Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


perjantai 2. lokakuuta 2009

Syö vähemmän kuin tienaa

Työmarkkinatukivallankumouksellisten, viherpiipertäjien, ydinvoiman vastustajien ja muiden elämäntapaintiaanien vakioitkuvirsiä on vollotus siitä, kuinka me suomalaiset kulutamme tolkuttoman epäoikeudenmukaisesti maapallon luonnonvaroja. Sanotaan, että tarvittaisiin niin ja niin monta maapalloa - pikaisella nettihaulla löytämäni arviot vaihtelevat kahdesta ja puolesta neljään - jos kaikki maapallon asukkaat kuluttaisivat kuten suomalaiset.

Mitä kissanpaskan merkitystä tällä on? Oleellista on se, kuinka monta Suomea tarvitaan, että suomalaiset saavat kuitattua ekologisen jalanjälkensä. Ei ole piru vie meidän vikamme, jos jossakin päin maailmaa on menty ylikulutuksen tielle. Suomi on sijainniltaan arktinen maa ja meidän ekologinen jalanjälkemme per lärvi on pelkästään ilmasto- ja kasvuolosuhteiden takia suurempi kuin päiväntasaajalla. Heitetään kymmenentuhatta suomalaista elämään Tansaniaan suomalaisella elintasolla, niin johan tokeni. Ei tarvitse lämmittää omakotitaloa. Jäähdytykseen kuluu energiaa, mutta ei yhtä paljon. Ei tarvitse syöttää ravintoeläimille talveksi säilöttyä rehua. Ja vegetaristitkin voivat kerrankin elää vihreästi, kun ei tarvitse energiaa kasvihuoneiden lämmitykseen, ruuan säilömiseen talvikaudeksi tai tuoretuotteiden roudaamiseen toiselta puolelta maapalloa.

Säälittävintä on se, että suomalaisten ylikulutuksesta vouhottavat ovat yleensä samoja, jotka ovat valmiita tuomaan tänne elintasopakolaisia. Mitä järkeä on tuoda tänne ihmisiä tuottamaan moninkertainen ekologinen jalanjälki heidän kotimaahansa nähden, jos maapallo halutaan pelastaa? Täällä he kuluttavat enemmän, koska 1) elintaso on korkeampi ja 2) ilmaston takia kulutus on pakostakin suurempi.

Kovasta kulutuksesta huolimatta Suomen biokapasiteetti on suurempi kuin Suomen ekologinen jalanjälki. Hei haloo, tahvot! Tämä tarkoittaa sitä, että me suomalaiset emme elä yli varojemme. Tilanne on toinen aika monessa länsimaassa ja jopa kehitysmaissa. Seuraavat luvut perustuvat maakohtaista ekologista jalanjälkeä koskeviin tietoihin tästä lähteestä. Aineistossa ovat maat, joiden asukasluku ylittää miljoonan. Näitä on 150 kappaletta. Bruttokansantuote henkilöä kohti on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta peräisin Wikipediasta ja siinä on käytetty ostovoimapariteetilla (PPP) korjattuja arvoja. Sivuhuomautuksena todettakoon, että jos käytettäisiin korjaamattomia, raakoja BKT-arvoja, seuraavissa tuloksissa esitetyt arvot olisivat vielä karmeampaa luettavaa kehitysmaiden osalta.
Jokaisessa listassa esitetään top 10 ja lisäksi muutama valittu maa kaikissa listoissa.

Tämä lista kertoo, kuinka suuri on minkäkin maan ekologinen kapasiteetti eli kuinka paljon kyseinen maa tuottaa luonnonvaroja vuosittain. Luonnollisesti listan järjestys on aika tarkkaan sama kuin maiden keskinäisen pinta-alan mukainen järjestys.
Ekologinen kapasiteetti:
1. Yhdysvallat 1496,4
2. Brasilia 1353,8
3. Venäjä 1161,9
4. Kiina 1132,7
5. Kanada 646,9
6. Intia 452,1
7. Argentiina 315,1
8. Australia 310,9
9. Indonesia 310,1
10. Kongo 239,9
14. Saksa 160,5
16. Nigeria 126,2
24. Ruotsi 90,2
28. Japani 77,2
39. Suomi 61,6
61. Tanska 31,0
67. Norja 28,3
69. Egypti 27,6
82. Alankomaat 18,4
102. Viro 12,1
150. Singapore 0,1

