Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Keskiarvotilastot - miehet 3000 m esteet


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Saif Saeed ShaheenQAT7:56.670
2Paul Kipsiele KoechKEN7:58.010
3Moses KiptanuiKEN8:00.872
4Bernard BarmasaiKEN8:01.082
5Ezekiel KemboiKEN8:01.090
6Brahim BoulamiMAR8:01.475
7Brimin KiprutoKEN8:01.820
8Jairus BirechKEN8:02.643
9Conseslus KiprutoKEN8:02.774
10Wilson Boit KipketerKEN8:03.224
11Evan JagerUSA8:04.342
12Mahiedine Mekhissi-BenabbadFRA8:05.284
13Richard MateelongKEN8:05.389
14Reuben KosgeiKEN8:05.719
15Bouabdellah TahriFRA8:05.964
16Patrick SangKEN8:06.904
17Kipkurui MisoiKEN8:06.994
18Eliud BarngetunyKEN8:07.604
19Christopher KoskeiKEN8:07.974
20Ali EzzineMAR8:08.188
21Hillary YegoKEN8:08.327
22Joseph KeterKEN8:08.945
23Soufiane El BakkaliMAR8:09.130
24Abel MutaiKEN8:09.132
25Paul KosgeiKEN8:09.383
26Tareq Mubarak TaherBRN8:09.838
27Roba GariETH8:09.890
28Gideon ChirchirKEN8:09.892
29John KosgeiKEN8:09.964
30Raymond YatorKEN8:10.423
31Julius NyamuKEN8:10.503
32Benjamin KiplagatUGA8:10.513
33Elarbi KhattabiMAR8:10.783
34Matthew BirirKEN8:10.999
35Luís Miguel MartínESP8:11.197
36Michael KipyegoKEN8:11.361
37Philip BarkutwoKEN8:11.438
38Simon VroemenNED8:11.575
39Sa'ad Shaddad Al-AsmariKSA8:11.587
40Richard KosgeiKEN8:11.765
41Mark CroghanUSA8:11.928
42Benjamin KigenKEN8:11.968
43Bernard NgangaKEN8:12.148
44Peter KoechKEN8:12.200
45Wesley KiprotichKEN8:12.289
46Gilbert KiruiKEN8:12.515
47William MutwolKEN8:12.576
48Julius KariukiKEN8:12.737
49Bronisław MalinowskiPOL8:12.784
50Abraham KibiwotKEN8:12.911
51Elijah ChelimoKEN8:13.015
52Alessandro LambruschiniITA8:13.073
53Jonathan KandieKEN8:13.130
54Anders GärderudSWE8:13.191
55Moussa Omar ObaidQAT8:13.248
56Abdelaziz SahereMAR8:13.447
57Brahim TalebMAR8:13.531
58Hamid EzzineMAR8:13.695
59Mustafa MohamedSWE8:13.800
60Jonathan NdikuKEN8:13.812
61Joseph MahmoudFRA8:14.021
62Antonio Dávid JiménezESP8:14.037
63Hicham BouaouicheMAR8:14.053
64Henry MarshUSA8:14.171
65William Van DijckBEL8:14.304
66Nicholas BettKEN8:14.356
67Francesco PanettaITA8:14.487
68David ChemwenoKEN8:14.540
69Eliseo MartínESP8:14.577
70Ruben RamolefiRSA8:14.629
71Günther WeidlingerAUT8:14.637
72Abraham CheronoKEN8:14.768
73Tarik Langat AkdagKEN8:14.880
74Bogusław MaminskiPOL8:14.996
75Damian KallabisGER8:15.127
76Chala BeyoETH8:15.224
77Barnabas KipyegoKEN8:15.546
78Jukka KeskisaloFIN8:15.678
79Daniel LincolnUSA8:15.745
80Graeme FellCAN8:15.745
81Amos KiruiKEN8:15.749
82Abdelkader HachlafMAR8:15.781
83Dan HulingUSA8:15.808
84Clement KemboiKEN8:15.810
85Brian DiemerUSA8:15.879
86Jim SvenøyNOR8:15.883
87Julius CheluleKEN8:15.966
88Tom HanlonGBR8:16.022
89Julius KorirKEN8:16.064
90Laïd BessouALG8:16.406
91José Luis BlancoESP8:16.514
92Colin ReitzGBR8:16.589
93Angelo CarosiITA8:16.806
94Matt HughesCAN8:16.827
95Hagen MelzerGER8:16.829
96Khamis Abdulla SaifeldinQAT8:16.986
97Linus ChumbaKEN8:17.219
98Nahom MesfinETH8:17.250
99Steffen BrandGER8:17.350
100Yoann KowalFRA8:17.420


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1Saif Saeed ShaheenQAT7:53.63
3Paul Kipsiele KoechKEN7:54.31
7Moses KiptanuiKEN7:56.16
5Bernard BarmasaiKEN7:55.72
6Ezekiel KemboiKEN7:55.76
4Brahim BoulamiMAR7:55.28
2Brimin KiprutoKEN7.53.64
11Jairus BirechKEN7:58.41
14Conseslus KiprutoKEN8:00.12
12Wilson Boit KipketerKEN7:59.08
15Evan JagerUSA8:00.45
13Mahiedine Mekhissi-BenabbadFRA8:00.09
8Richard MateelongKEN7:56.81
9Reuben KosgeiKEN7:57.29
16Bouabdellah TahriFRA8:01.18
19Patrick SangKEN8:03.41
18Kipkurui MisoiKEN8:01.69
26Eliud BarngetunyKEN8:05.01
29Christopher KoskeiKEN8:05.43
20Ali EzzineMAR8:03.57


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Saif Saeed ShaheenQAT7:56.670
7Brimin KiprutoKEN8:01.820
2Paul Kipsiele KoechKEN7:58.010
6Brahim BoulamiMAR8:01.475
4Bernard BarmasaiKEN8:01.082
5Ezekiel KemboiKEN8:01.090
3Moses KiptanuiKEN8:00.872
13Richard MateelongKEN8:05.389
14Reuben KosgeiKEN8:05.719
23Soufiane El BakkaliMAR8:09.130
8Jairus BirechKEN8:02.643
10Wilson Boit KipketerKEN8:03.224
12Mahiedine Mekhissi-BenabbadFRA8:05.284
9Conseslus KiprutoKEN8:02.774
11Evan JagerUSA8:04.342
15Bouabdellah TahriFRA8:05.964
24Abel MutaiKEN8:09.132
17Kipkurui MisoiKEN8:06.994
16Patrick SangKEN8:06.904
20Ali EzzineMAR8:08.188


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Jukka Keskisalo8:15.678
2Tapio Kantanen8:18.246
3Tommy Ekblom8:21.688
4Ismo Toukonen8:27.525
5Ilkka Äyräväinen8:27.623
6Vesa Laukkanen8:29.138
7Mikko Ala-Leppilampi8:29.558
8Jörgen Salo8:29.634
9Pekka Päivärinta8:30.534
10Ville Hautala8:31.167
11Lars Sörensen8:31.208
12Jouko Kuha8:32.607
13Kim Bergdahl8:34.158
14Janne Ukonmaanaho8:34.673
15Mikael Talasjoki8:38.122
16Topi Raitanen8:38.480
17Tuomo Lehtinen8:39.005
18Arto Kuusisto8:39.388
19Kari Hänninen8:39.553
20Ville-Veikko Sainio8:40.666
21Hannu Partanen8:42.780
22Esko Sirén8:42.920
23Tapio Mikkola8:43.120
24Markku Pulkkinen8:43.526
25Jyrki Ojennus8:43.593
26Juhani Huhtinen8:43.670
27Joonas Harjamäki8:43.672
28Jan-Erik Salo8:44.368
29Markku Kyyrönen8:45.499
30Vesa Siivonen8:45.954
31Pertti Miettinen8:46.680
32Hannu Okkola8:46.971
33Timo Halonen8:47.733
34Olavi Rinteenpää8:48.420
35Pentti Karvonen8:48.680
36Ilpo Jousimaa8:49.301
37Ilmari Kurkivuori8:49.520
38Hannu Avikainen8:50.251
39Timo Ojala8:51.005
40Teuvo Virtanen8:51.340
41Eero Kolila8:52.508
42Heikki Lehti8:52.828
43Teppo Syrjälä8:53.104
44Juha Kokkonen8:53.295
45Ilkka Auer8:54.520
46Sven Laine8:54.700
47Kim Berghäll8:54.718
48Mikko Virta8:55.271
49Juha Parviainen8:56.060
50Antti Kero8:57.078
51Jari Heinilä8:57.177
52Mikael Nordblom8:57.210
53Pertti Koivunen8:57.260
54Mauri Kontu8:57.492
55Ari Luostarinen8:58.174
56Pentti Vartiainen8:58.179
57Stig Haglund8:58.231
58Martti Lönnberg8:58.320
59Ari Vuorela8:58.472
60Unto Mattsson8:58.980
61Hannu Granberg8:59.185
62Antti Vainikka8:59.381
63Heimo Honkala8:59.595
64Seppo Helenius8:59.651
65Teuvo Karvonen8:59.675
66Reino Karvonen8:59.860
67Risto Tikka9:00.035
68Aarno Niemi9:00.220
69Juuso Rainio9:01.587
70Kenneth Andersson9:01.827
71Jari Terho9:03.138
72Veijo Rantanen9:03.525
73Aki Nummela9:03.609
74Esko Huttunen9:03.940
75Arsi Petrelius9:04.335
76Kari Kataja9:04.637
77Juha Nurminen9:05.044
78Martti Heikkilä9:05.189
79Lasse Lehtimäki9:05.629
80Erkki Koskinen9:06.180
81Veijo Keskinen9:06.440
82Ensio Hakala9:07.151
83Rami Tuokko9:07.298
84Kaj Vartio9:07.380
85Sakari Kekki9:07.380
86Mika Kiekara9:07.588
87Hannu Paalimäki9:07.858
88Jukka-Matti Karjalainen9:07.987
89Sakari Peltomäki9:08.260
90Jouni Oikarinen9:08.551
91Miika Tenhunen9:08.650
92Magnus Holmström9:08.658
93Kari Niinisalo9:08.842
94Alpo Nyrönen9:08.958
95Eemeli Saarelma9:09.022
96Erik Blomster9:09.220
97Ari-Pekka Leppänen9:09.263
98Raimo Vanha9:09.337
99Jimmy Finnholm9:09.920
100Mårten Boström9:10.606


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Jukka Keskisalo8:10.67
2Tapio Kantanen8:12.60
4Tommy Ekblom8:19.40
3Ismo Toukonen8:18.29
5Ilkka Äyräväinen8:22.6h
6Vesa Laukkanen8:22.9h
9Mikko Ala-Leppilampi8:25.33
7Jörgen Salo8:23.25
10Pekka Päivärinta8:25.4h
14Ville Hautala8:29.00
12Lars Sörensen8:27.27
9Jouko Kuha8:24.2h
15Kim Bergdahl8:30.02
11Janne Ukonmaanaho8:27.08
21Mikael Talasjoki8:34.85
13Topi Raitanen8:28.48
24Tuomo Lehtinen8:35.58
19Arto Kuusisto8:31.95
26Kari Hänninen8:36.11
18Ville-Veikko Sainio8:31.37


