Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 13. elokuuta 2022

Uusinta: Omenoiden ja puiden etäisyys

Lukijalle: Tässä jutussa tutkittiin USA:n presidenttien vanhempia. Tilastotiedot on päivitetty ottamalla Trump ja Biden laskelmiin mukaan:

Kun tuli tutkittua Neuvostoliiton ja USA:n johtajien jälkikasvua, niin siinä alkoi kiinnostaa millaisista perheistä johtajat itse ovat lähtöisin.

Neuvostoliiton johtajista Lenin oli ainoa, jonka tausta oli selkeästi yläluokkainen. Osin tämän ehdon täyttää myös Andropov. Muut olivat kelpo kommunistisen perinteen mukaisesti proletaariperheistä.

Yksikään Neuvostoliiton johtajista ei ollut puhtaasti venäläistaustainen.
Leninin äiti oli juutalais-saksalais-ruotsalainen ja isä mahdollisesti osin kalmukki.
Stalin oli georgialainen.
Hrustsov lienee ollut etnisesti venäläinen, vaikka perhe olikin lähtöisin läheltä Ukrainan rajaa. Hrustsov itse muutti Ukrainaan 14-vuotiaana ja vietti siellä nuoruusvuotensa.
Brezhnev oli ainakin osin ukrainalainen, minkä hän nuorempana ilmoittikin kansallisuudekseen.
Andropovin äiti oli etnisesti saksalainen ja isä Donin kasakka eli luultavasti pääosin venäläinen.
Tsernenkon isä oli ukrainalainen.
Gorbatsovin äiti oli ukrainalainen.

1. Vladimir Leninin isä oli Ilja Uljanov, matematiikan ja fysiikan opettaja, myöhemmällä iällään Simbirskin läänin koulutarkastaja. Hänen kuollessaan Lenin oli vielä teini-ikäinen, mutta isällä oli siis Venäjän mittakaavassa ylempää keskiluokkaa, mitä tosiasiaa neuvostoaikaiset elämäkerrat yrittivät peitellä. Äiti Maria Blank oli koulutukseltaan alkeiskoulun opettaja, mutta eli kotiäitinä. Taustaltaan äiti oli isänsä puolelta juutalaisen lääkärin tytär ja äitinsä puolelta saksalais-ruotsalainen.

2. Josif Stalinin isä oli Besarion Dzhugasvili, ammatiltaan suutari. Alkoholisoitunut isä oli huonoissa välissä poikansa kanssa eikä tavannut tätä elämänsä kahdeksana viimeisenä elinvuotena. Stalinin äiti, palvelijana työskennellyt Ketevan Geladze kuoli 1937, 28 vuotta miehensä jälkeen. Stalin oli ainoa lapsi, kaksi vanhempaa veljeä oli kuollut alle vuoden ikäisinä.

3. Nikita Hrustsovin vanhemmat Sergei (k.1938) ja Ksenia (k.1945) olivat köyhiä maatyöläisiä. Perhe muutti Itä-Ukrainaan, missä Sergei työskenteli rautateillä, kaivoksissa ja tiilitehtaassa.

4. Leonid Brezhnevin isä Ilja Brezhnev (k.1930) oli metallityöläinen. Äiti oli Natalia Mazalova (k.1975). On epäselvää, missä määrin Brezhnev oli ukrainalainen. Hän vaihteli ilmoittamaansa kansallisuuttaan ukrainalaisen ja venäläisen välillä sen mukaan, kumman katsoi hyödyllisemmäksi, suosien kommunistipuolueessa korkeampiin asemiin noustessaan venäläisyyttä.

5. Juri Andropovin isä Vladimir Andropov oli rautatievirkailija, etniseltä taustaltaan Donin kasakoita. Äiti Jevgenia Fleckenstein oli musiikinopettaja, syntynyt Suomessa. Hänen isänsä oli varakas liikemies Karl Fleckenstein, Venäjän saksalaisia, Viipurista Moskovaan muuttanut. Vanhemmat erosivat pian Andropovin syntymän jälkeen. Isä kuoli lavantautiin Andropovin ollessa viisivuotias ja pian tämän jälkeen uusiin naimisiin mennyt äiti kahdeksan vuotta myöhemmin.

6. Konstantin Tsernenkon isä, kaivostyöläinen Ustin Tsernenko oli ukrainalainen, kuten sukunimestä voi arvella. Äiti hoiti kotia ja pientä maanviljelyspalstaa. Hän kuoli Tsernenkon ollessa kahdeksanvuotias.

7. Mihail Gorbatsovin isä Sergei Gorbatsov oli leikkuupuimurinkuljettaja ja äiti Maria Gopkalo kolhoosityöntekijä. Isä kuoli 1976 ja äiti 1993. Etniseltä taustaltaan Gorbatsov on venäläis-ukrainalainen. Stalinin vainojen aikana Gorbatsovin isoisä joutui vuoden ajaksi vankilaan trotskilaisuudesta syytettynä.


Yhdysvaltain presidentteinä on ollut 43 miestä ja heidän vanhemmistaan on olemassa Neuvostoliiton johtajia tarkemmat tiedot. Niinpä heistä onkin henkilöesittelyn yhteydessä lueteltu erilaisia ennätyksiä kursivoiduilla tiedoilla. Seuraavassa yksittäisiä tilastollisia havaintoja. On huomioitava että kaikissa tiedoissa on käytetty kokonaisia vuosia eikä tarkkoja päivämääriä. Esimerkiksi jos presidentti olisi syntynyt 1.1.2000 ja hänen äitinsä 2.2.1970, on hänen äitinsä laskettu synnytyksen aikaan 30-vuotiaaksi syntymävuosien erotuksen perusteella. Tämä helpotti huomattavasti tilastointityötä eikä aiheuta keskiarvoihin todennäköisesti minkäänlaisia poikkeuksia.

Tulevan presidentin syntyessä heidän isänsä ovat olleet keskimäärin 32,9-vuotiaita ja äidit 26,7-vuotiaita. Historiallisesti vanhemmat lienevät siis olleet normaalin ikäisiä. Poikkeuksellisen nuoret vanhemmat puuttuvat, ainoastaan yksi presidenttien äideistä on ollut syntymän aikaan alle 20-vuotias. Samaten iäkkäät äidit puuttuvat, vain yksi on ollut yli 40-vuotias. Isissä yli 40-vuotiaita on ollut yhdeksän, alle 20-vuotiaita ei yhtään.

Edellisestä voidaan helposti laskea, että presidenttien isät ovat olleet keskimäärin hieman yli kuusi vuotta äitejä vanhempia. Tämä lienee poikkeavan suuri lukema. Vähintään kymmenen vuoden ikäero löytyy kymmeneltä parilta. Kolmella presidentillä äiti on ollut isää vanhempi. Mikäli tarkastellaan pelkkää ikäeroa kiinnittämättä huomiota sen suuntaan, vanhempien keskimääräinen ikäero on ollut vajaa seitsemän vuotta.

Presidentit ovat menettäneet isänsä keskimäärin 32,8-vuotiaina ja äitinsä 43,5-vuotiaina. Peräti kolmen presidentin (Jackson, Hayes ja Clinton) isä on kuollut ennen poikansa syntymää. Heidän lisäkseen kymmenen tulevaa presidenttiä on menettänyt isänsä enintään 20-vuotiaana. Äitinsä alle 20-vuotiaana menettäneitä on kuusi. Molemmat vanhempansa on alle 20-vuotiaana menettänyt kaksi. Kahden presidentin isät ovat kuolleet vasta poikansa jälkeen, äideistä näin on käynyt kolmelle. Vain yhden presidentin (Kennedy) molemmat vanhemmat olivat yhä elossa poikansa kuollessa.

Vaikuttaa siltä, että presidenteistä poikkeuksellisen moni on menettänyt isänsä nuorena. Vertailudatan puuttuessa tätä ei voi kuitenkaan pitää varmana.

Isän ja presidentin kuolemalla (nyt jo kuolleista presidenteistä) on eroa keskimäärin 38,7 vuotta, äidin ja presidentin kuolemalla 28,9 vuotta.

Presidenteillä on ollut keskimäärin 5,3 sisarusta. Jos vain täyssisarukset lasketaan, luku on 4,6. On mahdollista, että joitakin pienenä kuolleita ei etenkään 1700- ja 1800-luvuilta ole laskuissa mukana.

Kaikilla presidenteillä on ollut sisaruksia. Yksikään ei ole ollut ainoa lapsi. Presidenteistä neljällä (F.D. Roosevelt, Ford, Clinton ja Obama) ei kuitenkaan ollut täyssisaruksia. Lisäksi Coolidge oli perheensä ainoa aikuiseksi elänyt lapsi.

Mielenkiintoinen tutkimuskohde on, onko asemalla sisarusparvessa merkitystä presidentiksi pääsemiseen. Koska presidentteinä on ollut vain miehiä, rajataan siskot pois samoin kuin alle 20-vuotiaina kuolleet veljet.

Rajataan aluksi pois myös velipuolet. Tällöin perheidensä ainoita poikia on ollut seitsemän, jäljelle jää siis 39 presidenttiä, joilla on ollut aikuisiksi eläneitä täysveljiä. Veljesten lukumäärä on ollut tällöin sellainen, että esikoisia pitäisi näistä 39:sta olla odotusarvon mukaan 12,5, kuten symmetrian vuoksi myös kuopuksia. Välissä olleille jää tällöin odotusarvoksi 14. Lopputulos: esikoispoikia on ollut presidenteistä 21, kuopuksia 6 ja välissä olleita 12.

Mikäli velipuolet lasketaan mukaan, perheidensä ainoita poikia on ollut kolme. Odotusarvon mukaan 43:stä jäljelle jäävästä esikoisia olisi pitänyt olla 13,3, kuten myös kuopuksia ja siihen väliin jääviä 15,4. Lopputulos: esikoispoikia on ollut presidenteistä 19, kuopuksia 6 ja välissä olleita 19. Tämä laskutoimitus ei kuitenkaan liene yhtä paljastava kuin edellinen, koska perhesuhteet ovat sekavammat ja genetiikka puoliksi erilainen.

On siis ilmeistä, että presidentiksi pääsee selvästi todennäköisemmin veljessarjan esikoinen kuin kuopus.

Yllättävän harva 46 presidentin isistä on ollut politiikassa mukana merkittävällä tasolla. Ainoastaan kymmenen on toiminut tärkeissä tehtävissä vähintään osavaltiotasolla. Kaksi on ollut itsekin presidenttejä, kolme osavaltion kuvernöörejä, kolme senaattoreja ja yksi edustajainhuoneen jäsen. Yksi on ollut ministerinä ja yksi kenraali. Suurin osa muistakin presidenteistä on lähtöisin vähintään ylemmästä keskiluokasta. Karkeasti laskien 33 presidentin isä on ollut yhteiskunnassa sellaisessa asemassa, että nykymaailmassa kyseessä olisi ns. rotariaines.

1. George Washingtonin isä Augustine oli virginialainen plantaasinomistaja, joka viljeli orjatyövoimalla tupakkaa, sivutoimena olivat kaivosteollisuus, rauhantuomarina ja piirikunnan sheriffinä toimiminen. Äiti Mary Ball kuoli pian poikansa tultua presidentiksi. Washingtonin suku oli varhaisia siirtolaisia, hänen isoisoisänsä John saapui Englannista Virginiaan 25-vuotiaana 1656.

2. John Adamsin isä oli John Sr., maanviljelijä-suutari. Suvun siirtolaisuus oli vielä Washingtonejakin aikaisempaa, esi-isä Henry Adams saapui Amerikkaan noin 1638.

3. Thomas Jeffersonin isä Peter oli plantaasinomistaja, joka sai mainetta Virginian alueen tutkimusmatkailijana ja kartoittajana.

4. James Madisonin isä James Sr. oli plantaasinomistaja ja Virginian militian eversti. Hänen äitinsä eli lähes satavuotiaaksi.
Ennätykset: Vanhimpana (78 vuotta) äitinsä menettänyt presidentti. Eniten täyssisaruksia (11).

5. James Monroen isä Spencer oli pienviljelijä ja puuseppä.

6. John Quincy Adamsin isä on listassa numerolla 2.

7. Andrew Jackson oli ensimmäinen presidentti, jonka isä ei ollut amerikkalaissyntyinen. Andrew Sr. ja Elizabeth Jackson muuttivat maahan Irlannista 1765 ja tuleva presidentti syntyi kaksi vuotta myöhemmin. Kaksi vanhempaa veljestä oli syntynyt Irlannissa, joten he eivät olisi lain mukaan presidentiksi kelvanneetkaan. Andrew Sr. kuoli tapaturmassa kolme viikkoa ennen poikansa syntymää.
Ennätykset: Äiti eniten isää vanhempi, 6 vuotta.

8. Martin Van Burenin isä Abraham oli maanviljelijä, muutaman orjan omistaja ja tavernanpitäjä. Vaikka Van Burenin isälinjan suku olikin tullut maahan jo 1631, mahdollisesti presidenttien ennätys, hollanti oli pysynyt perheen kielenä ja Van Buren onkin ainoa presidentti, joka on puhunut äidinkielenään jotain muuta kuin englantia.

9. William Henry Harrisonin isä Benjamin Harrison V oli plantaasinomistaja ja Amerikan vallankumouksen johtajia, yksi itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Hän toimi Virginian kuvernöörinä 1781-84. Äidinpuoleinen isoisä Robert Carter hoiteli vastaavaa tehtävää ennen itsenäistymistä.
Ennätykset: Vanhin äiti, 43 vuotta. Järjestysluvultaan sisarussarjan suurin, 7 (jaettu McKinleyn kanssa, lisäksi Pierce ja Taft olivat seitsemänsiä jos sisaruspuolet lasketaan).

10 John Tylerin isä John Sr. oli Virginian kuvernööri ja liittovaltion senaattori, ammatiltaan tuomari.
Ennätykset: Nuorimpana äitinsä menettänyt, 7 vuotta.

11. James K. Polkin isä Samuel oli maanviljelijä, orjanomistaja ja maanmittari. Hänen äitinsä Jane Knox oli ensimmäinen presidentin äiti, joka eli presidenttiä pidempään.
Ennätykset: Nuorin äiti, 19 vuotta. Eniten aikuisiksi eläineitä täyssisaruksia, 9.

12. Zachary Taylorin isä Richard oli plantaasinomistaja ja Yhdysvaltain vapaussodan everstiluutnantti. Ennen vapaussotaa hän teki veljensä kanssa tutkimusmatkan Ohio-joelta Missisippille.

13. Millard Fillmoren isä Nathaniel oli maanviljelijä.
Ennätykset: Vanhimpana (63 vuotta) isänsä menettänyt presidentti.

14. Franklin Piercen isä Benjamin oli vapaussodan veteraani ja sittemmin New Hampshiren militian komentava kenraali. Myöhemmin hänestä tuli osavaltion kuvernööri. Hän oli jäänyt orvoksi kuusivuotiaana ja työskennellyt setänsä maatilalla ennen sotaväkeen liittymistään. Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli synnytyksessä. Tuleva presidentti syntyi toisesta avioliitosta.

