisi varmaan tullut lähelle neljäätonnia. Mutta kun oli heinäkuu niin ei oikein luistanut. Lipsunut ei kyllä pätkääkään, eli sitä en voi syyttää huonosta tuloksesta.
- Just joo. Tuota taustaa vastaan ei mikään ihme että vaihdoit puolivälissä lenkkareihin. Tuskin olisi mennyt edes kolmetonnia rikki jos olisit sukset jalassa juossut.

- Päinvastoin. Varmana olisi mennyt kolme ja puoli tonnia, jos en olisi hermoillut turhaan ja vetänyt vain raa'asti loppun jalkineita vaihtamatta. Meinaan kun intin saappaissa on se kantaura vaan lenkkareissa ei. Piru vie kun ei meinannut loppumatkalla sukset pysyä jaloissa sitten millään.
- Mutta pysyi kuitenkin. Hyvä ettei varusteet pettäneet.

- Sukset kesti jalassa joo. Mutta muu varustus petti. Huomasin siinä kahdeksan minuutin kohdalla että kaasunaamari fuskaa.
- Kaasunaamari???

- Joo, meillä juostiin cooperi sikanasset päässä. Oli talvikaasusuojeluharjoitus. Älä kysy mitä järkeä oli pitää sitä heinäkuussa. Armeijan meininki, sinähän tiedät.
- Niinpä tietysti. Mutta et sinä voi huonosta tuloksesta kaasunaamarin fuskaamista syyttää. Paremminhan sitä saa hengitettyä kun fuskaa.

- Periaattessa joo. Vaan kun olen melko varma että se fuskaus alkoi vasta siinä vaiheessa kun kiireessä vaihdoin niitä lenkkareita jalkaan ja satuin repäisemään naamaria. Eli siitä ehti olla hyötyä vain minuutin ajan.
- Miten niin? Viisi minuuttiahan sulle jäi lenkkarit jalassa juoksua?

- Minähän sanoin että huomasin kahdeksan minuutin kohdalla että kaasunaamari fuskaa. Mistäs luulit minun sen huomanneen? Meidän hullu yliluti heitti baanalle kyynelkaasukranaatin testatakseen onko naamarit tiiviisti. Piru vie että ne viimeiset neljä minuuttia otti koville vetää kun vesi vaan valui silmistä ja yskitti niin helvetisti. Viimeisen neljänsadan metrin loppukirikin jäi niukasti yli minuutin, säälittävää.
- Nopeastihan siitä kyynelkaasupilven läpi selviää, mutta ymmärrän kyllä että vaikutus kestää...

- Jaa nopeasti? Ei niissä oloissa. Arvaa että oli jälkeenpäin kasarmilla tuulettaminen että saatiin kyynelkaasut ulos.
- Ulos... ette kai te Cooperia missään urheiluhallissa juosseet?

- No ei tietenkään. Minähän sanoin että kasarmilla. Pitkin komppanian käytävää, viidenkymmenen metrin suoraa edestakaisin.
- Siis koko komppania sillä kapealla käytävällä???

- Ei nyt sentään. Vain minä ja pari muuta. Muut juoksivat ulkona.
- Jaahas. Mitäs te olitte törttöilleet kun tuolla lailla simputettiin.

- Muista en tiedä mutta minä en mitään. Olin vain aamulla tuntenut oloni vähän huteraksi ja kävin otilla. Tyrkkäsivät kuumemittarin kainaloon ja se näytti 37,4. Harmillista, 37,5 olisi ollut veepeen karsintaraja. Nyt tuli vain VUP.
- Eli vapautus ulkopalveluksesta...

- Tietenkin, ja sen takia me juostiin sisällä. Kyllä armeijan touhuissa nyt joku tolkku olla pitää.

Kympin äijät

Joskus taannoin mieleen juolahti uusi tapa tilastoida urheilusuorituksia. Entäpä jos maailmanennätys ei olisikaan yksittäinen paras tulos vaan useamman tuloksen, esimerkiksi kymmenen uran parhaan, keskiarvo? Tai vähintäänkin että maailmanennätyksiä olisi kahdenlaisia: yksittäisten huipputulosten ennätys (eli nykyinen tapa) ja sen rinnalla se uran kymmenen parhaan tuloksen keskiarvo? Samalla voisi myös normaalin "kaikkien aikojen tilaston" rinnalle pistää "kaikkien aikojen tilaston" keskiarvojen mukaisessa järjestyksessä.

Idea tällaiseen tilastointiin tuli joukkuelajeista. Siellähän esimerkiksi yhden kauden ennätykset ja koko uran ennätykset rankataan yhtä arvokkaiksi suorituksiksi. Miksei yleisurheilussa voisi toimia samoin? Otsikoitavaakin tulisi useammin, kun keskiarvo-ME:tä hallussaan pitävä saisi sitä parannettua jo sillä, että tekisi kaikkien aikojen kymmenenneksi parhaan tuloksensa.

Toisena vaihtoehtona pohdin sitä, että ennätys laskettaisiin kunkin kauden parhaan henkilökohtaisen tuloksen mukaan. Kymmenen parasta kautta. Tämä olisi kuitenkin vielä epäoikeudenmukaisempaa, sillä päästäkseen listoille urheilijan tulisi käytännössä olla vähintään 25-vuotias - ja tällöinkin se kymmenes tulos olisi 16-vuotiaana tehty. Plus sitten se tosiasia, että monella maailmanhuipullakaan ei välttämättä edes uran päättyessä ole tulosta kymmeneltä eri vuodelta. Tämän takia päätin pitäytyä alkuperäisessä ideassa kymmenen parhaan tuloksen keskiarvosta.

Pienenä ongelmana tässä on lähinnä pitkillä juoksumatkoilla esiintyvä erikoisuus. Kaikki huiput eivät välttämättä ole saaneet kymmentä tulosta kyseisellä matkalla kasaan. Esimerkiksi tähän syksyyn asti maratonin ME:tä hallussaan pitänyt Dennis Kimetto on toistaiseksi juossut vasta kuusi maratonia loppuun eikä saisi siksi edes tulosta kymmenen parhaan keskiarvoja laskiessa.

