Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


tiistai 26. helmikuuta 2013

Sukuvika II

Tässä edellisen kirjoituksen jatko-osa. Vielä linkit tärkeimpiin lähteisiin, eli eri kuntien yleisimmät sukunimet ja Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu. Listauksissa käytetyt periaatteet on selitetty edellisessä osassa.


4. Kuntien nimistön omaleimaisuus

Suurimmat kunnat, joissa Korhonen ei ole 30 yleisimmän nimen joukossa. Lopussa kunnat, joissa Korhonen mahtuu listaan mutta ei ole suurempaa kuntaa, jossa se olisi alempana listalla:
Turku, 175582
Pori, 82528
Hämeenlinna, 66131
Vaasa, 58597
Seinäjoki, 56211
Salo, 54777
Kokkola, 45644
Rauma, 39747
Nokia, 30951
Kaarina, 30347
Raasepori, 28834
Kangasala, 28222
Sastamala, 24519
Raisio, 24147
Jämsä, 23167
Raahe, 22571
Tornio, 22487
Hollola, 21747
Hamina, 21570
Valkeakoski, 20542
---
Tampere, 209552, 25.
Espoo, 241565, 2.

Tilastoa hallitsevat länsisuomalaiset kunnat. Vastaavalla Virtanen-listalla ovat sitten itäsuomalaiset kunnat. Tein kyseisen listan järjestyksestä poikkeavana "ylimääräisenä" listana vertailun vuoksi.


Suurimmat kunnat, joissa Virtanen ei ole 30 yleisimmän nimen joukossa. Lopussa kunnat, joissa Virtanen mahtuu listaan mutta ei ole suurempaa kuntaa, jossa se olisi alempana listalla:
Oulu, 137061
Kuopio, 91959
Joensuu, 72433
Lappeenranta, 71740
Rovaniemi, 59353
Vaasa, 58597
Seinäjoki, 56211
Mikkeli, 48676
Kokkola, 45644
Kajaani, 38132
Imatra, 28899
Raasepori, 28834
Savonlinna, 27828
Varkaus, 23182
Tornio, 22487
Kemi, 22594
Raahe, 22571
Iisalmi, 22289
Siilinjärvi, 20769
Äänekoski, 20325
---
Tampere, 209552, 5.
Helsinki, 576632, 4.

Kuusi kaupunkia (Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Raasepori, Tornio ja Raahe) esiintyy sekä Korhonen- että Virtanen-puutoslistoilla. Maantieteellinen jakauma on selvä, Korhoset puuttuvat lounaasta, Virtaset idästä ja molemmat Pohjanmaalta.


Suurimmat kunnat, joissa kolme yleisintä (Korhonen, Virtanen ja Mäkinen) eivät ole 30 yleisimmän joukossa:
Kokkola, 45644
Raasepori, 28834
Tornio, 22487
Raahe, 22571
Pietarsaari, 19667
Haukipudas, 18371
Mustasaari, 18112
Kuusamo, 16775
Kurikka, 14749
Lapua, 14234
Ylivieska, 13803
Kalajoki, 12535
Liperi, 12056
Ilmajoki, 11680
Maarianhamina, 11005
Nivala, 10984
Pedersöre, 10757
Alajärvi, 10634
Kuhmo, 9798
Hanko, 9657
---
Kouvola, 88436, 6.
Oulu, 137061, 5.
Espoo, 241565, 2.

Pohjanmaalla ei ole kolmea yleisintä nimeä runsaasti. Yllätysvetona listalla itäsuomalainen Liperi.


Suurimmat kunnat, joissa kymmenestä koko maassa yleisimmästä nimestä yksikään ei ole listalla:
Raasepori, 28834
Tornio, 22487
Raahe, 22571
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Kuusamo, 16775
Ylivieska, 13803
Liperi, 12056
Maarianhamina, 11005
Nivala, 10984
Pedersöre, 10757
Närpiö, 9505
Kiuruvesi, 9400
Pudasjärvi, 9031
Ii, 9177
Kemijärvi, 8658
Haapajärvi, 7771
Outokumpu, 7551
Uusikaarlepyy, 7429
Kemiönsaari, 7303
---
Joensuu, 72433, 5.
Kuopio, 91956, 2.

Hyvin samanlainen lista kuin äsken, yli puolet kunnista samoja.


Suurimmat kunnat, joissa 30 koko maassa yleisimmästä nimestä yksikään ei ole listalla:
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Maarianhamina, 11005
Nivala, 10984
Pedersöre, 10757
Närpiö, 9505
Ii, 9177
Uusikaarlepyy, 7429
Inari, 6866
Kruunupyy, 6716
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Luoto, 4651
Vöyri-Maksamaa, 4470
Pello, 4114
Jomala, 3917
Simo, 3546
Lappajärvi, 3517
Tervola, 3476

Raasepori on samalla suurin kunta, jossa yleisin nimi ei ole 30 yleisimmän listalla.


Sadasta koko maassa yleisimmästä nimestä yleisimmän sijoitus kunnan listalla:
Nivala, 10984, min 31.
Oravainen, 2158, min 31.
Korsnäs, 2219, 26.
Ii, 9177, 25.
Luoto, 4651, 25.
Mustasaari, 18112, 23.
Sievi, 5307, 21.
Savitaipale, 4023. 19.
Lemi, 3059, 19.
Parikkala, 6007, 17.
Inari, 6866, 16.
Suomenniemi, 801, 15.
Lappajärvi, 3517, 14.
Enontekiö, 1915, 13.
Brändö, 518, min 12.
Inkoo, 5575, 11.
Rautjärvi, 4096, 11.
Utsjoki, 1322, 11.
Lestijärvi, 881, 11.
Geta, 456, min 10.
Kemijärvi, 8658, 10.
Kruunupyy, 6716, 10.
Ruokolahti, 5730, 10.
Töysä, 3235, 10.
Lapinjärvi, 2934, 10.
Hailuoto, 1028, 10.
---
Lapua, 14234, 5.
Savonlinna, 27828, 3.

Suomessa on kaksi kuntaa (Nivala ja Oravainen), joiden 30 yleisimmän nimen listalla yksikään ei ole koko maan sadan yleisimmän joukossa.


5. Muut kuin suomenkieliset nimet

Suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi on ruotsinkielinen:
Porvoo, 48227
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Närpiö, 9505
Kauniainen, 8545
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kristiinankaupunki, 7262
Kruunupyy, 6716
Siuntio, 5871
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Luoto, 4651

Listalla on aika monta kuntaa, joissa enemmistö on suomenkielinen, kuten Porvoo, Sipoo ja Hanko.


Suurimmat kunnat, joiden kolmen yleisimmän nimen joukossa on ruotsinkielinen:
Porvoo, 48227
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Närpiö, 9505
Kauniainen, 8545
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kristiinankaupunki, 7262
Kruunupyy, 6716
Siuntio, 5871
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Pyhtää, 5123

Sama lista kuin edellinen, paitsi viimeisenä olleen Luodon tilalla on Pyhtää. Toisin sanoen yleisimmiltä nimistöltään "sekavia" kuntia ei liiemmin ole.


Suurimmat kunnat, joiden kolme yleisintä nimeä on ruotsinkielisiä:
Porvoo, 48227
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Närpiö, 9505
Kauniainen, 8545
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kristiinankaupunki, 7262
Kruunupyy, 6716
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Luoto, 4651
Vöyri-Maksamaa, 4470

Lähes sama kuin edellinen lista; vain Siuntio ja Pyhtää ovat pudonneet pois.


Suurimmat kunnat, joiden kymmenen yleisimmän nimen joukossa on ruotsinkielinen:
Vaasa, 58597
Porvoo, 48227
Lohja, 39133
Kirkkonummi, 35981
Raasepori, 28834
Pietarsaari, 19667
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Närpiö, 9505
Karkkila, 9076
Kauniainen, 8545
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kristiinankaupunki, 7262
Kruunupyy, 6716


Suurimmat kunnat, joiden kymmenen yleisintä nimeä on ruotsinkielisiä:
Raasepori, 28834
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Länsi-Turunmaa, 15405
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Hanko, 9657
Uusikaarlepyy, 7429
Loviisa, 7381
Kemiönsaari, 7303
Kruunupyy, 6716
Inkoo, 5575
Maalahti, 5549
Luoto, 4651
Vöyri-Maksamaa, 4470
Jomala, 3917
Finström, 2483
Oravainen, 2158
Lemland, 1783
Saltvik, 1753


Suurimmat kunnat, joiden 30 yleisimmän nimen joukossa on ruotsinkielinen:
Espoo, 241565
Turku, 175582
Joensuu, 72433
Vaasa, 58597
Salo, 54777
Porvoo, 48227
Kokkola, 45644
Lohja, 39133
Tuusula, 36386
Kirkkonummi, 35981
Raasepori, 28834
Vihti, 27628
Hamina, 21570
Lempäälä, 19753
Pietarsaari, 19667
Naantali, 18391
Mustasaari, 18112
Sipoo, 17840
Kuusamo, 16775
Uusikaupunki, 15886


Suurimmat kunnat, joiden 30 yleisintä nimeä on ruotsinkielisiä. Jos 30 ei tule täyteen, lopussa oleva lukema ilmoittaa kuinka monta ruotsinkielistä nimeä on kärjessä ennen ensimmäistä suomenkielistä:
Raasepori, 28834
Mustasaari, 18112
Maarianhamina, 11005
Pedersöre, 10757
Uusikaarlepyy, 7429
Kruunupyy, 6716
Maalahti, 5549
Luoto, 4651
Jomala, 3917
Saltvik, 1753
Hammarland, 1440
Inkoo, 5575, 29
Oravainen, 2158, 29
Vöyri-Maksamaa, 4470, 28
Kemiönsaari, 7303, 23
Finström, 2483, 21
Lemland, 1783, 21
Hanko, 9657, 17
Loviisa, 7381, 17
Sund, 1031, min 16

Luultavasti pienissä ahvenanmaalaisissa kunnissa kaikki yleisimmät ovat ruotsinkielisiä, mutta nimillä on alle kymmenen kantajaa joten ne eivät näy tilastoissa.


Eniten ruotsinkielisiä nimiä listalla:
Raasepori, 28834, 30
Mustasaari, 18112, 30
Maarianhamina, 11005, 30
Pedersöre, 10757, 30
Uusikaarlepyy, 7429, 30
Kruunupyy, 6716, 30
Maalahti, 5549, 30
Luoto, 4651, 30
Jomala, 3917, 30
Saltvik, 1753, 30
Hammarland, 1440, 30
Inkoo, 5575, 29
Vöyri-Maksamaa, 4470, 29
Finström, 2483, 29
Oravainen, 2158, 29
Lemland, 1783, 29
Närpiö, 9505, 28
Kemiönsaari, 7303, 28
Sipoo, 17840, 27
Pietarsaari, 19667, 26
Hanko, 9657, 26
---
Vaasa, 58597, 5
Espoo, 241565, 1

Kuten edellisessäkin listassa, pienet ahvenanmaalaiskunnat luultavasti miehittäisivät kärkipaikat jos niistä olisi riittävät tiedot.


Saamenkielinen nimi korkeimmalla listalla:
Utsjoki, 1322, Guttorm, 1.
Inari, 6866, Magga, 8.
Inari, 6866, Sarre, 9.
Utsjoki, 1322, Pieski, 9.
Enontekiö, 1915, Magga, 11.
Inari, 6866, Saijets, 12.
Utsjoki, 1322, Nuorgam, 12.
Utsjoki, 1322, Vuolab, 17.
Enontekiö, 1915, Juuso, 18.
Utsjoki, 1322, Sarre, 19.
Enontekiö, 1915, Labba, 21.
Pello, 4114, Juuso, 22.
Inari, 6866, Paadar, 28.


Eniten saamenkielisiä nimiä listalla:
Utsjoki, 1322, 5
Inari, 6866, 4
Enontekiö, 1915, 3
Pello, 4114, 1

Mikä on saamenkielinen nimi? Monet nimet ovat saamelaisnimiä olematta silti saamenkielisiä. Juuso oli selvä rajatapaus, samoin Guttorm. Molemmat ovat käsittäkseni täysin saamelaistaustaisia eikä niitä esiinny muualla kuin Suomessa, joten olen laskenut ne tähän vaikka ne ovatkin ehkä alun perin suomen ja norjan kielestä saameen vääntyneitä. Vastaavasti Aikio on tyypillinen saamelaisnimi, mutta sitä on luullakseni sellaisillakin, joilla ei ole mitään saamelaistaustaa. Länsman esiintyy Suomessa kai vain saamelaisilla, mutta se voidaan katsoa kyllä ruotsin(tai norjan)kieliseksi, koska Länsmaneja on muuallakin Skandinaviassa - sori vaan, Angelin tytöt.


Muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset nimet listalla:
Lumparland, 384, englanti, Williams, 6.
Korsnäs, 2219, serbokroaatti, Bosnjakovic, 9.
Inari, 6866, venäjä, Fofanoff, 13.
Vaala, 3470, venäjä, Sumiloff, 15.
Närpiö, 9505, englanti, Wilson, 17.
Inari, 6866, venäjä, Semenoff, 19.
Lemland, 1783, englanti, Roberts, 22.
Utsjoki, 1322, norja, Porsanger, 22.
Varpaisjärvi, 2996, saksa, Heide, 23.
Siikajoki, 5759, vietnam, Siu, 26.
Myrskylä, 2010, englanti, Bruce, 26.
Inari, 6866, venäjä, Feodoroff, 27.
Kivijärvi, 1363, venäjä, Nikitin, 27.
Lapinlahti, 7559, saksa, Heide, 29.
Oravainen, 2158, vietnam, Tran, 30.

Inarin venäjänkieliset nimet ovat kolttasaamelaisten nimiä. Monissa nimissä on kyseenalaista, ovatko ne ruotsin- vai jonkin muun kielisiä. Raja pitäisi vetää nimen kantajien enemmistön taustan mukaan, mutta sitäpä ei niin vain kaiveta esiin.


6. nen-päätteisyys

Suomenkieliset kunnat, yleisimmän nen-päätteisen nimen sijoitus:
Lapua, 14234, min 31.
Nivala, 10984, min 31.
Teuva, 6077, min 31.
Lappajärvi, 3517, min 31.
Ylitornio, 4847, Törmänen, 24.
Ylivieska, 13803, Niskanen, 20.
Muonio, 2360, Nykänen, 18.
Vihanti, 3238, Rankinen, 17.
Karijoki, 1574, Pakkanen, 17.
Kaustinen, 4313, Kaustinen, 16.
Jalasjärvi, 8343, Saarinen, 15.
Ilmajoki, 11680, Mäkynen, 14.
Kolari, 3860, Hietanen, 14.
Pyhäjoki, 3353, Pehkonen, 13.
Töysä, 3235, Haapanen, 12.
Honkajoki, 1918, Mäkinen, 12.
Alajärvi, 10634, Pitkänen, 11.
Oulainen, 8047, Lahtinen, 11.
Haapavesi, 7493, Jantunen, 11.
Vimpeli, 3302, Mäkinen, 11.
Karvia, 2728, Koskinen, 11.
---
Kauhava, 17773, Mäkinen, 8.
Kouvola, 88436, Hämäläinen, 4.
Espoo, 241565, Korhonen, 2.