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Jukka Keskisalo8:15.678
2Tapio Kantanen8:18.246
4Ismo Toukonen8:27.525
3Tommy Ekblom8:21.688
5Ilkka Äyräväinen8:27.623
6Vesa Laukkanen8:29.138
8Jörgen Salo8:29.634
12Jouko Kuha8:32.607
7Mikko Ala-Leppilampi8:29.558
9Pekka Päivärinta8:30.534
14Janne Ukonmaanaho8:34.673
11Lars Sörensen8:31.208
16Topi Raitanen8:38.480
10Ville Hautala8:31.167
13Kim Bergdahl8:34.158
41Eero Kolila8:52.508
30Vesa Siivonen8:45.954
20Ville-Veikko Sainio8:40.666
18Arto Kuusisto8:39.388
24Markku Pulkkinen8:43.526

lauantai 25. toukokuuta 2019

Uusinta : Vain sydämenlyönnin päässä


Lukijalle: Päivitelläänpä juttua USA:n varapresidenteistä:

Otsikon lausahdusta käytetään joskus kuvaamaan Yhdysvaltain varapresidentin asemaa. Presidentin kakkosmies tulee perustuslain mukaan presidentiksi, mikäli presidentti kuolee tai eroaa kesken virkakautensa. Erityisen paljon lausetta viljeltiin kauhunsekaisella äänensävyllä lausuttuna George Bush vanhemman - itsekin entinen varapresidentti – nelivuotisella presidenttikaudella, kun varapresidenttinä oli typeryksenä pidetty Dan Quayle. Muilta osin varapresidentillä on tasan niin paljon valtaa kuin presidentti hänelle suo eli yleensä ei yhtään. Asian ilmaisi osuvimmin kahdeksan vuotta Franklin D. Rooseveltin varapresidenttinä istunut John Nance Garner: ”Varapresidenttinä oleminen ei vastaa arvoltaan edes sangollista lämmintä kusta.
Erikoista kyllä, varapresidentin poliittista asemaa lienevät eniten vahvistaneet kaksi kiistanalaista hahmoa. William McKinleyn varapresidenttinä toiminut Garret Hobart oli presidentin läheisin työtoveri toisin kuin monet aiemmat, presidentin kanssa jäykissä väleissä olleet varapresidentit. Hobartin kausi jäi kuitenkin vain kahden ja puolen vuoden mittaiseksi hänen ennenaikaisen kuolemansa takia. Toinen varapresidentin asemaa vahvistanut mies oli Eisenhowerin varapresidentti Richard Nixon, joka kahdeksanvuotisen kautensa aikana hoiti paljon valtion asioita Eisenhowerin keskittyessä golfinpeluuseen.

Olen aiemmin kirjoittanut viikkojutut USA:n presidenttien erikoisuuksista, heidän kotitaustoistaan, lastensa kohtaloista sekä heidän vaimoistaan, joten on vähintäänkin aiheellista paneutua myös heidän kakkosmiehiinsä. Nimenomaan miehiin, sillä naisia ei vielä ole varapresidentteinä – eikä presidentteinäkään – ollut. Lähimmäs ovat päässeet Geraldine Ferraro ja
Sarah Palin, jotka olivat hävinneen pääehdokkaan vaalikumppaneita 1984 ja 2008.

Varapresidentti nimitettiin alun perin tavalla, jota pidetään Yhdysvaltojen perustuslain suurimpana virheenä; varapresidentiksi tuli presidentinvaalissa toiseksi eniten ääniä saanut henkilö. Lain laatijoiden puolustukseksi on sanottava, että tuohon maailmanaikaan ei demokratiassa väistämättä esiintyvästä vastakkainasettelusta ollut riittävästi kokemusta. Toisaalta on hauskaa kuvitella John McCainia Barack Obaman varapresidenttinä. Lakia muutettiin 1804.

Toinen porsaanreikä lakiin jäi vuoteen 1967 asti. Siihen asti voimassa olleen lain mukaan varapresidentin vakanssin jäätyä tyhjäksi ei uutta varapresidenttiä valittu ennen kuin seuraavissa vaaleissa. On kummallista, että tämä pykälä muutettiin vasta lähes 200 vuotta myöhemmin, vaikka tällaisia tapauksia oli siihen mennessä sattunut jo kuusitoista. Seitsemän kertaa varapresidentti oli kuollut kesken toimikautensa, kahdeksan kertaa noussut presidentiksi ja kerran eronnut tehtävästään. Pykälää muutettiin nimenomaan siksi, että presidentin kuoltua tälle olisi aina senkin jälkeen varamies. Ironista on, että pykälän muututtua sitä on jouduttu soveltamaan kahdesti ja kummassakaan tapauksessa presidentti ei ole kuollut. Kerran varapresidentti erosi (Spiro Agnew) ja kerran varapresidentti nousi presidentiksi, koska presidentti erosi. Richard Nixonin jouduttua Watergate-skandaalin takia jättämään tehtävänsä hänen tilalleen tuli Agnewia varapresidenttinä seurannut Gerald Ford, joka on ainoa USA:n presidentti, jota ei ole vaaleilla valittu sen paremmin presidentiksi kuin varapresidentiksikään. Ford valitsi omaksi varapresidentikseen Nelson Rockefellerin, joka on ainoa varapresidentti, jota ei ole valinnut tehtäväänsä kukaan vaaleilla valittu henkilö. Tosin tässä tapauksessa senaatin piti hyväksyä valinta, minkä se pitkin hampain teki.

Kaikkiaan varapresidenttejä on ollut 47. (Päivitys 25.5.2019: Nyt tietysti 48.)Yksikään henkilö ei ole tehtävästä poistuttuaan siihen enää toistamiseen palannut, joten presidenttien tapaista järjestysnumerosekaannusta ei ole syntynyt. Grover Cleveland oli järjestysnumeroltaan sekä 22. että 24. presidentti.

Nykyään varapresidenteistä on elossa kuusi viimeisintä eli Walter Mondale, George Bush, Dan Quayle, Al Gore, Dick Cheney ja tietysti istuva varapresidentti Joe Biden. (Päivitys 25.5.2019: George Bush on kuollut, mutta lukumäärä on edelleen kuusi, koska nyt varapresidenttinä on Mike Pence) Tämä on poikkeuksellisen paljon. Tosin ennätys on yhtä enemmän, Al Goren astuessa virkaansa 1993 elossa oli kuusi entistä varapresidenttiä. (Päivitys 25.5.2019: Tätä ennätystä sivuttiin Pencen astuessa virkaansa.)Aina siitä lähtien kun toisena varapresidenttinä virkaan astui Thomas Jefferson, on ainakin yksi entinen varapresidentti ollut elossa uuden astuessa virkaan. Edellisen kerran varapresidentit ovat menneet näin vähiin 1921, jolloin Calvin Coolidgen tullessa tehtävään elossa oli vain hänen edeltäjänsä Thomas R. Marshall. Tehokkain edeltäjiensa hautaaja on ollut edellä mainittu Marshall, jonka kahdeksanvuotisen toimikauden aikana kuoli neljä entistä varapresidenttiä.

Jo menehtyneet 41 entistä varapresidenttiä ovat olleet kuollessaan yllättävän nuoria, keskimäärin 71-vuotiaita. (Päivitys 25.5.2019: Bush vanhemman kuolema 94-vuotiaana nosti keski-iän 72 vuoteen.)Nuorimpana on kuollut Daniel D. Tompkins, joka eli vain 50-vuotiaaksi. Ikäennätys on John Nance Garnerilla, 98 vuotta ja seuraava syntymäpäivä oli vain parin viikon päässä. Lempinimi ”Kaktus-Jack” oli varsin aiheellinen.

Varapresidentit ovat virkaan astuessaan olleet keskimäärin 54-vuotiaita. Nuorin on ollut vasta 36-vuotias John C. Breckinridge. Tämä on niukasti yli karsintarajan, sillä varapresidentin on täytettävä presidenttiyden ehdot, joista yksi on vähintään 35 vuoden ikä. Vanhimpana työt on aloittanut 71-vuotias Alben W. Barkley. Barkley pitää hallussaan myös vanhimman istuvan varapresidentin ennätystä 75 ikävuodella. Virasta poistuessaan varapresidentit ovat olleet keskimäärin 58-vuotiaita, mikä onkin sopivasti 54 + 4. Tosin osa on tietysti ollut lyhyemmän ajan tehtävässään ja jotkut ovat palvelleet kaksikin kautta eli kahdeksan vuotta. Nuorimpana toisiin tehtäviin on siirtynyt niin ikään edellä mainittu Breckinridge, yhden kauden istuttuaan 40-vuotiaana.

Presidentin toimikaudet on rajattu F.D. Rooseveltin jäljiltä kahteen, mutta varapresidenttiyttä ei ole mitenkään rajoitettu. Kuitenkin pisin aika kakkosmiehen tehtävässä on ollut kahdeksan vuotta, johon on yltänyt yhdeksän varapresidenttiä. Tempun teki jo ensimmäinen varapresidentti John Adams. Tarkka virkakauden pituus on vaihdellut, koska virkakauden alku oli 1940-luvulle asti 4.3 ja siitä eteenpäin 20.1. Tämän takia juuri muutoksen aikana varapresidenttinä kaksi kautta olleen John Nance Garnerin virkakausi oli reilua kuukautta lyhyempi, samoin Adamsin virkakausi, koska ensimmäinen varapresidentti astui virkaansa vasta 21.4. Yksi täysi virkakausi kestää neljä vuotta eli 1461 päivää. Tasan yhden kauden ajan on istunut 15 varapresidenttiä. Heistä tosin Thomas Jeffersonin virkakausi oli päivää lyhyempi, koska vuonna 1800 ei ollut karkauspäivää. Ei ollut myöskään vuonna 1900, mutta tuolloin ei ollut myöskään varapresidenttiä Hobartin kuoltua.

Lyhimmän ajan varapresidenttinä on ollut John Tyler, jonka virka-aika jäi vain 31 päivään presidentti William H. Harrisonin kuoltua. Varapresidentin keskimääräinen virka-aika on ollut hieman yli neljä vuotta. Alle vuodella on selvinnyt kahdeksan. Heistä viisi siksi, että presidentti on kuollut, yksi siksi että presidentti erosi ja kaksi kuoli itse. Näistä kahdesta William R. King kuoli vain 45 päivää varapresidentiksi tulonsa jälkeen. Hänen lyhyeksi jäänyt toimikautensa alkoi erikoisissa merkeissä, hän näet vannoi virkavalansa Kuubassa, jossa oli hoitamassa kohtalokkaaksi käynyttä tuberkuloosiaan. Tähän vaadittiin kongressin laatima erikoislaki.

