Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 29. lokakuuta 2019

Uutiskatsaus 44/2019


1. Home sweet home

Löytyykö tästä maasta yhtään ainutta vuoden 1970 jälkeen rakennettua koulua, joka ei olisi homeessa? Tuntuu siltä että mitä uudempi koulu, sitä nopeammin siinä tulee ongelmia. Nyt on ilmeisesti kulminaatiopiste saavutettu, sillä Punkalaitumelle rakennettu koulu on hajalla jo ennen valmistumistaan. Tosin valmistuminen on myöhästynyt pari vuotta suunnitellusta, joten vielä on parantamisen varaa - odottelemme koulua joka on homeessa jo ennen sovittua valmistumisaikaa. Tai ehkäpä koulua, jonka piirustukset homehtuvat jo ennen rakentamisen aloittamista.
Urakoitsija sentään lupasi, että ongelmat korjataan. Ilmeisesti neuvotteluja ei käyty koulurakennuksessa, koska urakoitsijan mukaan ne sujuivat "hyvässä hengessä".


2. Esivalta ja sen kunnioittaminen

Donald Trump vieraili sikäläisen pesisliigan finaalissa eli World Seriesin viidennessä loppuottelussa, kun paikallisjoukkue Washington Nationals oli sinne selvinnyt ensimmäistä kertaa historiassa. Siellä yleisö tervehti häntä "Pankaa hänet vankilaan!". Näin siis ainakin suomalaisen median mukaan, eli ilmeisesti paikalla oli ollut joitakin näin huutaneita. Joka tapauksessa tämä kertoo enemmän Trumpin vastustajista kuin Trumpista. Tuskin samanlaista otsikkoa olisi saatu aikaan, jos Clinton olisi voittanut vaalit. Kyse on instituution kunnioittamisesta. Presidentistä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta hänen edustamaansa virkaan tulee suhtautua asianmukaisesti.
Kuten vielä minua enemmän Haloseen nuivasti suhtautuneella kaverillani oli tapana sanoa: "Laki määrää, että esivaltaa tulee totella ja kunnioittaa mutta onneksi se ei ainakaan vielä määrää pitämään siitä."


3. Mielipiteitä ja faktoja

Antti Rinne, tuo vihapuheen suuri guru, antoi opinnäytteen toteamalla Jussi Halla-ahon olevan "mielipiteiltään sairas". Voipa ollakin, en ota kantaa Halla-ahon mielipiteisiin kun hän ei niitä ole erityisemmin esiin tuonut. Epäilen kuitenkin että Rinne tarkoitti Halla-ahon faktoja, jotka ovat sairaita. Tästä voi olla aivan samalla kannalla, mutta ei ole Halla-ahon vika että Suomessa faktat ovat menneet diagnosoitavalle asteelle. Rinteen omien näkemysten terveyden suhteen luovutan puheenvuoron kollega Yrjöperskeleelle, ole hyvä.


4. Pervous huipussaan

Yle teki jutun pariskunnasta ja kohu oli valmis. Kyllä Ylen sivuilta on kaikenlaista saanut lukea, mutta harvoin mitään noin pervoa kuin tämä haastattelu. Ensinnäkin kyseessä oli tosiaan pariskunta, eikä mikään monen hengen kimppa. Toiseksi pariskunta ei edusta keskenään samaa sukupuolta. Kolmanneksi kumpikaan ei halua kieltäytyä lasten hankinnasta ilmastonmuutoksen takia. Neljänneksi kumpikaan osapuoli ei ole etnisesti edistyksellinen. Näistä jutuista ei ole hirmuista kohua syntynyt, joten tämän täytyy olla selvästi rankempaa.
Kyllä Ylen pitäisi osoittaa vähän harkintaa eikä julkaista unettomia öitä aiheuttavia kauhutarinoita pariskunnista, joiden arvoihin kuuluvat koti, uskonto ja isänmaa. Kehtaavatpa mokomat häpeämättömästi olla vieläpä sillä kannalla, että suomalaisten tulisi hallita omaa maataan.


5. Hyvässä seurassa

Greesus Tukholmalainen sai taas uuden kunnianosoituksen kohdalleen, kun tuo Nobelin palkinto meni tällä kertaa sivu suun. Hänen mukaansa nimettiin uusi eläinlaji. Kyseessä on kenialainen kovakuoriainen, jonka tieteelliseksi nimeksi tuli Nelloptodes gretae. Harvoin on eläinlaji saanut nimensä yhtä osuvasti. Mikä on se, joka ei pysty lentämään, on sokea ja paksulla tosiasioita läpäisemättömällä kuorella varustettu? Tässä ei voi mokata, sillä oikeita vastauksia on kaksi.
Greta pääsi hyvään seuraan, sillä myös toinen kiiluvasilmäinen fanaatikko on saanut nimikkoeläimen. Anophthalmus hitleri on niin ikään sokea ja kovakuorinen otus. Tämän lisäksi se elää ja kuolee esikuvansa mukaisesti maan alla, tosin luolassa eikä bunkkerissa.


6. Ny hamstrataan!

Tamperelainen kauppa pisti juhlavuotensa kunniaksi tarjouksen pystyyn ja myi jauhelihaa halvimmillaan euron kilo. Monet kauhistuivat nähdessään kuvia täyteen jauhelihaa lastatuista kärryistä, joissa oli 45 neljänsadan gramman pakettia. Pilallehan tuo menee!
Paskat menee. Pakastin on keksitty. Siellä jauheliha säilyy vähintään kolme kuukautta. Tein pienen laskelman oman huushollin kulutuksesta. Ihan normikulutuksella olisin ostanut täsmälleen tuon määrän. Nyt kun halvalla sai, olisin luultavimmin hankkinut semmoisen kolmenkymmenen kilon lastin. Seuraavan kolmen kuukauden aikana tässä huushollissa olisi osa muun lihan käytöstä korvattu jauhelihalla normikulutuksen lisäksi ja kolmekymmentä kiloa olisi kadonnut ongelmitta.
Yksinkertaista taloustiedettä on se, että kun halvalla saa tavaraa, joka säilyy pitkään, silloin hamstrataan. Jauheliha on tästä toki huono esimerkki, mutta paljon muuta vastaavaa löytyy. Erinäisiä kertoja kaupankassa on katsonut pitkään kun on nähnyt hamstrausostokset. Energiapatukoiden viimeinen myyntipäivä lähestyy ja hinta on 20 senttiä per patukka? Kaksi laatikollista lähtee mukaan heti. Niissä viimeinen myyntipäivä ei todellakaan ole viimeinen käyttöpäivä ja urheilussa noita kuluu. Osta sata patukkaa, säästät kerralla toistasataa euroa. Tomaattimurskat viimeisessä myyntipäivässä ja hinta on kymmenen senttiä purkki? 20 pakkausta kärreihin. Ne pysyvät kylmiössä käyttökelpoisina ainakin kolme kuukautta ja siinä ajassa tulee takuulla käytettyä.


7. Puhvetissa

Ikaalisten kylpylän keittiöpäällikön mitta täyttyi aamiasbuffetin ruuanhaaskuun määrään. Ihmiset mättivät lautasilleen valtavan määrän tavaraa eivätkä syöneet läheskään kaikkea. Hukkaprosentti kasvoi suureksi. Facebook-päivityksestä alkoi lumipallo-ilmiö, kun monet muutkin alan toimijat kertoivat samasta ilmiöstä. Kerrottiinpa jopa konsteja, joilla he yrittävät vaikuttaa hävikin määrään - vaihtelevin tuloksin.
Parhaiten asian tiivisti ruokatoimittaja, jonka mukaan kyseessä onruuan ja sen valmistukseen osallistuneiden kunnioittaminen - tai sen puute. Asia on täsmälleen noin. Itseäni inhottaa aivan helvetisti se, jos joku laittaa lautaselta ruokaa roskiin. Muistan että edellisen kerran olen tähän syyllistynyt pari vuotta sitten, kun eräässä linjastoruokalassa erehdyin ottamaan minulle aiemmin tuntematonta ruokaa (en enää muista mitä) liikaa. Se ei yksinkertaisesti maistunut syötävältä. Pakotin itseni syömään reilut puolet annoksesta, mutta siihen hyydyin. Tunnen edelleen syyllisyyttä aiheesta. Olen sota-ajan kokeneiden vanhempien lapsi köyhästä perheestä ja ruuan kunnioittaminen on iskoistunut vähän turhankin syvälle. Tiukasti olen kyllä sen omillekin lapsille opettanut - siinä vaiheessa kun on riittävän suuri ottamaan ruokaa itse, niin lautanen pitää syödä tyhjäksi niin kotona, koulussa, kylässä kuin ravintolassakin. Otetaan pieniä annoksia, lisää voi aina hakea. Kerran jossain pizzabuffetissa joku lapsista kysyi, voiko pizzasta jättää reunat syömättä kun joku kaverikin niin oli tehnyt. Ilmoitin että jos kyseessä on annospizza, niin sitten jos ei jaksa, mutta buffetpizzasta syödään kaikki mitä on otettu - tai vähintäänkin asia on niin että uutta palaa ei haeta ellei edellinen ole kokonaan kadonnut. Kyllä minullakin on hotelliaamiaisella tapana syödä joskus varsin tuhdisti, mutta haen mieluummin lisää kuin lastaan kerralla hirmuannoksen. En muista koskaan heittäneeni buffetissa mitään syötäväksi tarkoitettua roskiin.


8. Odotettavissa parempia ennusteita

Meteorologi Pekka Pouta palaa koulunpenkille ja aikoo tehdä kaksikymmentä vuotta sitten kesken jääneen gradunsa loppuun. Tässä onkin jo ihmetyttänyt kun Hornankuusen sääennusteet eivät ole täsmänneet todellisuuden kanssa, mutta nyt löytyi syy: selkeä pätevyysvaje meteorologien keskuudessa. Säätilassa odotettavissa seuraavan parin vuoden kuluessa paranevia ennusteita meteorologien keskuudessa vallitsevan opintopaineen kasvaessa.


9. Suorakulmioita kartalla

USA: ssa on jo vuosia sitten tehty kartta, jossa on hyvinkin tarkasti kuvattu väestön rodullinen jakautuminen korttelin tarkkuudella. Nyttemmin tätä on päivetetty ja on havaittu eristäytymisen olevan entisellään. Eräs tarkemmin asiaa tutkinut huomasi kuitenkin kummallisia poikkeamia. Usein valkoisten asuttaman alueen keskellä oli alue, jota asuttivat mustat. Kaikkein kummallisinta oli se, että nämä alueet olivat aina muodoltaan hyvin säännöllisiä, useimmiten suorakulmioita. Syy selvisi kun tutkija otti vertailuun Google Mapsin. Jokainen näistä mustista saarekkeista osoittautui vankilaksi.


10. Helppo rasti

Kiinassa järjestettiin CISM:in eli kansainvälisen sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut, joissa yhtenä lajina on suunnistus. Siellä koettiin melkoinen yllätys, kun miesten kisassa toiseksi ylsi aiemmin täysin tuntematon kiinalainen. Naisissa jälki oli vielä hurjempaa, sillä kiinalaiset ottivat kaksoisvoiton. Kolmoisvoittokaan ei ollut kaukana, sillä neljäskin oli kiinalainen. Taakse jäi melkoinen liuta maailman huippunaisia. Suoritus oli hämmästyttävä, kun huomioi kiinalaisten harjoitelleen suunnistusta vasta vuoden ajan.
Erityisen kova suoritus oli myös siksi, että havaintojen mukaan kiinalaiset vetivät koko matkan urku auki vilkuilematta karttaa juuri lainkaan. Myös viidakkomaiseen maastoon raivatuista, karttaan merkitsemättömistä väylistä oli hyötyä.
Suunnistus on pyrkinyt olympialajiksi jo pitkään. Se juna taisi jo mennä. Nykyään olympialaisiin pääsee lajeja, joissa ei tule hiki. Lisäksi teknologia näyttää ajavan suunnistuksen ohi. Kiinalaisten perinteisempi huijaus oli merkki siitä, että panosten koventuessa huijaushalut kasvavat ja nykyteknologia antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Toistaiseksi on vielä vältytty GPS-paikannuksen ongelmilta ainakin isoissa kisoissa, mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa jos ihmisen ihon alle aletaan asentaa mikrosiruja ihan yleisestikin?