Pohjalaiset kunnat hallitsevat tätä tilastoa. Nen-päätteellä ei paljon juhlita, mutta silti on vain neljä suomenkielistä kuntaa, jossa ei 30 yleisimmän joukossa ole nen-päätteisiä nimiä.


Suomenkieliset kunnat, yleisimmän ei nen-päätteisen nimen sijoitus:
Jyväskylä, 128028, min 31.
Kuopio, 91956, min 31.
Varkaus, 23182, min 31.
Siilinjärvi, 20769, min 31.
Laukaa, 17763, min 31.
Nilsiä, 6505, min 31.
Juankoski, 5375, min 31.
Heinävesi, 4065, min 31.
Kaavi, 3457, min 31.
Lapinlahti, 7559, Heide, 29.
Polvijärvi, 4843, Kuikka, 28.
Rautavaara, 1949, Apell, 27.
Joroinen, 5476, Osmala, 25.
Liperi, 12056, Vänskä, 24.
Outokumpu, 7511, Surakka, 23.
Hankasalmi, 5526, Hintikka, 23.
Varpaisjärvi, 2996, Heide, 23.
Pieksämäki, 20340, Lappi, 22.
Kontiolahti, 13490, Puhakka, 22.
Nurmes, 8674, Puoskari, 22.
---
Tampere, 209552, Mäkelä, 6.
Helsinki, 576632, Laine, 3.

Yhdeksän kuntaa, joissa 30 yleisimmän joukossa on vain nen-päätteisiä. Kaikki listan kunnat ovat Savosta, Keski-Suomesta tai Pohjois-Karjalasta.


Eniten nen-päätteisiä nimiä 30 joukossa:
Jyväskylä, 128028, 30
Kuopio, 91956, 30
Varkaus, 23182, 30
Siilinjärvi, 20769, 30
Laukaa, 17763, 30
Nilsiä, 6505, 30
Juankoski, 5375, 30
Heinävesi, 4065, 30
Kaavi, 3457, 30
Leppävirta, 10760, 29
Suonenjoki, 7607, 29
Lapinlahti, 7559, 29
Juva, 7135, 29
Kerimäki, 5700, 29
Polvijärvi, 4843, 29
Rantasalmi, 4145, 29
Rautavaara, 1949, 29
Savonlinna, 27828, 28
Iisalmi, 22286, 28
Pieksämäki, 20340, 28
Äänekoski, 20325, 28
Liperi, 12056, 28
Kitee, 9477, 28
Kiuruvesi, 9400, 28
Muurame, 9178, 28
Nurmes, 8674, 28
Outokumpu, 7511, 28
Hankasalmi, 5526, 28
Varpaisjärvi, 2996, 28
Tuusniemi, 2877, 28
Tervo, 1750, 28
---
Vantaa, 195397, 24
Helsinki, 576632, 23

Ymmärrettävistä syistä melkein sama lista kuin edellinen.


Suomenkielinen kunta, vähiten nen-päätteisiä nimiä 30 joukossa:
Lapua, 14234, 0
Nivala, 10984, 0
Teuva, 6077, 0
Lappajärvi, 3517, 0
Seinäjoki, 56211, 1
Kauhava, 17773, 1
Ylivieska, 13803, 1
Ilmajoki, 11680, 1
Oulainen, 8047, 1
Kannus, 5745, 1
Vähäkyrö, 4732, 1
Vimpeli, 3302, 1
Karijoki, 1574, 1
Kurikka, 14749, 2
Jalasjärvi, 8343, 2
Sievi, 5307, 2
Ylitornio, 4847, 2
Kaustinen, 4313, 2
Pello, 4114, 2
Kolari, 3860, 2
Pyhäjoki, 3353, 2
Isojoki, 2458, 2
Honkajoki, 1918, 2

Hamina, 21570, 6
Kouvola, 88436, 14
Turku, 175582, 18
Tampere, 209552, 20
Espoo, 241565, 23

Mikäli vähiten nen-päätteisiä nimiä käsittelevään tilastoon otetaan myös suomalaisenemmistöiset kunnat (eli kunnat joissa on muukin virallinen kieli kuin suomi, mutta suomi on enemmistön kieli), listalle mahtuvat myös:
Inari, 6866, 1
Enontekiö, 1915, 1
Kokkola, 45644, 2

Mikäli vähiten nen-päätteisiä nimiä käsittelevään tilastoon otetaan myös ruotsalaisenemmistöiset kunnat, listalle mahtuvat myös (tällöin pääsyvaatimuksen rajaksi muuttuu nolla nen-päätteistä nimeä):
Raasepori, 28834, 0
Pietarsaari, 19667, 0
Mustasaari, 18112, 0
Maarianhamina, 11005, 0
Pedersöre, 10757, 0
Närpiö, 9505, 0
Uusikaarlepyy, 7429, 0
Kristiinankaupunki, 7262, 0
Kruunupyy, 6716, 0
Maalahti, 5549, 0
Luoto, 4651, 0
Jomala, 3917, 0
Korsnäs, 2219, 0
Oravainen, 2158, 0
Lemland, 1783, 0
Saltvik, 1753, 0
Hammarland, 1440, 0


7. Yksittäisen nimen ylivalta kunnassa

Kunnat, joissa yleisimmän nimen suhde toiseksi yleisimpään on suurin:
Kaavi, 3457, Räsänen - Mustonen, 3,24
Rautavaara, 1949, Korhonen - Korkalainen, 2,81
Polvijärvi, 4843, Tanskanen - Mutanen, 2,55
Merijärvi, 1187, Saukko - Ahonen, 2,37
Evijärvi, 2780, Kultalahti - Lassila, 2,36
Petäjävesi, 3887, Mäkinen - Ahonen, 2,35
Maaninka, 3855, Korhonen - Väisänen, 2,35
Sotkamo, 10719, Korhonen - Heikkinen, 2,00
Kontiolahti, 13490, Turunen - Kettunen, 1,97
Vieremä, 4062, Kauppinen - Huttunen, 1,95
Kinnula, 1852, Kinnunen - Pekkarinen, 1,94
Raasepori, 28834, Lindholm - Holmberg, 1,92
Taivalkoski, 4546, Tyni - Räisänen, 1,91
Lestijärvi, 881, Tuikka - Jokela, 1,91
Raahe, 22571, Mattila - Kinnunen, 1,90
Oravainen, 2158, Norrgård - Nygård, 1,90
Viitasaari, 7330, Paananen - Niskanen, 1,84
Nurmes, 8674, Korhonen - Tolvanen, 1,77
Sulkava, 3033, Hämäläinen - Partanen, 1,75
Kuusamo, 16775, Määttä - Karjalainen, 1,74
---
Lappeenranta, 71740, Hämäläinen - Vainikka, 1,62
Joensuu, 72433, Turunen - Hirvonen, 1,44
Jyväskylä, 128028, Nieminen - Mäkinen, 1,29
Oulu, 137061, Heikkinen - Karjalainen, 1,22
Tampere, 209552, Mäkinen - Nieminen, 1,15
Helsinki, 576632, Korhonen - Hämäläinen, 1,08

Eteläsuomalaiset kunnat loistavat poissaolollaan tässä tilastossa.


8. Kuntien ja maiden nimet sukuniminä

Kunnat, joissa 30 yleisimmän nimen joukossa on saman kunnan nimi:
Posio, 4020, 4.
Ranua, 4428, 12.
Koski, 2470, 12.
Taivalkoski, 4546, 14.
Kaustinen, 4313, 16.
Himanka on Kalajoen 12. yleisin ja Himanka kuuluu nykyään Kalajokeen.

Hämmentävän vaatimaton lista. Jostain syystä oman kunnan nimeä ei otettu sukunimeksi.


Yleisin toisen kunnan (myös entiset kunnat) nimi listalla:
Kauhajoki, 14379, Koivisto, 1.
Alajärvi, 10634, Joensuu, 1.
Karkkila, 9076, Salo, 1.
Ylitornio, 4847, Koivisto, 1.
Kuortane, 4019, Sippola, 1.
Karjalohja, 1481, Rautio, 1.
Pelkosenniemi, 1046, Pyhäjärvi, 1.
Kauhava, 17773, Lahti, 2.
Oulainen, 8047, Saari, 2.
Kerimäki, 5700, Nousiainen, 2.
Luumäki, 5179, Salmi, 2.
Ylitornio, 4847, Rautio, 2.
Toholampi, 3536, Jämsä, 2.
Seinäjoki, 56211, Saari, 3.
Isokyrö, 4991, Saari, 3.
Kaustinen, 4313, Paavola, 3.
Reisjärvi, 2990, Paavola, 3.
Muonio, 2360, Kuru, 3.
Kokkola, 45644, Salo, 4.
Kemi, 22594, Salmi, 4.
(Ruotsinkielinen nimi, Luoto, 4651, Grankulla, 1.)


Kunnat, jotka ovat niminä jossain kunnassa 30 yleisimmän joukossa (kunta, jossa kyseinen nimi on yleisin mainittu erikseen):
Heinola, Honkajoki, 1918, 11.
Hiitola, Merijärvi, 1187, 5.
Himanka, Kalajoki, 12535, 12.
Joensuu, Alajärvi, 10634, 1.
Jämsä, Toholampi, 3536, 2.
Järvenpää, Kiikoinen, 1294, 9.
Kaarlela, Nivala, 10984, 7.
Kankaanpää, Kauhava, 17773, 6.
Karhula, Suomenniemi, 801, 12.
Kaustinen, Kaustinen, 4313, 16.
Kaskinen, Vehmaa, 2445, 12.
Kinnula, Reisjärvi, 2990, 23.
Kittilä, Pyhäjoki, 3353, 12.
Koivisto, Ikaalinen, 7453 ja Lavia, 2086, 4.
Kolari, Leppävirta, 10760, 11.
Koski, Siikajoki, 5759, 6.
Kurikka, Hailuoto, 1028, 28.
Kuru, Muonio, 2360, 3.
Lahti, Kauhava, 17773, 2.
Laitila, Kärsämäki, 2970, 4.
Lammi, Lappajärvi, 3517, 6.
Lehtimäki, Laihia, 7692, 10.
Lappi, Lestijärvi, 881, 10.
Loppi, Ilmajoki, 11680, 30.
Luoto, Pyhäjoki, 3353, 9.
Maaninka, Posio, 4020, 21.
Marttila, Mynämäki, 8026, 8.
Nivala, Merijärvi, 1187, 27.
Nousiainen, Kerimäki, 5700, 2.
Nummi, Luvia, 3317, 5.
Paavola, Kaustinen, 4313 ja Reisjärvi, 2990, 3.
Piippola, Pello, 4114, 29.
Posio, Posio, 4020, 4.
Puumala, Kaustinen, 4313, 22.
Pyhäjärvi, Pelkosenniemi, 1046, 1.
Ranua, Ranua, 4428, 12.
Rauma, Kaustinen, 4313, 7.
Rautio, Karjalohja, 1481, 1.
Riihimäki, Perho, 3020, 7.
Räisälä, Reisjärvi, 2990, 20.
Saari, Oulainen, 8047, 2.
Salmi, Luumäki, 5179, 2.
Salo, Karkkila, 9076, 1.
Sippola, Kuortane, 4019, 1.
Soini, Laitila, 8470, 19.
Somero, Sievi, 5307, 11.
Sulkava, Ähtäri, 6620, 7.
Taivalkoski, Taivalkoski, 4546, 14.
Tammela, Kittilä, 6039, 23.
Tervo, Sotkamo, 10719, 9.
Toivakka, Kangasniemi, 6091, 27.
Vehkalahti, Haapajärvi, 7771, 13.
Viitasaari, Urjala, 5414, 5.
(Ruotsinkielinen nimi, Grankulla, Luoto, 4651, 1.)

Erikoinen ilmiö on se, että useimmat listan nimet muodostavat parivaljakon, jotka sijaitsevat täysin eri puolilla maata. Useimmat Suomen kunnat esiintyvät myös sukuniminä, mutta vain harvat niistä ovat missään niin yleisiä, että yltäisivät tälle listalle. On vain joitakin kuntia, joita ei ole sukuniminä, kuten jostain kumman syystä Kristiinankaupunki.


Maan nimi kunnan 30 yleisimmän joukossa:
Merijärvi, 1187, Tanska, 3.
Vehmaa, 2445, Suomi, 8.
Paimio, 10145, Suomi, 11.
Sauvo, 3027, Suomi, 12.
Kangasniemi, 6091, Saksa, 28.

Muita maiden nimiä sukuniminä ovat ainakin Ruotsi, Norja, Viro, Hollanti, Malta, Puola, Unkari, Turkki, Israel, Nepal, Laos, Kiina, Kuuba, Haiti, Peru, Kongo ja Mali. Togo on myös, mutta lienee japanilaistaustainen. Samoin Trinidad lienee latinotaustainen. Venäjä ja Oman ovat joskus olleet sukuniminä, mutta kaikki sennimiset ovat jo kuolleet. Hauskaa kyllä, Nauru-sukunimeä ei ole ollut kellään.


9. Sekalaisia havaintoja

Pohjoissavolaiset kunnat, joissa Korhonen ei mahdu 30 joukkoon: Kiuruvesi ja Tuusniemi.

Sukunimeä Hanko ei ole Suomessa kellään.

Heinäveden yleisin sukunimi on Luostarinen - kuinka sopivaa.

Hyrynsalmella kaksi yleisintä sukunimeä kattaa 32,34 %, kolme yleisintä 39,33 % ja kuusi yleisintä 50,04 % väestöstä.

Laihialla 30 yleisimmän joukossa on seitsemän muun kunnan nimeä: Lehtimäki, Koski, Kankaanpää, Salo, Lammi, Koivisto ja Saari.

Kannuksen neljästä yleisimmästä nimestä yleisinkin (Isohanni) on vain 268 ihmisellä koko maassa.

Kannuksen 30 yleisimmästä sukunimestä ainoa nen-päätteinen on Niemonen, joka on koko maassa vain 245 ihmisellä.

Karjalohjalla on 14 sukunimeä, joilla on kunnassa vähintään 10 kantajaa, mutta silti yleisintäkin on vain 13.

Kinnulan yleisin sukunimi on Kinnunen.

Kristiinankaupungissa suomenkielisiä nimiä on 30 joukossa vain seitsemän, mutta silti viisi niistä on koko maassa yleisempää kuin yleisin ruotsinkielinen listalla oleva (Eklund), joka on ruotsinkielisistä nimistä koko maassa vasta 16. yleisin.

Lapinjärvellä kolmesta yleisimmästä nimestä yleisinkin (Mickos) on vain 119 ihmisellä koko maassa.

