Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Yli- ja alimatkat II

Kirjoitin vuoden alussa tekstin Yli- ja alimatkat, jossa tutkin kestävyysjuoksijoiden suorituksia päämatkansa ulkopuolella tilastoaineistona kaikkien aikojen parhaat suomalaisjuoksijat. Tuolloin lupasin palata aiheeseen maailman parhaiden kohdalla. Tässä lopputulos.

Periaate on ollut sama kuin suomalaisten kohdalla: joka lajista kaikkien aikojen maailmantilaston 30 parasta ja katsotaan, mitä he ovat saaneet aikaan muilla matkoilla. Aineistosta on karsittu pois parhaat ja huonoimmat suhdeluvut systeemillä, joka on yllä linkatussa jutussa selitetty. Samoin tilastollisena rajana on pidetty sitä, että vähintään 12 juoksijalla 30:stä on pitänyt olla tulos kyseisellä rinnakkaismatkalla, muutoin vertailua ei ole tehty. Poikkeuksena piti ottaa naisten tilastoon 800 metrille vertailu 400 metrille, vaikka vain yhdeksällä puolimailerilla oli esittää alimatkan tulos. Erikoinen seikka on miesten aineistossa se, että 3000 metrin juoksijoilla oli riittävästi tilastoaineistoa maratonvertailuun, mutta 5000 ja 10000 metrin juoksijoilla ei!

Taulukoiden selitys on esitetty niin ikään yllä linkatussa jutussa, joten en toista sitä tässä. Joitakin huomioita olen kirjannut loppuun, samoin juoksijakohtaista analyysiä.

Miehet

800 m4001500
Minimi0,44542,0656
Keskiarvo0,45032,1059
Maksimi0,45892,1363


1500 m80030005000
Minimi0,49372,15093,7162
Keskiarvo0,49922,18893,7716
Maksimi0,50532,22943,8564


3000 m1500500010000PuolimaratonMaraton
Minimi0,47021,71583,58998,152517,4394
Keskiarvo0,47571,72553,65998,233417,7253
Maksimi0,48031,73303,72568,319018,0625


5000 m1500300010000Puolimaraton
Minimi0,27570,58142,08434,7005
Keskiarvo0,28030,58452,11544,7625
Maksimi0,28490,58732,18434,8210


10000 m150030005000Puolimaraton
Minimi0,13410,28120,48012,2440
Keskiarvo0,13510,28420,48362,2729
Maksimi0,13670,28750,48762,3062


Puolimaraton3000500010000Maraton
Minimi0,12590,22020,45622,1347
Keskiarvo0,12970,22410,46132,1430
Maksimi0,13260,23010,46842,1598


Maraton3000500010000Puolimaraton
Minimi0,06040,10470,21550,4752
Keskiarvo0,06140,10620,21980,4804
Maksimi0,06340,10800,22460,4851


Esteet150030005000
Minimi0,44940,95291,6610
Keskiarvo0,45420,96121,6761
Maksimi0,45980,97231,6885



Naiset

800 m4001500
Minimi0,44232,0453
Keskiarvo0,44582,0938
Maksimi0,44932,1464


1500 m80030005000
Minimi0,49002,15463,7112
Keskiarvo0,49662,19083,8044
Maksimi0,50442,25603,9242


3000 m8001500300010000
Minimi0,23110,46881,72203,5902
Keskiarvo0,23640,47391,74473,6761
Maksimi0,24250,47761,78413,7469


5000 m1500300010000Puolimaraton
Minimi0,27560,58102,07544,6187
Keskiarvo0,28160,58782,09084,6938
Maksimi0,28850,59352,10854,7746


10000 m150030005000PuolimaratonMaraton
Minimi0,13490,28020,48002,20524,6607
Keskiarvo0,13720,28380,48372,23994,7234
Maksimi0,13970,28770,48712,27984,8175


Puolimaraton15003000500010000Maraton
Minimi0,06060,12790,21850,45442,0990
Keskiarvo0,06220,13050,22180,45962,1326
Maksimi0,06420,13400,22700,46982,1567


Maraton15003000500010000Puolimaraton
Minimi0,02960,06130,10440,21620,4776
Keskiarvo0,03020,06320,10690,22140,4852
Maksimi0,03060,06630,10980,22590,4927


Esteet800150030005000
Minimi0,22280,43980,94781,6304
Keskiarvo0,22470,44610,95961,6623
Maksimi0,22770,45170,97501,6950



