Uusinta: Kuinka hankkia tyttöystävä?

Lukijalle: Aloin julkaista uusintoja vähän reilut neljä vuotta sitten. Silloin totesin, että uusin juttuja neljän vuoden karanteeniajalla. Eli nostan viikon välein esiin vähintään neljä vuotta vanhan jutun, jonka katson jostain syystä uusintakelpoiseksi.
Tästä on nyt siis kulunut reilut neljä vuotta. Loogisesti tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäiset uusinnat tulevat itse uusintakelpoisiksi. Asian kunniaksi julkaisen uusintana ensimmäisen varsinaisen uusinnan (muutamaa kuukautta aiemmin olin kokeeksi uusinut itsenäisyyspäivän alla sensuroidun itsenäisyyspäivän puheen) eli blogin kaikkien aikojen luetuimman jutun Kuinka hankkia tyttöystävä?
Ei tarvitse murehtia, en julkaise jatkossa uusinnan uusintoja kovin usein. Tarkoitus on julkaista uusintakelpoiseksi tulevia neljän vuoden karanteenin jälkeen ja sitä vanhempia, mutta jos varastot loppuvat niin silloin tällöin saattaa putkahtaa ilmoille tuplauusintakin. Toisaalta, vaikka julkaisisin uusinnan uusinnan uusinnan uusintoja, toistaisin silti itseäni vähemmän kuin esimerkiksi Yleisradio:


Väestöliiton Poikien Puhelimen tarkoitus on auttaa teinipoikia heidän ongelmissaan. Niitä tunnetusti riittää ja vuosittaiset 22 000 puhelua lienevät vain jäävuoren huippu. Kaikki pojat tuskin ovat palvelusta kuulleet ja siitä tietävistäkään harvat uskaltavat soittaa.

Suurin osa puheluista koskee - rumpusoolo - seksiä ja seurustelua. Niinpä Väestöliitto on listannut muutamia ohjeita tavoista, joilla poika voisi tyttöystävän saada:
1. Lähde harrastuksiin, joissa on tyttöjä. Tanssi on kova juttu.
2. Mene juttelemaan tytöille.
3. Ole ystävällinen ja kohtelias.
4. Tytöt eivät tykkää, jos puhut vain itsestäsi tai vaadit tyttöä muuttumaan tahtosi mukaisesti.
5. Pysy omana itsenäsi. Seurustelusuhteessa kumpikin joustaa ja tekee kompromisseja.
6. Muista, että täydellistä tyttöä ei ole. Itsekään et ole täydellinen.

Kaksi ensimmäistä ohjetta ovat hyviä, kaksi seuraavaa oikein ymmärrettyinä kohtuullisia, viides täyttä paskaa ja kuudes mitäänsanomaton. Ammattimies Henry Laasanen on kommentoinut ohjeita ansiokkaasti, joten ei niistä sen enempää.

Kaikessa toiminnassa ensiarvoisen tärkeää on tosiasioiden tunnustaminen ja tilannekartoitus. Vasta sitten voi lähteä laatimaan suunnitelmaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensin neljä oleellista kysymystä.

1. Kuka sinä olet?
Jos luet tätä tekstiä ratkaistaksesi otsikon kysymyksen, olet lukiota käyvä nörttipoika. Peruskoululaisen tai lyhyen matikan opiskelijan kärsivällisyys tekstin lukemiseen loppui viimeistään kolmannen kappaleen kohdalla. Koska olet nörtti, harrastat tietokonepelejä/ohjelmointia, luultavasti onneksi jotain muutakin. Sinulla ei ole koskaan ollut tyttistä ja luulet virheellisesti, että kaikki muut ovat jo päässeet poikuudestaan.

2. Mitä sinä haluat?
Pillua. Nimenomaan yhdeltä tietyltä tytöltä - ehkä tiedät jo keneltä, ehkä et. Oleellista kuitenkin on, että et halua pelkästään karvalompsaa, vaan ihan oikeasti tyttöystävän. Et ole niitä poikia, jotka käyttäisivät kerran ja sitten kierrätykseen. Olet halukas sitoutumaan ja etsit sielunkumppania, toivot että löytämäsi tyttö olisi se jonka vieressä aikanaan pusket nurmea hautuumaalla.

3. Millaisena tytöt sinut näkevät?
Huonoja uutisia. Tytöt ovat poikien arvioinnissa inhorealisteja. He näkevät sinut sellaisena kuin olet eli epävarmana finninaamanörttinä. Tytön tarvehierarkiassa olet jossain kuivuneen purkkaklöntin ja katkenneen hiuslenkin välimaastossa. Tilannettasi pahentaa se, että käytökselläsi teet tytöille selväksi että haluat sitoutua. Se taas pilaa mahdollisuutesi kokonaan, koska et ole sellainen poika johon tytöt haluaisivat sitoutua. Laadukkaat tytöt haluavat korkealle arvostetun poikaystävän, eivät sinua. Irtopimpsaa saattaisi jopa irrota, mutta ei sitoutumista.

4. Mitä tytöt haluavat?
Sopivaa poikaystävää. Tytöt voivat valita poikaystävänsä kahdella tavalla: typerästi ja fiksusti. Ikävä uutinen sinun kannaltasi on se, että kumpikaan näistä menetelmistä ei tuota tulokseksi sinua.
Jos tyttö noudattaa typerää menetelmää, hän toimii vuosimiljoonien aikana kehittyneiden vaistojensa varassa. Tällöin hän valitsee lauman kovimman karjun, sen jota muut pelkäävät. Tämä oli joskus luolamiesaikoina järkevääkin. Nykyään muut pelkäävät sitä, joka ei noudata yhteisiä sääntöjä, mikä taas ei järjestäytyneessä yhteiskunnassa ole kyseisen yksilön kannalta pitkällä tähtäimellä hyvä valinta.
Jos taas tyttö noudattaa fiksua menetelmää, hän on kyennyt nousemaan biologiansa yläpuolelle. Tällöin hän haluaa poikaystävän, jolla on tarjota tytölle resursseja - eli jo työmaailmaan ehtineen muutamaa vuotta vanhemman miehen tai ainakin opiskelijan.
Kummassakaan tapauksessa valinta ei kohdistu sinuun. Sinä olet se nörtti, joka pelkää mopopoikia. Ja koska et ole valinnut vanhempiasi oikein, sinulla ei ole käytettävissäsi lihavaa pankkitiliä.

Tilanteesi on siis surkea. Älä kuitenkaan rupea etsimään komerosta köyttä ja vaseliinia, koska yksi tekijä toimii sinun puolestasi. Aika. Tilanne muuttuu koko ajan kannaltasi otollisempaan suuntaan. Et juuri nyt pysty saamaan sitä mitä haluat, mutta joskus pystyt. Tällä hetkellä kyse on siitä, miten pystyt nopeuttamaan tätä prosessia ja tuottamaan siitä parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tässä on se, mitä nyt n-vuotias Jaska haluaisi aikakoneen keksittyään kertoa 15-vuotiaalle Jaskalle. Eli se sama, minkä Jaskan pojat saavat kuulla sopivassa iässä.

1. Harjoittelu
Tarkastele niitä lukiosi tyttöjä, joiden nimen tiedät. Ota kynä ja paperia ja arvioi heitä. Koska luultavasti tunnet suurimman osan vain ulkonäöltä, niin se onkin useimmissa tapauksissa ainoa arvioitava asia, toki muitakin tietoja voit käyttää jos sinulla niitä on. Jaa tytöt arviosi perusteella kolmeen ryhmään: niihin, joiden kanssa voisit seurustella ja niihin, joiden kanssa et voisi seurustella. Hetkinen. Siinähän oli vasta kaksi ryhmää. Aivan. Pointti onkin siinä, että suurimman osan tytöistä pystyit varmasti sijoittamaan jompaankumpaan kategoriaan sekunnin murto-osassa. Kolmannen kategorian - välikategorian - muodostavat ne tytöt, joiden sijoittamista jouduit edes hetken verran miettimään. Tämä välikategoria on kaikkein vaarallisin. Pysy loitolla heistä. Älä ole missään tekemisissä heidän kanssaan, jos vain mahdollista.
Aluksi sinun kannattaa pysyä loitolla myös ykköskategorian tytöistä. Jos tapahtuu sellainen ihme, että joku heistä tulee puhumaan sinulle, niin anna mennä vaan ja toivo parasta. Mutta älä itse aloita. Älä ainakaan mene vonkaamaan. Olet luultavasti niin paska (ja ehkä jokin muukin) jäykkänä, ettet onnistu muuta kuin nolaamaan itsesi. Muistan oikein hyvin, miltä tuntui ensimmäisen kerran lähteä iskemään tyttöä. En ollut koskaan pelännyt yhtä paljon ja minua oli sentään puukollakin uhattu. Lopputulos oli odotettu, kaikki meni päin vittua paitsi munat. Yksinkertaisesti, sinä et osaa.
Ota kontaktia kakkoskategorian tyttöihin. He ovat sinulle vaarattomia, koska et voi retkahtaa pissikseen (tyhjäpäät) tai virtahepoon (perseessä pitäisi olla ylileveän kuljetuksen varoituskyltti). Heidän kanssaan juttelu avaa sinulle naisten maailmaa. Pissikset voivat opettaa sinulle, että naisen elämä pyörii suureksi osaksi hänen ulkonäkönsä ympärillä eivätkä he ole sellaisia moraalisia enkeleitä kuin kuvittelet. Virtahevot taas ovat henkiseltä tasoltaan samantapaisia kuin ne tytöt, joita sinä oikeasti haluaisit (paitsi tietysti pissisvirtahevot). Muista kuitenkin, että et kysele heiltä neuvoja miten tyttöjä pitäisi lähestyä - naiset eivät siitä ymmärrä mitään. Naisten antamien neuvojen avulla voi ainoastaan karsia pois tapoja, joita ei ainakaan pidä noudattaa.
Pari käytännön vinkkiä. Seuraavan kurssin alkaessa mene istumaan jonkun kakkoskategorian tytön lähelle. Kysy tunnin päätyttyä häneltä, mitä tuli kotitehtäväksi. Tai nähtyäsi apulaisrehtorin poistuvan talosta mene aulassa istuvan tytön luo ja kysy, onko apulaisrehtoria näkynyt, sinulla olisi hänelle asiaa (pitää varmistaa, ettei kysytty henkilö ole paikalla, koska eihän sinulla tietenkään oikeasti ole hänen kanssaan mitään tekemistä). Eli tee tikusta asiaa. Seuraavan kerran teet sen jo luontevammin saman tytön kanssa, pääset juttelemaan ja vähitellen kaveeraamaan, jolloin opit miten lähestyä ja miten tytöt toimivat. Sitten toista temppu jonkun toisen tytön kanssa. Pidä kuitenkin peli reiluna äläkä missään nimessä anna kakkoskategorian tyttöjen ymmärtää, että olisit kiinnostunut heistä seurustelumielessä. Muutaman kerran jälkeen olet saanut itsevarmuutta ja saatat olla jo henkisesti valmis saamaan pakit "siltä oikealta" ykköskategorian tytöltä. Huikealla tuurilla saatat jopa onnistua, koska hän ovat huomanneet joidenkin tyttöjen hyväksyneen sinut keskustelukumppaniksi ja olet siksi päässyt osittain irti nynnyn maineestasi.
Älä koskaan tee edellä mainittua harjoittelua välikategorian tyttöjen kanssa. Saatat nimittäin todella päästä juttuun heidän kanssaan. He taas eivät ole niin haluttuja kuin ykköskategorian tytöt ja saattavat jopa kiinnostua sinusta. Ja riski on siinä, että sinäkin kiinnostut kyseisestä tytöstä. Se on virhe. Siitä yksinkertaisesta syystä, että kyseinen tyttö ei tulevaisuudessa ole sinun arvoisesi. Hänen markkina-arvonsa laskee, kuten naisilla aina, sinun taas nousee rakettimaisesti muutaman vuoden kuluttua ja siinä sinä sitten olet alempitasoisen tyttöystävän/vaimon kanssa. Ennuste liiton kestolle ei ole hyvä.

2. Kaveriarvostus
Tytöt ovat uskomattoman taitavia arviomaan poikia suhteessa toisiin poikiin. Vaistonvaraisesti he ovat kiinnostuneita pojista, joita toiset pojat arvostavat. Näitä arvostettuja poikia sanotaan alfamiehiksi. Sinä et ole sellainen. Vielä. Mutta olet varmasti huomannut, että toiset pojat tulevat jo joskus kysymään sinulta neuvoja hankalien aineiden tehtävissä. Se on alku. Ei sellainen alku, jota tytöt erityisemmin arvostaisivat mutta tyhjää parempi. Yritä hankkia jokin sellainen taito, jota muut pojat sinulta kadehtivat ja jota tytöt kunnioittavat. Niin typerältä ja pelottavalta kuin se sinusta kuulostaakin, käypä salaa tanssikurssilla ennen vanhojen tansseihin valmistautumista. Tai jos et uskalla, pyydä isosiskoasi tai äitiäsi opettamaan. Ällöttävää, mutta muista, että sodankäynnissä on kyllä sääntönsä, kun taas rakkaudessa kaikki on luvallista. Arvosi nousee huikeasti, kun liikuntatunnin ensimmäisellä harjoituskerralla tytöt huomaavat sinun osaavan ja pojat katsovat sinusta mallia.

