Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 31. joulukuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset pituus


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Heike DrechslerGER7.423
2Jackie Joyner-KerseeUSA7.373
3Galina CistjakováRUS7.336
4Yelena BelevskayaBLR7.271
5Brittney ReeseUSA7.187
6Helga RadtkeGER7.186
7Inessa KravetsUKR7.183
8Yelena KhlopotnovaUKR7.145
9Larisa BerezhnayaUKR7.138
10Anisoara CusmirROU7.132
11Marion JonesUSA7.100
12Tatyana KotovaRUS7.088
13Valy IonescuROU7.087
14Irina MeleshinaRUS7.059
15Lyudmila KolchanovaRUS7.058
16Ivana ŠpanovićSRB7.051
17Yelena SinchukovaRUS7.044
18Fiona MayITA7.040
19Tatyana LebedevaRUS7.039
20Tianna BartolettaUSA7.038
21Irina ValyukevichBLR7.022
22Maurren Higa MaggiBRA7.020
23Iolanda ChenRUS7.010
24Nijolé MedvedevaLTU6.988
25Marieta IlcuROU6.986
26Naide GomesPOR6.984
27Janay DeLoachUSA6.961
28Darya KlishinaRUS6.960
29Níki XánthouGRE6.957
30Lyudmila GalkinaRUS6.953
31Carol LewisUSA6.950
32Eva MurkováSVK6.944
33Shara ProctorGBR6.938
34Tatyana RodyonovaRUS6.931
35Ljudmila NinovaAUT6.926
36Christabel NetteyCAN6.926
37Dawn CampbellUSA6.926
38Yelena SokolovaRUS6.923
39Niurka MontalvoESP6.921
40Chioma AjunwaNGR6.920
41Eunice BarberFRA6.911
42Sosthene Taroum MoguenaraGER6.906
43Oksana UdmurtovaRUS6.902
44Lorraine UgenGBR6.899
45Bronwyn ThompsonAUS6.895
46Malaika MihamboGER6.894
47Olga KucherenkoRUS6.889
48Susen TiedtkeGER6.878
49Mirela RendaROU6.877
50Olga RublyovaRUS6.876
51Nastassia Mironchyk-IvanovaBLR6.874
52Irina MushailovaRUS6.870
53Anna KlyashtornayaRUS6.870
54Guan YingnanCHN6.870
55Erica JohanssonSWE6.869
56Éloyse Lesueur-AymoninFRA6.867
57Carolina KlüftSWE6.866
58Funmi JimohUSA6.865
59Elva GoulbourneJAM6.861
60Olena BobrovnykUKR6.858
61Shana WilliamsUSA6.852
62Tatyana Ter-MesrobyanRUS6.849
63Karin Melis MeyRSA6.846
64Iva PrandzhevaBUL6.836
65Agata KarczmarekPOL6.834
66Concepción MontanerESP6.824
67Brooke StrattonAUS6.821
68Katarina Johnson-ThompsonGBR6.820
69Quanesha BurksUSA6.809
70Viktoriya RybalkoUKR6.799
71Ksenija BaltaEST6.798
72Viktoriya VershininaUKR6.797
73Nicole BoegmanAUS6.796
74Bianca KapplerGER6.795
75Yuliya PidluzhnayaRUS6.795
76Sha'Keela SaundersUSA6.793
77Hyleas FountainUSA6.788
78Grace UpshawUSA6.788
79Keila CostaBRA6.787
80Natalya LebusovaRUS6.784
81Ringa Ropo-JunnilaFIN6.777
82Tünde VasziHUN6.776
83Valentīna GotovskaLAT6.775
84Brianna GlennUSA6.773
85Veranika ShutkovaBLR6.772
86Sabine JohnGER6.771
87Renata NielsenDEN6.766
88Ineta RadēvičaLAT6.764
89Kumiko ImuraJPN6.764
90Yargelis SavigneCUB6.762
91Volha SudarevaBLR6.760
92Claudia Salman-RathGER6.756
93Caterine IbargüenCOL6.755
94Elena WolfKAZ6.755
95Nina PerevedentsevaRUS6.751
96Tori BowieUSA6.750
97Whitney GipsonUSA6.746
98Bianca StuartBAH6.744
99Lena MalkusGER6.742
100Magdalena HristovaBUL6.735


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

3Heike DrechslerGER7.48
2Jackie Joyner-KerseeUSA7.49
1Galina CistjakováRUS7.52
6Yelena BelevskayaBLR7.39
11Brittney ReeseUSA7.31
15Helga RadtkeGER7.21
7Inessa KravetsUKR7.37
9Yelena KhlopotnovaUKR7.31
14Larisa BerezhnayaUKR7.24
4Anisoara CusmirROU7.43
10Marion JonesUSA7.31
5Tatyana KotovaRUS7.42
17Valy IonescuROU7.20
12Irina MeleshinaRUS7.27
16Lyudmila KolchanovaRUS7.21
35Ivana ŠpanovićSRB7.10
19Yelena SinchukovaRUS7.20
32Fiona MayITA7.11
8Tatyana LebedevaRUS7.33
22Tianna BartolettaUSA7.17


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

3Galina CistjakováRUS7.336
2Jackie Joyner-KerseeUSA7.373
1Heike DrechslerGER7.423
10Anisoara CusmirROU7.132
12Tatyana KotovaRUS7.088
4Yelena BelevskayaBLR7.271
7Inessa KravetsUKR7.183
19Tatyana LebedevaRUS7.039
8Yelena KhlopotnovaUKR7.145
11Marion JonesUSA7.100
5Brittney ReeseUSA7.187
14Irina MeleshinaRUS7.059
22Maurren Higa MaggiBRA7.020
9Larisa BerezhnayaUKR7.138
6Helga RadtkeGER7.186
15Lyudmila KolchanovaRUS7.058
13Valy IonescuROU7.087
-Irena OzhenkoLTU-
17Yelena SinchukovaRUS7.044
52Irina MushailovaRUS6.870


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Ringa Ropo-Junnila6.777
2Johanna Halkoaho6.594
3Heli Koivula-Kruger6.569
4Natalia Kilpeläinen-Bäck6.484
5Pirkko Helenius6.465
6Ragne Kytölä6.442
7Tuula Rautanen6.434
8Arja Jussila6.376
9Satu Ruotsalainen6.356
10Susanna Rajamäki6.341
11Emmi Mäkinen6.307
12Niina Saarman-Bartholdi6.305
13Tiia Hautala6.295
14Jaana Sieviläinen6.292
15Noora Pesola6.291
16Matilda Bogdanoff6.273
17Marika Salminen6.253
18Anne-Mari Lehtiö6.218
19Elina Sorsa6.218
20Sanna Nygård6.210
21Sanni Suhonen6.202
22Pamela Lindfors6.198
23Heli Paloranta6.190
24Taika Koilahti6.181
25Maija Kovalainen6.171
26Sarita Kamppinen6.163
27Jenniina Halkoaho6.147
28Sanna Saarman6.147
29Tina Rättyä6.143
30Hannele Koskela6.142
31Piia Peltosaari6.141
32Anne Kyllönen6.135
33Helle Aro6.132
34Virpi Tapanainen6.131
35Hanna Wiss6.127
36Hanna Korell6.116
37Marjo Käyrä6.114
38Pia Wikstedt6.114
39Maria Huntington6.113
40Leena Pylkkänen6.099
41Kristiina Vuorvirta6.083
42Anne Pöllänen6.077
43Anna-Leena Tirronen6.076
44Marika Partinen6.072
45Kira Kytölä6.070
46Teija Hannila6.065
47Elisa Kirvesniemi6.057
48Anne Juuti6.056
49Hanna Pennanen6.055
50Carina Kjellman6.055
51Elina Korjansalo6.051
52Heli Saarinen6.047
53Maija Koivusaari6.045
54Saija Miettunen6.044
55Susanna Kekki6.043
56Kaija Mainio6.041
57Tiia Mäki6.034
58Teija Raukko6.030
59Pauliina Tuomaala6.030
60Suvi Kattilakoski6.028
61Sofia Sadeharju6.026
62Kristiina Mäkelä6.024
63Anni Paananen6.020
64Jutta Kemilä6.018
65Salla Rinne6.015
66Riitta Kärkkäinen6.014
67Iida Kalliomäki6.013
68Saara Hakanen6.011
69Emma Pullola6.003
70Heidi Lindell6.001
71Jessica Kähärä6.001
72Susanna Savolainen5.998
73Henna Palosaari5.998
74Henriikka Parpala5.994
75Jaana Viramäki5.992
76Katja Ripatti5.988
77Anniina Lindholm5.986
78Sanna Hernesniemi5.984
79Saila Purho5.982
80Satu Järvenpää5.982
81Sari Hakala5.971
82Reeta Parkkonen5.965
83Tarja Koskelo5.962
84Katja Kangas5.957
85Miia Kurppa5.952
86Anna-Maija Bryggare5.951
87Heta Haapala5.948
88Miia Sillman5.947
89Katja Liikola5.943
90Lotta Harala5.939
91Tanja Keränen5.935
92Marianne Sorsa5.933
93Senni Salminen5.921
94Anu Pirttimaa5.919
95Tiina Somppi5.912
96Ida Okkonen5.909
97Sirpa Niiranen5.897
98Hannele Harju5.896
99Merika Sumanen5.895
100Paula Silmälä5.888


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Ringa Ropo-Junnila6.85
2Johanna Halkoaho6.79
3Heli Koivula-Kruger6.65
5Natalia Kilpeläinen-Bäck6.63
7Pirkko Helenius6.59
8Ragne Kytölä6.58
6Tuula Rautanen6.60
10Arja Jussila6.49
4Satu Ruotsalainen6.63
11Susanna Rajamäki6.48
17Emmi Mäkinen6.38
18Niina Saarman-Bartholdi6.37
9Tiia Hautala6.52
13Jaana Sieviläinen6.44
12Noora Pesola6.46
20Matilda Bogdanoff6.35
16Marika Salminen6.38
21Anne-Mari Lehtiö6.35
22Elina Sorsa6.33
23Sanna Nygård6.33


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Ringa Ropo-Junnila6.777
2Johanna Halkoaho6.594
3Heli Koivula-Kruger6.569
9Satu Ruotsalainen6.356
4Natalia Kilpeläinen-Bäck6.484
7Tuula Rautanen6.434
5Pirkko Helenius6.465
6Ragne Kytölä6.442
13Tiia Hautala6.295
8Arja Jussila6.376
10Susanna Rajamäki6.341
15Noora Pesola6.291
14Jaana Sieviläinen6.292
45Kira Kytölä6.070
32Anne Kyllönen6.135
17Marika Salminen6.253
11Emmi Mäkinen6.307
12Niina Saarman-Bartholdi6.305
40Leena Pylkkänen6.099
16Matilda Bogdanoff6.273

lauantai 28. joulukuuta 2019

Uusinta: Geneettisiä ominaispiirteitä

Lukijalle: Pohdiskellaanpa miksi elinolosuhteet ovat muokanneet populaatioita. Onhan sama ilmiö nähtävissä minkä tahansa eläinlajin eri olosuhteissa elävissä populaatioissakin. Jostain syystä vain sen esiin tuominen ihmisten yhteydessä on sopimatonta. Ainakin jos sillä viitataan muihin kuin fyysisiin ominaisuuksiin:

Kuten varmaan kaikki muistavat, huutavan ääni korvessa eli Jussi Halla-aho sai joitakin vuosia sitten tuomion nettikirjoittelustaan. Vastoin yleistä harhakäsitystä tuomio ei vielä käräjäoikeudessa kuitenkaan tullut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan - tällaiseksi se muuttui vasta suvaitsevaisemmassa hovioikeudessa - eli lausunnosta "Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." Se tuli toteamuksesta, jonka mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili ja islam on pedofiiliuskonto. Huvittavaa asiassa on se, että "geneettinen ominaispiirre" oli mielipide ilman faktoja, kun taas Muhammadin pedofilia perustui siihen tunnettuun tosiseikkaan, että hän kiksautti yhdeksänvuotiasta tyttöä ja islamin mukaan kaikki Muhammadin teot olivat mallikelpoisia. Jälleen kerran esimerkki siitä, että Suomessa mielipiteitä saa esittää vapaasti, kun taas faktojen kanssa tulee olla hyvin varovainen.

Mutta tuo on sivuseikka. Lähdetään sen sijaan tarkastelemaan geneettisiä ominaispiirteitä. Ensinnäkin on itsestäänselvää, että jokaisella lajilla on omat geneettiset erityispiirteensä, jotka tekevät vaikkapa pikkumalluaisesta pikkumalluaisen eivätkä seepraa. Samoin on genetiikan alkeita, että jopa lähisukulaisilla on erilaiset geenit, muuten veljekset olisivat ympäristön vaikutusta vaille toistensa kopioita. Tästä luonnollinen seuraus on se, että saman lajin populaatioissa on väistämättä geneettisiä eroja, mikäli ne ovat edes vähäisessä määrin erilliset, ts. alueella A esiintyvä populaatio lisääntyy pääosin keskenään ja alueella B esiintyvä keskenään. On helppoa mallintaa matemaattisesti, että jopa kaksi täsmälleen samanlaisissa olosuhteissa elävää täsmälleen samanlaista alkupopulaatiota eriytyy puhtaasti sattuman ansiosta toisistaan jo muutamassa sukupolvessa siten, että geenitutkimuksella pystytään suhteellisen luotettavasti päättelemään, kummasta populaatiosta tutkittava yksilö on peräisin. Tietysti olettaen, että alkuperäisissä yksilöissä esiintyy riittävästi geneettistä muuntelua, kuten käytännössä aina on.