Aineistossa on 185 miestä ja 170 naista. Vaikka lukumäärä onkin suurempi kuin suomalaisten kohdalla, on juoksijakohtainen matkojen kirjo pienempi kuin suomalaisten kohdalla. Tämä johtuu osaltaan siitä, että Tilastopajan luettelot eivät etenkään ennen internet-aikaa tehtyjen ulkomaisten tulosten osalta täydelliset. Pääasiallinen ero johtuu kuitenkin siitä, että suomalaiset ovat juosseet enemmän sivumatkoja, kun taas maailman huiput ovat keskittyneet päämatkalleen. Tarkemmin sanoen afrikkalaiset, etenkin kenialaiset. Eurooppalais-, amerikkalais-, aasialais- ja australialaisjuoksijat ovat juosseet sivumatkoja yhtä innokkaasti kuin suomalaisetkin. Luultavasti näin ovat tehneet myös afrikkalaiset kotimaassaan, mutta tulokset eivät ole kantautuneet tänne asti. Sitten isompiin rahoihin kiinni päästyään he ovat juosseet vain parasta matkaansa. Etenkin puolimaratonilla tilanne on uskomaton: listalta löytyy kenialaisia niin että päät yhteen kolisee, ennen kaikkea sellaisia miehiä joilla ei ole tuloksia mistään muusta kuin puolikkaalta tai katujuoksuista! Alle tunnin menijöitä puolikkaalla eikä mitään muita matkoja plakkarissa, uskomatonta.

Toinen mielenkiintoinen seikka on estejuoksijoiden erikoistuminen. Jos juoksija on maailman 30 parhaan listalla jossakin muussa lajissa, hän ei ole siellä estejuoksussa. Poikkeuksia löytyy sekä miehissä että naisissa tasan kaksi, miehissä estejuoksun ME-mies Said Saeed Shaheen (3000 m) ja Moses Kiptanui (3000 m), naisissa esteiden ME-nainen Gulnara Galkina (5000 m) ja Marta Dominguez (3000 m). Vastaava pätee myös kääntäen: edellä mainittujen lisäksi muiden lajien 30 parhaan joukossa olleista esteitä on edes kokeillut miehistä seitsemän ja naisista kolme!

Taulukoiden kertoimissa ei ole merkittäviä eroja suomalaisista huipuista laskettuihin kertoimiin, kuten ounastelinkin. Miesten osalta kertoimet ovat noin 0,5 % vaativampia suomalaisten taulukoissa ja naisten osalta noin 1,5 %. Ero kasvaa suuremmaksi, jos puolimaraton suljetaan pois. Siinä maailman huippujen kertoimet ovat selvästi kovempia kuin suomalaisten, mikä johtuu siitä että puolimaraton on noussut merkittäväksi kilpailumatkaksi vasta viimeisen 20 vuoden aikana. Lähes kaikki maailman huipputulokset kaikissa lajeissa on tehty tuona aikana, kun taas Suomen huipputuloksista selvästi alle puolet. Suomalaiskertoimien kovemmuus selittynee sillä, että Suomen huiput eivät ole keskittyneet yhdelle matkalle yhtä selkeästi kuin nykymaailman huiput.

Kaikissa seuraavissa laskelmissa kertoimina on käytetty maailman, ei Suomen tuloksista saatuja kertoimia. Tarkastellaan esimerkkeinä aluksi samoja Suomen huippuja kuin viimeksi.

Annemari Sandell-Hyvärisen päämatkaksi luokiteltiin edellisissä laskelmissa vitonen. Kympin ja vitosen ennätyksen suhde on 2,1205, mikä kertoo että kympillä on menty liian hitaasti vitosen aikaan nähden. Toisaalta puolimaratonin ja vitosen suhde on 4,684, mikä sijoittuu minimin ja keskiarvon väliin. Samoin puolimaratonin ja kympin suhde 2,2090. Tämän mukaan kestävyysominaisuudet olivat riittävät.
Alimatkoilla kolmosen ja vitosen suhde on 0,5895, tonnivitosen ja vitosen 0,2840 mitkä sijoittuvat keskiarvon ja maksimin väliin. Tällä perusteella Sandellille pitää antaa synninpäästö siitä, etteivätkö hänen nopeusominaisuutensa olisi olleet riittävät. Ne olivat riittävät, mutta kehittymisen varaa ei enää juurikaan ollut.

Janne Holménin alimatkojen suhteet verrattuna maratoniin ovat: puolikkaalla 0,4786, kympillä 0,2154, vitosella 0,1040 ja kolmosella 0,0617. Vitosella ja kympillä jopa alle minimin, joten nopeuspotentiaali oli ainakin riittävä. Kenties Holménilta jäi täysin onnistunut maraton jopa juoksematta, sillä noilla nopeuksilla 2.10 alituksen olisi pitänyt onnistua hyvissä oloissa.