Asiaahan piti ilman muuta kokeilla. Valitsin testattavaksi lajiksi miesten 10 000 metriä ja tein sen huvin vuoksi hieman perusteellisempaan tapaan. Tilastopajasta löytyivät jokaisen urheilijan profiilista kymmenen parhaan tuloksen keskiarvot. Vanhempien urheilijoiden tapauksissa nämä eivät ole aivan täydellisiä, sillä joitakin tuloksia puuttuu. Tämän huomaa esimerkiksi siitä, että vanhemmilla suomalaisurheilijoilla Tilastopajan kansainvälisen osion tilastot ovat vaillinaisempia kuin kotimaisen puolen. Melkoisen luotettaviin tilastoihin tietokannan avulla kuitenkin pääsee.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta 10 000 metrin juoksijaa kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Kenenisa Bekele	ETH	26.39,263
2	Haile Gebrselassie	ETH	26.44.444
3	Sileshi Sihine	ETH	26.56,265
4	Zersenay Tadese	ERI	27.02,599
5	Paul Tanui	KEN	27.03,136
6	Paul Tergat	KEN	27.03,630
7	Mo Farah	GBR	27.04,379
8	Bedan Muchiri	KEN	27.04,440
9	Moses Masai	KEN	27.10,707
10	Boniface Kiprop	UGA	27.12,030
11	Abdullah Ahmad Hassan	QAT	27.12,447
12	Martin Mathathi	KEN	27.13,182
13	Josphat Muchiri	KEN	27.14,072
14	Gebregziabher Gebremariam	ETH	27.14,103
15	Galen Rupp	USA	27.14,187
16	Ibrahim Jeilan	ETH	27.15,266
17	Imane Merga	ETH	27.15,951
18	Gideon Ngatuny	KEN	27.19,476
19	John Cheryuiot Korir	KEN	27.22,771
20	Charles Kamathi	KEN	27.24,648
21	John Thuo	KEN	27.24.400
22	Bernard Kipyego	KEN	27.25,691
23	Emmanuel Bett	KEN	27.25,855
24	Assefa Metzegebu	ETH	27.26,414
25	Salah Hissou	MAR	27.26,645
26	Simon Maina	KEN	27.26,800
27	Micah Kogo	KEN	27.29,112
28	Mark Bett	KEN	27.29,232
29	Paul Koech	KEN	27.30,087
30	Arturo Barrios	MEX	27.30,101
31	Julius Gitahi	KEN	27.30,765
32	Aloys Nizigama	BDI	27.30,780
33	Edward Waweru	KEN	27.31,627
34	Fernando Mamede	POR	27.31,712
35	Salvatore Antibo	ITA	27.31,962
36	Richard Chelimo	KEN	27.32,304
37	Khalid Skah	MAR	27.32,565
38	Samuel Wanjiru	KEN	27.34,395
39	Josephat Menjo	KEN	27.34,862
40	Abede Dinkesa	ETH	27.36,980
41	Abdi Abdirahman	USA	27.37,411
42	Moses Mosop	KEN	27.38,240
43	Sammy Kipketer	KEN	27.38,466
44	John Kariuki	KEN	27.38,469
45	Carlos Lopes	POR	27.38,809
46	Jose Rios	ESP	27.40,274
47	Meb Keflezighi	UGA	27.40,474
48	Domingos Castro	POR	27.40,498
49	Rodgers Chumo	KEN	27.40,760
50	Jonathan Ndiku	KEN	27.41,639
51	William Sitonik	KEN	27.41,769
52	Mark Nenow	USA	27.41,942
53	Moses Tanui	KEN	27.42,585
54	Hendrick Ramaala	RSA	27.42,854
55	Henry Rono	KEN	27.42,973
56	Hansjörg Kunze	GER	27.43,163
57	Josphat Bett	KEN	27.43,405
58	Dathan Ritzenhein	USA	27.43,668
59	Patrick Mwaka	KEN	27.44,538
60	Patrick Ivuti	KEN	27.44,708
61	Geoffrey Kirur	KEN	27.44,832
62	Alberto Salazar	USA	27.44.832
63	Francesco Panetta	ITA	27.45,710
64	Antonio Pinto	POR	27.45,907
65	Jose Manuel Martinez	ESP	27.46,024
66	Mathias Ntawulikura	RWA	27.46,041
67	Mohammed Ahmed	CAN	27.46,160
68	Werner Schildhauer	GER	27.46,821
69	Martti Vainio	FIN	27.47,046
70	Kamiel Maase	NED	27.47,128
71	Teklemariam Medhin Meldeslasie	ERI	27.47,537
72	Lucas Rotich	KEN	27.47,564
73	Paul Kuira	KEN	27.48,458
74	Girma Tola	ETH	27.49,427
75	Titus Mbishei	KEN	27.49,523
76	Timothy Toroitich	UGA	27.49,545
77	Mark Kiptoo	KEN	27.49,667
78	Fabiano Joseph Naasi	TAN	27.50,505
79	Brendan Foster	GBR	27.50,540
80	Alberto Cova	ITA	27.50,765
81	Mekubo Mogusu	KEN	27.50,801
82	Addis Abebe	ETH	27.51,108
83	Jean-Louis Prianon	FRA	27.51,657
84	Toshinari Takaoka	JPN	27.52,068
85	Bernard Kimani	KEN	27.52,093
86	Stephen Mokoka	RSA	27.53,245
87	Habte Jifar	ETH	27.53,285
88	Benjamin Maiyo	KEN	27.53,593
89	Tsuyoshi Ugachi	JPN	27.53,754
90	John Yoda Msuri	TAN	27.53,895
91	Shadrack Kipchirchir	KEN	27.54,293
92	Polat Kemboi Arikan	TUR	27.54,452
93	Alejandro Gomez	FRA	27.54,584
94	Jeff Schiebler	CAN	27.54,619
95	Samuel Chelanga	KEN	27.54,627
96	Wilberforce Taleli	KEN	27.54,840
97	Yuki Sato	JPN	27.55,321
98	Mathew Kisorio	KEN	27.55,380
99	Alan Culpepper	USA	27.56,777
100	Lasse Virén	FIN	27.56,779

Tätä listaa kannattaa tietysti verrata kaikkien aikojen parhaiden tulosten listaan. Katsotaanpa esimerkiksi keskiarvolistan kymmenen parhaan juoksijan sijoitus siinä yksittäisen tuloksen - eli normaalissa - kaikkien aikojen listassa. Nimet keskiarvolistan mukaisessa järjestyksessä, edessä oleva numero ilmaisee sijoituksen kaikkien aikojen tilastossa:

1	Kenenisa Bekele	ETH	26.39,263
2	Haile Gebrselassie	ETH	26.44.444
11	Sileshi Sihine	ETH	26.56,265
8	Zersenay Tadese	ERI	27.02,599
22	Paul Tanui	KEN	27.03,136
3	Paul Tergat	KEN	27.03,630
16	Mo Farah	GBR	27.04,379
32	Bedan Muchiri	KEN	27.04,440
20	Moses Masai	KEN	27.10,707
12	Boniface Kiprop	UGA	27.12,030

Kärkikaksikko on sama molemmissa listoissa, mutta sen jälkeen tuleekin yllätyksiä. "Normitilastossa" vasta sijalla 11 oleva Sileshi Sihine on keskiarvon mukaan luokiteltuna kolmantena. Kovimman nousun tekee sijalta 32 Bedan Muchiri keskiarvotilaston kahdeksanneksi. Kymmenen parhaan joukossa molemmissa tilastoissa on vain neljä samaa nimeä. Puuttuvat miehet ovat keskiarvotilastoissa sijoilla (suluissa sijoitus "normitilastossa"):
11. (10.) Abdullah Ahmad Hassan, 25. (9.) Salah Hissou, 27. (6.) Micah Kogo, 29. (7.) Paul Koech, 40. (5.) Abebe Dinkesa, - (4.) Nicholas Kemboi.
Kaikkien aikojen tilastonelonen Nicholas Kemboi ei pääse edes listalle, koska on juossut vain kahdeksan kymppiä koko urallaan. Nyt 34-vuotiaan Kemboin pitäisi juosta kymppi kahdesti keskiarvolla 29.21,66 päästäkseen sadan parhaan joukkoon. Jäänee tekemättä, koska Kemboi on viimeksi kilpaillut kolme vuotta sitten.

Entisistä ME-miehistä Gebrselassie, Tergat ja Hissou olivatkin jo kymppilistalla. William Sigei ja Yobes Ondieki eivät koskaan juosseet kymmentä kymppiä. Richard Chelimo on sijalla 36 (kaikkien aikojen tilastossa 83), Arturo Barrios 30 (84), Fernando Mamede 34 (105), Henry Rono 55 (161), Samson Kimobwalla ja Dave Bedfordilla ei löydy kymmentä kymppiä tilastoista, vaikka luultavasti jälkimmäinen ainakin sen verran niitä juoksi.

Suomalaisia listalla on kaksi. Martti Vainio on sijalla 69 (kaikkien aikojen tilastossa 238) ja Lasse Virén (entinen ME-mies hänkin, kuten edellisessä kappaleessa mainitut) viimeisenä eli sijalla 100 (331). Nämä lukemat kertovat omalta osaltaan karua kieltä siitä, että ennen ratakymppejä juostiin paljon useammin.