Vaikka Loviisa on suomalaisenemmistöinen, kunnan yleisin suomenkielisin sukunimi (Korhonen) on vasta 17. yleisin nimi kunnassa.

Parkanon yleisin nimi on Niemi ja toiseksi yleisin Niemenmaa. Nieminen on viidentenä.

Savitaipaleen muuten harvinaisen nimistön "pilaa" 19. yleisin Mäkelä, joka on koko maassa kymmenen yleisimmän joukossa. Mikään muu listalla oleva nimi ei mahdu lähellekään 100 koko maassa yleisimmän joukkoa ja noin puolet kunnan 30 yleisimmästä nimestä on sellaisia, joilla on kullakin koko maassa alle 300 kantajaa.

Simon neljänneksi yleisin nimi on Simoska. Kymmenen yleisimmän joukossa ovat myös Alakärppä ja Ylikärppä. Mielikuvituksen puutetta osoittaa että koko maassa ei ole olemassa sukunimiä Keskikärppä tai Välikärppä.

Soinin 30 yleisimmän joukossa ei ole Soinia, mutta Vähäsoini on kahdeksas.

Sottungan 115 asukkaan joukossa ainoa nimi, joka esiintyy vähintään (itse asiassa tasan) 10 kertaa, on Pettersson.

Suomenniemen 12 yleisimmästä nimestä yleisinkin on koko maassa alle tuhannella ihmisellä.

Suomussalmi olisi ihanteellisin paikkakunta vastaanottokeskuksille, koska se on ainoa jonka 30 yleisimmän nimen joukossa on Kela.

Uuraisilla yleisin sukunimi on Flyktman, joka on ainoa ruotsinkielinen nimi kunnan 30 yleisimmän joukossa.


10. Sukunimet, jotka eivät ole missään kunnassa kovin yleisiä koko maan esiintymistiheyteensä nähden

Yleisimmät nimet, jotka eivät ole minkään kunnan yleisimpiä:
Koskinen, 17868
Tuominen, 12907
Jokinen, 12607
Savolainen, 11618
Lahtinen, 11543
Hiltunen, 10531
Väisänen, 10457
Pitkänen, 10193
Laakso, 9342
Lehto, 9317

Koskinen on koko maan kahdeksanneksi yleisin, mutta ei silti minkään kunnan yleisin. Neljässä kunnassa se on toisena. Listan nimet ovat Väisästä ja Pitkästä lukuun ottamatta tyypillisiä läntisiä nimiä.


Yleisimmät nimet, jotka eivät ole missään kunnassa kolmen yleisimmän nimen joukossa:
Pitkänen, 10193
Lehto, 9317
Seppänen, 7898
Halonen, 7469
Mikkonen, 7305
Oksanen, 7159
Peltola, 7147
Heiskanen, 7121
Vainio, 7038
Koski, 6864

Pitkänen on yleisimmilläänkin vasta kunnan seitsemänneksi yleisin, Nilsiässä.


Jokainen sadasta yleisimmästä nimestä on ainakin yhdessä kunnassa kymmenen yleisimmän listalla.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Sukuvika I

Kirjoittajan huomautus: Tämä on luultavasti kahjoin tekeleeni kautta aikojen - no, ehkä se tutkimus Kalevan Kisojen tasosta kautta aikojen oli samaa luokkaa. Lukijan ei kannata kuitenkaan huolestua mielenterveydestäni, olen tasan yhtä vinksahtanut kuin aina ennenkin. Tai ehkä juuri siksi kannattaakin huolestua.

Olen aina ollut kiinnostunut sukunimistä. Ne kertovat kantajastaan joskus yllättävän paljon. Olen asunut eri maakunnissa ja asuinpaikkakunnilla on ollut toisiinsa nähden erilainen nimimaailma. Esimerkiksi muuttaessani työn perässä edelliselle asuinpaikkakunnalleni törmäsin siellä sukunimeen, jollaista en ollut koskaan kuullut. Ja uudelleen samaan nimeen. Ja uudelleen. Tuntui että jos torille olisi pudottanut lentokoneesta tusinan verran tiiliskiviä, yksitoista niistä olisi osunut sennimistä päähän. Vasta silloin havahduin siihen, että joidenkin sukunimien esiintyminen vain tietyllä paikkakunnalla tai maakunnissa on Suomessa normaalia. Myöhemmin havaitsin myös, että normisuomalaista nimimaailmaa ei ole. Yksikään nimi ei ole tasaisen yleinen koko maassa. Suomen kaksi yleisintä sukunimeä ovat Korhonen ja Virtanen - Korhonen ohitti Virtasen pari vuotta sitten yleisyydessä. Jos ihminen elää Itä-Suomessa, voi olla että hän ei koskaan tapaa ainuttakaan Virtasta. Jos taas Länsi-Suomessa, Korhoset ovat täysin tuntemattomia. Ainoa edes jossain määrin tasaisesti koko maassa esiintyvä yleinen sukunimi taitaa olla Nieminen, koko maan neljänneksi yleisin nimi.

Nimimaailma on siis todella rikas ja paikallinen. Suomi on tässä suhteessa poikkeus, useimmissa muissa maissa nimiä esiintyy vähemmän ja ne ovat tasaisemmin levinneitä. Suomen yleisimmät nimet Korhonen ja Virtanen esiintyvät molemmat reilulla 0,4 %:lla väestöstä. Useimmissa muissa Euroopan maissa tuolla osuudella ei pääsisi lähellekään kärkeä. Tanskassa Jensen, Nielsen ja Hansen vievät kukin noin viiden prosentin osuuden. Saksassa, vaikka onkin suuri maa, Müllereitä on melkein prosentti. Espanjassa Suomen yleisimmät eivät mahtuisi prosenttiosuudellaan edes Top 20:een eikä Ruotsissa Top 10:een. Puhumattakaan nyt jostain Aasiasta. Koreassa useampi kuin joka viides asukas on Kim. Tai Vietnam, jossa 38,4 % populaatiosta kantaa sukunimeä Nguyen ja kymmenen yleisintä nimeä kattaa yli 80 % väestöstä. Mihin hittoon ne sukunimiä edes tarvitsevat, kun kaikki ovat samannimisiä?

Helsingin Sanomien kuukausiliite julkaisi pari vuotta sitten jutun suomalaisista sukunimistä. Sitä varten oli pyydetty Väestörekisterikeskukselta luettelo kunkin kunnan 30 yleisimmästä sukunimestä. Tietosuojan takia listoihin on otettu vain ne nimet, joilla on ollut kyseisessä kunnassa vähintään 10 kantajaa. Tämän takia pienten kuntien listoissa on vähemmän kuin 30 nimeä - raja kulkee kunnan nimistön erikoisuudesta riippuen noin 1500 asukkaan paikkeilla. Kyseessä oli Hesarilta todellinen kulttuuriteko. Kuntauudistuksen myötä tämä monimuotoisuus katoaa, joten oli viimeinen hetki toimia. Muutoksia on tapahtunut toki muuttoliikkeen ja joidenkin kuntauudistusten myötä jo aiemmin, esimerkiksi vuoden 2000 tilasto olisi mielenkiintoisempi, koska silloin kuntauudistuksia oli tapahtunut vain vähän. Jos jostakin löytyisi vastaava nimien yleisyystilasto vuodelle 1939, olisin onneni kukkuloilla. Sen jälkeen Stalin uudisti Suomen kuntakarttaa tuhoisuudella, jota paremmaksi on pistämässä ainoastaan Suomen kansalle yhtä tuhoisa kollegansa Katainen. Karjalan kuntien nimissä olisi taatusti runsaasti erikoisuuksia - sieltä oma sukunimenikin on lähtöisin, kantapaikkana kylä joka sijaitsee noin kilometrin päässä Tarton rauhan rajasta.

Tätä tilastoa käyttäen seuloin Suomen kuntien nimistöstä joitakin tilastotietoja eri kategorioista. Listoissa on käytetty seuraavia periaatteita:
A) Kunnan nimen jälkeen on sen asukasluku 1.1.2009 (lähde: Mitä-Missä-Milloin 2010)
B) Mainitun sukunimen kantajamäärä koko maassa on tarkistettu lähes reaaliaikaisesta VRK:n nimipalvelusta. Koska tietoja on haettu tämän vuoden puolella ja urakkaa kesti useita viikkoja, voi olla että jollakin sukunimellä esiintyy eri lukemia, koska lukumäärä tietysti vaihtuu koko ajan.
C) Jokaisessa listassa on mainittu 20 kärkikuntaa kyseisessä asiassa. Sen lisäksi monissa listoissa on lueteltu tyhjän rivin jälkeen ne kunnat, joita pienemmät/suuremmat (listan luonne määrää kumpi) kunnat ovat aina kyseistä kuntaa heikompia sijoitukseltaan.
D) On siis huomattava, että käytännön pakottamana lukumäärätietoja on kolmelta eri ajalta. Sukunimien yleisyys kunnissa on päivitetty tiedoston mukaan 15.6.2010. Kuntien asukaslukutiedot ovat päivämäärältä 1.1.2009, koska tämä oli käytettävissä olevista päivämääristä lähinnä. Noiden kahden päivämäärän välillä tehdyt muutamat kuntaliitokset on huomioitu laskemalla kyseisten kuntien asukasluvut yhteen. Lopuksi nimien lukumäärät koko maassa on haettu tammi-helmikuussa 2013. Ajankohdat ovat kuitenkin sen verran lähellä toisiaan, että merkittävää epätarkkuutta tuskin syntyy.
E) Listan jälkeen saattaa olla kyseiseen listaan liittyviä kursiivilla kirjoitettuja kommentteja.


1. Kunnan yleisin sukunimi

Suomen yleisin sukunimi on Korhonen. Se ei kuitenkaan yllä yleisimmäksi nimeksi kuin pienessä osassa kuntia. Asukasluvultaan suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi ei ole Korhonen:
Espoo, 241565, Laine
Tampere, 209552, Mäkinen
Vantaa, 195397, Hämäläinen
Turku, 175582, Virtanen
Oulu, 137061, Heikkinen
Jyväskylä, 128028, Nieminen
Lahti, 100080, Virtanen
Kuopio, 91956, Miettinen
Kouvola, 88436, Mäkelä
Pori, 82528, Virtanen
Joensuu, 72433, Turunen
Lappeenranta, 71740, Hämäläinen
Hämeenlinna, 66131, Virtanen
Rovaniemi, 59353, Karjalainen
Vaasa, 58597, Hakala
Seinäjoki, 56211, Mäkelä
Kotka, 54964, Hämäläinen
Salo, 54777, Virtanen
Mikkeli, 48676, Hämäläinen
Porvoo, 48227, Johansson

Lista on itse asiassa sama kuin suurimpien kaupunkien lista, ainoastaan Helsinki puuttuu.


Virtasia on melkein yhtä paljon kuin Korhosia ja kolmanneksi yleisin on Mäkinen, joka voittaa niukasti Niemisen. Suurimmat kunnat, joissa yleisin nimi ei ole yksikään kolmesta yleisimmästä:
Espoo, 241565, Laine
Vantaa, 195397, Hämäläinen
Oulu, 137061, Heikkinen
Jyväskylä, 128028, Nieminen
Kuopio, 91956, Miettinen
Kouvola, 88436, Mäkelä
Joensuu, 72433, Turunen
Lappeenranta, 71740, Hämäläinen
Rovaniemi, 59353, Karjalainen
Vaasa, 58597, Hakala
Seinäjoki, 56211, Mäkelä
Kotka, 54964, Hämäläinen
Mikkeli, 48676, Hämäläinen
Porvoo, 48227, Johansson
Kokkola, 45644, Niemi
Nurmijärvi, 39018, Laine
Kajaani, 38132, Heikkinen
Tuusula, 36386, Laine
Imatra, 28899, Hämäläinen
Raasepori, 28834, Lindholm

Edelliseltä listalta putoaa vain kuusi kaupunkia, viisi länsisuomalaista Virtanen-tyyppiä ja Tampere, Mäkinen.


Suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi ei ole Suomen kymmenen yleisimmän joukossa:
Kuopio, 91956, Miettinen
Joensuu, 72433, Turunen
Rovaniemi, 59353, Karjalainen
Vaasa, 58597, Hakala
Porvoo, 48227, Johansson
Kokkola, 45644, Niemi
Raasepori, 28834, Lindholm
Savonlinna, 27828, Kosonen
Varkaus, 23182, Koponen
Kemi, 22594, Kinnunen
Raahe, 22571, Mattila
Tornio, 22487, Keränen
Iisalmi, 22286, Lappalainen
Hamina, 21570, Toikka
Pieksämäki, 20340, Nykänen
Äänekoski, 20325, Liimatainen
Pietarsaari, 19667, Snellman
Haukipudas, 18371, Ojala
Mustasaari, 18112, Back
Sipoo, 17840, Lindqvist

Tässä välissä tapahtuu suurin muutos, vain seitsemän kuntaa edelliseltä listalta mahtuu mukaan.


Suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi ei ole Suomen 30 yleisimmän joukossa:
Kuopio, 91956, Miettinen
Vaasa, 58597, Hakala
Porvoo, 48227, Johansson
Raasepori, 28834, Lindholm
Savonlinna, 27828, Kosonen
Varkaus, 23182, Koponen
Tornio, 22487, Keränen
Iisalmi, 22286, Lappalainen
Hamina, 21570, Toikka
Pieksämäki, 20340, Nykänen
Äänekoski, 20325, Liimatainen
Pietarsaari, 19667, Snellman
Haukipudas, 18371, Ojala
Mustasaari, 18112, Back
Sipoo, 17840, Lindqvist
Kauhava, 17773, Luoma
Laukaa, 17763, Puttonen
Kuusamo, 16775, Määttä
Länsi-Turunmaa, 15405, Karlsson
Kurikka, 14749, Latvala

Hämmästyttävää, että edelliseltä listalta putoaa vain viisi.


Suurimmat kunnat, joiden yleisin nimi ei ole Suomen 100 yleisimmän joukossa:
Savonlinna, 27828, Kosonen
Tornio, 22487, Keränen
Hamina, 21570, Toikka
Pieksämäki, 20340, Nykänen
Äänekoski, 20325, Liimatainen
Pietarsaari, 19667, Snellman
Mustasaari, 18112, Back
Sipoo, 17840, Lindqvist
Kauhava, 17773, Luoma
Laukaa, 17763, Puttonen
Kuusamo, 16775, Määttä
Länsi-Turunmaa, 15405, Karlsson
Kurikka, 14749, Latvala
Lapua, 14234, Latvala
Ylivieska, 13803, Vähäkangas
Maarianhamina, 11005, Eriksson
Nivala, 10984, Tölli
Pedersöre, 10757, Snellman
Saarijärvi, 10730, Tarvainen
Alajärvi, 10634, Joensuu
Hanko, 9657, Österlund

Ei suuria muutoksia - vain kahdeksan edelliseltä listalta putoaa. Nimistön erikoisuudesta kertoo se, että Suomessa on peräti viisi yli 20 000 asukkaan kuntaa, joiden yleisin nimi ei mahdu koko maan 100 yleisimmän joukkoon.


