Uusinta: Anteeksi, taisin kuulla väärin

Lukijalle: Kieroutunut huumorintajuni repeää näille videoille kerta toisensa jälkeen:

Muutama vuosi sitten Suomessa nousi suureen suosioon syyrialaislaulaja Ebdo Mihamed kappaleellaan Niilin hanhet. Siltä varalta, että joku onnistui tuolloin ilmiöltä säästymään, kerrottakoon että kurdinkielinen laulu kuulosti väärin kuullulta suomen kieleltä ja huumoriveikko nimimerkillä TheKassitus tekstasi videoon "suomennoksen". Youtube-video on kerännyt miljoonia katselukertoja ja Mihamed tuotiin Suomeenkin heittämään muutama keikka. Se lieneekin ainoa kerta, kun Syyriasta saatiin tänne enemmän hupia kuin harmia, sillä Mihamed kävi hoitamassa hommansa ja poistui maasta pikaisesti, kun taas muut sieltä tulleet eivät näytä lähtevän sitten millään, vaikka heillä ei alun perinkään mitään asiaa tänne ollut.

Väärinkuullut lyriikat on yksi niistä harvoista hyvistä asioista, jotka ovat tulleet Suomeen Ruotsista. Svedut olivat asialla jo vuosia ennen suomalaisia, boomin ilmeisesti aloitti jo kymmenisen vuotta sitten Neuvostoliiton kansallishymni ruotsalaisittain. Suomessa ensimmäisiä taisi olla Terojen koettelemus, jossa kahden intialaisen sukupuolisuuntauksen vakaumus on kovilla.

Koska näiden virhelyriikkavideoiden katseleminen on vedonnut kieroutuneeseen huumorintajuuni, tässä kymmenen kärjessä:

10. Töhkä lentää
Japanin kieltä äännetään samaan tapaan kuin suomea. Siksi se on herkullinen kohde uudelleentekstittäjille. Tässä "Meediorakastajan" kappaleessa esitetään kenties paras mahdollinen syy gallupin tekemiseen. Sitä paitsi biisi on oikeastikin hyvä, kuten japanilainen purkkarock yleensäkin.

9. Kiveksiä
En tiedä mitä kieltä tämä on, mutta jotain hinkuintiaa ilmeisesti. Mitenhän iso urakka on valaan kivesten pesemisessä?

8. Homoviisu
Serbian euroviisukappale, jossa suomennoksessa ei varmaan tarvinnut tehdä edes kovin paljon väkivaltaa alkuperäisille sanoille.

7. Minne noppa luiraa?
Sukulaiskieli unkaria. Tekstitys ja laulajan pateettinen vakavuus muodostavat herkulllisen ristiriidan. Ja ne yleisön sytkärit.

6. Sasakin ja Horien matkalaulu
Japanilaisduo lähtee reissuun.

5. Vääränvärisiä raadellaan
Tämä jollain hiekkaa hampaissa puhuttavalla kielellä esitetty rasisminvastainen biisi voisi olla nauhoitettu jossain suomalaisessa vastaanottokeskuksessa, koska myös tarjotusta ravinnosta on valittamista ja tietynlaisia aktiviteettajakin mainostetaan.

4. Kun hetki sitten pierimme
Ilmeisesti jollain intialaisperäisellä kielellä lauleskeleva parivaljakko vetää dueton syötyään liikaa currylla maustettua ruokaa. Se naisen falsetti...

3. Mä tahdon viinaa
Tämä ei ehkä yksittäisenä biisinä ansaitsisi mitalisijaa, mutta tässä tulee japsirokkari Kein elämäntyöpalkinto. Hänen sinänsä erinomaisista kappaleistaan on varmaan tehty eniten uudelleentekstityksiä, kaikki kelpo kamaa. Tässä huippukohta on loppukiljaisu, jossa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että Kei osoittaa sormellaan sanoihin nähden oikeaan suuntaan.

2. Pimppiinkin
Lastenlaulu Unkarista. Eikä pelkästään se musiikki, vaan katsokaapa tarkkaan videossa mainostetun levyn nimeä. Kaiken kruunaa loppulausunto.

1. Musti
Unkari ottaa kaksoisvoiton. Näin tuon kakkoseksi sijoittuneen jo vuosia sitten enkä olisi ikinä uskonut, että joskus tulee jotain mikä sen pesee. Tämä oli vähän kuin silloin kun Mike Powell rikkoi Bob Beamonin ME:n. Niukasti ohi, vaikka kukaan ei uskonut sitä mahdolliseksi. Tai oikeastaan tässä laulu ei yksin riittänyt, vaan palaute, mitä laulaja sen jälkeen sai. "Huoltoasemaketjun p**********s!" ja se kaikki muukin. Repesin niin, että naama oli oikeasti seuraavana aamuna kipeä nauramisesta.

Uutiskatsaus 4/2021

1. Tuhannen taalan paikka

On havaittu merkkejä siitä, että USA:n kongressin vallanneiden mielenosoittajien joukoissa olisi ollut vieraiden tiedustelupalvelujen agentteja. Erityisesti Venäjää ja Kiinaa epäillään. Onhan asia niin, että jos ei olisi ollut, niin huonosti olisivat leipätyönsä hoitaneet. Loistava mahdollisuus pihistää papereita ja ehkä pari sopivasti hollilla olevaa tietokonettakin.
Samalla herää kysymys siitä, miten ihmeessä mielenosoittajat pääsivät niin helposti sisään rakennukseen? Olikohan pöydille jätetty sopivasti lojumaan koneita ja papereita, joissa oli tarkoituksellista disinformaatiota? Vai onko mahdollista että turvallisuusviranomaiset olisivat oikeasti olleet noin pahasti pihalla?


2. Jarrutusjäljet

USA:n salaisen palvelun suojelu ulottuu myös presidentin perheenjäseniin. Nyttemmin on paljastunut, että Donaldin Ivanka-tyttären ja hänen miehensä Jared Kushnerin huushollissa agenteilla oli akuutti ongelma. Vessassa piti käydä läheisellä huoltoasemalla. Pariskunta oli pistänyt kaikki talon kuusi vessaa käyttökieltoon agenteilta, kun yksi heistä oli jättänyt ”epämiellyttävän sotkun” jälkeensä. Tiedossa ei ole, olivatko kyseessä tavanomaiset jarrutusjäljet vai mahdollisesti jotain muuta. Jos oletettavasti jarrutusjäljet, niin herää kysymys eikö Ivanka emäntänä ole hankkinut WC-harjaa vai eivätkö gorillat osaa sellaista käyttää? Samoin ihmetyttää eikö tämän tapahtuman jälkeen yhtä talon kuudesta vessasta olisi voitu pyhittää palveluskunnan käyttöön? Perheessä on kolme lasta, joten yksinkertaisella laskutoimituksella voi selvittää että vaikka koko perheellä olisi yhtäaikainen paskahätä, jää silti yksi vessa yli.


3. Lupaat vaan

Venäjän ulkoministeriö kommentoi ulkomaiden kommentteja Aleksei Navalnyin pidätyksestä toteamalla, että itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin ei tulisi puuttua.
Ulkomailla onkin odotettu jo Pietari Suuren ajoista lähtien, että tämä tajuttaisiin Venäjällä.


4. Vaarallinen yhdistelmä

Venäjän tapauksessa Suomen ylimmällä poliittisella johdolla on vakava koordinaatio-ongelma. Sisäpiirin tietojen mukaan presidentillä ja pääministerillä on jäätävät välit eivätkä he keskustele kuin sen verran mitä on pakko. Tai itse asiassa vielä vähemmän, mikä näkyi siinä kun Sanna Marin maailmanparantamisvimmassaan twiittaili kuin angstinen teinityttö – mitä hän toki ikäänsä vaille onkin – ilman että olisi keskustellut presidentin kanssa etukäteen. Sanna Ukkolan kolumnin sisäpiirilähteen mukaan presidentti pitää pääministerinä täytenä untuvikkona, jolla ei ole mitään käsitystä EU:sta, ulko- tai turvallisuuspolitiikasta. Tähän listaan voisi kyllä lisätä kaikki muutkin asiat, paitsi tietysti meikkaamisen josta pääministerillä on varsin hyvät tiedot.
Sanna Marinilla on ns. vaarallinen yhdistelmä: vähäiset kyvyt ja suuri kunnianhimo. Tähän on vielä lisättävä se seikka, joka moninkertaistaa vaarallisuuden: Sanna Marinilla on yksi ainoa lahjakkuus, joka on hämmästyttävällä tasolla. Hän kykenee vakuuttamaan toiset keskinkertaisuudet omista kyvyistään. Jotka ovat maksimissaan keskiälykkään tasolla. (Tiedän tämän syistä, joita en halua identiteettisuojan ja säädösten takia paljastaa.)
En ole tavannut yhtään ainutta edes kohtuuälykästä, joka olisi ollut vuorovaikutuksessa Sanna Marinin kanssa ja arvostaisi tätä pätkän vertaa. Marin kykenee hämäämään keskinkertaisuuksia ja se riittää aika pitkälle. Se riittää pääsyyn valtakunnan korkeimpiin asemiin. Mutta se ei riitä toimimaan sitten, kun on vaikea paikka. Valitettavasti se riittää aika pitkälti myös siihen, että riittävä määrä keskinkertaisuuksia uskoo Mariniin hänen mokiensakin jälkeen, sillä hän kykenee olemaan niidenkin jälkeen vakuuttava.


5. Tälle oli varmaan joku nimi

Kanadalaismies solmi naiseen romanttisen suhteen. He eivät menneet naimisiin, he eivät hankkineet lapsia, he eivät asuneet yhdessä. Suhteen alkaessa mies oli 46, nainen 38. Molemmat olivat eronneet ja molemmilla oli lapsia. Mies kosi useita kertoja, nainen suostui. Mutta kynnyskysymykseksi nousi avioehto. Nainen ei halunnut sellaista allekirjoittaa. Niinpä pariskunta pysyi naimattomana. Viettäen aikaa ja lomaillen yhdessä, mutta eläen taloudellisesti omia elämiään. Ei yhteistä pankkitiliä, ei mitään yhteistä omaisuutta. Varakas mies kylläkin maksoi naisen ja hänen lastensa kuluja. Suhde päättyi kestettyään 14 vuotta. Nainen haastoi miehen oikeuteen vaatien elatusta. Oikeus tuomitsi miehen maksamaan tätä kymmenen vuoden ajan. Summa oli (ilmeisesti Kanadan valuutassa) 53077 dollaria. Kuukaudessa. Euroina tämä on 34500.
Edelleen kuukaudessa. Kymmenen vuoden ajan.
Muistelisin että tällaisille naisille on joku oma nimityskin.
Mies joutuu maksamaan kymmenen vuoden aikana yhteensä 4,14 miljoonaa euroa. Hän seurusteli naisen kanssa neljäntoista vuoden ajan. Tämä rahasumma jaettuna tälle ajanjaksolle tekee noin 5686 euroa per viikko. En tiedä paljonko ammattimaiset palveluntarjoajat veloittavat, mutta epäilen vahvasti että 46-60 -vuotiaana mies ei jaksa niin paljon että tuollaisen rahasumman saisi viikossa kulumaan.
Mitä tästä opimme? Sen saman mikä pätee kaikissa muissakin asioissa. Amatöörin voi saada ammattilaista halvemmalla, mutta ammattilaisesta ei kuule jälkeenpäin kun taas amatöörin jälkien paikkaaminen se vasta kalliiksi tuleekin.


6. Riskiryhmää

Tupakoitsijat pääsevät koronavirusrokotejonon keulaan New Jerseyssä, koska kuuluvat riskiryhmään. Charles Darwinilla saattaisi olla tästä sanansa sanottavana. Tosin en tiedä menisikö Darwinillakin kupoli sekaisin siitä, että päättävään asemaan on päästetty typeryksiä, jotka suosivat luonnonvalinnassa itsensä sijaan toisia typeryksiä. Eikö saman tien jonossa etuilemaan voisi päästää muitakin ääliöitä ja kusipäisesti käyttäytyviä, koska hekään eivät osaa suojautua tai riskeeraavat muita?


7. Tanskanmaassa on paljon oikein

Tanskan pääministeri teki linjauksen: Tanskan tavoite on, että maahan ei tulisi yhtään ainutta turvapaikanhakijaa. En toivo Suomen menevän samalle linjalle. Toivon Suomen tekevän linjauksen, jonka mukaan maasta lähtisi pois turvapaikanhakijoita mutta yhtään uusia ei tulisi tilalle.