Suomen kaikkien aikojen sata parasta 10 000 metrin juoksijaa kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Martti Vainio	27.48,935
2	Lasse Virén	27.56,779
3	Pekka Päivärinta	28.15,565
4	Seppo Tuominen	28.19,723
5	Kaarlo Maaninka	28.19.027
6	Risto Ulmala	28.20,045
7	Seppo Nikkari	28.29,511
8	Håkan Spik	28.36,430
9	Janne Holmén	28.39,230
10	Harri Hänninen	28.40,066
11	Vesa Kähkölä	28.41,966
12	Tapio Kantanen	28.43,536
13	Esa Liedes	28.43,859
14	Martti Kiilholma	28.44,578
15	Aarno Ristimäki	28.48,215
16	Rauno Mattila	28.52,540
17	Hannu Okkola	28.52,634
18	Seppo Liuttu	28.52,890
19	Matti Valkonen	28.53,146
20	Pertti Tiainen	28.54,238
21	Esko Lipsonen	28.54,830
22	Seppo Matela	28.54,968
23	Tommy Ekblom	28.54,998
24	Reino Paukkonen	28.57,211
25	Risto Ala-Korpi	28.58,140
26	Pasi Mattila	28.59,926
27	Matti Räsänen	29,15,043
28	Jukka Vähä-Vahe	29,43,339
29	Santtu Mäkinen	29.01,047
30	Mikko Ala-Leppilampi	29.02,880
31	Jussi Utriainen	29.04,505
32	Max Holmnäs	29.04,823
33	Juhani Holopainen	29.15,525
34	Raimo Hämynen	29.15,950
35	Henrik Sandström	29.16,046
36	Esa Tikkanen	29.19,496
37	Ismo Toukonen	29.20,815
38	Jukka Tammisuo	29.25,002
39	Arttu Vattulainen	29.26,240
40	Juuso Rainio	29.27,114
41	Simo Wannas	29.28,806
42	Olof Salmi	29.28,924
43	Lasse Orimus	29.33,054
44	Jouko Kuha	29.33,940
45	Niilo Kemppe	29.34,609
46	Per-Ole Holmnäs	29.35,301
47	Tuomo Keski-Ojala	29.35,912
48	Matti Salonen	29.38,265
49	Jarkko Järvenpää	29.38,371
50	Paavo Leiviskä	29.38,540
51	Mårten Boström	29.41,510
52	Tuomas Jokinen	29.42,065
53	Pekka Tiihonen	29.45,900
54	Matti Vuorenmaa	29.47,860
55	Jorma Sippola	29.47,984
56	Erkki Rantala	29.49,500
57	Jukka Valkama	29.53,604
58	Veli-Matti Ranta	29.53,996
59	Viljo Heino	29.54,480
60	Arto Isomäki	29.56,069
61	Arto Määttä	29.56,247
62	Hannu Posti	29.59,000
63	Markku Kuronen	29.59,491
64	Henri Manninen	29.59,872
65	Eero Tuomaala	30.00,080
66	Petri Kuusinen	30.01,867
67	Arto Satumäki	30.02,953
68	Urho Julin	30.03,140
69	Erkki Sairanen	30.04,280
70	Göran Björkgren	30.05,039
71	Kari Suominen	30.06,098
72	Ilmari Taipale	30.07,220
73	Kalevi Tikka	30.07,414
74	Eino Oksanen	30.07,900
75	Jorma Virtanen	30.08,130
76	Timo Mahlamäki	30.08,540
77	Heikki Lehti	30.09,725
78	Erkki Koskinen	30.10,280
79	Jukka Toivola	30.11,470
80	Seppo Helenius	30.13,960
81	Raimo Tikka	30.14,400
82	Jaakko Maimonen	30.14,541
83	Paavo Pystynen	30.14,900
84	Aarne Ahlbom	30.14,980
85	Eino Lammi	30.15,590
86	Simo Saloranta	30.17,080
87	Jarmo Kujala	30.17,369
88	Ilpo Jousimaa	30.18,467
89	Oiva Jussi	30.18,810
90	Esko Huttunen	30.20,360
91	Tuure Paksuniemi	30.21,356
92	Taisto Teräväinen	30.24,420
93	Eino Orava	30.25,720
94	Miika Takala	30.26,859
95	Ensio Lehtonen	30.26,961
96	Jari Lepistö	30.27,934
97	Teppo Jalonen	30.28,084
98	Pasi Jeremejeff	30.29,762
99	Ari Vehkaoja	30.30,976
100	Jussi Virtanen	30.32,241

Verrataan myös tätä listaa kaikkien aikojen parhaiden tulosten listaan. Keskiarvolistan kymmenen parhaan juoksijan sijoitus siinä yksittäisen tuloksen - eli normaalissa - kaikkien aikojen listassa. Nimet keskiarvolistan mukaisessa järjestyksessä, edessä oleva numero ilmaisee sijoituksen kaikkien aikojen tilastossa:

1	Martti Vainio	27.48,935
2	Lasse Virén	27.56,779
6	Pekka Päivärinta	28.15,565
12	Seppo Tuominen	28.19,723
3	Kaarlo Maaninka	28.19.027
5	Risto Ulmala	28.20,045
13	Seppo Nikkari	28.29,511
10	Håkan Spik	28.36,430
11	Janne Holmén	28.39,230
7	Harri Hänninen	28.40,066

Kuten maailmantilastossakin, kaksi parasta ovat samat. Vaihtelua on kuitenkin vähemmän, sillä paras keskiarvotilastoon kymmenen listalle päässyt eli Seppo Nikkari on "normitilastonkin" kolmastoista. Samoja nimiä on molemmissa kymmenen parhaan tilastoissa seitsemän, kun maailmanlistalla oli vain neljä. Puuttuvista nimistä kaikkien aikojen tilastonelonen Juha Väätäinen ei juossut kymmentä kymppiä. Tilastokasi Lasse Orimus löytyy keskiarvotilastosta vasta sijalta 42 ja tilastoysi Seppo Liuttu sijalta 18.

Entisistä SE-miehistä tulikin mainittua jo Virén, Väätäinen ja Tuominen. Sitä aikaisemmista Jouko Kuha on keskiarvotilaston sijalla 43 (kaikkien aikojen tilastoissa 68), Mikko Ala-Leppilampi 30 (46), Erkki Rantala 55 (99), Viljo Heino 59 (112) ja Taisto Mäki jää niukasti pois sadan parhaan listalta keskiarvolla 30.36,660 (192). Paavo Nurmen kymmenen parhaan keskiarvo on vain pari sekuntia Mäkeä heikompi 30.38,670, vaikka sijoitus kaikkien aikojen listalla on selvästi alempi (256).

Nykyisistä aktiivijuoksijoista sadan parhaan joukkoon keskiarvolistalle pääsevät sijoille 39. Arttu Vattulainen, 49. Jarkko Järvenpää, 52. Tuomas Jokinen (joka ei kuitenkaan tänä vuonna kilpaillut), 64. Henri Manninen ja 94. Miika Takala.

Suomalaisen yleisurheilun taso 2018

Vuoden mäkitreenit on sitten tehty, kun on kuljettu ympäri Jyväskylää. Vuonna 2011 tein tutkimuksen, jossa vertailin Kalevan Kisojen tasoa kautta aikojen. Perinteiseen tapaan päivitän tilanteen lisäämällä mukaan tämänvuotiset kisat.

Vertailussa suoritetaan laskennalliset "maaottelut" kolmihenkisin joukkuein. Jokaisista Kalevan Kisoista on otettu jokaisesta normaaliin Ruotsi-maaottelun ohjelmaan kuuluvasta lajista (eli kaikki muut paitsi kävelyt ja moniottelut) kolme parasta suomalaista joukkueeseen. Sitten käydään läpi yksitellen ottelut kaikkien muiden vuosien Kalevan Kisojen vastaavaa joukkuetta vastaan. Jokainen laji, niin miehissä kuin naisissakin otetaan mukaan ja lasketaan pisteet Ruotsi-ottelun kaavalla eli 7-5-4-3-2-1 kaikissa niissä lajeissa, jotka ovat olleet molempien verrattavien vuosien KK-ohjelmassa. Tarkemman selvityksen käytetystä metodista ja laskentaohjelmasta voi käydä lukemassa alkuperäisestä tutkimuksesta.

Koska tänä vuonna kyseessä olivat 111. Kalevan Kisat, se tuottaa 110 ottelua jokaiselle "joukkueelle". Tämänvuotiset kisat voittavat näistä otteluista 84 ja häviävät 26. Kaiken kaikkiaan kyseessä olivat historian 27. kovatasoisimmat kisat. Viimevuotisen notkahduksen (2017 oli vasta kaikkien aikojen 39. kovatasoisimmat kisat) jälkeen palattiin nousulinjalle. 2010-luku on ollut selvästi nousujohteista. Tämänvuotiset kisat olivat vuosikymmenen toiseksi kovimmat, taulukossa niiden edellä ovat vain vuoden 2016 kisat yhtä monella voitolla mutta paremmalla lajipistesaldolla. Näiden keskinäisen ottelun tämänvuotiset kisat voittavat pistein 398-394, mutta ristiinpelaamisen takia molemmat saavuttavat yhtä monta otteluvoittoa.