2. Kunnan nimistön harvinaisuus

Kunnat, joiden yleisimmällä sukunimellä on koko maassa kaikkein vähiten kantajia.
Karjalohja, 1481, Wägg (tasoissa Raution kanssa), 35 (joista 13 Karjalohjalla)
Pyhtää, 5123, Joas, 73 (joista Pyhtäällä 48)
Luhanka, 837, Huuskola, 84 (joista 25 Luhangalla)
Lapinjärvi, 2934, Silfvast, 113 (joista 43 Lapinjärvellä)
Savukoski, 1216, Pulska, 117 (joista 43 Savukoskella)
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 139 (joista 63 Keminmaalla)
Karvia, 2728, Ylilammi, 141
Teuva, 6077, Tamsi, 156
Kylmäkoski, 2612, Rupponen, 176
Hailuoto, 1028, Tero, 182
Suomenniemi, 801, Hujala, 185
Kristiinankaupunki, 7262, Ingves, 189
Taipalsaari, 4914, Ahokainen, 190
Utsjoki, 1322, Guttorm, 194
Merikarvia, 3437, Ojamo, 203
Lumijoki, 1941, Hirvasniemi, 212 (tasoissa Greusin, 242, kanssa)
Haapajärvi, 7771, Myllylahti, 228
Kannus, 5745, Huuki, 245
Virolahti, 3541, Värri, 251
Pelkosenniemi, 1046, Pyhäjärvi, 251
Föglö, 576, Sundblom, 259
---
Närpiö, 9505, Snickars, 356
Oulunsalo, 9511, Koskelo, 808
Ylivieska, 13803, Vähäkangas, 856
Mustasaari, 18112, Back, 1025
Hamina, 21570, Toikka, 1560
Savonlinna, 27828, Kosonen, 4940
Raasepori, 28834, Lindholm, 7408
Porvoo, 48227, Johansson, 8687
Kuopio, 91956, Miettinen, 10439
Oulu, 137061, Heikkinen, 17948
Vantaa, 195397, Hämäläinen, 19225
Espoo, 241565, Laine, 18833
Helsinki, 576632, Korhonen, 23475

Harvinainen nimi Wägg on siis Karjalohjalla tasan yhtä yleinen kuin melko yleinen nimi Rautio. Kiistatta kuntansa yleisimmistä nimistä harvinaisin on Pyhtään Joas. Yllättävää kyllä, ruotsinkielisten pikkukuntien nimiä ei listalla liiemmin näy.


Nimen suhteellinen esiintymistiheys kunnassa kertoo, kuinka moninkertainen on todennäköisyys törmätä kyseisen nimen kantajaan siinä kunnassa kuin koko maassa keskimäärin. Suhteelliselta esiintymistiheydeltään suurimmat kuntien yleisimmät nimet:
Utsjoki, 1322, Guttorm, 2359,6
Föglö, 576, Sundblom, 1974,4
Luhanka, 837, Huuskola, 1920,9
Savukoski, 1216, Pulska, 1850,8
Karjalohja, 1481, Wägg (tasoissa Raution kanssa), 1445,5
Suomenniemi, 801, Hujala, 1264,2
Luoto, 4651, Grankulla, 896,2
Halsua, 1351, Hotakainen, 817,9
Hailuoto, 1028, Tero, 751,4
Pyhtää, 5123, Joas, 719,7
Lapinjärvi, 2934, Silfvast, 699,6
Lestijärvi, 881, Tuikka, 646,2
Karvia, 2728, Ylilammi, 619,5
Evijärvi, 2780, Kultalahti, 609,8
Pelkosenniemi, 1046, Pyhäjärvi, 574,8
Kyyjärvi, 1558, Pölkki, 519,2
Kolari, 3860, Vaattovaara, 515,9
Merikarvia, 3437, Ojamo, 509,4
Pello, 4114, Saukkoriipi, 478,0
Lumijoki, 1941, Greus, 477,0 (Hirvasniemi, 474,6, on yhtä yleinen)
Teuva, 6077, Tamsi, 465,8
---
Kristiinankaupunki, 7262, Ingves, 359,2
Haapajärvi, 7771, Myllylahti, 346,4
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 286,0
Ii, 9177, Pakanen, 232,3
Närpiö, 9505, Snickars, 172,4
Nivala, 10984, Tölli, 125,4
Ylivieska, 13803, Vähäkangas, 84,7
Mustasaari, 18112, Back, 57,5
Pietarsaari, 19667, Snellman, 33,5
Hamina, 21570, Toikka, 27,0
Iisalmi, 22286, Lappalainen, 21,5
Savonlinna, 27828, Kosonen, 17,4
Raasepori, 28834, Lindholm, 16,0
Kajaani, 38132, Heikkinen, 11,0
Kuopio, 91956, Miettinen, 9,9
Oulu, 137061, Heikkinen, 2,4
Tampere, 209552, Mäkinen, 2,4
Espoo, 241565, Laine, 1,0
Helsinki, 576632, Korhonen, 0,8

Kymmenen koko maassa yleisimmän sukunimen joukkoon kuuluvia Heikkisiä on siis Kajaanissa 11 kertaa tiheämmässä kuin koko maassa keskimäärin - aika hyvä suoritus noin yleiseltä nimeltä noinkin suurella paikkakunnalla.


Suhteelliselta esiintymistiheydeltään pienimmät kuntien yleisimmät nimet:
Helsinki, 576632, Korhonen, 0,8
Espoo, 241565, Laine, 1,0
Kirkkonummi, 35981, Korhonen, 1,0
Vantaa, 195397, Hämäläinen, 1,2
Kerava, 33546, Virtanen, 1,3
Vihti, 27628, Laine, 1,4
Nurmijärvi, 39018, Laine, 1,4
Tuusula, 36386, Laine, 1,5
Järvenpää, 38288, Hämäläinen, 1,5
Lohja, 39133, Virtanen, 1,5
Hyvinkää, 44987, Virtanen, 1,5
Kotka, 54964, Hämäläinen, 1,5
Lahti, 100080, Virtanen, 1,7
Kemi, 22594, Kinnunen, 1,9
Kouvola, 88436, Mäkelä, 1,9
Turku, 175582, Virtanen, 1,9
Hausjärvi, 8647, Virtanen, 2,0
Pori, 82528, Virtanen, 2,0
Jyväskylä, 128028, Nieminen, 2,0
Hollola, 21747, Virtanen, 2,1
---
Asikkala, 8604, Virtanen, 2,7
Iitti, 7093, Virtanen, 2,7
Ähtäri, 6620, Mäkinen, 2,7
Kärkölä, 4927, Virtanen, 2,7
Luvia, 3317, Laine, 2,7
Hämeenkoski, 2136, Hämäläinen, 3,1
Myrskylä, 2010, Hämäläinen, 4,5
Taivassalo, 1708, Lehtonen, 7,0
Kustavi, 910, Nieminen, 7,5
Lumparland, 384, Eriksson, 80,0
Sottunga, 115, Pettersson, 382,8

Helsinki on ainoa kunta, jossa yleisinkin nimi on harvinaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Yleisin sukunimi, jonka suhteellinen tiheys Helsingissä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin, on Helsingin 17. yleisin nimi Savolainen.


Harvinaisimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa kolmen yleisimmän joukossa:
Kustavi, 910, Siusluoto, 29 (joista 23 Kustavissa)
Karjalohja, 1481, Wägg, 35 (joista 13 Karjalohjalla)
Korsnäs, 2219, Häggdahl, 56 (joista 39 Korsnäsissä)
Pyhtää, 5123, Joas, 73
Lapinjärvi, 2934, Jordas, 74
Luhanka, 837, Huuskola, 84
Enontekiö, 1915, Kotavuopio, 87
Karvia, 2728, Mustakoski, 88
Soini, 2455, Viirumäki, 90
Jämijärvi, 2103, Ritakorpi, 92
Pyhäntä, 1701, Mahosenaho, 98
Lapinjärvi, 2934, Silfvast, 113
Pelkosenniemi, 1046, Mettiäinen, 117
Savukoski, 1216, Pulska, 117
Lapinjärvi, 2934, Mickos, 118
Savukoski, 1216, Kuosku, 122
Enontekiö, 1915, Näkkäläjärvi, 135
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 139
Karvia, 2728, Ylilammi, 141
Suomenniemi, 801, Kauria, 146
---
Teuva, 6077, Tamsi, 156
Keminmaa, 8636, Nikupeteri, 162
Närpiö, 9505, Söderback, 238
Ylivieska, 13803, Sorvisto, 447
Kemi, 22594, Miettunen, 904
Lappeenranta, 71740, Vainikka, 1334
Kouvola, 88436, Seppälä, 8477
Oulu, 137061, Moilanen, 8579
Turku, 175582, Lehtonen, 16735
Tampere, 209552, Järvinen, 17010
Espoo, 241565, Laine, 18833


Suhteelliselta esiintymistiheydeltään suurimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa kolmen yleisimmän joukossa:
Kustavi, 910, Siusluoto, 4961,6
Utsjoki, 1322, Guttorm, 2359,6
Föglö, 576, Sundblom, 1974,4
Enontekiö, 1915, Kotavuopio, 1938,5
Luhanka, 837, Huuskola, 1920,9
Utsjoki, 1322, Länsman, 1885,1
Savukoski, 1216, Pulska, 1850,8
Korsnäs, 2219, Häggdahl, 1840,3
Savukoski, 1216, Kuosku, 1691,8
Karjalohja, 1481, Wägg, 1445,5
Pyhäntä, 1701, Mahosenaho, 1284,9
Suomenniemi, 801, Hujala, 1264,2
Pelkosenniemi, 1046, Mettiäinen, 1259,4
Enontekiö, 1915, Näkkäläjärvi, 1256,0
Föglö, 576, Gustavsson, 1249,1
Soini, 2455, Viirumäki, 1226,0
Suomenniemi, 801, Kauria, 1198,8
Lapinjärvi, 2934, Jordas, 1149,3
Karvia, 2728, Mustakoski, 953,7
Luoto, 4651, Grankulla, 896,2

Pyhtää, 5123, Joas, 719,7
Teuva, 6077, Tamsi, 465,8
Kristiinankaupunki, 7262, Ingves, 359,2
Haapajärvi, 7771, Myllylahti, 346,4
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 286,0
Närpiö, 9505, Söderback, 275,0
Nivala, 10984, Vähäsöyrinki, 188,3
Ylivieska, 13803, Sorvisto, 126,6
Mustasaari, 18112, Back, 57,5
Pietarsaari, 19667, Snellman, 33,5
Kemi, 22594, Miettunen, 28,2
Raasepori, 28834, Westerlund, 25,6
Lappeenranta, 71740, Vainikka, 19,6
Kuopio, 91956, Miettinen, 9,9
Oulu, 137061, Moilanen, 3,8
Tampere, 209552, Mäkinen, 2,4
Espoo, 241565, Laine, 1,0
Helsinki, 576632, Laine, 1,0


Harvinaisimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa kymmenen yleisimmän joukossa:
Karjalohja, 1481, Ali-Alha, 11 (joista 10 Karjalohjalla)
Vårdö, 449, Påvals, 18 (joista 15 Vårdössä)
Kaskinen, 1478, Bärnlund, 20 (joista 15 Kaskisissa)
Kumlinge, 360, Schåman, 21 (jaettu 10. sija Kumlingessa)
Savukoski, 1216, Värriö, 22 (joista 18 Savukoskella)
Isojoki, 2458, Akseli, 28 (joista 24 Isojoella)
Honkajoki, 1918, Alahonko, 29 (joista 22 Honkajoella)
Kustavi, 910, Siusluoto, 29 (joista 23 Kustavissa)
Korsnäs, 2219, Bosnjakovic, 30 (joista 24 Korsnäsissä)
Kyyjärvi, 1558, Pohjoiskangas, 33
Karjalohja, 1481, Wägg, 35
Brändö, 518, Thörnroos, 37
Lapinjärvi, 2934, Lill-Smeds, 39
Kihniö, 2223, Yli-Knuuttila, 41
Korsnäs, 2219, Södergran, 41
Koski, 2470, Kanasuo, 43
Pukkila, 2025, Mäenrinta, 41
Ypäjä, 2630, Reittonen, 44
Kaskinen, 1478, Keski-Korhonen, 45
Savukoski, 1216, Nousu, 46
Hämeenkoski, 2136, Ojantausta, 47
---
Luvia, 3317, Säike, 56
Parkano, 7115, Silomäki, 64
Kristiinankaupunki, 7262, Norrvik, 67
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 139
Närpiö, 9505, Antfolk, 140
Mustasaari, 18112, Pada, 200
Hamina, 21570, Suortti, 295
Rovaniemi, 59353, Koivuranta, 793
Lappeenranta, 71740, Vainikka, 1334
Joensuu, 72433, Hassinen, 2059
Oulu, 137061, Keränen, 6151
Jyväskylä, 128028, Hänninen, 0,15
Turku, 175582, Laaksonen, 9659
Vantaa, 195397, Turunen, 13862
Tampere, 209552, Salonen, 14389
Espoo, 241565, Järvinen, 17010


Suhteelliselta esiintymistiheydeltään suurimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa kymmenen yleisimmän joukossa:
Vårdö, 449, Påvals, 10455,7
Kökar, 262, Karlman, 6492,4
Brändö, 518, Thörnroos, 5192,1
Kustavi, 910, Siusluoto, 4961,6
Savukoski, 1216, Värriö, 3604,2
Lumparland, 384, Wilhelms, 3359,5
Karjalohja, 1481, Ali-Alha, 2965,1
Kaskinen, 1478, Bärnlund, 2787,1
Geta, 456, Berndtsson, 2592,5
Kyyjärvi, 1558, Pohjoiskangas, 2552,5
Utsjoki, 1322, Guttorm, 2359,6
Utsjoki, 1322, Pieski, 2359,6
Korsnäs, 2219, Bosnjakovic, 2359,3
Honkajoki, 1918, Alahonko, 2206,2
Föglö, 576, Sundblom, 1974,4
Enontekiö, 1915, Kotavuopio, 1938,5
Luhanka, 837, Huuskola, 1920,9
Isojoki, 2458, Akseli, 1889,6
Utsjoki, 1322, Länsman, 1885,1
Utsjoki, 1322, Niittyvuopio, 1877,0
---
Kihniö, 2223, Yli-Knuuttila, 1616,4
Ypäjä, 2630, Reittonen, 1257,5
Lapinjärvi, 2934, Jordas, 1149,3
Utajärvi, 3045, Ämmänpää, 899,0
Luoto, 4651, Grankulla, 896,2
Pyhtää, 5123, Joas, 719,7
Parkano, 7115, Silomäki, 604,6
Kristiinankaupunki, 7262, Norrvik, 536,5
Haapajärvi, 7771, Myllylahti, 346,4
Ii, 9177, Tiiro, 295,8
Pedersöre, 10757, Ahlvik, 295,4
Kalajoki, 12535, Siermala, 217,6
Mustasaari, 18112, Pada, 180,2
Hamina, 21570, Suurnäkki, 115,6
Iisalmi, 22286, Ryhänen, 35,8
Imatra, 28899, Vento, 32,3
Rovaniemi, 59353, Koivuranta, 28,0
Lappeenranta, 71740, Vainikka, 19,6
Joensuu, 72433, Hassinen, 16,2
Kuopio, 91956, Miettinen, 9,9
Oulu, 137061, Määttä, 4,1
Turku, 175582, Aaltonen, 2,8
Tampere, 209552, Mäkinen, 2,4
Espoo, 241565, Laine, 1,0
Helsinki, 576632, Laine, 1,0

Ahvenanmaan syrjäsimpiin kuntiin kuuluvan Vårdön Påvals on siis yli kymmenentuhatta kertaa yleisempi Vårdössä kuin koko maassa.


Harvinaisimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa 30 yleisimmän joukossa:
Karjalohja, 1481, Ali-Alha, 11, (joista 10 Karjalohjalla)
Marttila, 2030, Portaala, 13 (joista 12 Marttilassa)
Eckerö, 921, Överström, 13 (joista 10 Eckerössä)
Sauvo, 3027, Haarakallio, 14 (kaikki Sauvossa)
Kihniö, 2223, Vaviolahti, 14 (joista kaikki Kihniössä)
Karijoki, 1574, Auressalmi, 14 (joista 10 Karijoella)
Vehmaa, 2445, Läpikivi, 15 (joista 12 Vehmaassa)
Kuhmoinen, 2639, Vaskisalo, 16 (joista 14 Kuhmoisissa)
Pyhäranta, 2236, Urpolahti, 16 (joista 13 Pyhärannassa)
Eckerö, 921, Stjärnfelt, 16 (joista 13 Eckerössä)
Marttila, 2030, Ali-Eskola, 18
Hailuoto, 1028, Vähämetsä, 18
Vårdö, 449, Påvals, 18
Eckerö, 921, Fällman, 19
Kaskinen, 1478, Bärnlund, 20
Hammarland, 1440, Lagerberg, 20
Vesilahti, 4248, Karjainen, 21
Myrskylä, 2010, Jordberg, 21
Kumlinge, 360, Schåman, 21
Petäjävesi, 3887, Kytölehto, 22 (joista 21 Petäjävedellä)
Savukoski, 1216, Värriö, 22
---
Ähtäri, 6620, Multaniemi, 29
Kauniainen, 8545, Vaenerberg, 42
Närpiö, 9505, Vikstrand, 53
Ilmajoki, 11680, Ala-Huikku, 87
Mustasaari, 18112, Österåker, 99
Haukipudas, 18371, Rehu, 115
Tornio, 22487, Mäkimaa, 133
Raahe, 22571, Ylikulju, 254
Lappeenranta, 71740, Saikko, 303
Kouvola, 88436, Rämä, 732
Kuopio, 91956, Antikainen, 2239
Oulu, 137061, Holappa, 2251
Tampere, 209552, Viitanen, 5615
Espoo, 241565, Lindholm, 7409
Helsinki, 576632, Aalto, 8865

Edellisen tilaston ykkönen Ali-Alha johtaa tätäkin tilastoa. Tosin se menettäisi varmaan kärkipaikkansa, mikäli käytettävissä olisivat tiedot niistäkin nimistä, joita on kunnassa alle kymmenen.


Suhteelliselta esiintymistiheydeltään suurimmat nimet, jotka ovat jossakin kunnassa 30 yleisimmän joukossa:
Vårdö, 449, Påvals, 10455,7
Kumlinge, 360, Schåman, 8070,3
Kökar, 262, Karlman, 6492,4
Brändö, 518, Thörnroos, 5192,1
Kustavi, 910, Siusluoto, 4961,6
Savukoski, 1216, Värriö, 3604,2
Lumparland, 384, Wilhelms, 3359,5
Hailuoto, 1028, Vähämetsä, 3143,9
Hailuoto, 1028, Pramila, 3086,7
Karjalohja, 1481, Ali-Alha, 2965,1
Kaskinen, 1478, Bärnlund, 2787,1
Kyyjärvi, 1558, Eteläkari, 2711,4
Halsua, 1351, Tynkkinen, 2768,9
Marttila, 2030, Portaala, 2656,5
Geta, 456, Berndtsson, 2592,5
Sund, 1031, Eker, 2471,5
Hammarland, 1440, Lagerberg, 2421,1
Merijärvi, 1187, Tohola, 2359,9
Utsjoki, 1322, Guttorm, 2359,6
Korsnäs, 2219, Bosnjakovic, 2359,3
---
Kihniö, 2223, Uusi-Ristaniemi, 1991,6
Isojoki, 2458, Akseli, 1889,6
Kuhmoinen, 2639, Vaskisalo, 1811,5
Sauvo, 3027, Haarakallio, 1768,3
Petäjävesi, 3887, Kytölehto, 1276,9
Luoto, 4651, Ahlö, 963,9
Ähtäri, 6620, Multaniemi, 697,6
Parkano, 7115, Silomäki, 604,6
Kristiinankaupunki, 7262, Norrvik, 536,5
Sodankylä, 8872, Vuontisvaara, 376,4
Alavus, 9471, Soukkala, 333,7
Ilmajoki, 11680, Ala-Huikku, 288,4
Mustasaari, 18112, Österåker, 232,6
Haukipudas, 18371, Rehu, 207,5
Tornio, 22487, Mäkimaa, 165,0
Raahe, 22571, Ylikulju, 99,3
Raasepori, 28834, Rehn, 51,3
Lappeenranta, 71740, Saikko, 46,1
Joensuu, 72433, Myller, 33,1
Kouvola, 88436, Rämä, 28,6
Kuopio, 91956, Antikainen, 12,3
Oulu, 137061, Holappa, 7,6
Turku, 175582, Suominen, 3,4
Tampere, 209552, Mäkinen, 2,4
Espoo, 241565, Lindholm, 1,6
Helsinki, 576632, Savolainen ja Aalto, 1,1

Suhteellisesti harvinaisin nimi, joka yltää jossakin kunnassa 30 listalle, on Nieminen, Vaasassa 0,5.


3. Nimien prosentuaalinen osuus kunnan väestöstä

Nimet, jotka kattavat suurimman prosentuaalisen osuuden kunnan väestöstä. Suluissa sellaiset nimet, jotka eivät ole kuntansa yleisimpiä:
Hyrynsalmi, 2877, Heikkinen, 18,68 %
Kinnula, 1852, Kinnunen, 16,97 %
Rautavaara, 1949, Korhonen, 15,20 %
(Hyrynsalmi, 2877, Kemppainen, 13,66 %)
Sund, 1031, Karlsson, 10,63 %
Merijärvi, 1187, Saukko, 10,39 %
Ristijärvi, 1548, Kemppainen, 9,38 %
Kaavi, 3457, Räsänen, 9,35 %
Kuhmo, 9798, Heikkinen, 8,85 %
Puolanka, 3183, Moilanen, 8,83 %
(Kinnula, 1852, Pekkarinen, 8,71 %)
Sotkamo, 10719, Korhonen, 8,62 %
(Puolanka, 3183, Heikkinen, 8,44 %)
Sottunga, 115, Pettersson, 8,33 %
Suomussalmi, 9435, Heikkinen, 8,18 %
Paltamo, 3998, Leinonen, 7,74 %
(Suomussalmi, 9435, Juntunen, 7,60 %)
Tuusniemi, 2877, Räsänen, 7,57 %
Eckerö, 921, Mattsson, 7,33 %
(Ristijärvi, 1548, Heikkinen, 7,24 %)
Utsjoki, 1322, Guttorm, 7,20 %
Kannonkoski, 1609, Leppänen, 7,14 %
(Hyrynsalmi, 2877, Keränen, 6,99 %)
(Suomussalmi, 9435, Moilanen, 6,98 %)
Rääkkylä, 2671, Hirvonen, 6,96
Föglö, 576, Sundblom, 6,96 %
Lumparland, 384, Eriksson, 6,49 %
---
Kuusamo, 16775, Määttä, 5,42 %
Kajaani, 38132, Heikkinen, 3,56 %
Kuopio, 91956, Miettinen, 1,85 %
Tampere, 209552, Mäkinen, 0,93 %
Espoo, 241565, Laine, 0,34 %

Tätä tilastoa hallitsevat pienten kuntien lisäksi Kainuun kunnat, joissa nimikirjavuus on siis normaalia vähäisempää. Peräti kolme nimeä Hyrynsalmelta mahtuu listalle.


Kunnat, joiden yleisimmän nimen osuus väestöstä on pienin:
Espoo, 241565, Laine, 0,34 %
Helsinki, 576632, Korhonen, 0,36 %
Kirkkonummi, 35981, Korhonen, 0,42 %
Vantaa, 195397, Hämäläinen, 0,42 %
Vaasa, 58597, Hakala, 0,44 %
Nurmijärvi, 39018, Laine, 0,47 %
Kemi, 22594, Kinnunen, 0,48 %
Vihti, 27628, Laine, 0,48 %
Kauniainen, 8545, Lindholm, 0,49 %
Järvenpää, 38288, Hämäläinen, 0,51 %
Tuusula, 36386, Laine, 0,51 %
Rovaniemi, 59353, Karjalainen, 0,52 %
Kotka, 54964, Hämäläinen, 0,53 %
Kerava, 33546, Virtanen, 0,55 %
Tornio, 22487, Keränen, 0,59 %
Lohja, 39133, Virtanen, 0,63 %
Hyvinkää, 44987, Virtanen, 0,63 %
Kouvola, 88436, Mäkelä, 0,65 %
Kokkola, 45644, Niemi, 0,67 %
Keminmaa, 8636, Mäkimartti, 0,74 %
Kempele, 15320, Heikkinen, 0,74 %
Lahti, 100080, Virtanen, 0,74 %
---
Laihia, 7692, Kallio, 0,86 %
Karjalohja, 1481, Rautio, 0,88 %
Kaskinen, 1478, Häggblom, 1,41 %
Kiikoinen, 1294, Koivuniemi, 1,94 %
Kuhmalahti, 1060, Ahonen, 2,38 %
Hailuoto, 1028, Tero, 2,54 %
Kustavi, 910, Nieminen, 2,86 %
Luhanka, 837, Huuskola, 3,06 %
Brändö, 518, Englund, 4,08 %
Vårdö, 449, Andersson ja Nordberg, 4,27 %
Lumparland, 384, Eriksson, 6,49 %
Sottunga, 115, Pettersson, 8,33 %

Suurten kuntien lisäksi tilastossa ovat näissä minimitilastoissa yliedustettuina ns. kehyskunnat, joissa varmaan kymmeniä vuosia sitten saattoi olla erikoisempikin nimistö, mutta ympäri maata kuntiin suuntautunut muuttoliike on tasapäistänyt ne yleissuomalaisiksi. Erikoinen ilmiö on nimistöltään hyvin tasainen Karjalohja.


Kunnat, joiden kolmanneksi yleisimmän nimen osuus väestöstä on suurin:
Hyrynsalmi, 2877, 6,99 %
Suomussalmi, 9435, 6,98 %
Ristijärvi, 1548, 6,43 %
Kuhmo, 9798, 5,61 %
Puolanka, 3183, 5,61 %
Utsjoki, 1322, 4,93 %
Föglö, 576, 4,64 %
Kökar, 262, 4,58 %
Kumlinge, 360, 4,41 %
Geta, 456, 4,20 %
Sund, 1031, 4,13 %
Kinnula, 1852, 4,05 %
Vårdö, 449, 4,04 %
Paltamo, 3998, 4,01 %
Vesanto, 2437, 4,00 %
Hammarland, 1440, 3,99 %
Kivijärvi, 1363, 3,95 %
Lumparland, 384, 3,90 %
Varpaisjärvi, 2996, 3,87 %
Eckerö, 921, 3,77 %
---
Sotkamo, 10719, 2,73 %
Lieksa, 12918, 2,35 %
Kajaani, 38132, 2,27 %
Kuopio, 91956, 1,08 %
Turku, 175582, 0,70 %
Tampere, 209552, 0,68 %
Espoo, 241565, 0,32 %
Helsinki, 576632, 0,32 %


Kunnat, joiden kolmanneksi yleisimmän nimen osuus väestöstä on pienin:
Kirkkonummi, 35981, 0,32 %
Espoo, 241565, 0,32 %
Helsinki, 576632, 0,32 %
Kauniainen, 8545, 0,34 %
Vaasa, 58597, 0,35 %
Vihti, 27628, 0,36 %
Kotka, 54964, 0,40 %
Vantaa, 195397, 0,41 %
Lappeenranta, 71740, 0,42 %
Kerava, 33546, 0,43 %
Nurmijärvi, 39018, 0,43 %
Kemi, 22594, 0,44 %
Tuusula, 36386, 0,44 %
Järvenpää, 38288, 0,45 %
Kokkola, 45644, 0,48 %
Rovaniemi, 59353, 0,48 %
Tornio, 22487, 0,49 %
Nastola, 15044, 0,51 %
Hyvinkää, 44987, 0,51 %
Kouvola, 88436, 0,52 %
---
Keminmaa, 8636, 0,53 %
Siuntio, 5871, 0,55 %
Taipalsaari, 4914, 0,81 %
Vähäkyrö, 4732, 0,81 %
Karjalohja, 1481, 0,81 %
Kaskinen, 1478, 1,27 %
Oripää, 1393, 1,56 %
Kuhmalahti, 1060, 1,81 %
Hailuoto, 1028, 2,05 %
Kustavi, 910, 2,52 %
Suomenniemi, 801, 2,73 %
Brändö, 518, 3,08 %
Vårdö, 449, 4,04 %
Kumlinge, 360, 4,41 %
Kökar, 262, 4,58 %


Kunnat, joiden kymmenenneksi yleisimmän nimen osuus väestöstä on suurin:
Kumlinge, 360, 2,75 %
Ristijärvi, 1548, 2,55 %
Vårdö, 449, 2,47 %
Suomussalmi, 9435, 2,40 %
Brändö, 518, 2,25 %
Paltamo, 3998, 2,21 %
Kuhmo, 9798, 2,20 %
Rautavaara, 1949, 2,09 %
Puolanka, 3183, 2,05 %
Utsjoki, 1322, 2,04 %
Perho, 3020, 2,00 %
Föglö, 576, 1,96 %
Juuka, 5762, 1,93 %
Halsua, 1351, 1,92 %
Kivijärvi, 1363, 1,86 %
Lestijärvi, 881, 1,86 %
Hyrynsalmi, 2877, 1,78 %
Kinnula, 1852, 1,77 %
Enontekiö, 1915, 1,69 %
Suomenniemi, 801, 1,69 %
---
Sotkamo, 10719, 1,32 %
Kuusamo, 16775, 1,15 %
Iisalmi, 22286, 1,08 %
Kajaani, 38132, 0,97 %
Kuopio, 91956, 0,71 %
Turku, 175582, 0,47 %
Tampere, 209552, 0,46 %
Espoo, 241565, 0,25 %
Helsinki, 576632, 0,25 %