15. James Buchananin isä James Sr. oli Irlannista muuttanut siirtolainen ja menestyvä liikemies.

16. Abraham Lincolnin isä Thomas oli äkkiväärän baptistilahkon johtomiehiä, ammatiltaan maanviljelijä. Äiti Nancy kuoli Lincolnin ollessa alle kymmenvuotias. Seuraavana vuonna perheeseen ilmestyi äitipuoli Sarah, leskinainen ja kolmen lapsen äiti. Hän oli Lincolnille läheinen ja kasvatti aviomiehensä lapset kuin omansa. Yhteisiä lapsia pariskunnalle ei syntynyt. Hän kuoli muutama vuosi Lincolnin murhan jälkeen.

17. Andrew Johnsonin isä Jacob työskenteli sekalaisissa ammateissa: hevostenhoitaja, suntio ja kantaja. Hän kuitenkin toimi myös Pohjois-Carolinan militiassa kapteenina.

18. Ulysses S. Grantin isä Jesse oli ammatiltaan nahkuri ja liikemies.

19. Rutherford B. Hayesin isä Rutherford Sr. oli kauppias. Hän kuoli kymmenen viikkoa ennen poikansa syntymää.

20. James A. Garfieldin isä Abram kuoli poikansa ollessa vuoden ikäinen. Hänet tunnettiin paikkakunnalla hyvänä painijana.

21. Chester A. Arthurin isä William oli irlantilaissyntyinen. Hän oli ammatiltaan aluksi opettaja, sittemmin baptistipappi. Williamista tuli Yhdysvaltain kansalainen vasta tulevan presidentin syntymän jälkeen, joten Chester A. Arthurilla oli kaksoiskansalaisuus; brittiläinen isänsä perusteella ja yhdysvaltalainen synnyinpaikan perusteella. Äiti Malvina Stone oli syntyperäinen yhdysvaltalainen.

22. ja 24. Grover Clevelandin isä Richard oli presbyteeripappi.

23. Benjamin Harrisonin isä oli edustajainhuoneen jäsen John Scott Harrison, jonka isä puolestaan on tällä listalla numerolla 9. Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli nuorena ja Benjamin syntyi toisesta avioliitosta.
Ennätykset: Eniten sisaruksia (12), mutta osa oli sisarpuolia.

25. William McKinleyn isä William Sr. oli terästeollisuusmagnaatti.
Ennätykset: Järjestysluvultaan sisarussarjan suurin, 7 (jaettu W.H. Harrisonin kanssa, lisäksi Pierce ja Taft olivat seitsemänsiä jos sisaruspuolet lasketaan).

26. Theodore Rooseveltin isä Theodore Sr. oli varakas liikemies ja filantrooppi. Perhe oli varakasta, jo useiden sukupolvien ajan menestynyttä hollantilaistaustaista liikemiessukua.

27. William Howard Taftin isä Alphonso toimi Yhdysvaltojen sota- ja oikeusministerin tehtävissä. Koulutukseltaan hän oli lakimies. Jäätyään leskeksi ensimmäisestä avioliitostaan hän meni naimisiin Louise Torreyn kanssa, josta tuli presidentin äiti.

28. Woodrow Wilsonin isä Joseph oli teologi ja yliopiston lehtori.

29. Warren G. Hardingin isä George Tryon Harding oli lääkäri ja äiti Phoebe Dickerson kätilö.
Ennätykset: Nuorin isä, 21 vuotta.

30. Calvin Coolidgen isä John Calvin Sr. oli Vermontin osavaltion edustajainhuoneen ja senaatin jäsen. Ammatiltaan hän oli maanviljelijä, opettaja ja kauppias.

31. Herbert Hooverin isä Jessie oli seppä.
Ennätykset: Pisimpään vanhempiensa kuoleman jälkeen elänyt presidentti, isä 84 vuotta, äiti 80 vuotta. Nuorimpana molemmat vanhempansa menettänyt, 10 vuotta.

32. Franklin D. Rooseveltin isä James oli liikemies, rautatieyhtiöiden johtaja. Äiti Sara Delano oli 26 vuotta miestään nuorempi, tämän toinen vaimo miehen jäätyä leskeksi.
Ennätykset: Vanhin isä, 54 vuotta. Suurin vanhempien ikäero, 26 vuotta.

33. Harry S. Trumanin isä John oli maanviljelijä ja karjakauppias.

34. Dwight D. Eisenhowerin isä David oli insinööri. Hänen äitinsä Ida Elizabeth Stover oli pasifisti, joka pettyi poikansa valittua sotilasuran.

35. John F. Kennedyn isä Joseph P. oli liikemies ja toimi myös USA:n Ison-Britannian suurlähettiläänä. Suku oli Bostonin irlantilaisten vaikutusvaltaisimpia. Äiti Rose Fitzgerald eli yli satavuotiaaksi. Hänen isänsä John F. Fitzgerald oli edustajainhuoneen jäsen ja Bostonin pormestari.
Ennätykset: Pisimpään poikansa kuoleman jälkeen eläneet vanhemmat, isä 6 vuotta ja äiti 32 vuotta.

36. Lyndon B. Johnsonin isä Samuel Jr. oli maanviljelijä, joka meni mukaan politiikkaan edeten Teksasin edustajainhuoneen jäseneksi.

37. Richard M. Nixonin isä Francis oli sitruunanviljelijä, joka ryhtyi myöhemmin pientavarakauppiaaksi.

38. Gerald Ford tapasi biologisen isänsä Leslie Kingin mahdollisesti vain kerran, ollessaan vielä alle kahdenkymmenen. Fordin äiti oli jättänyt alkoholisoituneen ja väkivaltaisen miehensä pian pojan syntymän jälkeen. King meni uusiin naimisiin ja sai kolme lasta. Ei ole tiedossa, oliko Ford tekemisissä näiden sisarpuoltensa kanssa; sen sijaan hänen äitinsä Dorothy Gardner meni uusiin naimisiin Gerald Rudolff Fordin kanssa ja sai kolme lasta. Hän adoptoi vaimonsa lapsen, jonka nimi muutettiin Leslie King Jr:stä Gerald Ford Jr:ksi. Isäpuoli perusti maalausyrityksen ja oli mukana paikallispolitiikassa. Biologinen isoisä Charles Henry King oli pankkiiri ja omahalainen paikallisvaikuttaja, joka maksoi elatusapua pojanpojastaan isän kieltäydyttyä niin tekemästä.

39. Jimmy Carterin isä James Sr. oli maanviljelijä-liikemies, joka palveli luutnanttina ensimmäisessä maailmansodassa. Äiti Lillian Gordy meni 68-vuotiaana yli vuodeksi Intiaan vapaaehtoistyöhön spitaalisten pariin.

40. Ronald Reaganin isä Jack oli kenkäkauppias.
Ennätykset: Pienin vanhempien ikäero, isä 11 päivää äitiä vanhempi.

41. George H.W. Bushin isä Prescott oli senaattori. Ennen poliitikon uraansa hän taisteli kapteenina ensimmäisessä maailmansodassa.

42. Bill Clintonin isä William Jefferson Blythe Jr. oli kauppamatkustaja. Hän kuoli liikenneonnettomuudessa kolme kuukautta ennen tulevan presidentin syntymää. Äiti Virginia Cassidy oli anestesiahoitaja. Hän meni uusiin naimisiin autokauppias Roger Clintonin kanssa.
Ennätykset: Nuorimpana isänsä menettänyt, 3 kk ennen syntymää.

43. George W. Bushin isä on tällä listalla numerolla 41.

44. Barack Obaman isä Barack Sr. oli kenialainen ekonomi, joka työskenteli kotimaansa eri ministeriöissä. Moniavioisella miehellä oli tiettävästi yhdeksän lasta, tosin parin lapsen isyys on epävarmaa. Äiti Ann Dunham oli antropologi, joka teki ainakin kenttätutkimusta suurella innolla, koska ensimmäisen lapsen isä oli kenialainen ja toisen indonesialainen.

Lisäys 14.1.2017: 45. Donald Trumpin isä Fred oli menestyksekäs liikemies, jonka omaisuuden Donald-poika peri.

Lisäys 13.8.2022: 46. Joe Bidenin isä Joe Sr. oli menestyksekäs käytettyjen autojen kauppias.

tiistai 9. elokuuta 2022

Uutiskatsaus 32/2022


1. Rahalla saa ja sähköllä pääsee, mutta kuinka kauas?

Iltapäivälehden juttu pohtii, tuleeko parin tonnin käytetty bensapeli halvemmaksi kuin hinnaltaan yli nelinkertainen käytetty sähköauto. Vertailussa olivat vuoden 2014 mallin Nissan Leaf -töpselikone ja dinosaurusmehua hörppivä vuoden 2007 mallin Ford Mondeo. Autoista tietävät huomannevat heti lievän suuruusluokkaeron vertailukappaleiden välillä ja vuosiluvuista ymmärtävät myöskin käyttöiässä.
Fordin kerrotaan hyvin huollettunakin vieneen reilusti yli kahdeksan litraa satasella, jolloin testin aikaisiksi polttoainekustannuksiksi tuli 21,40 euroa satasella. Nissanin polttoainekulut olivat kuudesosa tästä.
Testi on tehty Moottori-lehden toimesta ja IS lainaa sitä: ”Esimerkiksi 15 000 vuodessa ajava säästää (Leafilla) käyttövoimakustannuksissa jo yhdessä vuodessa 2 655 euroa, eli jos sähköauton ostaisi osamaksulla, olisi autojen välinen hintaero kuitattu alle kolmessa vuodessa”. Tämä onkin ainoa lainaus, tosin IS huomauttaa Moottorin todenneen pitkän matkan talviajon olevan tuskallista.
Joka tapauksessa tästä jutusta välittyy vaikutelma, että kannattaa hankkia sähköauto, koska käyttökuluissa tulee kuitattua hintaero, kunhan tarpeeksi ajaa. Mutta otetaanpa lainaus Moottori-lehden alkuperäisestä jutusta: ”Tämä vertailu ei ole kuitenkaan aivan reilu, sillä Leaf ei ole autona millään osa-alueella Mondeon tasolla – varustelua lukuun ottamatta. Lisäksi kuten olemme kuluneen puolen vuoden aikana todenneet, Leaf soveltuu lähinnä paikallisajoihin.” Kuinkahan paljon paikallisajoa mahtaa yksityishenkilölle kertyä, jos sitä saa 15 000 vuoteen? 50 km päivässä, noin suunnilleen. Ja tällöin kuluu kolme vuotta, että kustannuksissa päästään plusmiinus nollaan. Mikä on todennäköisyys sille, että tänä aikana 15 vuotta vanha bensakone kosahtaa korjaamattomaan kuntoon? Veikkaan että paljon pienempi kuin 10 vuotta vanhalla sähköautolla.
Ja sitten vielä muutama lainaus siitä, millainen olikaan Leafin todellisuus, kun poistutaan sieltä paljon puhutulta mukavuusalueelta, mikä töpseliauton tapauksessa tarkoittaa kaupunkia. Moottori-lehti 6/2022, olkaa hyvä:
”Olemme lähdössä viemään autoa Pohjois-Savon perukoilta takaisin pääkaupunkiseudulle … Tällä kertaa emme todellakaan aio ajaa tuota väliä itse. Se, mitä tuosta seuraa, nähtiin ja koettiin Moottorin numerossa 4/2022 julkaistussa kärsimysnäytelmässä, missä noin 500 kilometrin matkaan kului lopulta noin 20 tuntia. Ehei – nyt suuntaamme keulan kohti Oulua, jonne on Kiuruvedeltä 180 kilometriä. Oulusta jatkamme Helsinkiin autojunalla, joka niin ikään kulkee sähkön voimin.
Reissu ei ala hyvin. … sulake on yön aikana palanut, ja Leafin akun varaustila on pysähtynyt 60 prosentin kohdalle. Junan lähtöön on kuitenkin vielä kahdeksan tuntia, joten kiirettä ei pitäisi tulla. Siis mitä helvettiä? 180 km matkaa ja siihen varataan varmuuden vuoksi kahdeksan tuntia. Kyllä minä olin usein kuullut sähköautoilun yhteydessä sanan ”varaaminen”, mutta luulin sen liittyvän sähköoppiin eikä aikaan.
Ensistoppi pidetään Pyhäjärven perinteisellä Vaskikellolla. Jostain syystä Leaf ottaa siellä energia vastaan vain noin 15 kilowatin teholla … Seuraava pysäkki on vain puolen tunnin ajomatkan päässä Kärsämäellä … Leaf ei ole nytkään ottanut virtaa vastaan yli 20 kW:n teholla … Mutta kun seuraavaksi köröttelemme Pulkkilaan, siellä lataus lähteekin toimimaan … tehokin on nyt yli 40 kW … tarkistan puhelinsovelluksesta latauksen tilanteen – ja eikös se olekin katkennut jo seitsemän minuutin jälkeen! … Pulkkilan Type 2 -tolppakin kieltäytyy yhteistyöstä.
Tässä vaiheessa alkoi jo olla selvää, että perille ei ehdi ajoissa, kun hinaustakaan ei saada ajoissa. Toimittaja peruu illan junamatkan, mutta autopaikasta ei saa enää rahoja takaisin. Lopulta hinausauto saadaan paikalle ja sen voimin päästään 20 km päähän Oulusta, jossa hypätään jälleen töpselileluun koska akun uskotaan riittävän perille asti. Näin käykin. Oulusta sitten varataan hotellihuone. Seuraavana päivänä ei ole kiireitä, koska ainoa autojuna lähtee illalla. Junaan lastaus sujuu ongelmitta, kuten myös yöjunalla ajelu, kunhan on ensin odoteltu tunti junan lähtöä.
Aamukuuden jälkeen juna pysähtyy Pasilan asemalle … Kuorman purkamisessa menee hetki ... Onneksi olemme liikenteessä sähköautolla; (tässä kohtaa sarkasmitutka hälytti) polttomoottoriautoa ei kehtaisi tiiviissä vaunussa pitää käynnissä pakokaasujen vuoksi, mutta Leafin lämmitysvastukset eivät häiritse muiden elämää … Silti tuntuu suorastaan ihanalta siirtyä toimituksen pihassa toisen käyttötesti-Nissanin (sen bensiinillä toimivan) rattiin, ja lähteä ajamaan kohti Savoa ilman pakollisia pysähdyksiä.
Sitten realiteettitarkistus Google Mapsista. Ajoaika Kiuruveden keskustasta Oulun rautatieasemalle 2 h 11 min, matka 181 km. Sähköautolla tähän varattiin siis kahdeksan tuntia, joka ei riittänyt. Ajoaika Helsingin rautatieasemalta Kiuruveden keskustaan 5 h 27 min, matka 483 km. Luultavasti paluumatka bensakoneella vei vähemmän aikaa kuin suunniteltu ajo töpselilelulla, vaikka matka olikin moninkertainen. Puhumattakaan todellisesta ajoajasta.
Vaatinee jo Tampereen toimittelijakoulun käymisen, jotta tästä odysseiasta kykenee kirjoittamaan sähköautoilun kannattavaksi saavan jutun.