8. Toistuva uutinen

Blaablaablaa ... Ali Ramadan … jäkjäkjäk … vuodeksi ja yhdeksitoista kuukaudeksi vankeuteen … käläkäläkälä … ravintolassa tapaamansa naisen raiskauksesta … päläpäläpälä … Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi … jepjepjep.
(Huom. Koska tämä uutinen on lähes joka uutiskatsauksessa, vain nimi, tuomion pituus, tekotapa ja tuomioistuimen sijainti vaihtelevat, katsoin parhaaksi jouduttaa lukemista jättämällä toistuvat osat pois.)
Tällä kertaa täytyy tehdä kylläkin pieni lisäys. Otsikon linkissä mainitaan vain kyseessä olleen ”lappeenrantalaismies”. Epäilen että kyseessä ei ole aito lappeenrantalaismies, sillä kinkkuatomi tuskin maistuu. Onneksi valveutunut Kansalainen-julkaisu selvitti kuinka asia todella on, niin ei tarvitse luottaa Yleen. Tuomiossa muuten kiinnittää huomiota sen pituus: vuosi ja yksitoista kuukautta. Se yksi kuukausi alle kahden vuoden on varmaan Ali Ramadanille tärkeä. Tärkeä se taisi olla ainakin käräjäoikeuden todennäköiselle suvakkituomarille, joka taitaa tuntea journalismin ohjeet varsin hyvin: kun tuomion pituus on alle kaksi vuotta, ei tuomitun nimeä mainita julkisuudessa. Niinpä voidaan puhua ”lappeenrantalaismiehestä”, jotta syntyisi mielikuva Jorma Karjalaisesta eikä Ali Ramadanista.


9. Sananvapauden voitto

Kansanedustaja Hussein al-Taeen vihakirjoituksista ei nosteta syytettä. Hyvä niin, kyllä sananvapauden tulee koskea Suomessa kaikkia, myös irakilaisia. Syyttäjän mukaan al-Taee on syyllistynyt kiihottamiseen ihmisryhmää vastaan, mutta oikeudenkäyntiä olisi pidettävä kohtuuttomana, koska ”al-Taee on aktiivisesti ja itsenäisesti pyrkinyt poistamaan tekonsa vaikutuksia”. Tähän on vielä lisättävä, että olivathan al-Taeen viestit varsin sivistyneitä ja maltillisia, kun ne asettaa oikeaan viitekehykseensä eli irakilaisasteikolle.


10. Jyrki, Jyrki, älä tyrki

Ex-pääministeri Sipilää (ai että tuntui hetken aikaa hyvältä tuo ”ex”, mutta sitten muistin nykytilanteen) tönäistiin suojatiellä. Sipilän mukaan kimppuun käytiin nyrkein. Kepu pettää aina, tuo tönäisy oli sellainen että minä sain harva se viikko ennen korona-aikaa lujemman läimäyksen selkään joltain työkaverilta. Tämä ei silti tietenkään poista sitä, että Sipilän kimppuun käytiin fyysisesti hänen asemansa takia. Poliitikon tulee nauttia vahvempaa fyysisen koskemattomuuden suojaa jo demokratian luonteen takia. Tuomio, ja asteikon kovemmasta päästä, on paikallaan.


11. Sydän paikallaan

Kokoomus julkisti kuntavaalikampanjansa sloganin: ”Sydän on oikealla”.
Tämä aiheutti biologian oppitunneilla valveilla olleissa naurureaktion, koska jos sydän on oikealla, kyseessä on situs inversus eli sisäelinten peilikuvamaisuus.
Todellisuudessa kokoomuksen slogan osui täysin nappiin, sillä se paljastaa kaksi asiaa:
1) Kokoomuksella ei ole sydän paikallaan.
2) Sydän saattaa olla oikealla, mutta aivot ovat kyllä olleet vasemmalla viimeiset 20 vuotta.


12. Muuttoliike

Tilastokeskuksen tiedot viime tammi-lokakuulta paljastavat muuttoliikkeen uuden ilmiön. Helsinki ja Espoo ottivat tappiota. Jopa absoluuttisesti. Väestönlaadusta nyt puhumattakaan. Nyt on käynnissä nuorten ammattilaisten muutto pikkukaupunkeihin tai maaseudulle. Kun taas pikkukuntien vastaanottamat haittamamut muuttavat Helsinkiin valtion korvauspiikin tultua täyteen.
Olin Tilastokeskusta edellä ja ennustin tämän suuntauksen ja pikkuisen enemmänkin tilastojen pohjalta jo syyskuussa.


13. Malliesimerkkiä tilastotieteen kurssille

Tilastot ovat jännä juttu. Vaikka ne yrittäisi esittää kuinka yksinkertaisesti tahansa, silti suuri osa ymmärtää ne väärin. Vaan yritäpä esittää ne tahallasi vääristellyssä muodossa, niin ne ymmärretään kyllä juuri sillä tavalla väärin kuin tarkoitettiinkin. Vieläpä enimmäkseen sama porukka, joka ei ymmärrä niitä oikein vaikka kuinka yritettäisiin.
Erinomainen esimerkki tästä saatiin, kun julkaistiin kartta jossa kerrottiin kuinka paljon Kela-tukia per asukas maksetaan eri Suomen kunnissa. Esitys oli vääristelevä ja tarkoitushakuinen. Ja upposi kuin miljoona volttia juuri sillä tavoin kuin tarkoitettiinkin. On mahdotonta uskoa, että tuollaista määrää vääristelyä olisi syntynyt vahingossa.
1. Aineiston luokittelu. Kunnat oli jaettu neljään luokkaan. Alimpaan luokkaan pääsi, jos tukieurojen määrä oli alle 2200 €/asukas/vuosi. Ylimpään pääsi, jos määrä oli yli 2800 €/asukas/vuosi. Haarukka oli siis todellisuudessa todella suppea – alimmassa luokassa kulut saattoivat olla vain 21,4 % ylimmän luokan kuluista. Käytännössä erot kuntien välillä ovat hyvin pienet. Ääripäät olivat 1769,77 euron Siuntio ja 3598,20 euron Rautavaara – niukasti kaksinkertainen.
2. Kartan väritys. Alin luokka oli vaaleansininen, toinen luokka keltainen, kolmas oranssi ja neljäs punainen. Niinpä 2805,45 euron Rovaniemi hehkui kirkkaanpunaisena, kun vain 21,6 % vähemmän asukasta kohti kuluttanut 2199,58 euron Lempäälä oli lempeän vaaleansininen. Visuaalisesti vaikutus oli huikea.
3. Kuntien koko. Näytti siltä, että suuri osa Suomea oli punaisella. Tämä aiheutuu siitä, että yleensä eniten resursseja kuluttavat kunnat ovat pinta-alaltaan suuria. Väkiluvultaan ne ovat varsin pieniä. Jutussa ei mainittu koko maan keskiarvoa, mutta laskemalla tukien määrän jaettuna Suomen asukasluvulla saadaan 2678,88 €/asukas/vuosi. Tällöin esimerkiksi Turun keskiarvo 2930,37 tarkoittaa 251,49 euroa yli keskiarvon. Mikä tekee asukasmäärällä kerrottuna noin 48,5 miljoonaa. Pahin korvaussyöppö Rautavaara kuluttaa 919,32 euroa yli keskiarvon. Mikä tekee asukasmäärällä kerrottuna noin 1,4 miljoonaa.
4. Väestörakenne. Jos laskelmissa otettaisiin huomioon väestön ikärakenne, tulokset olisivat varsin toisennäköiset. Tuskin vanhuksen eläminen pienessä kunnassa on sen kalliimpaa kuin suuressa kaupungissa. Saattaapa olla halvempaakin. Pikkukunnissa ikärakenne nyt vain on toisenlainen kuin kaupungeissa. Tästä ei paljon jutussa muistutettu.
5. Tahallinen väärinymmärtäminen. Kommenteissa oli odotetusti mainittu, että tämä todistaa vääräksi väittämän, että haittamamut kuluttaisivat enemmän Kela-tukia – tukimäärät asukasta kohti kun ovat suuremmat kunnissa, joissa on vähän haittamamuja. Niin se on lyhyt ihmisen muisti, ainakin jos on tarkoitushakuinen. Vasta viime kuussa uutisoitiin, että Kelan toimeentulotuista viidesosa ja työttömyyskorvauksista 30 % menee maahanmuuttajille. Osuus kaikista sosiaalietuuksista on 13 %. Maahanmuuttajia on 6,6 % eli edustus kaikista sosiaalietuuksista on kaksinkertainen, toimeentulotuista kolminkertainen ja työttömyyskorvauksista nelinkertainen. Ainoastaan eläkkeissä maahanmuuttajien osuus oli kantaväestöä pienempi, mikä johtuu maahanmuuttajaväestön nuoresta iästä. Mikä taas toisaalta ei selitä sitä, että opintorahasta osuus on sama kuin kantaväestöllä, vaan siihen täytyy etsiä muita selityksiä. On myös huomioitava, että tulokset olisivat varsin paljon järkyttävämpiä, jos laskettaisiin suhteelliset osuudet vain tietyistä maista tulleille sekä niille heidän maanmiehilleen, jotka eivät tässä tilastossa näy koska ovat valitettavasti saaneet Suomen kansalaisuuden.


14. Tehokasta viranhoitoa

Eduskunnan oikeusasiamies puuttui tilanteeseen, kun Valtiontarkastusviraston pääjohtaja oli tehnyt viraston ylitarkastajan kanssa erikoisen sopimuksen. Sen mukaan ylitarkastajalle maksettiin täyttä palkkaa vuoden 2016 jälkipuoliskolta ja sen jälkeen puolikasta palkkaa heinäkuun 2018 loppuun asti. Palkansaannin ehtona oli, että ylitarkastaja ei suorita mitään työtehtäviä, ei oleile työpaikallaan, käytä työvälineitään tai esiinny virkamiehenä.
En tunne tämän tapauksen yksityiskohtia, mutta tiedän kyllä useita virkamiehiä, joiden kohdalla tällainen sopimus tuottaisi yhteiskunnan kannalta parempia tuloksia kuin heidän työntekonsa.


15. Paitaa kattoon

Muutamia tilastotietoja, pelinumero, nimi ja saavutusten lukumäärät järjestyksessä: ottelut NHL:n runkosarjassa / Stanley Cupit / liigan arvokkaimman pelaajan Hart Trophyt / all-star -kentällisvalinnat (ykkös- tai kakkoskenttä):
2, Eddie Shore: 550 / 2 / 4 / 8
3, Lionel Hitchman: 417 / 2 / 0 / 0
4, Bobby Orr: 657 / 2 / 3 / 8
5, Dit Clapper: 833 / 3 / 0 / 6
7, Phil Esposito: 1282 / 2 / 2 / 8
8, Cam Neely: 726 / 0 / 0 / 4
9, Johnny Bucyk: 1540 / 2 / 0 / 2
15, Milt Schmidt: 776 / 2 / 1 / 4
16, Rick Middleton: 1005 / 0 / 0 / 1
24, Terry O’Reilly: 891 / 0 / 0 / 0
77, Ray Bourque: 1612 / 1 / 0 / 19
Kyseessä ovat ne pelaajat, joiden paita on rahdattu Boston Bruinsin kotihallin kattoon.
Muita ansioita on vaikka muille jakaa: Orria pidetään yleisesti kaikkien aikojen parhaana puolustajana, Bourque on yksi tämän tittelin haastajista. Esposito oli Neuvostoliittoa vastaan pelatun Summit Seriesin suursankari. Vaatimattomimmat meriitit näyttävät olevan Hitchmanilla, Middletonilla ja O’Reillyllä, koska he ovat ainoat jotka eivät ole Hockey Hall of Famessa. Hitchman ei käytännössä voinut saavuttaa Hart Trophyä tai All-Star -valintaa, koska niitä ehdittiin jakaa vasta hänen uransa parina viimeisenä kautena. Sekä Middletonin että O’Reillyn numerojäädytyksen syynä oli heidän seurauskollisuutensa. Molemmat pelasivat pitkälti toistakymmentä vuotta Bostonissa, O’Reilly koko uransa.
Nyt tähän joukkoon liittyy uusi jäädytetty numero:
22, Willie O’Ree: 45 / 0 / 0 / 0
O’Ree on myös valittu Hockey Hall of Fameen. 45 NHL-ottelun ja hyökkäjälle vaatimattomien 14 tehopisteen meriiteillä. Kysymys kuuluu, millä perusteella. Lukijaa kehotetaan miettimään mikähän se peruste voisi näin nykyaikana olla. Mahdollisia vastauksia on kaksi.
Ei, O’Ree ei ole homo. Joten vaihtoehtoja jää jäljelle vain yksi. Aivan oikein, hän on neekeri. Ensimmäinen sellainen NHL:ssä pelannut. On suorastaan häpeä, että NHL:ltä kesti 60 vuotta valita hänet Hall of Fameen ja Bruinsilta saada paita kattoon. Tässä ei paljon paina edes se, että O’Ree pelasi NHL:ssä sääntöjen vastaisesti: hänen toinen silmänsä oli sokeutunut kaksi vuotta ennen NHL-debyyttiä. Tämä olisi ollut este, mutta Bruins ei tiennyt asiasta. (Tästä syystä muuten erästä suomalaista kiekkoilijalegendaa ei koskaan varattu NHL:ään – toinen silmä oli sokea, mikä ei estänyt SM-liigassa ja maajoukkueessa pelaamista, mutta kylläkin NHL-uran.)
Nashvillen, Detroitin, New Jerseyn ja Chicagon kesken syntynee kova kisa siitä, kuka ehtii ensimmäisenä jäädyttämään Jordin Tootoon pelinumeron, onhan hän ensimmäinen NHL:ssä pelannut inuitti. Urakin oli peräti 723 ottelun mittainen (tosin siitä toistatuhatta minuuttia kului jäähyaitiossa), joten tästä voi laskea yksinkertaisella jakolaskulla inuitin ja neekerin uhristatussuhteen. Se on vähintään 723 : 45 eli noin 16-kertainen, ellei Tootoon numeroa jäädytetä. Odottelemme myös, että New York Rangers hilaa kohta Ulf Sternerin paidan kattoon, onhan hän neljän ottelun kokemuksellaan kaudella 1964-65 ensimmäinen NHL:ssä pelannut eurooppalaislähtöinen kiekkoilija. Varma vihje Hockey Hall of Fameen janoavalle: ensimmäinen ex-pelaaja, joka tunnustaa olevansa homo, on todella vahvoilla.