Kunnat, joiden kymmenenneksi yleisimmän nimen osuus väestöstä on pienin:
Kirkkonummi, 35981, 0,25 %
Espoo, 241565, 0,25 %
Helsinki, 576632, 0,25 %
Vaasa, 58597, 0,26 %
Kauniainen, 8545, 0,27 %
Lappeenranta, 71740, 0,29 %
Vantaa, 195397, 0,29 %
Vihti, 27628, 0,30 %
Kotka, 54964, 0,32 %
Tuusula, 36386, 0,33 %
Kerava, 33546, 0,34 %
Kemi, 22594, 0,35 %
Nurmijärvi, 39018, 0,35 %
Järvenpää, 38288, 0,36 %
Porvoo, 48227, 0,36 %
Rovaniemi, 59353, 0,36 %
Lohja, 39133, 0,37 %
Hyvinkää, 44987, 0,37 %
Kokkola, 45644, 0,37 %
Oulu, 137061, 0,37 %
---
Siuntio, 5871, 0,40 %
Pyhtää, 5123, 0,51 %
Taipalsaari, 4914, 0,54 %
Askola, 4761, 0,56 %
Vähäkyrö, 4732, 0,60 %
Vesilahti, 4248, 0,61 %
Luvia, 3317, 0,64 %
Karjalohja, 1481, 0,67 %
Kaskinen, 1478, 0,85 %
Artjärvi, 1466, 0,90 %
Oripää, 1393, 1,14 %
Kuhmalahti, 1060, 1,14 %
Kustavi, 910, 1,26 %
Luhanka, 837, 1,59 %
Suomenniemi, 801, 1,69 %
Föglö, 576, 1,96 %
Brändö, 518, 2,25 %
Vårdö, 449, 2,47 %
Kumlinge, 360, 2,75 %


Kunnat, joiden 30. yleisimmän nimen osuus väestöstä on suurin:
Halsua, 1351, 0,92 %
Perho, 3020, 0,88 %
Enontekiö, 1915, 0,87 %
Juuka, 5762, 0,84 %
Alavieska, 2759, 0,84 %
Pyhäntä, 1701, 0,84 %
Merijärvi, 1187, 0,82 %
Nilsiä, 6505, 0,81 %
Puolanka, 3183, 0,81 %
Evijärvi, 2780, 0,81 %
Kiikoinen, 1294, 0,81 %
Kaustinen, 4313, 0,80 %
Varpaisjärvi, 2996, 0,79 %
Valtimo, 2502, 0,78 %
Pielavesi, 5249, 0,76 %
Ranua, 4428, 0,76 %
Vieremä, 4062, 0,76 %
Polvijärvi, 4843, 0,75 %
Veteli, 3501, 0,75 %
Konnevesi, 2978, 0,75 %
Rautavaara, 1949, 0,75 %
Kivijärvi, 1363, 0,75 %
---
Sotkamo, 10719, 0,68 %
Iisalmi, 22286, 0,66 %
Kajaani, 38132, 0,49 %
Joensuu, 72433, 0,41 %
Kuopio, 91956, 0,41 %
Jyväskylä, 128028, 0,26 %
Oulu, 137061, 0,24 %
Turku, 175582, 0,24 %
Tampere, 209552, 0,23 %
Helsinki, 576632, 0,18 %


Kunnat, joiden 30. yleisimmän nimen osuus väestöstä on pienin:
Espoo, 241565, 0,17 %
Helsinki, 576632, 0,18 %
Vaasa, 58597, 0,19 %
Vantaa, 195397, 0,19 %
Kauniainen, 8545, 0,20 %
Kirkkonummi, 35981, 0,21 %
Kotka, 54964, 0,21 %
Vihti, 27628, 0,22 %
Kerava, 33546, 0,22 %
Tuusula, 36386, 0,22 %
Lappeenranta, 71740, 0,22 %
Kemi, 22594, 0,23 %
Järvenpää, 38288, 0,23 %
Porvoo, 48227, 0,23 %
Kouvola, 88436, 0,23 %
Tampere, 209552, 0,23 %
Nurmijärvi, 39018, 0,24 %
Rovaniemi, 59353, 0,24 %
Oulu, 137061, 0,24 %
Turku, 175582, 0,24 %
---
Siuntio, 5871, 0,27 %
Inkoo, 5575, 0,33 %
Taipalsaari, 4914, 0,39 %
Askola, 4761, 0,37 %
Vesilahti, 4248, 0,40 %
Petäjävesi, 3887, 0,41 %
Aura, 3852, 0,41 %
Sauvo, 3027, 0,44 %
Lapinjärvi, 2934, 0,48 %
Pomarkku, 2512, 0,49 %
Vehmaa, 2445, 0,50 %
Tarvasjoki, 1941, 0,56 %
Honkajoki, 1918, 0,59 %
Taivassalo, 1708, 0,60 %
Siikainen, 1677, 0,61 %
Karijoki, 1574, 0,66 %
Hammarland, 1440, 0,69 %
Oripää, 1393, 0,71 %
Kiikoinen, 1294, 0,81 %

Tästä tilastosta puuttuvat pienet kunnat, koska niissä ei löydy 30 nimeä, joilla olisi vähintään 10 kantajaa.


...JATKUU ENSI VIIKOLLA...

perjantai 22. helmikuuta 2013

Välihuomautus 40: Jarrutusjäljet

Kansanedustaja Hirvisaari tuli havainneeksi, että kollegoilla ei ole tapana käyttää WC-harjaa. Eduskunnan pyttyjä koristavat komeat vauhtiraidat.

Siis hyi helvetti.

Onko oikeasti olemassa sellaisia muka-sivistyneitä ihmisiä, jotka jättävät paskaiset jäljet vessaan? Ei kävisi mielen vieressäkään, että jättäisin edes huoltiksen pöntön sellaiseen kuntoon, jos vieressä on harja. Aivan varmasti kaikki kansanedustajat pyyhkivät kotipyttynsä, mutta se että yhteisvessan voi jättää huoletta tuohon kuntoon, kertoo aika paljon siitä miksi vastuu Suomen kansan eduista on kannettu niin huonosti kuin on.

Ensireaktion jälkeen tuumailin hetken. Eduskunnassa istuu kolme edustajaa, joiden kanssa olen viettänyt vuosia samoissa työtiloissa. Tunnen tyypit siis sen verran hyvin, että osaan arvioida mitä kukakin heistä tekee jarrutusjälkensä nähdessään.

Edustaja A nyrpistää nokkaansa inhoten, mutta minulla ei ole aavistustakaan mahtaako pyyhkiä jälkensä vai ei.

Edustaja B virnistää jälkensä nähdessään ja sulkee oven takanaan pyyhkimättä.

Edustaja C tuhahtaa harmistuneesti ja kuulostelee hetken, onko koppiin mahdollisesti kohta tulossa joku. Jos on, hän tarttuu harjaan ja hinkkaa pytyn kiiltäväksi, jos taas kiinnijäämisen mahdollisuutta ei ole, niin jälkien siivoaminen ei voisi vähempää kiinnostaa.

Mainittakoon että edustaja C on näistä kolmesta ehdottomasti kovimmassa poliittisessa nosteessa.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Kaappi

ööö ... nyt siis ojenna se osa C5, sen pitäisi mennä kiinni tuohon H3:een. Ei siihen, se on D. No siihen. Ei perkele, C5 ei kiinnity H3:een, koska BY on C5:ssä väärinpäin. Puretaas se, meisseli tänne. Joutessas etsippä sieltä laatikosta neljä kappaletta ruuveja P5472. Mitä? Ei bee, vaan pee. Ne beet ei ole ruuveja vaan pultteja. Äläkä sotke niitä ... no siis härpäkkeitä, vasta lajittelin ne että jokainen löytyisi kun tarvitaan.

...jatkuu...

Eli mistäkö oli kyse? Salli oli jo pitkään halunnut makuuhuoneeseen ison vaatekaapin. Eräänä päivänä vaatimisvoimakkuus ylitti lompakon ja viitseliäisyyden yhteenlasketun sietokyvyn. Ei muuta kuin lähimpään kaupunkiin huonekaluliikkeitä kiertämään.

Ensimmäisessä liikkeessä myyjä iski koukkuun viisi askelta ulko-ovelta. Dollarinkuvat silmissä. Sanoin että vaatekaappia, kiitos. Isoa. Makuuhuoneeseen. Sehän talutti meidät oitis oikealle osastolle ja sanoi että tuosta. Löytyihän sieltä yksi asiaan sopiva. Siihen asti kunnes avasin oven. Vaikutelman pilasi sieltä löytynyt hintalappu. Tuumailin onko hinta ilmoitettu jeneissä eikä euroissa. Siis heti kun olin lakannut nieleskelemästä. Öööö, tuota me taidetaan katsella tässä vähän aikaa. Kaikessa rauhassa, myyjä vakuutteli. Heti kun äijä häipyi kulman taakse, nappasin Sallia kädestä. Kalusteita näkösuojana käyttäen ovesta ulos. Lompakosta kiinni pitäen.

Vaan eihän siinä mikään auttanut. Kun on pakko niin on pakko. Sen verran oli kuitenkin järkeä matkassa, että sanoin että eiköhän käydä ensin varmuuden vuoksi muutkin liikkeet katsomassa. Ja niin ilman muuta tehtiin. Myyjiä väistellen ja hintoja kauhistellen. Lopulta viimeisessä tärppäsi. Ihan samanlainen kaappi kuin ensimmäisessä. Paitsi että hintalappu oli kooltaan pienempi. Numeroiden fonttikoko oli kyllä sama mutta niitä tarvittiin vähemmän. Seuraavaksi piti sitten löytää myyjä. Vartin etsimisen jälkeen operaatio onnistui. Ihan muuten vihjeeksi, kun seuraavan kerran menette kalustefirmaan. Menkää itse edellä ja jättäkää vaimo hetkeksi vaikka puhumaan kännykkään ulkopuolelle. Johan armeijassakin opetettiin, että tunnustelijat eteen. Jos myyjä käy päälle kuin yleinen syyttäjä, paetkaa henkenne edestä. Olette erehtyneet kalliiseen paikkaan, jossa myyjän työnä on saada asiakas ostamaan ylihintaista tavaraa. Jos se saa vaimon kynsiinsä, se on visakortin kiirastuli. Jos taas myyjiä ei näy missään, olette oikeassa paikassa. Oikein hinnoiteltu tavara menee kyllä kaupaksi itsestään.

Kaupat siis tuli. Enkä minä ainakaan nähnyt mitään oleellista eroa sen kaapin ja hinnaltaan viisinkertaisten välillä. Tosin aloin kyllä kohta ymmärtää, mistä kyseinen firma katteensa repi. Ne muut puljut olivat mainostaneet ilmaista kotiinkuljetusta tietyllä säteellä. Tämä ei kyllä meitä lohduttanut, kun Huitsinnevada ei ollut lähelläkään vaadittua etäisyyttä. Mutta yhdessä firmassa myyjä sai sen verran pidettyä hihanvarresta kiinni ennen pakoa, että vakuutti pakettiauton järjestyvän halvalla. Tästä firmasta ei pakettiautoa järjestynyt. Siis halvalla. Hinnan kuultuani meinasin sanoa, että inte köpa, bara hyra. Sitten vähän mittailin ja laskeskelin, että jos jättää Sallin pois kyydistä, niin kaappi mahtuu omaankin autoon. Pikainen laskutoimitus: kumpi tulee loppujen lopuksi halvemmaksi, pistää vaimo linja-autoon ja kaappi kyytiin vai ottaa paku. Siis halvemmaksi sekä finanssi- että henkisiltä kustannuksilta. Onneksi myyjä ehti hätiin ja sanoi, että kyseistä kaappia ei juuri nyt ole varastossa, viikon päästä sitten saa. Huh.

Sitten oltiinkin onnellisia kaapin omistajia. Aina siihen asti, kunnes sain kaapin rahdattua kotiin. Operaatio sekin. Onneksi sai ajaa koko ajan etuajo-oikeutettua tietä eikä tarvinnut vahdata oikealta tulijoita. Tai kääntyä kertaakaan vasemmalle tasa-arvoisessa risteyksessä. Ei nimittäin olisi nähnyt. Kaappilaatikot täyttivät auton oikean puolen. Oletteko muuten koskaan ajanut autoa siten, että vaihdetta vaihtaaksenne täytyy ensin kohottaa yli 30-kiloista laatikkoa pois kepin tieltä? Avartava kokemus.

jatkuu...

Laatikot makuuhuoneeseen ja levälleen. Löytyi jopa kokoamisohjeet. Jaaha, parin tunnin urakka, tuumailin. Onhan näitä ennenkin tehty. Tosin Salli älysi jo siinä vaiheessa laittaa lapset talon toiseen siipeen leikkimään, "etteivät oppisi uusia sanoja".

Hetkinen. Eihän tuo kaappi mahdukaan siihen mihin on tuumattu. Jos parisänky on tuossa asennossa ja kaappi tulee sille seinälle, mitä lähempänä on ovi, niin välistä ei mahdukaan kulkemaan.

Pakko kääntää parisänkyä 90 astetta. KRUNTS KRIIK ÄÄH. No niin. Nyt pääsee kokoamaan kaappia.

Helvetti. Nyt on ensimmäiset levyt saatu kunnialla toisiinsa kiinni. Tuon läpyskän mukaan seuraavaksi pitäisi laittaa päätylaudat tässä samassa asennossa. Eikä niitä mahdu tässä huoneessa tekemään. Ei mitenkään päin. Pidämme neuvoa-antavan tauon.

Hitto. Minkä takia tuo alakehikko on määrätty tehtäväksi melkein viimeisenä? Jos sen tekisi ensin, niin kaapinhan voisi koota pystyasennossa. Mitä helvetin järkeä sitä ylipäätään on koota vaakatasoon? Lopuksi se pitää kuitenkin nostaa pystyyn. Ja systeemi painaa koottuna parisataa kiloa. Hitot, kootaan ensin alakehikko ja sitten koko systeemi pystytasossa. Kyllä ne reunalevyt suorassa pysyy, kun toinen pitää sen aikaa kiinni kun toinen ruuvaa.

Paskat. Saisihan nuo reunalevyt pysymään, vaan kun alakehikko on vain yhdellä pultilla kiinni vielä tässä vaiheessa. Se leviää heti, kun päälle asettaa painon. Pakko koota sittenkin vaakatasossa.

Vittu. Eihän sitä mahdu kokoamaan vaakatasossa. Jos parisängyn leveys on 180 cm, kaapin korkeus 200 cm, kaapin syvyys 60 cm, pystyyn nostamiseen tarvittava pelivara puoli metriä ja makuuhuoneen mitta siinä suunnassa neljä metriä, niin ei onnistu.