11. Nyt poljetaan pohjaan asti!

Britannian pyöräilyliitto järjesti brexitin pornotähtien pyöräilyjoukkueelle. Alan ammattilaiset perustivat harrastepyöräilyjoukkueen "Porn Pedallers Cycling Club". Virallinen peruste hylkäämiselle löytyi sopimattomasta nimestä. Todellinen syy taitaa olla kyllä se, että tuolla porukalla ei ole mitään asiaa amatöörikisoihin, koska kaikki ovat polkemisen ammattilaisia. Siitä ei löydy tietoa, olisivatko he käyttäneet kilpailuasuna kolumbialaisen naisjoukkueen mallia:


12. Kulttuurikokemuksia

Palataan vielä hetkeksi kuukauden takaisiin MM-kisoihin. Suomen naisjoukkue koki lievää kulttuurishokkia havaitessaan, miten naisia kohdellaan arabimaissa. Tämä on hyvä syy siihen, että kulttuurivaihtoa on harjoitettava. Ennakkoluulot karisevat, kun tosiasiat paljastuvat.


13. Sepolla on asiaa

MM-kisoissa onnistuttiin sitten pelleilemään oikein urakalla, kun jaettiin pari säälipronssia. Alas on urheilijan moraali vajonnut, kun ottaa tällaiset vastaan. Aioin kirjoittaa asiasta, mutta Tohmajärven Oraakkeli Seppo Räty sanoikin jo asiasta sen mitä olisin itsekin sanonut. Sen lisäyksen vielä teen, että moukarin säälipronssi oli täysin anteeksiantamaton, mutta pika-aitojen finaalin olisi sääntöpykälän mukaan voinut uusia. Tosin se olisi ollut kohtuutonta voittajaa kohtaan, sillä eihän Ortega enää voitosta kamppaillut. Sääntöihin pitäisi lisätä mahdollisuus häirityn urheilijan uusintajuoksuun, johon saisivat halutessaan osallistua myös häntä paremmin menestyneet. Parempi tulos jäisi voimaan. Taannoinhan USA:n naisten pikaviestijoukkue pääsi olympiafinaaliin, kun sai juosta alkuerän uudelleen soolona tultuaan häirityksi varsinaisessa erässä.


Loppukevennys: Meetvurstit kovilla

Ratsastustallit ovat joutuneet asettamaan painorajoituksia, koska ratsastajien koko on kasvanut. Etenkin keski-ikäisille naisille on ollut kova pala, kun enää ei pääsekään ratsaille noin vain:
”Olen tunnettu siitä, että olen nostanut ratsastajan painoa esille ja saanut aikaan myrskyjä. Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä. En ota kantaa ihmisten painoon, mutta olen yrittäjä ja haluan, että yritykseni hevoset voivat hyvin”, Espoossa sijaitsevan Primus Tallin toimitusjohtaja Kikka Suomio sanoo.
Painoraja vaihtelee. Asiantuntijoiden mukaan sopivin painoraja normaalihevoselle olisi 80 kiloa. Eläinlääkärit arvioivat, että ratsastaja saisi painaa enintään 15-20 % hevosen painosta. Asiasta enempää tietämättä teen sivistyneen arvauksen, että pienillä hevosilla tämä voi olla prosentuaalisesti suurempi (20 %) ja suurilla pienempi (15 %) lukema.
Joka tapauksessa painorajan asettaminen on hevosen terveyden kannalta ymmärrettävää. Hevosparat. En minäkään haluaisi, että yli satakiloinen keski-ikäinen nainen tulisi ratsastamaan minulla.

lauantai 26. lokakuuta 2019

Uusinta: Hyökkäykseen!

Lukijalle: Reilussa neljässä vuodessa ehtii tapahtua. Tämän jutun kirjoittamisen jälkeen asiat ovat tapahtuneet kutakuinkin odotetusti. Ihmiset ovat alkaneet puhua keskenään yhä suorempaan haittamaahanmuutosta. Samaan aikaan keskustelupalstoja sensuroidaan yhä voimakkaammin ja "vihapuhetta" vaaditaan yhä kovemmin rangaistavaksi. Tulee väistämättä mieleen Kolmannen Valtakunnan viimeiset kuukaudet, jolloin rangaistukset ennen romahdusta kovenivat koko ajan - Hitlerin kritisoinnista ei enää seurannutkaan moitteita, vaan ensin keskitysleirikeikka ja aivan viime viikkoina välitön hirttotuomio. Mutta niin vain romahdus tuli silloinkin, vaikka järjestelmäpuolueen vastaista vihapuhetta kitkettiin koko ajan kovemmin keinoin:

Kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen edellisellä vuosikymmenellä, maahanmuuttokriittisyys oli vielä kaukana valtavirrasta. Se muutos, joka on tapahtunut tänä aikana, etenkin viimeisen parin vuoden sisällä, on ollut valtava. Parhaana esimerkkinä voi tarkastella median keskustelupalstoja. Mikäli keskustelua ei ole suljettu – kuten useimmissa haittamaahanmuuttoa sipaisevissa uutisissa on: valtaosa lukijoiden kommenteista on ns. halla-aholaisella linjalla eli kriittisiä mutta maltillisia. Voi vain kuvitella, mitä mahtaa löytyä sensuroiduista kommenteista. Vielä pari vuotta sitten tilanne oli toinen – kriittinen kommentti vain siellä täällä.

Tästä huolimatta virallisessa politiikassa ei ole tapahtunut minkäänlaista muutosta. Eikä juuri siinäkään, että omalla nimellä ja kasvoilla ei uskalleta olla julkisesti kansallismielisiä. Yksityisesti kylläkin, ainakin oman otantani mukaan tolkuton määrä ihmisiä sanoo nykyään pienessä porukassa asioita, joita ei viisi vuotta sitten uskaltanut edes ajatella muuten kuin yksin pimeässä lukitun oven takana.

Yrjöperskeles pohti syitä poliitikkojen – etenkin pääministeri Sipilän – takinkääntämättömyyteen ansiokkaasti. Syynä on pelko. Ei äänestäjien, vaan median. Immoscausti osoitti, kuinka kohdellaan jos puhuu kansallismielisyydestä samalla tavalla kuin pitäisi median mielestä monikulttuurista puhua. Nostaisin toiseksi syyksi vanhan tottumuksen. Tarina kertoo, että loppusyksyllä 1991 Tehtaankadun suurlähetystö sai runsaasti yhteydenottoja Lokakuun vallankumouksen perinteisiä vuosipäiväjuhlia odottaneilta suomalaispoliitikoilta. Hurjimmat olivat kuulemma soitelleet vielä seuraavanakin vuonna. Ehkä nyt on tasan yhtä vaikeaa tajuta tuulen jo kääntyneen kuin oli 90-luvun taitteessa.

Median pelko on silti kiistatta olemassa ja aiheesta. Tässä kohtaa osoitan syyttävällä sormella. En mediaa, vaan jokaista isänmaallista kansalaista. En voi syyttää mediaa, jonka toimittajien koulutus on punavihreä aivopesu ja logiikan ymmärrys rajoittuu lukion lyhyeen apukoululaskentoon. Syytän meitä isänmaallisia siitä, että olemme antaneet mädättäjien määritellä kielenkäyttöämme.

Jos joku julkaisee isänmaallisiin arvoihin myönteisesti suhtautuvan kirjoituksen, median ensimmäinen reaktio on rasismista syyttely. Tämä on OK, koska toimittajat ovat mitä ovat. Mutta mikä on vastaajan reaktio? Puolustautuminen ”en ole rasisti”. Tässä annetaan näppärästi mädättäjille yliote. Puolustautuminen on heikkouden merkki. Suntzi sanoo, että voittamattomuus perustuu puolustukseen, mutta voiton mahdollisuus hyökkäykseen. On tietysti ymmärrettävää, että puolustautuminen on ensimmäinen refleksi – kukapa haluaisi saada rasistin leiman, etenkin kun se ei ole totta. Minuakin on syytetty hirmuiseksi rasistiksi esimerkiksi somaleita kohtaan. Kuitenkin olen ensimmäisenä iloitsemassa, jos somalit saavat oman kotimaansa rakennettua sivistyneeksi yhteiskunnaksi. Voisiko somaleja vihaava rasisti toimia näin?

Vihervasemmisto on aina ollut kielipelissä taitava. Jo Lenin osasi asiansa. Kommunistit olivat Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vähemmistö, mutta kun he saivat vähäpätöisessä puolueen lehden toimittajavaalissa enemmistön, Lenin nimesi oman joukkonsa ”bolsevikeiksi” eli enemmistöläisiksi ja Marlovin johtamat sosialistit ”mensevikeiksi” eli vähemmistöläisiksi. Näin Lenin sai annettua omalle opilleen ”voittajan leiman” ja valitettavat seuraukset tunnetaan.

Mutta tätä peliä voi pelata kaksi. Ja isänmaallisilla on se huomattava etu puolellaan, että me olemme oikeassa. Siksi pitää iskeä takaisin, hyökätä. Vihervasemmisto lanseeraa sanoja ja käsitteitä. Me voimme tehdä samoin. Itse olen keksinyt sanan haittamaahanmuutto, jonka olen ilokseni nähnyt leviävän yhä laajempaan käyttöön (voi toki olla että joku muukin on keksinyt sen ihan itsenäisesti, oikein ajattelemalla kun yleensä päätyy samaan lopputulokseen). Vihervasemmisto pyrkii aiheuttamaan hämmennystä esimerkiksi niputtamalla kaiken maahanmuuton yhteen. Sana ”haittamaahanmuutto” iskee tämän strategian ytimeen. Siitä käy selvästi ilmi, että se sulkee pois suuren osan maahanmuutosta. ”Maahanmuuttokriittinen” on surkea sana, vihervasemmistolainen propagandasana joka pyrkii sekoittamaan kamelinkengittäjän ja prosessi-insinöörin. ”Haittamaahanmuuttaja” ei jätä varaa epäilyille.

Kun seuraavan kerran kohtaa moitesanan ”rasisti”, tulee napata sana omaan käyttöön ja singota se takaisin. ”Vihapuhetta? Ei, en minä vihaa muslimeja. Säälin heitä. Heidän kulttuurinsa on luonut vain epäonnistuneita yhteiskuntia ja kurjuutta. Siksi on inhimillisesti tärkeää kertoa heille totuus siitä, miten luodaan menestystarinoita ja saada heidät käsittämään oman lähtökulttuurinsa destruktiivinen ajattelemattomuus sivistystä kohtaan. Entä itse? Tuo sinun puheesi ”kulttuurien samanarvoisuudesta” oli selvää vihapuhetta länsimaista sivistystä vastaan. Länsimaat ovat luoneet sen sivistyneen yhteiskunnan, jonka hedelmistä epäonnistuneista kulttuureista lähtevät kehitysmaalaiset pyrkivät nauttimaan. Sinä tihkut vihapuhetta omaa, onnistunutta kulttuuriasi kohtaan. Oma puheeni on säälipuhetta. Vihapuhuja olet sinä itse.
Kyse ei ole ihonväristä, kuten olkiukkoja pystyttävä media väittää. Me hyväksymme vaikka ruudullisen, kunhan hän hyväksyy suomalaiset arvot ja on valmis sekä halukas niiden mukaan elämään ja maata rakentamaan. Kääntäen: emme hyväksy myöskään ketään täysin pohjoismaalaistaustaista jihadistimuslimia, vaikka hän olisi kalpea kuin kalkkilaivan kapteeni.