Virassa ollessaan on kuollut seitsemän varapresidenttiä. Heistä yhtäkään ei ole murhattu, joten voidaan päätellä työturvallisuuden olevan huomattavasti paremmassa jamassa kuin presidenteillä, joita on murhattu neljä. Kesken kautensa kuolleista varapresidenteistä George Clinton ja Henry Wilson saivat sydäninfarktin, Elbridge Gerry sairastui tuntemattomaksi jääneeseen tautiin, William R. Kingin kohtaloksi koitui tuberkuloosi, Thomas A. Hendricks kuoli nukkuessaan valiteltuaan sitä ennen huonovointisuutta, Garret Hobart menehtyi sydänsairauteen ja James S. Sherman munuaisvikaan. Toisaalta ne varapresidentit jotka sittemmin pääsivät presidenteiksi, ovat olleet onnekkaita - heistä yksikään ei ole kuollut kesken presidenttikautta. Ainoastaan Richard Nixonin kausi jäi kesken, eikä hänkään päässyt presidentiksi suoraan varapresidentistä, kuten kaikki muut molemmissa tehtävissä palvelleet.

Toimikautensa päätyttyä varapresidentit ovat eläneet keskimäärin reilut 13 vuotta (mukana luvussa ovat myös sekä kesken toimikauden kuolleet että nykyään elävät). Pestistä elossa selvinneistä lyhimmän aikaa sen jälkeen eli Daniel D. Tompkins, vain 99 päivää. Pisimpään on sinnitellyt Walter Mondale, jolla on jo 34 vuotta täynnä. Richard Nixonin nimissä ollut reilu 33 vuotta tuli täyteen viime vuonna. Erikoisin kuolintapa oli Alben W. Barkleylla. 76 vuoden iästään huolimatta hän oli palannut politiikkaan ja tullut valituksi senaattiin. Pitäessään puhetta senaatissa hän sai sydänkohtauksen ja menehtyi.

Varapresidenttiys on ollut kohtuullisen hyvä tapa nousta arvoasteikossa vielä ylemmäs: neljätoista varapresidenttiä on päätynyt presidentiksi. Heistä tosin yhdeksän ilman suoranaista omaa ansiota eli Ford Nixonin erottua ja kahdeksan muuta presidentin kuoltua. Vaalien kautta presidentiksi on päässyt viisi. Istuva varapresidentti on ollut vaaleissa ehdokkaana yhdeksän kertaa ja voittanut neljästi. Viimeisin ehdokas on ollut Al Gore ja viimeisin voittaja George Bush vanhempi. Richard Nixon on ainoa entisen varapresidentin asemasta presidentiksi noussut, hän voitti vaalit kaksi presidenttikautta varapresidenttiyden päättymisen jälkeen. Vaaleissa entiset varapresidentit ovat menestyneet yllättävän heikosti. Niistä yhdeksästä, jotka nousivat presidentiksi edellisen presidentin kuoltua tai erottua, vain neljä voitti seuraavat vaalit eikä yksikään heistä päässyt enää jatkokaudelle. Viidestä muusta vain kaksi valittiin toiselle kaudelle ja heistäkin Nixon erosi. Ainoana entisenä varapresidenttinä kaksi täyttä kautta presidenttinä on istunut Thomas Jefferson. Dramaattisin nousu presidentiksi oli ehkä Lyndon B. Johnsonilla, joka vannoi virkavalansa lentokoneessa uutisen John F. Kennedyn kuolemasta saavuttua. Lähelle presidenttiyttä pääsi myös Thomas R. Marshall. Presidentti Wilson oli vakavasti sairas. Erään sunnuntain jumalanpalvelukseen kuriiri toi Marshallille tiedon Wilsonin kuolemasta. Järkyttynyt Marshall nousi ylös ja ilmoitti uutisen seurakunnalle. Pappi luki rukouksen Wilsonin sielun puolesta ja Marshall vaimoineen poistui kiireen vilkkaa soittaakseen Valkoiseen Taloon - vain huomatakseen, että oli tullut huijatuksi.

Jos varapresidenttinä ja presidenttinä vietetty aika lasketaan yhteen, niin pisimmän yhteisajan näissä töissä on viettänyt Richard Nixon. Ensin kaksi kautta varapresidenttinä, sitten vajaat kuusi vuotta presidenttinä. Kahteentoista vuoteen eli kolmeen kauteen ylsivät myös John Adams, Thomas Jefferson ja George Bush. Heistä Jefferson oli yhden kauden varapresidentti ja kaksi kautta presidentti, muut toisinpäin.

Mikäli varapresidentti ei ole päässyt presidentiksi, poliittinen ura on yleensä päättynyt. Ainoina varapresidenttikautensa jälkeen ministerinä palvelleet ovat ulkoministeri John C. Calhoun ja kauppaministeri Henry A. Wallace. Tosin John C. Breckinridge toimi Konfederaation sotaministerinä lyhyen aikaa sisällissodan loppuvaiheessa. Tämän takia hänellä olikin varapresidenteistä ainutlaatuinen kohtalo: maanpako. Sitä kesti vajaat neljä vuotta, kunnes vuoden 1868 joulukuussa annettu yleisarmahdus vapautti kaikki konfederaation johtajat ja Breckinridge palasi muutamaa kuukautta myöhemmin kotimaahansa. John C. Calhounilla oli myös oma tapansa ilmaista arvostusta varapresidentin virkaa kohtaan; hän irtisanoutui tehtävästä päästäkseen senaattoriksi. Agnewin ohella hän on ainoa tehtävästä eronnut varapresidentti.

Kaksi varapresidenttiä on ollut kahden eri presidentin alaisena. George Clinton oli sekä Jeffersonin että Madisonin varapresidentti, John C. Calhoun puolestaan J. Q. Adamsin ja Jacksonin varapresidentti. Näin ollen presidentti-varapresidentti -parivaljakoita on ollut 49, vaikka varapresidenttejä on ollut vain 47. Päivitys 25.5.2019: 50 ja 48.)

Eniten varapresidenttejä oli tietenkin F.D. Rooseveltilla, kolme. Kahden ensimmäisen kauden ajan varalla oli John Nance Garner, joka yritti päästä demokraattien ehdokkaaksi seuraavalle kaudelle. Siinä vaiheessa Roosevelt ei vielä ollut ilmoittanut aikovansa rikkoa Washingtonin kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan presidentti saisi olla virassaan vain kaksi kautta. Kun hän sitten näin teki, Garner hävisi demokraattien esivaalissa selvästi. Enää Roosevelt ei myös poliittisesti häntä vastustamaan asettunutta Garneria varapresidentiksi kelpuuttanut, vaan valitsi tilalle Henry A. Wallacen. Roosevelt ajautui tämänkin kanssa törmäyskurssille ja valitsi seuraaviin vaaleihin varapresidenttiehdokkaakseen Harry S. Trumanin. Roosevelt kuoli neljännen kautensa kestettyä vain vajaat kolme kuukautta ja Truman nousi presidentiksi. Jos hän olisi kuollut vähän aiemmin, presidentiksi olisi tullut nykyään historian unohtama Wallace. Mielenkiintoinen tilanne olisi syntynyt, jos Roosevelt olisi kuollut vaalien jälkeen, mutta ennen uuden virkakauden alkua. Olisiko silloin presidentiksi tullut varapresidentti Wallace, ehkä vain muutamaksi päiväksi, jonka jälkeen virkaanastujaispäivänä 20. tammikuuta tilalle olisi tullut varapresidentiksi valittu Truman? Vai olisiko Truman noussut suoraan presidentiksi? Vai olisiko jopa pitänyt järjestää uudet vaalit? Ilmeisesti viimeisin vaihtoehto olisi lain nojalla mahdoton, vaikka kuulostaakin järkevimmältä. Jos edellisessä linkissä ollutta tekstiä on uskominen, niin Wallace olisi ollut presidentti virkaanastujaispäivään asti, jolloin olisi ollut Trumanin vuoro.

Asettuessaan ehdokkaaksi seuraavalle kaudelle presidentillä on ollut 20 kertaa mahdollisuus jatkaa saman varapresidentin kanssa. Kymmenen kertaa presidentti on kuitenkin vaihtanut varapresidenttiehdokastaan. Näillä kymmenellä kerralla kahdeksan kertaa hän on voittanut vaalit ja kahdesti hävinnyt. Niillä kymmenellä kerralla, kun presidentti on yrittänyt jatkaa saman varapresidentin kanssa, on käynyt täsmälleen samoin: kahdeksan kertaa on tullut voitto ja kahdesti tappio. Ilmeisesti poliittinen vaisto on ollut yleensä oikeassa siinä, milloin on kannattanut miestä vaihtaa ja milloin pitää. Erikoisin tapahtuma oli vuoden 1824 vaaleissa, jolloin istuvan presidentin J.Q. Adamsin varapresidentti John C. Calhoun loikkasi hänen vastustajansa Andrew Jacksonin varapresidenttiehdokkaaksi – voittoisin seurauksin. Vuoden 1912 vaaleissa Taft yritti jatkaa varapresidenttinsä James S. Shermanin kanssa, mutta Sherman kuoli kesken vaalikamppailun. Taft joutui turvautumaan varamieheen ja hävisi vaalit.

Varapresidentit ovat olleet melko samanikäisiä presidenttiensä kanssa. 49 parivaljakosta 24 on ollut sellaisia, joissa varapresidentti on ollut presidenttiä vanhempi. Eniten presidenttiään vanhempi varapresidentti on ollut nykyinen eli Joe Biden, joka on yli 18 vuotta Barack Obamaa vanhempi. Suurin ikäero on silti ollut toiseen suuntaan, John C. Breckinridge oli yli 29 vuotta James Buchanania nuorempi. Vähiten ikäeroa oli presidentti Lincolnilla varapresidentti Andrew Johnsoniin, Johnson oli 45 päivää vanhempi.

Uuden varapresidentin astuessa virkaansa luulisi, että hän on lähes aina nuorempi kuin edeltäjänsä. Kuitenkin 46 vaihdoksesta 18 kertaa on käynyt siten, että varapresidentti on edeltäjäänsä vanhempi. Suurin harppaus taaksepäin tapahtui jo alkuvuosina, kun Aaron Burr vaihtui yli 16 vuotta vanhempaan George Clintoniin. Toiseen suuntaan suurin ero oli 1953, jolloin kaikkien aikojen vanhin varapresidentti Alben W. Barkley korvautui 35 vuotta nuoremmalla Richard Nixonilla.

Ylivoimaisesti eniten varapresidenttejä on syntynyt New Yorkin osavaltiossa, peräti seitsemän. Tosin viimeisimmästäkin eli Theodore Rooseveltista on kulunut toistasataa vuotta. Ainoana läntisistä osavaltioista on lähtenyt kalifornialainen Richard Nixon.