Pelkkä satunnainen muuntelu riittää erojen kehittymiseen. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuu kun evoluutioon vaikuttaa ulkoinen paine eli ympäristön erot. Klassinen oppikirjaesimerkki on darwininsirkut Galapagossaarilla. Yhdestä ainoasta kantalajista on kehittynyt kolmetoista eri lajia, koska valintapaine on vaikuttanut tiettyyn suuntaan. On helppoa päätellä ja jopa hyväksyä, että sama valintapaine on vaikuttanut myös ihmisiin eri ympäristöissä; esimerkiksi ihonväri on adaptoitunut eri ympäristöihin mm. auringonvalolta suojautumisen ja D-vitamiinin tuottamisen kombinaation kannalta ihanteelliseksi.

Huomattavasti vaikeampaa on hyväksyä se asia, että ihmispopulaatioiden kehitykseen ovat vaikuttaneet myös kulttuurilliset vaatimukset. Tämän hahmottamiseksi voi kuvitella populaation, jossa naiset suosisivat pariutumisessa ensisijaisesti miehiä, joilla on mahdollisimman tuuheat kulmakarvat. Tämä ominaisuus on mitä ilmeisimmin geneettinen. Eipä kuluisi kovinkaan montaa sukupolvea, kun äijät alkaisivat muistuttaa Rudolf Hessiä tai Leonid Brezneviä. Ainakin olettaen, että miehillä ei olisi mitään sitä vastaan, että naiset näyttäisivät kulmakarvojensa osalta Salma Hayekilta.

Kulmakarvojen kasvuun ei ihminen kuitenkaan voi vaikuttaa ainakaan positiiviseen suuntaan, päinvastaiseen kylläkin nyppimällä niitä pois. Huomattavasti hankalampaa on mallintaa sellaisen ominaisuuden periytymistä, joka on ainakin osittain itse hankittu. Kuvitellaan vaikkapa ihmispopulaatiota, jossa miehen lisääntymisen kannalta ratkaisevin piirre on hänen kykynsä vetää leukaa. Tämähän on suurimmalta osalta harjoittelun tulosta; vaikka olisi millaisen voimamiehen geenit, niin harjoittelematta ei kroppa nouse käsilihasten voimalla. Kääntäen, kuka tahansa terve mies kykenee helposti vetämään vähintään kymmenen kertaa leukaa vain parin kuukauden harjoittelulla, vaikka aloittaisi treenauksen täysin lihaksettomasta kukkakepistä. Tällaisessa populaatiossa sukua jatkamaan valikoituisivat parhaiten ne miehet, joissa lahjakkuus voimaan yhdistyisi toiseen ominaisuuteen eli sinnikyyteen harjoitella. Ensimmäinen ominaispiirre eli voimapotentiaali lienee selvästi geneettinen, kun taas sinnikkyys harjoitteluun on ainakin osin ympäristötekijöiden tulosta, jos kohta ehkä osittain geneettinen sekin.

On selvästi hyväksyttävä, että ominaisuudet ovat ainakin osittain geneettisiä. Samoin on itsestään selvää, että erilainen ympäristö asettaa erilaisia vaatimuksia, jotka taas vaikuttavat pitkällä aikajänteellä populaation genetiikkaan. Tältä pohjalta voi lähteä tarkastelemaan, millainen toimintaympäristö milläkin ihmispopulaatiolla on ollut ja mitä seurauksia siitä olisi pitänyt olla.

On kuitenkin huomautettava, että alkupopulaation genetiikka määräytyy osin sattumalla. Mikäli populaatiolle olisi jostain syystä hyödyksi sinisilmäisyys, mutta alkupopulaatiossa kaikki yksilöt ovat genotyypiltään pelkästään ruskeasilmäisyyden geeniä kantavia, ei populaatioon kehity sinisilmäisyyttä muutoin kuin sattumalta mutaation kautta, joka saattaa viedä satoja sukupolvia. Sattuma vaikuttaa erityisesti silloin, kun alkuperäinen populaatio periytyy vain vähäisistä esi-isistä. Esimerkiksi vain noin 300 asukkaan eristyneellä Tristan da Cunhan saarella esiintyy hyvin paljon astmaa, koska sattumalta kolmella alkuperäisistä brittisiirtolaisista sattui olemaan astma.
Joskus pienessä alkupopulaatiossa saattaa olla satunnaisia geneettisiä piirteitä, jotka osoittautuvat sukupolvia myöhemmin lottovoitoksi. Esimerkiksi Polynesian saaret on aikoinaan asutettu muutaman kanootillisen liikaväestön lähettämisellä etsimään uutta saarta - tai hukkumaan matkalla. Samoalle sattui ilmeisesti osumaan kanootillinen, jossa yhdistyi geneettinen taipumus suurikokoisuuteen ja nopeuteen. On ainakin aika vaikeaa kuvitella, että jostain syystä Polynesian olosuhteissa nämä ominaisuudet olisivat erityisen hyödyllisiä, vaan ne johtuvat lähes puhtaasti sattumasta. Maailmassa on alle satatuhatta ihmistä, jotka ovat perimältään Amerikan Samoalta, mutta heistä kolmekymmentä pelaa amerikkalaista jalkapalloa NFL:ssä - lähes joukkueellinen. Suhteessa muuhun USA:n väestöön samoalaisilla on noin 50-kertainen yliedustus. Ja onhan naisten kiekonheiton maailmanmestari Beatrice Faumuina myös etninen samoalainen, vaikka edustikin Uutta-Seelantia, kun taas moukarinheiton MM-pronssinainen Lisa Misipeka edusti Amerikan Samoaa.

Aloituspopulaatio on siis enemmän tai vähemmän satunnainen. On kuitenkin ymmärrettävää odottaa, että tiettyihin olosuhteisiin päätyvästä geenipoolista valikoituvat hieman useammin jatkoon sellaiset yksilöt, jotka omaavat kyseiseen ympäristöön paremmin sopivat geenit. Olisi melkoinen yllätys, jos Grönlantia asuttaisivat tummaihoiset, pitkät ja hoikat nubat ja Sudanin paahtavan kuumia aavikkoseutuja paksuun rasvakerrokseen taipuvaiset vahvarakenteiset inuiitit. Vaikeampaa on hyväksyä se, että asuinseudut ja kulttuurit vaikuttavat ihmisten henkisiin ominaisuuksiin. Mutta yritetäänpä muutamalla esimerkillä - sopii yrittää arvata mihin viitataan ja osuuko kohdalleen.

1) Kuvitellaan yhteisö, jossa tärkeää on normin noudattaminen. Sooloilijoita katsotaan karsaasti ja heidät karkoitetaan yhteisön ulkopuolelle tai poistetaan geenipoolista teloittamalla. Esiintyisikö tällaisessa yhteisössä runsaasti ADHD:tä? Aika ilmeistä on se, että yhteisön jäsenet kehittyisivät laumasieluiseen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

2) Otetaan yhteisö, joka arvostaa suuresti opillista sivistystä tai ylipäätään opiskelua, vaikka se olisikin yhteisön teknisen tai henkisen kehityksen kannalta hyödytöntä. Siinä vanhempien velvollisuus on opettaa lapsensa lukemaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Ne, jotka eivät tässä menesty, karsiutuvat varmasti enenevissä määrin geenipoolista ja yhteisön jäsenet kehittyisivät keskimääräistä opinhaluisemmiksi.

3) Yhteisö, joka elää ankarissa luonnonoloissa harvaan asutulla seudulla. Seutu, jossa tuntemattoman kohtaaminen ilman todistajia mahdollistaisi helpon ryöstömurhan. Mutta kuten antropologit ovat laskeneet, tällaisten tiheä esiintyminen tuhoaisi yhteisön ja voimakkaampi naapuriyhteisö kykenisi asuttamaan alueen. Niinpä yhteisössä kehittyy luottamus tuntemattomiin, ehkä hieman kyräilevä ja juro asenne, mutta kuitenkin usko siihen, että ihmisiin voi luottaa. Geneettisesti tätä voisi kutsua sinisilmäisyydeksi, kuvaannollisessa mielessä.

4) Yhteisö, joka on edelliselle esimerkille tietyssä mielessä vastakkainen eli sitoutunut omaan kyläänsä tai perheeseensä asutuksen ollessa tiheää. Tällöin on ymmärrettävää, että luotetaan vain lähimpiin ja koska muut koetaan kilpailijoiksi, heiltä yritetään hankkia resursseja väkivallalla tai varkauksilla. Jos on olemassa geneettinen ominaisuus, joka altistaa huijaamiseen ja epärehellisyyteen (aivan kuten edellisessä esimerkissä, jossa piti kuvitella tälle vastakkainen geneettinen ominaisuus), se varmasti yleistyy yhteisössä jossa sen esiintyminen on hyödyllistä.

Ja ratkaisut tehtäviin:

1) Itäaasialainen, esimerkiksi japanilainen yhteisö on paikka, jossa kasvojen säilyttäminen on kaikkein tärkeintä eikä normista poikkeamista sallita. Ja kyllä, Japanissa ADHD:tä on vähiten maailmassa ainakin joidenkin tutkimusten mukaan.

2) Juutalaisessa kulttuurissa isän velvollisuus on opettaa poikiaan (jotkut opettavat myös tyttäriään) ja seuraukset näkyvät. Nobelisteissa juutalaisia on niin että päät yhteen kolisevat. Muistelen lukeneeni jostakin, että muinaisina aikoina fiksuimmat laitettiin rabbeiksi ja olivat eniten moniavioisia, jolloin kyseiset geenit olisivat yleistyneet entisestään.

3) Nyt olemme Suomessa. Jos suomalaiset jostain luonteenpiirteestään maailmalla tunnetaan, niin se on sinisilmäisyys. Meitä pidetään helposti huijattavina, jos kohta myös luotettavina. Tähän voidaan tietysti todeta, että sama piirre on muillakin skandinaaveilla ja tuntemattoman auttaminen on kenties voimakkainta inuiteilla. Vastaväitteitä esiintyy venäläisten suhteen, jotka ovat eläneet samoissa olosuhteissa mutta tunnetaan huijaamisesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa tuntemattomien suhteen; venäläiset ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä tuntemattomille. Huijaaminen on suunnitelmallista toimintaa, ei satunnaista. Lisäksi venäläinen yhteiskunta turpeeseen sidottuine maaorjineen on ollut hyvin erilainen muihin pohjoisiin alueisiin nähden, mikä on aiheuttanut toisenlaista valintapainetta.

4) Arabeilla on sanonta: minä veljeäni vastaan, minä veljeni kanssa serkkuani vastaan, minä serkkuni kanssa heimoani vastaan, minä heimoni kanssa kansaani vastaan. Merkitystä ei ole oikealla ja väärällä, vaan sillä kuka on läheisempi eli tribaalisuudella. Seurauksena on valehtelevien selkäänpuukottajien yhteiskunta, joka pysyy jotenkuten kasassa vain heimosidonnaisuuden takia tuottamatta mitään edistystä.

Edellisistä esimerkeistä kaksi ensimmäistä eli individialistisuuteen ja älykkyyteen liittyvien periytyminen ovat helpompia hyväksyä. Johan tähän riittää eläinmaailman tarkastelu; on olemassa sekä laumassa että yksin eläviä lajeja ja tämä on varmasti geeneissä. Samoin älykkyyden periytyminen on ilmeistä, sillä muussa tapauksessa sirkuksessa voisivat esiintyä vaikka sammakot koirien sijaan. On itsestään selvää, että ihmispopulaatioiden välillä on näissä seikoissa eroja.

Sen sijaan on vaikeampaa tietää, ovatko luonteenpiirteet pelkästään kulttuurisidonnaisia vai onko mahdollisesti kysessä geneettinen ero. Luultavasti molemmat vaikuttavat, mutta missä suhteessa, on epäselvää. Tällä ei kuitenkaan ole teoreettista merkitystä sen kannalta, vaikuttaako yhteiskunta tietynlaisten luonteenpiirteiden yleistymiseen ja muiden harvinaistumiseen. Jos luonteenpiirteet ovat edes pieneltä osaltaan perinnöllisiä, totta kai valintapaine vaikuttaa niiden esiintymistiheyteen.

Joskus yhteiskunta itsessään voi vaikuttaa geneettiseen rakenteeseensa. Muistellaan esimerkiksi punakhmerien terroria, joka pyyhkäisi pois käytännössä koko Kamputsean älymystön. Lähempääkin löytyy esimerkki: miksi ihmeessä Venäjällä ei ole syntynyt alkutuotantoa merkittävämpää teollisuutta, vaikka kommunismin aikana tuotantoa kuitenkin oli ja ennen muuta 1900-luvun alussa Venäjän teollistuminen oli jo hyvässä vauhdissa? Jotain tekemistä asialla voi olla sen kanssa, että kaikki yritteliäät vietiin gulagiin. Sukuaan jatkamaan jääneistä enemmistö oli vaarattomia ja kuuliaisia. Kuinkahan paljon Venäjän keskimääräinen ÄO laski tuossa prosessissa? Onneksi kommunismin tehottumuus pelasti edes jotakin.