Kovimmillaan taso on ollut 80- ja 90-luvuilla. Kaikkien aikojen kovimmat kisat ovat olleet 1988 ja 1998, jotka molemmat ottavat 108 voittoa eli häviävät kaksille kisoille. "Ristiinpelaamisen" takia ne ovat kuitenkin taulukon kärjessä, 1988 ensin sijoitettuna koska sen kokonaispiste-ero on parempi. Se myös voittaa näiden vuosien keskinäisen ottelun pistein 348-334.

Tämänvuotiset kisat voittavat kaikki menneet kisat keskinäisissä otteluissa vuoteen 1981 asti, joille ne häviävät. Sen jälkeen tulee tappioita aina vuoteen 2007 asti, paitsi 1986 ja 2004 voitetaan. Vuodesta 2008 alkaen tulee pelkkiä voittoja.

Kun vertaa tämänvuotisia kisoja aiempiin Jyväskylässä järjestettyihin kisoihin, saldo on seuraava:
1950 kaatuu murskaluvuin 384-166.
1965 ei ole juuri sen tasaisempaa, 392-202.
1974 eli legendaarinen Rooman EM-kisojen kaikkien aikojen menestysvuosi (Suomi otti kymmenen mitalia, 4-1-5) häviää 343,5-294,5.
1992 tulee sitten selvä tappio, 307,5-396,5.
2006 tulee myös tappio, 374-418.

"Kehnoa" tasoa moitittaessa on osattava suhteuttaa, että suomalaisen yleisurheilun taso on maailman mittakaavassa kovempi kuin millään muulla edes jollain lailla vakavasti otettavalla lajilla. Hiihto ja jääkiekkoa harjoitetaan vain muutamassa maassa. Minkään globaalin yksilölajin Suomen taso ei yllä edes lähelle yleisurheilua. Globaaleista joukkuelajeista yleisurheilu on tasossa edellä kovasti hehkutettuja lentopalloa ja koripalloa - Suomen yleisurheilumaajoukkue on maailmanlistalla korkeammalla kuin kumpikaan näistä. Jalkapallon tasosta ei kannata puhua edes samana päivänä. Yleisurheilussa ainoa asukasluvultaan Suomea pienempi maa, jolle luultavasti häviäisimme maaottelussa, on Jamaika - tosin Norja hengittää jo niskaan. Kun suhteuttaa väkilukuun (suomalaisia on vähemmän kuin yksi tuhannesta ihmisestä), meidän pitäisi saada MM- tai olympiamitali keskimäärin joka kahdeksansista kisoista. EM-tasolle suhteutettuna lukema on hieman alle yksi mitali per kisat. Mikä onkin Berliinissä suunnilleen odotettavissa oleva taso.


Muutamia yksittäisiä havaintoja kisoista.

Niina Kelo, 38 v, oli jälleen mukana. Kalevan Kisoissa 21. kertaa, ensimmäinen kerta oli vuonna 1995 vasta 15-vuotiaana ja sen jälkeen vain vuodet 1997, 1999 ja 2016 ovat jääneet väliin. Osanotto seitsemään eri lajiin! Kenttälajeista kokematta jäivät vain korkeus, seiväs ja moukari. Tällä kertaa mukana kuulassa (yhdeksäs) ja kiekossa (kahdestoista). Kiekkokarsinnan aikana totesin, että nyt Niinakin ehtii hyvin urheilla, kun Tero pääsi lapsenvahdiksi. Ja eikös tämä hyväkäs ilmesty saman tien melkein nenän eteen kahden lapsen kanssa.

Naisten seipäässä Minna Nikkanen on voittanut yksitoista SM-kultaa, niistä yhdeksän viimeistä peräkkäin. Rima on korkeudessa 440. Minna Nikkanen on pudottanut kolmesti, Wilma Murto valmistautuu viimeiseen yritykseensä. Muut ovat jo pudonneet pelistä. Nikkanen johtaa kilpailua, koska hänellä on yksi pudotus vähemmän kuin Murrolla. Murto menee yli. Kuningatar on kuollut, eläköön kuningatar! Kun paineet ovat ohi, Murto osoittaa olevansa kruunun arvoinen. Rima korkeuteen 455 ja ensimmäisellä yli, sitten vielä 460 toisella.

Miesten pika-aidat. Elmo Lakka runnoo pari aitaa nurin, mutta menee silti omaan ennätykseensä 13,67. Maaliin tultuaan kaivelee housuistaan jonkin esineen, menee katsomon reunalle ja polvistuu. Tyttöystävä vastaa ilmeisesti myöntävästi. Onnea nuorelle parille! Seuraavana päivänä kuuluttaja toteaa: "Katsomosta on löydetty kultasormus, tuntomerkkejä vastaan voi kysellä kansliasta. Toivottavasti ei Elmo Lakan..."

Naisten pika-aidoissa karsittiin EM-kisoihin pääsijät neljästä halukkaasta. Nezirin seuraksi pääsivät Annimari Korte ja Reetta Hurske. Korte kilpaili seuraavalla viikolla Ruotsin Karlstadissa ja julkaisi karun kuvan verryttelyolosuhteista. Todeten samalla asiallisesti, ettei ymmärrä Kalevan Kisoissa esitettyä kritiikkiä huonosta verryttelyalueesta - se oli kuulemma parempi kuin missään kisassa Espanjassa. Itsekin olin kuullut pientä kritiikkiä Harjun kentän verryttelyalueesta - pieni, ei täysin tasaisella alueella ja rauhaton, koska oli kisatorin vieressä. Ihmetyttää mitä oikein odotettiin, kai nyt lähes kaikki ovat Jyväskylässä ennenkin kisoissa käyneet ja pitäisi tietää mitä odottaa.

Nuori korkeushyppääjä Ella Junnila säväytti Joensuun GP-kisassa parantamalla ennätystään reilusti ja hätyyttelemällä jo SE-lukemia. Kalevan Kisoissa hän oli paras suomalainen ja oli lähellä voittoakin Viroa edustavan Eleriin Haasin kompuroitua alemmissa korkeuksissa. Eniten huomiota herätti kuitenkin mainoskikka eli ihomaalaus sääressä. Myös äidillä (Ringa Ropo) oli katsomossa sama teksti. Tämä temppu herätti välittömästi kentänreunaparlamentissa pohdintaa siitä, mikä on mainoksen markkina-arvo. Parlamentin realistisiipi päätyi siihen loogiseen lopputulokseen, että mitä enemmän naisurheilijan sääressä on mainostilaa, sitä halvempia ovat mainosten hinnat. Temppu on tosin kansainvälisissä kisoissa kielletty, mikä taas herätti keskustelua siitä että entäpä sponsoritatuointi? Pitääkö peittää teipillä?

Kristiina Mäkelä yritti tosissaan SE-tulosta kolmiloikassa, mutta jäi omaan ennätykseensä kahdeksan sentin päähän. Sanoisin että Berliinissä SE todennäköisesti tulee ja se saattaa riittää miten pitkälle tahansa. Nyt kaksi parasta hyppyä kantoivat 14,31 ja 14,30 eikä kummassakaan ollut vielä täydellistä sähäkkyyttä. Tuuletkin olivat molemmissa lähes nollilla. Muistetaanpa että kolmiloikassa on yllätysperinteitä. SE:n omistaja Heli Koivula loikki Münchenissä 2002 lievästi sallitun ylittävään myötätuuleen huikean haamuhypyn 14,83 ja sai hopeaa. Vain 0,2 m/s vähemmän myötätuulta ja tulos olisi edelleen maailman kaikkien aikojen listalla sijalla 34.

Naisten kuulasta on pitkästä aikaa kerrottavana iloisia uutisia. Senja Mäkitörmä pukkasi 16,95, mitä pidemmälle yksikään suomalaisnainen ei ole tällä vuosituhannella työntänyt (1999 Anna Rauhala työnsi 17,04). Berliinin matkalippu tuli ja kentällä soitettiin puksuttavan junan ääni EM-rajan rikkouduttua toisella työnnöllä. Viimeisellä raja meni varmuuden vuoksi toistamiseen rikki tuloksella 16,62, mikä varmaan tarkoitti sitä että myös paluulippu kustannetaan. Tulos on Euroopan tämän kauden tilastoissa sijalla 33, joten matkaa huipulle on vielä. Tosin melkoinen osa edellä olevista ei ole kisoissa mukana siksi, että samasta maasta voi olla vain kolme edustajaa. Siitä huolimatta karsintaa pidemmälle pääseminen vaatii ennätysparannuksen.