2. Mut kun mä haluun!

Mies kävi sukupuolitautien poliklinikalla testissä ja kertoi olevansa lähdössä Berliiniin juhlimaan. Lääkäri huomautti, että homomiesten ei kannattaisi nyt matkustaa sinne, koska apinarokon tartuntavaara on olemassa.
Odotetusti tästä toteamuksesta seurasi närkästyminen.
Sitten mietitään järjellä. Apinarokko tarttuu tunnetusti moninkertaisella todennäköisyydellä homojen välisessä seksissä. Keskustelu käytiin sukupuolitautien poliklinikalla, jonne eivät yleensä tule vierailulle vakaassa parisuhteessa elävät. Tyyppi kertoi olevansa lähdössä nimenomaisesti juhlimaan. Jos lääkäri ei tässä tilanteessa tee varoitusta, hän ei toimi eettisten ohjeiden mukaisesti.
Odottelemme sitä hetkeä, kun seksuaalisen poikkeavuuden aiheuttamista riskeistä varoittaminen kriminalisoidaan.


3. Hyöty irti

Donald Trumpin ex-vaimo Ivana poistui autuaammille meikkimaille. Trump ei olisi Trump, jos ei saisi skandaalia aikaiseksi tästäkin. Hänen tultuaan valituksi presidentiksi Ivana oli ilmaissut halunsa lähteä Tsekkiin suurlähettilääksi. Trumpia ilmeisesti harmitti, kun ei älynnyt käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen eli lähettää ex-vaimonsa toiselle puolelle maapalloa. Nyt hän sitten päätti korjata virheensä ja tienata rahaa.
Hautapaikaksi valikoitui Trumpin omistama golfkenttä New Jerseyssä. Hmm. Äkkiseltään luulisi, ettei kukaan halua nähdä exänsä hautaa lähtiessään kierrokselle. Mutta ehkä Trump haluaa. Mutta jos haluaisi, niin miksi ei kuopata Ivanaa sitten Floridaan, jossa hän enimmäkseen pelaa? Syy löytyy New Jerseyn verolainsäädännöstä. Siellä hautausmaan kiinteistön ja tontin omistava saa vapautuksen sen kiinteistö-, tulo-, myynti- ja käyttöveroista. Laissa ei ole määritelty, kuinka suuren osan tontista tulee olla hautuumaakäytössä. Nyt lienee siten, että Trump hankki Ivanan haudalla melkoiset verovähennykset (jotka eivät kyllä Trumpin elinaikana tule taatusti korvaamaan avioerosta koituneita kustannuksia).
Tämä on kieltämättä veronkiertoa ja Trump saa aikamoista myllytystä, mutta käsi sydämelle: kukapa ei vastaavassa tilanteessa ottaisi hyötyä irti ex-vaimosta?


4. Ilmainen vinkki Venäjän propagandalle

Vladimir Putin juhlisti Venäjän hupenevan laivaston päivää vierailemalla erikoisoperaatioministeri Sergei Shoigun kanssa museossa. Molemmat tarvitsivat kaksi pääsylippua, toisen jolla pääsee sisään ja toisen jolla pääsee ulos. Ulkomaisen median huomio kiinnittyi Putinin selvästi toimintarajoitteiseen oikeaan käteen. Yleisin veikkaus oli jäätyneen olkapään syndrooma, joka esiintyy yleensä 50-55 -vuotiailla miehillä. Tässä vinkki propagandakoneistolle: Vladimir on niin nuorekas, että hänen sairautensakin ovat viisitoista vuotta nuorempien miesten sairauksia! Eikö kelpaa? No, pistetään paremmaksi. Ei Putinin olkapäätä vaivaa mikään keski-ikäisten miesten sairaus. Putinin olkapää on kipeytynyt luonnollisista syistä. Rakastajatar Kabajeva on jumissa Sveitsissä. Vladimir taas on jumissa Venäjällä, viriili mies jos kuka. Laskekaa itse yhteen kaksi plus kaksi ja päätelkää miksi Putinin oikea käsi on kipeä.


5. Naiiviuden riemuvoitto

Ruotsi päätti ajaa armeijansa alas Neuvostoliiton hajottua. Nyt on alkanut hieman kaduttaa. Toivotaan ettei lähiaikoina ala ihan oikeasti kaduttaa.
Tässä oli taas malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos toimii maailmassa sen mukaan millainen maailman pitäisi olla eikä sen mukaan millainen se oikeasti on. Ruotsin kohdalla on vielä todettava, että sen maan poliitikkojen naiiviudessaan tekemistä isoista linjavedoista tämä armeijan alasajo jää jopa hopealle voittaen niukasti pronssipallille jäävää päätöstä liittyä EU:hun. EU:sta sentään pääsee eroon tuskallisesti muutamassa vuodessa kohti kukoistusta, kuten briteistä näkyy, ja armeijan uudelleenrakentamiseenkaan tuskin reilua kymmentä vuotta enempää menee. Sen sijaan se korkeimmalla korokkeellä äläwäbäläänsä pitävä linjanveto oli semmoinen erhe, että siitä ei pääse eroon koskaan.


6. EU toimii kerrankin kuten pitää

Euroopan petostentorjuntaviraston selvityksessä kävi ilmi, että Euroopan raja- ja merivartiosto Frontex on toiminut säädösten vastaisesti karkottaessaan Kreikkaan kaarnaveneillä pyrkiviä. Raportin mukaan Frontexin johtaja valehteli esimiehilleen ja tuki kreikkalaisia karkotuksissa. Ilmeisesti toiminnalla oli hiljainen hyväksyntä, koska Frontexin toiminnan valvojien palkkaamista hidasteltiin ja työtä vaikeutettiin.
Eikö olekin ironista, että EU:n elimet saavat positiivisia tuloksia aikaan silloin, kun rikkovat EU:n asettamia sääntöjä?


7. EU:n ennätystulos

EU esitti Suomelle uuden vaatimuksen. Raideleveys 1524 mm pitäisi muuttaa yleiseurooppalaiseen leveyteen 1435 mm. Syynä on eurooppalaisen junaliikenteen sujuvuuden helpottaminen.
Vaatimus on niin älytön, että jopa sosiaalidemokraatit vastustavat sitä. Se on jo paljon se, sillä yleensä sosiaalidemokraatit kannattavat kaikkia mahdollisia EU:n ehdotuksia ja lisäävät vielä bonusta päälle.
Sen verran Brysselissä on karttaa vilkaistu, että Irlannille (raideleveys 1600 mm) myönnettiin poikkeuslupa. Valitettavasti tällä kertaa Brysselissä on ilmeisesti katsottu normaalista poikkeavaa Euroopan karttaa. Tavallisesti näet Manner-Euroopassa olevat kartat katkeavat Vaasan paikkeilla, jolloin Suomellekin olisi myönnetty poikkeuslupa. Nyt käytössä olevasta kartasta ilmeisesti huomattiin, että Suomen ja Ruotsin välillä on maayhteys. Hurjimmassa tapauksessa on saatettu jopa huomata, että Tornion ja Haaparannan välillä oikeasti on myös rautatieyhteys, jossa raideleveys muuttuu. Tämän huomattavan tärkeän kuljetusväylän (mahtaako kulkea edes yhden käden sormilla laskettavaa junamäärää vuorokaudessa) pitäisi sitten rakentaa koko Suomen lähes kymmenentuhannen kilometrin rataverkko uusiksi. Mitenhän EU mahtoi suunnitella mahdollisen Pietarin liikenteen toteutuvaksi?


8. Toistuva uutinen

Blaablaablaa … Petru-Manuel Butnaru ja Liviu-Andrei Ghervase … jäkjäkjäk …kahden vuoden ja yhden kuukauden sekä kahden vuoden ja kymmenen kuukauden vankeusrangaistukseen … käläkäläkälä … muun muassa törkeistä maksuvälinepetoksista ja törkeistä varkauksista … päläpäläpälä … Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi … jepjepjep.
(Huom. Koska tämä uutinen on joka uutiskatsauksessa, vain nimi (joka sattuneesta syystä pitää oikeinkirjoituksen varmistamiseksi aina copypasteta linkin jutusta), tuomion pituus, tekotapa ja tuomioistuimen sijainti vaihtelevat, katsoin parhaaksi jouduttaa lukemista jättämällä toistuvat osat pois. Tällä kertaa lisättäköön, että kyseiset Romanian lahjat Suomelle tekivät rötöksensä pääasiassa ryöstelemällä pankkiautomaatilla asioineita vanhuksia.)


9. Lapsista lisää

Annika Saarikko esitti, että joulukuussa maksettaisiin ylimääräinen lapsilisä, koska kulut ovat nousseet odotettua rajummin. Odotetusti tämä sai sekä kannatusta että vastustusta sekä tietysti sen klassisen siltä välitä olevan idiotismin, joka on sekä kannatusta että vastustusta typerämpi vaihtoehto.
Siltä väliltä oleva ehdotus oli, että ylimääräinen lapsilisä maksettaisiin vain pienituloisille lapsiperheille. Lyödäänpä taas märkää rättiä työssäkäyvien kasvoille. He maksavat veroina taatusti omat lapsilisänsä sekä muiden lapsilisät. Nyt tämä tulonsiirto on jälleen kerran köyhdyttämässä yhteiskunnan yritteliäämpää väkeä ja palkitsemassa niitä, jotka eivät tuo omaa korttaan kekoon.
Yhteiskunnan on pidettävä heikommistaan huolta. Mutta yhteiskunnan tehtävä ei ole kannustaa heikompia lisääntymään enemmän kuin tukipylväitään. Sillä tämän viestin lapsilisien kohdentaminen antaa: alemman sosiaaliluokan lapset ovat arvokkaampia.
Kansakunnan tehtävänä on ajatella sen tulevaisuutta. Kummassa yhteiskunnassa mahtaa olla parin sukupolven päässä parempi elellä, siinä missä ylempi sosiaaliluokka saa enemmän lapsia kuin alempi sosiaaliluokka vai päinvastoin?


10. Realismi on törkeyttä

Puolan mäkihyppyvalmennus sai lunta tupaan, kun ilmoitti asettaneensa naishyppääjille painoindeksirajan, jonka ylittäneillä ei ole asiaa maajoukkueeseen.
Kun luin uutisesta, arvelin että olisiko raja asetettu johonkin 18 tienoille. Eikö mitä, se oli 21. Indeksin normaali on välillä 20-25. Ja se on naisia suosiva. En valitettavasti löytänyt googlaamalla, mutta muistan nähneeni asiasta vertailevaa tutkimusta. Ja johan sen kertoo järkikin, että samanpituiset ja -painoiset mies ja nainen eivät ole vertailukelpoisia, koska lähes poikkeuksetta naisella on suurempi rasvaprosentti ja lihas on tiiviimpää, puhumattakaan siitä että miehen luuston rakenne tekee miehen yleensä rotevammaksi. 170-senttiselle normaalipainon yläraja on 72 kg. Sen kokoinen mies ei yleensä näytä ylipainoiselta, mutta nainen näyttää.
Ja nyt puhutaan mäkihypystä. Janne Ahosen painoindeksi oli 19,2 ja hän oli raskastekoisimmasta päästä. Sven Hannawaldilla lukema oli 17,7 – silloin kun hän oli syönyt kunnolla.
Erityistä paheksuntaa aiheutti se, että puolalaiset asettivat rajan vain naisille. Olisiko syynä se, että miehille ei tarvinnut, koska miesten puolella kilpailu on jo valmiiksi niin kovaa, että painoindeksin ollessa yli 21 ei ole mahdollista hypätä niin pitkälle että pääsisi maajoukkueeseen?


11. Haaste

Otsikossa linkki Kalevan kisojen keihäsfinaalista kertovaan juttuun. Itse juttu ei ole niin tärkeä, mutta kommentit ovat. Kirjoitin äskettäin parodian yleisurheilua käsitteleviin lehtijuttuihin tuleviin kommentteihin.
Totesin, että en kerta kaikkiaan pysty vetämään niin alta lipan etteikö todellisuus pistäisi paremmaksi. Niin nytkin. Heti ensimmäinen kommentti Kalevan kisojen keihäsfinaalin tasosta oli: 84m ja risat. Ihan kiva piirikisoihin. Turha lähteä yhtään kauemmas. Jäi ilmeisesti huomaamatta, että sama mies oli tätä huonommalla tuloksella juuri äskettäin MM-kisoissa kuudes. Seuraavat arvokisat ovat EM-kisat. Etelätalon kalevankisaheitolla olisi neljissä viimeisissä EM-kisoissa otettu yksi kulta, yksi hopea, yksi pronssi ja yksi neljäs sija. Tämä on noin Euroopan tasolla ihan kohtuullinen tulos, sanoisin.
Suomen keihästasoa pidetään kommenteissa muutenkin aivan umpisurkeana. Katsotaanpas Tilastopajaa. Suomessa on tänä vuonna: 0 kpl 90 metrin ylittäjiä, 1 kpl 85 metrin ylittäjä, 5 kpl 80 metrin ylittäjiä, 10 kpl 75 metrin ylittäjiä ja 19 kpl 70 metrin ylittäjiä. Maita, joissa kunkin rajan ylittäjiä on enemmän, löytyy:
- 90 m ylittäjiä: Grenada 1, Tsekki 1, Pakistan 1
- 85 m ylittäjiä: Saksa 3, Tsekki 2
- 80 m ylittäjiä: ei yhtään, Saksalla myös 5
- 75 m ylittäjiä: USA 14
- 70 m ylittäjiä: USA 39, Saksa 22
Näyttäkää joku toinen laji, jossa Suomi pärjää tasovertailussa yhtä hyvin. Muu kuin pesäpallo ja ehkä salibandy. Enkä oikein usko että yhdenkään maan mestaruuskilpailussa pronssia olisi otettu tänä vuonna paremmalla tuloksella kuin Toni Keräsen 82,52.
Yleinen itkuvirsi yltyi, kun uutisoitiin EM-kisoihin lähtevästä joukkueesta. ”Turha lähettää, eivät pärjää kumminkaan.” Kuulutan reiluutta. Miesten jalkapallomaajoukkue selvisi viime vuonna upeasti EM-kisoihin ensi kertaa historiassa. Eipä kuulunut valitusvirsiä siitä, että turha lähettää vaikka vaatimustason ylittivätkin, eivät ne kuitenkaan pärjää. Kuten eivät pärjänneetkään (saivat sentään yhdestä ottelusta onnekkaasti pisteitä vaikka vastustajan tähtipelaajan sydänkohtauksesta huolimatta olivat koko ajan alakynnessä), ja jalkapallo on sentään tuurilaji yleisurheiluun verrattuna. Puhumattakaan naisten tämänvuotisesta EM-lopputurnauksesta, jossa jännityksen aiheena oli se, kykeneekö Suomi vastoin odotuksia riistämään edes yhden pisteen alkulohkossa (ei kyennyt).
Nyt esitän haasteen. Suomi oli miesten jalkapallon EM-turnauksessa ensimmäinen pudotuspeleistä karsiutunut eli 17. Naisten turnauksessa Suomi oli alkulohkonsa viimeiseksi jääneistä toiseksi huonoin eli 15. Keskimäärin tämä oli 16. sija, mikä on selvästi parempi kuin sen pitäisi FIFA-rankingin mukaan (miehissä Suomi Euroopan 30, naisissa 19 eli keskimäärin 24,5) olla.
Aion tulevista EM-kisoista laskea kunkin maan 20 parhaan urheilijan keskimääräisen sijoituksen. Tämähän vastaan jalkapallojoukkueen keskimääräistä kokoa ja käytännössä kaikki vähänkin merkittävät maat ainakin tuonsuuruisen joukkueen paikalle lähettävät, joten tilastoaineisto riittää. Sovitaanko että jos se on Suomella parempi kuin tuo jalkapallon tuurilla saatu 16. sija, niin lopetetaan se yleisurheilun tason haukkuminen ainakin siihen asti, kunnes se putoaa samalle tasolle kuin jalkapallo, jooko?
Palataan asiaan parin viikon kuluttua.