Loppukevennys: Kun asiat toimivat kuten pitääkin

Viime kesänä kerroin uutiskatsauksessa (kohta 18) näyttelijä Gwyneth Paltrow’n ryhtyneen markkinoimaan nimellään tuoksukynttilöitä. Yhden kynttilälaadun nimi oli This smells like my vagina ja ihmettelin, kuka haluaa täyttää asuntonsa vanhan vitun hajulla. Ilmeisesti jotkut, sillä yhdelle tällaiselle kynttilälle kävi hassusti. Brittinainen Jody Thompson, 50, oli ostanut kynttilän ja koki elämänsä shokin, kun kynttilä räjähti. Puolimetrinen liekki leimahti ja kappaleita lenteli ympäri asuntoa.
Mitä muutakaan olisi voinut odottaa? Vaginakynttilä toimi aivan kuten pitikin ja sai räjähtävän orgasmin.

Uusinta: Unohdetut rintamat

Lukijalle: Vaihteeksi uusintana historiaa yli kymmenen vuoden tai oikeastaan noin kahdeksankymmenen vuoden takaa. Olen keräillyt taas harvakseltaan näitä taisteluja ja luultavasti vielä tämän vuoden puolella tulee uusi viikkojuttu unohdetuista taisteluista, osa III:

Pearl Harbour. Stalingrad. Normandia. Okinawa. Tuttuja nimiä niillekin, jotka luulevat että toinen maailmansota käytiin joskus 1970-luvulla. Asiasta enemmän tietäville tuttuja ovat myös Eben-Emael, Sevastopol, Anzio ja Leyte. Tai suomalaisittain Tali-Ihantala, Kollaa, Vuosalmi, Ilomantsi. Vaan taisteltiin sitä toisessa maailmansodassa sellaisissakin paikoissa, jotka ovat jääneet historiankirjoituksessa sivu suun. Tässä likainen tusina eli unohdetuimmat rintamat.


12. Etelä-Ranska

Jokainen tuntee Hitlerin joukkojen salamasodan Ranskan halki 1940 ja Normandian maihinnousun 1944. Harvempi muistaa italialaisten salamasodan Rivieralla 1940 tai liittoutuneiden maihinnousun samaan paikkaan 1944.
Riemastuneena saksalaisten menestyksestä Mussolini halusi osansa ja julisti sodan Ranskalle 10.6.1940. (Italian klassinen taktiikka sodissa on odottaa ja rientää sitten voittavalle puolelle olemassa olevista liittosopimuksista piittaamatta. Tällä kertaa Benito oli epäonnekseen liian hätäinen.) Hyökkäykseen täysin valmistautumaton Italian armeija pääsi onnekseen liikkeelle vasta kymmenen päivää myöhemmin. Ranskalaiset eivät olleet tehneet mitään, koska maa oli jo romahtamassa saksalaishyökkäyksen alla. Italialaiset etenivät vajaat kymmenisen kilometriä, kunnes kohtasivat vastarintaa. Esimerkiksi Cote d’Azurissa Italian armeijan hyökkäys pysähtyi törmättyään ylivoimaiseen aliupseerin ja seitsemän miehen muodostamaan puolustuslinjaan. Lopulta saksalaiset painostivat ranskalaisia takaapäin sen verran, että italialaisetkin uskalsivat edetä. Lopputuloksena oli 631 kaatunutta italialaista ja 40 ranskalaista. Italia sai miehittääkseen 832 neliökilometrin alueen Ranskasta.
Neljä vuotta myöhemmin Etelä-Ranskassa taisteltiin taas. Verrattuna vaikkapa Sisilian, Anzion ja Normandian maihinnousuihin operaatio Rakuuna sujui lähes rauhanomaisesti. 15.8.1944 lähes satatuhatta liittoutuneiden sotilasta nousi maihin seitsemään sillanpääasemaan ja eteni heti ensimmäisenä päivänä kolmekymmentä kilometriä. Herää kysymys, miksi päämaihinnousu tehtiin kaksi kuukautta aiemmin raskaasti varusteltuun Normandiaan eikä Rivieralle? Mahdollisia syitä ovat ainakin logistiikka (suurin osa joukoista ja tarvikkeista oli Britanniassa, ei Pohjois-Afrikassa) ja helpompi reitti Saksan ydinalueille (etelästä ainoa tie olisi ollut Rhonen laakso, joka saksalaisten olisi ollut helpompi tukkia, mikäli suurin osa joukoista ei olisi ollut sidottuna Pohjois-Ranskan taisteluihin).


11. Uusi-Guinea

Rabaul, Bougainville ja Korallimeri ovat sotahistorian harrastajalle tuttuja nimiä. Eivät kuitenkaan niin tuttuja, kuin niiden merkityksensä takia pitäisi olla. Uudessa-Guineassa taisteltiin verissä päin vuoden 1942 alusta aina sodan loppuun asti. Aluksi pienemmillä saarilla ja heinäkuussa 1942 japanilaiset tekivät maihinnousun itse pääsaarelle, jonka osia miehittivät sodan loppuun asti. Uusi-Guinea ei ole tällä listalla kuitenkaan siksi, että siellä käydyt merkittävät taistelut olisivat unohdettuja, vaan siksi mitä saaren sisäosissa tapahtui. Ei mitään. Useimmat sotahistorian kartastot esittävät Japanin vallan ulottuneen kutakuinkin Uuden-Guinean puoliväliin ja rintamalinjan kulkeneen saaren poikki itä-länsi –suunnassa. Todellisuudessa ainoa merkittävämpi tunkeutuminen saaren sisäosiin tapahtui, kun japanilaiset ylittivät saaren vain noin 100 km levyiseltä kohdalta yrittäessään turhaan vallata pääkaupunki Port Moresbyn. Tätä poikkeusta lukuun ottamatta maasotaa käytiin ainoastaan rannikkoseuduilla ja sielläkin yleensä vain satamien läheisyydessä. Uuden-Guinean ylänkö oli rauhan tyyssija – mitä nyt sikäläiset heimot ovat edelleen jatkuvassa endeemisessä sodassa keskenään. Kuten Jared Diamond kirjassaan hauskasti kertoo, koko ylänköaluetta luultiin asumiskelvottomaksi vielä toisen maailmansodan jälkeenkin. Uuden-Guinean maarintama ei ole edes unohdettu rintama, vaan olematon rintama.


10. Hankoniemi

Talvisodan rauhansopimuksessa Neuvostoliitto oli saanut Hangon vuokra-alueen 30 vuodeksi. Jatkosodan alkaessa tukikohdan miesvahvuus oli noin 28 000 ja sitä oli ehditty linnoittaa melkoisesti. Kumpikaan osapuoli ei tehnyt merkittäviä rintamahyökkäyksiä, sen sijaan saaristossa taisteltiin ankarasti. Bengtskärin majakkasaaresta käyty taistelu oli melkoinen. Suomalaisten Hangon ryhmässä oli sodan alussa 22 000 miestä, mutta kun pelätty venäläishyökkäys jäi tulematta, joukkoja siirrettiin Itä-Karjalaan siten, että lopulta paikalla oli vain JR 55 ja erikoisuutena ruotsalainen vapaaehtoispataljoona. Mannerheim ei antanut lupaa hyökkäykselle Hankoon, mikä osoittautuikin viisaaksi päätökseksi. Neuvostoliiton joukkojen vetäytyessä muilla rintamilla tajuttiin, että Hangon tukikohta kuihtuisi nälkään - viimeinen suurempi huoltokuljetus Leningradista saapui 29.8 - ja se päätettiin evakuoida, kun vielä ehdittiin ennen totaaliseen mottiin joutumista. Marraskuun aikana puolet joukoista siirrettiin pois ja viimeiset lähtivät 2.-3. joulukuuta välisenä yönä. Evakuointi toteutettiin niin taitavasti, että suomalaiset eivät sitä havainneet ennen kuin seuraavana päivänä, jolloin joukot etenivät Hankoon.
Hangon rintama sivuutetaan jopa suomalaisissa sotahistorioissa lyhyellä maininnalla ja ulkomaisissa tätä mielenkiintoista kuriositeettia ei yleensä käsitellä sanallakaan.


9. Abessinia

Italia oli miehittänyt Etiopian 1935-1936 käydyssä sodassa, mikä lieneekin Italian sotahistorian ainoa tapaus, jossa italialaiset (0,5 miljoonaa miestä) ovat voittaneet lukumääräisesti ylivoimaisen (0,8 miljoonaa miestä) vastustajan. Lievää tasoitusta tosin antoi se, että etiopialaiset olivat pääosin aseistettu keihäin, lentokoneiden lukumäärässä italialaisilla oli etu 600 – 3 ja panssarivaunuissa 800 – 3. Sota kestikin melkein vuoden.
Italian liityttyä toiseen maailmansotaan kesäkuussa 1940 italialaiset tekivät joitakin tiedusteluhyökkäyksiä rajojen yli. Liittoutuneet tyytyivät keräämään uusia joukkoja alueelle. Saatuaan selvän ylivoiman (eli joukkojen määrä oli vähän alle puolet italialaisista) he vihdoin siirtyivät hyökkäykseen tammikuussa 1941. Maaliskuun alussa Italian Somalimaa oli vallattu ja hyökkäys varsinaiseen Abessiniaan saattoi alkaa. Addis Abeba vallattiin 6.4 Cunninghamin joukkojen edettyä vain 53 päivässä 2776 kilometriä (mutkia piti tehdä) Kenian rajalta – noin 20 km päivämarssitahti!
Ainoastaan Gondarissa italialaiset kenraali Nasin johdolla pitivät puoliaan sitkeästi. Italialaisten antauduttua 27.11.1941 Abessinian sotaretki oli päättynyt ja Haile Selassie palasi valtaan.