Tämä lista koostuu äskeisen listan luvuista jaettuna maan asukasluvulla. Kärjessä ovat tietenkin harvaan asutut maat ja hännillä tiheään asutut.
Ekologinen kapasiteetti per asukas:
1. Gabon 25,0
2. Kanada 20,0
3. Bolivia 15,7
4. Australia 15,4
5. Mongolia 14,6
6. Uusi-Seelanti 14,1
7. Kongon tasavalta 13,9
8. Suomi 11,7
9. Uruguay 10,5
10. Ruotsi 10,0
13. Viro 9,1
17. Venäjä 8,1
18. Brasilia 7,3
21. Norja 6,1
22. Tanska 5,7
23. Yhdysvallat 5,0
68. Saksa 1,9
102. Alankomaat 1,1
114. Nigeria 1,0
118. Kiina 0,9
132. Japani 0,6
141. Intia 0,4
144. Egypti 0,4
150. Singapore 0,0

Tämä lista kertoo, kuinka paljon missäkin maassa luonnonvaroja kulutetaan vuosittain. Karkeasti sanoen listan summittainen järjestys on sama kuin bruttokansantuotteen mukainen järjestys; kärjessä väkirikkaat ja/tai varakkaat valtiot, hännillä vähäväkiset ja köyhät.
Ekologinen jalanjälki:
1. Yhdysvallat 2809,7
2. Kiina 2786,8
3. Intia 986,3
4. Japani 626,6
5. Venäjä 536,4
6. Brasilia 439,2
7. Meksiko 361,9
8. Saksa 349,5
9. Iso-Britannia 319,2
10. Ranska 298,1
13. Kanada 228,1
18. Nigeria 176,5
19. Australia 157,4
24. Egypti 123,3
34. Alankomaat 71,6
47. Ruotsi 46,1
50. Tanska 43,9
65. Norja 31,9
68. Suomi 27,5
120. Viro 8,5
150. Swazimaa 0,8

Tämä lista koostuu äskeisen listan luvuista jaettuna maan asukasluvulla. Kärjessä ovat varakkaimmat maat, hännillä köyhimmät.
Ekologinen jalanjälki per asukas:
1. Yhdistyneet Arabiemiraatit 9,5
2. Yhdysvallat 9,4
3. Kuwait 8,9
4. Tanska 8,0
5. Australia 7,8
6. Uusi-Seelanti 7,7
7. Kanada 7,1
8. Norja 6,9
9. Viro 6,4
10. Irlanti 6,3
16. Suomi 5,2
18. Ruotsi 5,1
22. Japani 4,9
29. Alankomaat 4,4
31. Saksa 4,2
36. Venäjä 3,7
64. Brasilia 2,4
73. Kiina 2,1
87. Egypti 1,7
103. Nigeria 1,3
132. Intia 0,9
150. Malawi 0,5

Tämä lista kertoo, mitkä maat tuottavat enemmän kuin kuluttavat ja on ensimmäinen todella merkityksellinen lista. Ne maat, joilla saldo on plussan puolella, ovat ekologisesti hallittavalla tasolla, miinusmerkkiset puolestaan kuluttavat liikaa luonnonvaroihinsa nähden. Kaikkiaan 65 maata on plussan puolella, 85 miinuksella. Plussan puolelle pääsevät useimmat kehitysmaat, teollisuusmaista vain harvaan asutut. Miinukselle jäävät tiheään asutut kehitysmaat ja suurin osa teollisuusmaista.
Saldo eli kapasiteetti miinus jalanjälki:
1. Brasilia 914,6
2. Venäjä 625,5
3. Kanada 418,8
4. Argentiina 220,0
5. Kongo 204,7
6. Australia 153,5
7. Bolivia 124,8
8. Indonesia 98,8
9. Kolumbia 96,3
10. Peru 68,6
14. Ruotsi 44,1
17. Suomi 34,0
49. Viro 3,6
84. Norja -3,7
106. Tanska -12,7
132. Nigeria -50,3
133. Alankomaat -53,1
139. Egypti -95,8
143. Saksa -189,0
147. Intia -534,2
148. Japani -549,4
149. Yhdysvallat -1313,3
150. Kiina -1654,1