Yhdysvaltain perustuslain mukaan presidentti on myös asevoimien ylipäällikkö. Siksi olisi hyödyllistä, että myös varamiehellä olisi armeijakokemusta. Kuitenkin siinä missä yli puolet presidenteistä on ollut armeijan palveluksessa ennen presidenttikauttaan, varapresidenttien kohdalla luku jää selvästi pienemmäksi. Lisäksi melkoinen osa niistä varapresidenteistä, jotka olivat armeijassa olleet, on päätynyt myöhemmin presidentiksi. Varapresidenttikautensa (ja presidenttikautensa) jälkeen armeijan palveluksessa on ollut Millard Fillmore, joka sisällissodan aikana komensi kansalliskaartin osastoa selustassa.
Kahden eri armeijan palveluksessa on ollut kaksi varapresidenttiä. George Clinton oli ennen itsenäistymistä brittiarmeijan luutnantti seitsenvuotisessa sodassa ja itsenäisyyssodassa hän sitten taisteli entistä työnantajaansa vastaan. John C. Breckinridge oli liittovaltion armeijan majuri Meksikon sodassa ja sisällissodassa konfederaation kenraalimajuri.
Varsinaista sotakokemusta rintamalta lienee kolmellatoista varapresidentillä. Eniten heitä taisteli toisessa maailmansodassa, neljä. Erikoinen sattuma on, että kolme heistä (Richard Nixon,
Lyndon B. Johnson ja Gerald Ford) olivat sotilasarvoltaan laivaston komentajakapteeneita. Se neljäs toisen maailmansodan kokenut varapresidentti oli Spiro Agnew. Näiden neljän varapresidentin keskellä varapresidenttinä oli Hubert Humphrey, jota joskus syytettiin sodan välttelystä. Syytös oli aiheeton, hän yritti värväytyä toisen maailmansodan aikana laivastoon kahdesti, mutta hylättiin molemmilla kerroilla värisokeuden takia. Seuraavaksi hän yritti armeijaan, mutta siellä havaittiin värisokeuden lisäksi tyrä ja keuhkokalkkeuma.
Sotilasarvoltaan varapresidentit ovat olleet aiemmin järjestään upseereita. Luokkayhteiskunta toimi jopa demokraattisessa maassa. Vasta viime vuosisadalla asiat muuttuivat ja kolmesta viimeisimmästä armeijan palveluksessa olleesta varapresidentistä yksikään ei ole ollut upseeri. Walter Mondale oli alikersantti, Dan Quayle kansalliskaartin kersantti ja Al Gore sotamies. Gore on viimeisin varapresidentti, jolla on sotakokemusta. Hän oli mukana Vietnamin sodassa.

Kahta poikkeusta lukuun ottamatta varapresidentit ovat olleet ainakin kerran naimisissa. Ainoina naimattomina pysyneet ovat toisaalta herättäneet valinnallaan tiettyä huomiota.
Richard Mentor Johnson oli poikamies, mutta herätti pahennusta suhteellaan orjaan. Tosin sehän oli enemmän tai vähemmän maan tapa tuohon aikaan, mutta Johnson kohteli rakastajatartaan Julia Chinniä - joka oli 7/8 -osaa valkoinen - avovaimonaan ja antoi heidän kahdelle lapselleen oman sukunimensä. Avioliitto oli mahdoton, koska rakastajatar oli orja ja laki kielsi tällaisen avioliiton. Chinn kuoli koleraan 1833, neljä vuotta ennen kuin Johnsonista tuli varapresidentti.
William R. King pysyi koko ikänsä naimattomana ja hänen on jälkeenpäin väitetty olleen homoseksuaali. Hurjimmat huhut väittävät, että hänellä oli suhde presidentti James Buchananiin, joka on ainoa poikamiespresidentti. Miehet jakoivat yhteisen asunnon kymmenen vuoden ajan ollessaan nousevia poliitikkoja Washingtonissa.

Kahta vaimoa enempää ei ole ollut yhdelläkään varapresidentillä. Kymmenen on ollut kahdesti naimisissa. Muut yhdeksän olivat leskimiehiä, mutta Nelson Rockefeller erosi ensimmäisestä vaimostaan 32 vuoden avioliiton jälkeen 1962. Vuotta myöhemmin hän meni toistamiseen naimisiin. Uusi vaimo oli niin ikään eronnut ensimmäisestä puolisostaan. Avioeron on kokenut myös Al Gore, joka erosi vaimostaan kymmenisen vuotta varapresidenttikautensa päätyttyä.
Eronneen naisen kanssa on mennyt naimisiin Gerald Ford. Lesken on ottanut ensimmäiseksi puolisokseen Aaron Burr, jonka ensimmäinen vaimo oli miestään kymmenen vuotta vanhempi viiden lapsen leskiäiti. Toisen vaimon kohdalla Burr otti sitten 19 vuotta itseään nuoremman, tosin sulhasmiehellä oli tuolloin ikää jo 77 vuotta ja myös toinen vaimo oli leski. Myös Thomas Jeffersonin vaimo oli leski, jonka ainoa lapsi ensimmäisestä avioliitosta oli kuollut hieman ennen toista avioliittoa. Leskellä oli tosin ikää vain 23 vuotta. Toisessa avioliitossa lesken kanssa menivät naimisiin Millard Fillmore ja Albert W. Barkley.

Ensimmäiseen avioliittoonsa varapresidentit ovat astuneet keskimäärin 26-vuotiaina ja ensimmäiset vaimot ovat olleet keskimäärin 22-vuotiaita. Toiset avioliitot huomioiden miehet ovat olleet keskimäärin 6,5 vuotta vaimojaan vanhempia. Nuorimpana on naimisiin mennyt 18-vuotias Andrew Johnson. Vanhimpana ensimmäisen avioliiton satamaan on purjehtinut tuolloin 41-vuotias Thomas Marshall voittaen kuukaudella Elbridge Gerryn. Aaron Burr solmi toisen avioliittonsa 77-vuotiaana.
Nuorin puoliso oli Andrew Johnsonilla, jonka vaimo Eliza oli naimisiin mennessään vasta 16-vuotias. Vanhin ensimmäinen puoliso on ollut Aaron Burrilla, 36 vuotta. Ensimmäiseen avioliittoonsa menneistä vanhin on ollut Betty Truman, 34 vuotta. Toisista puolisoista iäkkäin on ollut Aaron Burrin tuolloin 58-vuotias vaimo.

Vaimoaan myöhempi syntymävuosi on ollut neljällä varapresidentillä. (Päivitys 25.5.2019: Viidellä, Mike Pencen vaimo on kaksi vuotta häntä vanhempi.) Kahdeksalla on ollut sama syntymävuosi. Muissa 45 avioliitossa miehen syntymävuosi on ollut varhaisempi kuin vaimolla. Tähän joukkoon kuuluvat kaikki toiset avioliitot. Eniten vaimoaan nuorempi on ollut Aaron Burr, kymmenen vuotta. Suurin ikäero ensimmäiseen vaimoon on ollut Thomas R. Marshallilla, 19 vuotta. Vuosina mitattuna saman verran ikäeroa oli myös Elbridge Kerryllä. Kaikkein suurin ikäero on ollut Alben W. Barkleylla toisessa avioliitossaan, 34 vuotta.

Leskeksi on jäänyt 18 varapresidenttiä, heistä Levi B. Morton kahdesti. Neljätoista varapresidenttiä oli jäänyt leskeksi ennen varapresidentiksi tuloaan. Yksikään ei ole jäänyt leskeksi kautensa aikana. William A. Wheelerin vaimo kuoli vain kolme kuukautta ennen varapresidenttikauden alkua. Myös hänen seuraajansa ja edeltäjänsä vaimot olivat kuolleet vain parin vuoden sisällä ennen varapresidenttiyttä. Pisimpään leskenä eli Martin Van Buren, 43 vuotta. Levi P. Morton tosin kuoli 49 vuotta vaimonsa jälkeen, mutta hän oli mennyt uusiin naimisiin. Hubert Humphreyn kuoltua hänen vaimonsa Muriel nimitettiin senaattoriksi miehensä tilalle. Joe Bidenin ensimmäinen vaimo ja vuoden ikäinen tytär menehtyivät auto-onnettomuudessa juuri 30 vuotta täyttäneen Bidenin tultua valituksi senaattiin. Heidän kaksi poikaansa loukkaantuivat vakavasti, mutta toipuivat täysin.

Varapresidenttien vaimoista nuorimpana on kuollut Theodore Rooseveltin vasta 23-vuotias ensimmäinen vaimo, vanhimmaksi on elänyt 97-vuotiaana kuollut Betty Truman. Pisin leskeys oli Garrett Hobartin vaimolla, 42 vuotta.

Edellisen kerran varapresidentti on ollut ilman vaimoa 1933, jolloin tehtävää hoiti leskimies Charles Curtis.

John C. Calhounin vaimo oli hänen serkkunsa tytär. Suvusta - tosin mutkan kautta - nai myös Hannibal Hamlin. Hän oli jäänyt leskeksi ja meni seuraavana vuonna naimisiin ensimmäisen vaimonsa 20 vuotta nuoremman sisarpuolen kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta oli neljä ja toisesta kaksi lasta. Eri avioliittojen lapset olivat siis isänsä puolelta sisaruksia ja äitiensä puolelta serkuksia!
John Nance Garnerin vaimo Mariette Rheiner oli koulutukseltaan lakimies ja pyrki nuorena vaaleilla valituksi tuomariksi, mutta hävisi äänestyksessä viranhaltijalle (Teksasissa naisilla ei vielä tuolloin ollut äänioikeutta.) Kaksi vuotta myöhemmin hän meni naimisiin kilpakumppaninsa eli tulevan varapresidentin kanssa. Harvassa avioliitossa on vaimolle näytetty kaapin paikka yhtä tehokkaasti etukäteen.

Varapresidenteillä on ollut keskimäärin 4,06 virallista lasta. Aviottomia lapsia on ollut useita. Pisimmälle lapsista on päässyt John Adamsin poika: John Quincy Adamsista tuli presidentti kuten isästään, mutta ei varapresidenttiä.

Thomas A. Hendricks on ainoa ”pelkkä” varapresidentti, jonka kuva on ollut USA:n dollarissa.

Aaron Burr surmasi varapresidenttinä ollessaan kaksintaistelussa valtiovarainministeri Alexander Hamiltonin.

Daniel D. Tompkins oli alkoholisti, joka joskus esiintyi senaatissakin räkäkännissä. Myös Thomas R. Marshall ryyppäsi rajusti nuoruudenkihlattunsa kuoltua, mutta raitistui ennen varapresidenttiyttään.

John C. Calhoun lienee ensimmäinen varapresidentti, josta on olemassa valokuva.

Henry Wilson oli alkuperäiseltä nimeltään Jeremiah Jones Colbath. Hän inhosi tätä nimeä ja vaihtoi sen tultuaan aikuiseksi.

John Morton eli 96-vuotiaaksi ja ennen häntä ehti kuolla viisi häntä seurannutta varapresidenttiä.

Adlai Stevensonin samanniminen pojanpoika oli presidenttiehdokkaana 1952 ja 1956 häviten molemmilla kerroilla Eisenhowerille.