Joissain erikoisissa tapauksissa seuraukset ovat todella odottamattomat. Yhdysvalloissa tämä on satiirikkoa huvittavalla tavalla nähtävissä. Aasialaiset siirtolaiset ovat usein tulleet maahan siten, että suvun fiksuimmalle on kerätty matkarahat. Tai sitten omassa maassaan akateemisesti menestynyt yksilö on muuttanut yhdysvaltalaiseen yliopistoon luennoitsijaksi. Eli muutenkin varsin fiksuista väestöryhmistä keskimäärin parempi aines on valikoitunut sinne. Seuraukset ovat havaittavissa kaikissa testeissä legendaarisesta SAT:stä lähtien: järjestelmällisesti (itä)aasialaistaustaiset saavat keskimäärin parhaat tulokset, jonkin verran eurooppalaista väestöä paremmat. Hyvin kaukana perässä tulevat sitten afroamerikkalaiset. Jotka, kuten aasialaiset, eivät myöskään ole omasta alkuperäisryhmästään edustava otos. Vastoin yleistä luuloa eurooppalaiset eivät vanginneet orjia Afrikasta kuin aniharvoin. Todellisuudessa orjat nappasivat muut afrikkalaiset ja myivät nämä eurooppalaisille. Voi vapaasti arvata, että jos ja kun orjakauppiaiden vangiksi joutuneiden älyllisessä kapasiteetissa oli poikkeamaa normiväestöön, mahtoiko poikkeama olla fiksumpaan vai tyhmempään suuntaan? Tämän jälkeen orjat rahdattiin Atlantin yli, jolloin matkasta selvisi todennäköisemmin, jos sattui olemaan fyysisesti sitkeä. Orjaplantaasilla taas arvostettiin varmaan muita ominaisuuksia kuin älyllistä kapasiteettia, jolloin jalostustyössä - kyllä, luitte oikein ja jos ette usko, klikatkaa linkkiä - suosittiin samoja ominaisuuksia kuin työhevosilla. Seuraukset näkyvät siinä, että luultavasti Yhdysvaltojen musta väestö poikkeaa Länsi-Afrikan väestöstä älyllisesti siinä missä Yhdysvaltojen aasialaisväestö Itä-Aasian väestöstä. Tosin eri suuntaan.

Eri ihmisryhmiin kuuluvien eroista, olivatpa ne älyllisiä, fyysisiä tai luonteessa, geneettisiä tai kulttuurillisia, on voitava keskustella vapaasti. Se, että sanoo kaksimetristen olevan keskimäärin parempia koripalloilijoita kuin 170-senttisten, ei tarkoita että 170-senttisiltä kiellettäisiin koripallon peluu eikä edes sitä, että kaksimetrinen valittaisiin joukkueeseen, vaikka hän olisi 170-senttistä huonompi pelaaja.

keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Uutiskatsaus 52/2019


1. Ura putkessa

Viron sisäministeri sai vihat niskaansa naureskeltuaan sille, että "myyjätyttösestä tuli Suomen pääministeri". Seurasi melkoinen tahallaan väärinymmärtämisten ja anteeksipyyntöjen kavalkadi. Närkästyttiin, kun luultiin sisäministerin mukamas halveksuneen myyjätyötä. Ainakin itse tulkitsin lausunnon siten, että siinä ei kritisoitu pääministerin myyjätyön kokemusta, vaan sitä, että työkokemus rajoittui myyjätyöhön. On positiivinen asia, jos pääministeri on nuoruudessaan tehnyt oikeitakin töitä. Sen sijaan on erittäin negatiivinen asia, jos pääministerin työkokemus rajoittuu myyntityöhön ja pariin harjoittelupaikkaan, kuten nyt on asiaintila.
Tuoreessa pääministeri Sanna Marinissa hämmästyttää kyllä kaikkein eniten se, että häntä kehutaan fiksuksi ja nopeaksi oppimaan. Fiksuus ja oppimiskyky ovat tietysti riippuvaisia siitä, millaisesta perusjoukosta populaatio koostuu. SDP:n pääministerikisan yhteydessä media oli kaivanut esiin kilpailijoiden YO-todistukset. Ei Lindtmaninkaan todistus häävi ollut, mutta Marinin todistuksessa oli lyhyestä matematiikasta cum laude. Oli siellä sentään kiitettävät reaalista ja äidinkielestä, kielitaidosta näyttöinä olivat englannin M ja ruotsin A. Mutta tuo lyhyen matikan cum laude. Kyllähän sen tiesi, että lyhyen matikan taso on romahtanut omista kouluajoista, mutta piti oikein googlettaa esiin Sannan tekemä koe ja pisterajat. Niistä saattoi todeta, että cum laudeen vaadittiin kolme tehtävää oikein ja yksi säälipiste neljännestä. Magnaan olisi vaadittu neljä ja puoli tehtävää oikein. Melkein puolet eli seitsemän tehtävää oli prosenttilaskuja ja ne osaamalla olisi tullut kiitettävä. Meillä on siis prosenttilaskentaa osaamaton pääministeri. Hyvä luoja. Tuosta kokeesta saa kuka tahansa lukiota käymätön täysijärkinen jo pelkällä yleissivistyksellä kolme tehtävää oikein. Istumalla kokeen kuuden tunnin kestoajan pulpetissa ei voi olla saamatta cum laudeen vaadittavia pisteitä, sillä ikävystyminen pakottaa kirjoittamaan paperille tarvittavat suoritukset. Jos Marin olisi fiksu, hän olisi saanut tuosta kokeesta kiitettävän vaikka kolmen promillen kännissä. Niin, ja mitenkäs se kielitaito? Näytöt ovat vain kahdesta kielestä ja nekään eivät ole kummoiset. Tosin äidinkielen eximia vihjaa, että näppärällä paskanpuhumisella pystyy aika pitkälti kompensoimaan substanssin puuttumista, mutta tämäkin onnistuu siis vain suomeksi.
Sunnuntaisin on jumalanpalveluksissa tapana pyytää hallitukselle viisautta heidän päätöksiinsä. Harvemmin on esitetty tarpeellisempaa pyyntöä.


2. Rautaa rajalle

Vihreiden johtava ajattelijaguru (olette varmaan kuulleet vertauksen maailman pisimmästä kääpiöstä) Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan, että ilmastonmuutoksen takia tulee massiivisia väestönsiirtoja. Suomeenkin tulee miljoonia ilmastopakolaisia "eikä siihen kysytä meiltä lupaa".
On sitä ennenkin oltu tänne tulossa ilman lupaa. Silloin on pysäytetty rajalle, tai ainakin kovasti yritetty. Vähän jouduttiin antamaan periksi, toistaiseksi silloiset yrittäjät miehittävät osaa Suomen alueesta. Jos tällä kertaa varauduttaisiin vähän paremmin, jookos? Ei tarvitsisi malli Cajanderin versiota 2, niin saataisiin maa pidettyä omilla.
Surkuhupaisinta näissä maalailuissa on se, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Jokainen tänne tuleva kehitysmaalainen moninkertaistaa kulutuksensa ja tuhoaa maapalloa entistä enemmän. Myös siksi, että väestöpaineen purkautuessa hillitön väestönkasvu voi jatkua yhä pidempään. 1980-luvulla pelättiin etiopialaisten kuolevan nälkään ja nyt, vain 30 vuotta myöhemmin maan väkiluku on kolminkertaistunut.
Soininvaara ilmoitti myös, että Intia tuhoutuu vesipulaan, kun jäätiköt sulavat. Himalajan jäätiköiden yhteenlaskettu tilavuus on arvion mukaan 2955-4737 kuutiokilometriä. Sovitaan että se on tuo maksimiarvo. Pelkästään Ganges-joen keskimääräinen virtaama on 16648 kuutiometriä sekunnissa. Yksinkertaisella jakolaskulla selviää, että jäätiköiden sulaminen ylläpitäisi Gangesia hyvin tarkkaan yhdeksän vuotta. Gangesin valuma-alue (hieman yli miljoona neliökilometriä) muodostaa ehkä yhdeksäsosan Himalajan jäätiköiden valuma-alueesta eli noin karkeasti arvioiden kaikkien jäätiköiden yhtäaikaisesta sulamisesta tuleva vesi ylläpitäisi jokien virtaamaa noin vuoden. Eiköhän suurin osa Intian ja kumppaneiden vedestä ole peräisin monsuunisateista eikä jäätiköistä. Eikä tietääkseni maan keinokastelu ole kovin korkealla tasolla, kyllä pelloille vesi saadaan enimmäkseen sateista. Ei Intiaan tarvitse montaa patoa rakentaa, niin kuivan kauden vesiongelma on ratkaistu.


3. Kululaskelma

Vantaan kaupunki sai EU:lta 400 000 euron avustuksen mamunuorison liikunnan tukemiseen. Vaan mitä sitten tapahtuikaan?
Ensin perustettiin hanketta varten organisaatio, johon Vantaan Liikuntapalvelujen lisäksi tulivat mukaan Helsinki Business College ja tutkimus/koulutusorganisaatioita neljästä eri maasta.
Toiseksi hommattiin projektia varten työntekijät, joiden palkkakuluihin meni kolme neljäsosaa avustuksesta. Jäljelle jäi 100000 euroa.
Kolmanneksi järjestettiin suunnitteluseminaareja Bulgariassa, Italiassa ja Suomessa. Näihin hallinnointikuluihin kului seitsemänkymmentätuhatta. Jäljelle jäi 30000 euroa.
Neljänneksi jäljelle jääneet rahat jaettiin viiden maan kesken. Niinpä Vantaalle jäi varsinaisiin järjestelyihin 5000 euroa. (Jos jakaa 30000 viidellä, saadaan kylläkin 6000 euroa, mutta ei liene enää tässä vaiheessa kenellekään yllätys, jos rahaa katoaa jäljettömiin. Itse asiassa sitä hävisi yllättävän vähän.)
Viidenneksi päästiinkin järjestämään itse tapahtumaa. Vantaan maratonin yhteyteen järjestettiin Mini Fun Run -juoksutapahtuma, jonka osanottomaksu oli 20 euroa, mutta mamuille ilmainen. Juostava matka oli kaksi kilometriä. Osanottajia oli lehtiuutisen mukaan kuusikymmentä. Kun laskee tuloksista, niin hyvällä tahdollakin saa pyöriteltyä osanottajien nimien perusteella noin tusinan verran ei-suomalaisia nimiä.
Jonkin verran juoksutapahtumissa pyörineenä voin vakuuttaa, että viidentuhannen euron budjetti vain kuudenkymmenen juoksijan tapahtumaan on aika lailla ylimitoitettu, etenkin kun huomioi kyseisen tapahtuman olleen jo valmiiksi organisoidun Vantaan maratonin kuokkavieraana. Mutta on toisaalta turha ihmetellä vaivaisen viidentuhannen euron katoamista, koska se on vain hieman yli prosentti kokonaismäärästä.


4. Niin on jos siltä näyttää

Muutama poikkeusyksilö, jotka ovat sopeutuneet sivistyneeseen yhteiskuntaan ansiokkaasti, aukaisi suunsa kulttuurieroista. Hämmentävää on se, että saa ihan vanhamediasta lukea näin suorasukaista puhetta.


5. Oi maamme, Somalia, synnyinmaa...

"Tutkimus" "osoitti", että somalialaiset Suomessa asuvat pitävät Suomea keskimäärin suuremmassa arvossa kuin muut ulkomaalaiset. Tutkimus perustuu tutkittavien omiin ilmoituksiin ja kuten hyvin tiedämme, somalit puhuvat aina totta. Jos ette usko niin Husu Husseinia voi tässä yhteydessä pitää luotettavana lähteenä.


6. On lapsi saapunut maahamme

Ensimmäiset Al-Holin leirin tulevat kansantalouden paikkaajat ovat saapuneet maahamme. Symbolisesti tämä tapahtui joulun tienoilla. Aivan kuten Palestiinassa parituhatta vuotta sitten. Odottelemme josko historia toistaisi itseään ja nämäkin lapsoset saisivat aikuistuttuaan maan pois raiteiltaan aiheuttamalla uskonnollisten näkemystensä takia sekasortoa.
Vanhemman lapsen molemmat vanhemmat ovat kuolleet, nuoremmalla on isä ilmeisesti yhä elossa vaan eipä ole huoltajuusvelvoitteitaan täyttänyt. Kuten ei sen vanhemman lapsen isäkään, eikä hänenkään Afrikasta Suomeen päästetty isänsäkään. Näkeekö joku tässä jonkinlaista johdonmukaista selitystä siihen, miksi tietynlaiset yhteiskunnat eivät oikein onnistu?
Lasten asioissa tulisi noudattaa vanhempien tahtoa, myös postuumisti. Näiden lasten vanhemmat ovat halunneet lastensa kasvavan islamilaisessa valtiossa, koska kokivat Suomen soveltumattomaksi kasvuympäristöksi. Samoin kuin muidenkin tänne tulossa olevien lasten vanhemmat. Jos lähtee Suomesta eikä kunnioita länsimaisia arvoja, paluuta ei pitäisi olla. On kuitenkin todennäköistä, että tästä se ketsuppipullon tukko avautui ja kohta charterlentoja Lähi-idästä järjestetään kiihtyvässä määrin.
Kirjoitin jo kuusi vuotta sitten: "Suomesta on lähdetty Syyriaan sotimaan. Kyseessä on pelkästään positiivinen asia. Negatiivinen siitä tulee vasta sitten, jos lähtijät palaavat Suomeen." Ei toisaalta tarvittu kovin suuria ennustajan lahjoja siihen että arvasi näin tapahtuvan.