Tämä lista on äskeinen jaettuna asukasluvulla, joten plus/miinus -jakauma on sama. Maiden järjestyksessä ei ole merkittäviä muutoksia.
Saldo eli kapasiteetti miinus jalanjälki per asukas:
1. Gabon 23,7
2. Bolivia 13,6
3. Kongon tasavalta 13,3
4. Kanada 13,0
5. Mongolia 11,2
6. Keski-Afrikka 7,8
7. Australia 7,6
8. Paraguay 6,5
9. Suomi 6,5
10. Uusi-Seelanti 6,4
14. Brasilia 4,9
15. Ruotsi 4,9
18. Venäjä 4,4
22. Viro 2,7
84. Nigeria -0,4
95. Intia -0,5
105. Norja -0,8
116. Kiina -1,2
119. Egypti -1,3
130. Saksa -2,3
131. Tanska -2,3
137. Alankomaat -3,3
145. Japani -4,3
147. Yhdysvallat -4,4
150. Yhdistyneet Arabiemiraatit -8,4

Edellä olevat tilastot ovat helposti luettavissa tai laskettavissa nettisivuilta, joilta tiedot on napattu. Uutta tietoa edustavat kaksi seuraavaa tilastoa. Niissä on laskettu, mitä tapahtuisi jos koko maailma nostettaisiin kohtuulliselle elintasolle. Oletuksena on, että luonnonvarojen kulutus olisi suoraan verrannollinen BKT:een per asukas. Tämä ei tietenkään ole täysin lineaarista, mutta antaa kohtuullisen hyvän approksimaation. Kohtuulliseksi elintasoksi on katsottu 30 000 €:n BKT per asukas. Tämä on vähemmän kuin esimerkiksi Suomen nykyinen elintaso. Tällöin - rikkaimpia teollisuusmaita lukuun ottamatta - maiden elintaso nousisi selvästi. Tämä tilasto antaa siksi selvimmän kuvan siitä, mitkä maat pystyvät nykyisellä väestömäärällään ylläpitämään vaurasta elintasoa tuhoamatta silti maapalloa.

Tässä tilastossa on laskettu ekologinen kapasiteetti miinus jalanjälki, jos BKT olisi kohtuullisen korkea. Plussan puolelle jää vain neljätoista maata.
Saldo, jos BKT olisi 30 000 €:
1. Kanada 472,9
2. Australia 184,9
3. Venäjä 166,1
4. Argentiina 116,3
5. Brasilia 74,3
6. Ruotsi 53,3
7. Kongon tasavalta 39,4
8. Suomi 39,2
9. Gabon 30,9
10. Uusi-Seelanti 22,2
11. Norja 10,9
15. Viro -0,2
20. Tanska -3,3
48. Alankomaat -34,7
87. Saksa -134,4
114. Yhdysvallat -296,1
121. Japani -467,6
134. Egypti -599,2
146. Nigeria -2345,3
149. Intia -10164,9
150. Kiina -12935,0