Loppukevennys: Kylmä suihku

Tulevan talven energiapulan varalle neuvotaan erilaisia sähkönsäästötapoja. Yksi vahva suositus on se, että suihkussaoloajaksi suositellaan päivittäin viittä minuuttia. En perkele suostu. Siihen saatan venyä että rupean käymään joka päivä suihkussa mutta en kyllä takuulla yli kaksinkertaista siihen kuluvaa aikaa.

lauantai 6. elokuuta 2022

Uusinta: Vitaalit statistiikat, osa III


Lukijalle: Tärkeän juttusarjan kolmas osa:

Tämä on kolmas osa kirjoitussarjassa, jossa käsitellään väestönkasvua.
Ensimmäisessä osassa esiteltiin tilastoaineisto, jonka lähtökohtana olivat maailman 160 väkiluvultaan suurimman maan väkiluvut vuosina 1957, 2010 ja 2017. Niistä oli laskettu keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti vuosille 1957-2017 ja tutkittu, kuinka maiden väkiluvut olivat tuona aikana muuttuneet. Vuosien 2010-2017 keskimääräisen vuotuisen kasvuprosentin perusteella oli sitten laadittu ennuste vuoden 2047 väkiluvulle. Malli on karkea eikä huomioi esim. maiden väestön ikärakenteita, mutta antaa silti keskimäärin luotettavan arvion kehitykselle globaalissa mittakaavassa. Yksittäisen maan ennuste saattaa heittää 10-20 %, mutta nämä ovat poikkeustapauksia ja koska virheitä tapahtuu molempiin suuntiin, ne tasoittavat toisiaan.
Toisessa osassa maat jaoteltiin kolmeentoista suuralueeseen ja tarkasteltiin vastaavia tilastotietoja alueittain. Tämä oli se tilastollisesti tärkeämpi kirjoitus. Mikäli lukija ei ole kumpaakaan aiemmista osista lukenut, suosittelen lukemaan ainakin kakkososan ennen kuin jatkaa eteenpäin. Kiitos.


Lyhyenä kertauksena oleelliset kohdat, jotka kakkososan laskelmista käyvät ilmi:

1) Meille on valehdeltu suut silmät täyteen, mitä väestönkasvuun ja sen seurauksiin eli ympäristöongelmiin tulee. Vastoin väitteitä väestönkasvu ei ole hidastumassa elintason nousun myötä, vaan ehkä jopa päinvastoin, mikäli kyseisen väestön kulttuuri sitä suosii. Vastoin väitteitä Eurooppa ei ole millään tavoin syyllinen ympäristöongelmiin, sillä Euroopan väestöpolitiikka on ollut koko ajan kestävällä kannalla - paitsi maahanmuuton osalta.

2) Vuosien 1957-2017 välillä ainoat alueet, joilla väestö ei ole vähintään puolitoistakertaistunut, ovat kaikki Euroopan alueet. Näiden lisäksi Pohjois-Amerikka on ainoa alue, jonka väestö ei ole vähintään kaksinkertaistunut. Afrikan väkiluku on lähes viisinkertaistunut 60 vuodessa eikä Lähi-itäkään paljon jälkeen jää. Vuonna 1957 Länsi-Euroopassa oli noin 1,5-kertainen määrä asukkaita Afrikkaan verrattuna. Nyt Afrikan asukasluku on noin 2,5-kertainen Länsi-Eurooppaan nähden!

3) Etelä-Aasia, Kaukoitä ja Afrikka yhteenlaskettuna ovat tuottaneet 71,6 % koko maailman väestönkasvusta vuosien 1957-2017 välillä! Voi vain kuvitella, kuinka hurja osuus olisi, mikäli Kiina ei olisi tehnyt radikaaleja toimenpiteitä. Vastaavasti koko Euroopan osuus on 3,4 %. Jos tästä lasketaan pois Eurooppaan suuntautuneen maahanmuuton vaikutus, on osuus vielä pienempi.

4) Afrikan väestönkasvu ei ole hidastunut edes prosentuaalisesti, absoluuttisesta nyt puhumattakaan! Afrikan keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu vuosina 1957-2010 oli 2,63 %. Vuosina 2010-2017 se oli 2,84 %. Mikäli kasvu kiihtyy, jopa tämä vuosien 2010-2017 kasvuprosenttiin perustuva ennuste saattaa olla liian optimistinen. Ja tämänkin mukaan Afrikan väkiluku 11-kertaistuu välillä 1957-2047.

5) Vuosina 1957-2017 Etelä-Aasian, Afrikan ja Kaukoidän yhteenlaskettu osuus väestönkasvusta oli 71,6 %, Vuosien 2017-2047 ennusteessa se on 74,0 %. Tämä siitä huolimatta, että Kaukoidän väestönkasvu on pudonnut voimakkaasti (Kiinan väestön ikärakenteen takia se on luultavasti vielä tätä ennustetta pienempi, luultavasti lähes olematon) ja Etelä-Aasiankin hidastunut selvästi. Afrikan väestöräjähdys on vasta päässyt vauhtiin.
Ongelma-alueiden (väestönkasvu/v 1957-2017 yli 2 % eli Etelä-Aasia, Afrikka, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka) yhteenlaskettu osuus kasvusta 1957-2017 oli 62,7 %, nyt (2017-2047) se on 81,1 %. Tämä osuus on vielä suurempi, mikäli huomioidaan näiltä alueilta pois muuttavat ja muualla lisääntyvät.
Euroopan osuus oli 3,4 %, nyt se on 1,6 %. Mikäli haittamaahanmuutto eliminoidaan laskelmasta, Euroopan väkiluku on mitä ilmeisimmin jopa laskussa.



Haittamaahanmuutosta keskustelu on tunnetusti tabu. Tabu, joka on murtumassa. Tässä äskettäin eräs henkilö totesi puheessaan"ehkä järjestömme ohjelmassa seuraavaksi on maahanmuuttajaprojekti". Katsoin samaan malliin kuin olisin katsonut henkilöä, joka vuonna 2000 olisi ehdottanut puhelinautomaattikorttibisnekseen sijoittamista. Okei, se on juuri nyt iso juttu mutta markkinat ovat jo ylibuukatut ja kymmenen vuoden kuluttua mennyttä. Harva asia on säälittävämpi kuin myöhässä oleva tuulenhaistelija.
Haittamaahanmuuttoa vielä suurempi tabu on väestönkasvu. Haittamaahanmuutosta pystyy puhumaan jo asemaansa menettämättä, kunhan sen tekee varovasti eikä sano tosiasioita muuten kuin pumpuliin käärittynä. Mutta väestönkasvu on vaiettu totaalisesti kuoliaaksi. Tämä on täysin käsittämätöntä, koska - toisin kuin haittamaahanmuutossa - faktoja ei edes yritetä peitellä. Kuka tahansa voi mennä ja todeta vaikka Wikipediasta, että maailman väkiluku oli sata vuotta sitten noin 1,7 miljardia ja 2017 se oli 7,6 miljardia. Noin 4,5-kertaistuminen sadassa vuodessa. Jos kasvu jatkuisi samanlaisena, sadan vuoden kuluttua se olisi 34 miljardia.
Se, mitä kyllä peitellään on tulevaisuusennuste. Virallinen totuus on väestönkasvun hidastuminen. Ei pidä paikkaansa, kiitos enimmäkseen sen että Afrikan väkiluku kasvaa kaikkein voimakkaimmin eikä osoita mitään hidastumisen merkkejä - päinvastoin, jopa prosentuaalinen kasvu on nousussa vaikka siinä ei edes huomoida Afrikasta pois tapahtuvaa muuttoa. Kun afrikkalaisten osuus maailman väkiluvusta kasvaa, kasvaa heidän painoarvonsa myös kasvuprosentissa. YK:n viralliset ennusteet ovat säälittävää propagandaa. Maailman väkiluku on kasvanut miljardilla ihmisellä neljän ja seitsemän miljardin välisenä aikana 12-14 vuoden välein. YK:n ennusteen mukaan kahdeksan miljardin ylittymiseen kuluukin yhtäkkiä jo 15 vuotta. Seitsemän miljardia tuli täyteen 2012, siitä viisi vuotta aikaa ja hupsista, väkiluku onkin jo 7,6 miljardia eli viidessä vuodessa on tullut jo reilusti yli puolet siitä kasvusta, minkä piti kestää viisitoista vuotta. Loppuihin 0,4 miljardiin pitäisi sitten kestää kymmenen vuotta. Jepjep. Täysin hulvattomaksi propagandaksi YK:n ennusteet menevät 8-9 miljardin välille (pitäisi kestää 26 vuotta eli aika tuplaantuu vaikka prosentuaalinen kasvuvaatimus pienenee) ja 9-10 miljardin välille (tähän sitten meneekin 129 vuotta!!!).


Väestönkasvu on maailman ainoa todellinen ongelma. Kaikki muut ongelmat ovat suurimmaksi osaksi sen seurausta. Ilmaston lämpeneminen? Saastuminen? Otsonikato? Happosateet? Tuon kaiken aiheuttavat ihmiset. Jos ihmisiä olisi yhtä paljon kuin kuusikymmentä vuotta sitten ja ympäristötietoisuus samalla tasolla kuin nyt, ongelmia ei olisi. Ja tuon väestönkasvun ovat tuottaneet nimenomaan kehitysmaat, eivät länsimaat. Syyriassa ei olisi sisällissotaa, jos siellä olisi neljä miljoonaa asukasta kuten 60 vuotta sitten, ei kahtakymmentä miljoonaa. Ihmisen psyyke ei ole kehittynyt liian ahtaaseen asumiseen. Miljoonien vuosien sopeutumista tietynlaiseen sosiaaliseen rakenteeseen ei muutamassa sukupolvessa biologia pysty muuttamaan. Seuraukset näkyvät jo.
Unohtakaa kaiken maailman "Earth Dayt", jotka sanovat että länsimaat kuluttavat liikaa ja milloin olikaan se päivä jolloin luonnonvarojen käyttö ylitti niiden tuotannon. Oikeasti, jos väkiluku olisi siedettävällä tasolla, luonnonvarat riittäisivät oikein hyvin. Mikäli väkiluku olisi sama kuin 60 vuotta sitten, luonnonvarojen käyttö olisi kestävällä tasolla. Tuon 60 vuoden aikana kehitysmaiden väkiluku on noin nelinkertaistunut Euroopan väkiluvun pysyessä samana. Tai tarkemmin sanoen EUROOPAN väkiluku on kasvanut, mutta jos lasketaan EUROOPPALAISTEN luku, se on pysynyt samana. Miksi muuten monikulttuuri on vain sitä, että sivistymättömistä maista tullaan sivistysmaihin eikä päinvastoin. Loogisesti ajatellen ihminen tuo kulttuuriaan tullessaan, joten kehitysmaalaisten maahanmuutto tekee sivistysmaasta enemmän kehitysmaan, kun taas sivistysmaalaisten maahanmuutto tekee kehitysmaasta sivistysmaan. Menkää mihin tahansa länsieurooppalaiseen pikkukaupunkiin ja katsokaa vastaantulijoita, niin kyllä siellä on muitakin kuin eurooppalaisia. Tehkää sama koe Afrikassa tai Aasiassa ja näette vain alkuperäisasukkaita. Tähän voi tietysti todeta että mennäänpä vaikka Australiaan tai Pohjois-Amerikkaan, niin eipä siellä paljon aboriginaaleja tai intiaaneja näy, kyllä ne eurooppalaiset ovat enimmäkseen maat vallanneet. Ai niin, mitäpä tulikaan pari lausetta sitten todettua siitä millaisen maan sivistysmaalaisten maahanmuutto kehitysmaasta tekeekään? Afrikka oli myös siirtomaavallan alla siinä missä Pohjois-Amerikka ja Australia. Mikähän mahtaa olla syy nykyiseen elintasokuiluun? Millainen mahtaa olla Euroopan elintaso sadan vuoden kuluttua, jos väestönvaihto toteutuu?


Perinteisesti väestönkasvua ovat rajoittaneet sodat, kulkutaudit ja nälänhätiä aiheuttaneet luonnonkatastrofit. Nykyään nämä eivät enää toimi.
Ruandan kansanmurhassa surmattiin lähes miljoona ihmistä. Maan väkiluku oli 1990 7,11 miljoonaa. Miljoonan asukkaan osuus tästä on noin 14 %. Lisäksi melkoinen osa populaatiota lähti pakolaisiksi. Vuonna 1995 väkiluku kävi pohjalukemissaan, 5,57 miljoonaa. Sitten osa pakolaisista palasi ja lisääntyminen lähti taas vauhtiin. Vuonna 2000 väkiluku oli 8,09 miljoonaa. Siis otetaanpa uudelleen. Väestöstä tapetaan noin seitsemäsosa. Vain kymmenen vuotta myöhemmin väestömäärä on silti kasvanut seitsemäsosalla.
Edes totaalisempi tuho ei tehoa. Kun hererot ryhtyivät kapinoimaan Saksan siirtomaavaltaa vastaan 1904, saksalaiset ryhtyivät toimenpiteisiin joiden rinnalla jopa juutalaisvainot kalpenivat. Kolmessa vuodessa 80-tuhantisesta hereropopulaatiosta oli jäljellä enää 15 tuhatta (nämä luvut ovat ymmärrettävistä syistä epävarmoja, mutta suuntaa-antavia). Populaatio oli siis pienentynyt alle 20 %:iin alkuperäisestä. Vuonna 2013 hereroja oli 250 000. Kolminkertainen määrä siihen nähden kuin hieman yli sata vuotta sitten ennen kansanmurhaa.
Toisaalta väestöilläkin on eroja. Kun Irlantiin iski suuri nälänhätä 1840-luvulla, saaren väkiluku oli noin kahdeksan miljoonaa. Seitsemässä vuodessa miljoona kuoli nälkään ja kaksi miljoonaa muutti siirtolaisiksi - palaamatta. Kuolleiden suhteen tilanne oli siis samankaltainen kuin Ruandassa 150 vuotta myöhemmin, suhde alkuperäiseen väkilukuun ja lukumäärä olivat suunnilleen samat. Irlannin väkiluku palasi kuolleet korvaavalle tasolle vasta noin sata vuotta myöhemmin. Ei kymmenessä vuodessa kuten Ruandassa.
Toki Irlannin tilanteeseen vaikutti myös runsas siirtolaisuus. Mutta sama tilanne ei ollut Suomessa suuren suurten nälkävuosien aikana 1866-68. Väkiluku 1865 oli 1,843 miljoonaa. 1868 se oli 1,727 miljoonaa. 6,3 % pudotus. Lähtötasolle palattiin vuonna 1873, kahdeksassa vuodessa. Ruanda menetti väestöstään seitsemäsosan ja kasvatti silti väkilukuaan seitsemäsosalla vain kymmenessä vuodessa. Suomi menetti kuudestoistaosan ja Ruandan kasvua vastaavalle tasolle (seitsemäsosa) pääseminen vaati silti seitsemäntoista vuotta. Tämä siitä ilmeisestä seikasta huolimatta, että Suomessa nälänhätä vei ennen muuta vanhuksia ja lapsia, kun taas Ruandan sisällissodassa kuoli varmasti suhteellisesti enemmän lisääntymisikäistä väkeä.
Nälänhätiä taas on nykyään olematon väkiluvun rajoitin.. Vanhemmat lukijat muistanevat 1980-luvun Etiopian nälänhädät ja avustuskonsertit (We Are the World). Todellisuudessa Etiopian väkiluku kasvoi 1980-1990 35,4 miljoonasta 48,3 miljoonaan - huikeaa 3,2 % vuosivauhtia! Nykyään Etiopian väkiluku ylitti juuri sata miljoonaa.