7. Monikulttuurisuus on rikkaus - ainakin kontissa

Albaanirikollisuus rantautui Suomeen - tai siis tarkemmin sanoen sen uudenlainen muoto, vanhanlaisia pikkurötöstelyjä ja murhia tässä on koettu jo pitkään. Brasiliassa piilotettiin tavalliseen konttiin huumeita ja kontin saavuttua Suomeen aseistautuneet ryöstäjät kävivät aukomassa sen varastolla. Tällä kertaa poliisi ehti kuitenkin väliin.
Eikö rikoslakiin saataisi pykälää "maahantulo rikollisessa tarkoituksessa", jolloin tuomiot voitaisiin automaattisesti kaksinkertaistaa. Hillitsisi jossain määrin tällaista toimintaa. Vielä paremmin rikollista maahantuloa hillitsisi niskalaukaus pikaoikeuden jälkeen, mutta siihen ei ainakaan vielä olla menossa.


8. Häpeää on monenlaista

Spice Girls -hallituksen pääministeri Sanna Marin oli sitä mieltä että kokoomuksen pitäisi hävetä. Enpä olisi uskonut että löytyy asia jossa pääministeri on noin selkeästi oikeassa. Tosin siinä mitä pitäisi hävetä, hän oli väärässä.
(Huomautus: Se että kutsun hallitusta Spice Girls -hallitukseksi, ei ole millään lailla moite hallituksen sukupuolijakaumaa kohtaan. Jos hallitus koostuisi yhtä lailla pihalla olevista pojannulikoista, kutsuisin sitä New Kids on the Block -hallitukseksi.)


9. Pertin historiatunti

MC Tsuhnan presidentti Pertti oli saanut käsiinsä J.E. Salomaan teoksen Yleinen kasvatusoppi, painettu 1943. Poimitaan pari osuvaa lainausta:
"Itsenäisyysviettiin liittyy suomalaisilla palava isänmaanrakkaus. Siitä puhuu vakuuttavaa kieltä historiamme, sekä etäinen että läheinen. Siitä saa myös kansallinen kasvatuksemme vahvan tuen. Siitä on lähdettävä ja siihen aina vedottava. Sen tähden isänmaallisen näkökohdan tulee olla määräävänä kaikessa kasvatuksessa. Koulun opetusaines ja työskentelytapa on niin järjestettävä, että suomalaisen olemuksen perusominaisuus, itsenäisyysvietti ohjautuu kansalliseen ja isänmaalliseen suuntaan. Tämä edellyttää mm. että opetusaines valitaan isänmaaperiaatteen mukaisesti, että siinä on keskeinen asema äidinkielellä ja Suomen historialla, nimenomaan sellaisella historialla, joka opettaa ymmärtämään kansamme nykyisiä oloja ja laitoksia. Isänmaaperiaatetta tässä ei kuitenkaan saa käsittää ahtaasti, vaan on muistettava, että isänmaahan sisältyy myös sen kulttuuri, sen suhteet muihin maihin jne."
Tälle pohjalle on nykyinen vauras maamme rakennettu. Sen rakentaminen vei kymmeniä vuosia. Kuten hyvin tiedetään, rakentaminen vie aikansa mutta romuttaminen onnistuu huomattavasti nopeammin. Uuden ja paremman rakentaminen raunioiden paikalle on kaikkein vaativin prosessi ja vaatii sitä, että päättäviin asemiin tulevat kyvykkäät henkilöt. Siitäkin Salomaalla - itse ankaran lapsuuden kokeneella miehellä - on sanansa sanottavana, toivottavasti nykyhallitus lukee tämän ja pysähtyy hetkeksi miettimään omaa asemaansa:
"Mutta jos ihminen ei tavoittele muuta kuin mainetta tai valtaa, niin hänen luonteensa jää eheydestään huolimatta karkeaksi ja vajavaiseksi. ... Tällaisesta kunnianhimon vaikutuksesta voi saada loppumattomasti esimerkkejä varsinkin poliittisesta elämästä. Monien valtiollisessa elämässä vaikuttavien poliitikkojen naiivi itsekkyys on poliittisen elämän pahimpia myrkyttäjiä. Liioittelematta saatettaneen sanoa, että kaiken poliittisen elämän vaikein ongelma on, miten siinä voisivat saavuttaa vaikutusvaltaa kyvykkäät henkilöt, jotka eivät ole tällä tavalla naiivisti kunnianhimoisia eli henkilöt, jotka olisivat valmiit muista vaikuttimista kuin kehittymättömästä kunnianhimosta kantamaa poliittisen elämän raskasta kuormaa. Sillä kuten jo Platon totesi, usein ne, jotka eivät kykene hallitsemaan, haluavat hallita, kun taas ne, jotka kykenevät hallitsemaan, eivät halua hallita."
Itse totesin samaan tapaan kuusi vuotta sitten: "Kaikkien yhteiskuntien suurin ongelma on se, että kyvykkyys tehdä viisaita päätöksiä ei korreloi kovinkaan voimakkaasti päättäviin asemiin etenemiseen vaadittavan lahjakkuuden kanssa."


10. Rahat kierrätettävä valtion kautta

Hesarin yleisönosastossa oli erinomainen kirjoitus päivähoidosta. Neljän lapsen äiti totesi päiväkotirallin olevan raskasta. Voin kokemuksesta vakuuttaa, että tosi on. Hän tarjosi ratkaisuksi lastenhoitajan palkkaamista kotiin. Tästäkin voin kokemuksesta sanoa, että kalliiksi tulee ja byrokratiariesa on melkoinen. Kuitenkin on ilmeistä, että yhteiskunnalle kotiin palkattu lastenhoitaja olisi halvempi ratkaisu - päivähoidon kiinteät kustannukset poistuisivat. Kyseessä on poliittinen päätös, jossa sosiaalidemokraattinen periaate totesi joskus 1970-luvulla "piikomisen" oleva ihmisarvolle sopimatonta. Niinpä kotiapulainen-lastenhoitaja -yhdistelmä ajettiin verotuksellisin keinoin de facto mahdottomaksi. Ilmeisesti ihmisarvolle soveliaampaa on työskennellä laitoksessa kuin kodissa.
Kirjoituksessa viitataan yksityisen hoidon tukeen vaihtoehtona. Tämä on tietysti totta, mutta suurelta osin rahan turhaa kierrätystä sekin. Veroastetta keventämällä ja poistamalla päivähoidon subentoinnin kotihoitoon nähden, tekemällä kotiapulaistyön verotuksellisesti mahdolliseksi ja hyödyntämällä työvoimareserviä tehokkaammin päästäisiin sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti parempaan lopputulokseen.


11. Hinnalla millä hyvänsä

Finnkampen eli Ruotsi-ottelu on nyt järjestetty pariin kertaan Tampereella olympiastadionin remontin takia. Nyt SUL:n puheenjohtaja Sami Itani väläytti mahdollisuutta, että ottelu pysyisi edelleen Tampereella, vaikka stadikan remppa valmistuukin. Tästä ärähtivät ex-ministeri Paavo Arhinmäki ja Helsingin pormestariduo Vapaavuori-Razmyar.
Ihan tiedoksi, että tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa. Ja jos ei maksa, niin silloin voi epäillä että tyhmä on ollut se joka pyytää liikaa. Olympiastadionin vuokra on pompannut niin pilviin ja Ratina on siihen verrattuna niin halpa, että viivan alle jää taatusti enemmän rahaa Tampereelta. Jotenkin uskoisin että kauppatieteiden tohtori Itani on osannut tämän laskea varsin helposti. Toivotaan että nuorella puheenjohtajalla pokka pitää ja saadaan joko stadikan vuokra alennettua sopuhintaan tai sitten pysytään Ratinalla. Tosin minulla ei ole syytä epäillä Itanin pokkaa: muistan vieläkin kuinka nauroin kippurassa eräissä Kalevan Kisoissa, kun nykyinen pj ilmestyi kymmenottelun päätyttyä paikalliseen ravintolaan syömään kisa-asu päällä ja numerolappu edelleen selässä käymättä välillä suihkussa.


12. Jousikengät

Eliud Kipchoge juoksi epävirallisessa ennätyskokeessa maratonin alle kahden tunnin. Seurasin suoritusta livelähetyksessä. Kipchoge eteni tyylilleen uskollisena kuin kone. Erittäin analyyttisena ja fiksuna juoksijana Kipchoge tiesi, kuinka homma tehdään. Mutta tosiasia on myös se, että kaksikymmentä vuotta sitten samoissa oloissa samanlaisin järjestelyin nykykuntoinen Kipchoge olisi juossut arvioni mukaan noin 2.02 ja osia.
On tultu kauas siitä ajasta, kun allekirjoittanut juoksi maratonia saman mallin kengillä kuin olympiavoittaja. Eroa oli vain kengännumerossa, kaupan hyllyltä löytyi täsmälleen samaa mallia ja hintalappu oli satasen luokkaa. Nike on kehittänyt kengät, joiden hiilikuitumainen jousirakenne näkyy jopa Kipchogen huippuunsa hiotussa askeleessa - se on muuttunut selvästi pomppivammaksi jopa muutaman viime vuoden aikana, puhumattakaan sitten siitä Kipchogesta joka viisitoista vuotta sitten voitti MM-kultaa vitosella. Vuosi vuodelta kengän jousto-ominaisuus on muuttunut tehokkaammaksi.
Jaakko Nieminen arvioi nykykenkien parantavan aikaa noin kaksi-kolme minuuttia. Olen samalla kannalla. Linkatussa Urheilulehden jutussa puhutaan ME:n kehityksestä, joka sekin on ollut rajua viime vuosina. Noin kahdenkymmenen vuoden aikana 1988-2007 ME parani alle kaksi minuuttia. Nyt se on noin kymmenessä vuodessa 2007-2018 parantunut yli neljä minuuttia. Juuri tänä ajanjaksona huippukenkä on muuttunut satasen parista moninkertaiseen hintaan ja sen kestoaika pienentynyt murto-osaan - huippuparilla voi juosta käytännössä vain yhden kisan. Mutta ME:n kehitys on satunnaista, kyseessä on vain yksi huippusuoritus. Paljon raaempaa dataa on luettavissa maailmantilastoista. Verrataan maailmantilastoja tänä vuonna ja suluissa vuonna 2006 eli juuri ennen tiheitten ennätysparannusten alkuvuotta: 10. paras aika on 2:04:11 (2:07:14), 20. paras 2:05:02 (2:08:03), 50. paras 2:06:22 (2:09:41), 100. paras 2:07:58 (2:10:57), 200. paras 2:09:58 (2:13:01), 500. paras 2:12:57 (2:16:35) ja 1000. paras 2:17:31 (2:21:14).
Äkkiseltään näyttää siltä, että varsin johdonmukaista. Joka kohdassa kehitys on ollut 3-4 minuuttia. Mutta tarkemmin katsoen löytyy ero. Sijoituskehityksen tulisi olla logaritmisesti toimivaa eli jos nykypäivään 1000. paras olisi 13 vuotta sitten ollut 500. paras, niin 100. parhaan olisi pitänyt olla 50. paras jne. Vaan kuinkas onkaan?
Tämän vuoden maailmantilaston 1000. paras olisi vuonna 2006 ollut 597. (suhdeluku 0,597), 500. paras 195. (suhdeluku 0,390), 200. paras 55 (suhdeluku 0,275)., 100. paras 18 (suhdeluku 0,180)., 50. paras 2 (suhdeluku 0,040). ja sitä edeltävät kärjessä, jolloin suhdeluvun laskeminen ei ole mielekästä. Itse asiassa tänä vuonna peräti 33 juoksijaa alitti vuoden 2006 kärkiajan 2:05:56 eli suhdeluvuksi 33. sijalle voidaan laskea 0,030. Kuten nähdään, muutos ei ole ollut logaritmista vaan huippu on kehittynyt voimakkaammin kuin massa. Tämä viittaa siihen, että huipulla on käytössä jotain mitä massalla ei ole. Eli paremmat kengät. Tämä ei ole se suunta, johon yleisurheilun tasa-arvoisena lajina tulisi kehittyä. Se on alentumassa huolestuttavalla tavalla välineurheilun tasolle. Ei tosin kovin vahvasti, sillä vanhollakin kengillä Kipchoge tietenkin päihittäisi kaikki muut paitsi ehkä kymmenkunta parasta, kun taas Iivo Niskanen ei pärjäisi tervatuilla puusuksilla edes piirikunnallisissa.
Kenkien merkitys näkyy siinäkin, että ratajuoksuissa ei ole ollut samanlaista tulosparannusta kuin maantiellä. Kenenisa Bekele juoksi 37-vuotiaana vain kahden sekunnin päähän Kipchogen maraton-ME:stä, vaikka ratajuoksuissa hänen ennätyksensä ovat viidentoista vuoden takaa. Omaa maratonennätystään hän paransi kolmen vuoden takaisesta puolitoista minuuttia. Kaiken järjen mukaan Bekelen kunnon pitäisi olla pari minuuttia silloista heikompi. Ero tulee kengistä.