3. Tyttöjen haluttavuus
Kun katsot ikäisiäsi ykköskategorian tyttöjä, huomaat että he seurustelevat joko lukiopoikien kingien tai vanhempien opiskelijapoikien kanssa. Normaali nörttipoika ei taas seurustele kenenkään kanssa ja jos seurustelee, ei ainakaan haluttavimpien tyttöjen tai vanhempien opiskelijatyttöjen kanssa.
Johtopäätös: ikäisistäsi laatutytöistä kilpailee kolminkertainen määrä poikia, joista sinä olet alimmassa kategoriassa. Mahdollisuutesi onnistua ovat vain marginaalisesti paremmat kuin lumipallolla helvetissä.
Sinun on hyväksyttävä se tosiasia, että olet luuseri.
Voit tietysti yrittää päästä kingipojaksi. Se on periaatteessa mahdollista, joskin vaikeaa. Sinulla ei ole siihen tarvittavaa itseluottamusta ja kestää ikuisuuden oppia, että sitä ei tarvitakaan. Riittää että muut luulevat että sinulla on se. Tyttöjen arvostuksen hankkiminen edellyttää runsaasti harjoittelua, jota käsiteltiin kohdassa 1 ja poikien arvostuksen hankkiminen jotain erityistaitoa, josta lisätietoa kohdassa 2.
Koska tämä strategia ei luultavasti sinulta onnistu, on odotettava. Kohdat 4-6 kertovat, kuinka lyhennät tätä toivottoman pitkältä tuntuvaa aikaa.

4. Fyysinen kunto
Huonot uutiset: olet kapeaharteinen tai ylipainoinen nörtti. Hyvät uutiset: olet vielä nuori ja sinun on vielä helppoa tehdä asialle jotakin, koska elimistösi on vielä kehittymässä ja reagoi nopeasti. Ryhdy lenkkeilemään, se on kaikkein tehokkainta. Lainaa kirjastosta jokin aloittelevalle juoksijalle tarkoitettu opas ja tee kuten käsketään. Kuntosalillakin voi käydä, mutta usean vuoden tähtäimellä ajatellen kestävyysharjoittelu on tärkeintä. Nuorena kropan saa helposti hoikaksi, lihaksia pystyy rakentamaan vanhempanakin.
Tällä hetkellä ikätoverisi ovat fyysisen olemuksensa huipulla ilman että tarvitsee tehdä mitään. Odota 5-10 vuotta ja työskentele. Itse havaitsin luokkakokouksen saunassa, että olen jätkistä ainoa jolle mahtuu ylioppilaspuvusta päälle muutakin kuin solmio. Kun pidät itsestäsi huolta, niin vuosien varrella markkina-arvosi nousee kohisten.
Kolmenkympin paremmalla puolella pääset sitten kostamaan. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun ikäisesi naiset katsovat sinua ajatellen, miksi hitossa oman miehen pitää olla kaljamahainen pätkätyöläinen eikä kaltaisesi hyvätuloinen treenattu uros. Aina tällaisen katseen huomatessasi voit ajatella: mitäs et huolinut minua aikoinaan. Nyt et enää kelpaa.

5. Opiskelu
Neljä viidestä nörtistä valmistuu muutaman vuoden kuluttua diplomi-insinööriksi, lääkäriksi, kemistiksi tms. Opiskeluaikana mahdollisuutesi kolminkertaistuvat. Lukioaikana kilpailit lukiotytöistä, joista kilpaili kaksi muutakin ryhmää. Nyt voit jatkaa lukiotytöistä kilpailua. Lisäksi potentiaaliseen saalisryhmääsi kuuluvat myös opiskelijatytöt, joista kilpailemassa on kaltaistesi ohella vain yksi ryhmä, jo valmistuneet. Kun sitten saat paperit yliopistolta, markkinointialueesi kolminkertaistuu taas, koska silloin saalisryhmääsi kuuluvat myös jo valmistuneet naiset, joiden biologinen kello tikittää. Eivätkä he huoli ketään muita kuin tasoisiaan miehiä.

6. Epäonnistumisten varalta
Suomen jalkapallomaajoukkue on takuulla parempi kuin Maarianhaminan IFK. Silti MIFK voittaa kauden aikana enemmän pelejä kuin Suomi. Siksi että MIFK pelaa enemmän. Muista tämä. Maailmaa ei kaada yksi epäonnistunut iskuyritys. Ei edes kymmenen. Sata saattaa jo olla lähellä.
Ajattelet tietysti, että juuri se tyttö oli ainoa, jonka halusit. Hevonpaskaa. Olet hyvä matematiikassa, laskepa itse. Sata vuotta sitten isoisoisäsi näki elämänsä aikana tyttöjä vain kylän, parhaimmillaan pitäjän alueelta. Ehkä viitisenkymmentä sopivanikäistä. Silti yksi niistä natsasi, sinä olet siitä elävä todiste. Sinä kohtaat elämäsi aikana satakertaisen määrän sopivanikäisiä tyttöjä. Jos muka viidestätuhannesta vain yksi ainoa on oikea, niin isoisoisälläsi sen ainoan mahdollisen kohtaamistodennäköisyys olisi ollut yksi prosentti. Ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon pikavauhtia. Kun menee pieleen, nuole haavasi ja uutta putkeen.
Epäonnistumisten hetkillä sinun on muistettava, että muutaman vuoden päästä olet kovaa valuuttaa pariutumismarkkinoilla. Vaikka masentaa, jatka opiskelua ja kuntoilua. Olet taas yhtä kokemusta viisaampi. Kymmenen vuoden kuluttua voit katsoa sinulle nyt pakit antanutta tyttöä ja todeta, että tuo ei enää minulle kelpaisi.
Opiskeluaika on sinulle kokemuksen hakua ja tulevaisuuden rakentamista. Et sinä perhettä vielä olisi perustamassa kuitenkaan, joten ei naisen hankkimisella siltä kantilta katsoen ole kiirettä. Muilta osin muista se tosiasia, että tervekätinen nuori mies ei tarvitse naista mihinkään.

7. Kun olet huipulla
Onneksi olkoon! Olet nyt ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, ainakin jonkinlaisen uraputken alkupäähän sukeltanut kuukausipalkkainen hyväkuntoinen mies.
Naista sinulla ei luultavasti vieläkään ole. Olet kuitenkin hyödyntänyt etsikkoaikasi kaveeraamalla naispuolisten opiskelijoiden kanssa, pitämällä fyysisestä kunnostasi huolta ja ymmärtänyt pysyä vakavassa mielessä loitolla sellaisista naisista, jotka sinut huolisivat.
Nyt olet miehistä halutuinta kamaa: hyvin tienaava, korkeasti koulutettu, nuori, kovakuntoinen. Sinusta ovat kiinnostuneita paitsi ikäisesi ja tasoisesi naiset, myös itseäsi nuoremmat tasokkaat naiset.
Osaat lähestyä naisia luontevasti ja jutella heidän kanssaan niitä näitä. Nyt naiset alkavat vastata kutsuusi. Kyse on vain siitä, mistä ryhmästä puolisosi valitset. Ensimmäinen vaihtoehto on etsiä ikäisesi vaimo. Tällöin ota osaa oman alasi konferensseihin tai hanki jokin harrastus, jossa naisia voi tavata, mene vaikka melonnan alkeiskurssille. Toinen vaihtoehto on hankkia itseäsi muutamaa vuotta nuorempi. Tällöin kannattaa ryhtyä tekemään pohjatyötä jo viimeisenä opiskeluvuonna, jolloin markkina-arvosi on viittä vaille valmiina jo noussut. Silloin sinulla on vielä luonteva kontaktipinta itseäsi 3-5 vuotta nuorempiin. Kolmas vaihtoehto on ottaa itseäsi reilusti nuorempi. Mene kotipaikkakuntasi suosituimpaan lukiolaisten menomestaan ja jää odottamaan. Joudut luultavasti potkimaan rumempia kauemmas.

Lopuksi vielä yksi vinkki. Ennen kuin ryhdyt vakavaan suhteeseen, tutustu ihastuksesi äitiin ja kysy itseltäsi: haluanko olla tuollaisen naisen kanssa naimisissa parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua. 80 % naisista muuttuu aikanaan samanlaisiksi kuin äitinsä. Tästä tiedosta kannattaa sitten pitää suu visusti supussa, 100 %:lla niistä miehistä, jotka tämän vaimolleen kertovat, on kohta mustien silmien osuus 50 %.

Keskiarvotilastot - naiset moukari

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Anita Włodarczyk	POL	81.037
2	Betty Heidler	GER	77.665
3	Tatyana Beloborodova	RUS	77.212
4	Zhang Wenxiu	CHN	76.195
5	Gulfiya Agafonova	RUS	75.708
6	Yipsi Moreno	CUB	75.686
7	Wang Zheng	CHN	75.526
8	DeAnna Price	USA	75.453
9	Martina Hrašnová	SVK	75.276
10	Aksana Miankova	BLR	75.092
11	Mihaela Melinte	ROU	74.926
12	Kathrin Klaas	GER	74.908
13	Gwen Berry	USA	74.817
14	Kamila Skolimowska	POL	74.471
15	Malwina Kopron	POL	74.382
16	Olga Kuzenkova	RUS	74.350
17	Hanna Malyshik	BLR	74.261
18	Yelena Konevtsova	RUS	74.249
19	Joanna Fiodorow	POL	74.154
20	Hanna Skydan	AZE	74.018
21	Alexandra Tavernier	FRA	73.945
22	Manuela Montebrun	FRA	73.945
23	Ivana Brkljačić	CRO	73.903
24	Sultana Frizell	CAN	73.758
25	Oksana Kondratyeva	RUS	73.747
26	Volha Tsander	BLR	73.671
27	Amanda Bingson	USA	73.582
28	Anna Bulgakova	RUS	73.533
29	Iryna Sekachyova	UKR	73.453
30	Jessica Cosby Toruga	USA	73.430
31	Sophie Hitchon	GBR	73.351
32	Amber Campbell	USA	73.323
33	Yekaterina Khoroshikh	RUS	73.232
34	Zalina Petrivskaya	MDA	73.214
35	Maggie Ewen	USA	73.014
36	Jenny Dahlgren	ARG	73.006
37	Stéphanie Falzon	FRA	72.832
38	Alena Matoshka	BLR	72.759
39	Jeneva Stevens	USA	72.651
40	Rosa Rodríguez	VEN	72.554
41	Maryia Smaliachkova	BLR	72.257
42	Iryna Novozhylova	UKR	72.215
43	Luo Na	CHN	72.085
44	Éva Orbán	HUN	72.060
45	Daryia Pchelnik	BLR	72.024
46	Marina Nikişenko	MDA	71.837
47	Ester Balassini	ITA	71.826
48	Brooke Andersen	USA	71.772
49	Bianca Ghelber	ROU	71.720
50	Yelizaveta Tsareva	RUS	71.665
51	Clarissa Claretti	ITA	71.659
52	Arasay Thondike	CUB	71.608
53	Yunaika Crawford	CUB	71.522
54	Erin Gilreath	USA	71.512
55	Kıvılcım Salman	TUR	71.491
56	Mariya Bespalova	RUS	71.466
57	Iryna Klymets	UKR	71.464
58	Kateřina Šafránková	CZE	71.442
59	Gu Yuan	CHN	71.330
60	Liu Tingting	CHN	71.189
61	Susanne Keil	GER	71.122
62	Yelena Rigert	RUS	71.110
63	Réka Gyurátz	HUN	71.031
64	Alena Sobaleva	BLR	71.009
65	Heather Steacy	CAN	70.879
66	Silvia Salis	ITA	70.856
67	Stilianí Papadopoúlou	GRE	70.827
68	Anna Mahon	USA	70.775
69	Eileen O'Keeffe	IRL	70.696
70	Tuğçe Şahutoğlu	TUR	70.641
71	Yirisleyidi L. Ford	CUB	70.555
72	Ida Storm	SWE	70.511
73	Amélie Perrin	FRA	70.462
74	Tracey Andersson	SWE	70.400
75	Britney Henry	USA	70.319
76	Nataliya Zolotuhina	UKR	70.218
77	Julia Ratcliffe	NZL	70.008
78	Ariannis Vichy	CUB	70.003
79	Brittany Riley	USA	69.968
80	Jillian Weir	CAN	69.967
81	Andrea Bunjes	GER	69.864
82	Carolin Paesler	GER	69.853
83	Alexándra Papayeoryíou	GRE	69.788
84	Barbara Špiler	SLO	69.769
85	Bronwyn Eagles	AUS	69.751
86	Inna Sayenko	UKR	69.710
87	Candice Scott	TTO	69.690
88	Alena Krechyk	BLR	69.626
89	Tereza Králová	CZE	69.620
90	Berta Castells	ESP	69.601
91	Liu Yinghui	CHN	69.578
92	Loree Smith	USA	69.425
93	Dawn Ellerbe	USA	69.414
94	Sviatlana Sudak	TUR	69.357
95	Alyona Shamotina	UKR	69.325
96	Katalin Divós	HUN	69.312
97	Alexia Sedykh	FRA	69.257
98	Merja Korpela	FIN	69.071
99	Jessika Guehaseim	FRA	68.936
100	Johana Moreno	COL	68.907

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1	Anita Włodarczyk	POL	82.98
2	Betty Heidler	GER	79.42
3	Tatyana Beloborodova	RUS	78.51
7	Zhang Wenxiu	CHN	77.33
9	Gulfiya Agafonova	RUS	77.26
17	Yipsi Moreno	CUB	76.62
6	Wang Zheng	CHN	77.68
4	DeAnna Price	USA	78.12
11	Martina Hrašnová	SVK	76.90
8	Aksana Miankova	BLR	77.32
23	Mihaela Melinte	ROU	76.07
24	Kathrin Klaas	GER	76.05
5	Gwen Berry	USA	77.78
13	Kamila Skolimowska	POL	76.83
12	Malwina Kopron	POL	76.85
27	Olga Kuzenkova	RUS	75.68
20	Hanna Malyshik	BLR	76.26
21	Yelena Konevtsova	RUS	76.21
30	Joanna Fiodorow	POL	75.09
28	Hanna Skydan	AZE	75.29

Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Anita Włodarczyk	POL	81.037
2	Betty Heidler	GER	77.665
3	Tatyana Beloborodova	RUS	77.212
4	DeAnna Price	USA	75.453
5	Gwen Berry	USA	74.817
6	Wang Zheng	CHN	75.526
7	Zhang Wenxiu	CHN	76.195
8	Aksana Miankova	BLR	75.092
9	Gulfiya Agafonova	RUS	75.708
10	Oksana Kondratyeva	RUS	73.747
11	Martina Hrašnová	SVK	75.276
12	Malwina Kopron	POL	74.382
13	Kamila Skolimowska	POL	74.471
14	Mariya Bespalova	RUS	71.466
15	Volha Tsander	BLR	73.671
16	Yekaterina Khoroshikh	RUS	73.232
17	Yipsi Moreno	CUB	75.686
18	Alena Matoshka	BLR	72.759
19	Daryia Pchelnik	BLR	72.024
20	Hanna Malyshik	BLR	74.261

Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Merja Korpela	69.071
2	Sini Pöyry	68.353
3	Krista Tervo	68.019
4	Inga Linna	67.724
5	Mia Strömmer	66.164
6	Johanna Salmela	65.702
7	Lena Solvin	65.540
8	Jenni Penttilä	65.155
9	Suvi Koskinen	63.701
10	Johanna Witka	61.964
11	Annika Nurminen	61.905
12	Jonna Miettinen	61.548
13	Heli Rinnekari	61.501
14	Milja Jylhänniska	61.493
15	Tiina Rinnekari	61.427
16	Kaisa Kiintonen	61.201
17	Katja Vangsnes	61.065
18	Ilse Kaaja	60.937
19	Sanni Saarinen	60.710
20	Kiira Väänänen	60.246
21	Hannele Kuutti	60.144
22	Nina Schvedoff	60.138
23	Minna Paavola	59.737
24	Kirsi Koro	59.515
25	Emilia Olkkonen	59.398
26	Katri Räsänen	59.235
27	Jenni Viljanen	58.784
28	Amina Saada	58.731
29	Mirka Viitamäki	58.592
30	Katariina Lahti	58.120
31	Elina Uustalo	57.674
32	Päivi Sipilä	57.550
33	Mette Snellman	57.491
34	Tytti Oikarainen	57.394
35	Mira Kitula	57.174
36	Erica Ekholm	56.946
37	Maria Airaksinen	56.848
38	Silla Tenkula	56.801
39	Mari Närhi	56.733
40	Maija Valli	56.656
41	Mari Tiainen	56.589
42	Erica Riento	56.415
43	Sara Killinen	56.065
44	Teija Tuohino	55.958
45	Mikaela Gerkman	55.891
46	Minna Koitijärvi	55.448
47	Riikka Ahonen	55.152
48	Junia Koivu	55.003
49	Mari Röpelinen	54.988
50	Katariina Kuoppala	54.947
51	Kaisa Ahonen	54.703
52	Johanna Rantti	54.554
53	Taru Turkia	53.921
54	Kaisa Järvinen	53.817
55	Minna Mänttäri	53.802
56	Silja Kosonen	53.639
57	Hannamari Kinnunen	53.350
58	Niia Immonen	53.168
59	Elina Impilä	53.164
60	Nina Illman	52.762
61	Essi Levelä-Pohjala	52.387
62	Heidi Mahlanen	52.355
63	Laura Pihkanen	52.320
64	Henna Hakala	51.967
65	Maria Wimmer	51.942
66	Mirjami Järvilä	51.660
67	Piritta Kärnä	51.532
68	Mikaela Gustavsson	51.530
69	Hanna Niemelä	51.341
70	Julia Kivinen	51.052
71	Heidi Sandkulla	51.044
72	Johanna Rantanen	50.949
73	Eva Anastàsi	50.806
74	Tiina Malinen	50.742
75	Asta Simola	50.735
76	Pernilla Fors	50.720
77	Anni Punttila	50.716
78	Satu Kokkonen	50.691
79	Annamari Nurminen	50.649
80	Henna Uusitalo	50.362
81	Tiina Vuohijoki	50.296
82	Margit Poutanen	50.072
83	Tara Tuominen	50.034
84	Malin Manelius	49.993
85	Kati Uusi-Vähälä	49.903
86	Elina Anttila	49.868
87	Suvi Rantanen	49.673
88	Riina Flink	49.540
89	Taina Nummi	49.392
90	Roosa Eronen	49.257
91	Jasmine Vuorela	49.187
92	Fanni Niemelä	49.046
93	Henna Ylinen	48.999
94	Tahiti Ojansivu	48.864
95	Andrea Österman	48.744
96	Elina Katajamäki	48.632
97	Milla Nieminen	48.606
98	Roosa Yli-Malmi	48.521
99	Helena Leveelahti	48.376
100	Heli Pynnönen	48.375

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

2	Merja Korpela	69.56
4	Sini Pöyry	69.16
3	Krista Tervo	69.42
5	Inga Linna	68.79
1	Mia Strömmer	69.63
6	Johanna Salmela	67.08
7	Lena Solvin	66.26
8	Jenni Penttilä	66.12
9	Suvi Koskinen	64.61
13	Johanna Witka	62.70
12	Annika Nurminen	62.95
20	Jonna Miettinen	62.28
15	Heli Rinnekari	62.55
17	Milja Jylhänniska	62.47
14	Tiina Rinnekari	62.67
11	Kaisa Kiintonen	62.99
16	Katja Vangsnes	62.51
19	Ilse Kaaja	62.29
18	Sanni Saarinen	62.34
22	Kiira Väänänen	61.75

Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

5	Mia Strömmer	66.164
1	Merja Korpela	69.071
3	Krista Tervo	68.019
2	Sini Pöyry	68.353
4	Inga Linna	67.724
6	Johanna Salmela	65.702
7	Lena Solvin	65.540
8	Jenni Penttilä	65.155
9	Suvi Koskinen	63.701
43	Sara Killinen	56.065
16	Kaisa Kiintonen	61.201
11	Annika Nurminen	61.905
10	Johanna Witka	61.964
15	Tiina Rinnekari	61.427
13	Heli Rinnekari	61.501
17	Katja Vangsnes	61.065
14	Milja Jylhänniska	61.493
19	Sanni Saarinen	60.710
18	Ilse Kaaja	60.937
12	Jonna Miettinen	61.548

Uusinta: Ennustamisen vaikeudesta

Lukijalle: Tässä blogissa on joskus tapana ennustaa. Joskus menee pieleen. Joskus menee oikein, kuten kesällä 2017 ennustaessani Länsi-Euroopassa seuraavana vuonna tapahtuvien muslimiterrorismi-iskujen määrää. Ennuste osui lähes täydellisesti kohdilleen - itse asiassa ennusteessa esitetty virhearvio ennusteen tarkkuudesta osui myös oikeaan. Varsinaisesti käsittelin ennustamisen vaikeutta neljä vuotta sitten. Tässä tekstissä ennustin keskustelun tulevan maassamme entistä hankalammaksi ja kaksinapaisemmaksi. On se hyvä että presidenttikin heräsi tähän vain neljä vuotta myöhemmin:

Tunnetusti ennustaminen on vaikeaa, ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Kun katsoo omia ennusteitaan vuosien takaa, huomaa joskus sössineensä ennusteensa. Kuten esimerkiksi viisi vuotta sitten Libyan kriisissä, jossa en uskonut Gaddafin syrjäyttämisen onnistuvan pelkillä ilmaiskuilla. Sen sijaan parin vuoden takainen ennuste Krimin invaasiosta meni aika hyvin kohdilleen, mutta tuurilla.

Toisaalta pieleenkin menneissä ennusteissa oli jotain hyvää. Esimerkiksi Libyan tapauksessa jossittelin sillä, mitä tapahtuisi jos Gaddafi sittenkin syrjäytyisi. Osuin valtatyhjiöskenaariossa varsin hyvin oikeaan. Tästä oivalsin, että olen itse asiassa ennustanut ehdollisen todennäköisyyden aika hyvällä prosentilla oikeaan. Ehdollisella todennäköisyydellä tarkoitan sitä, että ei voi tietää, mitä tapahtuu mutta kaikkien mahdollisten tapahtumien seuraukset voidaan ennustaa varsin tarkasti. Esimerkiksi henkilön mennessä ravintolaan voi toki joistain merkeistä ennustaa, mitä hän tulee valitsemaan ruokalistalta. Maiharitakkisen rastaletin voi veikata ottavan pelkän salaatin, haalarimiehen hernerokan ja pukumiehen valkosipulisen kinkkuleikkeen. Mutta nämä ennusteet voivat olla vääriäkin. Sen sijaan voidaan hyvin varmasti ennustaa, että pelkän salaatin syöneellä on kohta uudelleen nälkä, valkosipulia syöneen henki haisee ja hernerokkaa syönyttä pierettää.

Ehdollisia ennusteita olen laatinut esimerkiksi perussuomalaisten toiminnasta. Neljä vuotta sitten kirjoitin, kuinka he voisivat miltei tuplata kannatuksensa ja ennustin, miten käy jos eivät ohjeita toteuta. Oikeaan osui. Viime eduskuntavaalien alla kirjoitin vaalien jälkeisistä hallituskuvioista ja valitettavasti osuin taas oikeaan. Kävin sittemmin läpi erilaisia skenaarioita ja kerroin, mitä tapahtuu jos mikäkin skenaario valitaan. Toteutuneessa skenaariossa kävi kuten ennustinkin, paitsi vielä huonommin.

En osaa laatia luotettavaa ennustetta sille, minkä vaihtoehdon joku henkilö valitsee. En minä voinut tietää, että järkimieheltä vaikuttanut Sipilä menee tarjoamaan asuntoaan haittamamuille. Sen sijaan olisin voinut hänelle kertoa ennen tuota ääliömäistä möläytystä varsin tarkkaan, mitä siitä seuraa. Pystyn laatimaan hyvin luotettavan ennusteen sille, mitä tapahtuu minkäkin teon seurauksena.

Tämä on identtinen tilanne kirjailija Isaac Asimovin kuuluisan Säätiö-sarjan ”psykohistorian” kanssa. Siinä matemaatikko Hari Seldon kykenee laatimaan ennusteen Imperiumin tuhoutumiselle ja ennustamaan tulevaisuuden tuhansien vuosien päähän. Suurilla linjoilla. Siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmisjoukkojen käyttäytymisessä poikkeamat tasoittuvat. Yksittäisen ihmisen käytöstä ei voi ennustaa, mutta joukkojen kyllä. Seldonin ennusteet vain näyttivät menevän pieleen muutamien sukupolvien kuluttua poikkeusyksilön, Muulin, noustua niin vahvaksi vaikuttajaksi, että suurten joukkojen vaikutus eliminoitui. Muulin kuoltua Seldonin ennuste palautui kuitenkin taas kohdalleen.

Kun katson laatimiani ennusteita, sama näyttää pätevän. Toisin sanoen jos asiasta päättävä henkilö valitsee vaihtoehdon A, osaan kertoa mitä siitä seuraa, jos hän valitsee vaihtoehdon B, osaan kertoa mitä siitä seuraa. Mutta en osaa ennustaa, valitseeko hän vaihtoehdon A vai vaihtoehdon B. Silloin kyseessä on enemmän tai vähemmän arvaus. Yksityisten henkilöiden teoista riippuvat ennusteet ovat saattaneet osua kohdalleen tai sitten mennä pahastikin pieleen. Mutta näiden yksittäisten valintojen seuraukset eli niiden vaikutuksen ihmisjoukkoihin olen ennustanut lähes aina oikein. Erityisen hyvin olen osunut oikeaan maahanmuuttoon liittyvissä ennusteissa. Joten arvoisat poliitikot, kannattaa lukea seuraava tarkkaan.

Lähdetään siitä olettamuksesta, että haittamaahanmuuttajat ovat tulleet tänne jäädäkseen. Tämä on tietysti yksittäisten ihmisten valinta. Mikäli poliitikkomme olisivat suoraselkäisiä ja välittäisivät Suomen kansan hyvinvoinnista, ongelma ratkeaisi noin kahdessa viikossa. Näin ei kuitenkaan ole. Edellisen viikkojutun kommentissa totesin:

(Tärkein syy ongelmiimme on) älymystön heikkotasoisuus. Olen istunut paljon kokouksissa. En kuitenkaan edes murto-osaa siitä, mitä sitkein "älymystö". Tämä johtuu siitä, että kokouksissa mennään sen jaarittelevimman tahdilla. Eikä siinä ole se penaalin terävin kynä kyseessä. Näin ollen fiksummat turhautuvat -> jäävät pois -> luottamustehtävät kertyvät niille, joilla on lujin persnahka.

Tähän kun yhdistetään vielä hyvissä oloissa elävän kansakunnan konsensushakuisuus, niin liemessä ollaan. Konsensushakuisuus tarkoittaa sitä, että vähänkin loukkaavat ja kovat ratkaisut jätetään pois. Tästä seuraa se, että keskustelua hallitsevat ne, jotka loukkaantuvat herkimmin. On epäkohteliasta sanoa ihmisen mielipidettä typeräksi ja anteeksiantamatonta se on silloin, kun se on oikeasti typerä.

Näin ollen meiltä ovat jääneet pois fiksuimmat johtajat, koska he eivät ole kestäneet itseään typerämpien jaarituksia kokouksissa. Jäljelle jääneistä ovat karsiutuneet pois ne, jotka ovat uskaltaneet sanoa asiat suoraan. Niinpä johtoon on päätynyt keskinkertaisia hyssyttelijöitä ja tulos on tämä.

On mahdollista, että lähiaikoina nousee Suomeen oma ”Muuli” tai muuleja, jotka muuttavat suunnan omalla henkilökohtaisella panoksellaan. Oletetaan että näin ei käy. Silloin seuraukset on helppo ennustaa.

Julkinen keskustelu on keskittynyt suurelta osiin haittamamujen rikollisuuteen. Tämä on kieltämättä ongelma, kun joukossa on melkoinen osa mätämunia. Suurin osa käyttäytyy toki asiallisesti, mutta tähän vetoaminen nyt on suunnilleen sama kuin sanoisi, että venäläinen ruletti on ihan turvallinen harrastus – viisi kuudesta patruunasta on harmittomia. Yllättävää kyllä, suoranainen rikollisuus ei ole läheskään vaarallisin seuraus haittamaahanmuutosta. Toki sen seuraukset ovat yksilötasolla vakavia. Mutta vaikka tänne saapuisi miljoona muslimia, silti ehkä vain kolmasosa nuorista suomalaisnaisista raiskattaisiin. Murhien määrä moninkertaistuisi, samoin pahoinpitelyjen ja ryöstöjen. Rikosten kohteeksi joutuisi joka tapauksessa vähemmistö suomalaisista, joten suurin osa voisi tältä osin jatkaa elämäänsä kuten ennenkin.

Hieman syvemmälle menevä ja niin ikään julkisuudessa esiintynyt, joskin harvemmin, on geenipoolin heikkeneminen. Joka ainoa tutkimus osoittaa afrikkalaisten ja arabien alemman älykkyyden ja suuremman väkivaltaisuuden. Joka ainoa tutkimus osoittaa maan hyvinvoinnin korreloivan voimakkaasti sekä asukkaiden älykkyyden että yhteiskuntarauhan kanssa. Mikäli haittamaahanmuutto jatkuu, Suomen asukkaiden keskimääräinen ÄO saattaa pudota jopa puoli sigmaa. Tämäkään ei ole ratkaisematon ongelma. Kyllä täällä pystytään nykypäivän työelämän vaatimuksia älyltään täyttämättömät verovaroilla elättämään tai kehittämään heille hyödytön suojatyöpaikka uggabuggan tulkkina tai monikulttuurikoordinaattorina.

Todellisuudessa haittamaahanmuuton merkittävintä ongelmaa on vain hatarasti sivuttu keskusteluissa. Se on haittamaahanmuuton hinta kansamme henkiselle hyvinvoinnille. Ja sen seurauksena fyysisellekin. Asian tiivisti parhaiten sijoitusguru Seppo Saario kolumnissaan:
Hyvätuloiset eivät nouse barrikadeille. He vähentävät työntekoa, eivät tee riskipitoisia investointipäätöksiä tai muuttavat ulkomaille. Vuonna 2014 Suomesta muutti ulkomaille 15 500 henkilöä (Tilastokeskus). Se on suurin luku sitten 1970-luvun. Poislähtevien mukana Suomi menettää verotuloja ja tilalle tulevat pakolaiset elävät vuosikausia valtion taloudellisen tuen varassa. Suomeen saapui yli 32 000 pakolaista vuonna 2015. Muuttoliikkeen kehityssuunta on valtiontalouden kannalta äärimmäisen huono vaihtokauppa.

Vielä pari- kolmekymmentä vuotta sitten Suomi oli yhteinäinen maa. Politiikan eri laidoilla olevat puolueet nahistelivat keskenään enemmän tai vähemmän, mutta kaikki loppujen lopuksi työskentelivät isänmaan puolesta. Tämä kansallinen yhtenäisyys rakoilee nyt ja pahasti. Ongelma ei ole siinä, että kansakunnan mädättäjät eivät työskentele yhteiseksi hyväksi, vaan siinä että hyötytyöntekijätkin ovat kadottamassa uskonsa yhteiseen hyvään. Jos jokainen ajattelee vain omaa napaansa ja läheistensä hyvinvointia, saamme sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle ja kansakunnallemme. Ongelman ytimessä on rapautuva keskiluokka. Kun se näkee verovarojensa kuluvan turhuuteen, se menettää motivaation niiden maksamiseen. Yrittäjiä karkaa päivittäin Viron puolelle. Muun keskiluokan pahoinvointi vaikuttaa sen työssä jaksamiseen ja heikentää työtulosta. Mikäli siirtolaisvirta jatkuu, kansallinen yhtenäisyys rapautuu entisestään. Monikulttuurin tuhoisat vaikutukset ovat helposti nähtävissä missä tahansa monikulttuurisessa maassa. Toiseksi eniten tässä hulludessa kummastuttaa monikulttuurisuuspolitiikan kannattajien täydellinen vihjeettömyys siinä, että he itse ovat pahiten kärsimässä, jos hyvinvointivaltio romahtaa. Suurin osa heistä saa toimeentulonsa verovaroilla. (Eniten kummastuttaa se, että samat tyypit ovat huolissaan maapallon kestokyvystä ja silti innoissaan ottamassa tänne lisää asukkaita kuluttamaan luonnonvaroja moninkertaisesti siihen nähden, mitä lähtömaissa kuluisi, mutta tämä ei kuulu tähän.)

Loogisesti ajatellen meillä on kaksi perusvaihtoehtoa: (1) käännytetään haittamaahanmuuttajat pois ja (2) otetaan haittamaahanmuuttajat vastaan.
Mikäli valitsemme vaihtoehdon (1), viherpiipertäjiä ottaa suunnattomasti päähän. Mikäli valitsemme vaihtoehdon (2), järki-ihmisiä ottaa suunnattomasti päähän. Sopii miettiä, kumman päähän ottaminen on tuhoisampaa kansantaloudelle - sellaisen joka elää verovaroilla vai sellaisen joka niitä tuottaa. Ei sillä ole mitään merkitystä, jos haittatyötä (monikulttuurikoordinaattori tms) tekevän työpanos heikkenee, tai ehkä jopa positiivinen merkitys. Hyötytyön tekijöiden panoksesta tämän maan hyvinvointi syntyy.

Nyt vaaditaan malttia toimintaan. Aina kansainvälisiin sopimuksiin vedottaessa tulee muistaa, että Geneven pakolaissopimus on solmittu 1951. Jos sen laatineille olisi hetkeä ennen allekirjoittamista vilautettu aikakoneella nykypäivää, he olisivat yksissä tuumin repineet sopimuksen silpuksi. Eivät he tarkoittaneet sitä koskemaan muita kuin sivistysmaita. Tärkeintä sopimuksissa on niiden henki, ei kirjain. Niinpä on noudatettava Geneven sopimuksen henkeä ja karkotettava joka ainoa turvapaikanhakija. Tämä antaa samalla tehokkaan viestin innokkaille pyrkijöille ja pudottaa pohjan pois ihmissalakuljetukselta.

Kuvitellaan, että maassamme järki voittaa, valtaan nousevat kansakunnan etua ajattelevat suoraselkäiset poliitikot ja aletaan noudattaa edellä mainittua politiikkaa. Mikäli käy niin, että olen väärässä ja muiden maiden esimerkki osoittaa, että kehitysmaalaisten maahanmuutto tekee maasta onnelan, voimme aina muuttaa politiikkaamme. Kyllä sieltä tulijoita riittää parinkymmenen vuoden päästäkin. Mutta jos nyt otamme vastaan kehitysmaalaisia ja se on huono ratkaisu, sen korjaamiseen tarvittavia toimenpiteitä on oman mielenterveytensä takia parasta olla kuvittelematta.

Uutiskatsaus 8/2020

1. Sittenkin väärässä?

Siinä vaiheessa, kun Timo Soinista päästiin eroon, ajattelin että perussuomalaiset ovat oppositiossa siihen asti, kunnes Suomen kansa saa lopultakin tarpeekseen ja äänestää heille yli 40 % ääniosuuden. Enkä uskonut tämän tapahtuvan koskaan, sillä jos tällainen uhka olisi olemassa, puolueen toiminta kiellettäisiin tai äänioikeus annettaisiin kaikille jotka joskus ovat käyneet Suomessa. Toinen mahdollisuus olisi se, että perussuomalaiset taipuisivat kesytettäviksi, heille annettaisiin hallituksesta muutama näennäissalkku ja tehtäisiin sama kuin aikanaan SMP:lle ja monelle muulle. Ja jos jostain syystä joku puoluekoalitio lähtisi vaalit voittaneiden persujen matkaan, niin siinä tapauksessa persut taklaisivat rajusti ja anteeksi pyytämättä Suomen asiat parempaan jamaan.
Nyt alkaa vain näyttää uhkaavasti siltä, että olen ollut väärässä. Saska Saarikoski näet näkyy päätyneen otsikkolinkin jutussa samoihin johtopäätöksiin kanssani. Tosin vasta sen jälkeen kun Halla-aho selitti tämän selkokielellä kokoomukselle.
Kova kysymys: kumpi on uskottavampaa, se että minä olisin väärässä vai Saarikoski oikeassa? Tosin tämän selvittäminen vaatisi persujen pääsyä hallitukseen, joten kysymys jäänee ratkaisematta.


2. Paskapuhetta

Näin totesi opetusministeri Li Andersson, kun Jussi Halla-aho syytti vihervasemmistoa maaseudun muuttamisesta asuinkelvottomaksi. Kumma kyllä, debatti nousi sanavalinnasta eikä siitä, oliko lausunto oikeasti paskapuhetta vai ei. Toisaalta eihän jälkimmäisessä mitään keskusteltavaa ole; paskapuhettahan se kiistatta oli siinä mielessä, että se oli totta ja totuus jos mikä on vihervasemmiston pahin vihollinen. Siinä mielessä ei ihmekään, että opetusministeriltä paloivat päreet argumenttien loppuessa ja reaktio oli primitiivitasolla. Kovasti keskusteltiin, oliko tuhman sanan sanominen sivistyksestä vastaavalta ministeriltä sopivaa. Ministeri itse puolusteli toteamalla: "Käytin voimakasta ilmaisua, mutta minun mielestä se oli paikallaan." Se on muuten "mielestäni". Olen enemmän huolissani possessiivisuffiksin puutteesta kauniissa suomen kielessä kuin yhdestä alatyylisestä ilmaisusta.


3. Apu-va

Edellisestä päätellen hallitukselle palkatut "hyvä kaveri tarttes töitä" -avustajat eivät puutu ainakaan kielenhuoltoon. Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö lyttäsi avustajatarpeen totaalisesti, samoin avustajien laadun. Aiheesta. Kyseessä oli aivan puhdas kaverikorruptio. Lainaan tuossa linkattua blogistikollega Pekkaa, joka sanoi asian paljon paremmin kuin itse osaisin: "Moni oli innoissaan uudesta naishallituksesta, koska oltiin kyllästytty vanhojen äijien hyvävelikerhoihin ja luultiin, että tällainen hallitus saisi aikaan jonkinlaista "drain the swamp":ia ja saisi purettua kultapossuverkostoja. Näköjään kuitenkin nuorille naispoliitikoillemme ongelma ei ollutkaan hyvävelikerhot sinänsä, vaan vain se, ettei heitä päästetty niihin. Nyt päästetään, ja sen kunniaksi sikaillaankin kaikkien menetettyjen vuosien edestä."


4. Perheettömät lapset

Suomen historian tuhoisin sisäministeri (ja tähän joukkoon voidaan laskea myös Terijoen hallituksen Tuure Lehén) Maria Ohisalo haluaa tuoda "perheettömiä" "lapsia" "pakolais"leiriltä Suomeen. Eli käännös: "perhe löytyy myöhemmin yhdistämistä varten" "17-vuotiaiksi tekeytyviä parta-ahmedeja" "elintasosiirtolais"leiriltä.
Tuokoon vain, miten paljon tahansa. Yhdellä ehdolla. Jokaista tulijaa kohti lähetetään kaksi entistä takaisin.


5. Tähän hallitus ei sentään pysty

Ilta-Sanomien pääkirjoitus totesi Marinin hallituksella olevan käsissään pommi: maakunnat kurjistuvat ja hallituksen toimenpiteet eivät auta. Marinin hallitusta voi syyttää monesta, mutta tämä ei ole heidän vikansa. Kyllä niitä virheitä on tehty jo pitkään, edes tämä spaissarihallitus ei ehtisi saada tuollaista tuhoa aikaan noin lyhyessä ajassa. Korjata se kyllä voisi, mutta turha toivo.
Pari yksinkertaista korjausliikettä riittäisi. Ensinnäkin asumistuki pitäisi lakkauttaa, toki inhimillisistä syistä portaittain, mutta noin neljän vuoden siirtymäaika riittäisi. Alkaisi yrityksilläkin olla halua työllistää siellä, missä ihmisillä on oikeasti varaa ja halua asua. Toiseksi kuntien valtionosuudet tulisi lakkauttaa. Niiden tilalla tulisi maksaa valtion tasauskorvausta tai siirtää työpaikkoja kuntiin. Miksi hitossa näinä tietoliikenneyhteyksien aikoina kaikkien virastojen pitää olla Helsingissä? Hajasijoitetaan niitä. Sitten lasketaan, mitkä ovat valtion töiden tuomat palkkatulot kussakin kunnassa kerrannaisvaikutuksineen (virastotyöläisen pitää käydä kaupassa, johon pitää palkata myyjä, noin esimerkkinä kerrannaisvaikutuksesta) ja tasataan nämä kuntien kesken. Eiköhän autioituminen lopu, ainakin niissä kunnissa jotka hoitavat pestinsä hyvin eivätkä ole pelkkiä kepun piirikonttoreita.


6. Rautaa rajalla

Maavoimat on todella kovassa iskukunnossa, iloitsi maavoimien komentaja. Noin esimerkiksi, Suomella on noin 40 kertaa enemmän tykistöä kuin Ruotsilla. Ainoa huolenaihe on miehistön laatu - joka kolmas nuorukainen jättää armeijan käymättä. Armeija ei koe näiden kontribuution puolustukselle olevan koulutuksesta aiheutuvien kustannuksien suuruinen ja on siinä varmasti oikeassa. Ikävä puoli asiassa on se, että oikeastaan kyseinen kolmasosa on juuri sitä, joille itselleen armeijan käyminen tekisi hyvää. (Se kaksi kolmasosaa joka käy armeijan... no joo, ehkä puolelle heistäkin armeija tekee hyvää, mutta toiselle puolelle se henkilökohtaisella tasolla on urahidaste.) Mutta siis. Aiemmin sai olla aikamoinen latvatapaus tai sairastaa jotain oikeasti vakavaa ennen vapautusta. Nykyään yleisimmät vapautuksen syyt ovat ahdistus siitä, että pitää nukkua samassa huoneessa jonkun toisen kanssa tai käyttää samaa suihkua. Puhumattakaan siitä että kännykkää ei saa käyttää 24/7. Eikö voisi myöntää jonkin syrjäytymisvastaisen toiminnan määrärahan sille, että tämä porukka vietäisiin "apujoukkoarmeijaan" kuudeksi kuukaudeksi? Kännykät ja muu elektroniikka täydelliseen takavarikkoon palveluksen ajaksi, ainoana yhteytenä ulkomaailmaan kolikkopuhelin eli otetaan parinkymmenen vuoden takainen normipalvelusmalli käyttöön. Eiköhän ahdistus petinaapurista tai ei-niin-privaatti-vessasta helpottaisi ja normaali palvelus alkaisi maistua. Ja jos armeija ei edelleenkään sinne huolisi, niin tämä puoli vuotta saattaisi näistä syrjäytymiskelpoisista kasvattaa ihan kelpo miehiä. Ettei kävisi kuten seuraavassa jutussa.


7. Lorvitaan

En tiedä kumpaa hämmästelen enemmän. Sitä että joku on valmis tulemaan niin vähällä toimeen kunhan ei tarvitse mitään tehdä tai yrittää. Vai sitä että keskiluokka on verotuksen muodossa valmis rahoittamaan tämän.
Sosiaaliturva pois, kansalaispalkka tilalle. Asumistuet huuthelkkariin. Työntekoon kannustaa kummasti jos ei saa elää leveästi - leveällä elämisellä tarkoitetaan tässä sitä että saa vastikkeetonta rahaa niin paljon että kykenee elämään omassa kämpässä - ilmaiseksi ja ansiotulot eivät enää leikkaakaan sosiaaliturvaa.


8. Paluu keittiöön

Tapahtui lopulta se, mitä oli odotettu. Kaiken maailman hullutuksille tulee aina vastavoima. Nyt sen kohteeksi ovat joutuneet feminismit ja metoot. Maailmalla leviää #tradwife-liike, jossa nainen ottaa perinteisen roolinsa kotihengettärenä. Tämä on paluu siihen maailmaan, jossa miehillä ja naisilla oli omat tehtävänsä. Näin ekologisessa mielessä ajatellen roolijako on järkevää; miehen ja naisen symbioosi toimii parhaiten silloin, kun molemmat erikoistuvat omaan tehtäväänsä. Ei luonnossakaan yhteistyö toimi kahden eliölajin välillä, jos ne kilpailevat saman ekologisen lokeron paikasta.


9. Maksajan rooli

Suomalaisten alhaista syntyvyyttä on ihmetelty. No, onhan selvää ettei suvunjatkaminen ole ensimmäisenä mielessä jos pakotetaan asumaan surkeassa kuutiossa ja kunnollisen talon hankkiminen sieltä missä on töitä, on työtuloilla mahdotonta. Eivät suomalaiset niissä oloissa lisäänny, koska haluavat lapsilleen parempaa. Siksi haittamaahanmuutto onkin ratkaisu väestömäärän laskuun - lisääntymistä tapahtuu kyllä, kunhan maksaja löytyy.
Suomalaisten miesten vastauksissa nousee kuitenkin esiin yksi asia yli muiden. Miksi hankkia lapsia, kun miehen rooli on pelkästään siittäjän ja maksajan? Noin kärjistetysti naiset viettävät parhaat lapsentekovuotensa pyörittäen kikkelikarusellia, sitten kolmikymppisenä kelpuutetaan joku mies isäksi, nelikymppisenä heitetään tämä pihalle elatusmaksujen maksajaksi.
Tiedän omasta tuttavapiiristä useita tapauksia, joissa miehen rooli on ollut aika tarkkaan edellä kuvattu. Päälle päätteeksi äiti on kääntänyt lapset isää vastaan. Tässä vaiheessa miehellä tulisi olla oikeus kieltäytyä elatusmaksuista. Miksi hän maksaisi äidin elinkustannuksia, kun ei saa olla lastensa kanssa tekemisissä?
Onneksi Väestöliiton tutkijalla on hyvä neuvo ongelmien välttämiseen: "Seurustele sellaisen ihmisen kanssa, johon luotat. Jos lähtökohta on, että ei nähdä hyvää tulevaisuutta kumppanin kanssa, niin olisi syytä miettiä kahteen kertaan." Voi jumankekka! Ei varmaan tullut kenellekään tuommoinen omin avuin mieleen!


10. Sitä saa mitä tilaa

Helsingin uudessa keskuskirjasto Oodissa on paitsi tuore puukotustapaus, myös jatkuva huumeongelma. Vessoja käytetään yleisesti piikityspaikkoina. No, tämä ei ole yllätys kun huomioi että kirjastossa kirjat ovat sivuroolissa, kirjastossa kun on pelitilat, monitoimisalit, elokuvateatterit, ryhmätilat, äänitysstudiot ja toritapahtumat. Totesin aikoinaan listan luettuani, että ainoastaan huumeruiskujen vaihtopiste puuttuu. Tämä ei näköjään ollut ongelma - huumeet löysivät paikalle muutenkin. Aikoinaan kirjasto oli paikka, jossa oli hiljaisuus ja vahtimestari piti siitä huolen ja jos ei muuten uskottu, kantoi pihalle. Nykyisen kirjaston älämölön syistä voi vetää johtopäätöksiä siitä, että Oodista on keskusteltu Hommaforumilla 14 sivun verran - toistaiseksi.


11. Etsi puuttuva huomio

Kuvasarja vertaili Helsinkiä vuonna 2000 ja nyt. Jutussa lueteltiin lukuisia katukuvassa näkyviä eroja. Yksi jäi mainitsematta, mutta kommenttiosasto tylytti senkin edestä. Erityisesti huomautettiin, että vuodesta 1990 olisi saatu vielä rajumpi kontrasti.


12. Totuuden torvi

Margaret Court voitti tennisurallaan kaiken mahdollisen. Kaksinpeleissä saavutetut 24 Grand Slam -voittoa on enemmän kuin kellään muulla, Serena Williams on voiton päässä. Yhteensä kaikki kilpailumuodot huomioiden Courtilla on 64 Grand Slam -voittoa, ennätys jonka rikkominen vaatii tennismaailman muutoksen, sillä nykypelaajista seuraava on Serena Williams 39 voitolla. Courtia ei vain liiemmin juhlita, sillä hän sanoo yhden asian kuten se on: "Tennis on täynnä lesboja." No, tottahan tuo on: Billie Jean King, Martina Navratilova, Hana Mandlikova, Amelie Mauresmo, ... listaa riittää. Court ei kannata homoavioliittojen laillisuutta ja sehän on nykymaailmassa niin kova juttu, että tässä odotellaan milloin Australian avointen Courtin mukaan nimetty pääkenttä uudelleennimetään.