Tästä nähdään että mikään "luonnollinen menetelmä" kuten sota, kulkutauti tai nälänhätä ei tehoa. Kuten edellisessä kirjoituksessa maiden välillä tehty vertailu ja maiden sisällä eri väestöryhmien välillä tehty vertailu osoittaa, jotkin väestönosat lisääntyvät voimakkaammin kuin toiset eivätkä sopeuta kasvuaan elintasoon millään tavoin. Toistaiseksi ainoa rajoittava tekijä niille on ollut katastrofi - sota, kulkutauti tai nälänhätä. Globaalissa maailmassa sota ei enää rajoita väestönkasvua, koska pakoon on helpompi lähteä. Kuten Etiopian esimerkistä nähdään, väestöä rajoittavia nälänhätiä ei enää ole, koska apua tuodaan paikalle siten, että väestö oikeasti kasvaa. Ainoa luonnollinen tapa on kulkutaudit. On hyvin ilmeistä, että väestöntiheyden kasvaessa riittävän suureksi tulee globaali epidemia - ja se on liikkuvuuden takia todellakin globaali - , joka saa espanjantaudin vaikuttamaan pieneltä syysnuhalta.

Toimivassa maailmassa suurvallat ottaisivat lusikan kauniisti käteen ja pakottaisivat kaikki muut hyväksymään jonkinlaisen Kiinan mallia soveltavan menetelmän väestönkasvun pysäyttämiseksi.


Vanha totuus sanoo, että on turhaa etsiä toiminnan takaa suunnitelmaa, jos tapahtuneet asiat ovat selitettävissä typeryydellä. Nyt aletaan kuitenkin olla niillä ja rajoilla, onko typeryys sentään niin suurta että väestönkasvun aiheuttamaa tulevaa tuhoa ei poliittisella johtotasolla tajuttaisi. Mikäli oletamme että kuitenkin tajutaan, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa:
1) Älä anna sen tapahtua minun vartiovuorollani
Tiedetään että hommat kusevat mutta toivotaan - luultavasti oikein laskien - että ne eivät kuse vielä seuraavaan kahteenkymmeneen vuoteen, jolloin vastuussa ovatkin toiset miehet. Jotka tulevat kiroamaan edeltäjänsä alimpaan helvettiin, mutta ainakin nämä edeltäjät ovat saaneet nauttia hyvistä oloista tekemättä rajuja mutta oikeita ratkaisuja. Tätä selitystä puoltaa esimerkiksi se, että öljyn korvaamista ei todellisuudessa edes yritetä. Mikäli korvaava energialähde löydettäisiin, seuraisi Lähi-idän romahdus ja valtaisa siirtolaiskriisi, mikä nopeuttaisi prosessia. Ainoat vauraat muslimimaat kun ovat vauraita siksi, että niissä sattuu olemaan valtava määrä öljyä, jota tarvitaan länsimaisen kulttuurin kehittämään teknologiaan ja joka sieltä toimitetaan länsimaisella teknologialla aasialaisella työvoimalla.
2) Tiedetään mitä oikeasti on tapahtumassa ja koetetaan pahentaa asioita, jotta romahdus tapahtuisi mahdollisimman pian
Tähän viittaa ainakin se, että matuvyöryä Eurooppaan ei yritetä tosissaan edes pysäyttää. Jos yritettäisiin, jouduttaisiin turvautumaan konsteihin jotka herättäisivät sympatiaa matuja kohtaan. Nykyinen toimintamalli puolestaan saa ihmiset entistä enemmän nuivemmiksi. Tämä on aivan kuin ikuinen virheväittämä siitä, että Hitler olisi pitänyt pysäyttää Münchenissä 1938. Ei olisi. Jos Hitler olisi pysäytetty tuolloin, natsismi olisi noussut uudelleen. Hulluuden pitää päästä riittävän pitkälle, jotta riittävän monet uskovat sen olevan hulluutta. Onhan mahdollista, että tämän kaiken takana on jokin suunnitelma, mutta luultavasti ei.

Näitä kahta "tiedetään mitä on tapahtumassa mutta ei tehdä sille mitään" -selitystä todennäköisempi vaihtoehto on toki yksinkertaisesti typeryys. Ja vaikka johtoportaassa asiat tiedettäisiinkin, suurin osa mokutuksesta toki selittyy typeryydellä. Sitä nyt vain pidetään trendikkäänä, että mainoksissa on sekä musta että valkoinen, vaikka se ei väestöosuutta vastaakaan.
Kerrankin kuva oikeassa paikassa.


Kirjoituksen mahdollisessa neljännessä osassa muutaman viikon kuluttua toimitaan päinvastoin kuin maailmassa on viime aikoina ollut tapana. Eli lokalisoidaan globaali ongelma. Nythän on toimittu juuri toisinpäin. Väestönkasvu (ja sen seuraukset eli ylikulutus, sodat, terrorismi jne) on ollut paikallinen ongelma, joka on globalisoitu sallimalla haittamaahanmuutto länsimaihin. Jos kirjoitan neljännen osan, se on fiktiivinen tarina Suomesta vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

tiistai 2. elokuuta 2022

Kaikkien salaliittoteorioiden äiti


Luin äskettäin tuoreen kirjan salaliittoteorioista: Pasi Kivioja : Salaliittoteorioiden ihmemaassa.
Tai tarkemmin sanoen luin sen vain osittain. Se ei ollut kirjan syy; hyvin kirjoitettu ja asiallinen. Vika oli minussa. En kestänyt lukea sitä täysin käsittämätöntä soopaa, jolla salaliittoteoreetikot perustelevat uskoaan mitä ihmeellisimpiin kuvitelmiin.

Kirjassa oli 12 lukua. Ennen jokaista lukua oli pieni faktaosio yleensä kyseisessä luvussa käsiteltävästä salaliittoteoriasta. Ne luin ja ehkä noin puolet jokaisesta luvusta. Aina siinä vaiheessa kun alkoi mennä ufoiluksi, pläräsin eteenpäin.

Luku 1: QAnon-teoria. Hurjimmat näkyvät uskovan että todellisuudessa maapallolla pitävät valtaa liskoihmiset. Se siitä.
Luku 2: JFK-teoria. Puhkijauhettua mietintää hallituksen salaliitosta murhan takana. Luettu moneen kertaan sitten Jim Garrisonin tutkimusten.
Luku 3: UFO-kontaktit. Pienillä vihreillä miehillä on mahtava huumorintaju: he näyttäytyvät vain kajahtaneille joita ei kukaan usko muutenkaan.
Luku 4: Pizzagate. Murhaava pedofiilirinki? Todellisuudessa hurjinta on se että prinssi Andrew on sutinut jotakuta joka halusi julkisuutta.
Luku 5: Adrenokromiteoria. Tämä olikin minulle uutta. Eliitin superhuume lasten verestä? No hitto, kokaiiniakin on saatavilla.
Luku 6: New World Order. Niin että maailman johtajat kykenisivät järjestämään ja salaamaan liittouman hallitsemaan maailmaa, kun eivät kykene edes liittämään Suomea ja Ruotsia NATOoon?
Luku 7: Bilderberg-teoria. Katso edellinen.
Luku 8: Big pharma -teoriat. Että keskenään kilpailevat lääkeyritykset olisivat sopineet pitävänsä ihmiset sairaana tienatakseen lisää? Luuletteko oikeasti ettei joku lääkefirma murtaisi kartellia ja tienaisi miljardeja?
Luku 9: Koronan alkuperä. Sen verran monta koronan sairastanutta tunnen, että hyvin ovat kuvitelleet olemattoman taudin.
Luku 10: 9/11 -teoriat. Kirjoitin kymmenkunta vuotta sitten parodian salaliittoteorioista, jossa totesin että kukaan ei ole vielä älynnyt ilmeisintä heikkoutta virallisessa selityksessä: ”Oikeasti, uskooko joku että arabirättipää kykenisi muka osumaan lentokoneella torniin?”
Luku 11: Estonia-teoriat: Ikinähän eivät laivat uppoa myrskyssä ilman salaliittoa.
Luku 12: USA:n vaalivilppiteoria: Tästä tein oman analyysini enkä havainnut jälkeäkään vilpistä.

Suurin osa näistä jutuista on jo ilman kajahtaneita salaliittoteoreetikoitakin totaalisen epäuskottavia. Niin että liskoihmisetkö hallitsisivat maailmaa? Evoluutioteoriakin alkaa vaikuttaa salaliittoteorialta tämän rinnalla.
Muutamat olisivat sinänsä mahdollisia, mutta epätodennäköisiä. Kyllähän Estonia uppoaisi, jos sopivaan paikkaan asettaisi räjähteitä. Mitään järjellistä motivaatiota tälle ei kuitenkaan löydä sen paremmin kuin todisteitakaan.
Jotkut perustuvat epätodennäköiseen sattumaan, mutta kellepä ei sellaisia olisi käynyt? Lee Harvey Oswald muka ampui alaviistoon etääntyvään maaliin 5,6 sekunnissa kolme tähdättyä laukausta?Muutamaa vuotta myöhemmin TV-kanavan järjestämässä testissä vain yksi ampuja yhdestätoista onnistui tempussa.
Jotkut salaliittoteoriat ovat sinänsä järkeviä ajatuksena eli motivaatio löytyy. Lääkefirmat kieltämättä tienaisivat enemmän, jos ihmiset söisivät enemmän pillereitä. Riskit olisivat kuitenkin suuret.

Näiden karsimisen jälkeen jäävät jäljelle Bilderberg ja New World Order. Näissä salaliittoteorioissa kyse on lähinnä siitä, että järjetöntä toimintaa yritetään selittää järjellä. Silloin jäljelle jäävät lähinnä salaliitot. Tosin on muistettava, että ilkeydellä on turha selittää sellaista mikä on selitettävissä typeryydellä. Tässä kyse onkin siitä, että on vaikeaa uskoa päättäjien olevan sentään NOIN typeriä.

Kuvitellaanpa ilman mitään sen kummempaa salaliittoteoriaa, että jokin maapallon ulkopuolinen sivilisaatio olisi vaikka kymmenkunta vuotta sitten havainnut maapallolla etäisesti älyllistä elämää muistuttavaa toimeliaisuutta. Niinpä he luonnollisesti lähettäisivät droonit tarkkailemaan mitä täällä oikein tapahtuu. Tämä teknologia olisi niin edistynyttä, että ihmisillä ei olisi mitään mahdollisuutta havaita sitä. Niinpä voidaan unohtaa ainakin näiden alienien osalta ufosalaliitot. Pohditaan vain mitä he tuumailisivat maailman menosta.
Ulkopuolinen tarkkailija on usein erinomainen havaitsemaan, mitä kummallista ja järjenvastaista systeemissä tapahtuu. Todennäköisesti kolme kummastuksen aihetta nousisi ylitse muiden: kansat, uskonto ja sosialismi.
Pienet vihreät avaruushenkilöt mitä ilmeisimmin kummastelisivat ihmisten kaksinaismoraalia eri kansallisuuksien suhteen. Virallinen totuus on se, että kaikki kansat ovat samanlaisia ja samanarvoisia. Samalla rasismi rehottaa pinnan alla eli yleinen ja yksityinen ovat ristiriidassa. Ufoilijat raapisivat samalla päänsä puhki, kun olisivat biologiasta oppineet miten herkästi ihmiset luokittelevat eläimet eri alalajeihin ulkonäön, asuinpaikan ja käyttäytymisen perusteella samalla kieltäen jyrkästi sen, että Homo sapiens voitaisiin paljon löyhemmilläkin perusteilla luokitella eri alalajeihin. Ufoburanan kulutus nousisi entisestään, kun havaittaisiin että virallisesti keskimääräisillä kognitiivisilla kyvyillä kiellettäisiin olevan mitään eroa kansojen välillä vastoin kaikkia tutkimustuloksia. Puhumattakaan havainnoista, jotka osoittavat kiistatta tiettyjen ihmisryhmien olevan aina elintasoltaan ja yhteiskunnalliselta järjestäytyneisyydeltään toisia korkeammalla.
Toiseksi ufoissa ihmeteltäisiin uskontojen samanarvoisuutta, sillä tässäkin voi havaita lopputuloksissa olevan tiettyjä eroja. Toisaalta jos alieneilla on huumorintajua, he varmasti nauraisivat itsensä tärviölle islamia tarkastellessaan. Tai tarkemmin sanottuna tarkastellessaan niitä länsimaalaisia hyödyllisiä idiootteja, jotka jaksavat hokea ettei Lähi-idän takapajuisuus aiheudu islamista. Tämä näet jättää loogisesti vain toisen mahdollisen selityksen takapajuisuudelle ja se on sellainen että hyödylliset idiootit valitsisivat milloin tahansa mieluummin islamin selitykseksi.
Kolmanneksi pienet vihreät päät paisuisivat räjähdyspisteeseen hämmästellessään, miksi niin monet kannattavat sosialismia, vaikka se on kaikkialla jättänyt jälkeensä vain savuavia raunioita. Toisaalta tämä on helpoin selittää ihmisen psykologialla (mikä voi kieltämättä olla alieneille paha rasti), sillä sosialismi lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, kun taas realismi ei.