Saatana. Pakko nostaa parisänky pystyyn kokoamisen ajaksi. KIPPATI KIPPATI ÄÄH. No niin. Tästä voidaan päätellä että kaappi on sitten saatava kokoon tänään. Tai nukuttava sohvalla.

Perkele. Ohje sanoo että ruuvien kiinnittämiseen ei saa käyttää porakonetta. Väännetäänpä sitten käsipelillä. Eihän niitä tarvita kuin viitisenkymmentä. Tai siltä se ainakin tuntuu.

No nih. Vihdoinkin valmista. Taustalevyt naulaan vasta pystyasennossa, että jaksetaan nostaa kaappi helpommin pystyyn. NOST NOST NOST ÄÄH. Se on siinä. Sitten taustalevyt. KOP KOP KOP.

Scheisse (suomenkieliset kirosanat pääsivät loppumaan). Yksi taustalevyistä on väärinpäin. KISK KISK KISK KOP KOP KOP.

Jaaha. Sitten enää kaapin ovet. Tules tänne ja pidä siitä kiinni. Ei SIITÄ, vaan kaapin ovesta. Jaaha. Seuraava. Ja seuraava. Jne. Ja valmista tuli. Paitsi että tuo peiliovi on helvetin ruma. Jaa että mene pois oven edestä, niin kuva paranee?

Että onnistuihan se lopulta. Ja hyvä kaappi tulikin. Sai nukkua seuraavan yön levollisin mielin. Mitä nyt aamukolmelta piti herätä vessakeikalle. Ja makuuhuoneen ovi on sängystä etuoikealle. Paitsi että sänky on nyt uudessa asennossa. Mitä minä en tietenkään unenpöpperöisenä muistanut. Kävelin vain totuttuun tapaan etuoikealle ja yritin kiivetä kaapin ovesta sisään.

tiistai 12. helmikuuta 2013

Sivallus CCLVI

Yksikään media ei sitten repäissyt ja otsikoinut päivän uutispommia räväkästi: Paavi jättää pallinsa!

maanantai 11. helmikuuta 2013

Sivallus CCLV

Britanniaa ravistelee skandaali, kun sinne on tuotu Romaniasta hevosenlihaa, jota on sitten myyty naudanlihana. Hittojako britit valittavat - siellä maahan tuodaan kuolleita romanialaisia hevosia eikä eläviä romanialaisia rikollisia kuten Suomessa.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Moniloikkaa

Silloin wanhaan hyvään aikaan, kun itäblokki oli vielä voimissaan, oli tapana harrastaa loikkaamiseksi kutsuttua urheilumuotoa. Yleensä lajissa kunnostautuivat poliittiset pakolaiset, kuten unkarilainen kardinaali Jószef Mindszenty. Varsin tunnettuja loikkareita olivat myös toimittajat bulgarialaisen Georgi Markovin tapaan. Kulttuurielämän tunnetut taiteilijat loikkailivat silloin tällöin, kuten viulisti Viktoria Mullova, balettitanssija Rudolf Nurejev ja shakkimestari Viktor Kortsnoi.

Urheilupuolella loikkaukset olivat harvinaisempia. Syitä oli monia:
1) Lännessä leipänsä urheilulla tienasivat idässä harrastetuista lajeista lähinnä jalkapalloilijat. Isot rahat liikkuvat baseballissa ja jenkkifutiksessa, jotka eivät idässä olleet erityisessä suosiossa. Koripallon taso ei ollut riittävän kova, jotta idän parhaat olisivat kyenneet nousemaan NBA-tähdiksi. Sama päti jääkiekkoon aina 70-80 -lukujen taitteeseen asti. Yksilöurheiluissa raha taas ei liikkunut silloinkaan samaan malliin kuin joukkuelajeissa eivätkä he voineet luottaa elantonsa tienaamiseen.
2) Idässä valtion ammattilaisilla oli varma leipä ja moninkertainen elintaso muuhun kansaan nähden. Sitä oli turha riskeerata marginaalisen hyödyn toivossa. Sopeutumisvaikeudet uuteen joukkueeseen uudessa kulttuurissa olivat myös odotettavissa.
3) Etenkin jalkapalloilijat tiesivät pääsevänsä tietyn ikärajan - yleensä 30 vuotta - saavutettuaan tienaamaan valuttaa länteen hallituksen luvalla. Näin teki esimerkiksi legendaarinen puolalaisfutari Grzegorz Lato ja useimmat muut NL:n satelliittimaiden pelurit. Neuvostopelaajille lupaa myönnettiin harvemmin, yhtenä poikkeuksena Oleg Blohin ja hänellekin vasta perestroikan alettua. Koripallossa noudatettiin usein samaa käytäntöä, samoin jääkiekossa.

Niille, jotka eivät päässeet siirtymään laillisesti tai eivät halunneet jäädä odottamaan, jäi vain yksi vaihtoehto: loikkaus. Seuraavassa urheiluloikkausten huipputusina. Listalle ei ole otettu sellaisia urheilijoita, jotka ovat loikanneet vasta uransa päätyttyä, kuten Nadia Comaneci tai lapsena vanhempiensa mukana lähteneet, kuten Jose Canseco. Erikoinen rajatapaus on urheilu-uransa jo päätyttyä loikannut pariluistelun olympiavoittajapari Ludmila Belousova - Oleg Protopopov, joka jatkoi loikkauksen jälkeen esiintymisiä ammattilaisareenoilla.

12. Yuriorkis Gamboa voitti 2004 olympiakultaa nyrkkeilyn kärpässarjassa. Kuubalainen halusi ammattilaiseksi ja loikkasi harjoitusleiriltä Venezuelasta. Ammattilaisura alkoi 2007 ja on edennyt huikeaa tahtia: yli 20 ottelua ja kaikki voittoja. Saavutti maailmanmestaruuden höyhensarjassa, mutta on menettänyt sen liittoriitojen takia. Yleensä nyrkkeilijät ovat olleet laiskoja loikkaajia, koska amatöörinyrkkeily eroaa ammattilaisten touhusta siinä määrin, että menestys on epävarmaa. Toisaalta aikoinaan sosialistinen Jugoslavia salli parhaiden amatööriensä siirtymisen paidattomiin kehiin, esimerkiksi Mate Parlov ja Slobodan Kacar voittivat maailmanmestaruuden. Varsinaisesta itäblokista ei ennen perestroikaa päässyt ammattilaiseksi kuin kolminkertainen olympiavoittaja, Unkarin Laszlo Papp, joka olisi muussa tapauksessa lopettanut nyrkkeilyn. Unkarin viranomaiset antoivat Pappille ammattilaisoikeudet 1956 ehkä osin kiitoksena siitä, että hän pysyi neuvostomiehityksestä huolimatta maassa. Papp ei hävinnyt yhtään ammatilaisottelua, mutta viranomaiset pakottivat hänet lopettamaan ennen MM-titteliottelua.

11. Jaroslav Drobny hävisi Wimbledonin kaksinpelin finaalissa 1949 ja voitti jääkiekon maailmanmestaruuden Tsekkoslovakian joukkueessa 1947. Kommunistien kaapattua vallan Tsekkoslovakiassa 1948 Drobny loikkasi seuraavana vuonna länteen ollessaan Sveitsissä tennisturnauksessa. Jääkiekkoura päättyi käytännössä siihen, mutta tenniksessä hän voitti Wimbledonin kaksinpelin 1956. Tuolloin hän edusti Egyptiä, jonka kansalaisuuden oli saanut 1950. Britannian kansalainen Drobnystä tuli kymmenen vuotta myöhemmin.

10. Vladas Cesiunas oli liettualainen meloja, joka oli voittanut 1972 olympiakultaa kanadalaiskaksikossa Neuvostoliittoa edustaen. Vuoden 1979 MM-kisoissa Länsi-Saksassa Cesiunas - joka ei tuolloin kuulunut maansa joukkueeseen - loikkasi. Tavoitteena ei ainakaan voinut olla melonta-ammattilaisen ura, koska sellaisia ei tuolloin ollut. Seuranneet tapahtumat olivat mielenkiintoisia eikä niihin vieläkään ole saatu täyttä selvyyttä. Liettualainen ilmeisesti siepattiin Dortmundista KGB:n agenttien toimesta ja kuljetettiin Neuvostoliiton suurlähetystöön Bonniin, josta hänet palautettiin Neuvostoliittoon.

9. Petr Svoboda oli tsekkijääkiekkoilija, joka pelasi NHL:ssä 17 kautta. Joka vuosi NHL-seurat varaavat lupaavimmat nuoret pelaajat ympäri maailmaa. 80-luvun alkuvuosina itäblokin parhaita varattiin yleensä tilaisuuden loppupäässä, koska tsekeillä oli tapana päästää omat tähtensä vapaaksi vasta kolmikymppisinä ja neukuilla ei koskaan. Niinpä olikin jättiyllätys, kun vuonna 1984 Montreal Canadiens varasi vasta 18-vuotiaan huippulupaus Svobodan jo viidennellä vuorolla. Vielä suurempi yllätys oli, kun joukkueen johtoporras marssitti hallin kätköissä olleen Svobodan esiintymislavalle. Joukkue oli järjestänyt Svobodan loikkauksen ja pitänyt nuorukaista piilossa, etteivät neljä aiemmin varausvuorossa ollutta seuraa päässeet huomaamaan ja ehtinyt varata ensin.

8. Jürgen May oli itäsaksalainen keskimatkojen juoksija, 1000 metrin ME-mies ja 1500 metrin Euroopan ennätyksen haltija. Hän loikkasi Länsi-Saksaan 1967 ja kaksi vuotta myöhemmin hänet valittiin maan EM-kisajoukkueeseen. IAAF ei kuitenkaan hyväksynyt Mayn osanottoa Itä-Saksan vastustuksen takia, jolloin Länsi-Saksa teki erikoisen boikotin: maan urheilijat jäivät pois kaikista yksilölajeista, mutta ottivat osaa viestijuoksuihin. May edusti uutta kotimaataan Helsingin EM-kisoissa 1971 ja seuraavana vuonna olympialaisissa, mutta ei enää päässyt entiselle tasolleen. Yleisurheilijat eivät liiemmin loikkauksia harrastaneet, koska itäblokissa valtion ammattilaisilla asiat olivat jopa paremmin kuin amatööri-lännessä. Yksi poikkeus oli kiekonheiton silloinen ME-mies Wolfgang Schmidt, joka tuomittiin 1982 vankilaan loikkausyrityksestä. Viisi vuotta myöhemmin hänen sallittiin siirtyä laillisesti Länsi-Saksaan, jonka edustajana hän sai vielä 1990 EM-pronssia.

7. Aleksander Mogilny, juuri 20 vuotta täyttänyt huippulupaus ja iästään huolimatta jo olympiavoittaja sekä maailmanmestari loikkasi 1989 Ruotsin MM-kisoista Pohjois-Amerikkaan. Kyseessä oli ensimmäinen neuvostopelaajan loikkaus. Aiemmin oli lähtöluvan saanut edellisen vuoden kokeilutapaus, maajoukkueen nelosketjun mies Sergei Priahin sekä muutama vuosi aiemmin kuriositeettina avioliiton takia muuttoluvan saanut neuvostoliigan tusinapelaaja Viktor Netshajev, jonka NHL-ura jäi kolmeen otteluun. Mogilnyn loikkauksen pelättiin estävän jo melkein valmiiksi sovitun legendaarisen ykköskentän, tuolloin kolmikymppisten Makarov-Larionov-Krutov-Fetisov-Kasatonovin ja muutaman muun pelaajan siirtymisen, mutta perestroika eteni ja miehet pääsivät syksyllä matkaan. Vuotta myöhemmin tapahtui vielä yksi loikkaus, kun nuori Sergei Fedorov lähti ilman lupaa, mutta sen jälkeen siirtyminen oli vapaata. NHL-joukkueet olivat jo 70-luvulla houkutelleet neuvostopelaajia, etenkin maalivahti Vladislav Tretjakia ja tulista Valeri Harlamovia, mutta turhaan.

6. Naim Suleimanoglu syntyi Bulgariassa nimellä Naim Suleimanov, mistä voi päätellä hänen kuuluneen turkkilaisvähemmistöön. Painonnoston ihmelapsi teki ensimmäisen ME:nsä 16-vuotiaana 1983. Dopingia luonnollisesti epäiltiin, mutta bulgarialaisen urheilukoulun tuotteet eivät käyttäneet kiellettyjä aineita. Bulgarialaisessa urheilukoulussa taas kielletyiksi aineiksi laskettiin ainoastaan uskonto ja turkin kieli. Jälkimmäisen takia nuorukaisen nimi bulgarialaistettiin muotoon Naum Shalamanov. Kaksinkertainen maailmanmestari loikkasi kilpailumatkalla Australiassa 1986. Bulgaria olisi voinut kieltää hänen osallistumisensa vuoden 1988 olympialaisiin, mutta Turkki maksoi miljoona dollaria Bulgarialle ja asia oli sovittu. Nimeksi tuli Naim Suleimanoglu, millä hän voitti kolme peräkkäistä olympiakultaa. Eri painoluokkia suhteuttavilla Sinclair-pisteillä laskettuna Suleimanoglu on kaikkien aikojen ykkönen.

5. Lutz Eigendorf, itäsaksalainen 1979 loikannut maajoukkuejalkapalloilija ei urheilullisilta ansioiltaan ole niitä tunnetuimpia. Vuoden pelikiellon kärsittyään hän ryhtyi edustamaan Bundesliigan Kaiserslauternia, josta siirtyi Eintracht Frankfurtiin. Siellä hän loukkaantui pahoin auto-onnettomuudessa ja kuoli kaksi päivää myöhemmin. Verestä löytyi runsaasti alkoholia, vaikka todistajanlausuntojen mukaan Eigendorf oli nauttinut vain pienen määrän olutta. Myöhemmin kävi ilmi, että Stasin agentit olivat kidnapanneet miehen, pakottaneet hänet juomaan alkoholia aseella uhaten ja päästäneet Eigendorfin pakoon, jolloin tämä oli paniikissa ajanut kovaa joutuen Stasin virittämään onnettomuusansaan. Pelote toimi ja aika harva itäsaksalaisurheilija loikkasi länteen. Esimerkiksi maan vuoden 1974 MM-turnauksessa pelanneesta joukkueesta loikkasi ainoastaan Itä- ja Länsi-Saksan keskinäisessä - ja historian ainoassa - MM-ottelussa ainoan maalin tehnyt Jürgen Sparwasser ja hänkin vasta monta vuotta uran päättymisen jälkeen.

4. Kuubalaiset baseball-loikkarit. Baseball on Kuuban suosituin peli ja kymmenittäin kuubalaisia huippupelaajia on loikannut Yhdysvaltoihin vuolemaan dollareita. Trendin aloitti Rene Arocha 1991. Tunnetuimpia ja menestyneimpiä loikkareita ovat
syöttäjät Liván Hernandez, kolmena kautena liigan eniten pelannut syöttäjä, niin ikään All-Star -syöttäjä, vasta yli kolmikymppisenä loikannut Jose Contreras ja kaikkien aikojen kovimman heiton mittauttanut Aroldis Chapman.