Jukka Keskisalon kohdalla tehdään poikkeus ja katsotaan, millaisiin tuloksiin hänen pitäisi aineiston mukaan yltää saavuttaakseen kahdeksan minuutin rajan. Aluksi suositeltavat ajat eli keskiarvon mukaan; 1500 metriä 3.38, 3000 metriä 7.41, 5000 metriä 13.24. Ehdottomat maksimit ovat vastaavasti 3.40, 7.46 ja 13.30. Eli lähellä ollaan, mutta vielä vähän puuttuu. 8.10 ajan vaatimukset ovat keskiarvon mukaan 3.42, 7.50 ja 13.41 sekä maksimin mukaan 3.45, 7.56 ja 13.47. Siis riittää, kuten tuloksista voi havaita.

Sitten muutama vanha mestari.

Juha Väätäisen parhaana tuloksena pidetään yleisesti kympin EM-aikaa 27.52,78. Vitosen ja kympin suhdeluku on 0,4833, kolmosen 0,2830 ja tonnivitosen 0,1337. Viimeinen on jopa alle minimin ja kaksi muuta minimin ja keskiarvon välissä, joten Väätäisen nopeusominaisuudet olivat takuulla riittävät, mikä ei entisen sprintterin tapauksessa ole yllätys. Kymppiä pidempiä matkoja Väätäinen ei parhaassa kunnossa ollessaan juossut, joten kestävyydestä on paha mennä sanomaan.

Pekka Vasala juoksi laajalla skaalalla ja sen huomaa myös suhdeluvuista. Verrattuna 1500 metrin aikaan 800 metrin suhde on 0,4831, 3000 metrin 2,1763 ja 5000 metrin 3,817. Ensimmäinen on alle minimin, toinen minimin ja keskiarvon ja viimeinen keskiarvon ja maksimin välissä. Vasalalla olivat siis sekä nopeus- että kestävyysominaisuudet riittävän hyvät.

Lasse Virénin paras suoritus lienee Münchenin kympin kultatulos. Siihen verratut suhteet ovat seuraavat: 1500 metriä 0,1337, 3000 metriä 0,2793 ja 5000 metriä 0,4802. Yllättävää kyllä, kaksi lyhintä matkaa ovat jopa alle minimin ja vitonen niukasti minimiä heikompi. Eli takuulla riittävästi nopeutta. Ylipitkillä matkoilla Virén juoksi vain maratonin, josta ei maailman huipuilla ole riittävästi tilastoaineistoa vertailua varten. Suomen huippuihin nähden suhdeluku 4,8184 osuu minimin ja keskiarvon väliin eli myös ylipitkien matkojen kestävyys oli kunnossa. Viittaa siihen, että Virén olisi luultavasti pystynyt kympillä juoksemaan tuonne 27.20-27.25 välille, jos olympialaisissa olisi tarve vaatinut.

Vertailun vuoksi pari maailmanhuippua, joilla on ainakin riittävä skaala.

Paula Radcliffe häikäisi maratonajoillaan. Kun laskee suhdeluvut siihen verraten, saadaan tuloksiksi tonnivitosella 0,0302, kolmosella 0,0618, vitosella 0,1070, kympillä 0,2217 ja puolikkaalla 0,4849. Kaikki ovat hyvin tarkkaan keskiarvosuhteen lähellä, joten Radcliffe on rakentanut itsensä hyvin tasaisesti - ei heikkouksia.

Haile Gebrselassie on juossut maailmanennätyksiä niin monella matkalla ja huipputuloksia vielä useammalla, joten kaikki ominaisuudet ovat takuulla huippuluokkaa. Kuriositeettina vilkaistaan, millaisia tuloksia pitäisi (maksimiajat) tehdä juoksijan, joka tavoittelee maratonilla kahden tunnin haamurajaa. Puolimaratonin pitäisi sujahtaa aikaan 58.16, kympin 26.57, vitosen 12.57 ja kolmosen 7.36. Keskiarvon mukaan lasketut tulokset ovat 57.38, 26.22, 12.44 ja 7.22. Jälkimmäinen luettelo muistuttaa pelottavalla tavalla Hailen ennätyksiä. Puolimaratonilla hänen ennätyksensä on kuitenkin 58.55, joten saanemme unohtaa kahden tunnin alituksen hänen kohdallaan. Etenkin kun Hailen pääasiallisena ratajuoksijana pitäisi ilman muuta saavuttaa vähintään keskiarvoajat. Mutta jos joku maratonia päämatkanaan pitävä (Samuel Wanjiru?) lähtisi jahtaamaan kahta tuntia, niin ylempi, maksimiaikojen mukaan laskettu lista on merkkipaalu. Jos joku oikea maratoonari nuo ajat juoksee, niin kahden tunnin alitus vaatii enää sopivat olosuhteet, juoksija on valmis.

Ei kommentteja: