Kymmenen vuotta on kulunut

Kymmenen vuotta sitten Hesari esitti 20 väitettä asioista, jotka saattaisivat tapahtua seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Suurin osa väitteistä oli luokkaa fifty-sixty, kuten Matti Nykäs -vainaalla oli tapana sanoa. (Väitteiden joukossa ei muuten ollut ”Matti Nykänen kuolee seuraavan kymmenen vuoden aikana", mikä olisi ollut myös ihan hyvä kysymys.) Kirjoitin tuolloin tekstin, jossa annoin oman arvioni kunkin väitteen toteutumisesta.

Kymmenen vuotta on kulunut. On aika vetää viiva linjan alle ja katsoa kuinka hyvin Jaskadamus pärjäsi arvioissaan. Alkuperäinen teksti väite ja perustelu kerrallaan kursivoituna ja kommentti perässä.

1. Uskotko, että Suomi luopuu eurosta valuuttana kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Kyllä. Euro ja koko unioni on mennyt reisille. Nyt kyse pitäisi olla enää vahinkojen minimoinnista. Euro ja Euroopan Unioni olivat hyviä ajatuksia, mutta euroon ei olisi ikinä pitänyt päästää muita kuin sivistysmaita. Rajana Alpit. Unioni taas meni vituroilleen siinä vaiheessa, kun siitä tuli väestöpohjaltaan Euraasian-Afrikan unioni. Brexit voi toteutuessaan pistää ketjureaktion liikkeelle.

Perseelleen meni. Euro on osoittautunut yhtä sitkeäksi kuin kausiflunssa.


2. Uskotko, että Suomessa tapahtuu poliittinen murha kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En. Olettaen että poliittisella murhalla tarkoitetaan poliitikko X:n nimenomaista murhaamista. Sen sijaan jos poliittisella murhalla tarkoitetaan terrori-iskua niin joo. Loppujen lopuksi, mitäpä muutakaan nuo suomalaisiin kohdistuvat viharikokset ovat kuin poliittisia murhia noin pohjimmiltaan. Epäonnistuneen politiikan aikaansaamia murhia. Mutta siis jos puhutaan varsinaisista poliittisista murhista niin en usko. Tämä johtuu siitä, että noin yleisesti ottaen suomalaiset osaavat erottaa toisistaan asioiden ja ihmisten riidat, ainakin näin ääritasolle mentäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että ne piirit jotka haluaisivat tehdä poliittisia murhia, eivät niitä pysty tekemään ja ne, jotka pystyisivät, eivät halua. Itse murhan tekeminen ei ole ollenkaan vaikeaa, mikäli ei välitä kiinnijäämisestä ja on valmis tarttumaan tilaisuuteen.

Oikein. Ei poliittisia murhia ja vieläpä sekin, että Turussa tapahtui jo vuosi tekstin kirjoittamisen jälkeen allahu akbar -sattumus.


3. Uskotko, että Suomi liittyy Natoon kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En. Siitä hommasta nyt ei näytä tulevan lasta eikä paskaa. Noin karkeasti sanoen Suomi ei halua Natoon silloin kun pääsisi ja sitten kun tulee se paikka, että se haluaisi, se ei enää pääse. Nykypolitiikan jatkuessa ainoat mahdollisuudet Suomen Natoon liittymiselle ovat a) Venäjän politiikka tekee rajun keikauksen joko a1) uhitteluksi ilman muskeleita, jolloin Suomi säikähtää niin pahasti että kipittää Naton helmoihin ja se vielä huolii, koska tilanne ei ole vielä liian paha tai a2) maltilliseksi ja Suomen Natoon liittymisen hyväksyväksi siten, että Suomen arvio on Venäjän uudelleenradikalisoituminen, jolloin se käyttää tilaisuutta hyväksi b) tilanteen kiristyminen siten, että Baltia on pahasti uhattuna, jolloin Suomi pyrkii Natoon ja Nato huolii, koska tarvitsee tukialueen. Itse liittymisestä olen sillä kannalla, että periaatteessa vastustan sitä ehdottomasti, kun taas käytännössä kannatan sitä ehdottomasti. Paras ratkaisu olisi rakentaa puolustus siihen kuntoon, että meitä ei uskalla kukaan uhata. Kun tämä ei näytä munattomien poliitikkojen (joista vain osa on naisia ja kaikki naiset eivät ole munattomia) takia, niin sitten mennään Natoon. Jotain on kuitenkin tehtävä. Meillä on toisella puolella rajanaapurina Venäjä ja Venäjä rajanaapurina ei ole kiva juttu, kysykää vaikka Puolalta jos ette itse muista. Toisella puolella taas on piakkoin muslimivaltio ja muslimivaltio rajanaapurina ei ole kiva juttu sekään, kysykää vaikka Israelilta.

Pieleen meni. Osuttiin juuri siihen outoon saumaan, että tilanne a1) todella toteutui. Venäjä perseili hyökkäämällä Ukrainaan tosissaan ja tilanne ei ollut vielä niin paha, että NATO ei olisi Suomea huolinut.


4. Uskotko, että Suomeen valitaan muslimiministeri kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Tietenkin. Ainoa mikä voisi tämän estää, olisi yleinen järkiintyminen.

Taas pieleen. Tosin tämä ongelma korjautunee jo vajaan vuoden kuluttua, koska näyttää todennäköiseltä että vihervasemmisto on kyennyt antamaan riittävän monelle haittamamulle äänioikeuden ja kusettamaan niin suurta osaa suomalaisista, että pääsevät valtaan ensi vuonna.


5. Uskotko, että jokin nykyinen EU-maa alkaa kymmenen seuraavan vuoden kuluessa rajoittaa järjestelmällisesti kansalaistensa pääsyä internetiin?

En epäile, etteikö halu olisi suuri ja ehkä yrityskin. Erityisen varma olen siitä, että sitä ei ainakaan kutsuta "rajoittamiseksi" vaan "turvatoimiksi" tms nimellä. Ja lähes varma olen siitä, että ei muuten onnistu. Internet reitittyy muurien ohi.

Oikein. Eipä ole tapahtunut, mutta sananvapauden rajoittaminen on ottanut erinäisiä harppauksia eteenpäin.


6. Uskotko, että kymmenen seuraavan vuoden aikana peruskoulussa luovutaan pakosta opiskella ruotsia?

En. Tämä kansa on niin saatanan munatonta, ettei onnistu. Kuinka moni vastustaa pakkoruotsia? Varmasti yli puolet ja yläasteikäisistä vielä useampi. Pakkoruotsia ei lopeteta koskaan polittisella päätöksellä. Mutta se loppuisi välittömästi sillä siunaaman sekunnilla, kun pakkoruotsia vastustavat vanhemmat ilmoittaisivat, että meidän Leevi-Martta ei sitten tule ruotsintunneille. Ja Leevi-Martta nyökyttelisi onnellisena. Eli yleislakko ruotsinopiskelua vastaan. Jos puolet porukkaa lähtee siihen mukaan, niin R.I.P. pakkoruotsi.

Oikein. Tämä ei ollut todellakaan vaikeaa.


7. Uskotko, että kannabiksen käyttö laillistetaan Suomessa kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En. Siis teoriassa. Käytännössä poliisi vain lakkaa välittämästä. Ja tämä on helvetin iso moka sekä strategisesti että taktisesti. Strategisesti tämä on toisaalta linjassa, sillä maahan on säädetty tolkuttomasti lakeja, joita ei valvota. Se taas heikentää yleistä lainkuuliaisuutta. Mahdollisimman vähän lakeja ja mahdollisimman tarkka valvonta. Nyt on toimittu siten, että on mahdollisimman paljon lakeja (Vasen käteni nappasi juuri hyllystä lakikirjan ja tarkistin, että jokainen kolmesta osasta sisälsi lähes 2500 sivua. Muistanpa ajan mokoman, kun lakikirja oli kaksiosainen ja molemmat osat olivat nykyisiä ohuempia.) ja niiden valvonta on leväperäistä. Taktisesti (siis päihdepolitiikan kannalta) tämä on helvetin huono valinta. Perusteluja haluavat voivat lukea ne Yrjöperskeleen neljän vuoden takaisesta kirjoituksesta.

Oikein. Jopa arvio valvonnan heikkenemisestä, mutta siitä nyt ei kannata liiemmin ylpeillä koska tämä oli helppo arvata.


8. Uskotko, että asevelvollisuus lakkautetaan tai ulotetaan koskemaan myös naisia tulevan vuosikymmenen aikana?

En. Jälkimmäinen on naurettava ajatuskin. Ettäkö naisille asetettaisiin velvollisuuksia? Anna mun kaikki kestää. Se, mikä on miehelle velvollisuus, on naiselle vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Lakkauttaminen olisi mahdollisempaa, mutta enpä usko niin tapahtuvan. Asevelvollisuus on syväkoodattu suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvä niin. Ammattiarmeija on OK, jos a) sattuu olemaan saarivaltio kuten Iso-Britannia b) sattuu olemaan isompiensa ympäröimä kuten Itävalta ja voi todeta että paskaakos tässä, turpiin tulee kuitenkin jos huonosti käy c) sattuu olemaan liittolaistensa ympäröimä kuten Belgia d) sattuu olemaan suurvalta meren takana kuten USA Kaikilla näillä on yhteistä se, että oikeasti kusisessa paikassa järjestettäisiin joka tapauksessa pikavauhtia kutsunnat.

Oikein. Ja nyt kun tässä kymmenen kuluneen vuoden aikana on sattumoisin tullut myös perheeseen kokemusta nykyaikaisesta varusmiespalvelusta, niin ainakin tämä otos on vahvistanut oikeaksi arvioni naisista armeijassa: sinänsä ihan hyvä että pääsevät halutessaan, mutta heillä pitäisi olla omat joukko-osastonsa eikä palvella miesten seassa. En halua antaa tarkempia perusteluja, se olisi oman kirjoituksensa paikka enkä näillä näkymin ole inspiraatiota sellaista naputella.


9. Uskotko, että lihasta aletaan periä haittaveroa Suomessa kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En. Sen sijaan lihantuotantoa vaikeutetaan kaikenlaisilla valvontavaatimuksilla siten, että de facto haittavero tulee.

Oikein. Tosin siinä mielessä väärin, että nuo vaikeutustoimenpiteet eivät ole edenneet läheskään niin paljon kuin uskoin.


10. Uskotko, että isät pitävät yhtä paljon perhevapaita kuin äidit joskus kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En. Ainoa tapa, jolla tämä onnistuisi olisi lainsäädännöllinen pakko. Hetkinen, saanko sittenkin vastata uudestaan?


Oikein. Ei toteutunut, vaikka määrät lienevät lainsäädännöllisin toimenpitein lähentyneet. Valitettavasti toivomaani isovanhempainvapaajärjestelmää ei ole vielä luotu.


11. Uskotko, että Suomeen valmistuu uusi tai nyt rakenteilla oleva ydinvoimala kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Kyllä. Ainakin jos se rakennetaan suomalaisella työvoimalla eikä sössitä kuten nyt on tehty.

Oikein. Saatiinhan se Olkiluoto kolmosen töpseli vihdoinkin seinään. Tosin vielä ei ole alettu uutta yksikköä rakentaa, vaikka noita sähköä syöviä datakeskuksia putkahtelee kuin sieniä sateella.


12. Uskotko, että kotisi sähkö muuttuu pääasiassa aurinkoenergialla tuotetuksi kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En. Aurinkoenergia kelpaa erinomaisesti pannukakun paistamiseen ja tuulienergia on temmattu tuulesta. Kyllä tämän huushollin energiasta tuotetaan edelleenkin leijonanosa polttopuulla. Tulikin tänään taas laulatettua moottorisahaa.

Oikein. Kumma kyllä, aurinkopaneelikauppiaidenkin soitot ovat harventuneet. Tämä siitä huolimatta, että paneelien hyötysuhteet ovat kasvaneet jopa kannattaviksi. Tavallaan merkki siitä, että puhelinmyynnillä kannattaa myydä vain hyödytöntä. Mutta puu palaa edelleen hyvin. Sitten kirjoittamisen onkin tullut hankittua jo uusi moottorisaha vanhan posahdettua. Hankintoja suunnitteleville totean että uusi saha onkin akkukäyttöinen ja samalla hankin samoilla akuilla toimivan raivaussahan, vaikka vanha bensarytkytinkin toimii yhä moitteetta. Käyttökokemukset molemmista akkupeleistä ovat olleet pelkästään positiivisia, ainoana miinuksena se että akkuraivurilla raja kulkee Jaskan ranteen paksuisissa puissa kun bensakoneella vähän sitä paksummatkin menivät. Tosin Jaskan ranne ei ole mitenkään sieltä hennoimmasta päästä.


13. Uskotko, että robotti alkaa tehdä juuri sinun nykyisen työsi kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En. Henkilökohtaisista syistä en perustele sen tarkemmin, vaan otan kantaa yleisesti. Mikäli työnä on ollut vääntää liukuhihnalla mutteria 251B kolme neljäsosakierrosta kireämmälle, niin eiköhän se ole jo korvattu. Sen työn hoitaa robotti paremmin ja tarkemmin. Jos työnä on ollut korjata liukuhihnalla esiintyvät häiriöt, alkaa olla kylmä rinki perskannikan ympärillä. Kohta tulee tekoäly, joka tekee senkin paremmin ja tarkemmin. Vaan jos työnä on ollut suunnitella liukuhihnatuotanto tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, voi olla turvallisin mielin koska kone ei voi koskaan tehdä työtä yhtä hyvin. Virhe. Ei kyse ole siitä, että koneen PITÄISI tehdä se paremmin ja tarkemmin. Riittää, että se tekee sen kustannustehokkaammin. Muistan, kun lapsena löysin vanhan maalaismökin aitasta puisia jalan muotoisia esineitä. Ihmettelin että mitäs nämä mahtavat olla. Minulle kerrottiin, että ne ovat suutarin lestejä. Jo kauan ennen syntymääni kuolleen sukulaismiehen peruja. Ihmettelin lestien suurta määrää, samaa kokoakin oli eri malleja. Se kuulemma johtui siitä, että samanpituisia jalkoja on eri mallia. Aikuisiällä tajusin, että tuo ammoin kuollut sukulaismies oli oman alansa huippuammattilainen ja teki taatusti jalkaan niin hyvin istuvia kenkiä, ettei minulla ole koskaan ole yhtä hyviä ollut. Tai ei ainakaan sen jälkeen, kun sen yhden maratontossumallin valmistus lopetettiin. Vaan enää ei ole suutareita. Siitä yksinkertaisesta syystä, että eivät ihmiset halua maksaa tuhatta euroa kenkäparista. Satasella saa MELKEIN yhtä hyvät tehdasvalmisteiset. Kyse ei ole siitä, että kone tekisi paremmin. Kyse on siitä, että se tekee sen kustannustehokkaammin. Hintamarginaali tuotteiden välillä on suurempi kuin laatumarginaali ja se ratkaisee. Tulevaisuudessa työt tehdään kehnommin, mutta halvemmalla. Ihmistyön hinta on niin korkea, että se ei kannata muualla kuin yhteiskunnan tarjoamissa suojatyöpaikoissa, mikäli asiaa lievää enemmän kärjistetään.

Oikein. Ei ole ollut huolta roboteista, joskin tekoäly muutti silloisen työn luonnetta jossain määrin – mutta ei todellakaan korvannut.


14. Uskotko, että autoa, jolla pääasiallisesti liikut, ei aja ihminen joskus kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Toivottavasti, mutta enpä usko. Olen kuullut muuten ihan täysipäisten ihmisten väittävän, että itseajava auto ei sitten ikinä lyö läpi siitä yksinkertaisesta syystä, että ihminen haluaa itse ajaa autoaan eikä jättää päätöksiä tietokoneelle. No minkä helvetin takia meillä on sitten automaattivaihteet, nykyään jopa automaattiparkkeeraus ja ties mitä? Tällä vuosituhannella kortin hankkineet eivät taida tietää edes, mikä on ryyppy. (Hetkinen, testataan. Odotetaan uhrin saapumista paikalle...) Jos aikakone toisi 50-luvun autoilijan nykypäivään, niin hän pitäisi nykyautoja automaatteina. Automaattiohjaus on vain loogisesti seuraava vaihe. Eikä se ole mikään ongelma, koska lopullinen kontrolli on kuitenkin ihmisellä. Tilanne tulee olemaan suunnilleen sama kuin liikennelentokoneilla nykyään. Ai helvetti, kuinka haluaisinkaan astua autoon, sanoa että "kuskaapa minut anopin luo", asettaa kirja ratin päälle ja ryhtyä lukemaan. Mutta ei, ei semmoisia autoja vielä kymmenen vuoden päästä ole kuin koekäytössä. Kahdenkymmenen vuoden päästä uskon, että ajamani auto on automaattiohjattu. (...ja nyt uhri tuli. Kysyin, mitä tarkoittaa autossa oleva ryyppy. "Että mikä?" Täsmensin, että mikä autoon liittyvä osa tai käsite on ryyppy. "Ikinä kuullutkaan.")

Oikein. Autoa on tässä välissä tullut vaihdettua ja enemmän automaattiseksi muuttui, mutta ollaan vielä hyvin kaukana siitä että se ajaisi itse itseään. Perheen kakkosauto on muuten Jaskan mielestä mukavampi ajettava, koska se on vanhempana enemmän kuljettajan auto kuin asioita kuskin puolesta miettivä ykkösmenopeli. Inhoan puolinaisuutta – olen varma että pitäisin itseään ajavasta autosta, mutta jos kerran pitää itse ajaa niin sitten haluan mieluummin oikeasti ajaa itse.


15. Uskotko, että suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa naisten osuus nousee yhtä suureksi kuin miesten kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En. Ellei sitä lainsäädännöllä pakoteta. Tai sitten yritykset hommaavat hallitukseen imagosyistä naisenemmistön ja siirtävät päätösvallan johonkin toiseen elimeen. Mikä on hyvin mahdollista ja hämmästelen, mikäli näin ei ole jo jossain tapahtunut.

Oikein. En tiedä paljonko on tilanne muuttunut mutta ei missään nimessä tasapeliin.


16. Uskotko, että kymmenen seuraavan vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä yli kolminkertaistuu nykyisestä 20 prosenttiin?

Jaa-a, pitäisi suorittaa laskelmat. Tämä tarkoittaisi yli miljoonaa. Äkkiseltään sanoisin että ei, mutta epäilen että eksponentiaalinen kasvu voi tuottaa yllärit. Vaikka tulisi totaalijärkiintyminen ja haittamaahanmuutolle pistettäisiin stoppi, niin näiden haittayksilöiden hillitön lisääntyminen jatkuisi sossun tuella yhä. Kysehän on siitä, että lisääntyminen loppuu siinä vaiheessa, kun elinmahdollisuudet ovat liian huonot. Ja suomalainen asettaa rimansa tässä huomattavasti korkeammalle kuin kehitysmaalainen. Niinpä kehitysmaalaisten lisääntyminen Suomessa on voimakkaampaa kuin kantaväestön, mikäli sosiaalisilla tulonsiirroilla taataan minimielintaso korkeammalle kuin heidän lisääntymisrimansa.

Oikein. Tällä hetkellä tilanne lienee noin 12 %. Positiivisena seikkana mainittakoon, että haittamaahanmuuttajien osuus ei ole kasvanut läheskään niin paljon kuin uskoin tapahtuvan, kiitos vihervasemmiston oppositioaseman.


17. Uskotko, että Suomi pääsee jalkapallon arvokisoihin kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Kyllä. Sanoin juuri eilen vaimolle, että vuonna 1978 jalkapallon MM-kisoissa pelasi 16 maata. Nyt EM-kisoissa pelaa 24 maata. Missä meni pieleen? Jos raa'an matemaattisesti katsotaan, niin seuraavaan kymmeneen vuoteen pitäisi mahtua kolmet MM- ja kahdet EM-kisat. Suomen mahdollisuudet selvitä 32 maan MM-kisoihin ovat pienet mutta eivät olemattomat, koska yrityksiä on kolme. Ne olisivat toki huomattavasti paremmat, jos Suomi olisi Afrikan tai Aasian lohkossa, koska näistä maanosista lopputurnaukseen pääsee helpommin. Mutta EM-kisoihin selviää 24 maata eikä 13, kuten MM-kisoihin, joten Suomen mahdollisuudet ovat tässä selvästi paremmat. Eivät toki yksittäisellä yrittämällä yli 50 %, mutta kaikki todennäköisyydet huomioiden: kyllä, todennäköistä on että Suomi selviää arvokisoihin. Selvisihän Islantikin nyt EM-kisoihin. Tosin Islannin joukkueella oli yksi todella vahva etu puolellaan: kaikki sen pelaajat ovat islantilaisia. Siinä nähdään jälleen nationalismin voima monikulttuurisuutta vastaan. Uskoisitteko muka, että yksikään muu 300 000 asukkaan eurooppalainen alue - maakunta, kaupunki - olisi selvinnyt EM-kisoihin? Ja lopuksi pitää vielä päästellä räkäistä naurua Hesarin sovinistisille toimittajille, jotka eivät muistaneet että Suomen naisten jalkapallomaajoukkue on pelannut EM-kisoissa jo kolmesti vaan tarkoittivat automaattisesti vain miesten kisoja.

Oikein. Suomi pääsi EM-kisoihin ja sitä hehkutettiin upean mahtavan uskomattoman loistavana suorituksena. Itse kisoissa Suomi ei tietenkään päässyt 16 joukkoon eli pudotuspeleihin, mutta silti suoritushan oli upean mahtavan uskomattoman loistava. Suomen paikka kyseisiin kisoihin varmistui marraskuussa 2019 ja media ylisti sitä maasta taivaisiin, kun vihdoinkin päästiin 24 Euroopan parhaan joukkoon. Aiemmin samana vuonna suomalaisen yleisurheilun tason todettiin kyntävän aivan surkeissa pohjalukemissa, kun Suomen maajoukkue putosi Euroopan superliigasta B-liigaan. Sijoitus superliigassa oli yhdestoista 12 Euroopan parhaan maan joukossa. Visiitti B-liigassa jäi yhden kauden mittaiseksi, seuraavalla kerralla tuli nousu takaisin superliigaan. Toisin kuin jalkapallomaajoukkueella, joka ei selvinnyt enää seuraaviin EM-kisoihin, MM-kisoista nyt puhumattakaan.


18. Uskotko, että saimaannorppa kuolee sukupuuttoon kymmenen seuraavan vuoden aikana?

En. Norppien määrä on kolminkertaistunut pohjalukemista ja suojelusäädökset ovat yhä tiukemmat.

Oikein. Norppia on nyt lähes kaksinkertainen määrä kymmenen vuoden takaiseen nähden.


19. Uskotko, että kymmenen vuoden kuluessa Suomessa on enemmän hyppyrimäkiä kuin mäkihyppääjiä? Nyt hyppääjiä on noin 350 ja mäkiä 111.

En. Tämä johtuu siitä, että mäkiä ehditään kyllä purkaa nopeammin kuin mäkihyppääjien määrä vähenee. Olihan se kerran huvittavaa, kun räknäsin että valmennettava voitti kisan jossa oli enemmän osanottajia kuin koko maailmassa aikuisten sarjan mäkihyppääjiä.

Oikein. Tarkkoja tietoja ei löytynyt, mutta hyppääjiä lienee juniorisarjat mukaan lukien noin 300 ja mäkiä lähes sata. Aikuisia hyppääjiä on joitakin kymmeniä ja aikuisten kansainvälisten kilpasarjojen kokoisia mäkiä kymmenkunta.


20. Uskotko, että Mannerheim-elokuva saa ensi-iltansa kymmenen vuoden kuluessa?

Renny Harlin on edellisen kerran ohjannut sellaisen elokuvan, josta minä olen kuullut, vuonna 1996 (Long Kiss Goodnight). Sen jälkeisistä kymmenestä en ollut kuullutkaan ja kolmesta viimeisestä ei näytä olevan edes suomenkielistä Wikipedia-artikkelia. Joten unohtakaa koko juttu. Sitä paitsi ei Mannerheimia saa mahtumaan edes kolmen tunnin elokuvaan. Elämässä ei ollut sellaista yksittäistä hetkeä, että se kelpaisi elämänkertafilmiksi. Loistavan 25-osaisen TV-sarjan ainekset olisivat kyllä olemassa.

Oikein. Renny taisi pistää miekkansa tuppeen, mitä tuohon projektiin tulee.


Yhteenveto: 17 oikein, kolme väärin. Jos tarkemmin vielä analysoi, niin kaksi oikeaa (9 ja 11) on ehkä lähempänä tasapeliä, samoin yksi väärä (3). Kohdassa 9 sanoin että lihantuotantoon ei tule haittaveroa, mutta sitä vaikeutetaan maksuilla ja valvonnan kiristymisellä. Näin ei ole merkittävästi tapahtunut. Kohdassa 11 Olkiluoto 3 saatiin toimimaan kuten ennustinkin, mutta toisin kuin odotin, lisäydinvoimaa ei ole rakenteilla. Kohdassa 3 ennustin että NATOon ei mennä, mutta jätin tietyn skenaarion auki jossa näin kävisi ja olin siinä oikeassa.

Sivallus CDXXVII

Mikä on pahinta mitä voit kuulla lentokoneessa?
"Dear passengers. This is your captain speaking. ALLAHU AKBAR!!!"
Enpä olisi uskonut että tämä vanha vitsi todellakin realisoitui.

Sivallus CDXXVI

Meiltä ei ole kysytty: Mitä tarkoittaa, kun demarit ovat koventamassa maahanmuuttolinjaansa?
Me vastaamme silti: Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että demarit kusevat edelleen Suomen kansan muroihin, mutta hemputtavat viimeiset pisarat paperiin eivätkä lautaselle.

Sivallus CDXXV

Tie menestykseen: ole keskusteluissasi ajan tasalla, kirjoituksissasi pykälän edellä aikaasi ja ajatuksissasi kaksi pykälää edellä aikaasi.
Tie normaaliin etenemiseen: ole keskusteluissasi, kirjoituksissasi ja ajatuksissasi pykälän edellä aikaasi.
Tie asemasi säilyttämiseen: ole keskusteluissasi ajan tasalla, älä kirjoita mitään ja ole ajatuksissasi pykälän aikaasi jäljessä.
Tie umpikujaan: ole keskusteluissasi, kirjoituksissasi ja ajatuksissasi pykälän aikaasi jäljessä.
Tie tuhoon: ole keskusteluissasi ja kirjoituksissasi kaksi pykälää edellä aikaasi, niin ei ole mitään väliä sillä mitä oikeasti ajattelet.

Sivallus CDXXIV

Salli: - Oletko kuullut että Nauru vaihtaa nimensä?
Minä: - Älä hitossa. Mikä siitä tulee?
Salli: - Naoero.
Minä: - No nyt ei liiemmin naoerota.
Ei kai tässä auta muu kuin kertoa fidzejä türkiye päällä ja tilata costaricaa togo, ja tätä lausuntoa en malta perua.

Sivallus CDXXIII

Vihreät ovat ryhtyneet teettämään lippalakkeja Wille Rydmanin toteamuksesta ”tämä nainen tässä”. Hieno alku! Sitten kun vihreät ryhtyvät ottamaan perussuomalaisten lausuntoja entistä enemmän omakseen, niin hyvä tulee!

Tekoäly tulee ja tekoäly tappaa

Tekoäly vie työt. Tekoäly luo uusia töitä. Tekoäly tuhoaa ihmiskunnan. Tekoäly pelastaa ihmiskunnan.
Listaa näistä ääripäävaihtoehdoista voisi jatkaa loputtomiin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että käy kuten aina normaalisti on käynyt uuden skenaarion kohdatessa ihmiskunnan: kumpikaan ääripää ei toteudu, vaan tapahtuu jotain siltä väliltä. Useimmiten ei puolivälistä, vaan vähän jompaankumpaan suuntaan keskikohdasta kallellaan.
Sen sijaan tyypilliseen tapaan ei tietenkään osata arvata sitä, mitä todella tulee tapahtumaan. Kuka olisi esimerkiksi tekstiviestin keksimisen jälkeen osannut ennustaa, että nuorisosukupolvi ei enää suostu puhumaan puhelimessa ja sama oire leviää lievempänä vanhempiinkin?

Uhmaan kohtaloa ja lähden nyt ennustamaan paria tapahtuvaa asiaa. En ole mikään tekoälyasiantuntija. Olen joutunut sen kanssa kuitenkin työni puolesta tekemisiin ja käynyt alan koulutustakin.
Pidän selvänä, että tekoäly kykenee valtavan datapankkinsa ja laskentatehonsa ansiosta voittamaan keskinkertaisuudet. Tämä on jo nyt hyvin ilmeistä, koska kuka tahansa jonkin alan asiantuntija pystyy tämän omalla alallaan näkemään. Yhtä lailla ilmeistä on se, että tekoäly, vaikka koko ajan parantaakin, ei kykene nykyisellä ”leikkaa ja liimaa” -korjaussarjallaan voittamaan todellisia asiantuntijoita. Tälle tasolle yltääkseen sen pohjalla on oltava jotain muuta kuin nykyinen perusmalli.


Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Jos olen oikein ymmärtänyt, tekoäly on pohjimmiltaan kielimalli, joka ennustaa datansa perusteella todennäköisintä seurausta sille mitä se on jo kirjoittanut. Tämä tarkoittaisi vertauksena sitä, että shakkitietokoneeseen ohjelmoitaisiin kaikki mahdolliset historiasta löytyvät shakkipelit. Tällöin lähes kaikkiin normaalissa pelissä esiintyviin asetelmiin löytyy ennakkotapaus. Kone valitsee seuraavan siirron sillä perusteella, mikä datapankissa olevista siirroista on tuottanut parhaan voittoprosentin. Mikäli asetelmaa ei datapankista löydy, niin kone voi arpoa seuraavan siirron vaikka satunnaisesti.
Väitän että tällainen ohjelma kykenisi voittamaan useimmat kerhotason pelaajat helposti. Tämä kehitystaso vastaa suunnilleen tilannetta, missä tekoäly oli pari vuotta sitten.
Sen jälkeen ohjelmaan aletaan rakentaa painokertoimia. Se painottaa huippupelaajien tekemiä valintoja enemmän kuin kerhotasopelureiden tekemiä, se pisteyttää eri asemat siltä varalta että datapankista ei löydykään juuri kyseistä asemaa. Ynnä muita vastaavia pikkutemppuja. Nyt ohjelma voittaa jo mestaritason pelaajat, ehkä jo suurmestarit. Mutta vielä se ei kykene haastamaan maailmanmestaria.
Todellisuudessa shakkikoneet lyövät parhaimmat ihmiset, koska siinä laskentatehoon ja datapankkiin on onnistuttu yhdistämään riittävän tehokkaat algoritmit. Mutta shakki on huomattavan yksinkertainen peli verrattuna reaalimaailman ilmiöihin. Se, että tekoäly kykenisi luomaan ekspertit heidän omalla alallaan, on huomattavasti haastavampaa.

Oleellinen ero syntyy kustannustehokkuudesta.
Kuvittele seuraava tilanne. Olet ostamassa autoa. Vaihtoehtoja on kaksi, muuten samat tekniset tiedot seuraavin eroin:
Hyrysysy: polttoaineenkulutus 5,5 l/100 km, kiihtyvyys 0-100 km/h 7,2 s, huoltoväli 30 tkm.
Hilavitkutin: polttoaineenkulutus 6,0 l/100 km, kiihtyvyys 0-100 km/h 7,8 s, huoltoväli 20 tkm.
On selvää, että ceteris paribus Hyrysysy on parempi valinta. Sitten vilkaiset hintalappua.
Hyrysysy: 100 k€
Hilavitkutin: 30 k€
Onko Hyrysysy todellakin niin paljon parempi, että olet valmis maksamaan siitä yli kolminkertaisen hinnan? Tuskinpa.
Tämä tilanne on nyt kehittymässä työelämään. Tekoäly ei kykene yhtä hyvään kuin ammattilainen. Mutta se kykenee riittävän hyvään – ja tekee sen paljon halvemmalla.


Eikä tässä kaikki. Toinen ja pirullisempi ilmiö tekoälyssä on se, että ammattilaiseksi kehittyminen on tullut paljon vaikeammaksi.

Kuvittele entisajan kenkiä. Ne valmisti kyläsuutari, joita oli jos jonkintasoisia. On selvää, että moni suutari teki nykyaikaista kenkää huonompaa jälkeä, mutta aivan varmasti alansa huippuammattilaiset tekivät kenkätehtaan liukuhihnaa parempia kenkiä – ja tekevät edelleen. Ongelma on siinä, että liukuhihna on paljon halvempi, mikä jätti jäljelle vain murto-osan huippuluokan käsityöläisiä jotka kykenevät huipputuotteillaan saamaan elantonsa maksukykyisiltä ja laatutietoisilta asiakkailta.
Nykyään ongelma on siinä prosessissa, mikä vaaditaan tämän tason ammattilaiseksi kehittymään. Aika monta sutta saa suutari tehdä, kunnes voittaa liukuhihnatuotteen ja vielä useamman, kunnes laatumarginaali on riittävän suuri kaupalliseen hyödyntämiseen.

Suutarin ero nykyajan tietotyöläiseen on siinä, että suutarin on aivan pakko opetella tekemään työvaiheet käsin kunnes tulosta syntyy.
Tietotyöläinen voi sen sijaan ulkoistaa jo perusvaiheet työstä tekoälylle harjoittelunsa aikana, jolloin hän ei enää opi perusasioita. Tällöin hän ei mitä todennäköisimmin kykene oppimaan myöskään vaativampia asioita, joita tekoälyn tekemän työn laadun voittamiseen vaadittaisiin. Tästä ilmiöstä onkin jo kirjoitettu paljon koulutuksen yhteydessä: kun opiskelijat tekevät perusasiat tekoälyllä, he eivät kykene enää oppimaan niitä asioita, mitä todellisen ammattilaisen pitää osata.


Laatu on kuitenkin juuri se asia, jolla tekoälyn tuotokset voidaan voittaa – ainakin toistaiseksi. Bulkkia osaa tehdä kuka tahansa, mutta todellista priimaa ei niin helpolla tehdä. Ja se myös maksaa – mutta on edelleen ihmisiä jotka haluavat maksaa luksuslaadusta. Jos autokaupassakin kyse olisi siitä että pitää päästä paikasta A paikkaan B, ei mersu menisi kaupaksi vaan kaikki ajaisivat skodalla. Jotkut ovat valmiita maksamaan tietyistä mukavuuksista tuplahinnan. Jotkut varmaan yli kolminkertaisenkin hinnan pienistäkin eduista eli valitsevat sadan tonnin hyrysysyn 30 tonnin hilavitkuttimen sijaan. Mutta aika harvat, eli kyllä Hyrysysy menisi noin pienillä laatumarginaaleilla konkurssiin.

Aina on kuitenkin mahdollisuus rahastaa aitoudella. Ihmiset jonottavat Louvreen tiiraamaan matkan päästä aitoa Mona Lisaa, vaikka yhtä hyvän kuvan saa julisteena halvalla ja pääsee tutkailemaan hymyä vaikka sentin päästä suurennuslasilla. Ja kummasti Ferrarikin saa autoja myytyä, vaikka niillä ei saa ajaa niin kovalla nopeudella joilla ne on suunniteltu toimimaan, ne ovat helvetin hankalia astua sisään ja nousta ulos ja yritäpä tunkea lastenrattaita takakonttiin tai kiinnittää peräkärryllistä rakennustarvikkeita vetokoukkuun.
Ihmistyö tulee aina säilymään, jos ei muuten niin statussymbolina. Tämä vain ei tule kovin monia elättämään, mutta edes joitakin.