3. Slovakialaiset Stastnyn veljekset Peter, Anton ja Marian loikkasivat 80-luvun alussa NHL:ään. Seurajoukkue Slovan Bratislavan pelimatkalta 1980 katosivat nuoremmat veljet Peter ja Anton teeskenneltyään olevansa rakennustarvikkeiden ostosmatkalla. Quebec Nordiquesin edustajat kuljettivat veljekset Kanadaan, jossa etenkin Peter teki mahtavan uran. Vanhin veljes Marian lopetti hämäyksen vuoksi kiekkoilun, jolloin vartiointi hellitti ja mies pääsi loikkaamaan vuosi pikkuveljiensä jälkeen lomamatkaltaan Itävallasta myös Quebeciin. Peter pääsi edustamaan uutta kotimaataan Kanadaa maajoukkueessa, mutta Slovakian itsenäistyttyä ehti vielä pelata vanhoilla päivillään senkin riveissä Lillehammerin olympialaisissa. Moni muukin tsekki- ja slovakkipelaaja loikkasi rahakaukaloihin, ensimmäisenä Vaclav Nedomansky 1974. Vielä useampi siirtyi laillisesti vaaditun ikärajan saavutettuaan, ensimmäisenä jo 1969 Jaroslav Jirik, jonka NHL-ura jäi kuitenkin vain kolmen ottelun mittaiseksi. Tasoero oli vielä tuolloin liian suuri ja Jirik palasi kotimaahansa.

2. Martina Navratilova on tunnettu tennispelaajana, joka on pelannut enemmän jäähyväisotteluja kuin moni muu kaikkia otteluja yhteensä. Hän loikkasi USA:han 1975 vasta 18-vuotiaana ja sai maan kansalaisuuden 1981. Loikkauksen syynä oli Tsekkoslovakian tennisliiton vaatimus paluusta kotimaahan. Muuten tapaukseen ei sisältynyt suurta dramatiikkaa, mutta Navratilova lienee kaikista urheiluloikkareista tunnetuin ja ansaitsee siksi listasijoituksen näin ylhäällä. Viimeisen - ainakin toistaiseksi - ammattilaisottelunsa hän pelasi 2006 lähes 50-vuotiaana karsiutuen sekanelinpelin kolmannella kierroksella Wimbledonissa.

1. Ferenc Puskas loikkasi 1956 Honvedin ollessa pelaamassa Euroopan Cupin ottelua Athletic Bilbaota vastaan. Samaan aikaan Unkarissa alkoi huonosti päättynyt vallankumous. Suuri osa Unkarin kaksi vuotta aiemmin MM-finaalissa esiintyneestä maajoukkueesta päätti olla palaamatta kotimaahan, Puskasin lisäksi esimerkiksi Sandor Kocsis, Zoltan Czibor ja manageri Jenö Kalmar. Pelikieltoon joutunut Puskas söi suruunsa, mutta treenasi suuren osan ylimääräisistä kiloista pois liityttyään lopulta Real Madridiin. Ylipainoisenakin Puskas hallitsi kenttiä ja ehti esiintyä Espanjan maajoukkueessa, jota edusti MM-kisoissa 1962. Unkarin kansannousun yhteydessä joitakin muitakin urheilijoita siirtyi ulkomaille, kuten Melbournen olympialaisista loikannut 1500 metrin ME-mies Laszlo Tabori ja hänen legendaarinen valmentajansa Mihaly Igloi.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Välihuomautus 39: Lakki - päästä!

Tässä tulee tunnustus. Olen aina pitänyt taitoluistelua kivikovana lajina ja arvostanut sen huiput urheilijoina korkealle. Siis minä, sovinistinen grunt-machomies. No, miinuspuolena on tietysti arvostelulajin ongelma eli tuomaripeli. Mutta lajina se on erittäin vaativa ja todellista huippu-urheilua, jota katsoo mielellään.

No, etsiessäni tietoa erästä tulevaa viikkojuttua varten (saattaa ilmestyä tänä viikonloppuna tai joskus tulevaisuudessa) törmäsin tähän videoon. Olkaa hyvät, katsokaa ensin ja jatkakaa sitten lukemista.

...

Valitan videon ylivalottuneisuutta ja tärinää. Kyseessä on fanin kuvaama pätkä, ei mikään TV-lähetyksestä napattu.

...

Videossa luistelivat Ludmila Belousova ja Oleg Protopopov, pariluistelun kaksinkertaiset olympiavoittajat ja moninkertaiset maailman- ja Euroopan mestarit.

Saavutuksiin nähden esitys ei nyt mitenkään akrobaattinen ollut. Mutta siihen nähden oli, että esitys oli vuodelta 2011. Mies oli tuolloin 79-vuotias ja nainen 76. Hattu päästä.

Ollapa itse tuossa iässä vielä samassa kunnossa. Eikä toki mitään sitäkään vastaan olisi, että vaimo olisi vanhana yhtä sutjakka.

perjantai 1. helmikuuta 2013

Huomio!

Sosiaalisen median läpilyönti on luonut uuden käsitteen, huomiohuoran. Tosin ei tyypissä mitään uutta ole. Sille on vain annettu nimi, koska somen mahdollisuudet ovat tuoneet huomiohuoraamisen jokaisen ulottuville. Huomiohuorausta on nimittäin kolmea eri ilmenemismuotoa, joista vain yksi on mahdollinen ilman somea.

Alkeellisin muoto huomiohuorauksesta on facebook-huoraus, jota kutsutaan jatkossa nimellä A-tyyppi. Tämä ei tarkoita pelkästään Facebookissa tapahtuvaa toimintaa eikä missään nimessä koko Facebookia. Nimi on vain sopiva, koska Facebook on toiminnan yleisin esiintymispaikka.

A-tyypin toimijalle tyypillistä on oman itsen esittely kuvien ja elämän tapahtumien kautta. Tapauksen tunnistaa siitä, että hän pitää itseään erittäin yksilöllisenä persoonana huomaamatta olevansa yksilöllinen täsmälleen samalla tavalla kuin kaikki muutkin samaan viiteryhmään kuuluvat. Tilapäivitysten ainoa tarkoitus on saada mahdollisimman paljon kavereita ja kommentteja. Mikäli näitä ei kerry tarpeeksi - yleensä riittävästi ei ole koskaan tarpeeksi A-tyypille - hän siirtyy toiminnan seuraavaan asteeseen eli suoranaiseen kerjäykseen. Tästä esimerkki on kirjoittaa päivitys tyyliin: Nyt mä oon OMG ihan itsarin partaalla ... mä en voi tiedätteks kertoo mitä kauheeta kävi.

A-tyypin elämän tavoite ja ehdoton kohokohta on pääsy Big Brother -taloon.

B-tyyppi on kehittyneempi versio, jonka huomiohuoraus on trollausta joko omalla saitilla tai muiden foorumeilla.

B-tyypin tarkoitus on usuttaa keskustelijat toistensa kimppuun ja nauttia aikaansaamastaan ärtymyksestä. Hänet tunnistaa helpoimmin vahvoista, perustelemattomista mielipiteistä jotka ovat takuuvarmasti erilaisia kuin keskustelun aloittajan näkemys.

B-tyypiksi ei voi oikeastaan laskea henkilöä, jonka trollaus on liian ilmeistä. Sen voi jättää huomioitta ja vaille kommenttia. Tällainen tapaus on lähinnä "wanna-be-B-tyyppi". Aito B-tyyppi on sen verran fiksu, että kykenee esittämään mielipiteen tarkoituksellisesti huonoin perusteluin siten, että mielipide on juuri riittävän uskottava aiheuttaakseen turbulenssia.

Esimerkkinä trollauksista voi antaa keskustelun, jossa käsitellään kestävyysjuoksijoiden mahdollista dopingin käyttöä. Huono trolli (wanna-be-B-tyyppi) kirjoittaa: Pilleriä poskeen vaan, niin kulkee kovempaa! Oikea B-tyyppi kirjoittaa Kyllä on täysin selvää, että huipulle ei ole mitään asiaa ilman dopingia. Huomatkaa ero. Ensimmäinen kommentti on pelkkä huudahdus. Jälkimmäinen on väite ilman mitään perusteluja. Sellainen väite, että sen voi aivan hyvin esittää, mikäli ei tiedä asiasta riittävästi. Väite, johon muiden keskustelijoiden on syytä vastata perusteluin: Olen toiminut valmentajana ja tiedän, millaisiin tuloksiin on millaisilla lahjoilla päästy käytettävissä olevin resurssein. Tähän nähden on täysin uskottavaa suhteuttaa, että huippulahjakas, hyvissä olosuhteissa harjoitteleva urheilija kykenee ME-luokan tuloksiin täysin puhtain eväin. Trollaaja on saavuttanut tavoitteensa, saanut huomiota. Aivan hyvin hän on saattanut olla samalla kannalla alun perinkin, on vain tiennyt että oikean näkemyksen esittäminen ei suo hänelle sitä huomiota, josta hän nauttii. Siksi on pitänyt provosoida mielipiteellä, joka on riittävän uskottava ollakseen todella jonkun asiantuntemattoman näkemys.

B-tyyppiä voi yrittää asettaa seinää vasten vaatimalla perusteluja. Tällöin hän yleensä ei vastaa - miksikä vastaisi, kun on jo saanut tavoitteensa eli reaktion. Jos vastaus tulee, se on joko luikertelua ilman perusteluja tai sitten perusteluja jotka on vaikeita tarkistaa. Esimerkiksi hän on saattanut väittää, että Neuvostoliitto ja DDR hallitsivat kyllä joitakin urheilulajeja, mutta huippuluokan kestävyysjuoksijoita sieltä ei tullut. Tämä uppoaa suurimpaan osaan ihmisistä täysin, kun historiaperspektiivi yleensä kattaa vain omista nuoruusvuosista eteenpäin. Väite on helppo kumota mainitsemalla vaikkapa kaksinkertaiset olympiavoittajat Waldemar Cierpinski ja Vladimir Kuts. Tai Pjotr Bolotnikov, Sergei Popov, Werner Schildhauer, Jürgen Haase. Puhumattakaan naisista kuten Tatjana Kazankina.

B-tyypillä on kuitenkin se hyvä puoli, että aikuistuttuaan hän kykenee toimimaan sivistyneesti ja rakentavasti, toisin kuin A- ja C-tyypit. Oleelliset erot tyyppien välillä ovat siinä, että A-tyyppi ei kykene älylliseen toimintaan, B-tyyppi kykenee mutta ei ole siihen vielä kypsä ja C-tyyppi taas toimii sivistyneesti ja älyllisesti tietyillä elämän osa-alueilla, kun taas huomiohuorausalueellaan hän huijaa itseään huomiota hakeakseen.

Nämä kaksi ensimmäistä tyyppiä ovat somen aikaansaannoksia. A-tyyppi ei ennen tietotekniikkaa olisi koskaan edes yrittänyt saada näkemyksiään julkisuuteen. B-tyypin provosoija taas olisi saattanut lehtien yleisönosastoihin kirjoitellakin, mutta yleensä ei olisi päässyt läpi.

C-tyyppi taas on julkinen vaikuttaja, joka on valinnut kanavansa ja näkemyksensä siten, että saatu huomio maksimoidaan. Toiminnallinen ero A-tyyppiin on se, että C-tyyppi ei huomiota saadakseen käsittele itseään, vaan jotain julkista asiaa. Ero B-tyyppiin on se, että C-tyyppi on yleensä saavuttanut jo julkisen aseman jollain oikealla saavutuksellaan.

Tyyppiä edustavat esimerkiksi näyttelijät, kirjailijat ja muut taiteen edustajat. Jos he huomiohuoraavat, se kuuluu tavallaan toimenkuvaan ja melkoinen osio tällaisia onkin. Lisäksi on sellaisia julkkiksia, jotka herättävät huomiota lähinnä herättämällä huomiota ja ovat julkkiksia siksi että ovat julkkiksia. Sen sijaan mielenkiintoisia C-tyyppejä ovat esimerkiksi tiedemiehet.

Tämän tyypin esiintyminen ei ole sosiaalisesta mediasta riippuvainen, ainoastaan siitä että yhteiskunta on riittävän suvaitsevainen sopivien mielipiteiden esittämiseen. Hyvä esimerkki menneiltä vuosikymmeniltä on huipputiedemies Felix Iversen, joka toimi Neuvostoliitto-vetoisissa peitejärjestöissä, kuten Maailman Rauhanneuvostossa merkittävissä tehtävissä.

C-tyypin tunnistaa parista tekijästä helposti:
1) Pukeutuminen ja habitus on tarkoituksella huomiota herättävä. Tämä nyt kuuluu taiteilijoilla asiaan tyyliin Andy McCoy, mutta jos yhteiskunnallisessa toiminnassa mukana oleva ydinfyysikko pukeutuu samoin, kyseessä on aika selvä tapaus.
2) Luottamustehtävä aatteellisessa järjestössä, joka ei kuulu ammattiin liittyvään osaamisalueeseen, vaikkapa mikrobiologian professori Kuuban solidaarisuuskomitean puheenjohtajana.

C-tyyppiin päätyy, kun oman osaamisalueen julkisuus ei riitä. Kun nimi on mainittu vaikka lääketieteen Nobel-spekulaatioissa, saa rutkasti julkisuutta lisää ottamalla kantaa johonkin yhteiskunnalliseen asiaan ja menemällä mukaan toimintaan. Tällöin pitää valita sellainen vaikuttamisalue, joka on median piirissä kosher. Esimerkiksi Palestiinan tukeminen tuo positiivista julkisuutta, Israelin tukeminen negatiivista. Julkisuuden etumerkki ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole erityisen tärkeää, julkisuuden määrä on oleellista. Tiettyyn rajaan asti. Jos työministeriön virkamies liittyy uusnatseihin, julkisuutta tulee kyllä rutkasti mutta tulee myös potkut ja sosiaalinen stigma. Kommunisteihin kuuluminen ei sen sijaan ole ongelma.

Yleisesti ottaen parasta julkisuutta onkin vihervasemmistolaisen ideologian mukainen toiminta. Jos näyttelijä ryhtyy vegaaniliiton puheenjohtajaksi, julkisuus on taattu. Joskus mietityttää, kuinka paljon takana on aitoa ideologiaa ja kuinka paljon julkisuushakuisuutta. Kaikki tietävät Bob Geldofin, mutta mikä hitto on Boomtown Rats, josta hän kuulemma oli kuuluisa ennen kuin keksi Live Aidin?

Tosin varmasti usein käy siten, että julkisuushakuisesti tiettyihin tehtäviin mennyt alkaa itsekin uskoa olevansa mukana ideologian takia. Taipumus selitellä omat teot parhain päin ja uskoa itse omiin selityksiinsä on ihmisluonnon vahvimpia piirteitä. Hyödylliset idiootit meillä on aina keskuudessamme. Heidät on vain parasta oppia tunnistamaan ja ignoroimaan.