Tämä tilasto on kaikkein tärkein ja siksi siinä on lueteltu kaikki 150 maata. Tilaston merkitys on lyhyesti sanottuna seuraava. Ne maat, jotka ovat plussan puolella, pystyvät nykyväestöllään ylläpitämään vaurasta elintasoa ekologisesti. Miinuksella olevien maiden on joko tyydyttävä alhaisempaan elintasoon tai väkiluvun on vähennyttävä. Plussan puolelle jää vain 14 maata.
Saldo per asukas, jos BKT olisi 30 000 €:
1. Gabon 22,3
2. Kanada 14,7
3. Kongon tasavalta 9,9
4. Australia 9,2
5. Suomi 7,5
6. Ruotsi 5,9
7. Uusi-Seelanti 5,5
8. Argentiina 3,0
9. Botswana 2,4
10. Norja 2,4
11. Venäjä 1,2
12. Latvia 1,1
13. Bolivia 1,0
14. Brasilia 0,4
15. Irlanti -0,1
16. Viro -0,2
17. Tanska -0,6
18. Liettua -0,9
19. Itävalta -0,9
20. Angola -1,0
21. Yhdysvallat -1,0
22. Trinidad -1,2
23. Ranska -1,3
24. Peru -1,5
25. Slovakia -1,6
26. Saksa -1,6
27. Saudi-Arabia -2,0
28. Chile -2,0
29. Alankomaat -2,1
30. Swazimaa -2,2
31. Sveitsi 2,2
32. Singapore -2,4
33. Uruguay -2,4
34. Malesia -2,4
35. Slovenia -2,4
36. Kolumbia -2,5
37. Unkari -2,5
38. Iso-Britannia -2,7
39. Oman -3,8
40. Belgia -3,1
41. Venezuela -3,4
42. Italia -3,4
43. Tsekki -3,5
44. Jamaika -3,5
45. Etelä-Korea -3,6
46. Kroatia -3,6
47. Japani -3,7
48. Bulgaria -3,8
49. Bhutan -3,9
50. Etelä-Afrikka -3,9
51. Kreikka -4,0
52. Espanja -4,3
53. Turkki -4,4
54. Dominikaaninen tasavalta -4,4
55. Costa Rica -4,4
56. Kazakstan -4,5
57. Romania -4,5
58. Puola -4,7
59. Georgia -4,7
60. Israel -4,7
61. Portugali -4,7
62. Mauritius -4,9
63. Panama -5,0
64. Meksiko -5,3
65. Tunisia -5,4
66. Serbia -5,5
67. Indonesia -5,7
68. Iran -5,7
69. Valko-Venäjä -5,9
70. Kuwait -6,0
71. Yhdistyneet Arabiemiraatit -6,2
72. Azerbaidzan -6,2
73. Algeria -6,3
74. Sri Lanka -6,3
75. Ecuador -6,6
76. Thaimaa -6,6
77. Filippiinit -6,8
78. Marokko -7,0
79. Armenia -7,1
80. Libanon -7,2
81. El Salvador -7,3
82. Libya -7,8
83. Guatemala -7,9
84. Egypti -8,1
85. Ukraina -8,2
86. Pakistan -8,5
87. Albania -8,6
88. Intia -9,2
89. Bosnia-Herzegovina -9,5
90. Jordania -9,7
91. Kiina -9,8
92. Tadzikistan -10,1
93. Moldova -10,4
94. Paraguay -10,5
95. Honduras -10,6
96. Jemen -10,8
97. Namibia -11,1
98. Haiti -11,8
99. Laos -12,0
100. Bangladesh -12,0
101. Kuuba -12,2
102. Syyria -12,5
103. Norsunluurannikko -12,7
104. Irak -12,8
105. Vietnam -12,8
106. Kirgisia -13,5
107. Kamputsea -13,5
108. Sambia -13,7
109. Makedonia -13,7
110. Kamerun -14,5
111. Mongolia -15,0
112. Malawi -16,2
113. Turkmenistan -16,4
114. Zimbabwe -16,7
115. Kenia -17,3
116. Benin -17,3
117. Afganistan -17,6
118. Nigeria -17,8
119. Nicaragua -19,4
120. Nepal -19,6
121. Uzbekistan -19,8
122. Papua-Uusi-Guinea -19,9
123. Mauritania -20,7
124. Senegal -21,6
125. Lesotho -22,7
126. Tansania -24,2
127. Ruanda -24,5
128. Gambia -24,8
129. Pohjois-Korea -25,7
130. Tsad -27,6
131. Mosambik -27,6
132. Ghana -28,3
133. Sudan -28,5
134. Togo -28,8
135. Madagaskar -28,9
136. Myanmar -29,8
137. Sierra Leone -30,8
138. Guinea -34,8
139. Uganda -35,0
140. Mali -42,1
141. Eritrea -43,9
142. Etiopia -45,6
143. Burkina Faso -46,2
144. Kongo -49,8
145. Guinea-Bissau -51,0
146. Keski-Afrikka -53,7
147. Burundi -63,8
148. Liberia -66,1
149. Somalia -67,7
150. Niger -69,2