Mädättäjien kimppuun on useimmiten turha hyökätä heidän itsensä takia. He ovat enimmäkseen opportunisteja, jotka olisivat 30-luvun Saksassa olleet Kristalliyönä ensimmäisenä synagogan nurkalla tulitikut kädessä. Tärkeää on se, että saa heidän myötämieliset seuraajansa, suuren yleisön, omalle puolelleen. Suuri osa ihmisistä kun uskoo mediaa. He ovat saattaneet lomailla Hurghadassa ja ihastelleet ”kuinka ystävällisiä ne muslimit oikein olivatkaan, aina niin avuliaita.” Todellisuus on kuitenkin se, että Hurghadan porteilla ovat äijät Kalasnikov kainalossa pitämässä normimuslimit poissa ja ne ystävälliset saisivat hyvin äkkiä kenkää, jos eivät olisi työnsä puolesta ystävällisiä. Työpaikoista turistikohteissa tapellaan verissä päin ja sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Tai sitten hyväuskoinen mokuttaja saattaa olla yliopisto-opiskelija, jonka perustelu kulttuurien samanarvoisuudesta aiheutuu siitä samalla kurssilla olleesta Nigerian igbosta. Kurssi ei ainakaan ole ollut tilastotiedettä, koska silloin tunnettaisiin käsite ”vääristynyt otos”. Minullakin on paljon enemmän yhteistä kontaktipintaa jordanialaisen saman alan ihmisen kanssa kuin naapurissa asuneen, vähän toisenlaiseen elämään päätyneen pikkuserkkuni kanssa.

Me kansallismieliset olemme nostaneet esiin tilastoja, jotka kiistatta osoittavat haittamaahanmuuton katastrofaalisuuden ja näin jatkamme edelleen. Yksi asia on kuitenkin jäänyt pimentoon. Jossain Etelä-Italiassa mafiamaiset rikollisjärjestöt syyllistyvät rikoksiin yllättävän vähän. Syy on suojelurahassa. Jos yritys ei maksa rikollisliigalle, sattuu epäilyttävä tulipalo. Mitä muutakaan vastikkeettomat etuudet haittamamuille ovat kuin suojelurahaa? Jo nyt ryöstöjä, pahoinpitelyjä ja raiskauksia tapahtuu moninkertainen määrä kantaväestöön nähden. Kuvitelkaa, millaista meno olisi, jos suojelurahaa ei maksettaisi. Nyt suojelurahalla pystyy hankkimaan hyödykkeitä, viihdettä ja jopa seksiä. Jos me veronmaksajat emme tätä rahoittaisi, katumme olisivat huomattavasti turvattomampia. Meidän eromme Italian yrittäjiin on kuitenkin siinä, että he eivät voi dumpata mafiosoja takaisin sinne mistä ne ovat tulleetkin.

Isänmaallisten suomalaisten ongelma verrattuna mädättäjiin on se, että meillä on rehellisiäkin töitä tehtäväksi. Ei meitä mamutöissä näy sossuvirkailijoina ja kotouttajina. Kuitenkin juuri noissa asemissa näihin asioihin pääsisi vaikuttamaan. Kun niihin on hakeutunut mädättäjiä, vaikutuskin on mädättävä. Siksi jokaisen isänmaallisen suomalaisen velvollisuus on vähintäänkin pitää huolta siitä, että omalta sektorilta ei tule mokutus läpi. Kaikille suosittelenkin mahdollisuuksien mukaan työryhmiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mukaan menemistä. Hommaforumia lukemalla saa hämmästyä keskustelun tasosta. Kun törmää omaa opiskelualaa sivuaviin juttuihin, näkee että liikkeellä on kovan luokan ammattimiehiä. He eivät vain halua julkisuutta. Samasta syystä kirjoitan itsekin nimimerkillä. Minulla ei ole minkäänlaisia poliittisia pyrkimyksiä enkä halua yhteenkään ylimääräiseen luottamustehtävään. Ja suoraan sanottuna: Hommaforumilla pelätään. Aiheesta. Kansallismieliseksi leimautuminen on tuhoisaa. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Olli Immonen. Eikä pelkästään siksi, että hänet on leimattu. Vaan siksi, että ylipäätään on olemassa kansanedustaja, julkisuuden edustaja Olli Immonen. Olli on hyvä mies, mutta kyvyiltään, ulosanniltaan ja kielitaidoltaan pelkkä keskinkertaisuus. Hänen paikalleen olisi päässyt tusina parempaa koska tahansa, jos olisivat vain uskaltautuneet kaapista ulos.

Ajat ovat muuttumassa ja meidän kansallismielisten on otettava oikea linja. Ongelmamme on ollut profiili, joka on keskittynyt haittamaahanmuuton vastustukseen. Sen tilalle on otettava kansallismielisyys. Kirjoitin jo viisi vuotta sitten seuraavasti:
Epäedullinen kehitys johtuu maahanmuuttokriittisten strategisesta virheestä. Kriitikot tarjoavat vaihtoehtoa EI - ei turvapaikkaturismille, ei sosiaalietujen hyväksikäytölle, ei levottomuuksille. Mokuttajat taas tarjoavat vaihtoehtoa KYLLÄ - kyllä monikulttuuriselle rikastamiselle, kyllä sosiaaliturvalle, kyllä kulttuurien rinnakkaiselolle.
Kuvitelkaapa tilanne toisinpäin. Maahanmuuttokriittiset julistaisivat vähäosaisten auttamista kehitysmaissa, vaurauden luomista omalla työllä, kansalaisyhteiskuntaa. Mokuttajat toteaisivat: ei kansallisvaltiolle, ei omalle vastuulle ansaitsemisesta, ei suomalaiselle kulttuurille.
Olisiko mokuttajilla mitään mahdollisuuksia?


Positiivisen lähestymistavan voimasta Dilbert-sarjakuvan luoja Scott Adams kirjoitti äskettäin erinomaisen analyysin. Jos lähtee puolustautumaan syytöksiä vastaan, saa niskaansa vain uusia syytöksiä. Sen sijaan pitää napata koppi sanasta ja kääntää se sekä positiiviseksi että esittäjäänsä vastaan. Vielä kerran: ”Minäkö rasisti? Vain jos kusipäisyys on rotu. Miksi suhtaudut itse halventavasti omaan, menestyneeseen ja toimivaan kulttuuriimme suosimalla epäonnistunutta ja mädäntynyttä kulttuuria?”

Meidän ongelmamme on ollut se, että olemme reagoineet mädättäjien toimia vastaan, emme positiivisesti oman kulttuurimme puolesta. Reagoiminen ja vastustaminen ovat häviäjien merkkejä. Siitä huolimatta on saatu aikaan sekä jytky että ihmisten avoimempi puhuminen ongelmista. Kuvitelkaa, mitä saamme aikaan kun puhumme positiivisesti suomalaisesta, menestyvästä yhteiskunnasta ja tarjoamme sitä monikulttuurisuuden sijaan – tai itse asiassa unohdamme koko monikulttuurisuuden ja puhumme ainoastaan meitä odottavasta kansallisesta menestystarinasta. Vielä pari lainausta tuosta viiden vuoden takaisesta tekstistä:
Jos jotakin asiaa haluaa vastustaa, sitä ei pidä vastustaa sanomalla ei vaan tarjoamalla vaihtoehto. Tällä hetkellä Suomen suurin uhka on maamme mätäneminen sisältäpäin haloslaisten, demlalaisten ja mokuttajien toimesta. Tähän ei Hommafoorumin maahanmuuttokriittisyys ole ratkaisu, vaan aidon, kansallismielisen isänmaallisuuden korostaminen. Isänmaallisuus ei tarkoita rasismia tai ulkomaalaisvastaisuutta, vaan positiivista ylpeyttä suomalaisuudesta ja tämän maan aitoa rakentamisen halua. Nuorisomme on isänmaallista ja suurimmalla osalla on arvot kohdallaan. Heille on tarjottava kansallismielisyyden mallia. Oppia voi hakea 30-luvun Suomesta. Systeemi joka kykeni nostamaan vain 20 vuotta aiemmin sisällissodan repimästä kansasta talvisodan yhtenäisyyden hengen, ei voi olla väärässä. Kun katsoo 30-luvun henkistä ilmapiiriä, siinä ei näe venäläis- eikä edes kommunistivihamielisyyttä, vaan kansallisen nousun hurmaa. Siis positiivisuutta. Kommunismin vastustaminen oli sen sivutuote, varsinainen painopiste oli kansallismielisyydessä. Sama yhtenäisyys voidaan rakentaa nuorisomme avulla jo nyt. Aihio on valmiina, tarvitaan vain sopiva annos positiivista nationalismia.

Kansaamme mädättävillä aineksilla on yli kahdenkymmenen vuoden etumatka. Mutta meillä on puolellamme oikeassa olemisen voima.
Se, joka ehtii ensin, voittaa. Ensiksi ehtinyttä vastustava häviää. Vain todellisen vaihtoehdon esittäjä saattaa kyetä voittamaan ensin ehtineen.

Jokainen kansallismielinen on tähän asti pitänyt huolen siitä, että monikulttuurisuus ei kävele juuri oman poteron kohdalta yli. Nyt on aika nousta ylös ja hyökätä. Puhukaa. Kirjoittakaa. Keskustelkaa. Rohkaiskaa ihmisiä mukaan isänmaalliseen henkeen, positiiviseen suomalaiskansallisuuteen.

tiistai 22. lokakuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset maraton