Loppukevennys: Puskapissillä

Sananmukaisesti loppukevennys. Piti tarkistaa, että en vahingossa törmännyt vanhaan, aprillipäivänä julkaistuun juttuun. Toisaalta nykypäivänä ympäristönsuojeluun liittyvät innovaatiot ovat usein aivan liian epäuskottavia mennäkseen läpi aprillipiloina.
Varusmiesten maastokuseskelu on koettu ympäristöongelmaksi. Niinpä Porin Prikaatissa kokeiltiin marsseilla ja harjoituksissa mukana kuljetettavaa huussivaunua. Siinä jermut kusevat tuhka-kalkkiseokseen, josta neste haihdutetaan ensin lämpöpuhaltimilla pois. Lopputuloksena saatiin kuukaudessa noin 10-15 kiloa jauhemaista virtsaa, jota voidaan periaatteessa käyttää lannoitteena.
Mietitäänpä hetki ympäristövaikutuksia:
- vaunu vaati epäilemättä yhden polttomoottorilla käyvän ylimääräisen ajoneuvon harjoituksiin mukaan
- miten mahdettiin tuhka-kalkkiseos valmistaa ja kuljettaa paikan päälle?
- paljonko sähköä kului lämpöpuhallinten käyttöön?
Sanoisin että metsänlannoituksen ja ympäristösuojelun kannalta on huomattavasti parempi, että varusmiesjampat kusevat metsään kuten ennenkin. Aion myös henkilökohtaisesti jatkaa veden säästämistä hyödyntämällä suomalaisen miehen perusihmisoikeutta eli omalle pihalle kusemista, jos sattuu ulkona ollessa kusettamaan.
Kaiken huippu ja ikävin puoli asiassa oli se, että kyseistä tiivistettä ei voi käyttää elintarviketuotannossa eikä puutarhoissa, koska käytetty tuhka sisältää liikaa kadmiumia. Metsänlannoituksessa raja-arvo ei ylity, mutta siinä taas ei saa käyttää orgaanista perää olevaa ainetta.
Jutussa ei kerrottu, mitä lopputuotteelle tapahtui mutta en liiemmin hämmästelisi jos se olisi vedetty pöntöstä alas.

lauantai 21. joulukuuta 2019

Uusinta: Tusina asiaa, joita emme tietäisi ilman TV-sarjoja ja elokuvia

Lukijalle: Näin joulun lähestyessä vaihdetaan viihteelle ja kerrataan mitä Hollywood opettaa meille maailmasta:

12. Kuka tahansa osaa ampua käsiaseella ja myös osuu ampuen lonkalta tähtäämättä.
Aseita harvemmin säilytetään ladattuina ja varmistamattomina. Anna ihmiselle pistooli niin 50 % ei osaa poistaa varmistinta ja lopuista 50 % ei tiedä, että on tehtävä latausliike. Ja jos pitää valita, ampuako kymmenen metrin päässä olevaa pahista pistoolilla lonkalta vai heittääkö tikalla, useimpien kannattaisi valita jälkimmäinen. Osumatarkkuus olisi suurempi.

11. Painajaisunesta herääminen tapahtuu AINA pomppaamalla äkillisesti istuvaan asentoon sängyssä.
Jos heräät yleensä vähitellen, puoliksi horrostilan kautta etkä koskaan huomaa olevasi istuvassa asennossa, olet selvästikin epänormaali.

10. Pahat ihmiset kertovat aina hyville ihmisille, miksi heidät tapetaan. Hyvien ei tarvitse menetellä vastaavalla tavalla.
Tämä on hyvä tietää, koska sinä aikana kun selitys kestää, ehtii pelastautua. Joko keksii tavan selvitä itse tai sitten ratsuväki ryntää paikalle.

9. Autot syttyvät tuleen kolareissa.
Tämä onkin kätevää. Mistä sitä muuten tietäisi, onko maantien varressa oleva auto pysäköity vai kolaroitu? Valitettavasti autotehtaiden tuotekehittely ei ole täydellistä, ainakin omien havaintojeni mukaan melkoinen osa ojassa olevista autoista on palamattomia. Pitäisikö kutsua kulttuurinrikastuttajat polttamaan?

8. Parkkipaikan löytäminen onnistuu aina.
Vaikka olisi millainen miljoonakaupunki, niin autoa ei koskaan tarvitse pysäköidä kahtakymmentä metriä kauemmas kohteesta. Lähettäkää suomalaiset liikennesuunnittelijat jenkkeihin oppimaan, miten temppu tehdään!

7. Ei ole olemassa 2-5 –vuotiaita lapsia.
Yritäpä saada tuonikäinen lapsi näyttelemään uskottavasti. Lisäksi kaikki vastasyntyneet ovat puhtaita ja noin kolmen kuukauden ikäisen näköisiä. Alle kaksivuotiaaksi asti lapset eivät tee mitään aktiivisesti. Sitten he yhtäkkiä muuttuvat ilman välivaiheita viisivuotiaiksi, jotka puhuvat pikkuvanhasti.

6. Mikäli työpari on eri sukupuolta, nainen ei koskaan ole miestä vanhempi.
Lisäksi nainen on poikkeuksellisen hyvännäköinen ja usein myös kohonnut asemaan, johon vaaditaan pätevöityminen, jollainen saavutetaan normaalisti aikaisintaan kymmenen vuotta vanhempana. Milloinkaan ei keski-ikäisen naisen työparina ole nuorta miestä. Paitsi jos tarinan aiheena on epänormaali rakkaussuhde.

5. Autolla voi kaahata vastavirtaan tai jalkakäytävällä koskaan osumatta jalankulkijaan, varsinkaan lapseen.
Lapsiin ei osuta siksi, että jalkakäytävillä liikkuvat ihmiset ovat aina aikuisia. Vieläpä siten, että vanhemmat ja kömpelömmät ovat käytävän reunoilla, kun taas nuoret ja ketterät kävelevät aina ajolinjalla ja ehtivät väistää.

4. Amerikkalaisten kielitaidolla missä tahansa vieraassa kielessä on kolme astetta: A: täysi ummikko, B: muutamia fraaseja tai C: niin sujuva, että käy uskottavasti syntyperäisestä.
Suomalainen kieltenopetus on missannut jotakin oleellista. Opettajat saavat opiskelijat B-tasolle muutamassa viikossa, mutta edes kymmenen vuoden koulutus ei tee tuoreista ylioppilaista lähellekään C-tason tekijöitä. Lopputulos on kummallinen välitila, jollaista ei selvästikään esiinny amerikkalaisen korkeatasoisen kielikoulutuksen käyneillä.

3. Jokaisessa yhteisössä, perheessä tai työpaikalla on täsmälleen yksi homoseksuaali.
Yleensä myös tasan yksi mustaihoinen tai muuhun etniseen vähemmistöön kuuluva. Myös perheessä saattaa olla yksi ihonväriltään poikkeava, vaikka perhe muuten olisi valkoinen. Juuri koskaan tämä ei kuitenkaan ole se kiintiöhomo.

2. Yhdenkään kodin sisustukseen ei kuulu koskaan seinäkelloa.
Kohtaus viisi, otto kolme: … POIKKI! Hyvin meni, viiden minuutin tauko. Kohtaus kuusi, otto yksi: … POIKKI! Voi rähmä, meni uusiksi. Miksei kukaan muistanut kääntää kelloa viittä minuuttia taaksepäin?

1. Lakanat ovat epäsymmetrisiä siten, että ne peittävät naisen kaulaan asti mutta miehen vain vyötäröön.
Okei, voin hyväksyä L-kirjaimen muotoiset lakanat. Mutta en sitä, että mies ja nainen eivät koskaan ole niissä toisinpäin!

tiistai 17. joulukuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset seiväs


Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Yelena IsinbayevaRUS5.010
2Jenn SuhrUSA4.945
3Sandi MorrisUSA4.915
4Ekateríni StefanídiGRE4.866
5Yarisley SilvaCUB4.853
6Anzhelika SidorovaRUS4.848
7Fabiana MurerBRA4.832
8Eliza McCartneyNZL4.813
9Svetlana FeofanovaRUS4.810
10Anna RogowskaPOL4.803
11Nikoléta KiriakopoúlouGRE4.797
12Holly BradshawGBR4.778
13Katie NageotteUSA4.772
14Stacy DragilaUSA4.767
15Silke SpiegelburgGER4.765
16Monika PyrekPOL4.755
17Nicole BüchlerSUI4.738
18Demi PayneUSA4.727
19Yuliya GolubchikovaRUS4.723
20Alana BoydAUS4.717
21Martina StrutzGER4.714
22Tatyana PolnovaRUS4.714
23Lisa RyzihGER4.706
24Jiřina PtáčníkováCZE4.693
25Alysha NewmanCAN4.693
26Angelica BengtssonSWE4.684
27Kylie HutsonUSA4.682
28Ninon Guillon-RomarinFRA4.679
29Carolin HingstGER4.666
30Annika BeckerGER4.655
31Mary SaxerUSA4.649
32Kateřina BaďurováCZE4.647
33Anastasiya SavchenkoRUS4.645
34Angelina Zhuk-KrasnovaRUS4.645
35Vanessa BoslakFRA4.638
36Yvonne BuschbaumGER4.632
37Lexi JacobusUSA4.627
38Lacy JansonUSA4.627
39Olga MullinaRUS4.624
40Chelsea JohnsonUSA4.623
41Jillian SchwartzUSA4.616
42Li LingCHN4.615
43Kristina GadschiewGER4.615
44Aleksandra KiryashovaRUS4.614
45Kristen LelandUSA4.613
46Rosbeilys PeinadoVEN4.607
47Michaela MeijerSWE4.606
48Anna BattkeGER4.604
49Morgann LeLeuxUSA4.595
50Marion FiackFRA4.595
51Anastasiya ShvedovaRUS4.593
52Kellie SuttleUSA4.593
53Nina KennedyAUS4.587
54Iryna ZhukBLR4.586
55Kym HoweAUS4.583
56Tina ŠutejSLO4.581
57Pavla RybováCZE4.580
58Megan ClarkUSA4.577
59Kate DennisonGBR4.576
60Becky HollidayUSA4.576
61Mary VincentUSA4.573
62Minna NikkanenFIN4.572
63April Steiner BennettUSA4.566
64Maryna KylypkoUKR4.564
65Wilma MurtoFIN4.553
66Katharina BauerGER4.549
67Anicka NewellCAN4.547
68Anastasija ReibergerGER4.547
69Emily GroveUSA4.544
70Emma GeorgeAUS4.541
71Tatiana GrigorievaAUS4.540
72Gao ShuyingCHN4.539
73Romana MaláčováCZE4.539
74Angelica MoserSUI4.539
75Marion LotoutFRA4.538
76Melinda WithrowUSA4.535
77Anzhela BalahonovaUKR4.532
78Yelena BelyakovaRUS4.530
79Julia HütterGER4.528
80Annie JohniganUSA4.527
81Tori HoggardUSA4.527
82Lisa GunnarssonSWE4.526
83Kelsie HendryCAN4.526
84Kristen BrownUSA4.525
85Olivia GruverUSA4.520
86Naroa AgirreESP4.516
87Tori PenaIRL4.515
88Thórey Edda ElísdóttirISL4.510
89Mel MuellerUSA4.501
90Kortney RossUSA4.501
91Joanna PiwowarskaPOL4.501
92Tracy O'HaraUSA4.500
93Annika RoloffGER4.498
94Anna Giordano BrunoITA4.496
95Nataliya MazurykUKR4.490
96Femke PluimNED4.483
97Melissa GergelUSA4.481
98Dana EllisCAN4.479
99Daniela BártováCZE4.476
100Krisztina MolnárHUN4.473


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1Yelena IsinbayevaRUS5.06
4Jenn SuhrUSA4.93
2Sandi MorrisUSA5.00
6Ekateríni StefanídiGRE4.91
5Yarisley SilvaCUB4.91
9Anzhelika SidorovaRUS4.85
8Fabiana MurerBRA4.87
3Eliza McCartneyNZL4.94
7Svetlana FeofanovaRUS4.88
11Anna RogowskaPOL4.83
12Nikoléta KiriakopoúlouGRE4.83
16Holly BradshawGBR4.81
18Katie NageotteUSA4.80
10Stacy DragilaUSA4.83
14Silke SpiegelburgGER4.82
13Monika PyrekPOL4.82
20Nicole BüchlerSUI4.78
34Demi PayneUSA4.71
24Yuliya GolubchikovaRUS4.75
15Alana BoydAUS4.81


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Yelena IsinbayevaRUS5.010
3Sandi MorrisUSA4.915
8Eliza McCartneyNZL4.813
2Jenn SuhrUSA4.945
5Yarisley SilvaCUB4.853
4Ekateríni StefanídiGRE4.866
9Svetlana FeofanovaRUS4.810
7Fabiana MurerBRA4.832
6Anzhelika SidorovaRUS4.848
14Stacy DragilaUSA4.767
10Anna RogowskaPOL4.803
11Nikoléta KiriakopoúlouGRE4.797
16Monika PyrekPOL4.755
15Silke SpiegelburgGER4.765
20Alana BoydAUS4.717
12Holly BradshawGBR4.778
21Martina StrutzGER4.714
13Katie NageotteUSA4.772
22Tatyana PolnovaRUS4.714
17Nicole BüchlerSUI4.738