Charles G. Dawes oli itseoppinut pianisti ja säveltäjä, jonka tunnetuin teos oli Melody in A major, joka sovitettiin kauan myöhemmin popkappaleeksi All in the Game. Kappale oli listaykkönen 1958 Tommy Edwardsin laulamana ja siitä on sittemmin tehty useita cover-versioita. Se on myös ainoa listaykkönen, jonka on säveltänyt nobelisti - Dawes sai Nobelin rauhanpalkinnon 1925.

Elbridge Gerry on saanut nimensä historiaan järjesteltyään Massachusettsin kuvernöörinä ollessaan vaalipiirejä uudelleen oman puolueensa edun mukaisesti. Gerrymandering tarkoittaa vaalipiirien rajojen muokkaamista vaaliteknisesti haluttuun tulokseen pääsemiseksi.

Varapresidentit ovat joskus painuneet pahasti unohduksiin. Esimerkiksi varhaista varapresidenttiä George M. Dallasia tuskin nykypäivänä enää muistettaisiin, ellei hänen mukaansa olisi nimetty Dallasin kaupunkia. Samanlainen mutta vähemmän hyvä syy on muistaa Charles W. Fairbanks, hänen mukaansa on nimetty Alaskan pääkaupunki. Yhtenä vähäpätöisimmistä varapresidenteistä pidettiin Chester A. Arthuria - mutta presidentti Garfield murhattiin ja Arthurista tuli yllätyspresidentti vain muutaman kuukauden varapresidenttiyden jälkeen. Tämän kauden päätyttyä edes hänen oma puolueensa ei asettanut häntä ehdokkaaksi jatkokaudelle. Ainoa varapresidentti, jota tässä kirjoituksessa ei ole vielä mainittu, on Schuyler Colfax. Hänen ainoa mainittava erikoisuutensa on se, että hän on toiminut sekä edustajainhuoneen puhemiehenä että varapresidenttinä - mutta niin on sittemmin myös John Nance Gardner.

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Keskiarvotilastot - miehet 400 m aidat


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Edwin MosesUSA47.254
2Kevin YoungUSA47.444
3Danny HarrisUSA47.561
4Félix SánchezDOM47.564
5Abderrahmane SambaQAT47.570
6Bershawn JacksonUSA47.594
7Samuel MateteZAM47.655
8André PhillipsUSA47.675
9Derrick AdkinsUSA47.679
10Kerron ClementUSA47.687
11Bryan BronsonUSA47.739
12Angelo TaylorUSA47.771
13Harald SchmidGER47.778
14Stéphane DiaganaFRA47.789
15James CarterUSA47.831
16Winthrop GrahamJAM47.845
17Llewellyn HerbertRSA47.931
18LJ van ZylRSA47.934
19Javier CulsonPUR47.943
20Karsten WarholmNOR47.971
21Fabrizio MoriITA48.071
22Kyron McMasterIVB48.082
23Michael TinsleyUSA48.087
24Johnny DutchUSA48.110
25Kriss AkabusiGBR48.116
26Periklís IakovákisGRE48.124
27Amadou Dia BâSEN48.125
28Dai GreeneGBR48.133
29Hadi Sou'an Al-SomailyKSA48.141
30Dave PatrickUSA48.191
31Kemel ThompsonJAM48.196
32Danny McFarlaneJAM48.242
33Jehue GordonTTO48.252
34Eric ThomasUSA48.262
35Omar CisnerosCUB48.265
36Joey WoodyUSA48.267
37Chris RawlinsonGBR48.275
38Yasmani CopelloTUR48.277
39Ruslan MashchenkoRUS48.284
40Isa PhillipsJAM48.297
41Eronilde de AraújoBRA48.304
42Calvin DavisUSA48.328
43Marek PlawgoPOL48.343
44Alwyn MyburghRSA48.350
45Bennie BrazellUSA48.351
46Bayano KamaniPAN48.362
47Dai TamesueJPN48.362
48Sven NylanderSWE48.370
49Naman KeïtaFRA48.374
50Dinsdale MorganJAM48.379
51Paweł JanuszewskiPOL48.423
52Torrance ZellnerUSA48.446
53Kenji NarisakoJPN48.463
54Oleg TverdokhlebUKR48.469
55Cornel FredericksRSA48.474
56Maurice MitchellUSA48.509
57Annsert WhyteJAM48.515
58Jeshua AndersonUSA48.532
59Ken HarndenZIM48.560
60Nicholas BettKEN48.562
61Justin GaymonUSA48.590
62Kazuhiko YamazakiJPN48.594
63Jiří MužíkCZE48.594
64Kenneth FergusonUSA48.604
65Rasmus MägiEST48.614
66Aleksandr VasilyevBLR48.628
67Thomas BarrIRL48.653
68Michael StiglerUSA48.653
69Mubarak Sultan Al-NubiQAT48.666
70Ockert CilliersRSA48.680
71Rohan RobinsonAUS48.688
72Mamadou Kasse HannFRA48.688
73Kariem HusseinSUI48.688
74David LeeUSA48.704
75Dean GriffithsJAM48.711
76Erick KeterKEN48.716
77Bonface MucheruKEN48.720
78Derrick WilliamsUSA48.736
79Kenny SelmonUSA48.746
80Jeffery GibsonBAH48.747
81TJ HolmesUSA48.748
82Ian WeakleyJAM48.755
83Eric FutchUSA48.777
84Denis KudryavtsevRUS48.778
85Leford GreenJAM48.794
86Boris GorbanRUS48.803
87Kemar MowattJAM48.808
88Pieter de VilliersRSA48.812
89Byron RobinsonUSA48.814
90Patryk DobekPOL48.822
91Laurent OttozITA48.828
92Quincy DowningUSA48.832
93Shunji KarubeJPN48.838
94Marcel SchelbertSUI48.843
95Thomas GollerGER48.847
96Rai BenjaminANT48.849
97Roxroy CatoJAM48.850
98Adam KunkelCAN48.856
99Emir BekrićSRB48.870
100Abdelmalik LahoulouALG48.879


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

3Edwin MosesUSA47.02
1Kevin YoungUSA46.78
14Danny HarrisUSA47.38
10Félix SánchezDOM47.25
2Abderrahmane SambaQAT46.98
12Bershawn JacksonUSA47.30
6Samuel MateteZAM47.10
7André PhillipsUSA47.19
18Derrick AdkinsUSA47.54
9Kerron ClementUSA47.24
5Bryan BronsonUSA47.03
11Angelo TaylorUSA47.25
16Harald SchmidGER47.48
13Stéphane DiaganaFRA47.37
15James CarterUSA47.43
21Winthrop GrahamJAM47.60
32Llewellyn HerbertRSA47.81
24LJ van ZylRSA47.66
28Javier CulsonPUR47.72
23Karsten WarholmNOR47.64


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

2Kevin YoungUSA47.444
5Abderrahmane SambaQAT47.570
1Edwin MosesUSA47.254
96Rai BenjaminANT48.849
11Bryan BronsonUSA47.739
7Samuel MateteZAM47.655
8André PhillipsUSA47.675
27Amadou Dia BâSEN48.125
10Kerron ClementUSA47.687
4Félix SánchezDOM47.564
12Angelo TaylorUSA47.771
6Bershawn JacksonUSA47.594
14Stéphane DiaganaFRA47.789
3Danny HarrisUSA47.561
15James CarterUSA47.831
13Harald SchmidGER47.778
29Hadi Sou'an Al-SomailyKSA48.141
9Derrick AdkinsUSA47.679
21Fabrizio MoriITA48.071
22Kyron McMaster IVB48.082


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Oskari Mörö49.580
2Ari-Pekka Lattu49.744
3Jussi Heikkilä49.993
4Jussi Kanervo50.095
5Vesa-Pekka Pihlavisto50.130
6Ari Salin50.143
7Janne Mäkelä50.189
8Petteri Pulkkinen50.306
9Ismo Hämeenniemi50.508
10Jaakko Tuominen50.575
11Kimmo Haapasalo50.994
12Jussi Rintamäki51.008
13Raimo Alanen51.060
14Markku Karvonen51.202
15Stefan Lithén51.268
16Petteri Monni51.368
17Jaakko Aaltonen51.409
18Alberto von Hellens51.485
19Joni Vainio-Kaila51.487
20Jarmo Ikävalko51.509
21Kalle Simpanen51.579
22Tapio Kallio51.598
23Sören Kronqvist51.644
24Reijo Koivu51.649
25Pasi Mallat51.865
26Oswald Mildh51.869
27Hannu Ehoniemi51.870
28Teemu Linkosaari51.928
29Ove Blomfelt51.929
30Collins Hart51.969
31Markku Sotejeff52.018
32Reijo Kukkonen52.020
33Pauli Haapasalo52.110
34Keijo Lille52.164
35Jouko Kokkonen52.178
36Harri Jauhiainen52.228
37Jari Rautapalo52.246
38Erkka Noponen52.286
39Riku Rosenvall52.319
40Juha Selänpää52.331
41Jarmo Seppälä52.332
42Peter Brandt52.352
43Juha Lehto52.384
44Gustav Klingstedt52.430
45Heimo Jokinen52.430
46Panu Pasanen52.444
47Don-Zheni Ekoebve52.479
48Jarmo Korhonen52.485
49Tuomas Lehtonen52.577
50Teemu Pullinen52.591
51Staffan Mickos52.619
52Tero Rautiainen52.661
53Jukka Latva-Rasku52.678
54Hannu Pärssinen52.682
55Jari Iso-Koivisto52.712
56Olavi Ala-aho52.768
57Kalle-Pekka Tiihonen52.770
58Eero Vesakoivu52.830
59Pertti Pyrrö52.880
60Valtteri Toimela52.881
61Erkki Laitinen52.895
62Jouko Hassi52.928
63Harri Alatupa52.958
64Jari-Pekka Mikkola52.962
65Tuomo Järvinen53.032
66Tapani Ilkka53.040
67Jouko Koivunen53.087
68Heikki Pippola53.100
69Bertel Storskrubb53.115
70Reijo Pirttimäki53.170
71Harri Hakala53.198
72Markku Rajala53.210
73Kristoffer Sandell53.220
74Jussi Vasama53.229
75Harri Vesala53.250
76Jonni Blomqvist53.299
77Lennart Lindberg53.300
78Markku Viinanen53.339
79Jarmo Seppä53.344
80Mika Ruuskanen53.362
81Panu Pietikäinen53.367
82Pertti Araviita53.430
83Juha Paananen53.493
84Kari Verainen53.509
85Ari Ylä-Mononen53.516
86Timo Kuittinen53.525
87Juho Launto53.552
88Hannes Koskelainen53.620
89Mikko Laiho53.633
90Jussi Kokko53.641
91Stefan Träskvik53.679
92Jouko Laitinen53.765
93Juha Nyman53.774
94Lassi Niemi53.808
95Vesa Kittilä53.849
96Heikki Silvennoinen53.850
97Seppo Putkinen53.865
98Viktor Kantele53.868
99Toni Sofronjuk53.880
100Kari Petäjä53.880