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Paula RadcliffeGBR2:21:22.6
2Catherine NderebaKEN2:21:49.2
3Aberu KebedeETH2:22:00.1
4Mary KeitanyKEN2:22:13.7
5Edna KiplagatKEN2:22:18.5
6Tirfe TsegayeETH2:22:24.8
7Florence KiplagatKEN2:22:44.2
8Mare DibabaETH2:22:58.9
9Zhou ChunxiuCHN2:23:00.8
10Aselefech MergiaETH2:23:12.0
11Birhane DibabaETH2:23:14.7
12Yebrqual MeleseETH2:23:17.1
13Sharon CheropKEN2:23:39.6
14Feyse TadesseETH2:23:41.0
15Constantina DitaROU2:23:45.3
16Eunice JepkiruiBRN2:23:52.6
17Irina MikitenkoGER2:24:01.5
18Atsede BaysaETH2:24:09.7
19Svetlana ZakharovaRUS2:24:17.0
20Priscah JeptooKEN2:24:25.3
21Tegla LoroupeKEN2:24:28.2
22Margaret OkayoKEN2:24:28.3
23Jeļena ProkopčukaLAT2:24:33.7
24Mulu SebokaETH2:24:35.4
25Yoko ShibuiJPN2:24:36.3
26Susan ChepkemeiKEN2:24:38.0
27Sun YingjieCHN2:24:38.6
28Amane GobenaETH2:24:39.6
29Ingrid KristiansenNOR2:24:40.6
30Jemima SumgongKEN2:24:44.6
31Gete WamiETH2:24:44.9
32Bezunesh BekeleETH2:24:54.5
33Joyce ChepchumbaKEN2:24:54.7
34Lyudmila PetrovaRUS2:24:55.9
35Meselech MelkamuETH2:24:57.0
36Naoko TakahashiJPN2:24:57.7
37Abebech AfeworkETH2:25:08.4
38Rita JeptooKEN2:25:10.1
39Lornah KiplagatKEN2:25:13.2
40Elfenesh AlemuETH2:25:17.1
41Lidia SimonROU2:25:18.9
42Mamitu DaskaETH2:25:19.1
43Meskerem AssefaETH2:25:20.7
44Caroline KilelKEN2:25:22.5
45Helena KipropKEN2:25:25.8
46Merima MohammedETH2:25:27.5
47Tadelech BekeleETH2:25:30.0
48Filomena CheyechKEN2:25:35.0
49Rosa MotaPOR2:25:36.8
50Valary AiyabeiKEN2:25:39.6
51Magarsa AskaleETH2:25:40.5
52Agnes KipropKEN2:25:41.5
53Shalane FlanaganUSA2:25:42.1
54Buzunesh DebaETH2:25:43.1
55Ashete BekeleETH2:25:43.7
56Deena KastorUSA2:25:45.4
57Marleen RendersBEL2:25:51.2
58Desiree LindenUSA2:25:57.5
59Katrin Dörre-HeinigGER2:25:58.6
60Wei YananCHN2:26:05.0
61Reiko TosaJPN2:26:09.6
62Yukiko AkabaJPN2:26:16.5
63Salina KosgeiKEN2:26:18.3
64Firehiwot DadoETH2:26:18.5
65Fatuma RobaETH2:26:18.6
66Derartu TuluETH2:26:18.8
67Marta LemaETH2:26:22.1
68Zhu XiaolinCHN2:26:22.8
69Mara YamauchiGBR2:26:27.2
70Agnes BarsosioKEN2:26:29.1
71Caroline RotichKEN2:26:29.5
72Masako ChibaJPN2:26:30.0
73Uta PippigGER2:26:34.4
74Atsede HabtamuETH2:26:41.5
75Margaret AgaiKEN2:26:50.2
76Lisa OndiekiAUS2:26:50.2
77Madina BiktagirovaRUS2:26:50.9
78Aberu MekuriaETH2:26:51.0
79Grete WaitzNOR2:26:51.2
80Zhang ShujingCHN2:26:51.3
81Albina MayorovaRUS2:26:53.4
82Biruktayit DegefaETH2:26:53.9
83Melkaw GizawETH2:26:55.2
84Tiki GelanaETH2:26:56.1
85Fatuma SadoETH2:26:56.3
86Harumi HiroyamaJPN2:26:58.3
87Yeshi EsayiasETH2:27:00.8
88Irina TimofeyevaRUS2:27:02.3
89Korene JelilaETH2:27:04.7
90Ashu KasimETH2:27:05.5
91Yoshimi OzakiJPN2:27:08.3
92Meseret HailuETH2:27:09.2
93Tigist TufaETH2:27:11.5
94Valeria StraneoITA2:27:12.9
95Hellen KimutaiKEN2:27:14.6
96Lyubov DenisovaRUS2:27:15.6
97Mari OzakiJPN2:27:16.3
98Adriana FernándezMEX2:27:18.0
99Hiromi OminamiJPN2:27:18.6
100Christelle DaunayFRA2:27:19.4


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

1Paula RadcliffeGBR2:15:25
10Catherine NderebaKEN2:18:47
35Aberu KebedeETH2:20:30
2Mary KeitanyKEN2:17:01
26Edna KiplagatKEN2:19:50
22Tirfe TsegayeETH2:19:41
23Florence KiplagatKEN2:19:44
29Mare DibabaETH2:19:52
27Zhou ChunxiuCHN2:19:51
16Aselefech MergiaETH2:19:31
28Birhane DibabaETH2:19:51
18Yebrqual MeleseETH2:19:36
93Sharon CheropKEN2:22:28
15Feyse TadesseETH2:19:30
61Constantina DitaROU2:21:30
56Eunice JepkiruiBRN2:21:17
14Irina MikitenkoGER2:19:19
83Atsede BaysaETH2:22:03
63Svetlana ZakharovaRUS2:21:31
33Priscah JeptooKEN2:20:14


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Paula RadcliffeGBR2:21:22.6
4Mary KeitanyKEN2:22:13.7
-Ruth ChepngetichKEN-
-Worknesh DegefaETH-
-Tirunesh DibabaETH-
-Gladys CheronoKEN-
-Vivian CheruiyotKEN-
-Ruti AgaETH-
-Brigid KosgeiKEN-
2Catherine NderebaKEN2:21:49.2
84Tiki GelanaETH2:26:56.1
-Mizuki NoguchiJPN-
-Roza DerejeETH-
17Irina MikitenkoGER2:24:01.5
14Feyse TadesseETH2:23:41.0
10Aselefech MergiaETH2:23:12.0
-Lucy KabuuKEN-
56Deena KastorUSA2:25:45.4
12Yebrqual MeleseETH2:23:17.1
27Sun YingjieCHN2:24:38.6


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Ritva Lemettinen2:32:17.1
2Sinikka Keskitalo2:34:28.5
3Kirsi Rauta2:35:41.4
4Tuija Toivonen2:36:36.8
5Anne-Mari Hyryläinen2:37:00.5
6Maija Oravamäki2:41:15.3
7Sirkku Kumpulainen2:42:05.5
8Maija Vuorinen2:42:13.4
9Marita Yli-Ilkka2:42:36.1
10Leena Puotiniemi2:43:05.4
11Sinikka Toropainen2:44:46.9
12Laura Manninen2:44:59.3
13Marjaana Lahti-Koski2:45:14.8
14Sari Juntunen2:46:12.5
15Marja Vartiainen2:48:59.0
16Jutta Meriläinen2:49:25.2
17Ulla-Maija Heinonen2:50:55.0
18Anita Herkman2:51:12.4
19Anne Jääskeläinen2:52:00.9
20Maire Kukkonen2:52:10.3
21Sanna Kullberg2:52:24.7
22Mira Tuominen2:52:48.9
23Irma Virtanen2:53:18.8
24Marja-Liisa Vähä-Ypyä2:53:21.0
25Elina Junnila2:53:26.0
26Sari Juuti2:53:26.8
27Riitta Hämäläinen2:53:33.6
28Pirkko Malmstedt2:53:49.2
29Minna Kainlauri2:53:59.5
30Maj-Lis Eklund2:54:03.7
31Irmeli Ruponen2:55:48.7
32Seija Tirkkonen2:56:00.6
33Anu Vatanen2:56:08.2
34Elisa Louhelainen2:56:42.4
35Erja Nurkkala2:56:45.5
36Pauliina Utriainen2:57:16.8
37Kukka-Maaria Mustonen2:57:35.0
38Anneli Nummela2:58:40.9
39Tuula Salminen2:58:53.0
40Paula Tukiainen2:59:11.5
41Sari Koivu2:59:30.2
42Elli Hallikainen2:59:32.5
43Tiina Puranen2:59:40.0
44Soili Kosonen3:00:01.5
45Katja Sillanpää3:00:09.6
46Seija Virsu3:00:13.4
47Johanna Davidila3:00:39.9
48Marjo Mulari3:00:56.3
49Seija Nurmi3:01:09.0
50Asta Peura3:01:18.8
51Sirkka Oikarinen3:01:24.1
52Teija Ruippo3:01:42.3
53Sirkku Karlsson3:01:46.5
54Anni Hemminki3:02:12.1
55Pauliina Tommola3:02:41.3
56Hanna Vesteri3:03:04.9
57Britt Sandvik3:03:12.2
58Marja Holopainen3:03:12.8
59Merja Jukonen3:03:16.7
60Mirjam Tynkkynen3:03:27.1
61Eila Puustinen3:03:47.0
62Anna-Liisa Virtanen3:05:01.8
63Riitta Paasio3:05:08.4
64Maija Valme3:05:36.4
65Anna-Liisa Vilkkilä3:05:36.7
66Birgit Koskela3:05:56.9
67Kaarina Länkinen3:06:09.9
68Mari Hyyppä3:06:38.2
69Anne Mäkelä3:07:01.1
70Ritva Patomäki3:07:03.2
71Mirja Vartiainen3:07:29.3
72Pia-Maria Grandell3:07:43.6
73Irja Hynynen3:08:25.6
74Paula Nurmi3:08:39.4
75Anitta Kirvesniemi3:08:44.5
76Eija Tikka3:08:51.3
77Jaana Salonen3:09:06.3
78Ulla Huopaniemi3:09:11.7
79Ann-Katrin Haga3:09:11.7
80Kirsti Pokka3:09:12.8
81Orvokki Mäyrä3:10:05.7
82Heli Tyyskänen3:10:19.3
83Sari Mäkinen3:10:30.0
84Merja Rautiainen3:10:41.9
85Pia Ross3:11:22.1
86Tanja Ilomäki3:11:48.2
87Seija Vidlund3:11:54.2
88Sisko Maukonen3:11:55.0
89Riitta Koski3:12:29.6
90Merja Ahonen3:13:04.9
91Raili Laatikainen3:13:13.4
92Anne Väliniemi3:13:29.4
93Salme Peltoniemi3:13:49.7
94Pirjo Kivelä3:14:25.7
95Marika Ahola3:14:41.5
96Tuula Pyykkönen3:14:44.9
97Kirsi Kivelä3:14:47.6
98Minna Syvälä3:14:58.8
99Eija Mannila3:15:17.8
100Kaisa Höijer3:15:33.5


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Ritva Lemettinen2:28:00
6Sinikka Keskitalo2:33:18
5Kirsi Rauta2:31:53
3Tuija Toivonen2:28:49
4Anne-Mari Hyryläinen2:28:53
10Maija Oravamäki2:35:37
9Sirkku Kumpulainen2:35:24
13Maija Vuorinen2:39:08
20Marita Yli-Ilkka2:41:09
11Leena Puotiniemi2:35:54
17Sinikka Toropainen2:40:52
19Laura Manninen2:41:08
22Marjaana Lahti-Koski2:41:27
26Sari Juntunen2:42:48
15Marja Vartiainen2:39:22
41Jutta Meriläinen2:46:44
32Ulla-Maija Heinonen2:45:04
36Anita Herkman2:45:37
27Anne Jääskeläinen2:43:32
35Maire Kukkonen2:45:28


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Ritva Lemettinen2:32:17.1
-Päivi Tikkanen-
4Tuija Toivonen2:36:36.8
5Anne-Mari Hyryläinen2:37:00.5
3Kirsi Rauta2:35:41.4
2Sinikka Keskitalo2:34:28.5
-Alisa Vainio-
-Annemari Sandell-
7Sirkku Kumpulainen2:42:05.5
6Maija Oravamäki2:41:15.3
10Leena Puotiniemi2:43:05.4
-Johanna Kykyri-
8Maija Vuorinen2:42:13.4
-Johanna Bäcklund-
15Marja Vartiainen2:48:59.0
-Kirsi Valasti-
11Sinikka Toropainen2:44:46.9
-Carina Juselius-
12Laura Manninen2:44:59.3
9Marita Yli-Ilkka2:42:36.1

lauantai 19. lokakuuta 2019

Uusinta: Lyhyt johdatus maailmanhistoriaan

Lukijalle: Mielestäni tämä juttu on yksi tärkeimpiäini ja uusin sen siksi heti neljän vuoden karanteeniajan täytyttyä. Se ei kuitenkaan aikanaan herättänyt erityistä huomiota. En ilmeisesti osannut vaikeaa asiaa ilmaista oikealla tavalla, mutta väitän että ajatukseni oli kuitenkin tärkeä:

Maailmanhistorian kulun voi selittää yksinkertaisimmin tarkastelemalla eri aikakausina eri paikoissa vallinneiden yhteiskuntajärjestelmien suhtautumista toisiin yhteiskuntiin.