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Minna Nikkanen4.572
2Wilma Murto4.553
3Saga Andersson4.353
4Vanessa Vandy4.295
5Aino Siitonen4.235
6Erica Hjerpe4.205
7Elina Lampela4.193
8Tiina Taavitsainen4.085
9Paulina Sigg4.082
10Hanna Palamaa4.062
11Aino-Maija Karvinen4.054
12Annu Mäkelä4.043
13Laura Ollikainen4.025
14Teija Saari4.023
15Henriikka Könönen4.020
16Alina Strömberg4.015
17Anne Latvala3.996
18Eeva Niemelä3.978
19Jatta Salmela3.946
20Saara Laaksonen3.935
21Miina Kenttä3.920
22Birgitta Ivanoff3.898
23Reetta Hämäläinen3.872
24Enna Hassinen3.860
25Minttu Koskiaho3.788
26Maria Kytölä3.780
27Sofie Westerlund3.777
28Liisa Taponen3.771
29Tiina Vilenius3.743
30Pauliina Rumbin3.737
31Annika Ek3.734
32Rosanna Ojala3.732
33Annika Manner3.732
34Hannamari Pietilä3.717
35Milla Mikkanen3.699
36Kiia Jullenmaa3.683
37Sanni Pajasmaa3.678
38Pinja Koivumäki3.676
39Katri Isomäki3.664
40Emmi Manninen3.662
41Julia Uutela3.660
42Milla Siekkinen3.654
43Ellinor Kronholm3.633
44Henrietta French3.629
45Maria Brunberg3.593
46Sanna Venäläinen3.593
47Anna-Mari Leminen3.587
48Carita Kröger3.582
49Linnea Marttala3.580
50Riikka Aalto3.575
51Jessica Westö3.554
52Soile Eronen3.547
53Jatta Kaavi3.545
54Essi Melender3.540
55Siiri Saalo3.537
56Sara Heikkilä3.531
57Emma Rovasalo3.519
58Venla Peltola3.515
59Hanna Virtanen3.513
60Tessa Myllymäki3.508
61Kerttu Viitamäki3.498
62Anni Halko3.493
63Ida Turunen3.492
64Soile Koponen3.483
65Laura Sirkiä3.482
66Mari Joronen3.476
67Elina Peltola3.466
68Silja Andersson3.463
69Elina Nurmela3.460
70Miisa Koskiaho3.457
71Veera Väkeväinen3.455
72Anna Gustafson3.450
73Noora Rajamäki3.434
74Mira Harmoinen3.412
75Anne Mero3.411
76Linda Sällström3.401
77Viivi Rita3.401
78Sonja Korpimäki3.400
79Maija Helakorpi3.396
80Marielle Gustafsson3.391
81Maria Östman3.389
82Pauliina Hella3.386
83Juanita Kananen3.384
84Jenni Rouhiainen3.381
85Olivia Härkönen3.375
86Tuuli Kujala3.367
87Kirsi Kuuttila3.353
88Saara Halme3.350
89Silja Sippola3.349
90Henna Harmoinen3.345
91Krista Koskinen3.339
92Elina Lahdensuo3.337
93Emilia Tuomaala3.336
94Helmi Huotilainen3.335
95Hanna Björkqvist3.332
96Lotta Juslin3.317
97Saana Ivakko3.314
98Henna-Riikka Kuoppa-aho3.312
99Johanna Haapaharju3.310
100Sonja Hartio3.307


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Minna Nikkanen4.60
2Wilma Murto4.60
3Saga Andersson4.42
4Vanessa Vandy4.36
5Aino Siitonen4.30
6Erica Hjerpe4.25
7Elina Lampela4.25
8Tiina Taavitsainen4.20
9Paulina Sigg4.15
14Hanna Palamaa4.10
15Aino-Maija Karvinen4.10
12Annu Mäkelä4.12
11Laura Ollikainen4.15
13Teija Saari4.10
16Henriikka Könönen4.10
10Alina Strömberg4.15
17Anne Latvala4.05
18Eeva Niemelä4.05
22Jatta Salmela4.00
19Saara Laaksonen4.00


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Minna Nikkanen4.572
2Wilma Murto4.553
3Saga Andersson4.353
4Vanessa Vandy4.295
5Aino Siitonen4.235
6Erica Hjerpe4.205
7Elina Lampela4.193
8Tiina Taavitsainen4.085
9Paulina Sigg4.082
16Alina Strömberg4.015
13Laura Ollikainen4.025
12Annu Mäkelä4.043
14Teija Saari4.023
10Hanna Palamaa4.062
11Aino-Maija Karvinen4.054
15Henriikka Könönen4.020
17Anne Latvala3.996
18Eeva Niemelä3.978
20Saara Laaksonen3.935
21Miina Kenttä3.920

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Välihuomautus 135 : Al-Hollilla


Viime päivinä ei ole paljon muusta puhuttukaan kuin siitä, pitäisikö Suomen järjestää kuljetuslentoja islamistien leiriin al-Holiin vaiko ei ja keitä pitäisi kuljettaa jos lentoja järjestetään. Keskustelusta on kokonaan unohtunut se paras mahdollinen ratkaisu: Ilman muuta on järjestettävä kuljetuslentoja. Suomessa on paljon islamisteja, joiden paikka olisi al-Holin leirillä eikä Suomessa.
Takaisinpäin voi lentää tyhjäkin kone, se on ekologisempaakin kun polttoainetta kuluu vähemmän kevyemmällä lastilla. Ja Suomen sekä maailman hiilijalanjäljet pienenevät, kun porukkaa siirtyy vähemmän kulutuksen alueelle täältä kylmästä Pohjolasta.

lauantai 14. joulukuuta 2019

Uusinta: Xanadu

Lukijalle: Jos kerran elintasosiirtolaisuus on mahdollisuus ja kehitysmaita pitää auttaa, niin lyödäänpä kaksi kärpästä yhdellä iskulla hoitamalla molemmat samalla operaatiolla. Joka tulee vieläpä halvemmaksi kuin nykyinen menettely:

Suomen ulkoministeri Jussi Järvinen istui limusiinin takapenkille tyytyväisenä. Neuvottelut oli saatu tuloksekkaasti päätökseen. Hintaa vastapuoli oli tinkinyt ylöspäin sopimuksen A-osaan juuri sen verran kuin Järvinen oli odottanutkin, mutta B-osa oli mennyt läpi heittämällä. Pelivaraa oli jäänyt vielä miljardi, mutta sitä ei toinen osapuoli saisi koskaan tietää. Järvisen valtuudet olisivat riittäneet neljän miljardin yhteissummaan. Hän oli aloittanut tarjoamalla miljardi + miljardi euroa ja lopputulos oli kaksi miljardia plus miljardi. Siistit tasaluvut, Järvinen tuumaili Kinshasan maisemien vilistessä auton ikkunoista. Järvistä hieman harmitti, ettei hän ehtinyt jäädä Kongon demokraattisen tasavallan ulkoministerin tarjoamalle juhlaillalliselle. Diplomatian etiketti olisi sitä edellyttänytkin, mutta kotimaan kiireet odottivat.

Ulkoministeri Atsinbo Humbalawumba oli myös varsin tyytyväinen. Hän oli aistinut suomalaisen kollegansa hyvin peittämän hämmästyksen, kun pienintäkään vihjausta lahjuksista ei esitetty. Ei ollut mitään tarvetta. Systeemit olivat nykyään sen verran hienostuneita, että kahden miljardin euron kauppasummasta kiertäisi erilaisten bulvaanien kautta leijonanosa poliitikkojen ja virkamiesten sveitsiläisille numerotileille. Paljon siistimpää kuin suora lahjonta ja näin menetellen rahan maksavien mzungujen omatunto pysyi puhtaana. Presidentti veisi tietysti suurimman kakun, mutta Humbalawumba arvioi oman osuutensa olevan lähemmäs viidenkymmenen miljoonan euron suuruinen. Sillä kelpaisi aikanaan elellä maanpaossa, kunhan seuraava vallankaappaus tulisi.

Pari päivää myöhemmin pidetty lehdistötilaisuus oli hyvin valmisteltuna suurmenestys. Harvoin on mediaa yhtä perusteellisesti päästy yllättämään. Järvinen oli palkannut isolla rahalla Yhdysvalloista alan parhaan spin doctorin, joka oli orkestroinut julkisuuspelin. Mediaa vietiin kuin litran mittaa. Jutun juoni oli siinä, että saatiin ensin joku määkimään oikeaan suuntaan, jonka jälkeen muu lammaslauma seurasi kyllä perästä. Charlie Howe myhäili kulisseissa hiljaa itsekseen, kun tulkki selitti hänelle mitä tapahtui.

Ensimmäisinä uutisoimaan ehtivät tietysti radio- ja TV-asemat yhdessä sanomalehtien nettisivujen kanssa. Se osa kansaa, joka luki vielä printtimediaa, sai kahvinsa väärään kurkkuun vasta seuraavana aamuna. ”Suomi osti palasen Afrikkaa”, kirkuivat otsikot.

Juttua lukiessa selvisivät yksityiskohdat. Suomi oli solminut Kongon demokraattisen tasavallan kanssa sopimuksen, jossa Suomen hallintaan siirtyi lähes kahdenkymmenentuhannen neliökilometrin suuruinen harvaan asuttu alue Kongosta. Alue muodosti U-kirjaimen muotoisen mutkan etelään rajautuen Angolaan. Kauppahinnaksi oli sovittu maa-alasta kaksi miljardia euroa, joka oli jo toimitettu Kongon demokraattisen tasavallan tilille. Lisäksi Suomen valtio oli sitoutunut maksamaan seuraavan neljän vuoden kuluessa miljardi euroa korvauksena niille alueen alkuperäisasukkaille, jotka halusivat muuttaa sieltä Kongon demokraattisen tasavallan muille alueille.

Suomi halusi kantaa vastuunsa maailman pakolaiskriisistä ainutlaatuisella ja kehittävällä tavalla, oli ulkoministeri sanonut. Niinpä Suomi oli ristiriitojen välttämiseksi hankkinut väliaikaiseen hallintaansa alueen, jonne pakolaiset saattoivat nyt rauhassa rakentaa ihanneyhteiskunnan. Alueella asui noin 200 000 kongolaista, jotka saivat joko jäädä sinne tai lähteä rahallisen korvauksen avulla rakentamaan elämäänsä alusta muualla Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tämän korvauksen suuruudeksi oli sovittu miljardi euroa, joka jaettaisiin tasan kaikkien niiden kanssa, jotka neljän vuoden kuluessa muuttaisivat alueelta pois. Muuttotilanteen rekisteröinti ja maksujen toimittaminen perille oli sovittu Kongon hallituksen tehtäväksi. Mikäli kaikki muuttaisivat, jokaisen korvaus olisi viisituhatta euroa, mikä oli noin kuusinkertainen Kongon vuotuiseen bruttokansantuotteeseen per asukas nähden. Oli sovittu, että jokaiselle poismuuttajalle lyötäisiin välittömästi viisi tonnia kouraan ja neljän vuoden siirtymäajan päätyttyä jäljelle jääneet rahat jaettaisiin tasan poismuuttaneiden kesken. Kerran rahakorvauksen ottaneella ei olisi enää paluuta alueelle ja alueelle neljän vuoden jälkeen jääneet eivät enää saisi korvausta, vaikka pois muuttaisivatkin. Heistä tulisi uuden valtion kansalaisia.

Muut uuden valtion kansalaiset Suomi lennättäisi paikan päälle omalla kustannuksellaan. Sopimukseen kuului, että Suomi rakentaisi paikalle lentokentän ja vastaisi sen ylläpidosta sekä hallinnasta jatkossakin. Kentälle palkattaisiin kehitysyhteistyömäärärahoista henkilökunta ja vartiokomppania. Rakentaminen tapahtuisi pikavauhtia. Välittömästi kentän valmistuttua, osin jo ennen sitä uuteen maahan kuljetettaisiin Suomesta kaikki ne, jotka olivat Suomesta turvapaikkaa hakeneet. Samoin Suomen osuus kiintiöpakolaisista osoitettaisiin jatkossa sataprosenttisesti sinne. Myös perheenyhdistämiset tapahtuisivat sinne.

Tämän uuden valtion nimeksi Suomi oli päättänyt antaa Xanadu. Aluksi nimeksi oli harkittu Onnela, mutta päädyttiin kuitenkin kansainvälisempään vaihtoehtoon. Varsinainen onnela uudesta valtiosta kuitenkin väistämättä tulisi, koska sinne asutettaisiin vain niitä, jotka ovat lähteneet sotaa pakoon. Niinpä olisi aivan selvää, että tällaiset ihmiset kykenisivät luomaan ihanneyhteiskunnan, jossa asiat selvitettäisiin rauhanomaisesti.

Toki Suomi kantaisi vastuunsa ja auttaisi uudet asukit alkuun. Paikalle oli suunniteltu parakkikyliä, joissa tulokkaat voisivat ensi alkuun asua. Jokaiselle annettaisiin myös viidensadan euron starttiraha, mikä Afrikan oloissa riittäisikin pitkälle. Koska pakolaiset ovat tunnetusti yhteiskunnalle rikkaus ja monikulttuurisuus siunaus, Xanadu nousisi piakkoin maailman menestyneimpien valtioiden joukkoon. Xanadulaiset saisivat itse vapaasti päättää hallintojärjestelmänsä, aluksi siellä vallitsisi Suomen laki soveltuvin osin. Ainoa rajoitus olisi, että Xanadun tulisi ottaa vastaan kaikki, jotka Suomi sinne lähettäisi eli Suomesta turvapaikkaa hakeneet. Sopimus kattoi myös sinne vapaaehtoisesti siirtyvät Suomen kansalaiset. Oli näet odotettavissa, että osa monikulttuurisuutta kannattavasta suvaitsevaistosta muuttaisi Xanaduun eli ihanneyhteiskuntaansa, koska muutenhan sen monikulttuurisuudesta puuttuisivat kokonaan valkoiset eurooppalaiset. Tosin jotkut suhtautuivat tähän väitteeseen epäluuloisesti perustellen epäluuloaan sillä, että toistaiseksikaan suvaitsevaisto ei ollut halunnut muuttaa täysin mustaan Afrikkaan tai muslimimaihin tehdäkseen niistä monikulttuurisia, ainoastaan tuoda afrikkalaisia ja muslimeja Suomeen, vaikka heitä oli täällä jo ennestäänkin. Toisin kuin eurooppalaisia Afrikassa tai muslimimaissa.