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Oskari Mörö49.04
2Ari-Pekka Lattu49.36
3Jussi Heikkilä49.39
6Jussi Kanervo49.66
7Vesa-Pekka Pihlavisto49.69
5Ari Salin49.5h
4Janne Mäkelä49.59
8Petteri Pulkkinen49.85
9Ismo Hämeenniemi49.94
10Jaakko Tuominen50.4h
13Kimmo Haapasalo50.66
15Jussi Rintamäki50.8h
11Raimo Alanen50.64
16Markku Karvonen50.94
12Stefan Lithén50.65
21Petteri Monni51.09
19Jaakko Aaltonen51.07
14Alberto von Hellens50.89
22Joni Vainio-Kaila51.09
17Jarmo Ikävalko50.96


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Oskari Mörö49.580
2Ari-Pekka Lattu49.744
3Jussi Heikkilä49.993
7Janne Mäkelä50.189
6Ari Salin50.143
4Jussi Kanervo50.095
5Vesa-Pekka Pihlavisto50.130
8Petteri Pulkkinen50.306
9Ismo Hämeenniemi50.508
10Jaakko Tuominen50.575
13Raimo Alanen51.060
15Stefan Lithén51.268
11Kimmo Haapasalo50.994
18Alberto von Hellens51.485
12Jussi Rintamäki51.008
14Markku Karvonen51.202
20Jarmo Ikävalko51.509
29Ove Blomfelt51.929
17Jaakko Aaltonen51.409
21Kalle Simpanen51.579

tiistai 21. toukokuuta 2019

Sivallus CCCLV

Timo Soinia on esitetty Keskustapuolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Suosittelemme lämpimästi - onhan Soinin alta hajonnut jo kolme puoluetta, kyllä se neljäskin menee.

maanantai 20. toukokuuta 2019

Välihuomautus 124 : Shitra


Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra perustettiin 50-vuotiaan itsenäisyyden kunniaksi 1967. Alkuperäinen toimeksianto kuului: "Eduskunta perustaa Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle Suomelle. Tehtäväksi annetaan kilpailukyky ja kasvu, eli huomisen menestyvä Suomi." Tarkempi, nykyinen määritelmä on "Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa."

Kuten kovin usein julkishallinnossa käy, virta vie ihan muualle ja alkuperäinen tarkoitus - tässä tapauksessa suomalaisten menestys ja hyvinvointi - jäävät pölyttymään korulauseisiin. Näin on käynyt myös Sitran viimeisimmässä raportissa. Siinä on laskeskeltu jälleen kerran nuo moneen kertaan nurin kumotuilla virheellisillä periaatteilla tehdyt laskelmat, joiden mukaan suomalaisten tulisi lopettaa lihansyönti, muuttaa kaupunkeihin ja ylipäätään tehdä suunnilleen kaikki muu ilmastonmuutoksen torjumiseksi paitsi lopettaa hengittäminen.

Laskelmien logiikkaa voi verrata siihen, että senegalilaisten pitäisi pukeutua toppatakkeihin siksi, että Suomessa on kylmä.
Tehty perusvirhe on se, että lasketaan paljonko maapallolla on väestöä, paljonko on resursseja ja jaetaan nämä keskenään. Sitten huomataan, että Suomessa kulutetaan enemmän, joten täältähän pitää leikata. Tämä on sama logiikka kuin siinä, että koska maapallon keskilämpötila on talvisin mitä on, niin ei muuta kuin villahousut jalkaan siellä Senegalissa.

Suomen - ja osin myös muiden länsimaiden - kulutus mahdollistuu siitä yksinkertaisesta syystä että täällä on vähän väestöä. Äsken mainitun Senegalin väkiluku oli vuonna 1957 2,8 miljoonaa, Suomen 4,3 miljoonaa. Vuonna 2017 Senegalin väkiluku oli 15,3 miljoonaa, Suomen 5,5 miljoonaa. Jos Suomen väkiluku olisi kasvanut samassa suhteessa, täällä olisi nyt 23,5 miljoonaa asukasta.

Tehdäänpä hieman olettamuksia ja laskelmia siitä, mitä Sitran laskelma tässä tilanteessa tarkoittaisi.

Olkoon kulutusmäärän yksikkö uniitti, lyhenne U. Olkoon suomalaisten todellinen kulutusindeksi asukasta kohti 100 U. Tällöin suomalaisten kokonaiskulutus on 550 MU eli 550 miljoonaa uniittia, koska suomalaisia on 5,5 miljoonaa.
Sitran raportin mukaan suomalaisten päästöjä tulisi vähentää vuoteen 2030 mennessä 75 % eli arvoon 25 U/asukas (olettaen että väkiluku on vakio) ja kokonaiskulutuksessa arvoon 137,5 MU. Tämä asukasta kohti laskettu arvo lienee siis jonkinlainen globaali tavoite.
Mikäli Suomen väkiluku olisi kasvanut samaa tahtia kuin Senegalin ja elintaso olisi täällä sama kuin nykyään, kulutusindeksi asukasta kohti olisi edelleen 100 U, mutta kokonaiskulutus 2350 MU.
Suomen suurempi väkiluku ei lisäisi maapallon väkilukua millään tavoin merkittävästi. Muutoksen suuruusluokka olisi pari promillea, joten tuo 25 U/asukas maapallolla täsmäisi yhä. Mutta tällöin Suomen kokonaiskulutuksen leikkaus 75 %:illa toisi kokonaiskulutukseksi 587,5 MU. Mikä on enemmän kuin nyt on. Ja mistä vaaditaan leikkaamaan, koska se on virheellisesti laskettu asukasta kohti. Mutta Sitra olisi tyytyväinen, kun suomalaiset eläisivät yhtä köyhästi kuin muutkin.

Jos maapallon väkiluku olisi kasvanut viimeisen 60 vuoden aikana samaa tahtia kuin Suomen väkiluku, täällä asuisi nyt 3,6 miljardia asukasta. Alle puolet siitä mikä on todellinen tilanne.
Sitran laskelmien mukaan Suomea tulee rangaista siitä, että täällä väestöpolitiikka on hoidettu suhteellisen järkevästi. Toki tänne on harmillisesti päästetty haittamaahanmuuttajia. (Käytetään oikeita nimityksiä, kuten Laura Huhtasaari vaalitentissä järkyttäessään Eero Heinäluomaa. Lauran olisi pitänyt kuitata, että "haittamaahanmuuttaja" on paljon realistisempi termi kuin "voimavara". Jos tietyistä maista tuleva maahanmuutto tekee Suomesta keskimäärin huonomman paikan, mitä muuta se sitten on kuin haittamaahanmuuttoa - paitsi tietysti hyötymaahanmuuttoa haittamaahanmuuttajan itsensä kannalta sekä niiden puolueiden kannalta, joita hänen oletetaan aikanaan äänestävän.)

Varsin hypoteettinen ja suuresti yksinkertaistettu laskelma siitä, mitä haittamaahanmuutto aiheuttaa suomalaisten kulutukselle. Tällä hetkellä maassa on toistasataatuhatta haittamamua ja voidaan olettaa, että vuoteen 2030 mennessä on puoli miljoonaa jälkeläiset mukaanlukien. Oletetaan väkiluvuksi 5,5 miljoonaa. Ilman haittamamuja se olisi viisi miljoonaa. Tällöin Suomen kokonaiskulutus 550 MU jaettuna viidelle miljoonalle suomalaiselle tekisi 110 U. Kymmenen prosentin nousu elintasoon ilman haittamaahanmuuttoa!

Tässä vielä järkiperäiset laskelmat siitä, mikä on maapallon ainoa todellinen ongelma ja missä se on. Vihje: Ongelma ei ole länsimaissa eikä varsinkaan Suomessa. Paitsi tietysti siinä mielessä, että täällä ei haluta ymmärtää mitä pitää tehdä.

lauantai 18. toukokuuta 2019

Uusinta: Pitkän iän salaisuus

Lukijalle: Kun Aatu-sedän syntymästä tuli äskettäin kuluneeksi pyöreitä vuosia (130) eikä hän vieläkään lakkaa kummittelemasta, niin uusitaan nyt juhlan kunniaksi viimeisissä Götterdämmerung-bileissä läsnäolleiden luettelo hieman tietoja päivittäen:

Ihmiskunta on aina etsinyt nuoruuden lähdettä. Tai ainakin tapaa elää mahdollisimman pitkään. Nyt löysin ainakin yhden tavan. Tosin riskit ovat suuret, mutta jos niistä selviää, niin tilastollinen todennäköisyys pitkään ikään näyttää olevan varsin suuri.

Yle esitti äskettäin suuresti ylistetyn elokuvan Hitlerin bunkkerin viimeisistä päivistä eli Perikadon, joka on vielä muutaman päivän ajan nähtävissä Yle Areenassa. Olin elokuvan aiemminkin nähnyt, mutta se on yksi niitä harvoja jotka haluan nähdä kahdesti. Alan historia kun kiinnostaa, olenhan muutama vuosi sitten minäkin tehnyt saman kuin Konrad Kujau aikoinaan ja väärentänyt Hitlerin päiväkirjat. Tosin en tehnyt samaa temppua kuin Kujau ja myynyt niitä Stern-lehdelle, vaikka oma versioni olikin uskottavampi. Itse elokuva alkaa olla jo paremmin tunnettu internet-meeminä, jossa siihen ympätään kommentteja milloin mistäkin asiasta Hitlerin ja kumppaneiden sanomana, yleensä käyttäen sitä kohtausta jossa Hitler raivoaa kenraaleilleen 24.4.1945. Hitler itse sanoi oman näkemyksensä parodioista varsin osuvasti.

Elokuvan jälkeen aloin huvikseni etsiä tietoa sen henkilökaartista. Käytännössä kaikki bunkkerin asukkaat olivat yrittäneet paeta sekasortoisina päivinä länsiliittoutuneiden linjoille, mutta vain harva oli onnistunut. Melkein kaikki jäivät venäläisten vangeiksi ja edessä oli yleensä semmoinen kymmenen vuoden gulag-reissu, mitä ei voi oikein terveyskylpyläkeikaksi luokitella. Luulisi että sieltä vapauduttua olisi varsin kituvainen ja kuolisi nuorena. Vaan eikö mitä. Hämmästyin huomatessani, että melkoisen moni oli elänyt huomattavan iäkkääksi. Tutkin asiaa tarkemmin ja rajasin gallerian niihin henkilöihin, jotka olivat bunkkerissa vielä sen jälkeen kun Hitler vaimoineen olivat tehneet itsemurhan. Kaikkiaan 21 henkilön kuolinaika on tiedossa ja heistä peräti seitsemän eli yli 90-vuotiaaksi! Tästä voitaneen päätellä, että on terveellistä viettää aikaa diktaattorin lähipiirissä.