Yleisesti yhteiskunnat voidaan luokitella kahteen pääryhmään: staattisiin ja dynaamisiin.

Staattinen yhteiskunta ei pyri laajentamaan kulttuuripiiriään valtaamalla alueita tai levittämällä kulttuuriaan muiden kansojen keskuuteen. Ääritapauksessa staattinen yhteiskunta eristäytyy kokonaan muista kulttuureista. Esimerkkejä staattisista yhteiskunnista:
Pääsiäissaaren polynesialaiset, jotka olivat niin eristäytyneitä, että olivat jo unohtaneet muiden ihmisten olemassaolon.
Japani 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin, jolloin ulkomaalaiskontaktit olivat äärimmäisen rajoitettuja, jopa kuolemantuomion uhalla kiellettyjä.
Kiina, aina ja perinteisesti hyvin vähän ulkomailta vaikutteita vastaanottaneena.
Bysantti, joka sinnitteli tuhat vuotta palatsijuonitteluineen kunnes romahti muslimi-invaasion edessä.

Staattisille yhteiskunnille tyypillistä on hidas tai pysähtynyt kehitys, joka silloin tällöin ryöpsähtää äkillisesti eteenpäin. Parhaana esimerkkinä pysähtyneisyydestä väliaikaisin kehitysharppauksin toimii Kiina. Staattiset yhteiskunnat eivät aktiivisesti pyri levittämään innovaatioitaan muualle tai laajentamaan valtakuntaansa. Tämän takia staattiset yhteiskunnat eivät yleensä ole maailmanhistorian suurten murrosten kannalta kiinnostavia. Siksi niiden käsittely päätetään tähän.

Dynaaminen yhteiskunta on sellainen, joka vuorovaikuttaa aktiivisesti toisten yhteiskuntien kanssa. Dynaamiset yhteiskunnat voidaan jakaa neljään ryhmään:

1) Endeemiset yhteiskunnat, esimerkiksi itsenäinen Suomi 1990-luvulle asti. Yhteiskunta levittää vaikutteitaan muualle sekä ottaa niitä vastaan, mutta vain vähäisen geenivirran vallitessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnasta ei muuteta eikä sinne muuteta merkittävissä määrin. Maailmanhistorian kannalta endeeminen yhteiskunta ei ole erityisen merkityksellinen, joten niitäkään ei tässä käsitellä enempää.

2) Inklusiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Ruotsi 1950-luvulta alkaen. Yhteiskuntaan suuntautuu voimakas maahanmuutto yhteiskunnan omasta halusta johtuen, yleensä orja- tai halpatyövoiman tarpeen takia.

3) Kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Aleksanteri Suuren valtakunta. Yhteiskunta alistaa valtaansa muita alueita, joihin tuo oman kulttuurinsa ilman voimakasta geenivirtaa eli maahanmuuttoa.

4) Väestöekspansiiviset yhteiskunnat, esimerkiksi Yhdysvallat 1700-1900 –luvuilla. Yhteiskunnan asukkaat muuttavat runsain joukoin muille alueille sulattaen alkuperäisväestön itseensä tai syrjäyttäen sen.

Luonnollisesti rajat eri yhteiskuntatyyppien välillä ovat häilyviä. Esimerkiksi jokainen väestöekspansiivinen yhteiskunta on samalla kulttuuriekspansiivinen (ainakaan en ole tietoinen poikkeuksista), mutta kaikki kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat eivät ole väestöekspansiivisia. On jossain määrin mielivaltaista, mihin kohtaan raja näiden kahden välillä vedetään. Kohtuullisen helposti kaikki yhteiskunnat voidaan kuitenkin johonkin näistä luokitella. Maailmanhistorian kannalta merkittäviä tapauksia ovat kolme viimeisintä eli inklusiiviset, kulttuuriekspansiiviset ja väestöekspansiiviset yhteiskunnat, koska vain tällaisten tapausten aktivoituessa maailmanhistoriassa voi tapahtua merkittäviä muutoksia. Tarkastellaan aikajärjestyksessä muutamia edustavia esimerkkejä. Nykyinen geenitutkimus on tehnyt merkittäviä läpimurtoja ihmisen esihistorian selvittämisessä, mutta tässä rajoitutaan kirjoitetun historian aikaan.

1. Hyksot olivat luku- ja kirjoitustaidoton kansa, joka kehittyneemmän aseteknologiansa turvin kykenivät valloittamaan Egyptin ja hallitsemaan sitä sadan vuoden ajan. Niiliä ylävirtaan paenneet Egyptin hallitsijat onnistuivat kehittämään oman vastaavan tekniikkansa ja valtaamaan maan takaisin. Hyksot olivat kuitenkin sadan vuoden aikana onnistuneet assimiloitumaan Egyptin kansaan suurelta osin. Egypti ei enää koskaan palannut entiseen loistoonsa, vaikka faaraot hallitsivatkin vielä toistatuhatta vuotta.
Luokka: Väestöekspansiivinen

2. Aleksanteri Suuren valtakunta. Aleksanteri Suuren isä, Makedonian kuningas Filippos II onnistui ”kultakuormaa kantavalla aasillaan” alistamaan Kreikan staattista yhteiskuntatyyppiä edustaneet kaupunkivaltiot hallintaansa inklusiivisessa valtauksessa. Aleksanteri onnistui levittämään kreikkalaisen kulttuurin laajaan valtakuntaansa perustamalla uusia kaupunkeja ja kannustamalla sivistystä mm. perustamalla kuuluisan Aleksandrian yliopiston. Väestöä hän ei vaihtanut, koska valtakunta hajosi pian hänen kuoltuaan jättäen jälkeensä vähäistä edistystä verrattuna aiempaan tilanteeseen.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen

3. Rooman valtakunta on siinä mielessä ainutlaatuinen tässä listassa, että se voidaan luokitella hyvin perustein mihin tahansa luokkaan. Tietyssä mielessä se oli kulttuuriekspansiivinen, mikä oli esimerkiksi Kreikan kannalta huono asia. Kreikan tiede oli paljon pidemmälle kehittynyttä ja jos roomalainen tarvitsi tiedettä, hän osti kreikkalaisen orjan, joka osasi. Kreikan tiede lakkasi vähitellen kehittymästä roomalaisvallan alla. Toisaalta se oli osin myös väestöekspansiivinen, sillä roomalaista uudisasutusta levisi valloitetuille alueille. Mutta oleellisin muutos oli kuitenkin toinen. Roomaan tuotiin orjia valloitetuilta alueilta ja työvoimaa mm. palkkasotureiksi. Seuraukset näkyvät geenivirrassa. Kannattaa katsoa antiikin roomalaisten patsaita ja maalauksia tarkkaan, miksei myös kreikkalaisten vastaavia. Eivät näytä juurikaan nykypäivän italialaisilta ja kreikkalaisilta, vaan länsieurooppalaisilta. Rooman valtakunta rappeutui tasavallan ajan ja keisarivallan alkuajan loistosta helpoksi saaliiksi vandaaleille.
Luokka: Inklusiivinen

4. Arabikalifaattien aika alkoi Muhammedin kuoltua 632. Välimeren ympäristö oli yhä hajaannuksen tilassa Rooman valtakunnan hajoamisen jäljiltä, joten uusi, järjestäytynyt sotaisa uskonto kykeni valtaamaan koko Välimeren eteläpuolen hallintaansa. Tilanne muistutti suurelta osin Rooman valtakunnan laajenemista. Ero oli kuitenkin geenivirran suunnassa. Valtakunnan äärialueilta siirtymä Arabian niemimaan keskusalueille oli selvästi vähäisempi kuin niemimaalta Pohjois-Afrikkaan ja muualle valloitetuille alueille. Osatekijä tässä oli moniavioisuus, joka salli valloittajasotureiden ottaa sivuvaimoikseen paikallisia naisia. Valloitusten päättyessä 700-luvulla alkoi näkyä myös toinen ero Roomaan. Arabien maailmanvalta ei tuottanut käytännössä mitään uutta tietoutta ja kulttuuria. Bagdadin abbasidikalifaatin vähäiset ansiot alalla koostuivat enimmäkseen antiikin ajan tietojen osittaisesta säilyttämisestä ja Aasian tietouden välittämisestä Eurooppaan. Ihmiskunnan tekninen kehitys alkoi toden teolla vasta 1700-luvulla. Tuskin lienee sattumaa, että samoihin aikoihin islamin Euroopan valloitus oli pysäytetty kolmeksisadaksi vuodeksi vuonna 1683 Wienin taistelussa.
Luokka: Väestöekspansiivinen

5. Mongolien maailmanvaltaa on joskus verrattu influenssaan: kumpikaan ei saa kohteessaan aikaan mitään pysyviä muutoksia, mutta estää kaiken toiminnan kestoajakseen ja jättää potilaan aiempaa huonompaan kuntoon. Mongolien maailmanvalloituksen tyssättyä valtakunta hajosi jättämättä sen kummempia jälkiä. Geenivirta valtakunnan länsialueille oli käytännössä olematon.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen

6. Yhdysvaltain laajeneminen, johon voidaan laskea mukaan siirtokunta-aikana tapahtunut asutuksen leviäminen ja Australian, kuten myös Uuden-Seelannin ja Kanadan asuttaminen muistuttavat kovasti toisiaan. Kaikissa tapauksissa alkuperäisväestö syrjäytettiin asein ja sairauksin länsimaisen väestön tieltä. Tuloksena oli erittäin menestyksekäs ja teknisesti kehittynyt yhteiskunta. Tähän luokkaan ei kuulu Etelä-Afrikka, jossa alkuperäisväestö jäi enemmistöksi. Jos olisi käynyt toisin, voi vastinesimerkkien perusteella aika hyvin arvata millainen maa Etelä-Afrikka olisi nyt.
Luokka: Väestöekspansiivisia

7. Siirtomaa-aika huipentui Berliinin konferenssiin 1884. Siellä Afrikka pilkottiin eri Euroopan maiden valtapiireihin. Seuraus ei ollut länsimaisten ihmisten massamuutto Afrikkaan. Seuraus oli kulttuurin vieminen Afrikkaan. Siirtomaavallan päätyttyä 1900-luvun loppupuoliskolla Afrikkaan ei jäänyt merkittävissä määrin eurooppalaisia. Eurooppalaisen kulttuurin rauniot sinne kylläkin jäivät. Seurauksena ennen siirtomaavaltaa jatkuvia heimosotia käynyt Afrikka oli edes jonkinlaisessa järjestyksen tilassa.
Luokka: Kulttuuriekspansiivinen

8. Yhdysvaltoja sen laajenemisen aikana käytettiin esimerkkinä jo aiemmin. Nykyään Yhdysvallat toimii myös esimerkkinä, mutta toisenlaisessa mielessä. Siirtolaiset eivät näet alun perinkään olleet täysin eurooppalaisia, vaan maahan tuotiin myös afrikkalaisia orjiksi. Päätös osoittautui varsin lyhytnäköiseksi, kuten rikostilastoista voidaan lukea. Viime aikoina Yhdysvaltoja on haitannut maahanmuutto latinalaisista maista, jota ei riitä kompensoimaan maahanmuutto Itä-Aasiasta.
Luokka: Inklusiivinen

Johtopäätökset:

Kulttuuriekspansiiviset yhteiskunnat ovat jääneet suhteellisen vähämerkityksisiksi. Negatiivinen esimerkki kulttuuriekspansiivisuudesta on mongolivaltakunta, joka jätti valloittamansa alueet hajottuaan huonompaan tilaan. Positiivisia esimerkkejä ovat Aleksanteri Suuren valtakunta ja kolonialismi, koska niiden jäljiltä kohdemaat olivat edistyneempiä kuin ennen niitä ja myös ainakin jossain määrin säilyttivät positiiviset rakenteet.