Yhtenä ongelmana Xanadussa tulisi luultavasti olemaan liikakansoitus, toki onnela olisi vetovoimainen. Tällä hetkellä alueella asui noin 0,2 miljoonaa asukasta. Toisaalta vain hieman suuremmassa Burundissa oli kymmenen miljoonaa asukasta, joten Xanaduun mahtuisi varmasti viisi miljoonaa helposti. Tämä olisi myös maapallon kantokyvyn kannalta ylivoimaisesti parempi ratkaisu, sillä ihmisen hiilijalanjälki olisi lämpimällä päiväntasaajan seudulla monin verroin pienempi kuin napaseudulla, vaikka elintaso olisikin sama. Tosin monikulttuurisen Xanadun elintaso odotettavasti nousisi yksikulttuurista Suomea korkeammaksi, mutta ero kuittautuisi hiilijalanjäljessä ilmastotekijöillä. Päätöksen vihreydestä Suomi sai runsaasti kiitosta kansainvälisillä foorumeilla ja monet muutkin maat ryhtyivät harkitsemaan vastaavaa kauppaa jonkin Afrikan maan kanssa.

Viisi vuotta myöhemmin Tornion rajanylityspaikalla:

- Hei Masa, katohan tonne!
Toinen tullimiehistä nosti katseensa iltapäivälehdestä.
- No sehän on… sehän on ihan pesunkestävä ählämi!
- Niin muuten on. Mitä helvettiä se täällä tekee. Mennääs kysymään.
Miehet marssivat kohti.
- Hello!
- Hi, kylla mina puhu suomea. Olle Andersson från Haparanda.
- Hjaa, no eipä sitten mitään. Taidat olla uusi täälläpäin?
- Jåå, tavallaan. Paluumuuttaja. Täältä kotoisin, mutta asunut kymmenen vuotta Tukholmassa. Muutin tänne kotiseudun vapaavyöhykkeelle takaisin, kun kävi tuo meno sen verran levottomaksi etelän kalifaatissa. Ei enää siellä suojaväritys auttanut, kun nimi periytyy umpiruotsalaiselta isoisältä ja on muutenkin länsimaalaistunut. Ajattelin käydä katsomassa vähän Torniota pitkästä aikaa.
- No ei muuta kuin tervetuloa!
Tullimiehet löntystivät takaisin vartiokoppiin.
- Minä kun jo luulin, että nyt tuli maailman kahdeksas ihme.
- Vaan eipä ollut viisi vuotta sitten vielä mikään ihme, oikeastaan normi.
- Joo. Vaan äkkiä se tulva sitten loppui. Mistähän syystä?

tiistai 10. joulukuuta 2019

Uutiskatsaus 50/2019


1. Ketun vilaus

Keskellä hallituskriisiä valtioneuvoston oven edestä juoksi hyvinvoivan näköinen kettu. Tätä voi pitää luonnon kettuiluna siitä, että selkäänpuukotuksen kansalliset mestaruuskisat ovat parhaillaan käynnissä. Aika näyttää, millaisen hallituksen saamme seuraavaksi, kuka on pääministeri ja vieläkö SDP huolii Kepun mukaan, vaikka puukkoa on tuskin saatu selästä irti. Erityisen hauskaa on seurata, onko luottamuksesta Rinteeseen vielä sen verran jäljellä, että ministerinsalkku tulee.
Kun hallitus erosi, nousi pieni pelko persuksiin siitä olisiko tämä ovela juoni. Tällä hetkellä gallupit kun ovat yksiselitteisiä: perussuomalaisten kannatus on selvästi suurin. Olisi ollut mahdollista, että demarit olisivat potkineet Kepun pihalle ja houkutelleet persut hallitukseen. Tämä olisi vaatinut melkoisen takinkäännön, mutta mitäpä demarit eivät olisi valmiita tekemään vallan takia. Tässä yhteydessä on muistutettava siitä, että Suomen itsenäisyysjulistus hyväksyttiin äänin 100 - 88 siksi, että demarit äänestivät vastaan.
Nyt olisi ollut tuhannen taalan paikka houkutella persut hallitukseen syömään itseltään kannatuksen pois. Asiohin he eivät olisi pystyneet kuitenkaan merkittävästi vaikuttamaan, mikä olisi väistämättä laskenut kannatusta. Tähän ei kuitenkaan ilmeisesti olla menossa siksi, että Järjestelmäpuolue laskee kaikesta huolimatta kykenevänsä vielä seuraavissakin vaaleissa pitävänsä persujen ääniosuuden alle 40 prosentissa, jolloin heidät voidaan edelleen sivuuttaa päätöksenteossa. Sitä seuraavissa vaaleissa taas ei mitään hätää enää olekaan, koska siihen mennessä äänioikeus on jo ehditty myöntää kaikille turvapaikanhakijoille ja näitä on hoideltu maahan tarpeeksi, jotta valta säilyy.


2. Speissarit

Mittausten mukaan Antti Rinnettä pidetään epäsuosituimpana pääministerinä pitkään aikaan. Ei hätää, Antti. Kaiken järjen mukaan tämä muuttuu kyllä melko pikaisestikin, kunhan tämä Spice Girls -hallitus saa vähän aikaa huseerata.




3. Popparit esiin

Uutuuskirja paljastaa, että Melanie Trumpilla on suuri vaikutus mieheensä kulissien takaisena toimijana. On yleinen harhaluulo, että Melanie olisi halunnut Trumpin häviävän vaalit, kirja kertoo. Donald on kuulemma jälleen raivoissaan, tällä kertaa kirjan paljastuksista. Eipä tässä voi muuta kuin hihitellä ja popsia poppareita, kun Trump-vihaajat yrittävät selvitä kognitiivisen dissonanssinsa kanssa. Donald onkin tossun alla ja feministi-Melanie hallitsee!


4. Kuivat putoukset

Victorian putoukset Sambian ja Zimbabwen rajalla ovat kuivuneet lähes täysin. Kuten monesti ennenkin. Keskivirtaama putouksilla on vähän yli 1000 m3/s, keskimääräinen sadekausimaksimi 3000 m3/s ja keskimääräinen kuivan kauden minimi 300 m3/s. Marras-joulukuun vaihteessa virtaus oli jonkin verran yli 200 m3/s ja kasvamaan päin. Putoukset ovat kuivimmillaan sitten vuoden 1996, jolloin virtaus oli alle 100 m3/s. Tuolloin ei kuitenkaan puhuttu ilmastonmuutoksesta kuivuuden syynä.
Mitä ilmastonmuutokseen tulee, niin Sambian väkiluku oli 1950 2,3 miljoonaa. Nyt se on 18 miljoonaa. Zimbabwen väkiluku oli vastaavina vuosina 2,7 miljoonaa ja nyt 15 miljoonaa, tämä siitä huolimatta että 10 % väestöstä muodostanut valkoinen vähemmistö on ymmärtänyt karistaa maan pölyt jaloistaan. Yhteensä maiden väkiluku on muuttunut 70 vuodessa 5 miljoonasta 33 miljoonaan eli 6,6-kertaistunut. Jos Euroopan väkiluku olisi samassa ajassa kasvanut samalla kertoimella, Euroopassa olisi nyt yli 2,5 miljardia asukasta! Tässä luvussa ei ole mukana entistä Neuvostoliittoa. Unohtakaa kierrätys ja kasvissyönti. Millään muulla ei ole maapallon kestokyvyn kannalta käytännössä mitään merkitystä paitsi kehitysmaiden hillittömällä väestönkasvulla.
Väestötietelijät ovat kuulemma yllättyneitä siitä, että Afrikan maissa väestönkasvu ei osoita hidastumisen merkkejä. Ei edes prosentuaalisesti, absoluuttisesta nyt puhumattakaan. Itse asiassa jopa prosentuaalinen kasvu on ollut loivassa nousussa. Eikä tässä lukemassa ole edes huomioitu Afrikasta sivistysmaihin suuntautuvaa siirtolaisuutta. Väestötietelijöiden yllätys siitä, että Afrikan maat eivät noudata eurooppalaista käyrää johtuu pääosin siitä että he eivät olekaan kulttuuritieteilijöitä. Selittämätöntä on se, miksi väestötieteilijät eivät siitä huolimatta ole kiinnittäneet huomiota siihen, että Afrikan prosentuaalinen väestönkasvu on tuplasti sen mitä Euroopassa hurjimmillaan oli ja osanneet tästä päätellä, että Afrikka ei muiltakaan osin tule noudattamaan samaa käyrää.


5. Noi ampu ekaks takasin

Venäjän sotahistoriallinen museo twiittasi talvisodan alkamisen syynä olleen "Suomen tykistön kohdistama tulitus neuvostojoukkojen asemia vastaan." Suomessa tämä tulkittiin siten, että Mainilan laukausten ruma pää nostaa taas kerran itseään. Mainilan tapauksesta lainaan vanhaa kirjoitustani:
Suomen puolen tähystystornista havaittiin tykin ja kranaatinheittimien laukauksia NL:n puolella klo 14.30-15.05. (Nootissa kellonajaksi mainittiin 15.45.) Molotov jätti nootin Suomen suurlähettiläälle klo 19.30. Lasketaanpa hetki, miten uskottava NL:n väittämä oli. Noin neljä tuntia laukauksista nootin jättämiseen. Tässä ajassa piti siis tapahtua seuraavat asiat:
1) tehdä havainnot tykkitulesta ja sen seurauksista (NL:n mukaan neljä kaatunutta ja yhdeksän haavoittunutta
2) kirjoittaa raportti tapahtumasta
3) lähettää tiedot Moskovaan sen aikaisin viestintävälinein
4) hälyttää asiasta vastaavat henkilöt (vähintään Molotov, luultavasti tämän tason päätöksissä Stalin itse)
5) tehdä poliittinen päätös reagointitavasta
6) sanella ja kirjoittaa nootti
7) kääntää se diplomatian viralliselle kielelle ranskaksi (tästä en ole varma, voi olla että nootti jätettiin vain venäjänkielisenä)
8) kirjoittaa se kirjoituskoneella useana kappaleena
9) antaa Molotovin kuskata nootti Suomen suurlähetystöön, jonne varmaan piti myöskin etukäteisvaroitus antaa, koska virka-aika oli jo ohi.
Kuulostaako uskottavalta, että neuvostobyrokratia kykenisi tähän vain neljässä tunnissa? Jo pelkkä tekninen suorittaminen ilman poliittista päätöksentekoa silloisen viestintä- ja konttoriteknologian huomioiden olisi siinä ja siinä, vaikka tapahtumaan olisi etukäteen valmistauduttu. Kirsikkana kakussa on vielä se, että päivä oli sunnuntai, jolloin operaation uskoisi toimivan vielä hitaammin. Vai olisiko niin, että nootti oli jo valmiiksi kirjoitettu ja kävi vielä nolo moka siinä, että laukaukset ammuttiin väärään aikaan?

Kun väittämä Mainilan laukauksista on täysin päätön jopa Venäjän sotahistoriallisen museon esittämäksi, on tulkittava heidän lausuntoaan toisin. Luetaanpa vielä uudelleen: "Suomen tykistön kohdistama tulitus neuvostojoukkojen asemia vastaan." Alkuperäistekstinä: Советско-финская война началась 80 лет назад. Ее еще называют «Зимняя». За 105 дней вооруженного конфликта – сотни тысяч убитых и раненых. Поводом к началу послужил обстрел финской артиллерией позиций советских войск. Selvällä venäjän kielellä sanotaan: "alkoi 80 vuotta sitten". Twiitattu 30.11. Eli siis nimenomaan talvisodan alkamispäivänä, ei Mainilan laukausten päivänä 26.11. Joten tottahan tuo on. Eihän mitään talvisotaa olisi koskaan syttynyt, ellemme me suomalaiset olisi menneet ampumaan takaisin. Puna-armeija olisi marssinut Suomeen täysin rauhanomaisesti, sota alkoi vain siksi että valkobandiitit eivät ymmärtäneet omaa parastaan.


6. Kunniamerkin paikka

Venäjällä pidätettiin mies, joka oli huijannut turvapaikanhakijoiksi pyrkineiltä rahaa. Bisnesidea oli loistava: mies oli kavereidensa kanssa rakentanut metsään valerajan, vei Aasian pojat sinne ja kuittasi rahat kouraan "rajaa" ylittäessä. Kun porukka lähti sitten iloisin mielin kohti länttä, yllätys oli suuri kun vastaan tulivatkin Venäjän rajavartijat.
Venäjä karkotti maahanpyrkijät takaisin kotimaahansa. Salakuljettajaa itseään syytetään petoksesta, mutta tuomiosta ei ole vielä tietoa. Vähin, mitä Suomen valtio voisi tehdä olisi myöntää kunniamerkki ansiokkaasta toiminnasta haittamaahanmuuton hidastamiseksi.


7. Al-Koholi

Ulkoministeri Haavisto oli sillä kannalla, että tässä maassa ei homoja vainota tarpeeksi vaan yritti saada ohi virallisen tien rahdattua maahan radikaalimuslimeja. Kun virkamiehet hidastivat äkillisessä järjellisyyspuuskassaan Suomen tuhoamista, Haavisto syrjäytti kylmästi virkamiehen. Tästä nousi kohu.
Jokainen tekee virheitä ja normaalisti antaisin Haavistolle pisteet siitä, että hän perääntyi ja pyysi anteeksi. Epäilin kuitenkin, että Haavisto näki olevansa mahdottomassa tilanteessa; ei paukut riitä Suomen haittaamiseen tällä kertaa, vaan saattaa käydä huonosti, jolloin anteeksipyyntö oli poliittinen peliliike vallan säilyttämiseksi. Eipä aikaakaan, kun tämä käsitys vahvistui. Syrjäytysuhan alle joutunut konsulipäällikkö arvosteli rajusti Haavistoa tämän johtamistavasta. Tällainen julkinen esilletulo on virkamieheltä erittäin poikkeuksellista, rohkeaa ja jopa jossain määrin lojaliteettimääräysten rikkomista. Tilanteen täytyy olla todella vakava.