8. Kanaalisaaret

Kaksi tietokilpailukysymystä:
1) Mikä oli se eurooppalainen sotaa käynyt maa, josta vihollinen valtasi vähiten kaupunkeja?
2) Mikä oli se eurooppalainen sotaa käynyt maa, jonka siviiliväestöstä jäi vähiten vihollisen miehittämälle alueelle?
Vastaus molempiin kysymyksiin on Suomi. Viipuri oli ainoa sodassa vallattu kaupunki ja siviilit ehdittiin suurimmaksi osaksi evakuoida, merkittävimpänä poikkeuksena Hyrsylän mutkan kohtalo talvisodassa. Useimmat asiantuntijatkin veikkaavat molempiin kysymyksiin vastaukseksi Iso-Britanniaa, mutta unohtavat tällöin Kanaalisaaret, joilla sijaitsee kaksi kaupunkia ja lähes satatuhatta brittiä eli siellä saksalaisten miehitysvallan alla.
Saksan vallattua Ranskan Britannian hallitus totesi, että Kanaalisaarilla ei ole strategista merkitystä ja Ranskan rannikon läheisyydessä sijaitsevina niitä olisi mahdoton puolustaa. Niinpä Kanaalisaaret julistettiin ”avoimeksi kaupungiksi” ja asevoimat poistuivat sieltä 15.6.1940. Saarista suurimmilta, Jerseyltä ja Guernseyltä, noin kymmenisen prosenttia siviiliväestöstä siirtyi Iso-Britanniaan, Alderneyn paristatuhannesta asukkaasta lähes kaikki ja saarista pienimmän, Sarkin, asukkaista ei yksikään. Saksalaiset miehittivät saaret heinäkuun ensimmäisinä päivinä.
Miehityksen aikana saksalaiset jättivät siviilihallinnon pääosin briteille. On olemassa huvittava valokuva, joissa klassinen brittiläinen bobby-poliisi keskustelee saksalaisen upseerin kanssa kadulla. Vastarintaliike oli olemassa, mutta saarten rajoitetussa maastossa sen toiminta oli enemmänkin henkistä laatua. Saksalaiset linnoittivat saaret ja Normandian maihinnousun aikoihin saarten miesvahvuus (noin 30 000) ja linnakkeet olivat sitä luokkaa, että liittoutuneet katsoivat parhaaksi olla hyökkäämättä. Seuraus maihinnoususta oli Kanaalisaarten jääminen eristyksiin. Saarten huolto katkesi ja nälänhätä oli tosiasia. Neuvottelujen jälkeen kansainvälisen Punaisen Ristin alus kävi viidesti tuomassa ruokaa ja lääkkeitä, joilla saarelaiset selvisivät sodan loppuun asti. Saksan antauduttua ensimmäiset brittialukset saapuivat saarille 9.5.1945.


7. Karibianmeri

Maailmansota ei olisi maailmansota, jos sitä ei olisi käyty kaikissa maanosissa. Karibianmeri oli sodan alkupuolella saksalaisten sukellusveneiden tärkeimpiä toiminta-alueita. Erityisesti vuoden 1942 aikana kauppalaivoja upotettiin merkittävissä määrin. Eräs saksalainen sukellusvene yritti tuhota myös Arubassa olleita öljysäiliöitä tykkitulella, mutta miehistö unohti poistaa tykin suojakannen. Seuranneessa räjähdyksessä yksi merimies haavoittui kuolettavasti ja toinen menetti jalkansa. Saksalaiset sahasivat rikkoutuneen osan tykistä pois rautasahalla ja yrittivät seuraavana yönä uudestaan, mutta toiminta oli havaittu ja satama pimennetty, joten tulitus ei onnistunut. Jalkansa menettänyt mies laskettiin maihin Vichyn Ranskan hallussa olleelle Martiniquen saarelle sairaalahoitoon.
Vichyn Ranskan hallinnassa olleet alueet Karibianmerellä eli Martinique, Guadeloupe ja Guayana siirtyivät Vapaan Ranskan haltuun muutaman vuoden kuluessa ilmeisen rauhanomaisesti.


6. Saksan-Japanin akseli

Saksan ja Italian yhteistyötä ja sotatoimien koordinaatiota Japanin kanssa on usein väitetty olemattomaksi. Tämä on lähes totta, mutta joitakin yhteyksiä oli. Saksalaiset sukellusveneet kävivät muutamia kertoja Japanin miehittämillä alueilla, toimittaen Japanille mm. harvinaisia metalleja ja paluulastina Saksalle toisia metalleja ja kumia. Lisäksi maat vaihtoivat tietoja kehittämistään teknologioista. Japanin ainoa koelentoasteelle edennyt suihkukone Nakajima Kikka näyttää Me 262 –kopiolta, mutta vaikka se joitakin vaikutteita Saksan kokemuksista on saanutkin, niin suora kopio ei ole kyseessä.
Vastoin usein kirjallisuudessa esiintyneitä väitteitä ei ole varmoja todisteita siitä, että saksalaiset olisivat lentäneet Ju 290 (tai 390) –kaukopommittajalla Japaniin. (Eikä myöskään siitä, että eräällä testilennolla kyseinen kone olisi käynyt vain 20 km päässä USA:n rannikosta.) Sen sijaan italialainen Savoia Marchetti lensi 1942 itäisimmältä Saksan hallussa olleelta lentokentältä Japanin miehittämään Kiinaan ja takaisin. Saksalaiset kyllä suunnittelivat lentoja, joiden lähtöpisteeksi oli valittu Petsamo. Japani ei kuitenkaan halunnut ärsyttää Neuvostoliittoa, jonka kanssa se ei vielä tuolloin ollut sodassa ja kielsi lentoreitin Siperian yli.
On ilmeistä, että ainakin joitakin japanilaisia oli Saksassa sodan aikana ja vielä ilmeisempää, että Saksan kansalaisia oli Japanissa. En kuitenkaan ole löytänyt mistään tietoa siitä, palveliko osa heistä liittolaismaan asevoimissa.


5. Aleutit

Harva tietää, että toista maailmansotaa käytiin myös Yhdysvaltojen maaperällä. Tosin Alaska ei tuohon aikaan ollut vielä osavaltio, vaan territorio. Japanilaiset miehittivät Aleuttien saariryhmään kuuluvat Attun ja Kiskan saaret kesällä 1942 ja pitivät niitä hallussaan vuoden ajan. Miehityksen tarkoitus oli estää yhdysvaltalaisia käyttämästä saaria ponnahduslautana Japania vastaan suunnattuun hyökkäykseen, rikkoa USA:n ja Neuvostoliiton mahdollisia yhteyksiä ja toimia ehkä myöhemmin tukikohtana hyökkäykselle Alaskaa vastaan. Aleuttien asukkaat oli evakuoitu ennen miehitystä mantereelle, paitsi Attun saarelta. Japanilaismiehityksen jalkoihin jäi 45 aleuttia ja kaksi valkoista amerikkalaista, jotka kaikki kuljetettiin vankileirille Japaniin. Kiskan saarella oli armeijan sääasema, jonka kymmenen miestä vangittiin, yksi heistä antautui vasta 50 päivän pakomatkan jälkeen nälkiintyneenä.
Toukokuussa 1943 amerikkalaiset nousivat maihin Attussa ja valtasivat saaren parikymmentä päivää kestäneiden taisteluiden jälkeen. Amerikkalaisia kaatui 549 ja saarta miehittäneistä lähes kolmestatuhannesta japanilaisesta saatiin elävinä vangeiksi vain 29. Pari kuukautta tämän jälkeen japanilaiset evakuoivat tiheän sumun vallitessa Kiskan saaren amerikkalaisten huomaamatta. Amerikkalais-kanadalaiset joukot nousivat maihin seuraavassa kuussa kärsien 17 kaatuneen tappiot omien joukkojen tulituksessa ja japanilaisten miinoitteissa.


4. Bulgarian-Kreikan sota

Bulgaria liittyi Saksan-Italian-Japanin kolmen vallan sopimukseen 1.3.1941. Saksan hyökättyä Jugoslaviaan 6.4.1941 (auttaakseen Kreikassa pulaan joutunutta Italiaa, kuinkas muuten) Bulgaria liittyi sotaan mukaan. Mitään bulgaarit eivät kylläkään saaneet aikaiseksi. Kreikan luhistuessa bulgaarit heräsivät ja hyökkäsivät 20.4 suuntana Egeanmeri. Kreikka antautui 30.4 ja Bulgaria miehitti maan itäosan saksalaisten haltuun jääneestä Thessalonikista eteenpäin. Miehitetty osa julistettiin Bulgariaan liitetyksi 14.5.1941. Bulgarialaisten politiikkana oli alueen bulgarialaistaminen ja sortotoimet olivat rankkoja. Draman kaupungissa tapahtui todellinen draama kansan noustua kapinaan 28.9.1941. Noin 15 000 kreikkalaista sai surmansa.
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon vanhastaan venäläismieliset bulgaarit eivät liittyneet mukaan ja säilyttivät diplomaattisuhteensa Neuvostoliittoon, vaikkakin Bulgarian laivasto osallistui joihinkin sotatoimiin. Sotaonnen käännyttyä Neuvostoliitto julisti sodan Bulgarialle 5.8.1944 miehitettyään sitä ennen Romanian. Kolmessa päivässä maan pohjoisosa joutui puna-armeijan haltuun, jolloin Bulgaria käänsi lammasturkkinsa ja julisti sodan Saksalle. Miehitysjoukot vetäytyivät kreikkalaisalueilta ja rajalinja etelässä jäi ennalleen.


3. Sahalin

Atomipommien pudottaminen Japaniin mainitaan antautumisen syyksi kaikkialla muualla paitsi Venäjällä, jossa Japanin antautumisen pääsyynä pidetään Neuvostoliiton hyökkäystä Mantsuriaan heti pommien pudottamisen jälkeen. Tämä operaatio on yleisesti tunnettu, mutta harva muistaa Neuvostoliitolla ja Japanilla olleen maarajan neljänkymmenen vuoden ajan.
Japani oli vuoden 1905 rauhansopimuksessa
saanut Venäjältä Sahalinin saaren eteläosan, jakolinjana oli 50. leveysaste. Japanin omistamassa 40 %:ssa saarta – Karafuto oli virallinen nimi – asui lähes puoli miljoonaa asukasta. Sahalinilla puna-armeijan hyökkäys alkoi 11. syyskuuta 1945. Kolminkertaisesta ylivoimasta huolimatta eteneminen oli hidasta japanilaisten puolustautuessa tapansa mukaan viimeiseen mieheen. Keisari ilmoitti Japanin antautumisesta 15.9, mutta siitä huolimatta taistelut Sahalinilla jatkuivat. Pääpuolustuslinja murtui 16.9 ja taistelut jatkuivat kiivaina 21. päivään asti. Seuraavien kahden päivän aikana japanilaiset suostuivat tulitaukoon ja puna-armeija miehitti Karafuton pääkaupungin Toyoharan (nykyään Yuzno-Sahalinsk) 25.9.
Saaren japanilaisväestö jäi suurimmaksi osaksi miehitetylle Sahalinille, mutta vuodesta 1946 alkaen heidät karkotettiin pääosin Hokkaidoon. Toisin kuin Kuriilien tapauksessa, Japani on luopunut vaatimasta Etelä-Sahalinia itselleen, vaikkakaan ei hyväksy Venäjän valtaa saarella.


2. Madagaskar

Vichyn Ranska hallitsi vuoden 1940 rauhansopimuksen jälkeen Ranskan siirtomaita. Vuoden 1942 aikana nämä siirtyivät Vapaan Ranskan ja liittoutuneiden hallintaan enemmän tai vähemmän rauhanomaisesti. Liittoutuneet uskoivat, että saksalaisten sukellusveneet kuten myös Japanin keisarillinen laivasto saattaisi jonakin päivänä käyttää Madagaskaria tukikohtana. Toukokuun 5. päivänä brittiläiset ja eteläafrikkalaiset joukot nousivat maihin Madagaskarilla. Saarta puolusti noin 8000 Vichyn Ranskalle uskollista sotilasta, joista noin 6000 oli madagaskarilaisia ja lähes kaikki loput senegalilaisia, ”oikeita” ranskalaisia oli vain kourallinen. Liittoutuneiden melkoista laivasto-osastoa vastaan heillä oli asettaa vain pari aseistettua rahtilaivaa ja viisi vanhanaikaista sukellusvenettä, tosin pari viikkoa myöhemmin japanilaiset lähettivät kolme sukellusvenettä avuksi. Japanilaisten sukellusveneestä lähettämät pienoissukellusveneet onnistuivat tunkeutumaan Diego Suarezin satamaan, missä ne vaurioittivat pahoin taistelulaiva Ramillesia ja upottivat öljytankkerin.
Maalla sodankäynti oli sään ja maaston hankaluuden takia hidasta. Merkittäviä taisteluja ei käyty, mutta saaren valtaus kesti marraskuuhun asti ja vaati yli 100 miestä kaatuneina. Vichyn joukoista kaatui noin 150 miestä.
Intian valtamerellä sodittiin muutenkin yllättävissä paikoissa. Saksalaisten kaapparialukset tuhosivat liittoutuneiden rahtilaivoja ja kaappareista tunnetuin, Atlantis, rantautui jouluksi 1940 Kerguelenin saarelle ja käytännössä miehitti asumatonta saarta. Yksi merimiehistä kuoli tapaturmaisesti ja hänet haudattiin saarelle, toisen maailmansodan varmasti erikoisimpaan saksalaiseen sankarihautausmaahan.