Väestöekspansiiviset yhteiskunnat ovat saaneet aikaan suurimmat muutokset. Muutoksen positiivisuusaste on riippuvainen siitä, onko valtauksen suorittanut edistyneempi vai taantuneempi yhteiskunta, aivan samoin kuin kultturiekspansiivisissa tapauksissa. Positiivisia esimerkkejä ovat Pohjois-Amerikka ja Australia, negatiivisia hyksot ja islamilainen imperiumi.

Inklusiivisissa yhteiskunnissa muutokset ovat tapahtuneet pitkällä, pari-kolme sukupolvea kestäneellä aikavälillä, mikä erottaa sen kahdesta muusta tyypistä. Negatiivisia esimerkkejä inklusiivisista muutoksista ovat Rooman valtakunta ja nykypäivän Yhdysvallat. Positiivisia esimerkkejä inklusiivisista yhteiskunnista ei ole. Tämä selittyy sillä, että ihmiset eivät vapaaehtoisesti siirry kehittyneemmistä yhteiskunnista kehittymättömämpien yhteiskuntien jäseniksi. Toiseen suuntaan muutosta sen sijaan tapahtuu sekä vapaaehtoisesti (siirtotyövoima, pakolaisuus) että väkisin (orjakauppa).

Tärkeintä on se, mitä voimme oppia historian suurista murroksista ja mitä ne tarkoittavat nykypäivänä. On hyvin ilmeistä, että nykyhetken kansainvaellukset tarkoittavat muutosta. Onko kyseessä kulttuuriekspansiivinen, väestöekspansiivinen vai inklusiivinen muutos, on vielä mahdotonta sanoa. Muutos kuitenkin on ilmeinen ja se kohdistuu vain ja ainoastaan länsimaihin. Tämän voi todeta helposti menemällä mihin tahansa syrjäiseen pikkukaupunkiin vaikkapa Laosissa, Jemenissä, Burundissa tai Suomessa eli maanosiensa syrjäisimpien maiden joukkoon kuuluvissa valtioissa. Laosilaisessa pikkukaupungissa kaikki vastaantulijat ovat aasialaisia, Jemenissä arabeja, Burundissa neekereitä. Toisin kuin Suomessa. Kävelin tällä viikolla kilometrin matkan suomalaisen pikkukaupungin läpi ja ehdin nähdä pari kiinalaista, yhden arabilauman ja useita yksittäisiä neekereitä.

Mikäli käynnissä oleva muutos on hyvästä, se on ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiassa kun massamaahanmuutto huonommista maista parempiin maihin saa aikaan enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia.

tiistai 15. lokakuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset 10 000 m

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Tirunesh DibabaETH30:22.329
2Worknesh KidaneETH30:45.436
3Paula RadcliffeGBR30:46.674
4Belaynesh OljiraETH30:55.459
5Derartu TuluETH31:00.306
6Ejegayehu DibabaETH31:00.595
7Wang JunxiaCHN31:01.525
8Kayoko FukushiJPN31:02.774
9Shalane FlanaganUSA31:04.243
10Ingrid KristiansenNOR31:06.478
11Fernanda RibeiroPOR31:07.304
12Berhane AdereETH31:14.669
13Sun YingjieCHN31:14.799
14Molly HuddleUSA31:16.404
15Tegla LoroupeKEN31:18.271
16Lidiya GrigoryevaRUS31:19.470
17Lucy KabuuKEN31:23.075
18Alice NawowunaKEN31:23.840
19Olga BondarenkoRUS31:24.341
20Liz McColganGBR31:25.843
21Elana MeyerRSA31:27.421
22Galina BogomolovaRUS31:28.303
23Sally KipyegoKEN31:28.534
24Sabrina MockenhauptGER31:28.668
25Kathrin WeßelGER31:29.697
26Ayalew WudeETH31:30.162
27Jeļena ProkopčukaLAT31:31.561
28Yoko ShibuiJPN31:32.039
29Jen RhinesUSA31:33.723
30Masako ChibaJPN31:34.489
31Harumi HiroyamaJPN31:34.790
32Yuko KawakamiJPN31:35.042
33Jo PaveyGBR31:35.436
34Zhong HuandiCHN31:37.345
35Deena KastorUSA31:37.502
36Maria Conceição FerreiraPOR31:40.567
37Sally ChepyegoKEN31:41.802
38Philes OngoriKEN31:42.587
39Wang XiutingCHN31:43.318
40Dulce FélixPOR31:43.447
41Shitaye EsheteBRN31:44.842
42Linet MasaiKEN31:45.421
43Katie McGregorUSA31:45.758
44Florence KiplagatKEN31:46.239
45Sara MoreiraPOR31:47.029
46Everline KimweiKEN31:47.202
47Xing HuinaCHN31:47.323
48Kazue OgoshiJPN31:47.735
49Chiemi TakahashiJPN31:48.037
50Lyudmila BiktashevaRUS31:48.210
51Lynn JenningsUSA31:49.287
52Megumi OshimaJPN31:49.425
53Mari OzakiJPN31:49.668
54Kara GoucherUSA31:50.443
55Gete WamiETH31:50.472
56Sally BarsosioKEN31:51.475
57Irene KwambaiKEN31:51.662
58Yelena VyazovaUKR31:52.447
59Aheza KirosETH31:53.584
60Maria Albertina DiasPOR31:54.166
61Noriko MatsuokaJPN31:54.586
62Leah MalotKEN31:54.732
63Yuka TakashimaJPN31:55.160
64Yukiko AkabaJPN31:55.760
65Mizuki NoguchiJPN31:56.184
66Olivera JevtićSRB31:56.503
67Ayumi HagiwaraJPN31:56.922
68Betsy SainaKEN31:57.767
69Iulia OlteanuROU31:58.618
70Marleen RendersBEL31:58.672
71Emily SissonUSA31:59.517
72Christelle DaunayFRA31:59.679
73Doricah ObareKEN31:59.758
74Amy CraggUSA31:59.802
75Ana DiasPOR32:00.892
76Hiromi OminamiJPN32:01.009
77Benita WillisAUS32:01.372
78Ayuko SuzukiJPN32:02.025
79Hayley Yelling-HighamGBR32:02.046
80Irina MikitenkoGER32:02.733
81Adriana FernándezMEX32:04.518
82Kayo SugiharaJPN32:05.947
83Maria GuidaITA32:06.094
84Takako KotoridaJPN32:06.165
85Eloise WellingsAUS32:07.999
86Merima DenbobaETH32:08.428
87Nataliya BerkutUKR32:09.163
88Lisa UhlUSA32:09.281
89Alice TimbililiKEN32:09.334
90Esther Wanjiru-MainaKEN32:09.597
91Yoshimi OzakiJPN32:10.148
92Bai XueCHN32:11.028
93Mizuki MatsudaJPN32:11.485
94Kasumi NishiharaJPN32:12.186
95Yumiko HaraJPN32:12.514
96Amy BegleyUSA32:13.147
97Anne Marie LauckUSA32:14.136
98Alia Mohamed SaeedUAE32:14.258
99Jordan HasayUSA32:14.576
100Blake RussellUSA32:14.799


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

4Tirunesh DibabaETH29:42.56
10Worknesh KidaneETH30:07.15
8Paula RadcliffeGBR30:01.09
32Belaynesh OljiraETH30:26.70
19Derartu TuluETH30:17.49
20Ejegayehu DibabaETH30:18.39
2Wang JunxiaCHN29:31.78
67Kayoko FukushiJPN30:51.81
22Shalane FlanaganUSA30:22.22
18Ingrid KristiansenNOR30:13.74
24Fernanda RibeiroPOR30:22.88
9Berhane AdereETH30:04.18
11Sun YingjieCHN30:07.20
16Molly HuddleUSA30:13.17
39Tegla LoroupeKEN30:32.03
41Lidiya GrigoryevaRUS30:32.72
51Lucy KabuuKEN30:39.96
5Alice NawowunaKEN29:53.51
83Olga BondarenkoRUS30:57.21
82Liz McColganGBR30:57.07


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

-Almaz AyanaETH-
7Wang JunxiaCHN31:01.525
-Vivian CheruiyotKEN-
1Tirunesh DibabaETH30:22.329
18Alice NawowunaKEN31:23.840
-Meselech MelkamuETH-
-Meseret DefarETH-
3Paula RadcliffeGBR30:46.674
12Berhane AdereETH31:14.669
2Worknesh KidaneETH30:45.436
13Sun YingjieCHN31:14.799
68Betsy SainaKEN31:57.767
44Florence KiplagatKEN31:46.239
26Ayalew WudeETH31:30.162
-Lornah KiplagatNED-
14Molly HuddleUSA31:16.404
34Zhong HuandiCHN31:37.345
10Ingrid KristiansenNOR31:06.478
5Derartu TuluETH31:00.306
6Ejegayehu DibabaETH31:00.595


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
(Huomautus: Naisten 10 000 metriä on ollut virallinen laji vasta 1980-luvulta alkaen. Sitä ennen pisin juoksumatka oli 3000 metriä. Kymppiä juostaan edelleen varsin harvoin muualla kuin mestaruuskilpailuissa. Tämän takia poikkeuksellisen harvalla juoksijalla on kymmentä tulosta 10 000 metriltä. Siksi tässä tilastossa on vain viisikymmentä parasta.)

1Annemari Sandell32:17.910
2Päivi Tikkanen32:25.535
3Tuija Jousimaa33:04.824
4Kirsi Rauta33:19.075
5Sinikka Keskitalo33:26.530
6Ritva Lemettinen33:33.893
7Laura Markovaara34:04.530
8Sirkku Kumpulainen34:06.131
9Satu Levelä34:12.603
10Kirsi Valasti34:32.503
11Maria Söderström34:38.972
12Maija Oravamäki34:50.228
13Johanna Peiponen34:58.987
14Elina Lindgren35:11.465
15Tiina-Maija Leppälampi35:15.030
16Erja Ervonen35:20.384
17Jaana Niemelä35:27.115
18Janica Mäkelä35:28.636
19Mira Tuominen35:48.678
20Katarina Skräddar35:49.669
21Nina Chydenius35:54.478
22Minna Haka-Risku35:54.805
23Anne Jääskeläinen36:01.108
24Päivi Toivari36:01.283
25Arja Uusitalo36:01.628
26Johanna Kykyri36:02.332
27Maija Vuorinen36:04.996
28Marjaana Lahti-Koski36:09.185
29Marita Yli-Ilkka36:09.936
30Elisa Maimonen36:27.182
31Minna Impola36:29.170
32Sanna Kullberg36:47.693
33Kaisa Lettojärvi36:48.270
34Anna-Mari Knuuti36:48.648
35Johanna Bäcklund36:51.079
36Minna Jääskeläinen36:58.585
37Sirkku Karlsson37:06.605
38Sari Koivu37:10.822
39Sinikka Toropainen37:12.252
40Päivi Luostarinen37:25.841
41Marjo Kyllönen37:39.769
42Erja Nurkkala37:41.428
43Seija Tirkkonen37:44.859
44Tarja Rantala37:48.264
45Tuula Salminen37:59.711
46Minna Kainlauri38:05.202
47Seija Reko38:10.783
48Helena Rantakari38:13.439
49Paula Tukiainen38:19.078
50Pauliina Utriainen38:22.905