8. Ajo-opetuksen villi etelä

Muistuma viidentoista vuoden takaa. Kaveri hankki ajo-opetusluvan. Siinä oli miehellä melkoinen pänttääminen, että pääsi tentistä läpi. Katsoin vähän aikaa kirjapinoja ja totesin että en kyllä viitsi sitten kun lapset tulevat ajokortti-ikään.
Muistuma viime viikolta. Kaveri kertoi että lapsensa oli ollut inssikokeessa heidän autollaan. Kysyin että sinäkö opetit. "Joo, ja parempi puolisko myös. Hommattiin molemmat opetuslupa. Sen sai ihan tuosta vaan."
Niin on maailma muuttunut. Olihan autokoulubisnes kovaa rahantekoa, sitä ei käy kiistäminen. Ja onhan se parempi jos kotiopetus toimii hyvin - ajotunteja tulee taatusti enemmän kuin autokoulussa. Mutta teoriatunnitkin on karsittu suunnilleen minimiin ja autokoulut ovat kovilla.
Nyt oli autokoulujen vastaiskun aika. Ulostulossaan he totesivat koulutuksen laadun heikentyneen ja liikenteessä olevan sellaisia ajokortin saaneita kuskeja, joilla ei kuuluisi olla sinne mitään asiaa. Ajokokeiden hyväksymisprosentti on pudonnut 73 prosentista 62 prosenttiin. Muttamutta. Tilastot osoittavat, että kotiopetuksessa olleet menestyvät paremmin. Hajontaa lienee enemmän. Ihmettelin miten tämä on mahdollista. Vaan syykin selvisi.
Kaverini työskentelee eräässä keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa. Hänen työpaikkansa ikkunasta näkyy paikallinen autokoulu. Hän on muutaman vuoden ajan seurannut toimintaa ja huomannut, että silmämääräisesti arvioiden yli puolet autokoulun oppilaista on selvästikin tummempaa kaliiberia. Jos suomalaiset hommaavat innolla opetuslupia välttyäkseen korkeilta maksuilta, miten ihmeessä näillä riittävät rahat? Olisiko käynyt niin, että ajokortin hinta kuuluu Kela Gold -pakettiin?
Haastan jonkun autokoulun kirjanpidosta vastaavan tulemaan kaapista ulos todisteiden kanssa. Olivat todisteet sitten mihin suuntaan tahansa.


9. Inva-vessalle käyttöä

Kukapa meistä ei olisi joskus käyttänyt invavessaa muiden ollessa varattuna? Allekirjoittaneella on siihen jopa jonkinlainen oikeutus, koska olen tunnetusti asennevammainen. Jakomäen uimahallissa invavessa puolestaan oli varattuna siksi, että sinne mentiin rukoilemaan. Ei, siellä ei luettu isämeitää eikä maamme katolilaisvähemmistö avemarioita. Piakkoin uimahalliin ilmestyivät kyltit, jotka kielsivät rukoilun. Näitä pidettiin rasistisina. Tämä siitä huolimatta että niissä ei yksilöity mitä jumalaa ei sovi rukoilla, vaan kaikki kiellettiin tasapuolisesti.
Toisaalta invavessahan olisi aika luonnollinen paikka muslimien rukouksille. Pitäisi vain huolehtia siitä, että pönttö asennetaan Mekan puoleiselle seinälle niin kumarrettaisiin vertauskuvallisesti islamin aikaansaannoksia.


10. Puuttuvia faktoja

Hesari yllätti laittamalla tämän jutun sentään kategorian "Mielipide" alle. Toimittaja on kovasti närkästynyt, kun maahanmuuttokeskustelussa ei muisteta faktoja. Perusteluna hän käyttää sitä, että siirtolaisvirta on ollut pari viime vuotta vähäisempi kuin esimerkiksi 2015, joten ongelman suuruutta liioitellaan. Tästä tulee mieleen se kerta, kun meillä alkoi vesihana fuskata. Korjasin sen, mutta Salli ei ollut tyytyväinen, koska hana jatkoi tiputtamistaan. Jos logiikkani olisi toimittajan asteella, olisin sanonut että ongelmahan on korjattu, kun hana vuotaa nyt vähemmän kuin aiemmin. No, uusintayritys ja tippuminen loppui kokonaan. Samaa politiikkaa suositellaan haittamaahanmuuton kanssa. Oikeastaan vielä enemmän, sillä jo tippunutta vettä ei saanut takaisin hanaan, mutta tänne livahtaneet haittamamut saadaan kyllä pois aiheuttamasta enempiä ongelmia.
Mitä toimittaja käyttikin seuraavana valitusvirtenä faktojen puutteesta. Oli nimittäin havaittu, että kaikkialla länsimaissa ihmiset arvioivat muslimien osuuden kotimaassaan todellista suuremmaksi. Josta taas tulee mieleen kesäilta ja kuistilla inisevät itikat. Luulen että suurin osa ihmisistä arvioi itikkaparven lukumäärän todellista suuremmaksi. Tästä voi pohtia miksi ja miksi sama pätee myös muslimien määrään.
Mitä faktojen puutteeseen keskustelussa tulee, toimittaja ei maininnut kolumnissaan sanaakaan siitä, että haittamaahanmuuttajien syntyvyys on kantaväestöä suurempi eikä myöskään siitä, kuinka paljon haittamaahanmuuttaja tulee Suomelle keskimäärin maksamaan, eikä edes noin muuten muotiaiheena olevasta hiilijalanjäljestä sitä, kuinka moninkertainen haittamaahanmuuttajan hiilijalanjälki Suomessa on verrattuna hänen hiilijalanjälkeensä lähtömaassa.
Hesari sulki taannoin peukutusmahdollisuuden muilta kuin rekisteröityneiltä käyttäjiltä, mutta siitä huolimatta tämän kolumnin kommenttien peukutusmääriä oli lystikästä lukea. Suhde oli noin 3 : 1 sen hyväksi, että kriittisesti tekstiin suhtautuneet kommentit saivat peukutuksia kolminkertaisesti myötämielisiin nähden. Miten kauan mahtaa mennä kunnes Hesari sulkee peukutusmahdollisuuden kaikilta? Kumpi tapahtuu ensin, tämä vai kommentointikielto?


11. Laatu ja määrä

Otsikko totesi "Väkiluku kasvaa maahanmuuton ansiosta - ulkomaalaistaustaiset tekevät enemmän lapsia kuin kantasuomalaiset". Vaihtaisin sanan "ansiosta" tilalle "takia". Eikös nykyään jopa kannusteta lapsettomuuteen ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Ja vaikka otettaisiin tavoitteeksi väkiluvun pitäminen vakiona, eikö väestönlaadulla ole mitään merkitystä?


12. Rasistinen otsikko

Ilta-Sanomat otsikoi: "Aurinko nousi valkoisessa Helsingissä – suora lähetys kattokamerasta". Eikä siinä kaikki. Alaotsikkokin oli: "Helsingissä on lauantaina herätty valkeaan aamuun". Vaan eikö mitä, juttu koskikin öistä lumisadetta. Julkisen sanan neuvoston pitäisi antaa lehdelle huomautus turhien toiveiden herättämisessä melkoisessa osassa Suomen kansaa. Tosin olihan otsikoinnissa siinä mielessä totuuden siemen, että empiiristen havaintojen mukaan aamut todellakin ovat Helsingissä valkoisempia kuin illansuut - myös sulan maan aikaan.


13. Varminkin turvapaikka voi pettää

Jos pyydettäisiin sanomaan, mikä paikka on naiselle kaikkein turvallisin välttyä heteroraiskaukselta, niin poliisiasema olisi hyvä kakkonen. Kultamitali tässä kisassa kuuluisi homobaarin naisten vessalle. Vaan tämäkään ei riitä, mikäli DTM:n asiakkaana sattuu olemaan Husham Abdulameer Kadhim Alkurdi. Hovioikeus määräsi kaksi vuotta vankeutta ja mitä ilmeisimmin veronmaksajille lankeavat 5000 euron korvaukset naiselle.


14. Pizzaruokapäivä

Armeijassa otettiin käyttöön kasvisruokapäivät. Tämä teki hyvää ainakin paikallisille pizzayrittäjille. Kasvisruokapäivänä otetut valokuvat yksiköiden pizzalaatikoita pullistelevista pahviroskiksista puhuvat puolestaan. Varusmiesten nahkavyöt eivät mene tiukempaan vaan löysempään reikään. Miten meni noin niinkuin omasta mielestä?
Agenttini koulutuspuolella kertovat samaa. Kun on kasvisruokapäivä, kaverit äänestävät jaloillaan. Olenkin ihmetellyt, missä viipyy yrittäjäinnovaatio eli eri paikkakunnilla kiertävä liikkuva pizzavaunu, joka parkkeeraa aina koulun portin eteen kun kyseisessä kunnassa tarjotaan ruuaksi kasviksia.


15. Liveseurantaa

Kirjoitan tätä livenä. Olin kirjoittamassa parhaillaan tätä juttua - ihan toisen otsikon kuin tämä alle - , kun höristin korviani viereisessä huoneessa auki olevan telkkarin takia. Päätin keskeyttää ja ottaa tämän käsittelyyn.
Telkkarissa kerrottiin, että "vuoden esikuvaksi" on ehdolla jalkapalloilija Tinja-Riikka Korpela. Ensimmäinen ajatukseni oli että jaaha, varmaan taas jotain suvatisevaisuushömpötystä. Ja eikös telkkarista kohta kuulukin "...tavoitteenaan edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta...".
Seuraava ajatus: jaaha, lyön vaikka vetoa että lesbo. (Huomautan että en muista juurikaan kuulleeni Tinja-Riikka Korpelasta - nimi on tuttu ja olisin veikannut urheilijaksi, mutta en osannut yhdistää jalkapalloon.) Pikainen googletus ja oikein arvasin.
Joskus tämä elämä on tylsää, kun se on niin ennalta-arvattavaa.
Minkähänlainen meteli mahtaisi syntyä, jos joku pääsisi ehdolle siksi että on hetero? Korpela on varmasti hyvä pelaaja ja voi olla hyvä esikuvakin, mutta en jaksa uskoa että hänet olisi valittu ehdolle heterona.
(Ja sitten palataan takaisin kirjoittamaan sitä minkä jätin kesken. Telkkarissakin haastatellaan jo jotakuta muuta.)


16. Moraalisäteilyn turvaraja ylittyy taas

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS teki päätöksen fluorivoiteiden kieltämisestä. Kiellolle ei kylläkään annettu päivämäärää, jolloin sen pitäisi astua voimaan. Järjellisin veikkaus on, että tälle kiellolle käy samoin kuin Ruotsin päätökselle luopua ydinvoimasta. Ruotsi päätti vuonna 1980, että uusia ydinvoimaloita ei enää rakenneta ja entisetkin suljetaan vuoteen 2010 mennessä. Tuolloin käytössä olleista kahdeksasta ydinvoimalasta kolme suljettiin määräaikaan mennessä, kaksi on suljettu sen jälkeen ja viisi uutta (jokainen aiempia suurempi) on avattu. Ruotsi tuottaa energiastaan ydinvoimalla 40 %, mikä on Ranskan jälkeen Länsi-Euroopan suurin osuus.
Fluorivoiteiden kieltämisen syy oli niiden haitallisuus terveydelle ja ympäristölle sekä kalleus. Ympäristölle fluorivoiteiden merkitys on käytännössä olematon. Koko maailman fluorivoidetuotannon haitallisten aineiden osuus kaikista teollisuudessa käytettävissä vastaavista yhdisteistä on kaksi miljoonasosaa. Tältä osin kyseessä on pelkkä moraalisäteily. Kalleuden puolesta kielto on kyllä hyvä asia, mutta tällä on merkitystä ainoastaan junioritasolla. Isoissa kisoissa eroja ryhdytään tällöin hakemaan suksimalleilla ja kuvioinneilla, mihin resursseja on vain isoilla mailla. Päälle päätteeksi kukaan ei tiedä miten kieltoa pystyttäisiin valvomaan. Suksenpohjasta näyte ennen kisaa vai kisan jälkeen ja miten analysoitaisiin, paljonko maksaisi? Ihan sama kuin hiihtokisassa kiellettäisiin piereminen kesken matkan; milläs valvot? Seurauksena on samanlainen villi länsi kuin aikana, jolloin EPO oli kielletty mutta sitä ei pystytty valvomaan. Tällöin piti asettaa hemoglobiinirajat ladulle pääsyyn, jolloin esimerkiksi Eero Mäntyrannalla (onneksi hiihti kolmekymmentä vuotta aiemmin, Hb luonnostaan 235-250) ei olisi ollut mitään asiaa kisohin edes tupla-annoksella Hemohesiä. Mitäs vastaavaa nyt tehtäisiin, hylättäisiin kisan jälkeen jos tulos olisi liian hyvä aiempiin näyttöihin verrattuna?


Loppukevennys: Permanto! Sääntöjen vastainen puomi pilasi hypyn!

Indonesialainen voimistelijatyttö menetti paikkansa joukkueessa, kun hänen epäiltiin menettäneen neitsyytensä. Pelättiinkö että alastulossa eivät enää jalat pysy yhdessä vai mistä oli kysymys? Tuli mieleen se takavuosina naimisiin mennyt suomalainen naishiihtäjä, jolta kysyttiin vaikuttiko avioliitto jollain tavalla hiihtoon. Vastaus oli: "Ainakin potku on leventynyt."