Köyhät ovat raivoissaan hallituksen leikkauksista ja haaveilevat vastatoimista. Esitän vanhaa, hyväksi koettua ja tehokasta menetelmää, jolla asemaansa tyytymättömät ovat aina hankkineet siihen parannusta.
Menkää lakkoon.
Hetkinen. Mistäpä he voisivat lakkoilla? Tukien nostamisesta?
Aivan. Eihän tässä ole kyse siitä, että ”hallitus ottaisi köyhiltä pois”. Kyse on siitä, että hallitus lakkaa antamasta sitä minkä on muilta ottanut. Köyhiltä ei oteta senttiäkään pois.
Tässä satuin eräänä päivänä kävelemään Hornankuusen keskustassa ja ihmettelin, miten on näin aamusta noin paljon ihmisiä jonossa. Kohdalle ehdittyäni tajusin, että kyseessä on leipäjono. Olin lievästi järkyttynyt. Enpä muista, että omassa nuoruudessani tällaista olisi ollut. Sitä se vasemmistolainen politiikka saa aikaan, kuten Neuvostoliitosta muistamme. On väärin, että Suomessa voi tapahtua tällaista.
Hetken kuluttua mietin, miten en ole ennen tällaista nähnyt. Sitten tajusin, että sehän johtuu siitä että en ole arkipäivisin Hornankuusen keskustassa liikkunut kuin äärimmäisen harvoin. Nyt sattui olemaan harvinainen vapaapäivä.
Ihmisille pitää antaa mahdollisuudet ansaita elantonsa, jolloin näitä todellisessa hädässä olevia on niin vähän, että heille riittää kyllä tuki ilman leipäjonojakin. Köyhänä olen ollut itsekin (en totisesti ole mistään ylemmän keskiluokan perheestä lähtenyt), mutta silloin pääsi onneksi nuorenakin hanttitöihin. Nykyisin saa helpommin tukiaisia. Toisaalta ei tässä maassa nälkään kuolla, vaikka vähemmän tukia saisikin. Pitää vain laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jos haluaa alkoholia ja tupakkaa käyttää sekä asua omassa kämpässään yksin, niin silloin ei kannata tukiaisten vähyydestä valittaa.
Päätän tämän kertomalla Ronald Reaganin vitsin, jonka tiedän nähneeni YouTubessa mutta en valitettavasti löytänyt linkkiä siihen. Jos joku lukijoista sen löytää, linkkaan sen tähän. Nyt pitää kertoa ulkomuistista.
”Miehellä oli tapana kerran viikossa pudottaa kymmenen dollarin seteli kadunkulmassa istuskelleen kerjäläisen hattuun. Näin jatkui vuosia. Sitten kävikin kerran niin, että hän pudotti sinne vain viiden dollarin setelin. Kerjäläisen huomatessa tämän hän pomppasi ylös ja juoksi miehen perään. Tämän saavutettuaan hän kysyi: ’Kävikö herralle nyt erehdys. Olen vuosien ajan saanut kymmenen dollaria, mutta tämä on vain vitonen.’ Tähän tuli vastaus: ’Katsohan, nyt on tilanne se että poikani lähti yliopistoon opiskelemaan, joten minulla ei ole nyt varaa enempään.’ Johon kerjäläinen: ’Minkä ihmeen takia minun pitää kustantaa sinun poikasi koulutus?’ Ja tätä, hyvät ystävät, tätä on sosialismi."
16 kommenttia:
Olihan Neuvostoliitossa jonoja, mutta ei rahan puutteen takia, vaan koska kaupoissa ei ollut riittävästi tavaraa.
Yrjön tuorein bloggaus sai minut masentumaan, tämä vitsi sai minut nauramaan. Kiitos.
Joo, ihan mukana tarina kerjäläisen taloudellisista realiteeteista.
Mutta, en haluaisi olla ilonpilaaja, mutta muistuttaisin täss yhteydessä siitä, että nykyisen talousjärjen mukaan "taloudelliset realiteetit" asettuvat juuri niin kuin kerjäläinen ne omakohtaisetsi kokee. Mihinkään absoluuttisiin arvoihin kaikkivoipan rahan likkeitä ei ole missään yhteiskunnassa ankkuroitu -- rahaohjaisteisessa taloudessa vaikuttavat vain itsekunkin tilinpidollisen nollapisteen valtuuttamat tai määräämät menettelyt.
Rahaohjaisteinen talous on -- hayekilaisittain -- "hajautetun ärjen systeemi", jossa odotukset siitä mitä missäkin tilanteessa pitäisi tapahtua perustuvat rahavirtojen yhteisölliseen institutionalisoitumiseen -- itse asiassa juuri siihen mihin kerjäläisen kokemuskin perustui.
Kun nauramme kerjäläiselle, nauramme itse asiassa omalle talousajattelullemme, jonka uskonnonomaisia piirteitä emme itsessämme tunnista.