Joka tapauksessa kaikilla tavoin päädytään kummastelemaan nykytilannetta näiden kolmen ihmetyksen aiheen kautta. Tilannehan nykymaailmassa on se, että länsimaihin mättää koko ajan enemmän ja enemmän kansoja ja uskontoja, joiden suoritustaso jättää lievästi sanoen toivomisen varaa. Samalla sosialismi eli ihmisten kontrollointi ja hillitön verotus lisääntyy. Ollaan siis menossa tuhon tiellä. Etenkin kun huomioi luonnonvarojen riittämättömyyden, mikä on seurausta näistä kolmesta asiasta. Tilannehan on nimenomaisesti se, että länsimainen väestö on sitten toisen maailmansodan pitänyt kokonaissaastuttamisensa määrän aika lailla samana. Väestö ei ole kasvanut, elintaso on kyllä noussut mutta samalla luonnonsuojeluun on kiinnitetty kompensoivan määrän verran huomiota. Samaan aikaan kehitysmaiden väkiluku on moninkertaistunut, kulutus per yksilö moninkertaistunut ja maapallon kuluttaminen vähintään kymmenkertaistunut heidän osaltaan.

Vähemmästäkin rupeaa pohdiskelemaan salaliittoteorioita, kun haluaa löytää järkeä tähän järjettömyyteen. Edelleenkin on uskottavampaa, että kyseessä on kollektiivinen typeryys ja ryhmäpaine; jos haluaa selvitä, on ulvottava sutena susien mukana silloin kun ajan henki on enemmän tai vähemmän sattumalta typeryyttä edellyttävä.

MUTTA jos nyt kuvitellaan, että tämän kaiken takana todella on salaliitto, se vaatisi jotain järjellistä perustelua. Tai no, jos tarkkoja ollaan niin sellaista perustelua että salaliittolaiset uskovat sen järkeväksi.
Tosiasia on se, että tällä hetkellä länsimaissa on tapahtumassa massiivinen väestönvaihto ja alkuperäisväestön olojen kurjistaminen. En voi kerta kaikkiaan keksiä, miten eliitti voisi kuvitella selviävänsä tästä paria sukupolvea pidemmälle. Jos valta – eli raha – on muutamien valkoisten käsissä, miten he voisivat selvitä mikäli väestöstä 90 % ei ole valkoisia. Katsokaa miten siirtomaissa kävi ja mitä Etelä-Afrikassa tapahtuu nyt. Tai no, ehkä jokin teknologia tähän on kehitteillä mutta jos näin on, kehotan oman mielenterveyden takia olemaan miettimättä mitä se tarkoittaisi.
Kuvitellaan nyt kuitenkin, että jokin Bilderberg-eliitti olisi päättänyt suunnitelmasta, joka etenisi kuin juna kiskoilla kuten tämä on mennyt. Onhan ilmiselvää, että fiksummat opposition edustajat tajuaisivat – kuten ovat tajunneetkin – että jotain on pielessä ja ryhtyisivät aukomaan päätään. Tätä varten pitäisi olla suunnitelma. Mikä olisi tehokkain tapa vaientaa heidät? Ei voi käyttää putinmaisia konsteja Kolyman vankileireillä.
Tällöin tehokkain tapa on kiistää kaikki. Mitään väestönvaihtoa ei ole tapahtumassa, hoetaan. Samalla vedotaan epämääräisiin ihmisoikeussopimuksiin. Panosten koventuessa oppositiota syytetään salaliittoteorioista. Ja nyt päästäänkin sitten Kaikkien Salaliittoteorioiden Äitiin.

Kaikkien Salaliittoteorioiden Äiti on seuraava:
Todellisuudessa Bilderberg-kokoukset ja New World Order -eliitti ovat itse salaa käynnistäneet salaliittoteoriat maan litteydestä, Kuuhun laskeutumisen väärentämisestä, liskoihmisistä ja eliitin pedofiiliringeistä. Näiden älyttömyyksien ansiosta jokainen salaliittoteoreetikoksi leimattu voidaan samaistaa näihin masinoituihin hörhöihin. Lopputulos on se, että väestönvaihtoa ja muuta vastaavaa voidaan tehdä, kun valtaosa väestöstä nauraa salaliittoteoreetikoille.
Eliitti lietsoo näitä älyttömiä salaliittoteorioita jatkuvasti pitämällä esillä niihin uskovia. Tämä toimii jopa yhden ainoan huijauksen sisällä. Miettikääpä koronapandemiaa. Se mitä ilmeisimmin alkoi sattumalta, mutta tarjosi eliitille sekä mahdollisuuden ottaa tiukempi ote ihmisten yksityisyydestä, lisätä sosialismia ja kontrollia sekä testata, kuinka kansaa voidaan huijata. Alussa koronasulut olivat järkevä ja uskottava toimenpide, kun taudin todellista vaarallisuutta ei vielä tunnettu. Tämän selviämisen jälkeen rokotukset olivat kokeilu ja sulut kokonaiskustannuksiltaan negatiivisia ja tämä tiedettiin. Kyse oli joko joukkohysteriasta tai suunnitelmasta. Ja jos kyse oli suunnitelmasta, mitä tarvittiin sen läpiviemiseen? Kyllä, salaliittoteoreetikkojen niputtaminen naurettavien hörhöjen kanssa samaan kastiin. Satutteko muistamaan että olisitte medioissa havainneet paljonkin juttuja tyypeistä, jotka kiistivät koko koronan olemassaolon? Niinpä. Kätevää saada aidot kriitikot samaan hörhöjengiin kuuluviksi.

Kaikkien Salaliittoteorioiden Äiti on siis se, että lähes kaikki salaliittoteoriat on masinoitu eliitin toimesta liikkeelle siksi, että eliitin todelliset länsimaisen kulttuurin tuhoamiseen tähtäävien toimien kritisoiminen saataisiin leimattua yhtä älyttömäksi salaliitoksi kuin mediassa ylläpidetyt typeryyksistä kertovat tarinat.
Huomautan vielä varmuuden vuoksi näin loppuun että en usko tähän salaliittoon vaan päättäjien typeryyteen. Mikä on seurausta demokratian valuviasta jota ei voi demokratian keinoin korjata.

lauantai 30. heinäkuuta 2022

Uusinta: Vitaalit statistiikat, osa II


Lukijalle: Tärkeän kirjoitussarjan osa II:

Kirjoituksen edellisessä osassa tarkasteltiin maakohtaisia tietoja. Tässä kakkososassa tarkastellaan (1) tilastoja alueittain ryhmittelemällä maat maantieteellisiin blokkeihin sekä (2) kaivaudutaan yksittäisiä esimerkkejä käyttäen syvällisemmin maakohtaisiin tilastoihin.

Yleinen havainto on se, että meille on valehdeltu suut silmät täyteen, mitä väestönkasvuun ja sen seurauksiin eli ympäristöongelmiin tulee:
1) Vastoin väitteitä väestönkasvu ei ole hidastumassa elintason nousun myötä, vaan ehkä jopa päinvastoin, mikäli kyseisen väestön kulttuuri sitä suosii
2) Vastoin väitteitä Eurooppa ei ole millään tavoin syyllinen ympäristöongelmiin, sillä Euroopan väestöpolitiikka on ollut koko ajan kestävällä kannalla - paitsi maahanmuuton osalta


Ensimmäisessä taulukossa ei ole sinänsä mitään uutta tilastotietoa ja sen voi huoletta sivuuttaa. Se on mukana vain siksi, että lukija voi halutessaan tarkistaa, mihin blokkiin mikäkin maa on sijoitettu.
Käytin jaottelussa kolmeatoista suuraluetta: Pohjoismaat, Länsi-Eurooppa (rajana entinen rautaesirippu eli Kreikka sisällytettiin tähän), Itä-Eurooppa, Lähi-itä (rajana Israelin-Egyptin raja), Etelä-Aasia (rajana Afganistan-Pakistan), Kaukoitä, Keski-Aasia (NL:n entiset tasavallat Mustastamerestä itään), Pohjois-Afrikka (Välimeren rantavaltiot + Sudan), Afrikka, Pohjois-Amerikka (vain USA ja Kanada), Keski-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Oseania. Jaon tarkempiin perusteluihin menemättä totean sen olevan luultavasti sopivin mahdollinen maantieteellisen, kulttuurillisen ja väestöllisen jaon kompromissi.
Tilastoaineisto on sama kuin viimeksi eli tässä ovat mukana vain maailman 160 asukasluvultaan suurinta maata. Tämä tarkoittaa sitä, että alle miljoonan asukkaan maista mukana on vain kaksi, sitä pienempiä ei aineistossa tilan- ja ajansäästösyistä ole mukana.
Taulukossa maan nimen jälkeisessä sarakkeessa asukasluku 1957 (miljoonaa), sen jälkeen asukasluku 2017, sitten kasvukerroin 1957-2017 (eli kuinka moninkertaiseksi väkiluku on kasvanut 60 vuodessa) ja viimeisenä keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti.

Taulukko 1. Maiden jako kolmeentoista suuralueeseen. Tämä taulukko on mukana vain referenssinä ja sen voi sivuuttaa:


19572017Kerroin%/v
     
Pohjoismaat19,66826,6211,350,51%
Ruotsi7,36410,1201,370,53%
Tanska4,4885,7561,280,42%
Suomi4,3245,4961,270,40%
Norja3,4925,2491,500,68%
     
Länsi-Eurooppa298,000394,4641,320,47%
Saksa71,16682,7491,160,25%
Ranska44,28466,6511,510,68%
Iso-Britannia51,75966,3641,280,42%
Italia49,18160,4971,230,35%
Espanja29,82146,5491,560,74%
Hollanti10,98117,1441,560,75%
Belgia8,98911,3361,260,39%
Kreikka8,09610,7681,330,48%
Portugali8,74710,3101,180,27%
Itävalta6,9668,8221,270,39%
Sveitsi5,1268,4821,650,84%
Irlanti2,8854,7931,660,85%
     
Itä-Eurooppa267,809323,1611,210,31%
Venäjä115,035146,8421,280,41%
Ukraina40,80042,3221,040,06%
Puola28,25738,4221,360,51%
Romania17,56319,6381,120,19%
Tsekki9,34110,6101,140,21%
Unkari9,8409,7800,99-0,01%
Valkovenäjä7,9369,4981,200,30%
Bulgaria7,6517,0500,92-0,14%
Serbia6,4817,0401,090,14%
Slovakia3,8445,4421,420,58%
Kroatia4,0464,0961,010,02%
Moldova2,7774,0431,460,63%
Bosnia-Hertzegovina3,0423,4591,140,21%
Albania1,4812,8631,931,11%
Liettua2,6812,8371,060,09%
Makedonia1,3702,0761,520,69%
Slovenia1,5562,0641,330,47%
Latvia2,0541,9470,95-0,09%
Kosovo0,8731,7792,041,19%
Viro1,1811,3521,140,23%
     
Lähi-itä79,475360,2314,532,55%
Iran19,54780,7134,132,39%
Turkki25,47780,8113,171,94%
Irak6,30038,2756,083,05%
Saudi-Arabia3,74032,6028,723,67%
Afganistan8,62229,7243,452,08%
Jemen4,97028,2505,682,94%
Syyria4,11118,2704,442,52%
Jordania0,7289,63013,234,40%
Arabiemiraatit0,0449,400213,049,35%
Israel1,9768,7974,452,52%
Libanon1,8146,0823,352,04%
Palestiina1,2274,9584,042,35%
Oman0,5234,6398,883,71%
Kuwait0,2244,08218,254,96%
Qatar0,0392,54765,487,22%
Bahrain0,1351,45110,784,04%
     
Etelä-Aasia715,3582379,2023,332,02%
Intia406,1281314,4323,241,98%
Indonesia83,501261,8913,141,92%
Pakistan42,970207,7754,842,66%
Bangladesh45,994163,3953,552,14%
Filippiinit25,030104,1824,162,41%
Vietnam32,93993,7002,841,76%
Thaimaa24,28169,0382,841,76%
Myanmar20,16753,3712,651,64%
Malesia7,42731,9794,312,46%
Nepal8,79628,8263,282,00%
Sri Lanka9,01221,4442,381,46%
Kamputsea5,06915,8483,131,92%
Laos1,9876,4923,271,99%
Singapore1,5485,6123,632,17%
Itä-Timor0,5081,2172,401,47%
     
Kaukoitä755,4111621,6092,151,28%
Kiina617,7981383,8332,241,35%
Japani91,744126,7141,380,54%
Etelä-Korea22,68151,4462,271,37%
Pohjois-Korea10,15225,4912,511,55%
Taiwan9,36923,5622,511,55%
Hongkong2,7927,4102,651,64%
Mongolia0,8753,1533,602,16%
     
Keski-Aasia30,89087,6572,841,75%
Uzbekistan7,72032,3454,192,42%
Kazakstan8,72218,0142,071,22%
Azerbaidzan3,4989,7812,801,73%
Tadzikistan1,9008,8364,652,59%
Kirgisia1,9786,1403,101,91%
Turkmenistan1,4345,7584,022,34%
Georgia3,9673,8110,96-0,07%
Armenia1,6712,9721,780,96%
     
Pohjois-Afrikka62,369240,6833,862,28%
Egypti25,75694,1903,662,18%
Algeria10,67341,6973,912,30%
Sudan9,88252,6505,332,83%
Marokko10,86734,3253,161,94%
Tunisia3,98111,4462,881,78%
Libya1,2106,3755,272,81%
     
Afrikka203,063978,1964,822,65%
Nigeria42,712199,6604,672,60%
Etiopia21,17294,3524,462,52%
Kongon dt14,26981,3405,702,94%
Etelä-Afrikka16,15956,7173,512,11%
Tansania9,25251,5575,572,90%
Kenia7,41049,7006,713,22%
Uganda6,24037,6746,043,04%
Ghana6,06528,8424,762,63%
Angola4,70627,7295,893,00%
Mosambik7,23528,8623,992,33%
Madagascar4,76325,5715,372,84%
Norsunluurannikko3,28724,2957,393,39%
Kamerun5,09823,2244,562,56%
Niger2,75120,6517,513,42%
Burkina Faso4,67119,6324,202,42%
Mali5,05418,5423,672,19%
Malawi3,30517,3735,262,80%
Sambia2,80316,4055,852,99%
Senegal2,82415,2715,412,85%
Tsad2,78114,9005,362,84%
Somalia2,63711,3354,302,46%
Zimbabwe3,41314,5424,262,45%
Guinea3,39411,6273,432,07%
Ruanda2,53311,8094,662,60%
Benin2,34811,0034,682,61%
Burundi2,78510,4013,732,22%
Togo1,5157,1784,742,63%
Sierra Leone2,0917,0923,392,06%
Kongon tasavalta0,9435,2615,582,91%
Eritrea1,3265,0693,822,26%
Keski-Afrikka1,4404,6593,241,98%
Liberia1,0434,2894,112,38%
Mauritania0,7863,8064,842,66%
Namibia0,5632,3684,212,42%
Lesotho0,8132,2332,751,70%
Botswana0,3322,2746,853,26%
Gambia0,2412,1018,733,68%
Gabon0,4802,0254,222,43%
Guinea-Bissau0,5771,8703,241,98%
Mauritius0,6051,2642,091,24%
Päiväntasaajan Guinea0,2441,3445,522,89%
Swazimaa0,3231,3854,292,46%
Djibouti0,0750,96412,864,35%
     