Raaka esimerkki pahnanpohjimmaisesta. Jos Nigerin elintaso halutaan nostaa länsimaiselle tasolle ja samalla pitää huoli, että sen ekologinen jalanjälki ei painu miinuksen puolelle, Nigerissä saa olla 2,6 % nykyisestä asukasluvusta. Yleensä pahimpana syntipukkina pidetty Yhdysvallat tekisi nollatulosta 83,5 %:lla nykyisestä asukasluvusta - tosin sen pitäisi samalla pudottaa elintasoaan 36,2 %.
Listasta nähdään, että suurimman osan länsimaista on parannettava tapojaan. Jos väentiheyttä on liikaa, saldo painuu armotta pakkaselle. Mutta erityisen tärkeää on katsoa maita, joiden lukema on vähemmän kuin -5. Kohtaamme ennennäkemättömän ekokatastrofin, mikäli näiden maiden väestö nousee edes lähelle länsimaista elintasoa. On huomattava, että tämä voi tapahtua kahdella tavalla: joko elintaso nousee omassa maassa tai merkittävä osa väestöstä siirtyy länsimaihin. Jälkimmäinen on, kuten aiemmin todettu, ilmastollisista syistä vielä kuluttavampi ja tuhoisampi vaihtoehto. Samalla on myös huomattava, että kehitysmaissa on myös rohkaisevia esimerkkejä: katsokaapa Gabonia, Kongon tasavaltaa ja Botswanaa. Kun väkiluku pidetään vähäisenä, on resursseja enemmän jaettavaksi.

6 kommenttia:

Utumies kirjoitti...

On kuvitelmaa, että olemme jotenkin irrallaan rajojemme ulkopuolisesta maailmasta. Jos todella haluamme pestä kätemme tästä saastuttajaporukasta, on meidän samalla luovuttava tuontihedelmistä, tuontikahvista, tuontiteestä, halvoista tuontivaatteista, suuresta osasta viihde-elektroniikkaa ja niin edespäin. Juuri tätä on globalisaatio. Kaikki liittyy kaikkeen. Pumppaamme kamaa toisaalta miettimättä mitään muuta hintaa kuin sen, paljonko se maksaa välittömästi, montako euroa täytyy latoa tiskiin.

Suomalaisten ekologinen jalanjälki oli mainitsemasi Global Footprint Networkin mittareiden mukaan maailman 16. suurin. Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Toki meillä on maan sisällä pitkät etäisyydet - pakko liikuttaa tavaraa ja ihmisiä pitkiä matkoja - ja näilläkin leudoilla talvilla lämmitys vaatii paljon energiaa. Eli puolusteluja omalle suurelle kulutukselle löytyy jonkin verran. Silti ei riittävästi.

Edelleen, oman ruoan tuotantommekin on sidoksissa ulkomailta tuotettuun energiaan. Nykyisin me Suomessa syömme dieseliä, sillä nykyinen maatalousjärjestelmä ei toimisi ilman traktorin löpöä. Lisäksi petrokemian lannoitteet, maanviljelyskoneiden dieselit, kylmäketju, ruokapakkausten muovit.. ei tuontiöljystä päästä eroon tällä infrastruktuurilla. Tarvittaisiin rakennemuutos pientiloihin ja suomenhevosiin, jos haluaisimme syödä dieselvapaata - ja siis muista maista riippumatonta - suomalaista ruokaa.

Laskelmat, joissa omaa suurta kulutusta perustellaan suurella pinta-alalla ja vastaavasti pienellä väkimäärällä, ovat siinä mielessä höpöä, että ihmisten aiheuttama rasitus ympäristölle ei tunnetusti tunnusta maitten rajoja.

Lähinnä lukisin tätä purkausta jonkinlaisena reviirin puolusteluna. Kukaan ei saa sanoa minulle, mitä minä teen. Jokainen vastatkoon itsestään. Tällainen ajatteluhan meidät on tähän jamaan saattanut alun perinkin.

Autan yhteistä asiaa vasta, kun kaikki muut ovat sen ensin tehneet? Suostun lippomaan vuotavasta veneestä vettä pois vasta kun nuo sen tekevät?

Poliittisesti epäkorrekti kirjoitti...

"Laskelmat, joissa omaa suurta kulutusta perustellaan suurella pinta-alalla ja vastaavasti pienellä väkimäärällä, ovat siinä mielessä höpöä, että ihmisten aiheuttama rasitus ympäristölle ei tunnetusti tunnusta maitten rajoja."