Tapahtumaohjauksessa oli toivomisen varaa. Lajien aikataulua olisi pitänyt pohtia tarkemmin, niin että olisi vältytty huippuhetkien päällekkäisyyksiltä ja suvantokohdilta. Pahin tilanne oli lauantaina, kun samaan aikaan olivat käynnissä miesten pituuden, miesten seipään ja naisten keihään ratkaisuhetket. Sekavaa, markkinoinnin kannalta pitää jatkossa suunnitella paremmin.


Sitten kommentit kestävyysjuoksuista matka matkalta ja oman ennusteen kritiikki. Ennustekritiikissä on jätetty huomioitta ne, jotka eivät matkalle startanneet tai keskeyttivät.

M 800 m
Ennuste: Rinne - Teijula - Lampinen
Lopputulos: Teijula - Rinne - Lampinen
Arvoin pitkään kumminpäin kärkikaksikon laitan ja tietysti väärin. Lampinen oli ottanut kolme kertaa peräkkäin tuplan eli voittanut sekä 400 että 800. Ennen starttia oli melko varmaa, että tuplamestari nähdään nytkin, mutta kysymys kuuluikin onko se Rinne vai Teijula. Rinne oli voittanut tonnivitosen ja Teijula neljäsatasen. Taktiikka oli Teijulalla selvä: Rinteen selässä kiinni, teki tämä mitä tahansa. Vauhdinjako taisi jopa suosia Rinnettä, koska viimeiset 300 metriä pingottiin aivan urku auki. Teijula piti kuitenkin päänsä kylmänä eikä kerännyt yhtään turhaa lisämetriä viimeisessä kaarteessa, ohitti Haglundin ja Lampisen takasuoran lopussa lisäkiihdytyksellä eikä edes yrittänyt haastaa Rinnettä kaarteessa. Kuntopohja riitti ja Rinne hävisi loppusuoralla.

M 1500 m
Ennuste: Rinne - Sundell - Jantunen
Lopputulos: Rinne - Salonen - Jantunen
Sundell oli neljäs ja Salosen olin sijoittanut neljänneksi eli miehet vaihtoivat paikkaa keskenään. Ensimmäinen kierros hölkättiin semmoista 4300 metrin coopervauhtia, mutta sitten vauhti kiihtyi eli viime vuoden skandaalinpoikanen neljän minuutin ylityksellä ei sentään toistunut. Hitaanpuoleinen alku palveli parhaiten yllätyshopeaa ottanutta Salosta. Muuten juoksu meni kuten pitikin eli Rinne otti omansa. Harmi että Topi Raitanen jäi pois, silloin olisi saattanut mestarin nimi vaihtua.

M 5000 m
Ennuste: Vattulainen - Kekki - Piesanen
Lopputulos: Vattulainen - Saleva - Piesanen
Kekki oli neljäs ja Salevan olin sijoittanut neljänneksi eli miehet vaihtoivat paikkaa keskenään. Odotettu nelikko lähti melkein alussa irti ja yhtä odotetusti Vattulainen kohta nelikosta irti. Vattulaisesta en oikein tiedä pitäisikö olla optimisti vai pessimisti. Optimisti toteaisi, että mies on kehittynyt selvästi, tulokset ovat parantuneet jatkuvasti ja jos tämä tahti jatkuu, tiedä mitä tästä tulee. Pessimisti taas toteaisi, että miehen tekniikka on valtavan paljon parempi kuin muutaman vuoden takainen nylkytys ja siihen nähden tulosten olisi pitänyt parantua selvästi enemmän, mikäli tavoitellaan vitosella kolmentoista minuutin pintaa ja kympillä 27-alkuista tulosta. Mutta katsotaan. Lopussa Vattulaisella ei ollut mitään kiirettä, koska muut olivat jo jääneet ja niinpä 14 minuutin alitus jäi tällä kertaa väliin. Seuraava kolmikko pysyi yhtenäisenä, koska Piesanen ei saanut Salevaa ja Kekkiä putoamaan. Viimeisen kierroksen alkaessa peli oli selvä, Kekki vie kirillään hopeaa ja Saleva kukistaa Piesasen, ellei nyt aivan rajoille ole matkalla vedetty. Vaan eikös mitä, se olikin Saleva joka lähti takasuoralla kuin allekirjoittaneen paluumatkalla näkemä hirvi tienpientareelta. Kekillä ei ollut mitään sanottavaa edes loppusuoralla, Piesaselle pronssia. Muista juoksijoista kehotan painamaan mieleen nimen Mika Kotiranta. Viikko kisan jälkeen 18 vuotta täyttänyt joensuulainen omaa juoksijan raamit.

M 10 000 m
Ennuste: Piesanen - Kekki - Rauma
Lopputulos: Piesanen - Kekki - Manninen
Rauma oli neljäs ja Mannisen olin sijoittanut kuudenneksi. Meni täysin käsikirjoituksen mukaan. Piesanen ja Kekki lähtivät omille teilleen kahden kilometrin jälkeen. Sitten oli kyse enää siitä putoaako Kekki kyydistä vai ei. Seitsemän kierrosta ennen maalia Piesanen laittoi Kekin ns. "jojoon" ja eihän hän sitten siinä kestänyt. Taisi samalla juosta itseltään jalat alta vitoselle, jossa oli lopussa yllättävän vaisu aiempiin loppukiriesityksiinsä nähden. Voittomarginaalia kertyi lopulta noin 18 sekuntia.

M 3000 m esteet
Ennuste: Raitanen - Granberg - Tenhunen
Lopputulos: Raitanen - Granberg - Tenhunen
Tämä meni täsmälleen kuten pitikin. Kun kaksi viivalta poisjäänyttä unohdetaan, kärkikuusikko oli maalissa täsmälleen siinä järjestyksessä kuin olin ennustanut. Ilahduttavaa oli se, että Granberg pysyi yllättävän pitkään Raitasen kyydissä, tosin tämä ei aivan urku auki lasketellutkaan.

N 800 m
Ennuste: Kuivisto - Paunonen - Seppä
Lopputulos: Kuivisto - Julin - Paunonen
Seppä oli neljäs ja Julinin olin sijoittanut neljänneksi. Perjantain tonnivitosella ja lauantain alkuerissä Saija Sepän menosta näki, että nyt ei ole kaikki terävimmillään. Harvoin saa todistaa yhtä kaunista näkyä kuin Sara Kuiviston spurtti 600 metrin kohdalla. Ylväästi ja komeasti viimeiset 200 metriä ja alle EM-rajan. Tulevaisuuden toivot jäivät tällä kertaa peränpitäjiksi, 17-vuotias Jemina Forss oli viimeinen ja rohkeasti kärkinelikon kyytiin alussa lähtenyt 15-vuotias Alisa Virtanen toiseksi viimeinen.

N 1500 m
Ennuste: Kuivisto - Seppä - Tyni
Lopputulos: Kuivisto - Blomqvist - Tyni
Seppä oli neljäs ja Blomqvistin olin sijoittanut neljänneksi eli tytöt vaihtoivat keskenään paikkaa. Mäki ei mennyt ansaan ja lähtenyt vetämään kovaa, joten SE-haaveet jäivät toteutumatta. Tämä huomioiden kärkikaksikko Kuivisto-Mäki toimi kuten pitikin. Kyttäsivät toisiaan vuoroin rinnakkain ja vuoroin peräkkäin. Ja kuten odottaa sopikin, 450 metriä ennen maalia Mäki lähti ja Kuivisto perään. Sen jälkeen suunnilleen ainoa jännitysmomentti olikin se meneekö Kuivisto rinnalle ja ohi takasuoralla vai vasta loppusuoran auetessa. Vastaus oli jälkimmäinen ja kiihdytys vasta vähän ennen suoran puoliväliä, ilahduttavan helpon näköisesti. Jälkijoukosta ensimmäisenä maaliin tuli ilahduttavasti ja yllättäen viimeisen kierroksen sitä vetänyt vasta 17-vuotias Nathalie Blomqvist. Saija Seppä oli hämmästyttävän vaisu häviten loppusuoralla sekä Blomqvistille että Tynille.