1. Irak

Iso-Britannia hallitsi Irakia Kansainliiton mandaatilla. Brittiläiset joukot oli kuitenkin vedetty maasta pois jo 1937. Toisen maailmansodan sytyttyä Irak katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan, mutta ei brittien pyynnöstä huolimatta julistanut sotaa. Maaliskuussa 1940 maan pääministeriksi tuli antibrittiläinen Rashid Ali Al-Gailani, joka otti salaa yhteyden saksalaisiin. Hän joutui eroamaan tehtävästään tammikuussa 1941, mutta kaappasi vallan itselleen maaliskuussa. Politiikka muuttui välittömästi briteille vihamielisempään suuntaan ja yhteentörmäys oli tosiasia.
Britit laskivat joukkoja maihin Basran satamakaupungissa huhtikuun aikana ja toukokuun alussa tilanne kiristyi sodaksi. Irakilla oli 60 000 miehen armeija ja selkeä miesylivoima, mutta kuten sotahistoriasta hyvin tiedetään, arabijoukot ovat käytännössä alivoimaisia niin kauan, kun vihollisen miesvahvuus on yli kymmenesosan arabien vahvuudesta. Koska tämä raja ylittyi, katsoi Saksa parhaaksi tulla hätiin ja lähetti paikalle lento-osaston. Vichyn Ranska salli saksalaisten lentokoneiden laskeutua Syyriaan tankkaamaan ja lentää sitä kautta Irakiin. Kolmattakymmentä saksalaista lentokonetta taisteli sodassa. Myös Italia lähetti tusinan verran koneita, mutta näistä ei tyypilliseen italialaiseen tapaan ollut mitään apua.
Merkittävin taistelu käytiin Fallujassa toukokuun puolivälissä. Sota päättyi toukokuun lopussa kenraalimajuri Clarkin 1450 miehen vallatessa Bagdadin, jota puolusti alivoimainen vain 20000 irakilaisen osasto. Rashid Ali Al-Gailani pakeni ensin Persiaan, mutta brittiläisten ja neuvostoliittolaisten vallattua sen lähes yhtä unohdetussa sodassa hänen matkansa jatkui Saksaan, jossa Al-Gailani tapasi jopa Hitlerin ja julistettiin Irakin pakolaishallituksen johtajaksi.
Irakin rintama on vaiettu puolikuoliaaksi kolmesta syystä. On noloa, että brittiläisten virallisesti hallitsemalla alueella syttyi kapina. Nolompaa on, että saksalaiset kykenivät lähettämään joukkoja Keski-itään kapinallisten avuksi. Nolointa on, että ranskalaiset sallivat saksalaisten kulkea oman alueensa kautta vieläpä apua antaen.

Vuonna 1995

Tämän blogin vakioaiheisiin kuuluu yhteiskuntien toimivuuden tarkastelu. Olisi yhteiskuntatieteellisesti hyvin käyttökelpoista, jos kykenisi sopivista lähtökohdista ennustamaan yhteiskunnan menestystä.
Yhteiskunnan menestykseen vaikuttaa kaiken järjen mukaan suuresti sattuma, jonka vaikutusta on mahdoton ennustaa – ei sitä muuten sattumaksi sanottaisikaan. Lisäksi yleisesti tunnustettuja vaikutuksia on valitulla yhteiskuntajärjestelmällä sekä luonnonvaroilla. Yhteiskuntajärjestelmästä on helppo empiirisiin kokemuksiin vedoten todeta, että sosialistinen järjestelmä on tuottanut kehnoja tuloksia eivätkä muutkaan diktatoriset järjestelmät ole yleensä erityisen hyvin menestyneet. Luonnonvarojen vaikutuksesta ollaan montaa mieltä, mutta ainakin lyhyellä tähtäimellä huomattavat luonnonvarat tuottavat yhteiskunnalle vaurautta. Pitkällä tähtäimellä eli luonnonvarojen ehtyessä saattaa sitten käydä ohraisesti, kun on tuudittauduttu helppoon rahantuloon varautumatta tulevaisuuteen. Uskonnon merkitys yhteiskunnan menestykselle on sitten jo arempi asia käsiteltäväksi puhumattakaan väestönlaadun merkityksestä. Tässä blogissa ei kuitenkaan ole ennenkään kuvia kumarreltu, joten ei kuin mallintamaan vaan.

Erityisen hankala haaste on valita mittari, joka kuvaa yhteiskunnan menestymistä. Paras – jos kohta ei välttämättä edes hyvä – mittari tälle on asukasta kohti laskettu BKT. BKT:hen liittyvät ongelmat ovat sekä tilastojen luotettavuus että sen korrelointi todellisen hyvinvoinnin, mitä se sitten onkin, kanssa. Paremman puutteessa tämä on kuitenkin valittu mittariksi.
Tutkimusvuodeksi on valittu vuoden 1995 tilanne perustelluista syistä. Tämän vuoden BKT:t löytyvät kätevästi vuoden 1999 Mitä-Missä-Milloin -kirjasta. Koska halutaan tutkia myös yhteiskuntamallin toimivuutta, on järkevää tutkia tilannetta jossa sosialismin romahduksen jälkeinen vaikutus ei ole vielä juurikaan ehtinyt eliminoitua. Lisäbonuksena vuoden valinnassa on se, että vuonna 1995 kansat asuivat vielä omissa valtioissaan, jolloin väestö ja uskonnot eivät olleet vielä merkittävästi ehtineet monikulttuuristua.

Tutkimukseen otettiin jokainen maa, jonka väkiluku ylitti miljoonan. Tämä siksi, että sitä pienemmissä maissa satunnainen vaihtelu saattaa olla huomattavaa eivätkä tilastotkaan anna uskottavaa kuvaa. Sitä paitsi vanhan neuvostovitsin mukaan Monaco ei voi olla kommunistinen, koska niin suuri onnettomuus ei mahdu niin pieneen maahan.
Tutkittaviksi muuttujiksi otettiin neljä asiaa: luonnonvarat, yhteiskuntajärjestelmä, vallitseva uskonto ja väestön koostumus. Jokainen pisteytettiin välille 0-6.

Luonnonvarat pisteytettiin vain poikkeustapauksissa, joissa maan luonnonvarat suhteessa sen väestömäärään ovat huomattavan suuret. Käytännössä tämä koski öljyä, joissain tapauksissa muita kaivosteollisuuden tuotteita kuten kultaa. Saadakseen tästä pisteitä maassa täytyi olla todella poikkeukselliset luonnonvarat, pisteitä sai vain 25 maata 123:n jäädessä nollille. Esimerkkejä pisteytyksestä:
6 – Kuwait, valtavat öljyvarat
5 – Saudi-Arabia, valtavat öljyvarat mutta väestöäkin on
4 – Gabon, öljyvaroja
3 – Iran, öljyvaroja mutta paljon väestöä
2 – Namibia, kultaa ja muita kaivostuotteita
1 – Australia, kultaa mutta väestöäkin on
0 – Tanska, ei merkittäviä luonnonvaroja

Yhteiskuntajärjestelmä pisteytettiin subjektiivisesti sen mukaan, miten diktatorinen/sosialistinen se oli 1980-luvun lopussa. Esimerkkejä:
0 – demokraattinen, Ruotsi
1 – osin diktatorinen, Etelä-Afrikka
2 – diktatorinen, Libya
3 – diktatorinen sosialistisin piirtein, Burkina Faso
4 – sosialistinen, ex-Jugoslavia
5 – lievästi kommunistinen, Unkari ja useimmat itäblokin maat
6 – puhtaasti kommunistinen, ex-Neuvostoliitto


Uskonto pisteytettiin seuraavan taulukon mukaan laskemalla väestön keskiarvo. Esimerkkejä:
0 – protestanttinen, juutalainen, uskonnoton: Norja
1 – katolilainen, ortodoksinen: Bulgaria
2 – buddhalainen, shintolainen tms: Japani
3 – keskiarvolaskennan tulos: Sri Lanka
4 – hindulainen, animistinen: Intia
5 – keskiarvolaskennan tulos: Albania
6 – islamilainen: Algeria

Väestö eli kaikkein tulenarin muuttuja laskettiin myös keskiarvona seuraavin painotuksin. Esimerkkejä:
0 – pohjoiseurooppalainen: Saksa
1 – itäaasialainen, eteläeurooppalainen: Italia
2 – kaakkoisaasialainen, keskiaasialainen: Malesia
3 – eteläaasialainen, lähi-itäläinen, polynesialainen: Jemen
4 – Amerikan alkuperäiskansat, melanesialainen: Papua-Uusi-Guinea
5 – keskiarvolaskennan tulos: Haiti
6 – afrikkalainen: Senegal

Huomautus: Kaikki mahdolliset arviot tehtiin ennen BKT:n tarkistamista, ettei tämä tieto vaikuttaisi arvioinnin objektiivisuuteen.

Sen jälkeen laskettiin pisteet ynnäämällä yhteiskuntajärjestelmän, uskonnon ja väestön pisteet sekä vähentämällä tästä luonnonvarapisteet. Esimerkiksi Angola sai yhteensä kymmenen pistettä (yhteiskuntajärjestelmä 4, uskonto 1, väestö 6 ja näiden summasta vähennetään yksi luonnonvarapiste).
Keskimääräinen pistemäärä oli 6,93 ja mediaanipistemäärä 7. Pienimmät pisteet sai Norja, -2 pistettä. Kaikki muut nollilla ja kaksi pistettä luonnonvaroista. Suurimmat pisteet olivat Somalialla, 17. Väestöstä ja uskonnosta kuusi pistettä molemmista, järjestelmästä viisi (edes kommunismi ei toiminut kunnolla Somaliassa) eikä luonnonvaroja. Lähes kaikki maat olivat välillä 0-14 pistettä siten, että kussakin pistemäärässä oli noin kymmenen maata. Yleisimmät pistemäärät olivat 3 ja 9, jotka molemmat olivat kahdeksallatoista maalla. Harvinaisimmat pistemäärät välillä 0-14 olivat 1,5 ja 12, kuusi maata kussakin. Tämän välin ulkopuolella esiintyneitä pistemääriä -2, -1, 15, 16 ja 17 oli kutakin tasan yksi kappale.

Seuraavassa pistetaulukko, maat lajiteltuna asukasta kohti lasketun BKT:n mukaiseen järjestykseen.
A = sijoitus BKT:n mukaan
B = maa
C = BKT/asukas
D = pistesumma
E = luonnonvarat
F = yhteiskuntajärjestelmä
G = uskonto
H = väestö
I = poikkeama pistesummassa
J = poikkeama sijoituksessa
Mikäli pistesumma ennustaisi täydellisesti maan menestystä, ne asettuisivat BKT:n mukaan nätisti samaan järjestykseen. Koska näin ei tietenkään ole, on poikkeaman vertailuun otettu kaksi työkalua sarakkeisiin I ja J.
Mikäli maat olisivat pisteidensä mukaisessa järjestyksessä, esimerkiksi sijoilla 3-12 pitäisi olla maiden jolla on nolla pistettä ja sijoilla 13-18 maiden jolla on yksi piste. Esimerkiksi sijalla 14 on kuitenkin nollan pisteen Kanada. Tällöin Kanadan kohdalla sarakkeessa I lukee -1, koska Suomi on sijoitusjärjestyksessä yhden kategorian ennustetta alempana.
Vastaavasti sarakkeessa J BKT:ssä sijalla 14 olevan Kanadan kohdalla lukee -2, koska se on kaksi sijaa alempana kuin sen pitäisi pisteidensä nojalla olla (alimpana olevan nollan pisteen maan pitäisi olla sijalla 12). Esimerkiksi sijalla 22 olevalla Espanjalla lukee sarakkeessa J nolla, koska sillä on kaksi pistettä ja tällaisten maiden pitäisikin olla jossain sijoilla 19-25. Sijalla 36 olevalla Unkarilla lukee sarakkeessa J 21, koska sillä on kuusi pistettä ja kuuden pisteen maiden pitäisi olla sijoilla 57-65, joten Unkari on 21 sijaa odotusarvon yläpuolella. (Vastaavasti Unkarilla lukee sarakkeessa I arvo 3, koska kuuden pisteen Unkari on sijalla, jolla pitäisi olla kolmen pisteen maa ja 6 – 3 = 3.)