Hitler kuoli 30.4 iltapäivällä ja tuona päivänä bunkkerista poistui lopullisesti vain Hitlerin Luftwaffe-yhdysupseeri Nicolaus von Below, hänkin ennen Hitlerin kuolemaa. Bunkkerissa oli toki vartijoita ja satunnaisia vierailijoita, joiden nimet ja kohtalot eivät ole tiedossa. Tunnettuja henkilöitä, jotka olivat bunkkerissa vielä huhtikuun vaihtuessa toukokuuksi, on yhteensä 53. Heistä tiedetään kuuden kaatuneen läpimurtoyrityksissä, kuuden (Goebbelsin lapset) tulleen murhatuiksi, kahdeksan tehneen itsemurhan, kahden (Gestapon päällikkö Heinrich Müller ja Hitlerin kokki Constanze Manziarly kadonneen jäljettömiin) ja kahden kuolleen venäläisten sotavankina vuosia myöhemmin.

Jäljelle jää 29 henkilöä, mutta heistä kuuden kohtalo on melko hämärä. He ovat: Fritz Tornow, Wehrmachtin ylikersantti ja Hitlerin koiranhoitaja, oli bunkkerissa vielä venäläisten tullessa.Hänen tiedetään jääneen vangiksi, mutta muuta tietoa ei ole. (Päivitys 18.5.2019: Tornowin tiedetään jääneen vangiksi, selvinneen sotavankeudesta ja asuneen Pohjois-Saksassa ainakin 1970-luvun puolivälissä. Tornow syntyi 27.7.1924 eli periaatteessa hän saattaa olla yhä elossa.) Hans Refior, Wehrmachtin eversti, jäi ilmeisesti venäläisten vangiksi, mutta selvisi hengissä koska julkaisi sodan jälkeen muistelmansa. Kuolinajasta ei ole tietoa. Werner Schiedel, SS-ylikersantti, oli elossa vielä 1956. Heinz Krüger, SS-vänrikki, jäi sotavangiksi, ei muuta tietoa. Heinrich Doose, SS-vääpeli, autonkuljettaja. Sama mies joka ajoi autoa, joka vei Erwin Rommelin pakotettuun itsemurhaan. Selvisi sodasta hengissä, ei muuta tietoa. (Päivitys 18.5.2019: Doose oli syntynyt 1912 eli lienee jo kuollut.) Bunkkeriin kuului myös tilapäinen ensiapuasema, joka sijaitsi sen yläpuolella henkilökunnan majoittuessa bunkkerissa. Siellä vielä 2. toukokuuta olleista kahdesta sairaanhoitajasta molemmat jäivät vangiksi ja heistä toisen, Liselotte Cherwinskan, kohtalosta ei ole tietoa. (Päivitys 18.5.2019: Cherwinska jäi ilmeisesti venäläisten vangiksi 2.5.1945, mutta jatko on tuntematon.)

Näiden kuuden jälkeen jää 23. Heistä on siis 21 henkilön kuolinaika tiedossa. Kaksi jää tuntemattomaksi, mutta molemmat ovat melko luotettavan tiedon mukaan eläneet iäkkäiksi, ainakin toinen yli 90-vuotiaaksi. Tämä siis näiden seitsemän tunnetun yli 90-vuotiaan lisäksi. Melkoisen epätodennäköinen jakauma, kun ottaa huomioon useimpien henkilöiden gulag-reissun.

Henkilöt kuoliniän mukaisessa järjestyksessä nuorimpana kuolleesta alkaen:

1. Johann Rattenhuber, 60
Hitlerin henkivartiokaartin päällikkö, SS-kenraalimajuri Rattenhuber vapautui neuvostovankeudesta 1955 ja kuoli vajaat kaksi vuotta myöhemmin.

2. Erich Kempka, 64
Hitlerin autonkuljettaja, SS-everstiluutnantti Kempka poistui bunkkerista vapunpäivänä ja onnistui pakenemaan länsiliittoutuneiden alueelle. Hän jäi amerikkalaisten vangiksi kesäkuussa ja vapautui 1947.

3. Gerhard Schach, 65
Natsien entinen kansanedustaja ja berliiniläinen virkamies. Ei tietoa mitä tapahtui bunkkerista poistumisen jälkeen, mutta kuoli Länsi-Saksassa 1972.

4. Helmut Kunz, 66
Hitlerin hammaslääkäri työskenteli bunkkerin ensiapuasemalla vielä 2. toukokuuta ja jäi venäläisten vangiksi. Hän vapautui vankeudesta 1955 ja palasi hammaslääkärin työhön Länsi-Saksassa.

5. Heinz Linge, 66
Hitlerin kamaripalvelija, SS-everstiluutnantti (on siinäkin arvo palvelijalle) Linge vapautui venäläisten vankeudesta 1955.

6. Hans-Erich Voss, 72
Vara-amiraali Voss oli Hitlerin laivastoattasea. Vapautui venäläisten vankeudesta 1954.

7. Werner Naumann, 73
Propagandaministeriön valtiosihteeri oli harvinaisen onnekas: hän onnistui bunkkerista vapunpäivänä poistuttuaan murtautumaan brittien linjoille. Vankilaan hän päätyi vasta 1953 ja silloinkin vain muutamaksi kuukaudeksi.

8. Johannes Hentschel, 73
Sähkömekaanikko Hentschel oli siviili, jonka hoiti bunkkerin konemestarin tehtävää. Hän oli itse asiassa bunkkerin ainoa läsnäolija venäläisten saapuessa. Hentschel oli jäänyt bunkkeriin varmistaakseen yläpuolella olevan ensiapuaseman sähkön- ja vedensaannin. Hän vapautui venäläisten vankeudesta 1949. Kenties sankarillisin mies koko bunkkerissa - olisi voinut aivan hyvin paeta ja selvitä siviilinä ongelmitta, mutta jäi velvollisuudentunnosta bunkkeriin pelastaen toiminnallaan useita kymmeniä ihmishenkiä.

9. Armin D. Lehmann, 80
Vasta 16-vuotias Hitlerjugendin kuriiri pakeni bunkkerista vapunpäivänä ja onnistui selviytymään amerikkalaisten alueelle. Muutamaa vuotta myöhemmin hän muutti Yhdysvaltoihin.

10. Traudl Junge, 81
Hitlerin sihteeri, jonka näkökulmasta elokuva Perikato on osittain kerrottu, oli 25-vuotias sotaleski. Hänen aviomiehensä oli Hitlerin kamaripalvelija, joka sai omasta pyynnöstään siirron rintamalle, jossa kaatui SS-luutnanttina. Junge onnistui välttelemään vangiksi joutumista kahden kuukauden ajan ja selvisi senkin jälkeen venäläisvankeudesta muutamalla kuukaudella.

11. Josef Ochs, 82
SS-poliisiluutnantti joutui sodan jälkeen kolmeksi vuodeksi uudelleenkoulutukseen ja palasi sitten poliisityöhön.

12. Artur Axmann, 83
Hitlerjugendin johtaja pakeni bunkkerista vapunpäivänä onnistuen selviytymään länsiliittoutuneiden puolelle. Hän onnistui salanimen turvin välttelemään pidätystä joulukuuhun asti. Hänet tuomittiin nuorten aivopesusta yli kolmen vuoden vankeuteen, mutta todettiin syyttömäksi sotarikoksiin. Kuollessaan vuonna 1996 hän oli korkea-arvoisin elossa ollut natsijohtaja.

13. Gerda Christian, 83
Hitlerin sihteeri yritti murtautua saartorenkaan läpi 1. toukokuuta, mutta turhaan. Vankeudesta hän kuitenkin vapautui varsin pian. Natsisympatiat taisivat kyllä säilyä, hän erosi miehestään Luftwaffen kenraalimajuri Eckhard Christianista heti sodan jälkeen siksi, että tämä oli poistunut bunkkerista jo 22. huhtikuuta jäämättä Führerin seuraan loppuun asti.

14. Otto Günsche, 86
SS-majuri Günsche oli Hitlerin adjutantti. Hän vapautui sotavankeudesta vasta 1956.

15. Wilhelm Mohnke, 90
Vain 34-vuotias SS-prikaatikenraali johti valtakunnankanslian puolustusta, joka koostui kahdesta vajaasta rykmentistä. Hän vapautui vankileiriltä yli kymmenen vuotta myöhemmin ja työskenteli autokauppiaana Länsi-Saksassa.

16. Siegfried Knappe, 91
56. panssariarmeijakunnan operaatioupseeri, majuri Knappe poistui bunkkerista viimeisten joukossa 2. toukokuuta ja vietti seuraavat neljä vuotta venäläisten vankileirillä. Sieltä vapauduttuaan hän päätti muuttaa niin kauas kommunismista kuin mahdollista ja emigroitui perheineen USA:han, jossa vietti loppuikänsä.

17. Theodor von Dufving, 94
Bunkkerista vasta 2. toukokuuta poistunut eversti von Dufving vietti useita vuosia venäläisten vankeudessa.

18. Erna Flegel, 94
Sairaanhoitaja työskenteli myös Goebbelsin lastenhoitajana ja oli ainakin Perikato-elokuvan mukaan fanaattinen natsi. Hän oli bunkkerin läheisyydessä olleella ensiapuasemalla vielä 2. toukokuuta.

19. Ernst-Günther Schenck, 94
SS-lääkintäeversti, professori Schenck vapautui sotavankeudesta 1953. Lääkäriksi hänen ei enää sallittu palata, joten hän meni lääketeollisuuden palvelukseen.

20. Hans Baur, 95
Hitlerin lentäjä haavoittui pakomatkan aikana niin pahoin, että hänen toinen jalkansa amputoitiin kesäkuussa. Sairaalassa hän jäi venäläisten vangiksi. Vankeudesta hän vapautui 1955 vain joutuakseen ranskalaisten vankeuteen, josta hän vapautui 1957.

21. Rochus Misch, 96
Hitlerin henkivartija ja puhelinkeskuksen hoitaja, SS-ylikersantti Misch poistui bunkkerista viimeisten joukossa 2. toukokuuta. Hän vapautui venäläisten vankeudesta 1953 ja asui loppuikänsä vain parin kilometrin päässä bunkkerista, kuitenkin Länsi-Berliinin puolella bunkkerin jäännösten ollessa Itä-Berliinissä. Vuonna 2013 kuollut Misch oli tiettävästi viimeinen Führerbunkerin eloonjäänyt.

Jokeri A: Else Krüger, elossa 80-vuotiaana
Martin Bormannin sihteeri päätyi neuvostovankeudesta brittien kuulusteltavaksi. Hän meni naimisiin kuulustelijansa kanssa 1947 ja eli Englannissa nimellä Else James. Miehensä kuoltua 1995 hän muutti ilmeisesti takaisin Saksaan. Hänen kuolemastaan ei ole varmaa tietoa, mutta huhutaan että hän on kirjoittanut kuolemansa jälkeen julkaistavaksi tarkoitetut muistelmat. Mikäli hän on yhä elossa, sata vuotta tuli täyteen 9.2.2015. (Päivitys 18.5.2019: Krüger kuoli 24.1.2005 vähän ennen 90-vuotispäiväänsä.)