Loppukevennys: Uusi kokousjärjestys

Dolly Parton paljasti, kuinka hän sai kokoukset onnistumaan. Ymmärrettävistä syistä (2 kpl) esityslistan aiheisiin keskittymisestä ei tullut mitään, kunnes Dolly teki keksinnön. Hän ilmoitti, että ennen varsinaista neuvottelua otetaan minuutin kestävä tissientuijottelusessio. Sen jälkeen keskitytään esityslistaan. Suosittelen vastaavaa käytäntöä yleiseen kokousjärjestykseen. Tulevaisuudessa:
1 § Kokouksen avaaminen
2 § Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3 § Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkistajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen
4 § Esityslistan hyväksyminen
5 § Tissientuijotteluminuutti (saa katsella valikoivasti useampaa kohdetta tai vain yhtä paria)
6 § Yhdistyksen 50-vuotisjuhlan järjestämistoimikunnan...
...
...muistoadressin lähettämisestä.
11 § Tissientuijotteluminuutin toisto, olettaen että sitä kannatetaan 5 § aikana tehdyn laaduntarkkailun perusteella
12 § Muut asiat
13 § Kokouksen päättäminen

Uusinta: Ymmärrysharjoitus

Lukijalle: Kovasti valitetaan keskustelun polarisoitumista ja sitä, ettei toista osapuolta yritetä ymmärtää. Syytteet ovat siinä mielessä aiheettomia, ettei keskustelu pääse polarisoitumaan kun se kielletään ja ainakin itse haluan kovasti ymmärtää myös toista osapuolta, kuten tämä neljän vuoden takainen kirjoitus osoittaa:

Kollega Yrjöperskeles on naputellut erinomaisen kirjoitussarjan Ymmärrysharjoitus, josta tämä otsikko on napattu. Päätin tehdä oman ymmärrysharjoitukseni ja yrittää tajuta, miksi maamme tärähtäneistö haluaa noudattaa politiikkaa, joka on tekemässä Suomesta kehitysmaan. Sunzia lainatakseni: "Tunne itsesi ja tunne vihollinen, sadassakaan taistelussa et ole vaarassa. Kun et tunne vihollista, mutta tunnet itsesi, ovat mahdollisuutesi voittaa tai hävitä yhtäläiset. Jos et tunne sen paremmin vihollistasi kuin itseäsi, häviät varmasti jokaisen taistelun." Tilanne on toistaiseksi ollut se, että me Suomen tulevaisuudesta välittävät kansalaiset olemme tupanneet jäämään tappiolle siitä huolimatta, että olemme oikeassa. Tästä voi päätellä, että jotain olemme tehneet pahasti väärin. Siksi on syytä yrittää ymmärtää tärähtäneistön ajattelumallia - aivan vakavissaan.

On suhteellisen helppoa ymmärtää ja jopa hyväksyä periaatteellisista ajatusmalleista ilmeisin eli maailmankansalaisuus. Me täällä voiman pimeällä puolella puhumme koko ajan siitä, mitä haittamaahanmuutto tekee Suomelle. Entäpä jos tärähtäneistö ei voisi tästä vähemmän välittää siksi, että he näkevät Suomen vain osana maailmaa, eivät itseisarvona sinänsä? Suomihan nyt sattuu olemaan maantieteellisesti rajattu alue, joka on historiallisesti kattanut suurimman osan suomea puhuvien asuinalueesta ja siinä sivussa pienen siivun ruotsia puhuvien asuinaluetta, joka on Suomeen kuulunut maantieteellisistä syistä. Yhtä hyvin ns. "kansallistunne" voisi koskea vaikka jotain yksittäistä maakuntaa, kuten Kainuuta. Tällöin kainuulaiset suhtautuisivat nuivasti naapureihinsa pohjalaisiin ja savolaisiin. Kainuun valtakunnan virallisena kielenä olisi kainuu, jonka pohjalaismurrevaikutteita pyrittäisiin kitkemään. Tai yhtä hyvin voisi olla vielä pienempi yksikkö, itsenäinen Huitsinnevada. Tai suurempi, kuten Eurooppa. Tältä kannalta katsottuna tärähtäneistön toiminta on täysin ymmärrettävää. Jokainen "Suomen etuun" vetoava lausunto on heidän näkövinkkelistään täysin nolla-argumentti.

Tällaisia tärähtäneistön jäseniä on kuitenkin ilmeisen vähän. Ylivoimainen valtaosa heistä kun viljelee itsekin argumentteja, joiden mukaan haittamaahanmuutto on Suomea rikastuttava voimavara. Tosin on myönnettävä, että viimeisen parin vuoden aikana useimpiin argumentteihin on sentään hiipinyt -isi -pääte tyyliin "kaikkihan menisi hienosti, jos se menisi hienosti", josta haittamaahanmuuttajat ovat saaneet täällä voiman pimeällä puolella liikanimen konditionaalivoimavara.

Mikäli tärähtäneistö on oikeasti "maailmankansalaisuus"-ajatuksen kannattajia, tämä "Suomen etuun" perustuva argumentointi voi johtua vain yhdestä syystä: he ovat - aivan oikein - tajunneet että "me muut" ajattelemme Suomen etua ja sitä ei käy muuttaminen, joten he yrittävät vedota siihen. Vaikka kyseinen argumentti ei heille mitään merkitsekään. Tämä on tietysti järkevää strategiaa; on vedottava kohderyhmään toimivalla argumentilla riippumatta siitä, pitääkö itse kyseistä asiaa merkittävänä. Tästä seuraa kaksi vaihtoehtoista seurausta:
1) Koska todellisuus on niin pahasti ristiriidassa väitteen "haittamaahanmuutto on Suomen etu" kanssa, tärähtäneistö pitää Suomen kansaa niin typeränä, että sille voi syöttää mitä tahansa.
2) Tärähtäneistö on niin tärähtänyttä, että se uskoo omia puheitaan.
En pidä kumpaakaan näistä erityisen uskottavana selityksenä. Toki pieni osa tärähtäneistöstä on niin kyvytöntä ajattelemaan itse, että se osuu ryhmään (2) uskottuaan sen vielä pienemmän, osaan (1) uskovan tärähtäneistön älymystön puheita.

On kuitenkin ilmeistä, että tämä "maailmankansalaisuus" -selitys on vain heikosti tärähtäneistön toimintaa selittävä. Vaikka he oikeasti olisivatkin sitä mieltä, että kansallisvaltio on huono systeemi, ei se silti riitä selittämään sitä, miksi haittamaahanmuuttoa kannatetaan. Jos kerran koko maailmalle haluaa hyvää, niin silloin pitäisi olla ilmeistä, että haittamaahanmuutolle pistetään stoppi. Kuka sitten enää huolehtisi kehitysmaista, jos sivistysmaistakin tehdään kehitysmaita sallimalla kehitysmaalaisten maahanmuutto? Maahanmuutto sivistyneistä länsimaista teki aikoinaan Suomestakin sivistyneen länsimaan, nykyinen maahanmuutto sekasortoisista kehitysmaista on tekemässä Suomestakin sekasortoisen kehitysmaan.

Kenties traagisinta "maailmankansalaisuus" -ajattelussa on se, että tänne tulevat kehitysmaalaiset kaikkein vähiten ovat tämän ajattelun kannalla. Irakissa on suunnilleen tämäntapainen sanonta: "Uskonveljemme muuta maailmaa vastaan, heimomme uskonveljiä vastaan, sukumme heimoa vastaan, serkkumme heimoa vastaan, veljeni serkkujamme vastaan.

Ei voi olla kehitysmaiden etu, että sivistysmaat degeneroituvat niiden tasolle. Siksi maailmankansalaisen tulee ajatella koko maailman etua ja toimia tämän kehityksen pysäyttämiseksi. Siksi "maailmankansalaisuus" ei voi olla selitys tärähtäneistön toiminnalle - paitsi tietysti sen osan, joka todella ajattelee näin mutta ei kykene näkemään nokkaansa pidemmälle.

Koska hylkäämme "maailmankansalaisuus" -hypoteesin tärähtäneistön toimintaa katsoessamme, meidän on etsittävä uusia hypoteeseja. Järkihypoteesit tuli jo käytettyä loppuun, joten pitää siirtyä tunnepuolelle. Ainakin suuressa mittakaavassa, sillä tokihan monet käyttävät edelleen järkihypoteeseja kannattaessaan haittamaahanmuuttoa. Heidän kohdallaan järkihypoteesi vain tarkoittaa sitä, että se on järkevää heidän itsensä kannalta, koska suuri lauma hölmöjä tarvitsee vallanhimoisen johtajan, vai mitä, Tarja Halonen?

Mutta suuri enemmistö tärähtäneistöstä ei selvästikään ajattele järjellä, vaan toistelee vallanhimoisten johtajiensa mantroja. Heidän tuulimyllynsä toimivat tunteen voimalla. Ja se on ymmärrettävää jos mikä. Onhan ihmisellä kuitenkin halu hyvään ja tässä vedotaan hyvän tekemiseen. Samaanhan perustui kommunismin suosio; se lupasi paratiisin maan päälle. Näillä hyväntekijöillä on vielä yksi hyvä syy hankkia tänne haittamaahanmuuttoa ja se on itsensä korottaminen. He kun eivät ole näitä penaalin terävimpiä kyniä, niin heidän oma suhteellinen asemansa yhteiskunnassa paranee, kun tänne tulee vielä heikompia. Tämä argumentti nostattaa aina suuren raivon, koska "eihän kukaan noin ajattele". Ei ajattelekaan, mutta siitähän tässä nimenomaan on kysymyskin - alitajuisesta, tiedostamattomasta syystä.

Tätä syytä pidän suurimpana ja vaarallisimpana syynä haittamaahanmuuttoon. Suurin se on siksi, että se täsmää selvästi valtaosaan tärähtäneistöä. Vaarallisin se on siksi, että sitä ei voi kumota järkiargumentein, koska sen olemassaoloa ei voi henkilö itse tiedostaa. Se voi lakata olemasta vain henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Eikä se todellakaan ole helppoa, koska sen kumoutuminen vaatii kaksi ihmiselle vaikeinta henkilökohtaista tekoa:
1) On kyettävä myöntämään, että on ollut väärässä
2) On kyettävä myöntämään, että väärässä olo on johtunut täysin omasta typeryydestä, koska itsellä on ollut käytössä samat tiedot kuin oikeassa olleilla, mutta ei kykyä vetää niistä oikeita johtopäätöksiä.

Näitä henkilökohtaisia kokemuksia on alkanut kertyä sen verran paljon, että moni on nöyrtynyt ja kelkkansa kääntänyt. Jäljellä oleva tärähtäneistö on tähän reagoinut entistä absurdeimmin argumentein. Tosiasia kuitenkin on, että jotain on muuttunut. Tämän paljasti parhaiten presidentti Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa. Presidentti tykitti niin suoraa tekstiä, että Ylekin poisti osan siitä "inhimillisen virheen" takia, vaikkakin kyseinen Teuvo Hakkaraista siteerannut kohta löytyykin Areenasta. Sinänsä en epäile hetkeäkään, etteikö Niinistö olisi ollut jo vuosia tietoinen haittamaahanmuuton tuhoisuudesta. Hän ei vain taitavana shakinpelaajana tehnyt iskusiirtoaan väärään aikaan. Nyt tämä oli hänen presidentinvaalikampanjansa avauspuhe ja ilmeisesti siihen nähden oikeaan aikaan oikeasta asiasta.

Eniten Niinistön puheesta veti herneitä nokkaansa Suomen vanhin ihmelapsi Erkki Tuomioja, jonka kommentit olivat niin happamia, että lakmuspaperikin liukeni. Ja sehän on tunnetusti aina merkki siitä, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan, kun Tuomiojaa vituttaa. En ole koskaan tavannut ainuttakaan Tuomiojan kanssa työskennellyttä henkilöä, joka olisi hänestä sanonut yhtään kaunista sanaa. Tuomiojan egomaanisuutta kuvaa parhaiten eräs muutaman vuoden takainen haastattelu, jossa hän kertoi vaimon kanssa heti aluksi sovitun ettei hän halua lapsia. Päätös sinänsä on ihan ymmärrettävä, mutta Suomen kansan hyvinvoinnin kannalta katsoen se tapahtui yksi sukupolvi liian myöhään. Mutta että tämmöinen tyyppi meillä on kansakunnan asioista vastaamassa! Miksi hän nakkaisi paskaakaan Suomen tulevaisuudesta, kun halusi omalta osaltaankin tehdä geneettisen itsemurhan? Tuomiojan toiminnalle onkin kehitettävä ihan uusi termi: laajennettu geneettinen itsemurha.

Mutta tuuli on kääntynyt. Vielä vähän aikaa sitten haittamaahanmuuttajien haitoista yritettiin vaieta, nyt niistä uutisoidaan. Paras esimerkki oli tämän aamun uutinen, jossa haitoista ehdittiin kertoa jo ennen kuin ne ehtivät edes tapahtua. Osa tärähtäneistöä ei tietenkään ole vielä tajunnut muutosta, vaan argumentoi yhtä latteasti kuin aina ennenkin. Esimerkiksi Niinistön puheesta on jo ehditty kommentoida, että heikkopa on Suomen yhteiskunta, kun ei kestä edes 30 000 Irakin siirtolaista, kun esimerkiksi Jordaniassa on kymmenkertainen määrä. No, tuohon voi aina sanoa että ei se ole mikään katastrofi, jos kymmenen litraa viemärijätettä joutuu harmaavesisäiliöön, mutta se on katastrofi jos litra viemärijätettä joutuu käyttövesisäiliöön.

Se, mikä tässä vielä puuttuu, on kunnon VOK-avautuminen. Eli missä viipyy se VOK-työntekijä joka uskaltaa tulla julkisuuteen omalla naamallaan ja nimellään kertomaan, mitä siellä todella tapahtuu. Onhan ymmärrettävää, että kukaan ei halua oman leipäpuunsa juurelle kusta ja työntekijöillä on allekirjoitetettu erittäin ankarat vaitiololupaukset. Mutta silti, millainen mafia siellä oikein mahtaa pelotella työntekijät hiljaisiksi. On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin muuri murtuu. Ja kun se tapahtuu, niin sitten tärähtäneistöllä ei ole enää mitään jäljellä.

Tämä ei silti tarkoita, että asiat lähtisivät menemään hyvin. Se tarkoittaa vain sitä, että maahanmuuttokriittiset ovat voittaneet. Ja siinä piilee suuri riski. Tähän asti tällä puolella olemme olleet vain me tolkun ihmiset. Mitä tapahtuu sitten, kun merkittävä osa tärähtäneistöä kääntyy samalle kannalle? He ovat kuitenkin niitä yhteiskunta-aktiiveja, joilla ei ole yleensä perhettä eikä yhteiskunnan kannalta hyödyllistä työtä. Niitä, jotka ovat yleisen mielipiteen vietävissä ja toteuttavat sitä visiota pilkulleen ja jopa sen yli. Pahinta skenaariota en uskalla edes kirjoittaa tähän julki, mutta sen verran sanon että siinä vaiheessa tämä blogi muuttuu suvaitsevaiseksi.

Keskiarvotilastot - naiset kiekko

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Diana Gansky	GER	73.114
2	Ilke Wyludda	GER	72.734
3	Gabriele Reinsch	GER	72.452
4	Daniela Costian	ROU	72.266
5	Martina Hellmann	GER	72.158
6	Tsvetanka Khristova	BUL	71.442
7	Galina Savinkova	RUS	71.212
8	Zdenka Šilhavá	CZE	71.158
9	Gisela Beyer	GER	71.052
10	Mariya Petkova	BUL	70.888
11	Sandra Perković	CRO	70.774
12	Irina Meszynski	GER	70.290
13	Evelin Jahl	GER	70.006
14	Faina Melnik	RUS	69.806
15	Maritza Martén	CUB	69.794
16	Ellina Zvereva	BLR	69.638
17	Galina Murashova	LTU	69.528
18	Svetla Sinirtas	BUL	68.494
19	Natalya Sadova	RUS	68.339
20	Franka Dietzsch	GER	68.241
21	Larisa Mikhalchenko	UKR	68.152
22	Denia Caballero	CUB	68.105
23	Silvia Madetzky	GER	67.904
24	Iryna Yatchenko	BLR	67.898
25	Alla Davydova	RUS	67.886
26	Dani Stevens	AUS	67.785
27	Yaimé Pérez	CUB	67.780
28	Nicoleta Grasu	ROU	67.758
29	Larisa Korotkevich	RUS	67.354
30	Nadine Müller	GER	66.990
31	Anastasía Kelesídou	GRE	66.943
32	Beatrice Faumuina	NZL	66.747
33	Li Yanfeng	CHN	66.688
34	Olga Chernyavskaya	RUS	66.609
35	Gia Lewis-Smallwood	USA	66.457
36	Yarelis Barrios	CUB	66.457
37	Julia Harting	GER	66.438
38	Věra Cechlová	CZE	66.376
39	Florenta Craciunescu	ROU	66.156
40	Olena Antonova	UKR	65.963
41	Ulla Lundholm	FIN	65.872
42	Suzy Powell	USA	65.646
43	Xiao Yanling	CHN	65.637
44	Stephanie Brown Trafton	USA	65.538
45	Mélina Robert-Michon	FRA	65.513
46	Becky Breisch	USA	65.479
47	Hilda Ramos	CUB	65.314
48	Ekateríni Vóggoli	GRE	65.260
49	Mette Bergmann	NOR	65.134
50	Aretha Thurmond	USA	65.081
51	Shanice Craft	GER	64.884
52	Song Aimin	CHN	64.806
53	Yania Ferrales	CUB	64.690
54	Seilala Sua	USA	64.624
55	Su Xinyue	CHN	64.594
56	Lisa-Marie Vizaniari	AUS	64.583
57	Stilianí Tsikoúna	GRE	64.435
58	Chen Yang	CHN	64.384
59	Anna Rüh	GER	64.272
60	Yekaterina Strokova	RUS	64.241
61	Andressa de Morais	BRA	64.224
62	Zinaida Sendriūtė	LTU	64.156
63	Li Qiumei	CHN	64.021
64	Żaneta Glanc	POL	63.994
65	Teresa Machado	POR	63.965
66	Wioletta Potępa	POL	63.891
67	Tan Jian	CHN	63.891
68	Kris Kuehl	USA	63.867
69	Min Chunfeng	CHN	63.852
70	Valarie Allman	USA	63.802
71	Claudine Vita	GER	63.689
72	Anna Söderberg	SWE	63.688
73	Feng Bin	CHN	63.623
74	Whitney Ashley	USA	63.609
75	Nataliya Semenova	UKR	63.599
76	Anja Möllenbeck	GER	63.589
77	Ma Xuejun	CHN	63.543
78	Fernanda Raquel Martins	BRA	63.538
79	Liu Fengying	CHN	63.433
80	Manuela Tîrneci	ROU	63.394
81	Argentina Menis	ROU	63.316
82	Vladimíra Racková	CZE	63.311
83	Krishna Poonia	IND	63.255
84	Marzena Wysocka	POL	63.234
85	Joanna Wiśniewska	POL	63.197
86	Valentina Ivanova	RUS	63.138
87	Kateryna Karsak	UKR	63.026
88	Elizna Naude	RSA	62.983
89	Alison Lever	AUS	62.969
90	Seema Antil	IND	62.844
91	Yelena Panova	RUS	62.792
92	Luan Zhili	CHN	62.758
93	Yarisley Collado	CUB	62.755
94	Dragana Tomašević	SRB	62.697
95	Darya Pishchalnikova	RUS	62.665
96	Sun Taifeng	CHN	62.596
97	Irina Rodrigues	POR	62.534
98	Jade Lally	GBR	62.489
99	Oksana Yesipchuk	RUS	62.465
100	Neelam Jaswant Singh	IND	62.430

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

4	Diana Gansky	GER	74.08
3	Ilke Wyludda	GER	74.56
1	Gabriele Reinsch	GER	76.80
5	Daniela Costian	ROU	73.84
10	Martina Hellmann	GER	72.92
8	Tsvetanka Khristova	BUL	73.22
7	Galina Savinkova	RUS	73.28
2	Zdenka Šilhavá	CZE	74.56
9	Gisela Beyer	GER	73.10
12	Mariya Petkova	BUL	71.80
16	Sandra Perković	CRO	71.41
6	Irina Meszynski	GER	73.36
15	Evelin Jahl	GER	71.50
23	Faina Melnik	RUS	70.50
21	Maritza Martén	CUB	70.68
14	Ellina Zvereva	BLR	71.58
11	Galina Murashova	LTU	72.14
27	Svetla Sinirtas	BUL	69.72
25	Natalya Sadova	RUS	70.02
30	Franka Dietzsch	GER	69.51

Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

3	Gabriele Reinsch	GER	72.452
8	Zdenka Šilhavá	CZE	71.158
2	Ilke Wyludda	GER	72.734
1	Diana Gansky	GER	73.114
4	Daniela Costian	ROU	72.266
12	Irina Meszynski	GER	70.290
7	Galina Savinkova	RUS	71.212
6	Tsvetanka Khristova	BUL	71.442
9	Gisela Beyer	GER	71.052
5	Martina Hellmann	GER	72.158
17	Galina Murashova	LTU	69.528
10	Mariya Petkova	BUL	70.888
43	Xiao Yanling	CHN	65.637
16	Ellina Zvereva	BLR	69.638
13	Evelin Jahl	GER	70.006
11	Sandra Perković	CRO	70.774
29	Larisa Korotkevich	RUS	67.354
-	Ria Stalman	NED	-
47	Hilda Ramos	CUB	65.314
21	Larisa Mikhalchenko	UKR	68.152

Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1	Ulla Lundholm	65.872
2	Anne Paavolainen	60.856
3	Marja-Leena Larpi	60.346
4	Tiina Kankaanpää	60.085
5	Sanna Kämäräinen	59.949
6	Sinikka Salminen	58.616
7	Satu Sulkio	58.272
8	Salla Sipponen	56.913
9	Tanja Komulainen	56.696
10	Anita Hietalahti	56.496
11	Katri Hirvonen	55.543
12	Kirsi Lindfors	55.442
13	Diana Back	55.214
14	Katja Tenhonen	55.042
15	Merja Säntti	54.322
16	Kati Siltovuori	53.896
17	Helena Leveelahti	53.883
18	Niina Kelo	53.446
19	Lotta-Kaisa Välkkynen	52.484
20	Krista Uusi-Kinnala	52.401
21	Riitta Brännkärr	52.164
22	Marja Aalto	51.928
23	Satu Järvenpää	51.671
24	Carina Back	51.362
25	Elina Mattila	51.349
26	Marjatta Mäkinen	51.220
27	Pauliina Aalto	51.102
28	Ritva Metso	50.922
29	Taina Ståhl	50.482
30	Vilma Paakkala	50.449
31	Nitta Veikkolainen	50.322
32	Heini Järventausta	50.278
33	Mervi Hakkarainen	49.683
34	Riitta Lemmetyinen	49.650
35	Päivi Hautaniemi	49.438
36	Reetta Laitinen	49.392
37	Tuula Penttinen	49.370
38	Katja Strandman	49.251
39	Hennariikka Järvinen	49.030
40	Maarit Krekilä	48.806
41	Tuula Kivi	48.796
42	Hanna Rintamäki	48.609
43	Johanna Lehtiö	48.153
44	Milla Kelo	48.124
45	Christine Barck	48.014
46	Saija Hauhia	47.960
47	Terhi Kujanpää	47.881
48	Päivi Hämeenkorpi	47.862
49	Malin Näse	47.296
50	Tiina Taimi	47.156
51	Sanna Santanen	47.056
52	Minna Taimi	47.040
53	Jaana Aaltonen	46.908
54	Vuokko Rajamäki	46.756
55	Pinja Karhunen	46.704
56	Inkeri Lehtonen	46.693
57	Isabelle Nygårds	46.658
58	Pirjo Yli-Moijala	46.644
59	Sini Granholm	46.552
60	Sirkka Kauppinen	46.410
61	Marja-Leena Karttunen	46.386
62	Liisa Anttalainen	46.358
63	Liisa Voutila	46.354
64	Reetta-Kaisa Lusi	46.290
65	Anna Olkkonen	46.211
66	Tiia Tirkkonen	45.881
67	Mirka Heinänen	45.857
68	Pirita Lemmetyinen	45.788
69	Jessica Meriheinä	45.752
70	Sanna Valtonen	45.701
71	Pauliina Kairamaa	45.684
72	Kaisa Ilonen	45.674
73	Cathrine Boman	45.669
74	Marjo Hautala	45.650
75	Jaana Mäenpää	45.614
76	Riikka Korkia-aho	45.290
77	Jenna Virtanen	45.261
78	Netta-Nana Mäkkylä	45.221
79	Mia Strömmer	44.980
80	Patricia Kellgren	44.968
81	Anna Lindholm	44.856
82	Anna Öhman	44.814
83	Sanni Kuparinen	44.786
84	Roosa Naula	44.772
85	Heli Salmi	44.646
86	Sonja Jokiranta	44.506
87	Taija Tirkkonen	44.394
88	Karoliina Lundahl	44.282
89	Silja Ahonen	44.173
90	Marjaana Rekikoski	44.072
91	Jaana-Marja Salo	44.064
92	Henna Sallinen	44.026
93	Emma Rintamäki	43.990
94	Arja Salonen	43.796
95	Yvonne Savén	43.706
96	Ritva Suni	43.646
97	Päivi Ilmarinen	43.558
98	Sanja-Maria Olli	43.514
99	Minna Kuuluvainen	43.504
100	Riitta Holmstedt	43.346

Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1	Ulla Lundholm	67.02
2	Anne Paavolainen	64.24
3	Marja-Leena Larpi	62.00
6	Tiina Kankaanpää	61.04
5	Sanna Kämäräinen	61.07
7	Sinikka Salminen	60.36
4	Satu Sulkio	61.38
8	Salla Sipponen	58.36
12	Tanja Komulainen	57.10
9	Anita Hietalahti	57.90
11	Katri Hirvonen	57.44
10	Kirsi Lindfors	57.68
13	Diana Back	56.82
15	Katja Tenhonen	56.59
16	Merja Säntti	55.64
18	Kati Siltovuori	54.38
14	Helena Leveelahti	56.80
17	Niina Kelo	54.44
19	Lotta-Kaisa Välkkynen	53.85
20	Krista Uusi-Kinnala	53.48

Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1	Ulla Lundholm	65.872
2	Anne Paavolainen	60.856
3	Marja-Leena Larpi	60.346
7	Satu Sulkio	58.272
5	Sanna Kämäräinen	59.949
4	Tiina Kankaanpää	60.085
6	Sinikka Salminen	58.616
8	Salla Sipponen	56.913
10	Anita Hietalahti	56.496
12	Kirsi Lindfors	55.442
11	Katri Hirvonen	55.543
9	Tanja Komulainen	56.696
13	Diana Back	55.214
17	Helena Leveelahti	53.883
14	Katja Tenhonen	55.042
15	Merja Säntti	54.322
18	Niina Kelo	53.446
16	Kati Siltovuori	53.896
19	Lotta-Kaisa Välkkynen	52.484
20	Krista Uusi-Kinnala	52.401

Uusinta: Arkkitehti

Lukijalle: Millainen olisi mahtanut olla Euroopan historia, jos ihmisten ammatilliset unelmat olisivat totetuneet? Olisi hauskaa ajatella maailmaa, jossa tämän kirjoituksen päähenkilö olisi piirtänyt sen katedraalin, jonka piispana olisi kirkollisia menoja toimittanut Josif Dzhugashvili

Wien, 21. lokakuuta 1908

Professori Moses Rosenbauer lehteili kokelaan työnäytteitä. Hän nyökytteli mietteliäänä ja sanoi sitten pöydän ympärille kokoontuneille muille valintakomission jäsenille:
- Tämä kokelas pyrkii siis akatemiaan toista kertaa?
Hänen assistenttinsa rykäisi.
- Kyllä, pitää paikkansa. Viimeksi hänet hylättiin, koska näytteet olivat kovin yksipuolisia. Aivan kuten nytkin.
Rosenbauer hieroi leukaansa.
- Totta. Niin edelleenkin. Ihmishahmojen kuvaus on täysin elotonta. Ei noissa töissä oppilaitoksemme edellyttämiä taiteilijan kykyjä ole näkyvissä. Mutta rakennuksia hän osaa kyllä piirtää.
Komission jäsen Hugo Schmidt huomautti:
- Eipä niissäkään ole kyllä erityistä eloisuutta. On kylläkin myönnettävä, että niissä on tiettyä, hmm…
- Mahtipontista tyylikkyyttä?, huomautti Rosenbauer.
- Aivan, sitä.
- Niinpä. Minulla olisi eräs ehdotus…

Muutamaa minuuttia myöhemmin odotusaulan ovi avautui. Vahtimestari silmäili hetken aikaa pyrkijöitä ja huusi sitten:
- Herr Hitler!
- Ja, kuului vastaus.
- Olisitteko ystävällinen ja seuraisitte minua?

Professori Rosenbauer tarkasteli edessään seisovaa nuorta nukkavierua miestä. Tämä oli tervehtinyt kohteliaasti, mutta varautuneesti. Rosenbauer kiinnitti huomiota hänen rauhalliseen olemukseensa, joka oli ristiriidassa kiivaiden silmien kanssa. Hän oli arvioinut riittävän paljon nuoria miehiä osuakseen useimmiten oikeaan ensimmäisellä kerralla. Tämä mies pääsisi pitkälle, jos hänelle antaisi mahdollisuuden. Saattaisi päästä vaikka ei sitä saisikaan, kuten vuosi sitten oli käynyt.
- Te olette siis pyrkimässä akatemiaamme tullaksenne taiteilijaksi ja edellisvuonna teidät hylättiin?
- Pitää paikkansa.
- Olen ollut tällä alalla vuosia. Sanon teille suoraan, että taiteilijaa teistä ei tule. Teillä ei ole taiteilijan silmää todellisuuden muokkaamiseksi vielä uskottavammaksi. Maalauksenne ovat hengettömiä.
Kokelas avasi suunsa sanoakseen jotakin, mutta Rosenbauer heilautti kättään ja jatkoi ennen keskeytystä.
- Mutta teillä on huomattavaa arkkitehtonista näkemystä. Sanokaahan, oletteko kuullut modernin koulukunnan arkkitehtuurista?
- Olen keskittynyt maalauksiini. Arkkitehtuuri on kiinnostanut minua vain kohteena.
- No, eipä siitä moni ole vielä kuullutkaan. Suuntaus on, kuten nimikin sanoo, varsin uusi. Olen kuullut jopa sellaisen nimityksen kuin funktionalismi. Sen mukaan rakennukset ovat koneita, joiden tarkoitus on asuminen tai tuotanto. Pelkäänpä pahoin, että tuo suuntaus nousee lähivuosikymmeninä vallalle. Se tulee tuhoamaan klassisen rakennustaiteen kauneuden. Seuraavien vuosikymmenien arkkitehtuurista ei jää tuleville sukupolville mitään mainittavaa.
- Kauhistuttava ajatus. Kun miettii esimerkiksi Karlskirchen monumentaalista kauneutta … ettei enää koskaan sellaisia rakennettaisi.
- Aivan niin. Modernistinen suuntaus on kuitenkin vahva. Sen pysäyttämiseen tarvitaan vahvoja persoonia, joilla on arkkitehtuurin hallitsemisen lisäksi voimakas taiteellinen näkemys. Teillä, nuori mies, saattaa olla kyvyt nousta tällaiseksi hahmoksi. Siksi neuvottelin juuri äsken valintakomission kollegojeni kanssa. Te ette ole virallisesti pyrkinyt arkkitehtilinjalle. Olemme kuitenkin päättäneet antaa teille mahdollisuuden päästä akatemiaan. Ei sille linjalle, johon pyritte, vaan arkkitehtiopiskelijaksi. Mitä siihen sanoisitte?
Pitkän hiljaisuuden aikana nuori mies kävi sisäistä kamppailua unelmansa ja realismin välillä. Rosenbauer odotti hänen kysyvän, oliko professori ollut tosissaan hänen lahjoistaan kertoessaan ja kuinka varma professori oli arviostaan. Näin nuorukainen ei kuitenkaan tehnyt. Professori hämmästyi, mutta oli tyytyväinen. Nuorukaisen itsearvion vahvuus vankisti hänen omaa arvioitaan tämän tulevasta suuruudesta. Lopulta tämä avasi suunsa:
- Hyväksyn paikan. Kiitän teitä tästä tilaisuudesta.


Berliini, 9. toukokuuta 1945

Saksan lippu peitti katafalkilla lepäävää arkkua. Arkun liepeille laskeutuva lipun oranssi pohjaväri loisti kirkkaana luoden kontrastin normaalin synkälle hautajaistunnelmalle. Keskiosan kuviosta näkyi vain osa valkoista ympyrää mustan susionkisymbolin jäädessä näkymättömiin arkun päälle. Kunniapaikalla eturivissä istuvan valtakunnankansleri Karl Rötschin mieleen muistui äkisti, että tuon lipun luonnos oli ollut hänen ensikontaktinsa vainajaan. Nuori, vastikään NSDAP:n jäseneksi liittynyt arkkitehti oli esitellyt suunnitelmansa puoluelipuksi ja Rötsch oli ihastunut ikihyviksi. Hassua, etten ole ajatellut tuotakaan vuosikausiin, hän tuumi. Mutta välit Hitleriin eivät olleetkaan kiireisinä sotavuosina olleet erityisen läheiset. Valtakunnan pääarkkitehti oli puuhastellut lähinnä utopististen Welthauptstadt Berlinin suunnitelmiensa parissa ja Rötschin aika oli kulunut ja kului yhä enimmäkseen päämajassa.

Rötsch antoi ajatustensa vaellella papin toimittaessa Adolf Hitlerin ruumiinsiunausta. Harmi ettei Hitler päässyt näkemään lopullista voittoa. Mies oli odottanut rauhaa päästäkseen toteuttamaan mahtipontiset suunnitelmansa. Ja kuollut juuri ennen niitä. Tai oikeastaan ampunut itsensä. Rötsch muisti, mitä Hitlerin seuraajaksi nimitetty Albert Speer oli kertonut valtakunnankansliassa:
- Hitler teki ympäripyöreitä vuorokausia suunnitelmiensa parissa. Hän työskenteli kuin riivattu. Ja teki sen lääkkeiden voimalla. Lopulta elimistö petti. Kädet vapisivat, näkö heikkeni. Työnteosta ei tullut enää mitään. Hän joutui delegoimaan tehtäviä apulaisilleen, mutta puuttui koko ajan heidän tekemisiinsä. Mikromanagerointia pahimmillaan. Lopulta paine kasvoi liian suureksi. Hän saneli testamenttinsa ja ampui itsensä.
Ehkä tietoisuus sodan lähestyvästä lopusta oli viimeinen pisara, Rötsch pohti itsekseen. Hitler halusi toteuttaa suunnitelmansa, mutta tiesi ettei terveytensä takia enää kykenisi siihen. Nyt se jäi sitten Speerin tehtäväksi.

Jos siitä nyt jotakin tulee, hän muisti lisätä. Vähintäänkin epävarmaa, onnistuuko itärintamalla sama temppu kuin lännessä. Rötsch halusi hymyillä muistellessaan edellisen vuoden onnistunutta huijaustaan, mutta pidätteli itseään. Olisi kovin epäsopivaa hautajaisissa. Mutta oli se aika temppu. Houkutella se vallanhimoinen jästipää de Gaulle Espanjaan ja tehdä diili. Nenä-Kalle sai Ranskan hallittavakseen vuoden 1944 alussa. Siinä tipahti pohja pois brittien ja amerikkalaisten maihinnousulta Eurooppaan. Ja de Gaullella on sen verran tekemistä omien kotikommunistiensa kanssa, että eipä Ranskasta ole Saksan uhaksi koskaan. Elsass-Lothringenin de Gaulle olisi vaatinut, mutta suuruudenhulluudessaan suostui kansanäänestykseen uskoen voittavansa. Saa nähdä miten siinä käy ensi kuussa. Veikkaanpa että valitsevat Saksan, Ranska on sen verran kaaoksessa.

Britit ja jenkit jäivät siis nuolemaan näppejään, Rötsch muisteli. Rauhaan ne suostuivat vasta, kun pösäytin ydinaseen malliksi. Oli se vain hyvä, että uskoin sitä Einsteinin kirjettä kommunismin vaaroista ja annoin helvetin isot määrärahat ydinaseprojektiin. Ja taivaan kiitos Heisenbergistä, Meitneristä, Hahnista, Frischistä ja kumppaneista. Sekä ennen muuta Oppenheimerista. Onnekas sattuma, että hän joutui niihin ongelmiin amerikkalaisten viranomaisten kanssa sopivasti 30-luvun lopulla ja siirtyi isiensä maille Saksaan. Se mies piti tuon porukan kasassa.

Rötsch mietti omaa kuolevaisuuttaan. Sota oli lähes lopussa. Hän tunsi itsensä väsyneeksi ja halusi vetäytyä eläkkeelle vaimonsa kanssa rakkaille Ylä-Saksin vuorilleen. Enää yksi sopimus solmittavana, sitten on muiden vuoro ratkoa siitä syntyvät ongelmat. Ja niitähän tulisi, siitä Rötsch oli varma.

Ruumiinsiunaus alkoi lähestyä loppuaan. Rötsch terästäytyi. Vielä muodollisuudet ja sitten Adolf Hitler painuisi muistojen joukkoon. Oli aika katsoa eteenpäin ja hioa vielä viimeiset yksityiskohdat ensi viikon sopimuksesta, joka siirtäisi kommunisteja vastaan käydyn sodan venäläisten keskinäiseksi kahinaksi. Andrei Vlasov saisi hallittavakseen Neuvostoliiton eteläisten tasavaltojen alueet. Kaikki ne -stanit, joiden keskinäistä sijaintia Rötsch ei koskaan muistanut. Samoin Armenian, Azerbaidzanin ja Georgian kuten myös pienen osan Etelä-Venäjää Krasnodarista Kaspianmerelle. Sekä vapaat kädet Siperiassa rautatien eteläpuolella ja Jeniseistä itään. Rötsch olisi mielellään napannut koko Siperiankin Saksalle, mutta se olisi sentään liikaa. Vielä. Hän ei uskonut, että Vlasov kykenisi kukistamaan Siperiaan vetäytyneet kommunistit. Siitä tulisi vielä sellainen sotku, että saksalaiset joutuisivat sen hoitamaan. Mutta se olisi jo hänen seuraajiensa asia.

Suuren saksalaisen arkkitehdin, funktionalismin kukistajan Adolf Hitlerin arkku alkoi hitaasti liikkua pitkin hänen itsensä suunnitteleman kirkon käytävää kohti ikuista leposijaansa.