A	B	C	D	E	F	G	H	I	J
1	Sveitsi	40630	0	0	0	0	0	2	2
2	Japani	39640	3	0	0	2	1	4	24
3	Norja	31250	-2	2	0	0	0	-2	-2
4	Tanska	29890	0	0	0	0	0	0	0
5	Saksa	27510	0	0	0	0	0	0	0
6	Yhdysvallat	26980	0	1	0	0	1	0	0
7	Itävalta	26890	1	0	0	1	0	1	6
8	Singapore	26730	3	0	0	2	1	3	18
9	Ranska	24990	1	0	0	1	0	1	4
10	Belgia	24710	0	0	0	0	0	0	0
11	Alankomaat	24000	0	0	0	0	0	0	0
12	Ruotsi	23750	0	0	0	0	0	0	0
13	Suomi	20580	0	0	0	0	0	-1	-1
14	Kanada	19380	0	0	0	0	0	-1	-2
15	Kuwait	19040	4	6	1	6	3	3	29
16	Italia	19020	2	0	0	1	1	1	3
17	Australia	18720	-1	1	0	0	0	-2	-15
18	Iso-Britannia	18700	1	0	0	1	0	0	0
19	Arabiemiraatit	17400	5	6	2	6	3	3	32
20	Israel	15920	1	0	0	1	0	-1	-2
21	Irlanti	14710	1	0	0	1	0	-1	-3
22	Espanja	13580	2	0	0	1	1	0	0
23	Uusi-Seelanti	13190	0	0	0	0	0	-2	-11
24	Taiwan	12840	3	0	0	2	1	1	2
25	Portugali	9740	2	0	0	1	1	0	0
26	Etelä-Korea	8220	3	0	0	2	1	0	0
27	Kreikka	8210	2	0	0	1	1	-1	-2
28	Slovenia	8200	5	0	4	1	0	2	23
29	Argentiina	8030	2	0	0	1	1	-1	-4
30	Saudi-Arabia	7040	6	5	2	6	3	3	27
31	Libya	6510	5	6	2	6	3	2	20
32	Oman	5200	6	5	2	6	3	3	25
33	Uruguay	5170	2	0	0	1	1	-1	-8
34	Libanon	4360	8	0	1	4	3	5	45
35	Chile	4160	2	0	0	1	1	-1	-10
36	Unkari	4120	6	0	5	1	0	3	21
37	Malesia	3890	5	1	0	4	2	2	14
38	Tsekki	3870	5	0	5	0	0	2	13
39	Trinidad	3770	4	0	0	1	3	1	5
40	Brasilia	3640	3	0	0	1	2	0	0
41	Gabon	3490	4	4	1	1	6	1	3
42	Mauritius	3380	6	0	0	3	3	3	15
43	Meksiko	3320	3	0	0	1	2	0	0
44	Kroatia	3250	6	0	4	1	1	2	13
45	Etelä-Afrikka	3160	3	4	1	1	5	-1	-2
46	Venezuela	3020	1	2	0	1	2	-3	-28
47	Botswana	3020	4	4	0	2	6	0	0
48	Slovakia	2950	6	0	5	1	0	2	9
49	Viro	2860	6	0	6	0	0	2	8
50	Turkki	2780	8	0	0	6	2	4	29
51	Panama	2750	3	0	0	1	2	-2	-8
52	Thaimaa	2740	4	0	0	2	2	-1	-2
53	Iran	2680	7	3	2	6	2	2	13
54	Costa Rica	2610	3	0	0	1	2	-2	-11
55	Peru	2310	3	0	0	1	2	-2	-12
56	Latvia	2270	6	0	6	0	0	1	1
57	Venäjä	2240	6	1	6	1	0	0	0
58	Valko-Venäjä	2070	7	0	6	1	0	1	8
59	Namibia	2000	5	2	0	1	6	-1	-3
60	Kolumbia	1910	3	0	0	1	2	-3	-17
61	Liettua	1900	7	0	6	1	0	1	5
62	Tunisia	1820	10	0	1	6	3	4	45
63	Paraguay	1690	3	0	0	1	2	-3	-20
64	Ukraina	1630	7	0	6	1	0	1	2
65	Algeria	1600	11	2	4	6	3	5	53
66	Kuuba	1580	9	0	6	1	2	2	23
67	Jamaika	1510	4	0	0	0	4	-3	-17
68	Jugoslavia	1510	7	0	4	2	1	0	0
69	Jordania	1510	9	0	0	6	3	2	20
70	Bosnia ja Hgovina	1500	9	0	4	4	1	2	19
71	Romania	1480	7	0	5	1	1	0	0
72	Dominikaaninen tv	1460	3	0	0	1	2	-4	-29
73	Ecuador	1390	3	0	0	1	2	-4	-30
74	Guatemala	1340	3	0	0	1	2	-4	-31
75	Bulgaria	1330	9	0	6	2	1	2	14
76	Papua-Uusi-Guinea	1160	4	0	0	0	4	-3	-26
77	Syyria	1120	11	0	2	6	3	4	41
78	Marokko	1110	9	0	0	6	3	2	11
79	Kazakstan	1110	11	0	6	4	1	3	39
80	Filippiinit	1050	3	0	0	1	2	-5	-37
81	Pohjois-Korea	1000	9	0	6	2	1	1	8
82	Indonesia	980	9	0	0	6	3	1	7
83	Uzbekistan	970	14	0	6	6	2	6	56
84	Moldova	920	8	0	6	1	1	0	0
85	Turkmenistan	920	14	0	6	6	2	6	54
86	Makedonia	860	7	0	4	2	1	-1	-8
87	Bolivia	800	3	0	0	1	2	-5	-44
88	Egypti	790	10	0	1	6	3	2	19
89	Lesotho	770	7	0	0	1	6	-2	-11
90	Armenia	730	9	0	6	1	2	0	0
91	Kirgisia	710	13	0	6	5	2	4	40
92	Myanmar	700	7	0	2	2	3	-2	-14
93	Sri Lanka	700	7	0	1	3	3	-2	-15
94	Kongon tasavalta	680	11	0	4	1	6	2	24
95	Albania	670	12	0	6	5	1	3	30
96	Norsunluurannikko	660	9	0	0	3	6	0	0
97	Kamerun	650	9	0	1	2	6	0	0
98	Kiina	620	9	0	6	2	1	0	0
99	Honduras	600	3	0	0	1	2	-6	-56
100	Irak	600	9	3	3	6	3	0	0
101	Senegal	600	13	0	1	6	6	4	30
102	Guinea	550	13	0	1	6	6	4	29
103	Zimbabwe	540	8	1	1	2	6	-1	-15
104	Azerbaidzan	480	10	3	6	5	2	1	3
105	Mauritania	480	13	0	2	6	5	4	26
106	Pakistan	460	11	0	2	6	3	2	12
107	Georgia	440	8	0	6	1	1	-2	-19
108	Angola	410	10	1	4	1	6	0	0
109	Sambia	400	9	0	1	2	6	-1	-3
110	Ghana	390	9	0	1	2	6	-1	-4
111	Pt Guinea	380	7	2	2	1	6	-3	-33
112	Benin	370	12	0	2	4	6	2	13
113	Liberia	350	9	0	1	2	6	-1	-7
114	Intia	340	8	0	1	4	3	-2	-26
115	Keski-Afrikka	340	10	0	2	2	6	0	0
116	Tadzikistan	340	14	0	6	6	2	4	23
117	Nicaragua	330	7	0	4	1	2	-3	-39
118	Laos	320	10	0	6	2	2	-1	-1
119	Gambia	320	13	0	1	6	6	2	12
120	Mongolia	310	9	0	6	2	1	-2	-14
121	Togo	310	11	0	1	4	6	0	0
122	Sudan	300	12	0	2	6	4	1	3
123	Kamputsea	270	10	0	6	2	2	-1	-6
124	Kenia	260	8	0	0	2	6	-3	-36
125	Nigeria	260	10	0	1	3	6	-2	-8
126	Jemen	260	13	0	4	6	3	1	5
127	Haiti	250	7	0	1	1	5	-5	-49
128	Guinea-Bissau	250	12	0	1	5	6	0	0
129	Mali	250	16	0	4	6	6	4	18
130	Uganda	240	8	0	1	1	6	-4	-42
131	Bangladesh	240	10	0	1	6	3	-3	-14
132	Vietnam	240	10	0	6	2	2	-3	-15
133	Madagaskar	230	12	0	4	3	5	-1	-3
134	Burkina Faso	230	13	0	3	4	6	0	0
135	Niger	220	13	0	1	6	6	0	0
136	Afganistan	220	14	0	5	6	3	1	3
137	Nepal	200	8	0	1	4	3	-5	-49
138	Ruanda	180	9	0	2	1	6	-4	-32
139	Sierra Leone	180	11	0	0	5	6	-3	-15
140	Tsad	180	12	0	1	5	6	-2	-10
141	Malawi	170	10	0	1	3	6	-4	-24
142	Burundi	160	9	0	2	1	6	-5	-36
143	Somalia	150	17	0	5	6	6	3	5
144	Kongon dt	120	8	1	2	1	6	-6	-56
145	Tansania	120	14	0	4	4	6	0	0
146	Eritrea	115	14	0	5	3	6	-1	-1
147	Etiopia	100	15	0	5	4	6	-1	-1
148	Mosambik	80	14	0	5	3	6	-3	-3

Sitten todellisiin tuloksiin. (Asiaa tunteville: tiedän, että tässä lasketaan korrelaatioita välimatka- ja järjestysasteikollisten muuttujien välillä, joka on jossain määrin ongelmallista. Välimatka-asteikollinen muuttuja BKT on kuitenkin vähemmän absoluuttinen ja järjestysasteikollisetkin suhteellisen tasaisin välein mahdollisissa mittaluvuissa, joka poistaa ongelmat suurelta osin.)

Mikäli laadittu pistesummamittari on hyvä, sen pitäisi antaa korrelaationa parempia ennusteita (eli enemmän nollasta poikkeavia) kuin yhdenkään yksittäisistä muuttujista verrattuna samaan perusarvoon.

Tutkitaan aluksi yksittäisten muuttujien korrelaatiota BKT:n kanssa.
BKT/asukas ja
luonnonvarat: 0,101
järjestelmä: -0,390
uskonto: -0,350
väestö: -0,510
BKT ja luonnonvarat eivät käytännössä korreloi lainkaan, lukuarvo on niin lähellä nollaa. Tämä oli odotettavissakin, sillä luonnonvarakerroin huomioitiin vain erityistapauksissa ja lähes kaikilla mailla tämän muuttujan arvo asetettiin nollaksi.
Kaikilla muilla muuttujilla korrelaatiota oli havaittavissa. Eli mitä enemmän tuli pisteitä, yleensä sitä kehnompi BKT maalla oli. Kaikkein selvimmin vaikutti väestönlaatu.
Sitten oleellinen eli mikä oli BKT:n ja pistesumman korrelaatio. Tulos on -0,670.
Tämä poikkeaa nollasta enemmän kuin mikään yksittäinen muuttuja, joka on merkki siitä että summamuuttuja on valittu ainakin oikeansuuntaiseksi.

BKT:tä paremmin korreloi sijoitus maiden välisellä listalla. Tämä aiheutuu siitä, että BKT:n erot ovat mittauksellisesti erittäin suuret; kehittyneiden teollisuusmaiden BKT on noin satakertainen Afrikan maihin nähden, kun taas järjestysasteikollisessa listassa näin suuria eroja ei pääse syntymään. Tämän takia järjestysasteikollinen muuttuja on tässä tilanteessa jopa parempi mittari vastoin tilastotieteen teorioita.
Sijaluku ja
luonnonvarat: -0,237
järjestelmä: 0,378
uskonto: 0,406
väestö: 0,705
Ainoastaan järjestelmä korreloi heikommin sijoituksen kuin BKT:n kanssa, sekin vain niukasti. Väestönlaadun korrelaatio on selvästi voimakkaampi sijoituksen kuin BKT:n kanssa. Luonnonvarat jää edelleen tilastollisen merkitsevyyden alapuolelle, joskin suhteellisen niukasti.
Lopuksi oleellinen eli sijaluvun ja pistesumman korrelaatio. Tulos on 0,829. Tämä on jo varsin kova korrelaatio.

Johtopäätös on se, että maiden menestykseen vaikuttavat väestönlaatu, käytetty yhteiskuntajärjestelmä ja vallitseva uskonto sekä jossain määrin luonnonvarat. Käytännössä kaikki muu on jo satunnaisen vaihtelun piikissä – tapahtuuko luonnonkatastrofeja, hyökkääkö naapurimaa tai jotain muuta vastaavaa.

Tästä voidaan laatia myös ennusteita, millaiselle tasolle voi nousta. Esimerkiksi maa, jonka väestö on eteläeurooppalaista, uskonnoltaan buddhalaisia ja elää ei-sosialistisessa diktatuurissa ilman suuria luonnonvaroja, saa pisteikseen 1 + 2 + 2 = 5 ja on luultavasti elintasoltaan sijoilla 51-56 eli jossain Costa Rican tasolla. Maa, joka on lievästi kommunistinen, protestanttinen ja pohjoiseurooppalainen (kuten Tsekki aikoinaan) saa myös viisi pistettä. Tsekki on sijalla 38 eli pärjännyt vähän paremmin. Maa, joka on islamilainen saa parhaimmillaan kuusi pistettä ilman luonnonvaroja ja nousee ennusteessa sijoille 57-65 eli suunnilleen vuosituhannen lopun kommunismista toipuvan Venäjän tasolle. Kuten myös afrikkalainen demokratia, jossa asukkaat ovat protestantteja.