Jokeri B: Günther Schwägermann, ehkä elossa 95-vuotiaana
SS-kapteeni Schwägermann oli Goebbelsin adjutantti. Hän onnistui vapunpäivän murtoyrityksessä selviytymään länsiliittoutuneiden puolelle. Hän oli amerikkalaisten vankina vuoteen 1947 asti. Epävarman tiedon mukaan hän oli elossa vielä 2010. Satavuotissyntymäpäivä olisi heinäkuussa 2015. (Päivitys 18.5.2019: Venäjän- ja ranskankielisten Wikipedioiden mukaan hän saattaa olla yhä elossa yli satavuotiaana. Tosin jotkin tiedot väittävät hänen kuolleen 1990-luvulla.)

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Keskiarvotilastot - miehet 110 m aidat


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Dayron RoblesCUB12.939
2Aries MerrittUSA12.941
3David OliverUSA12.949
4Allen JohnsonUSA12.955
5Liu XiangCHN12.965
6Colin JacksonGBR12.997
7Omar McLeodJAM13.001
8Sergey ShubenkovRUS13.003
9Mark CrearUSA13.035
10Jason RichardsonUSA13.035
11Roger KingdomUSA13.040
12Terrence TrammellUSA13.045
13Orlando OrtegaCUB13.052
14Dominique ArnoldUSA13.059
15Pascal Martinot-LagardeFRA13.068
16Anier GarcíaCUB13.076
17Hansle ParchmentJAM13.086
18Greg FosterUSA13.096
19Renaldo NehemiahUSA13.102
20Ladji DoucouréFRA13.103
21Tony JarrettGBR13.117
22Jack PierceUSA13.118
23Larry WadeUSA13.122
24Ryan WilsonUSA13.123
25Florian SchwarthoffGER13.127
26Tony DeesUSA13.129
27Mark McKoyCAN13.130
28David PayneUSA13.139
29Ronald LevyJAM13.145
30Reggie TorianUSA13.153
31Staņislav OlijarLAT13.154
32Ronnie AshUSA13.163
33Anwar MooreUSA13.164
34Aleec HarrisUSA13.166
35Garfield DarienFRA13.167
36Devon AllenUSA13.178
37Dexter FaulkUSA13.190
38Ryan BrathwaiteBAR13.194
39Falk BalzerGER13.199
40Dimitri BascouFRA13.203
41Duane RossUSA13.210
42Dwight ThomasJAM13.210
43Robin KorvingNED13.213
44Jeff PorterUSA13.223
45Antwon HicksUSA13.226
46Andrew RileyJAM13.232
47Tonie CampbellUSA13.232
48Andy PozziGBR13.237
49Courtney HawkinsUSA13.237
50Maurice WignallJAM13.237
51Joel BrownUSA13.244
52William SharmanGBR13.245
53Igor KováčSVK13.252
54Balázs BajiHUN13.254
55Emilio ValleCUB13.255
56Shi DongpengCHN13.262
57Shane BrathwaiteBAR13.267
58Eugene SwiftUSA13.270
59Antonio AlkanaRSA13.276
60Yordan O'FarrillCUB13.276
61Dawane WallaceUSA13.277
62Yoel HernándezCUB13.277
63Arthur BlakeUSA13.279
64Terry ReeseUSA13.288
65Mike FennerGER13.290
66Andy TurnerGBR13.293
67Chris PhillipsUSA13.293
68Ron BramlettUSA13.304
69Artur NogaPOL13.311
70Eric MitchumUSA13.312
71Milan TrajkovicCYP13.312
72Xie WenjunCHN13.314
73Mikel ThomasTTO13.316
74Wilhem BelocianFRA13.318
75Petr SvobodaCZE13.322
76Wayne DavisTTO13.325
77Redelen dos SantosBRA13.326
78Ty AkinsUSA13.327
79Li TongCHN13.332
80Serhiy DemydyukUKR13.335
81Shawn BownesRSA13.335
82Gregor TraberGER13.336
83Tomas BlaschekGER13.339
84Dudley DorivalHAI13.340
85Omo OsaghaeUSA13.341
86Jarret EatonUSA13.341
87Dan PhilibertFRA13.341
88Aubrey HerringUSA13.343
89Steve BrownUSA13.344
90Arend WatkinsUSA13.344
91Robby HughesUSA13.350
92Grant HollowayUSA13.352
93Damian CzykierPOL13.364
94Gabriel ConstantinoBRA13.374
95Thomas Martinot-LagardeFRA13.375
96Freddie CrittendenUSA13.375
97Dominic BergerUSA13.375
98Greggmar SwiftBAR13.376
99Jackson Quiñónez ESP13.376
100Lawrence ClarkeGBR13.378


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

2Dayron RoblesCUB12.87
1Aries MerrittUSA12.80
4David OliverUSA12.89
9Allen JohnsonUSA12.92
3Liu XiangCHN12.88
7Colin JacksonGBR12.91
6Omar McLeodJAM12.90
10Sergey ShubenkovRUS12.92
18Mark CrearUSA12.98
19Jason RichardsonUSA12.98
8Roger KingdomUSA12.92
15Terrence TrammellUSA12.95
14Orlando OrtegaCUB12.94
5Dominique ArnoldUSA12.90
16Pascal Martinot-LagardeFRA12.95
22Anier GarcíaCUB13.00
13Hansle ParchmentJAM12.94
26Greg FosterUSA13.03
11Renaldo NehemiahUSA12.93
17Ladji DoucouréFRA12.97


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

2Aries MerrittUSA12.941
1Dayron RoblesCUB12.939
5Liu XiangCHN12.965
3David OliverUSA12.949
14Dominique ArnoldUSA13.059
7Omar McLeodJAM13.001
6Colin JacksonGBR12.997
11Roger KingdomUSA13.040
4Allen JohnsonUSA12.955
8Sergey ShubenkovRUS13.003
19Renaldo NehemiahUSA13.102
22Jack PierceUSA13.118
17Hansle ParchmentJAM13.086
13Orlando OrtegaCUB13.052
12Terrence TrammellUSA13.045
15Pascal Martinot-LagardeFRA13.068
20Ladji DoucouréFRA13.103
9Mark CrearUSA13.035
10Jason RichardsonUSA13.035
32Ronnie AshUSA13.163


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Arto Bryggare13.449
2Antti Haapakoski13.494
3Kai Kyllönen13.630
4Matti Niemi13.656
5Elmo Lakka13.682
6Mikael Ylöstalo13.734
7Jyrki Kähkönen13.765
8Juha Sonck13.770
9Marko Ritola13.836
10Pekka Vesterinen13.859
11Jarno Jokihaara13.919
12Jussi Kanervo13.959
13Joona-Ville Heinä13.985
14Arttu Hirvonen13.996
15Harri Ylinen14.026
16Markus Vilén14.062
17Antti Korkealaakso14.068
18Olli Talsi14.081
19Reijo Byman14.090
20Hannu Pärssinen14.140
21Otto Kilpi14.142
22Timo Siirtola14.159
23Vesa Korjus14.176
24Joni Myllyntaus14.213
25Juha Laaksonen14.218
26Petri Keskitalo14.232
27Jussi Vasama14.240
28Ville Rajala14.248
29Ilari Manninen14.298
30Valtteri Kalliokulju14.357
31Viktor Kantele14.358
32Raimo Alanen14.372
33Tatu Pussila14.379
34Antti Alaranta14.383
35Harri Rouhiainen14.384
36Juhani Kosunen14.387
37Tapio Kallio14.388
38Tero Laine14.402
39Hannu-Heikki Turunen14.406
40Kari-Pekka Lax14.418
41Jaakko Malmivirta14.442
42Stefan Nyholm14.447
43Otto Seppälä14.448
44Kim Lesch14.450
45Marko Rautala14.483
46Jouko Kokkonen14.497
47Lassi Raunio14.505
48Pasi Roslund14.518
49Vesa Rantanen14.521
50Ville Lahtela14.525
51Riku Rosenvall14.526
52Pasi Teini14.545
53Elmo Savola14.550
54Jere Lehto14.554
55Jyri Linden14.561
56Kari Lehtonen14.566
57Vesa-Pekka Pihlavisto14.571
58Jan-Erik Romar14.620
59Mika Kuusela14.676
60Jussi Karppinen14.687
61Janne Mäkelä14.696
62Mika Hakopää14.701
63Arttu Niinikoski14.702
64Hannu Salmi14.706
65Teemu Heino14.708
66Mika Harju14.723
67Timo Kuittinen14.723
68Pauli Pursiainen14.735
69Kiril Popov14.762
70Sami Itani14.764
71Juha-Matti Iso-Jaakkola14.782
72Markku Pekkala14.790
73Jens Wallin14.804
74Markus Iitiä14.808
75Hannu Hietala14.836
76Mika Koskiranta14.846
77Jaakko Ojaniemi14.869
78Thomas Barrineau14.879
79Erkka Noponen14.881
80Joli Koivu14.888
81Eero Vesakoivu14.891
82Samuel Rautapalo14.910
83Mikko Halvari14.915
84Henrikki Lindlöf14.916
85Risto Kangas14.932
86Juha Niemistö14.941
87Mika Lönnblad14.950
88Teemu Pullinen14.958
89Juuso Hassi14.968
90Perttu Noponen14.969
91Petri Lemmetyinen14.993
92Henri Kokkonen15.004
93Matti Vyyryläinen15.010
94Ilkka Aura15.021
95Jari Näkki15.025
96Jari Olli15.025
97Johannes Lahti15.032
98Tero Valta15.034
99Miska Sundberg15.041
100Henri Tuovila15.047


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Arto Bryggare13.35
2Antti Haapakoski13.42
3Kai Kyllönen13.52
4Matti Niemi13.57
5Elmo Lakka13.60
6Mikael Ylöstalo13.64
7Jyrki Kähkönen13.65
8Juha Sonck13.65
10Marko Ritola13.74
11Pekka Vesterinen13.75
9Jarno Jokihaara13.72
15Jussi Kanervo13.88
16Joona-Ville Heinä13.89
14Arttu Hirvonen13.87
17Harri Ylinen13.90
18Markus Vilén13.91
12Antti Korkealaakso13.83
13Olli Talsi13.86
19Reijo Byman13.96
21Hannu Pärssinen14.02


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Arto Bryggare13.449
2Antti Haapakoski13.494
3Kai Kyllönen13.630
4Matti Niemi13.656
5Elmo Lakka13.682
6Mikael Ylöstalo13.734
7Jyrki Kähkönen13.765
8Juha Sonck13.770
11Jarno Jokihaara13.919
9Marko Ritola13.836
10Pekka Vesterinen13.859
17Antti Korkealaakso14.068
18Olli Talsi14.081
14Arttu Hirvonen13.996
12Jussi Kanervo13.959
13Joona-Ville Heinä13.985
15Harri Ylinen14.026
16Markus Vilén14.062
19Reijo Byman14.090
22Timo Siirtola14.159