N 5000 m
Ennuste: Rauma - Vainio - Tyni
Lopputulos: Rauma - Vainio - Tyni
Meni muuten kässärin mukaan, mutta elämänsä kuntoon päässyt Rauma pisti lopussa Tsekin Kristiina Mäen todella tiukille. Johanna Peiponen veti alussa tapansa mukaan, mutta tällä kertaa rauhallisempaa tahtia kuin normaalisti, mikä ennakoi odotettua lopputulosta hänen osaltaan. Aivan oikein, sijoitus oli maalissa vasta kymmenes. Paradoksaalisesti tekniikka naisella oli parempi kuin koskaan - ilmeisesti vammojen jälkeisessä heikommassa kunnossa hän ei jaksa juosta teknisesti yhtä huonosti kuin normaalisti. Reilun kierroksen jälkeen vetovuoroon tuli Alisa Vainio, joka yritti pudottaa muut vauhdilla, joka ei kuitenkaan kympin rasitusten jälkeen ollut tarkoitukseen riittävää. Rauma ja Mäki pysyivät kyydissä loppuun asti ja kaikki kolme vetivät välillä kärjessä. Toiseksi viimeisellä kierroksella Rauma näytti hieman jäävän, mutta Mäen täysin odotetusti lähtiessä 450 m ennen maalia Rauma tempaisikin itsensä takasuoran alkaessa askel askeleelta jääneen Vainion ohi ja seurasi Mäkeä reilun kymmenen metrin päässä aina loppusuoralle asti. Lopussa Rauma pääsi vain vajaan puolen sekunnin päähän Mäestä. Viidenneksi tuli vasta 17-vuotias Moona Korkealaakso, nimi mieleen. Juoksipa ennätyksensä myös muuan Suvi Selvenius, seitsemäs sija. Arvokisaedustaja jo Münchenissä 2002!

N 10 000 m
Ennuste: Vainio - Manninen - Peiponen
Lopputulos: Vainio - Manninen - Skräddar
Peiponen oli kuudes ja Skräddarin olin sijoittanut neljänneksi. Itse kisa oli harvinaisen tylsä. Vainio lähti heti ja Manninen kohta perässä. Edes Johanna Peiponen ei noudattanut normitapojaan ja painellut alussa hirmukyytiä. Tai tavallaan paineli, kuntoonsa nähden, eli oli ensin kolmantena ja hyytyi sitten. Alisan kisa tiivisti suorastaan täydellisesti hänen vahvuutensa ja heikkoutensa. Juoksijatyyppinä Alisa on teknisesti loistava ja hapenottokyky ei ole tältä planeetalta. Heikkous tuli näkyviin lopputuloksessa. Kaksitoista sekuntia yli EM-rajan. Jokaiselle kestävyysjuoksusta vähänkään ymmärtävälle oli Alisan juoksusta selvästi luettavissa, että tuon verran olisi ollut helposti napsaistavissa. Realistinen arvio soolojuoksulle noissa oloissa on 30 sekuntia kovempaa. En ollut pätkääkään yllättynyt, kun Alisa juoksun jälkeisessä haastattelussa totesi että antoi vain mennä eikä tiennyt väliaikoja. Se mitä hän ei sentään ilennyt sanoa oli ettei hän edes halunnut tietää. Alisan suurin heikkous on analyyttisyyden puute. Jos nyt suoraan sanotaan, niin mikäli Alisan kroppaan ruuvattaisiin melkein kenen tahansa muun suomalaisen naiskestävyysjuoksijan pää (alan miehet tietävät ketä tuo "melkein" tarkoitti), niin silloin mentäisiinkin kovaa. Hyvä puoli asiassa on se, että Alisa on vasta parikymppinen ja taktista osaamista pystyy kehittämään valtavasti. Se vain vaatii valmiuden ja asenteen osaamisen vastaanottoon. Viikkoa myöhemmin Alisalle järjestettiin uusi yritys EM-rajan rikkomiseen Lappeenrannassa Laura Mannisen hoidellessa jäniksen hommia. Kalevan Kisojen rasitus ja helle olivat kuitenkin liikaa ja vaikka aika paranikin viidellä sekunnilla, jäivät EM-kisat tällä kertaa haaveeksi.

N 3000 m esteet
Ennuste: Richardsson - Eriksson - Snäll
Lopputulos: Richardsson - Eriksson - Snäll
Kässärivaihtoehdoista toteutui sitten se, jossa Camilla lähtee vetämään Sandraa EM-rajaan. Siis ensimmäisen kierroksen lönkyttelyn jälkeen. Vaan eihän siitä mitään tullut. Camilla juoksi kyllä kuten piti, mutta Sandra ei pysynyt kyydissä. Sandra oli ottanut esteistä kahden vuoden sapattivapaan ja kunnon piti olla hanskassa, sillä ennätykset olivat paukkuneet sekä ali- että ylimatkoilla. Sapattivapaa ei kuitenkaan ollut pelastanut estetekniikkaa. Satuin valitettavasti olemaan hyvin sijoittunut eli juuri erään kuivaesteen kohdalla. Silmiin sattui. Sandran sipsutus ennen estettä oli yhtä hirvittävää kuin ennenkin. Päähän uponnut motorinen malli ei vain muutu. Nyt on nähty tarpeeksi. Sandran on luovuttava esteistä. Tekniikkaa ei enää voi saada kuntoon, sitä on monta vuotta yritetty ja Sandra ei yksinkertaisesti osaa lukea esteitä. Oikea matka on 5000 metriä. 1500 metrille ei nopeus riitä ja 10 000 metriä lienee liikaa askeleelle. Jos ja kun kuntopohja riittää, Sandran tekniikalla vitonen kulkee kovaa. Sandra yritti rajaa vielä Ruotsin Karlstadissa, mutta jäi reilun kahdeksan sekunnin päähän. Sitten hän taisi vihdoin ottaa lusikan kauniisti käteen, kun lähti yrittämään tonnivitosen EM-rajaa Lapinlahdella - tosin liian kovan alkuvauhdin takia turhaan. Seuraaviin EM-kisoihin on kaksi vuotta aikaa. Siellä Sandra on halutessaan todella kova luu vitosella. Tässä kisassa Sandra tajusi, ettei tästä mitään tule. Viimeinen kierros vei 90 sekuntia. Eroa Camillaan oli maalissa yli 30 sekuntia, kun taas pronssimitalisti Astrid Snälliin alle 10 sekuntia. Camillan meno näytti ihan hyvältä, mutta hänen perusnopeudellaan ei esteiden maailman tai luultavasti edes Euroopan huipulle ole asiaa. Katsotaan parin vuoden kuluttua, miltä meno näyttää kympillä. Kunhan nyt selvitään siitä toiseksi viimeisellä vesiesteellä tulleesta telaluun murtumasta, joka torppasi tämänkertaisen EM-reissun. Pronssimitalisti Astrid Snäll täyttää loppuvuodesta vasta 19 vuotta ja hänestä tulee luultavasti arvokisatason juoksija lähivuosina. Muista juoksijoista kannattaa painaa mieleen nimi Lotta Mäkinen, ellei se jo mielessä ole. 17-vuotias jyväskyläläinen oli neljäs ja saavutuksen arvoa korostaa se, että viime kausi meni vamman takia enemmän tai vähemmän plörinäksi.

Yhteenveto ennusteiden osuvuudesta:
Mestareista meni oikein 9/10. Ainoastaan miesten 800 oli väärin, siinä kärkikaksikko meni toisinpäin.
Kaiken kaikkiaan ennustin mitalistien nimistä 24/30 oikein. Sama tulos kuin viimeksi. Tällä kertaa kuitenkin muilta osin parempi, sillä viime vuonna mestareista meni oikein vain 7/10. Kolmessa lajissa kärkikolmikko oli napakymppi. Yhdessä muussa lajissa kaksi mitalistia vaihtoi keskenään paikkaa ja kolmas oli oikealla paikalla. Kärkikolmikkoennusteissa tuli siis kolme täysosumaa + yksi nimet oikein, kun viime vuonna saldo oli 2 + 2. Niissä kuudessa muussa lajissa, joissa kärkikolmikkoa en saanut oikein, kaksi kolmesta mitalistista oli oikein ja se kolmas mitalille ennustettu oli viidessä tapauksessa neljäs ja kerran kuudes. Tällä kertaa ne kuusi "yllätysmitalistia" oli sijoitettu neljänneksi viidessä tapauksessa ja kerran kuudenneksi.