Pohjois-Amerikka186,868362,2991,941,11%
Yhdysvallat170,420325,7191,911,09%
Kanada16,44936,5802,221,34%
     
Keski-Amerikka64,754212,5043,282,00%
Meksiko35,419125,1713,532,13%
Guatemala3,81916,1764,242,43%
Kuuba6,38211,2571,760,95%
Haiti3,65311,3473,111,91%
Dominikaaninen tasavalta2,73910,1693,712,21%
Honduras1,8268,8664,862,67%
El Salvador2,5646,5822,571,58%
Nicaragua1,6106,3063,922,30%
Costa Rica1,2064,9474,102,38%
Panama0,9614,0984,262,45%
Puerto Rico2,2793,3371,460,64%
Jamaika1,5762,8901,831,02%
Trinidad0,7201,3561,881,06%
     
Etelä-Amerikka132,827421,9393,181,95%
Brasilia64,084208,8693,261,99%
Kolumbia13,90649,2253,542,13%
Argentiina19,58844,0452,251,36%
Peru9,27631,8263,432,08%
Venezuela7,28331,4314,322,47%
Chile7,18418,1382,521,56%
Ecuador4,18316,7134,002,34%
Bolivia3,12211,1463,572,14%
Paraguay1,7637,0534,002,34%
Uruguay2,4383,4931,430,60%
     
Oseania14,01338,4562,741,70%
Australia9,53024,5842,581,59%
Papua-Uusi-Guinea1,9178,1514,252,44%
Uusi-Seelanti2,2094,8162,181,31%
Fidzi0,3560,9052,541,57%


Taulukko 2: Alueet vuoden 1957 väkiluvun mukaisessa järjestyksessä. Viimeisenä sarakkeena on väestön absoluuttinen kasvu miljoonina:


Alue19572017Kerroin%/vKasvu
Kaukoitä755,4111621,6092,151,28%866,198
Etelä-Aasia715,3582379,2023,332,02%1663,844
Länsi-Eurooppa298,000394,4641,320,47%96,464
Itä-Eurooppa267,809323,1611,210,31%55,352
Afrikka203,063978,1964,822,65%775,133
Pohjois-Amerikka186,868362,2991,941,11%175,431
Etelä-Amerikka132,827421,9393,181,95%289,112
Lähi-itä79,475360,2314,532,55%280,756
Keski-Amerikka64,754212,5043,282,00%147,749
Pohjois-Afrikka62,369240,6833,862,28%178,314
Keski-Aasia30,89087,6572,841,75%56,767
Pohjoismaat19,66826,6211,350,51%6,953
Oseania14,01338,4562,741,70%24,444

Kannattaa kiinnittää huomiota sarakkeeseen Kerroin. Vuosien 1957-2017 välillä ainoat alueet, joilla väestönkasvu on ollut alle 50 % (kerroin alle 1,5), ovat kaikki Euroopan alueet. Näiden lisäksi Pohjois-Amerikka on ainoa alue, jonka väestö ei ole vähintään kaksinkertaistunut. Afrikan väkiluku on lähes viisinkertaistunut 60 vuodessa eikä Lähi-itäkään paljon jälkeen jää.


Taulukko 3: Alueet vuoden 2017 mukaisen väestön suuruisessa järjestyksessä. Toisena sarakkeena on sijoitus vastaavassa tilastossa 1957:


 Alue19572017%/vKasvu
12Etelä-Aasia715,3582379,2022,02%1663,844
21Kaukoitä755,4111621,6091,28%866,198
35Afrikka203,063978,1962,65%775,133
47Etelä-Amerikka132,827421,9391,95%289,112
53Länsi-Eurooppa298,000394,4640,47%96,464
66Pohjois-Amerikka186,868362,2991,11%175,431
78Lähi-itä79,475360,2312,55%280,756
84Itä-Eurooppa267,809323,1610,31%55,352
910Pohjois-Afrikka62,369240,6832,28%178,314
109Keski-Amerikka64,754212,5042,00%147,749
1111Keski-Aasia30,89087,6571,75%56,767
1213Oseania14,01338,4561,70%24,444
1312Pohjoismaat19,66826,6210,51%6,953

Vielä 1957 niukasti kakkosena ollut Etelä-Aasia on nyt väkiluvultaan lähes 1,5-kertainen Kaukoitään nähden. Kuitenkaan vuotuinen väestönkasvu alueilla ei näytä poikkeavan paljonkaan, 2,02 % vastaan 1,28 %. Korkoa korolle näyttää tehonsa. Samankaltainen ilmiö on havaittavissa Pohjois-Afrikan ja Keski-Amerikan välillä.
Vuonna 1957 Länsi-Euroopassa oli noin 1,5-kertainen määrä asukkaita Afrikkaan verrattuna. Nyt Afrikan asukasluku on noin 2,5-kertainen Länsi-Eurooppaan nähden!


Taulukko 4. Alueet vuosien 1957-2017 kasvuprosentin mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkessa väkiluvun mukainen järjestys 1957 ja kolmannessa sama 2017:


  Alue19572017%/vKasvu
153Afrikka203,1978,22,65%775,1
287Lähi-itä79,5360,22,55%280,8
3109Pohjois-Afrikka62,4240,72,28%178,3
421Etelä-Aasia715,42379,22,02%1663,8
5910Keski-Amerikka64,8212,52,00%147,7
674Etelä-Amerikka132,8421,91,95%289,1
71111Keski-Aasia30,987,71,75%56,8
81312Oseania14,038,51,70%24,4
912Kaukoitä755,41621,61,28%866,2
1066Pohjois-Amerikka186,9362,31,11%175,4
111213Pohjoismaat19,726,60,51%7,0
1235Länsi-Eurooppa298,0394,50,47%96,5
1348Itä-Eurooppa267,8323,20,31%55,4

Jos olisi käytössä jokin mittari yleiselle sivistyneisyydelle ja laskisi sen antaman korrelaation väestön keskimääräisen kasvuprosentin kanssa, tulos olisi aika veikeän näköinen.


Taulukko 5. Alueet vuosien 1957-2017 absoluuttisen väestönkasvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa kasvuprosentin mukainen järjestys, kolmannessa väkiluvun mukainen järjestys 1957 ja neljännessä sama 2017:


   Alue19572017%/vKasvu
1421Etelä-Aasia715,42379,22,02%1663,8
2912Kaukoitä755,41621,61,28%866,2
3153Afrikka203,1978,22,65%775,1
4674Etelä-Amerikka132,8421,91,95%289,1
5287Lähi-itä79,5360,22,55%280,8
63109Pohjois-Afrikka62,4240,72,28%178,3
71066Pohjois-Amerikka186,9362,31,11%175,4
85910Keski-Amerikka64,8212,52,00%147,7
91235Länsi-Eurooppa298,0394,50,47%96,5
1071111Keski-Aasia30,987,71,75%56,8
111348Itä-Eurooppa267,8323,20,31%55,4
1281312Oseania14,038,51,70%24,4
13111213Pohjoismaat19,726,60,51%7,0

Etelä-Aasia, Kaukoitä ja Afrikka yhteenlaskettuna ovat tuottaneet 71,6 % koko maailman väestönkasvusta! Voi vain kuvitella, kuinka hurja osuus olisi, mikäli Kiina ei olisi tehnyt radikaaleja toimenpiteitä. Vastaavasti koko Euroopan osuus on 3,4 %. Jos tästä lasketaan pois Eurooppaan suuntautuneen maahanmuuton vaikutus, on osuus vielä pienempi.
Kun tarkastellaan todellisia ongelma-alueita eli niitä, joiden väestönkasvuprosentti on ollut yli kahden (Etelä-Aasia, Afrikka, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka), niiden osuus väestönkasvusta on ollut 62,7 %. Painetaan tämä prosenttiluku muistiin myöhempää vertailua varten.


Taulukko 6. Alueet vuoden 2047 projisoidun asukasluvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa vuoden 2017 mukainen järjestysnumero, kolmannessa sama tieto vuodelta 1957. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa vuosien 2010-2017 kasvuprosentti ja viimeisessä vuosien 2017-2047 projisoitu kasvumäärä, mikäli kasvuprosentti pysyy samana.


  Alue20172047%/vKasvu
112Etelä-Aasia2379,23765,61,54%1386,4
235Afrikka978,22267,92,84%1289,7
321Kaukoitä1621,61874,20,48%252,6
478Lähi-itä360,2682,42,15%322,2
547Etelä-Amerikka421,9598,21,17%176,3
666Pohjois-Amerikka362,3466,70,85%104,4
753Länsi-Eurooppa394,5455,30,48%60,8
8910Pohjois-Afrikka240,7449,42,10%208,7
984Itä-Eurooppa323,2317,7-0,06%-5,4
10109Keski-Amerikka212,5289,41,03%76,9
111111Keski-Aasia87,7138,01,52%50,4
121213Oseania38,564,21,72%25,7
131312Pohjoismaat26,633,90,81%7,3

Afrikan räjähdysmäinen kasvu näkyy. Vastoin yleisiä väitteitä sen väestönkasvu ei ole hidastunut edes prosentuaalisesti, absoluuttisesta nyt puhumattakaan! Afrikan keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu vuosina 1957-2010 oli 2,63 %. Vuosina 2010-2017 se oli 2,84 %. Mikäli kasvu kiihtyy, jopa tämä vuosien 2010-2017 kasvuprosenttiin perustuva ennuste saattaa olla liian optimistinen. Ja tämänkin mukaan Afrikan väkiluku 11-kertaistuu välillä 1957-2047.
On huomattava myös Lähi-idän mahtava nousu. Vuoden 1957 kahdeksannelta sijalta neljänneksi. Alueen öljyä lukuun ottamatta olemattomat luonnonvarat huomioiden Syyrian sota (ei siellä loppujen lopuksi ole kyse mistään muusta kuin liikakansoituksen aiheuttamista ongelmista) on vasta pientä alkusoittoa.
Vastaavasti Länsi-Eurooppa putoaa kolmannelta sijalta seitsemänneksi ja Itä-Eurooppa neljänneltä yhdeksänneksi. Itä-Eurooppa onkin ennusteen mukaan ainoa, jonka väkiluku laskee. Tosin Länsi-Eurooppakin saattaa vastoin ennustetta päätyä ekologisesti järkevään ratkaisuun eli nollakasvuun, mikäli haittamaahanmuuton suunta käännetään päinvastaiseksi.


Taulukko 7. Alueet vuosien 2010-17 kasvuprosentin mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkessa väkiluvun mukainen järjestys 2047, kolmannessa sama 2017 ja neljännessä 1957:


   Alue20172047%/vKasvu
1235Afrikka97822682,84%1290
2478Lähi-itä3606822,15%322
38910Pohjois-Afrikka2414492,10%209
4121213Oseania38641,72%26
5112Etelä-Aasia237937661,54%1386
6111111Keski-Aasia881381,52%50
7547Etelä-Amerikka4225981,17%176
810109Keski-Amerikka2132891,03%77
9666Pohjois-Amerikka3624670,85%104
10131312Pohjoismaat27340,81%7
11321Kaukoitä162218740,48%253
12753Länsi-Eurooppa3944550,48%61
13984Itä-Eurooppa323318-0,06%-5

Oseanian kasvuprosentti perustuu suurelta osin Australian siirtolaisuuteen eikä ennuste pitäne paikkaansa, koska maa on järkiintynyt politiikassaan.


Taulukko 8. Alueet vuosien 2017-2047 projisoidun absoluuttisen väestönkasvun mukaisessa järjestyksessä. Toisessa sarakkeessa kasvuprosentin mukainen järjestys, kolmannessa väkiluvun mukainen järjestys 2047, neljännessä sama 2017 ja viidennessä 1957:


    Alue20172047%/vKasvu
15112Etelä-Aasia237937661,54%1386
21235Afrikka97822682,84%1290
32478Lähi-itä3606822,15%322
411321Kaukoitä162218740,48%253
538910Pohjois-Afrikka2414492,10%209
67547Etelä-Amerikka4225981,17%176
79666Pohjois-Amerikka3624670,85%104
8810109Keski-Amerikka2132891,03%77
912753Länsi-Eurooppa3944550,48%61
106111111Keski-Aasia881381,52%50
114121213Oseania38641,72%26
1210131312Pohjoismaat27340,81%7
1313984Itä-Eurooppa323318-0,06%-5

Tarkastellaan samat tiedot kuin Taulukon 5 (absoluuttinen väestönkasvu 1957-2017) jälkeen.
Tuolloin Etelä-Aasian, Afrikan ja Kaukoidän yhteenlaskettu osuus kasvusta oli 71,6 %, nyt se on 74,0 %. Tämä siitä huolimatta, että Kaukoidän väestönkasvu on pudonnut voimakkaasti (Kiinan väestön ikärakenteen takia se on luultavasti vielä tätä ennustetta pienempi, luultavasti lähes olematon) ja Etelä-Aasiankin hidastunut selvästi. Afrikan väestöräjähdys on vasta päässyt vauhtiin.
Ongelma-alueiden (väestönkasvu/v 1957-2017 yli 2 % eli Etelä-Aasia, Afrikka, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka) yhteenlaskettu osuus kasvusta 1957-2017 oli 62,7 %, nyt (2017-2047) se on 81,1 %. Tämä osuus on vielä suurempi, mikäli huomioidaan näiltä alueilta pois muuttavat ja muualla lisääntyvät.
Euroopan osuus oli 3,4 %, nyt se on 1,6 %. Mikäli haittamaahanmuutto eliminoidaan laskelmasta, Euroopan väkiluku on mitä ilmeisimmin jopa laskussa.


Taulukko 9. Kasvuprosentin muutos, kun verrataan vuosien 2010-2017 arvoa vuosien 1957-2017 arvoon. Ensimmäisessä sarakkeessa maan sijoitus tässä tilastossa, sitten vuosien 1957-2017 keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti, sitten vuosien 2010-2017 vastaava arvo, tämän arvon muutos prosenttiyksikköinä ja viimeisenä projisoitu absoluuttinen kasvu 2017-2047 vuosien 2010-17 kasvuprosentilla:


Alue%/v%/vErotusKasvu
1Pohjoismaat0,51%0,81%0,31%7,307
2Afrikka2,65%2,84%0,19%1289,740
3Oseania1,70%1,72%0,03%25,724
4Länsi-Eurooppa0,47%0,48%0,01%60,816
5Pohjois-Afrikka2,28%2,10%-0,17%208,667
6Keski-Aasia1,75%1,52%-0,23%50,368
7Pohjois-Amerikka1,11%0,85%-0,26%104,381
8Itä-Eurooppa0,31%-0,06%-0,37%-5,437
9Lähi-itä2,55%2,15%-0,40%322,159
10Etelä-Aasia2,02%1,54%-0,48%1386,416
11Etelä-Amerikka1,95%1,17%-0,77%176,272
12Kaukoitä1,28%0,48%-0,80%252,590
13Keski-Amerikka2,00%1,03%-0,97%76,895

Kuten aiemmin todettiin, Afrikan väestönkasvu on kiihtynyt jopa prosentuaalisesti, absoluuttisesta määrästä nyt puhumattakaan.
Kaikki kolme muuta aluetta, joilla väestönkasvu on ollut voimakkaampaa 2010-17 kuin 1957-2017 ovat "luonnottoman väestönkasvun" alueita. Eli alueita, joiden väestönkasvu aiheutuu maahanmuutosta. Tilastoykkönen Pohjoismaiden kasvuprosentin nousu johtuu suurelta osin Ruotsiin (ja toki muuallekin, mutta yli 50-prosenttisesti Ruotsiin) suuntautuneesta haittamaahanmuutosta.