Lopuksi vielä muutama erityisen poikkeava tapaus.
Kategoriamittauksessa ennusteeseen nähden huonoimmin menestyvät Kongon demokraattinen tasavalta ja Honduras, jotka ovat peräti kuusi kategoriaa ennusteensa alapuolella. Viisi pykälää ennustettaan huonommin menestyvät Filippiinit, Bolivia, Haiti, Nepal ja Burundi. Ennusteeseen nähden parhaiten menestyvät Uzbekistan ja Turkmenistan, kuusi kategoriaa ennusteensa yläpuolella. Ehkä neuvostovalta suojeli islamin vaikutukselta, kaksi totaalista onnettomuutta yhteen maahan ei näytä mahtuvan tähän malliin. Täsmälleen ennustettuun kategoriaan napsahtaa 29 maata ja enintään kahden pykälän sisään ennusteesta osuu tasan sata maata eli yli kaksi kolmasosaa. Ei huonosti asteikolta, jossa on kaksikymmentä eri pykälää (-2 – 17) joista viisitoista (0 - 14) on yleisiä.

Sijoitusmittauksessa ennusteeseen nähden huonoimmin menestyivät niin ikään Kongon demokraattinen tasavalta ja Honduras, jotka olivat 56 sijaa odotusarvonsa alapuolella. Parhaiten pärjäsi 56 sijaa odotusarvonsa yläpuolella ollut Uzbekistan. Luonnollisesti samat 29 maata kuin edellisessäkin mittarissa osuivat kohdilleen. 74 maata osui enintään kymmenen sijan päähän ennusteestaan ja vain 22 poikkesi ennusteestaan yli 30 sijaa.

Tämän ”tutkimuksen” pitäisi olla täysin turha. Pelkästään ympärilleen katsomalla pitäisi olla itsestään selvää, millaiset asiat tekevät maasta menestyvän ja millaiset tuhoavat sen menestyksen. Koska valitettavan usealle tämä ei kuitenkaan näytä olevan selvää, nämä laskelmat toivottavasti edes joitakin auttavat ajamaan tämän maan poliittisia päätöksiä oikeisiin suuntiin niin yhteiskuntajärjestelmän, uskonnon kuin väestönlaadunkin suhteen tehtävissä valinnoissa.

Välihuomautus 143 : Teippiä

Tänään kotona:
Salli: Laitoin tuon jeesusteipillä kiinni, mutta eihän se kestänyt.
Jaska: Jaa tuolla teipillä. Se on huonoa, pitäisi oikeastaan heittää pois.
Salli: Miten niin huonoa?
Jaska: Erehdyin ostamaan sitä halpamarketin tarjouksesta. Ei todellakaan vastaa oikeaa jeesusteippiä, vaan on paljon huonompaa.
Salli: Se on kuitenkin ihan samannäköistä kuin jeesusteippi!
Jaska: Mutta kun se ei ole jeesusteippiä, vaan muhammadteippiä.

Uusinta: Luonnon harvinaisuudet

Lukijalle: Uusitaanpa pakina, jossa eläinten uhanalaisuudelle esitetään selityksiä, jotka eivät välttämättä ole biologeille avautuneet:

Illansuussa allekirjoittanut lukee aina lapsille iltasadun. Tai ei välttämättä satua. Usein jotakin lasten tietokirjaa. Eikä tässä vuosien varrella ole yleensä yksi tarina illassa riittänyt, koska eri iässä oleville lapsille pitää lukea heille sopivia tarinoita. Paitsi tietysti sellaisille, jotka eivät vielä sanoja tajua, tärkeintä on tietoisuus siitä että joku on lähellä. Silloin voi lukea vaikka tila-autojen vertailutestiä Tekniikan Maailmasta.

Lukeminen aloitetaan ihan pienestä. Ja tämä tarkoittaa todella pienestä. Siinä vaiheessa kun lapsi alkaa ymmärtää kuvien päälle, valitaan sitten semmoinen kirja jossa on mielenkiintoista katseltavaa, esimerkiksi eläimiä. Kerran katselimme illalla pienen lapsen - taisi olla vähän toista vuotta - legendaarisen Löytöretki-sarjan (joo, nykyään vanha sarja mutta kaikki joskus vuoden 1990 jälkeen syntyneiden lasten vanhemmat varmaan tietävät) kirjaa Luonnon harvinaisuudet. Kirjassa kerrotaan harvinaisista ja joissakin tapauksissa sukupuuttoon kuolleista eläimistä.

Kuten todettu, kuva on kiva mutta pienen lapsen kärsivällisyys ei riitä katsella kauan samaa kuvaa, vaan sivua pitää kääntää parin lauseen jälkeen. Eikä noin vuoden vanhalle sillä niin väliä ole mitä puhuu. Niinpä kerran tuli laitettua vähän omiaan, kun isommat sisarukset eivät olleet kuulemassa. Salli kylläkin sattui jossain vaiheessa paikalle ja hetken korviaan höristeltyään alkoi nauraa räkättää. Eläin elämeltä tuli nimittäin kerrottua, miksi kyseinen otus on harvinainen. Tosin omat selitykseni eivät ehkä olleet ihan samat kuin kirjassa eivätkä välttämättä kestä tieteellistä tarkastelua. Tässä kirjan esittelemät eläimet:

Drontti.
Kuten kuvasta näkyy, drontti ei voittaisi palkintoja kauneuskilpailuissa. Aluksi drontit kukoistivat, mutta vähitellen evoluutio kehitti niille paremman näkökyvyn. Sen jälkeen ne eivät enää pystyneet lisääntymään muuten kuin viinan avulla. Kun Mauritius sitten löydettiin, paikalle saapuneet merimiehet joivat dronttien viinat, jonka jälkeen ne kuolivat sukupuuttoon.

Muuttokyyhky.
Tämänkin lajin tuhoutumisen syynä oli evoluutio. Muuttokyyhky muuttui niin nopeasti, että yksilöt eivät enää kyenneet tuottamaan elinkelpoisia jälkeläisiä kaikkien parien poiketessa toisistaan geneettisesti liikaa.

Stellerinmerilehmä.
Stellerinmerilehmän sukupuuton syy oli varsin yksinkertainen: ei ollut olemassa stellerinmerisonneja.

Pussihukka.
Tämä eläin sai nimensä samasta syystä, miksi se kuoli sukupuutton. Lajin uroksilla oli näet harmillinen tapa hukata pussinsa. Milläs siinä sitten lisäännyt?

Vuorigorilla.
Vastoin yleistä harhaluuloa gorillauroksen vehkeet ovat paljon pienemmät kuin ihmisellä. Tasankogorillaa tämä ei haittaa, mutta vuorilla on kylmempää. Yritä siinä nyt sitten lisääntyä.

Sormieläin.
Tämän lajin on lähes kokonaan syrjäyttänyt samassa ekologisessa lokerossa kilpaileva varvaseläin.

Mendesinantilooppi.
Laji on kuollut lähes sukupuuttoon negatiivisen elämänasenteensa takia. Sen elinalueet on valloittanut iloisempi ja positiivisempi kilpaileva laji mendesinprolooppi.

Tiikeri.
Tämän lajin olemassaoloa uhkaa salametsästys. Pahinta on, että salametsästäjät käyttävät hyväkseen vain pienen osan eläimestä ja hylkäävät loput. Lajin kysyntä on lisääntynyt golfinpeluun takia ja tähän tarkoitukseen siitä tarvitaan vain tii, jolloin keri jää kokonaan hyödyntämättä.

Oranki.
Joka ihmettelee tämän lajin harvinaistumista, ei ole koskaan nähnyt orankiurosta. Ei siinä paljon auta, vaikka laittaisi suihketta kainaloon viehätysvoiman lisäämiseksi.

Isopanda.
Laji on harvinaistunut alppihiihdon yleistyttyä. Alppihiihtäjäthän kilpailevat pandan kanssa, koska ovat pandan negatiiveja: ruskea naama, valkoiset silmänympärykset.

Lumileopardi.
Näitä uhkaa ilmastonmuutos. Jäätiköiden vetäytyessä lumi katoaa ja laji degeneroituu leopardeiksi.

Sarvikuonot.
Nämähän ovat harvinaistuneet siksi, että kiinalaiset käyttävät sarvikuonon sarvea potenssilääkkeenä. Ja toimiihan se mokoma: kiinalaiset naivat kuin sarvikuonot eli seisoo vain kerran vuodessa.

Ceyloninnorsu.
Tämä norsun alalaji elää vain Ceylonin saarella. Norsu on iso eläin ja kuinka monta luulet niitä saarelle mahtuvan?

Susi.
Nämä ovat lopettaneet lisääntymisensä tajuttuaan, että kaikki valuu hukkaan.

Sanfrancisconsukkanauhakäärme.
Tämän lajin on lähes kokonaan syrjäyttänyt nykyaikaisempi mutta ei läheskään yhtä jännittävä laji sanfrancisconsukkahousukäärme.

Kiljukurki.
Tämän lajin on niin ikään lähes kokonaan syrjäyttänyt sitä väkevämpi laji eli pontikkakurki.

Harmaakarhu.
Ihmisasutuksen vietyä eläimen esiintymisalueita Ruotsissa sen nimi on vaihdettu inteharmaatakarhuksi.

Kaliforniankondori.
Laji pelastettiin sukupuutolta viime hetkellä vaihtamalla sen nimessä esiintynyt m-kirjain r-kirjaimeksi.

Kalju-uakari.
Lajin esiintymisalueille on levinnyt tukka-uakari, jonka uroksia kalju-uakarinaaraat jostain syystä suosivat eivätkä kalju-uakariurokset siksi pääse lisääntymään.

Vikunja.
Laji kuuluu kamelieläimiin ja kamelihan selviytyy kyttyränsä avulla. Vikunjalla ei ole kyttyrää.

Kultaleijona-apina.
On jäänyt pahasti hopealle sademetsien kadotessa.

Kvesaali.
Vanhahtava laji on lähes kokonaan kadonnut kveviltin levittyä.

Silmälasikarhu.
Harvinaistunut piilolinssikarhun yleistyttyä vastaavasti.

Pussikaniini.
Nisäkästoimikunta ehdotti heimolle uutta nimeä "korvapusselit". Ymmärrän kyllä, jos laji mieluummin kuolee sukupuuttoon.

Karvakuonovompatti.
Kilpailevaa lajia paljaskuonovompattia pidetään komeampana. Karvakuonovompatit ovatkin viime aikoina hankkineet partakoneita.

Pöllöpapukaija.
Ei kukaan kestä papukaijaa, joka puhuu kaiket yöt.

Atlantinmursu.
Erittäin uhanalainen siitä lähtien, kun eskimot tutustuivat pippuriin ja keksivät uuden tavan metsästää mursuja. Eli ripotellaan pippuria jäälautan reunaan. Mursu yrittää nousta lautalle, vetää pippuria henkeen, aivastaa niin että pää tekee rajun liikkeen eteenpäin, jolloin syöksyhampaat... niin no, se siitä sitten.

Jääkarhu.
Milläs elät, kun kaikki mursut ovat kuolleet aivastukseen?

Karettikilpikonna.
Häviää liian hitaana kilpailijalleen karettikilpakonnalle.

Sinivalas.
Lämpeni liikaa ja muuttui punavalaaksi.

Kagu.
Lajin taksonomia on hieman epäselvä. Sen on joskus uskottu kuuluvan haikaroihin ja lintu uskoo itsekin haikaraan. Siksi sen lisääntyminen onkin niin vaikeaa.

Dugongi.
Se, joka ihmettelee lajin harvinaisuutta, ei ole koskaan nähnyt dugongia.

Davidinhirvi.
Saanut nimensä katolisen papin isä Davidin mukaan. Lisääntyy yhtä hanakasti kuin katolinen pappi: virallisesti selibaatissa ja suurin osa homoja.

Biisoni.
Alkuperäiseltä nimeltään biisonni. Harvinainen, koska biilehmät ovat vielä harvinaisempia.

Mississippinalligaattori.
Nykyajan byrokratian lisääntyessä laji on harvinaistunut, koska se ei osaa täyttää suojeluunsa vaadittaviin kaavakkeisiin nimeään oikein.

Trumpettijoutsen.
Laji on häviämässä kilpailussa suuremmille sukulaisilleen tuuba- ja vetopasuunajoutsenille.

Majava.
Vaatimaton laji häviää kilpailijalleen mökkivalle.

Havaijinhanhi
Ankkojen tapaan laji lisääntyy veljenpoikien ja sisarentyttärien välityksellä ja ihmisasutuksen laajennutta ei suurelle suvulle ole ollut tilaa.