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Annemari Sandell31:40.42
3Päivi Tikkanen31:45.02
4Tuija Jousimaa32:23.1h
6Kirsi Rauta32:57.68
8Sinikka Keskitalo33:01.27
9Ritva Lemettinen33:06.89
15Laura Markovaara33:32.96
14Sirkku Kumpulainen33:25.19
19Satu Levelä33:52.49
10Kirsi Valasti33:16.07
15Maria Söderström33:45.16
27Maija Oravamäki34:21.64
2Johanna Peiponen31:42.9h
30Elina Lindgren34:24.52
33Tiina-Maija Leppälampi34:32.54
44Erja Ervonen34:49.27
45Jaana Niemelä34:49.43
21Janica Mäkelä34:06.68
38Mira Tuominen34:38.68
53Katarina Skräddar34:58.26


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Annemari Sandell32:17.910
13Johanna Peiponen34:58.987
2Päivi Tikkanen32:25.535
3Tuija Jousimaa33:04.824
-Camilla Richardsson-
4Kirsi Rauta33:19.075
-Alisa Vainio-
5Sinikka Keskitalo33:26.530
6Ritva Lemettinen33:33.893
10Kirsi Valasti34:32.503
-Anne-Mari Hyryläinen-
-Johanna Lehtinen-
-Kristiina Iisakkila-
8Sirkku Kumpulainen34:06.131
7Laura Markovaara34:04.530
11Maria Söderström34:38.972
-Päivi Kauppinen-
-Tuula Laitinen-
9Satu Levelä34:12.603
-Minna Lamminen-

lauantai 12. lokakuuta 2019

Uusinta: Kevään seitsemäntoista hetkeä

Lukijalle: Tehdäänpä vaihteeksi kulttuuriteko ja uusitaan neuvostonostalgiaa:

Ylen Teema teki todellisen kulttuuriteon ottaessaan ohjelmistoonsa vuonna 1973 filmatun neuvostoliittolaisen kulttisarjan Kevään seitsemäntoista hetkeä. Toisen maailmansodan loppuvaiheisiin eli kevääseen 1945 sijoittuvan sarjan päähenkilö on saksalainen SS-eversti eli Standartenführer Max-Otto von Stirlitz. Todellisuudessa Stirlitz on venäläinen vakooja, eversti Maksim Maksimovits Isajev. Neuvostotiedustelu antaa Stirlitzille tehtäväksi selvittää, kuka Saksan huippujohtajista yrittää salaa neuvotella lännen kanssa rauhasta. Venäläisten tarkoituksena on estää erillisrauhan tekeminen. Sarja pohjautuu löyhästi tositapahtumiin - tällaisia neuvotteluja todella käytiin - mutta Stirlitzin kaltaista hahmoa ei todellisuudessa ollut olemassa.

Sarja perustuu varsin tarkasti kirjailija Julian Semjonovin samannimiseen romaaniin. Hahmona Stirlitz-Isajev on yhtä romaania suurempi, hän seikkaili peräti 14 Semjonovin kirjassa. Isajevin ura neuvostotiedustelun palveluksessa kattoi ainakin vuodet 1921-1967. Näistä vuosista hän vietti yli kaksikymmentä esiintyen saksalaisena Stirlitzinä. Isajev oli soluttautunut Siperian ja Australian kautta Saksaan ja omaksunut peitehenkilöllisyyden Stirlitzinä. Natsipuolueen noustua valtaan Stirlitz liittyi SS-joukkoihin ja yleni vähitellen everstin arvoon asti. Keväällä 1945 hän toimi valtakunnan turvallisuusvirastossa.

Muistan lapsena nähneeni sarjasta ainakin osan jostakin jaksosta. Muutama vuosi sitten hankin sattumalta Semjonovin kirjan ja pidin kovasti. En osannut edes odottaa, että sarja tulisi joskus uusintana, joten yllätys oli melkoinen. Kun sitten näin ensimmäisen jakson, tuntui jotenkin oudolta. Olin näet ihan varma, että lapsuuden muistikuva oli mustavalkoinen. Sarja puolestaan oli hailakan värillinen, jotenkin tyypillisen Sovcolor-tyylinen. Nettiä selaamalla arvoitus ratkesi: sarja oli masteroitu vuonna 2009 värilliseksi. Seuraavaa jaksoa katsoessa ymmärsin kiinnittää asiaan huomiota. Ulkokuvaukset paljastivat: taustoja ei pystytty värittämään samalla tavoin luontevasti kuin sisätiloissa. Värittämisen lisäksi sarjan uudistettua versiota oli jonkin verran lyhennetty.

Tiivistämisestä huolimatta sarja on nykypäivän ihmisen makuun tolkuttoman hidasliikkeinen. Jokin siinä silti koukuttaa; hetkeäkään ei malta olla poissa. Kuvauksessa käytetään paljon lähikuvaa kasvoista ja usein sarja on pelkkiä puhuvia päitä. Tulee jokin saippuaooppera mieleen. Hyvät näyttelijät kantavat sarjaa loistavasti, erityisesti äskettäin edesmennyt Vjatseslav Tihonov Stirlitzinä. Tihonovin eleetön, mutta uskottava rooli on huolella tehty. Taustalla oleva kertojanääni on melodramaattinen, toisaalta se tuntuu kuuluvan sarjaan täydellisesti. Aina uuden henkilön ilmestyessä sarjaan kertoja lukee otteen "puolueen arkistomateriaalin luonnekuvauksesta", jossa toistuvat pienin variaatioin aina samat fraasit: Luonne: nordinen, luja. Ei tunne armoa Valtakunnan vihollisia kohtaan. Ei pahennusta herättäviä suhteita. Saanut kiitosta Führeriltä ja tunnustusta Reichsführeriltä. Kuulostaa naurettavalta, mutta toimii loistavasti kontekstissaan.

Sarja sai aikoinaan Neuvostoliitossa kulttimaineen ja on säilyttänyt sen yhä. Se poikkesi silloisesta neuvostolaisesta propagandatuotannosta huomattavasti. Ajan hengen tuntien on vaikea käsittää, että saksalaisia, jopa natseja, esitettiin sarjassa inhimillisinä olentoina eikä sarvekkaina piruina. Toki tiettyjä myönnytyksiä propagandan nimissä tehtiin, esimerkiksi kaikilla johtavilla natseilla (esim. Goebbelsillä) sanottiin olevan vain "opistotason koulutus". Todellisuudessa Göbbels väitteli filosofian tohtoriksi vain 24-vuotiaana.
Sarjaa esitettiin piakkoin valmistumisensa jälkeen myös monissa länsimaissa, joissa se sai kiitosta. Väitetään, että Karl Wolff lähetti häntä esittäneelle venäläisnäyttelijälle konjakkipullon kiitokseksi hyvästä työstä.

Erään teorian mukaan sarja ei kerrokaan Natsi-Saksasta muuten kuin kulissina. Todellisuudessa se kuvaisi enemmänkin Neuvostoliittoa ja sen totalitarismia. Toisaalta yhtäläisyydet näiden maiden välillä ovat niin ilmeiset, että eroa on vaikea havaita. Mutta pieniä vihjeitä asiasta on havaittavissa. Tuntuu siltä, että sarjaan oli tarkoituksella piilotettu vinkkejä asiasta. Kun lukee luetteloa siinä esiintyvistä virheistä, huomaa miten monet niistä ovat tyyppiä "pistetään neuvostovalmisteinen laite / kyrillistä tekstiä paikkaan, missä pitäisi olla tietysti vastaava saksalainen vempain". Tosin on sarjassa sellaisiakin virheitä, joita ei poliittisiksi vinkeiksi voi tulkita parhaalla tahdollakaan. Jaksossa 2 kiinnitin huomiota Gestapon päällikkö Heinrich Müllerin akvaarioon hänen ruokkiessaan lemmikkejään. Suurin osa kaloista oli sinirihmakalan marmorivärimuotoa, joka jalostettiin vasta kauan sodan jälkeen. Elleivät sitten kyseessä olleet Mengelen ohjelman sivutuotteina syntyneet mutantit... Mutta olipa joku muukin ollut tarkkana, kyseinenkin virhe oli luettelossa.

Voi olla, että neuvostokansalaiset tajusivat sarjaan mahdollisesti sisällytetyn kritiikin omaa järjestelmäänsä kohtaan. Kenties tämä oli sarjan erilaisuuden ja kiistattomien ansioiden lisäksi yksi syy sen yhä nauttimaan kulttimaineeseen. Sarja on synnyttänyt jopa oman huumorikategoriansa, Stirlitz-vitsit. Venäläisten huumorintaju on mahtava, sääli vain että vitsien ymmärtämiseksi on oltava ainakin osittain kartalla heidän kulttuurissaan. En muista koskaan nähneeni suomeksi käännettyjä Stirlitz-vitsejä - ehkä juuri edellä mainitusta syystä. Yrittäkääpä kertoa Velipuolikuu-sketsejä venäjäksi niin ymmärrätte mitä tarkoitan. Mutta paikataan kulttuurillista aukkoa, tässä kokoelma Stirlitz-huumoria:

Himmler tekee luonneanalyyseja alaisistaan.
Ensimmäisenä on vuorossa Obersturmbannführer Holthoff. "Valitkaa numero väliltä 10-99!" "53!" "Miksi ei 35?" "No, miksikäs ei, jos Reichsführer pitää sitä parempana!" Himmler kirjoittaa: "Luonteenlaatu lähes nordinen, luja."
Seuraavana sisään kävelee Obersturmbannführer Eismann. "Valitkaa numero väliltä 10-99!" "27!" "Miksi ei 72?" "Reichsführer, kun sanon 27, tarkoitan 27!" Himmler kirjoittaa: "Luonteenlaatu nordinen, erittäin luja."
Viimeisenä tulee Standartenführer Stirlitz. "Valitkaa numero väliltä 10-99!" "66!" "Stirlitz, pitääkö teidän aina sabotoida työtäni!"

Sanat Hitler on paska oli maalattu Valtionpäivätalon seinään. Koko natsipuolue kuohui. Vain Stirlitz tiesi, mitä tämä merkitsi: kyseessä oli salainen viesti. Hänelle oli juuri myönnetty Neuvostoliiton sankarin kultainen tähti.

Valtakunnan turvallisuusviraston kahvilassa Müller, Bormann, Schellenberg, Kaltenbrunner ja Himmler seisoivat jonossa odottaen vuoroaan. Yhtäkkiä heidän ällistyksekseen Stirlitz käveli kaikkien editse jonon kärkeen. Mistäpä he olisivat voineet tietää, että Neuvostoliiton sankarilla on aina oikeus päästä jonon ohi.


Sarjan värittämisen ansiosta keksittiin uusi vitsi:
Stirlitz meni Valtion turvallisuusviraston kansliaan ja hämmästyi suuresti nähdessään, että Gestapossa työskenteli niin paljon värillisiä ihmisiä.

Stirlitz avasi oven. Valo syttyi. Stirlitz sulki oven. Valo sammui. Stirlitz avasi oven uudelleen. Valo syttyi. "Tämän täytyy olla jääkaappi", päätteli Stirlitz.

Stirlitz ajaa Horchillaan kohti Berliiniä ja huomaa kaupungin olevan liekeissä. "Hitto, unohdin taas silitysraudan päälle", hän ajatteli ärsyyntyneenä.

Stirlitzin kävellessä kadulla NKVD:n agentti pudotti salaisesta asunnosta hänen päähänsä kukkaruukun. Se oli salainen viesti siitä, että Stirlitzin vaimo oli juuri synnyttänyt pojan. Stirlitz liikuttui. Hänellä oli suunnattoman ikävä vaimoaan. He eivät olleet nähneet toisiaan kahteenkymmeneen vuoteen.