Näistä tilastoista ilmenee paljon. Mutta ei kaikkea. Bloggarikollega Professori kutsui kirjoituksen ykkösosaa varsin osuvasti "melkein tieteeksi" ("... tämän kaltaiset blogit ovat vaarallisia kilpailijoita totuusmedialle. Esimerkkinä Jaskan pauhantaa-blogin eilinen kirjoitus väestöräjähdyksestä: sehän oli melkein tiedettä ja sellaisena poliittista agendaansa tuputtavalla ammattitoimittajakunnalle pelottavan ikävä totuuden lähde - näin oletan.")
Määritelmä "melkein tiedettä" oli niin hyvä, että nauroin ääneen. Heitin vastakommentin toteamalla: "Olen hyvin tietoinen mallinnukseni puutteista ... Jos saisin apurahana vuoden ansioitani vastaavan summan, ottaisin (heti kun työtilanne sen sallisi) vuoden sapattivapaan ja kirjoittaisin asiasta oikean ja perusteellisen tutkimuksen. Valitettavasti tutkimuksen aihepiiri ei vain suosi apurahahakemuksia, jotka käsittelevät aihetta jostain muusta kuin mokutuksen näkökulmasta, joista tässä muutama esimerkki."
Mikäli minulla olisi tosiaan mahdollisuus vuoden ajan perehtyä tähän aihepiiriin, aikaan saisi huomattavasti tarkemman ja perustellumman arvion. Silloin olisi mahdollista kaivautua syvällisempiin tilastotietoihin ja mallintaa väestönkasvua ottaen huomioon esimerkiksi väestön ikärakenteen, mikä tässä on sivuutettu.

Kaikkia tilastotietoja ei ole saatavissa lainkaan. Joistakin on pakko tyytyä arvioihin. Etenkin siinä tiedossa, mikä on oleellisen tärkeä maailman kestokyvyn kannalta. Oleellista on se, kuinka paljon luonnonvaroja mikäkin maa tuottaa suhteessa kulutukseen. Ja siinä asiassa meille on totisesti valehdeltu suut silmät täyteen. Monessa kehitysmaassa kulutus on luonnonvaroihin nähden samalla tasolla kuin länsimaissa - itse asiassa harvaan asutuissa länsimaissa se on jopa pienempi. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuisi jos kehitysmaalaisten elintaso olisi sama kuin länsimaissa (vaikka huomioisikin lämpimämmästä ilmastosta aiheutuvan vähäisemmän kulutuksen). Ja puhumattakaan räjähdysmäisestä väestönkasvusta, mikä pahentaa suhteellista tilannetta koko ajan.

Tämän tutkimuksen nollahetki oli 1957. Ainoa syy tähän valintaan ei ollut suinkaan se, että tuolloin alkoi olla saatavilla suhteellisen luotettavia väestötilastoja kaikkialta maailmasta. Toinen ja jopa merkittävämpi syy oli se, että tuolloin väestö asui vielä lähes poikkeuksetta omilla lähtöalueillaan (poikkeuksina toki Amerikka ja Australia, mutta niiden silloinen väestö voidaan laskea sille alueelle alkuperäiseksi, koska suurimmat siirtolaisaallot olivat jo menneet). Huomattavaa siirtolaisuutta on ollut vasta 1980-luvulta alkaen.

Tästä päädytään sitten väestönkasvun kannalta oleelliseen kysymykseen. Millaiset olisivat väestötilastot, jos ne laskettaisiin väestön alkuperän mukaan? Kaksi esimerkkiä.

1) Turkin väkiluku oli vuonna 1957 laskennallisesti 25,477 miljoonaa. Sanotaan tätä väestöä jatkossa "turkkilaiseksi". Jos laskemme kaikki tuolloin tähän lukuun kuuluneiden jälkeläiset turkkilaisiksi siten, että esimerkiksi turkkilaisen ja syyrialaisen jälkeläinen on 0,5 turkkilaista, mikä olisi turkkilaisten luku 2017? Tuskin se 80,811 miljoonaa, joka on Turkin väkiluku. Turkissa asuu suhteellisen vähän muualta muuttaneita, mutta turkkilaisia asuu paljon muuallakin, pelkästään Saksassa yli kaksi miljoonaa. Turkkilaisten lukumäärä on luultavammin lähempänä 90 miljoonaa.

2) Ruotsin väkiluku oli vuonna 1957 7,364 miljoonaa. Nykyään Ruotsin väkiluku on 10,120 miljoonaa. Ruotsalaisia ei ole tänä aikana maailmalle muuttanut merkittävissä määrin, maksimiarvioksi voi heittää lonkalta puoli miljoonaa geeniperimää. Sen sijaan Ruotsiin on muutettu muualta siinä määrin, että 2,439 miljoonaa Ruotsissa asuvaa on joko syntynyt ulkomailla tai on kahden ulkomailla syntyneen jälkeläisiä. Sellaisia, joiden toinen vanhempi on syntynyt Ruotsin ulkopuolella, on arvion mukaan 0,8 miljoonaa. "Geenivirtana" tämä tarkoittaa laskennallisesti 0,4 miljoonaa eli puolet geeneistä on ei-ruotsalaista alkuperää. Tähän pitää vielä lisätä ne, jotka ovat saaneet vähemmän kuin puolet geeneistään ei-ruotsalaisesta alkuperästä eli toisen ja kolmannen sukupolven lisäys - karkea arvio on 0,1 miljoonaa, yhteensä siis 0,5 miljoonaa. Kun sitten lasketaan karkea arvio ruotsalaisten väestönkasvusta, päädytään seuraavaan tulokseen (miljoonia):
Ruotsin väkiluku 2017: 10,120
- Ruotsin väkiluku 1957: 7,364
+ ulkomaille lähteneet ruotsalaiset: 0,5
- Ruotsissa asuvat ulkomaalaiset: 2,439
- ruotsalaisiin sekoittunut ei-ruotsalainen geenistö: 0,5
= 0,317
Ruotsin väkiluku on 60 vuoden aikana kasvanut 2,756 miljoonalla. Ruotsalaisten määrä on kuitenkin kasvanut vain 0,317 miljoonaa. Ruotsalaisten väestönkasvu on siis vain 11,5 % Ruotsin väestönkasvusta! Ja itse Ruotsissa ruotsalaisten määrä on tosiasiassa vähentynyt!
Arvio on siis karkea, mutta suuntaa-antava.


Koko totuutta ei saada näkyviin edes siirtolaisvaikutus huomioimalla. On huomattava myös väestöryhmien erot maan sisällä.

Kolme esimerkkiä maista, joita voidaan hyvällä syyllä pitää monietnisinä:

1) Ranskassa oli vuonna 2004 kuusi miljoonaa pohjoisafrikkalaistaustaista, kaksi miljoonaa afrikkalaistaustaista ja miljoona aasialaistaustaista. Tämä määrä on kasvanut rajusti, eikä ainoastaan siirtolaisuuden takia. Maan hedelmällisyysluvut ovat karua luettavaa. Ranskassa syntyneillä naisilla se on 1,70, Pohjois-Afrikassa syntyneillä naisilla 2,57-2,97 vaihdellen lähtömaan mukaan ja muualla Afrikassa syntyneillä keskimäärin 2,86. Kun vielä huomioi sen, että tuo 1,70 pitää sisällään myös Ranskassa syntyneet taustaltaan ei-ranskalaiset, voi helposti arvata että vuoden 1957 ranskalaisten määrä (44,284 miljoonaa) ei ole merkittävästi kasvanut, vaikka Ranskan väkiluku 2017 onkin 66,651 miljoonaa.

2) Brasilia on hyvä esimerkki maasta, jonka etniseen koostumukseen siirtolaisuus ei ole vuosien 1957-2017 välisenä aikana vaikuttanut merkittävästi. Vuonna 2009 maassa asui neljä miljoonaa ulkomailla syntynyttä, mikä on vain hieman yli viisi prosenttia väkiluvusta. Lisäksi on huomioitava, että ulkomailta muuttuneiden etninen koostumus ei merkittävästi poikkea maassa syntyneestä väestöstä, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa. Brasilian eri väestöryhmien kasvua voidaan tarkastella etnisyyden mukaan ja tulokset ovat mielenkiintoisia. Tilastotiedot löytyvät vuosille 1960 ja 2010, jotka ovat kohtuullisen lähellä tässä tutkimuksessa käytettyjä vuosilukuja. Taulukosta ja summista on jätetty pois aasialaiset ja intiaanit, koska määrät ovat suhteellisen vähäisiä:


Ryhmä1960 (milj)%2010 (milj)%Kerroin
Valkoiset42,83861,5%91,05148,5%2,13
Sekarotuiset20,70629,7%82,27743,8%3,97
Mustat6,1168,8%14,5177,7%2,37
Yhteensä69,66 187,845 2,70

Mustien määrä on siis kasvanut voimakkaammin (2,37-kertaiseksi) kuin valkoisten (2,13-kertaiseksi). Tämä siitä huolimatta, että vähemmistön määrän pitäisi tietysti pienentyä enemmistöön nähden, jos molempien hedelmällisyysluku on sama ja molemmat lisääntyvät myös muiden ryhmien kanssa suunnilleen yhtä paljon. Sekarotuisten määrä on kasvanut lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin valkoisten määrä.

3) Etelä-Afrikan väkiluku oli vuonna 1957 16,159 miljoonaa ja vuonna 2017 56,717 miljoonaa. Se on 3,51-kertaistunut:


Ryhmä1960 (milj)%2014 (milj)%Kerroin
Mustat10,92868,3%43,33380,2%3,97
Valkoiset3,08819,3%4,5548,4%1,47
Värilliset1,5099,4%4,7718,8%3,16
Aasialaiset0,4773,0%1,3412,5%2,81
Yhteensä16,002 53,999 3,37

Mustan väestön määrä on 3,97-kertaistunut. Valkoisen väestön määrä on 1,47-kertaistunut. Apartheidin päättymisen jälkeen se on pysynyt suunnilleen vakiona maastamuuton kompensoidessa vähäisen kasvun. Lähiaikoina sen määrä ilmeisesti vähenee, kun "afrikkalaistaminen" etenee Zimbabwen tietä seuraten. Mutta oleellinen vertailukohta on mustan väestön kasvukerroin verrattuna värillisen (sekarotuisen) väestön kasvukertoimeen: 3,97 vastaan 3,16. Koska kumpikaan väestöryhmistä ei ole merkittävissä määrin muuttanut pois maasta, voidaan tästä päätellä mitkä väestöryhmät ovat taipuvaisempia hillittömään kasvuun elinolosuhteiden toistaiseksi salliessa.
Biologiassa tätä valintamallia kutsutaan r/K-strategiaksi, jossa tietyt populaatiot panostavat jälkeläisten määrään (r) ja toiset laatuun (K). Yleistäen sanoen r-strategiaa noudattavat eivät kasvata jälkikasvuaan, K-strategiaa noudattavat kasvattavat. Olosuhteiden ollessa elämälle siedettävät r-strategiaa noudattavan populaation osuus kasvaa aina nopeammin kuin K-strategiaa noudattavan populaation.


Uskonnon merkityksestä väestönkasvuun voi esimerkkinä tarkastella Libanonia. Maassa väestönlaskenta on poliittisesti herkkä asia, koska poliittiset valta-asemat on sementoitu vuoden 1932 väestönlaskennan perusteella. Tuolloin 53 % väestöstä oli kristittyjä (pääasiassa maroniitteja) ja 47 % muslimeja (sunnien ja shiiojen lisäksi Libanonissa myös muutaman prosentin druusivähemmistö lasketaan muslimeiksi). Sen perusteella perustuslaki määrää presidentin maroniitiksi, pääministerin sunnimuslimiksi ja parlamentin puhemiehen shiiamuslimiksi. Muutama muukin virka on rajoitettu.
Väestönlaskentaa ei virallisesti ole suoritettu vuoden 1932 jälkeen. Epävirallisten arvioiden mukaan maassa on nykyään 60 % muslimeita ja 40 % kristittyjä. Vuonna 1956 arvioitiin kristittyjen määrän olevan 56 % ja muslimien 44 %, mutta tätä voi pitää vähintäänkin epävarmana. Joka tapauksessa oleellinen asia on se, että muslimiväestön määrä on kasvanut nopeammin. r/K-strategia jälleen.


Yleisenä esimerkkinä valtavasta väestönkasvusta tarkastellaan usein Israelia, mikä onkin ymmärrettävää länsimaisesta näkökulmasta. Onhan se ainoa länsimaa, jonka väestönkasvu on samalla tasolla kehitysmaiden kanssa. Maan väkiluku on 4,45-kertaistunut vuosien 1957-2017 välillä. Usein kauhistellaan - aiheesta sinänsä - , kuinka tiheään asuttu maa on. Huvittava vertailukohta on naapurimaa Syyria, jonka väkiluku on samana aikana 4,44-kertaistunut - käytännössä täsmälleen sama kasvukerroin ja vieläkin suurempi, koska Syyrian väkiluku on sodan takia laskenut viime vuosina. Oletteko koskaan kuullut kauhisteltavan Syyrian ahtautta? En minäkään. Silti maiden välinen elintasokuilu on aivan huikea Israelin eduksi. Eikä Israelissa ole syttynyt liikakansoituksesta aiheutuvaa sotaa.
Israelin väestönkasvu on sitä paitsi aiheutunut hyvin suurelta osin siirtolaisuudesta eikä siksi ole lisännyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä lähellekään yhtä merkittävästi kuin Syyrian väestönkasvu. Israelin luonnollinen väestönkasvu aiheutuu osin ortodoksijuutalaisista, mutta ennen muuta muslimeista. Israelin muslimiväestön lukumäärä vuonna 2016 oli 1,524 miljoonaa. Vuonna 1960 koko maassa oli ei-juutalaisia (suurin osa tietysti muslimeja) 0,239 miljoonaa. Muslimiväestön määrä on siis yli kuusinkertaistunut siinä missä juutalaisväestön määrä on reilusti kolminkertaistunut 1,911 miljoonasta 6,446 miljoonaan. Aika hyvä suoritus maalta, jota tietyt ryhmät muissa länsimaissa pitävät muslimien pahimpana vihollisena.


Kirjoituksen kolmas osa, joka käsittelee sitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja kuinka ongelmia voidaan lievittää, ilmestyy aikaisintaan kahden viikon kuluttua muiden kiireiden takia. Neljäs osa on fiktiivinen tarina Suomesta vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.