KK-ennakko 2018

Tänä vuonna Kalevan Kisoihin matkaavat ottavat suunnaksi Suomen Ateenan. Paikkakunnan huonommin tunteville suosittelemme tutustumisen aloittamista katsomalla videon Kalevauva.fi -yhtyeen kappaleesta Jyväskylä:



Tällä kertaa pahoittelen jo etukäteen, että kaiken järjen mukaan ennakkokaavailut eivät mene yhtä osuvasti putkeen kuin aiempina vuosina. En nimittäin ole ehtinyt paneutua kaikkiin lajeihin yhtä huolella kuin aiemmin, koska viime viikko meni sattuneesta syystä muissa kiireissä Nääsvillessä. Tuhansittain porukkaa eri kulttuureista ja 148 maasta. Kaikki toimi kuin rasvattu, mikä osoitti että monikulttuurisuuskin voi toimia. Kunhan valikoidaan paikalle sopivat yksilöt mistä tahansa kulttuurista. Tämä "vertaisharha" onkin useimmiten selitys sille, että jotkut muuten ihan täysjärkiset uskovat kaikkien kulttuurien olevan samanarvoisia. Tampereellakin ihmisiä yhdisti se, että kaikki olivat saman urheilukulttuurin edustajia ja osasivat yleisurheiluun kuuluvan koodin mukaisesti käyttäytyä sivistyneellä tavalla. Jos kohtaa esimerkiksi työelämässään kansainvälistä porukkaa samalta alalta, joutuu väistämättä "vertaisharhan" uhriksi. Kulttuurien erot paljastuvat vasta sitten, kun saa kelpo läpileikkauksen kaikenlaisista ihmisistä. Ymmärrän hyvin, miksi kulttuuriväki saattaa ihan oikeasti uskoa kokemustensa perusteella monikulttuurin toimivan. Kokonaan toisen kuvan saa sitten, kun keskustelee poliisien tai terveyskeskuslääkärien kanssa.

Mutta asiaan. Entiseen tapaan jokaiselta matkalta (800 - 10 000 m) on listattu kahdeksan parasta suomalaista mitalillesijoittumistodennäköisyyden mukaisessa järjestyksessä. Lajin nimen jälkeen kerrotaan suluissa osanottajien määrä ja kilpailuaikataulu. Ilman järjestysnumeroa kursiivilla merkittynä ovat ne juoksijat, joiden arvelen ilmoittautumisestaan huolimatta jäävän pois, mutta mukana ollessaan olisivat kyseisellä sijoituksella kaavailuissa. Nimen perässä olevista kahdesta luvusta ensimmäinen kertoo ilmoittautuneiden keskinäisen sijoituksen tämän kauden tilastoissa ja jälkimmäinen ennätysten mukaisen järjestyksen. Kahdeksan rankatun lisäksi jokaiseen lajiin on tarvittaessa otettu "Muita"-osio, johon pääsevät kaikki ne jotka ovat jommassakummassa tilastossa kahdeksan joukossa tai muuten yllätysvalmiita. Kaikissa luvuissa ja kaavailuissa mukana vain Suomea edustavat Suomen kansalaiset.

M 800 m (24, alkuerät la 10.45, finaali su 15.15)
Rinteen ja Teijulan yhteenotot ovat tällä kaudella päättyneet 2-1. Muuten sijoittaisin Teijulan ykköseksi, mutta Joensuussa miesten esitysten ero oli sen verran vakuuttava, että veikataan nyt näinpäin. Jos Jaakko Laakso on mukana ja terveenä, saattaa sotkea muuten selvältä vaikuttavaa mitalikolmikkoa.
1. Joonas Rinne (1,4)
2. Markus Teijula (2,3)
3. Ville Lampinen (3,2)
Jaakko Laakso (24,1)
4. Tuomo Salonen (6,5)
5. Simon Haglund (4,7)
6. Julius Uutela (5,8)
7. Antton Launto (7,10)
8. Panu Jantunen (12,6)
Niko Viljola (8,12)

M 1500 m (16, pe 19.50)
Kärkikaksikosta ei pitäisi olla epäselvyyttä. Noin periaatteessa. Mutta tonnivitonen on aina arvoitus, etenkin jos alku juostaan samanlaista 3700 metrin hölkkäcoopervauhtia kuin viime vuonna. Ja ennakkosuosikkikaksikon olisi voinut laittaa yhtä olemattomin perustein myös keskenään toiseen järjestykseen.
1. Topi Raitanen (1,4)
2. Joonas Rinne (2,5)
3. Samu Mikkonen (-,6)
4. Tommi Sundell (4,2)
5. Panu Jantunen (8,3)
6. Tuomo Salonen (-,7)
7. Ilari Piipponen (9,1)
8. Martti Siikaluoma (3,8)
Eero Saleva (6,9), Antton Launto (7,10), Jiri Karjalainen (12,13), Wilho Hautala (11,15)

M 5000 m (14, la 18.50)
Ykkössuosikista ei ole epäselvyyttä. Muiden mahdollisuudet voittoon piilevät Kekin tapauksessa taktiikkajuoksussa ja loppukirissä ja muissa tapauksissa Vattulaisen vatsassa, joka petti viime vuonna kesken kympin kisan.
1. Arttu Vattulainen (1,1)
2. Ossi Kekki (3,2)
3. Jaakko Piesanen (2,3)
4. Eero Saleva (4,4)
5. Martti Siikaluoma (5,5)
6. Aki Nummela (14,6)
7. Mika Kotiranta (6,10)
8. Matti Rauma (7,8)
Victor Lövdal (10,9), Leevi Keronen (8,11), Miika Takala (11,7)

M 10 000 m (17, to 20.05)
Parhaat ennätykset on kotiseuran kolmikolla Manninen-Nieminen-Takala, joka ei tällä kertaa ole todellakaan mikään ykkösketju. Manninen ei ole kilpaillut kertaakaan, Nieminen on kevään puolimaratonin SM-pronssin jälkeen juossut vain vitosen viiteentoista puoleen, Takalan vauhti on hiipunut ennätysajoista parilla minuutilla. Kun Vattulainen ei ole mukana, niin pöytä on katettu Piesaselle ja Kekille. Jos Kekki pysyy Piesasen kyydissä viimeiselle kierrokselle, hän vie mestaruuden.
1. Jaakko Piesanen (-,10)
2. Ossi Kekki (-,4)
3. Matti Rauma (-,8)
4. Martti Siikaluoma (-,14)
5. Jaakko Nieminen (-,2)
6. Aki Nummela (1,5)
7. Henri Manninen (-,1)
8. Samuli Huusko (-,12)
Ossi Peltoniemi (5,11), Niklas Wihlman (-,9), Miika Takala (2,3), Jukka Kero (3,7)

M 3000 m esteet (16, su 16.30)
Mitalikolmikon keskinäistä järjestystä ei muuttane mikään muu kuin vesihautaan hukkuminen. Jokaisen hepun taso on 10-15 sekuntia parempaansa jäljessä ja ero pistesijaporukkaan on sama. Huomionarvoista on vuoden 2006 pronssimitalisti Teppo Syrjälän kahdeskymmenes kerta KK-estekisassa. Ennätykseen on silti matkaa, 2015 viimeistä kertaa mukana ollut Mikko Virta kävi 23 KK-estekisaa.
1. Topi Raitanen (1,1)
2. Hannu Granberg (2,4)
3. Miika Tenhunen (3,5)
4. Wilho Hautala (5,8)
5. Aki Nummela (6,6)
6. Joonas Harjamäki (4,2)
7. Sami Maamela (8,9)
8. Otto Loukkalahti (-,7)
Kari Poutiainen (7,10), Teppo Syrjälä (12,3)


N 800 m (24, alkuerät la 11.05, finaali su 15.35)
Vaikka kärkinelikon järjestys on sama sekä ennätyksissä että kauden tuloksissa, on kasi herkkä matka jossa voi tapahtua mitä tahansa. No, melkein mitä tahansa. Kuiviston mestaruus on läpihuutojuttu. Paitsi että tämä on kuitenkin kasi. Kaksi mahdollisuutta sössiä ovat ne, että jää muiden kanssa samaan porukkaan ja kompuroi, toinen on se että lähteekin aivan liian kovaa ja hyytyy soolojuoksussa pahasti. Varsin epätodennäköisiä molemmat..
1. Sara Kuivisto (1,1)
2. Aino Paunonen (2,2)
3. Saija Seppä (3,3)
4. Jonna Julin (4,4)
5. Veera Perälä (5,8)
6. Jemina Forss (6,9)
Kirsi Pekkanen (-,5)
7. Maija Tukeva (8,11)
8. Alisa Virtanen (7,6)
Janette Niemi (11,10), Roosa Lahtinen (10,13), Veera Hakomäki (9,15), Maria Valtanen (23,7)