Ehkä tulevaisuudessa arvostukset muuttuvat muutenkin. Älyllinen osaaminen saattaa olla taiteeseen verrattavaa. Nykyään ihmiset menevät kuuntelemaan lastensa pianoesityksiä ja monet jatkavat vuosia musiikkiopistossa, vaikka 99 % ei pääse vuosien harjoituksenkaan jälkeen lähellekään sitä musiikin tasoa mikä on kenen tahansa saavutettavissa parilla tietokoneen hiiren napsautuksella. Ihmiset kutovat villapuseroita harrastukseksi, vaikka kaupasta saa parempia ja – ainakin työlle arvon laskien – halvempia. Näistä taidoista ollaan ylpeitä ja luomuksia esitellään tädeille ja tuttaville. Vaan oletteko ikinä kuulleet kenenkään pyytävän katsomaan, kuinka hienon Laplace-muunnoksen meidän Jussi osaa tehdä tai miten hänen pikkusiskonsa Sanni osaa titrata? Nämä taidot ovat tarpeellisia ammatin kannalta, joten niitä ei esitellä samaan tapaan kuin harrastuksia – ainakaan vielä.
Huipputaiteilijoilla on edelleen kysyntää, mutta harrastelijoita riittää silti. Ei 1800-luvulla mökin akka sanonut harrastavansa virkkaamista tai ukko puutöitä – kyse oli elinehdosta. Ehkä tulevaisuudessa samaan tapaan älyllinen harrastuneisuus kasvaa, kun sitä ei enää tarvitse tehdä työksi. Edelleenkin on hyvin todennäköistä, että älyllisen työn huippuosaajille on kysyntää alalla kuin alalla, mutta elantonsa siitä tulee saamaan entistä harvempi.
Oleellinen kysymys kuuluu: mitä tapahtuu niille älytyöläisille, joiden oma äly ei enää riitä kilpailemaan tekoälyn kanssa ainakaan kustannustehokkuuden puolesta? Tässä tulee olemaan varmasti suuria ammattikohtaisia eroja; joissain ammattikunnissa tekoäly tulee haukkaamaan 90 % työpaikoista, joissakin vain 20 %. Mutta selvää on, että jossain määrin osumaa ottavat lähes kaikki alat. Niinpä kannattaa ennakoida tekoälyn tulo omissa urasuunnitelmissaan, jos mahdollista.


Tekoäly on osasyyllinen myös siihen, että blogini on ollut kovin hiljainen ja tulee olemaan varmaan ainakin loppuvuoden kovin hiljainen.
Kuten alussa totesin, törmäsin aiheeseen myös omassa työssäni. En sinänsä ollut huolissani että työ alta lähtisi, joskin sekin mahdollisuus oli suhteellisen kaukaisessa tulevaisuudessa olemassa. Oli kuitenkin selvää, että työni luonne muuttuisi – ja oli jo ehtinyt jossain määrin muuttua – tekoälyvallankumouksen takia. Niinpä päätin ennakoida.

Tein viime syksynä erinäisiä laskelmia odotusarvosta. Millä todennäköisyydellä:
a) työni katoaa ja milloin
b) työni tuotto putoaa vaikkei se katoaisikaan
c) työni mielekkyys muuttuu joko paremmaksi (epätodennäköistä) tai huonommaksi tekoälyn myötä.
Todennäköiseen eläkeikään on kuitenkin vielä kaksinumeroinen luku vuosia, joten pitää ennakoida tulevaisuutta.

Sen jälkeen mietin suunnitelma B:n. Kävi niin että B voitti.
Vaihtoehto B hävisi ainoastaan siinä kohdassa, että se on kaikesta huolimatta epävarmempi. Totesin kuitenkin, että lapseni ovat jo sen ikäisiä, että alkavat piakkoin nuorintakin myöden pärjätä jo taloudellisesti omillaan ja näin jo isoisäksikin ehtineenä taloudellinen vastuu sitä seuraavasta sukupolvesta ei enää ole juurikaan minun asiani. Plussapuolella B vaikutti ensinnäkin mielekkäämmältä ja toiseksi myös taloudellisesti, vaikka onkin epävarmempi, tarjoaa myös suuremman onnistumisen mahdollisuuden kuin A. Toisin sanoen B on taloudelliselta odotusarvoltaan huonompi kuin A, mutta sen hajonta on suurempi. A:sta suunnilleen tietää mitä odottaa, B voi onnistua selvästi paremmin tai selvästi huonommin. Tässä iässä uskaltaa jo ottaa vähän riskejäkin, kun velat on maksettu aikapäiviä sitten pois. Laskin että kyllä tämä muutaman vuoden kantaa ainakin ja sitten voin tarvittaessa kituutella eläkeikään asti joko säästöillä tai sitten EVP = Elää Vaimon Palkalla.

Olen siis aloittanut uuden työn. Se on imaissut aikani sen verran tehokkaasti, että blogin ylläpitoon ei ole ollut puoleen vuoteen juurikaan mahdollisuuksia. Kesälomaakin aion pitää vain viikon, katsotaan sitten jos loppuvuodesta ehtisi blogiakin päivitellä. Ellei nyt sitten sananvapauden edistyminen sulje turvallisuussyistä suutani lopullisesti.

Joka tapauksessa pahoitteluni ennen muuta blogistikollegoille, joiden tekstejä en ole ehtinyt kommentoimaan sekä myös oman blogini kommentoijille, joille en ole ehtinyt vastaamaan.

Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.