Kyllähän suomalaiset huolehtivat omasta metsästään. Se mikä on Suomen rajojen sisällä kuuluu Suomelle ja sitä Suomen tulee hoitaa (Ei raiskata). Täällä oikeasti satsataan resursseja siihen, että saasteita ei pääse luontoon liikaa, eläimet päätyvät ruuaksi ilman tauteja ja vihannekset yms. ovat puhtaita. Esim. jos vertaa Iso-Britannian kanaloihin, niin salmonellaa on aivan eri suhteessa.

Itse en koe kovinkaan järkeväksi, että uppoamme sädekehän kanssa. Ei maailmaa pelasteta parantamalla Suomen luonnonsuojelua, vaan pakottamalla muu maailma elämään sopivassa suhteessa. Tuhoamme oman taloutemme esim. Kiinaan ja USAan nähden, jos rupeamme ekoilemaan ylimäärin. Silti maapallo tuhoutuu suunnilleen samalla nopeudella.

Kehitysmaiden tulisi oikeasti jossain vaiheessa havahtua, että heidän väestönsä ei voi lisääntyä holtittomasti. Kun oman maan sietokyky ei riitä, niin väki siirtyy rasittamaan naapurimaan sietokykyä. Jostain syystä nämä naapurimaat ovat läntisiä hyvinvointivaltioita. Ratkaisu on se, että kehitysmaat pistävät itse stopin perseilylleen ja länsimaat sitten tukevat uudelleenrakennusta. Nykymalli johtaa välttämättä turmioon, kun kaikki ovat häviäjiä.

Jaska Brown kirjoitti...

Utumies: Totta kai elämme globaalissa maailmassa ja kaikki Suomessa tekemämme vaikuttaa kaikkeen. Siitä tässä ei ole kyse. Kyse on siitä, että Suomessa me pystymme tuottamaan sen, mitä kulutamme.
Otetaan vertailukohdaksi vaikkapa kuvitteellinen Länsimeri -niminen lätäkkö, jonka rannalla sijaitsee useita valtioita. Meri on saastunut liiallisten päästöjen takia. Meren rannalla sijaitsee mm. valtio A, joka puhdistaa tarkasti kaikki jätevetensä ja jonka maanviljelyksen tuoma lietekuorma on lähes olematon. Sen naapurina on valtio B, joka laskee miljoonakaupunkinsa paskavedet ja kemianteollisuutensa jätteet puhdistamatta suoraan mereen. On havaittu, että Länsimereen tulevien päästöjen on vähennyttävä 50 %, jotta meri pelastuisi. Tällöinhän on oikeudenmukaista, että sekä A että B pudottavat päästönsä puoleen, eikö totta...
Jokainen vastatkoon itsestään -ajattelua en kannata. Sen vastustamisesta tässä tekstissä olikin kyse; jokaisen valtion on pantava suu säkkiä myöten ja syötävä vain sen verran, mitä tienaa. Jos jokin maa ei näin tee, on siihen puututtava kansainvälisen yhteisön toimesta ripeästi.

Poliittisesti epäkorrekti: Allekirjoitan jokaisen sanasi.

Utumies kirjoitti...

On näissäkin kommenteissa pointtinsa. Lähinnä kait Suomen toimia ennakkoon perustellaan juuri sillä, että toimimme esimerkkinä muille. Euroopan tasolla tämä havahtuminen on toiminut siinä mielessä, että olemme saaneet nyt Kiinan ja Yhdysvallat ainakin muodollisestis sitoutumaan joihinkin toimiin. Eli panoksemme sellaisten maiden kuin vaikkapa muut pohjoismaat on symbolinen. Mutta joskus juuri tämä auttaa. Joku Saksan harrastama käänne energiapihiyteen alkaa sitten jo vaikuttaa hitusen ihan tilastollisestikin.

Väestönräjähdys on tosiaan ilmastonmuutoksen ohella yksi mittavimmista ongelmista. Siihen ei suomalainen hitaasti lisääntyjä ole sentään syyllinen.

Spitfire kirjoitti...

Ka perhanaa, erinomainen teksti. Pitääpä printata nämä listat ja ryhtyä neuvomaan paikallisia hamppuhippejä.

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitos Spitfire ja tervetuloa!
Kuva on epäselvä, mutta lienet vanhempaa mallia, kun en ainakaan erota kupuohjaamoa...