N 1500 m (13, pe 20.00)
Harvemmin saa sanoa tällaista Kalevan Kisojen kestävyysmatkojen yhteydessä, mutta nyt saa: on olemassa pieni mahdollisuus siihen, että nähdään Suomen ennätys. Ehkä 5-10 -prosenttinen, mutta kuitenkin. Sara Kuivisto on tällä kaudella juossut 800 metriä 2.02,94, mikä on reilut kaksi sekuntia SE:stä. Hän on sanonut, että rahkeita on parempaankin. Kestävyysjuoksijat ovat yleensä aika päteviä oman kuntonsa arvioijia. Sen sijaan he ovat usein huonoja arvioimaan parasta matkaansa. Sarakin kuvittelee yhä olevansa 800 metrin juoksija. Kuitenkin hän vetäisi tonnivitosen viikko sitten 4.08,96, joka on alle kolme sekuntia SE:stä. Jos ja kun tuokaan ei ollut nappijuoksu, niin SE:n syntymiseen ei tarvita muuta kuin nappijuoksu, hyvät olosuhteet ja Kristiina Mäen virhearvio. Tsekkiä edustava Mäki voi Kuiviston tapaan kuvitella tämän olevan 800 metrin juoksija. Kun taas Mäki itse on enempi 1500-5000 -hybridi, hän voi laskea pudottavansa Kuiviston matkavauhdilla. Tosiasiassa Mäen 300 metrin loppuveto olisi hänen paras aseensa, mutta virhearvio ja kova vauhti tuovat SE:n Kuiviston näppien ulottuville.
1. Sara Kuivisto (1,1)
2. Saija Seppä (3,3)
3. Kaisa Tyni (2,2)
4. Nathalie Blomqvist (4,5)
5. Ilona Välimäki (5,9)
6. Suvi Selvenius (6,4)
7. Linnea Harala (7,10)
8. Moona Latvala (8,11)
Mona Jäppinen (9,6)

N 5000 m (20, su 14.45)
Nyt. Olisi. Vihdoinkin. Aika. Janica on saanut Kalevan Kisoissa kymmenen mitalia, joista yksikään ei ole kultainen. Olisiko nyt aika, kun neiti Mäkelästä on tullut rouva Rauma? Ihan tiedoksi, että enkka alalla on 12 mitalia ilman kultaa, sen jakavat Martti Jukola ja Taina Kolkkala. Ikävä piirre asiassa on se, että virallista SM-kultaa tuskin tulee nytkään. Mukana matkalla on näet myös Tsekin kaksoiskansalainen Kristiina Mäki, joka on ensimmäisenä maalissa ellei ihmettä tapahdu. Kapuloita Janican rattaisiin heittävät myös kovasti kehittynyt Astrid Snäll, vammakierteestä toipuva Alisa Vainio ja tuomarineuvoston erikoisluvalla vanhojen näyttöjen perusteella mukaan päässyt Johanna Peiponen, jonka suoritustason ennustamiseen tunnetusti tarvitaan kristallipalloa, tarot-kortteja, kahvinporoista katsomista, Delfoin oraakkelia ja sammakon hieromista vastakarvaan.
1. Janica Rauma (1,3)
2. Astrid Snäll (-,6)
3. Alisa Vainio (-,2)
4. Kaisa Tyni (2,5)
5. Katarina Skräddar (3,9)
6. Johanna Peiponen (-,1)
7. Salla Laukkanen (4,12)
8. Suvi Selvenius (6,14)
Klaara Leponiemi (7,15), Moona Korkealaakso (-,8), Minna Syvälä (5,7), Laura Karkkulainen (-,10), Suvi Miettinen (11,4), Ilona Välimäki (8,13)

N 10 000 m (16, pe 18.35)
Alisa Vainio alkaa toipua vammoistaan ja vienee kympin ilman erityistä ongelmaa. Paitsi tietysti jos Johanna Peiponen onkin paremmassa kunnossa kuin luullaan, lähtee taas alussa kovaa, jolloin saatetaan nähdä vuoden 2015 kymppi uusintana. Eli Johanna ottaa irti, Alisa on muutaman kymmenen metrin päässä, alkaa puolimatkan paikkeilla ajaa pikkuhiljaa kiinni, on kannassa 8-9 km kohdalla ja murskaa kisan parin viimeisen kierroksen aikana. Peiposen ohella toinen tuomarineuvoston päätöksellä mukana oleva on Oona Kettunen, jota pidettiin muutama vuosi sitten Suomen kestävyysjuoksun suurimpana toivona. Vaan sitten kävi kuten ennustin ja nyt on oltu vammakierteessä telakalla. Jonka jälkeen tuli ilmoitus, että toistaiseksi painopisteenä on hiihto. Mikä onkin oikea valinta - jos menestystä hakee. Oona on hiihtäjänä sekä teknisesti että fyysisesti raakile. Juoksijana hän on paljon lähempänä huipputasoa. Ero on vain siinä, että juoksussa kilpailun taso on karkeasti arvioiden kaksikymmentä kertaa kovempaa kuin hiihdossa. Oona pääsee hiihtäjänä todennäköisesti Suomen maajoukkuetasolle, mikä tarkoittaa arvokisaedustusta. Juoksijana hän kehittyisi todennäköisesti Suomen parhaaksi, mikä ei vielä tarkoita sitä että pääsisi olympialaisiin. Siitä yksinkertaisesta syystä, että kilpailussa on mukana niin paljon enemmän populaatiota.
1. Alisa Vainio (1,2)
2. Laura Manninen (2,3)
3. Johanna Peiponen (-,1)
4. Katarina Skräddar (3,8)
5. Oona Kettunen (-,5)
6. Suvi Miettinen (-,6)
7. Mira Tuominen (4,4)
8. Laura Karkkulainen (-,11)
Minna Haka-Risku (3,7), Minna Syvälä (-,9), Tiina Föhr (6,12), Veera Mantere (7,13)

N 3000 m esteet (17, la 19.50)
Laitan ihan periaatteesta Camillan ennen Sandraa. Meinaan, jos Sandra voittaa ja ennustan sen, se ei olisi mikään temppu. Mutta jos käy niin että Camilla voittaakin Sandran ja olen ennustanut sen, saan gurun maineen. No, itseironia sikseen. Kaiken järjen mukaan Sandran pitäisi viedä tämä. Tälle kaudelle lähestymistapa on ollut mielenkiintoinen, ennätykset ovat paukkuneet 800 metrillä ja tiejuoksuissa. Tämä menetelmä on juuri se, jota olen peräänkuuluttanut Sandralle viimeiset viisi vuotta. Eli periaatteessa Sandra on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Mutta hän ei ole juossut esteitä kahteen vuoteen ja se on riskitekijä. Sillä välin Camilla on kehittynyt kovasti. Muistan, kun hän juoksi 2010 Kalevan Kisoissa esteitä 16-vuotiaana pikkulikkana. Ajattelin tuolloin ja vielä seuraavanakin vuonna, että näitä tulee ja menee. Vasta sitten alkoi asenne hiljalleen muuttua ja huomasin, että tuon hämäävän ulkokuoren alta on piilossa teräksinen tahto, joka parina viime vuonna on näkynyt. Tässä kisassa saattaa käydä kummin tahansa. Varmin mitalisija ennustettavaksi on pronssi, joka on korvamerkitty Astrid Snällille.
1. Camilla Richardsson (1,2)
2. Sandra Eriksson (-,1)
3. Astrid Snäll (2,3)
4. Salla Laukkanen (3,6)
5. Lotta Mäkinen (6,11)
6. Linnea Harala (4,9)
7. Oona-Mari Hakulinen (5,10)
8. Sofia Muinonen (8,7)
Sofie Lövdahl (-,4), Amanda Virtanen (7,12), Mira Tuominen (-,5), Pihla Hokkanen (11,8)