Köyhille on helppo nauraa. No, se sallittakoon
Millainen talousjärjestelmä olisi Seppo Oikkosen mieleen?
Ajatus taloudesta "järjestelmänä" on eurooppalaisen uuden ajan uusille tiedonaloille ominaisen "opillisuuden" tuotetta. Talousajattelumme on uusien tiedonalojen joukossa muotopuoli, mutta se on pitkä juttu, josta olennaisin on kuitenkin kuitattavissa hyvinkin lyhyesti: ei onnistunut, kaikki talousajattelun tajunnalliset muodot jäivät ptolemaiolaisen maailmanjäsennyksen ja "rahaan" olemuksellisesti kuuluvan, pohjimmiltaan uskonnollislaatuisen kaikkivoipaisuuskuvitelman varaan.
Talouden historialliset ajatusmuodot eivät omaa minkään uudella ajalla syntyneen ja kehittyneen tiedonalan -- kaikkein vähiten minkään luonnontieteen -- ominaisuuksia, ja koko talousajattelua on pidettävä pikemminkin "rahan" kaikkivoipaisuuskuvitelmaan pohjautuva uskontona, kaikista talousteorioissa opillistetuista talouden toimintaa kuvaavista ja selittävistä käsitteistyksistä huolimatta.
Jos kuvittelemme että talosujärjestelmä on jotain todellista, ja että se on nyt väärä, ja kysymme, millainen olisi oikeampi järjestelmä -- silloin emme ole ymmärtäneet näistä tiedollisista ongelmista mitään.
Meillä on vain yksi mahdollisuus: ensin on nähtävä maailma oikein. Taloususkonnon dogmit on purettava. Siihen sen enempää taloustoimijat kuin -teoreetikotkaan eivät pysty, koska se edellyttää taloutta paljon yleisempien historiallisesti kehittyneiden järjen harhaisten muotojen hallitsemista, ja vain muutamat filosofit ovat siitä puhuneet.
Eli miten talous pitäisi siis järjestää?
Ylen otsikko: Poliisi ampui ihmistä Kärsämäellä. Toimittelijan mielestä rötöstelijä on 'uhri', ja poliisi on paha. Kaikkeen verovaroja tuhlataan!
Poliisi ampui ihmistä.
Poliisi ei siis ole ihminen.
Poliisi ampui karhun
Poliisi ei siis ole karhu :)
Onhan poliisissa Karhu-ryhmä.
Aku Ankan karhuryhmä ?
Lidlin pestojuusto(vihreä) maistuu makkaralta, ollaan lähempänä sun haavettasi lihanmakuisesta tomaatista, suosittelen kokeilemaan tuota.
D.
Nevvostoliitossa monesti ei edes tiedetty, mitä jonotettiin. Jonoon kuitenkin kannatti mennä aina, ja jos jotain sai jonottamisen jälkeen, sille löytyi yleensä jälkimarkkina. Koko maa oli yhtä vaihtokauppaa. Suomeenkin myytiin "lapindieseliä" eli anastettua lentopolttoainetta kerosiinia, joka toimi dieselmoottoreissa kuha laittoi sekaan voiteluainetta suuttimien voiteluun.
Menisit töihin.
Eikö voi viisastelun sijaan sanoa, vaikka uskovansa johonkin talousdemokratiahömppään tai fanittavansa epäironisesti Zizekiä.
Toki itsekin opiskeluaikoina tuli luettua erinäisiä talousopuksia, jopa pari kolme kirjaa päivässä, mutta ei paljoa enää kiinnosta, kun on vuositulot yli 200k€ ja perhe.
Eikö oletettavasti aikuisen ihmisen ole vähän persoonan kehityksenkin kannalta epäkypsää taantua joihinkin saivarteleviin monologeihin?
Sosialismi on uskonto, ehkä jopa enemmän kuin monet uskonnon nimellä kulkevat uskonnot. Uskonnoille ominaiseen tapaan siinä on kaksi rinnakkain elävää oppirakennelmaa, sisäpiirille tarkoitettu käytännön toimintaa ohjaava oppirakennelma ja uskovaisille uskottavaksi tarjottava oppirakennelma. Päällisin puolin paradoksaaliselta vaikuttaa se, että sisäpiirin ehkä keskeisimmän oppilauseen on muotoillut pesunkestävä kapitalistinen bisnesmies P. T. Barnum ja se kuuluu: ”there’s a sucker born every minute”. Joka minuutti syntyy uusi nenästä vedettävä hölmö. No, Barnum oli bisnesmies ja ymmärsi myös bisneksen jatkuvuuden päälle. Humpuukitempuilla kokoamallaan rahalla hän rakensi sirkuksen Barnum & Bailey, joka oikeasti tarjosi yleisölle nähtävää ja vastinetta rahoille. Yksikään sosialistinen hallinto ei ole kyennyt tähän, tarjoamaan kansalaisille kunnollista vastinetta heidän työlleen ja rahoilleen.
Lähetä kommentti