Vapunpäivänä Stirlitz laittoi päähänsä puna-armeijan lakin, nappasi punalipun ja marssi pitkin valtakunnan turvallisuusviraston käytäviä laulaen Internationaalia. Koskaan aiemmin hän ei ollut joutunut lähemmäs paljastumista.


Ja lopuksi oma suosikkini:
Stirlitz herää ja huomaa olevansa sellissä. "Kuka minut on pidättänyt? Kenenä minun pitäisi esiintyä?", hän mietti. "Ajatellaanpa. Jos heillä on mustat univormut, olen Standartenführer Stirlitz. Jos heillä on ruskeat univormut, olen polkovnik Isajev." Lopulta ovi avautuu ja sisään astuu miliisi sinisessä univormussa. "Toveri Tihonov, teidän pitäisi todellakin ottaa vähän varovaisemmin vodkan kanssa!"

tiistai 8. lokakuuta 2019

Keskiarvotilastot - naiset 5000 m

Selvitys tämän tilastoinnin periaatteista löytyy täältä.

Maailman kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:

1Almaz AyanaETH14:23.669
2Meseret DefarETH14:24.430
3Genzebe DibabaETH14:26.654
4Tirunesh DibabaETH14:27.554
5Hellen ObiriKEN14:28.432
6Vivian CheruiyotKEN14:28.812
7Senbere TeferiETH14:34.718
8Viola KibiwotKEN14:35.521
9Sentayehu EjiguETH14:35.705
10Meselech MelkamuETH14:36.824
11Linet MasaiKEN14:38.107
12Berhane AdereETH14:38.128
13Mercy CheronoKEN14:38.260
14Ejegayehu DibabaETH14:38.786
15Gabriela SzaboROU14:39.869
16Paula RadcliffeGBR14:41.541
17Sally KipyegoKEN14:41.927
18Gete WamiETH14:42.420
19Gelete BurkaETH14:42.482
20Zahra OuazizMAR14:43.913
21Priscah CheronoKEN14:44.244
22Edith MasaiKEN14:44.707
23Letesenbet GideyETH14:45.225
24Sylvia KibetKEN14:45.828
25Agnes TiropKEN14:47.392
26Sonia O'SullivanIRL14:47.483
27Isabella OchichiKEN14:47.964
28Elana MeyerRSA14:48.450
29Fernanda RibeiroPOR14:48.536
30Elvan AbeylegesseTUR14:48.829
31Worknesh KidaneETH14:51.240
32Shalane FlanaganUSA14:51.642
33Jo PaveyGBR14:51.751
34Irina MikitenkoGER14:51.911
35Derartu TuluETH14:52.055
36Lydia CheromeiKEN14:52.368
37Molly HuddleUSA14:53.132
38Pauline KorikwiangKEN14:53.189
39Tegla LoroupeKEN14:53.318
40Iness ChenongeKEN14:53.356
41Lucy KabuuKEN14:53.497
42Ayelech WorkuETH14:53.520
43Kim SmithNZL14:53.791
44Sifan HassanNED14:54.327
45Liliya ShobukhovaRUS14:54.662
46Margaret KipkemboiKEN14:54.702
47Yelena ZadorozhnayaRUS14:55.169
48Sule UturaETH14:56.442
49Irene CheptaiKEN14:56.584
50Alemitu HaroyeETH14:56.638
51Olga YegorovaRUS14:57.019
52Roberta BrunetITA14:57.668
53Rose CheruiyotKEN14:57.719
54Sally BarsosioKEN14:57.870
55Susanne WigeneNOR14:58.029
56Marta DomínguezESP14:58.120
57Sun YingjieCHN14:58.431
58Janet KisaKEN14:58.648
59Buze DiribaETH14:58.888
60Yasemin CanTUR14:59.850
61Kayoko FukushiJPN15:00.040
62Julia VaqueroESP15:00.053
63Irene KwambaiKEN15:00.443
64Leah MalotKEN15:00.882
65Mariya KonovalovaRUS15:01.123
66Shannon RowburyUSA15:01.294
67Susan KruminsNED15:01.454
68Tatyana TomashovaRUS15:01.615
69Emebet AntenehETH15:01.774
70Eilish McColganGBR15:01.864
71Margaret MuriukiKEN15:02.866
72Pauline KongaKEN15:02.920
73Jen RhinesUSA15:03.448
74Philes OngoriKEN15:03.677
75Catherina McKiernanIRL15:04.017
76Dong YanmeiCHN15:05.036
77Zakya Mrisho MohamedTAN15:05.040
78Genet AyalewETH15:05.488
79Mestawat TufaETH15:05.696
80Xing HuinaCHN15:05.716
81Deena KastorUSA15:05.949
82Benita WillisAUS15:06.159
83Lauren FleshmanUSA15:06.878
84Gulnara GalkinaRUS15:07.115
85Liz McColganGBR15:07.247
86Kara GoucherUSA15:07.652
87Margaret MauryFRA15:07.946
88Jeļena ProkopčukaLAT15:07.965
89Amy RudolphUSA15:08.109
90Azmera GebruETH15:08.186
91Sabrina MockenhauptGER15:08.528
92Eloise WellingsAUS15:08.616
93Marla RunyanUSA15:08.751
94Belaynesh FikaduETH15:09.103
95Zhour El KamchMAR15:09.263
96Shelby HoulihanUSA15:09.404
97Dolores ChecaESP15:09.424
98Karoline Bjerkeli GrøvdalNOR15:09.445
99Jessica AugustoPOR15:09.527
100Annette PetersUSA15:09.949


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen maailmantilastossa:

2Almaz AyanaETH14:12.59
3Meseret DefarETH14:12.88
4Genzebe DibabaETH14:15.41
1Tirunesh DibabaETH14:11.15
5Hellen ObiriKEN14:18.37
6Vivian CheruiyotKEN14:20.87
9Senbere TeferiETH14:23.33
19Viola KibiwotKEN14:29.50
15Sentayehu EjiguETH14:28.39
26Meselech MelkamuETH14:31.91
23Linet MasaiKEN14:31.14
18Berhane AdereETH14:29.32
38Mercy CheronoKEN14:33.95
31Ejegayehu DibabaETH14:32.74
25Gabriela SzaboROU14:31.48
16Paula RadcliffeGBR14:29.11
21Sally KipyegoKEN14:30.42
22Gete WamiETH14:30.88
24Gelete BurkaETH14:31.20
29Zahra OuazizMAR14:32.08


Maailmantilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

4Tirunesh DibabaETH14:27.554
1Almaz AyanaETH14:23.669
2Meseret DefarETH14:24.430
3Genzebe DibabaETH14:26.654
5Hellen ObiriKEN14:28.432
6Vivian CheruiyotKEN14:28.812
44Sifan HassanNED14:54.327
23Letesenbet GideyETH14:45.225
7Senbere TeferiETH14:34.718
45Liliya ShobukhovaRUS14:54.662
25Agnes TiropKEN14:47.392
30Elvan AbeylegesseTUR14:48.829
-Caroline KipkiruiKEN15:10.977
-Jiang BoCHN-
9Sentayehu EjiguETH14:35.705
16Paula RadcliffeGBR14:41.541
51Olga YegorovaRUS14:57.019
12Berhane AdereETH14:38.128
8Viola KibiwotKEN14:35.521
76Dong YanmeiCHN15:05.036


Suomen kaikkien aikojen sata parasta kymmenen parhaan tuloksen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä kauden 2018 päättyessä:
(Huomautus: Naisten 5000 metriä on ollut virallinen laji vasta 1990-luvulta alkaen. Sitä ennen juostiin 3000 metriä ja edelleen kilpailujen ohjelmassa on Suomessa naisilla huomattavasti useammin 3000 metriä kuin 5000 metriä. Tämän takia poikkeuksellisen harvalla juoksijalla on kymmentä tulosta 5000 metriltä. Siksi tässä tilastossa on vain viisikymmentä parasta.)

1Annemari Sandell15:10.009
2Päivi Tikkanen15:40.982
3Kristiina Mäki15:51.690
4Johanna Lehtinen16:00.134
5Camilla Richardsson16:07.982
6Tuija Jousimaa16:09.859
7Johanna Peiponen16:11.559
8Kirsi Rauta16:19.232
9Kirsi Valasti16:21.981
10Elina Lindgren16:23.609
11Oona Kettunen16:28.419
12Ulla Tuimala16:28.465
13Minna Lamminen16:29.438
14Janica Rauma16:31.551
15Meri Rantanen16:40.306
16Maria Söderström16:43.403
17Tuula Laitinen16:44.413
18Minna Impola16:44.870
19Satu Levelä16:45.795
20Maija Oravamäki16:46.824
21Minna Rasimus16:52,042
22Minna Haka-Risku16:53.993
23Nina Chydenius16:54.820
24Minttu Hukka16:59.644
25Mari Niskanen16.49.072
26Minna-Maria Kangas17:00.612
27Jaana Niemelä17:00.634
28Sanni Klemelä17:04.120
29Anette Byskata17:06.477
30Mira Tuominen17:13.427
31Saara Nikander17:16.597
32Anna-Mari Knuuti17:17.995
33Pauliina Sormunen17:20.199
34Laura Skyttä17:21.413
35Katarina Skräddar17:25.085
36Anne Jääskeläinen17:28.200
37Miia Veikkanen17:28.408
38Päivi Luostarinen17:29.112
39Kaisa Lettojärvi17:29.992
40Suvi Miettinen17:34.133
41Sanna Kullberg17:34.419
42Marjaana Lahti-Koski17:35.166
43Jaana Heiskanen17:35.639
44Pauliina Kanervo17:36.785
45Minna Syvälä17:40.089
46Päivi Friari17:40.787
47Laura Karkkulainen17:47.813
48Johanna Lindholm17:49.454
49Tanja Maimonen17:54.957
50Katri Niemistö17:58.910


Edellisen listan kahdenkymmenen parhaan ennätys ja sijoitus kaikkien aikojen Suomen tilastossa:

1Annemari Sandell14:56.22
3Päivi Tikkanen15:15.76
4Kristiina Mäki15:31.15
5Johanna Lehtinen15:37.21
10Camilla Richardsson15:57.95
7Tuija Jousimaa15:42.28
8Johanna Peiponen15:43.84
16Kirsi Rauta16:08.53
2Kirsi Valasti15:10.52
17Elina Lindgren16:08.54
13Oona Kettunen16:03.79
12Ulla Tuimala16:03.35
20Minna Lamminen16:12.91
11Janica Rauma16:02.24
36Meri Rantanen16:30.21
29Maria Söderström16:25.62
25Tuula Laitinen16:21.52
37Minna Impola16:30.51
18Satu Levelä16:09.72
23Maija Oravamäki16:20.40


Suomen tilaston kaikkien aikojen kahdenkymmenen parhaan sijoitus keskiarvotilastossa ja keskiarvotulos:

1Annemari Sandell15:10.009
9Kirsi Valasti16:21.981
2Päivi Tikkanen15:40.982
3Kristiina Mäki15:51.690
4Johanna Lehtinen16:00.134
-Sandra Eriksson-
6Tuija Jousimaa16:09.859
7Johanna Peiponen16:11.559
-Alisa Vainio-
5Camilla Richardsson16:07.982
14Janica Rauma16:31.551
12Ulla Tuimala16:28.465
11Oona Kettunen16:28.419
-Nina Holmén-
-Ritva Lemettinen-
8Kirsi Rauta16:19.232
10Elina Lindgren16:23.609
19Satu Levelä16:45.795
-Sinikka Keskitalo-
13Minna Lamminen16:29.438