Vesinokkaeläin.
Lajia uhkaavat tulokaslajit. Erityisesti eurooppalaisten mukanaan tuoma herneenviljely. Jos olette ikinä nähneet vesinokkaeläimen nokan, niin tiedätte että herne nokassa on hengenvaarallinen.

Tuatara.
Laji parittelee vain joka neljäs vuosi. Vähemmästäkin masentuu sukupuuton partaalle.

Kalasääski.
Kalasääski? Sääksi? Kalasääksi? Sääski? Ei hemmetti, helpompaa kuolla sukupuuttoon.

Visentti.
Lajin ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet isompi laji vimetri ja riistaeläimenä arvokkaampi laji vieuro.

Uutiskatsaus 2/2021

1. Tulta munille

Ykkösuutinen on luonnollisesti Washingtonin mellakointi. Kyseessä eivät siis ole rauhanomaiset protestit, joiden aikana pistetään paikat paskaksi ja palamaan. Nämä ovat Burn-Loot-Murder -porukan touhua. Mikäli näiden erottaminen on vaikeaa, niin tässä ohjeet:
- yksityisomaisuuden tuhoaminen: rauhanomainen protestointi; julkisen rakennuksen valtaus: vallankaappausyritys
- liikkeiden ryöstely: rauhanomainen protestointi; sähköpostien kuvaaminen näytöltä: vallankaappausyritys
- mielenosoittajat pahoinpitelevät sivullisia: rauhanomainen protestointi; poliisi ampuu mielenosoittajia: vallankaappausyritys
- asiat kärjistyvät pimeän turvin: rauhanomainen protestointi; kaikki tapahtuu kirkkaassa päivänvalossa: vallankaappausyritys
- mellakoitsijoiden enemmistö mustia: rauhanomainen protestointi; enemmistö valkoisia: vallankaappausyritys.
Eiköhän näillä tuntomerkeillä pysty erottamaan.
Vakavasti puhuen: Capitol Hill on Yhdysvaltojen hallituksen symboli. Mitä kertoo Yhdysvaltojen heikkoudesta, kun sitä ei pystytä puolustamaan edes käytännössä aseetonta joukkoa vastaan? Ei muuta kuin tulta munille, kun saa muutaman nurin niin johan hiljenöö toistennii vauhti, kuten Rokan Antti aikoinaan opasti.
Syyllisyyttä mellakoista pistetään Trumpin niskoille. Aivan yhtä suuri syyllinen on Joe Biden. Jos vaalit olivat rehelliset, miksi Biden torppaa kaikki tutkimusyritykset? Jos hän todella yrittäisi yhdistää maan, hän osoittaisi huolensa vaalivilpin epäilijöille vaatimalla asian perusteellista selvittämistä.


2. Se on menoa nyt

Yhdysvallat on kriisissä, josta se luultavasti selviää. Väliaikaisesti. Maan lähtölaskenta on jo menossa. Tämän ennusti brittihistorioitsija Paul Kennedy jo vuonna 1988 kirjassaan Suurvaltojen nousu ja tuho. (Sivuhuomautus: Muistini alkaa pätkiä. Olin aivan varma, että tuo teos kuuluu kirjastooni, mutta eipä sitä löytynytkään luettelosta. Ilmeisesti teos teki aikoinaan niin suuren vaikutuksen, että kuvittelin omistavani sen ja nyt kun aioin selailla sitä, huomasin että eipäs onnistukaan.) Kennedy oli aivan oikeassa, mutta jos oikein muistan, hän jätti perusteluistaan pois yhden oleellisen asian. Kun muutama vuosi sitten kirjoitin oman arvioni USA:n menestyksen syistä ja maan tulevaisuudesta, nostin väestönlaadun yhdeksi viidestä selityksestä. USA:n noustessa johtavaksi valtioksi sata vuotta sitten maan väestöstä oli eurooppalaisperäisiä 89 %. Nykyään on enää 72 % ja määrä on voimakkaassa laskussa.


3. Työvoimapulattomuus

Suomessa on pilvin pimein työttömiä rakennusalan ammattilaisia sekä myös sellaisia työttömiä, jotka ilman alan koulutusta kykenisivät tekemään ainakin joitain rakennusalan töitä. Hallitus ei tästä välitä, vaan antaa tuoda ulkomailta rakentajia. Tulijoita on 20-25000. Ilman koronatestejä, koska tulevat töihin. Asumaan kimppakämpissä, joissa tauti leviää. Halpatyövoimaa, joka tekee valmista sutta. Vieden palkkansa ulkomaille.
En tiedä onko Suomi Hölmölä, mutta ainakin täällä on onnistuttu organisoimaan politiikka siten, että sinne valikoituu lähes pelkästään Suomen etua vastustavia päättäjiä.


4. Toistuva uutinen

Blaablaablaa ... Amir Hussein Ghasem … jäkjäkjäk … neljäksi vuodeksi vankeuteen … käläkäläkälä … 16-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta … päläpäläpälä … Helsingin hovioikeus kovensi tuomion … jepjepjep.
(Huom. Koska tämä uutinen on lähes joka uutiskatsauksessa, vain nimi, tuomion pituus, tekotapa ja tuomioistuimen sijainti vaihtelevat, katsoin parhaaksi jouduttaa lukemista jättämällä toistuvat osat pois.)


5. Naimakauppoja

Suomessa on pakkoavioliiton uhrien auttamisjärjestelmässä tällä hetkellä 120 asiakasta. Niitä tuskin olisi lainkaan, jos maassa olisi noudatettu järkevää maahanmuuttopolitiikkaa. ”Suomessa esiintyvistä pakkoavioliitoista yleisimpiä ovat tapaukset, joissa alaikäinen tyttö on naitettu jo kotimaassaan itseään vanhemmalle miehelle. Täysi-ikäisenä tyttö tulee lapsien kanssa Suomeen, missä turvapaikan saanut mies asuu jo. Vaihtoehtoisesti koko perhe tulee yhtä aikaa Suomeen hakemaan turvapaikkaa.”
Ainoa asia, mitä lainsäädännössä on saatu asian tiimoilta aikaan, on avioliiton solmimiskielto alle 18-vuotiaille. Tämä tuskin on auttanut yhteenkään tapaukseen, koska ne ovat lainauksessa kuvatun tapaisia. Sen sijaan se vei suomalaisilta mahdollisuuden mennä naimisiin erityisluvalla alaikäisenä. Tunnen henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka ovat näin tehneet. Tämän vajavaisen otannan perusteella sanoisin, että kyseiset avioliitot ovat kestäneet keskimääräistä paremmin. Taas yksi haittamaahanmuuton takia suomalaisten elämää vaikeuttamaan tullut asia, kun tällaisia liittoja ei enää voi solmia.


6. Lunastusoikeus

Monen taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä on pykälä, josta harvat ovat tietoisia. Lunastuslausekkeen avulla saa talossa osakkeen omistava oikeuden lunastaa talosta myyty asunto ostajan nenän edestä, jos tarjoaa saman kuin ostaja. Lauseketta käytetään harvoin, mutta se on kuitenkin usein olemassa. Eräs tuttuni omistaa asunnon kerrostalosta, jossa on kuulemma kirjattu yhtiöjärjestykseen, ettei osaketta saa myydä mustalaisille. Mikäli näin olisi tapahtumassa, taloyhtiö käyttäisi lunastusoikeutta. Kuulostaa uskomattomalta, mutta taloyhtiö on perustettu 1950-luvulla eikä kukaan varmaan ole sen jälkeen lukenut yhtiöjärjestystä riittävän tarkkaan läpi. Paitsi tietysti ne osakkaat, jotka osaavat pitää suunsa kiinni yhteisen edun nimissä.


7. Kun ei ole muutakaan kehuttavaa

Hesari haastatteli muodista kiinnostuneita ”suomalaisnuoria”. ”Jos sä et tiedä, mikä on LV, sä et tiedä mitään”, sanoo yksi jutussa haastateltu. Epäilen että tämä nuori tuskin tietää sellaisia asioita, joilla saa vaikkapa ylioppilaskirjoituksissa hyviä arvosanoja, joilla pääsee yhteiskuntaa hyödyttäviin töihin. Mutta eiväthän ne toki mitään merkitse Vuittoniin verrattuna.
Yrjöperskeles ruotikin jo ”suomalaisnuorten” todellisuuden. Jutussa kiinnitti erityisesti huomiota pari yksityiskohtaa. Sekä Väntänen, Bakkali, Richardson, Kasongo että Ahmed toteavat, että saadakseen rahaa vaatteisiin pitää mennä töihin. Väntänen toteaa: ”Teen opiskelujen ohella töitä baarimikkona ja varastomiehenä jäähallilla. Lisäksi olen kesät töissä festivaaleilla.” Muiden bisneksistä ei kerrota halaistua sanaa. Miksiköhän? Olisikohan syy siinä, että jutussa mainituilla ulkomaalaisnimisillä ilmeisillä loiseläjillä ei ole käytännössä lainkaan laillisia tuloja. Porukan äyrikuninkaan vuositulot olivat alle 2000 euroa, millä saa yhden Canada Goose -takin. Tätä Hesarin toimittaja ei selvittänyt, mutta onneksi on valveutuneita kansalaisia.
Vanha suomalainen sananlasku sanoo, että ”rumat ne vaatteilla koreilee” ja harvoin osuu sananlasku yhtä hyvin kohdalleen. Suhtautukaamme jutun haastateltuihin ymmäryksellä. Kuka tahansa, joka olisi yhtä ruma ja tyhmä, yrittäisi kompensoida sitä jollakin. Ikävä vain, että tämä tapahtuu näiden yksilöiden kohdalla todennäköisimmin yhteiskunnan kustannuksella ja rikollisella toiminnalla.


8. Osumaa päähän

Virheiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi joutui reilu vuosi sitten raa’an pahoinpitelyn uhriksi. Sattumalta kadulla vastaan tullut, laittomasti maassa oleillut afrikkalainen sai kahdeksan vuoden vankeustuomion piestyään Laturin siihen kuntoon, että hän joutui viettämään lähes vuoden sairaalassa. Nyt hän on päässyt jo palvelutaloon, mutta liikkuminen sujuu edelleen pääosin pyörätuolilla. Haastattelussa hän varoittaa nuoria päähän lyömisestä, jonka seuraukset saattavat olla erittäin vakavia. Omassa kirjoituksessaan hän toteaa, ettei ole pahoinpitelyn takia muuttanut kantaansa maahanmuutosta: ”Tekijä olisi yhtä hyvin voinut olla epätoivoiseen tilaan joutunut kantasuomalainen.”
Samalla logiikalla voi todeta, että parhaillaan Etelä-Suomessa vallitsevassa ajokelissä (hirmuinen lumipyry) jos ajaa sataakahtakymppiä ulos tieltä ja jää henkiin, voi todeta että ”ihan yhtä hyvin onnettomuus olisi voinut sattua kuudenkympinkin vauhdissa”. Tiedossa ei ole kuinka monta kertaa Sudanin poika löi Laturia päähän, mutta logiikan tasosta voi päätellä lyöntejä olleen ainakin joko yksi liikaa tai yksi liian vähän.
Toivotamme Laturille voimia eloon ja pikaista paranemista sekä kaulasta alas- että ylöspäin.


9. Vapaata kasvatusta

Suomessa on perheitä, joiden lapsille näytetään terroristijärjestöjen propagandavideoita. Tällä kertaa media ei sentään viitsinyt otsikoida ”suomalaisperheiden lapsille…”. Ongelmaa yritetään ratkaista lastensuojelun konstein. Eli olemattomin konstein. Vihjeeksi kerrottakoon, että Suomessa ei olisi tällaisia perheitä, mikäli niitä ei tänne päästettäisi ja vahingossa tänne päässeet karkoitettaisiin sinne minne kuuluvat. Tulisi huomattavasti halvemmaksi ja tulos olisi sataprosenttisen varma.
Huvittavaa asiassa on se, että asiasta huolestuneet eivät tajua olevansa rasisteja. Hehän asettavat lastenkasvatuksessa länsimaalaiset arvot islamilaisten edelle. Tunnetusti islamofobi on henkilö, joka uskoo muslimien noudattavan islamin oppia.


10. Pihalla

Vähän toisenlaista mallia näyttää Leo, 11 vuotta. Hän muutti telttaan nukkumaan. Omalla kotipihalla on tullut nyt nukuttua puolitoista vuotta, kesät talvet. Teltan alle on laitettu eristeeksi styroksia, joka ratkaisee talvitelttailun oleellisimman ongelman eli kylmän maapohjan. Leon äiti toteaa oleellisen: ”Hän on pysynyt todella hyvin terveenäkin”. Tapaa voi suositella kaikille lapsille – ulkoilma pitää sairaudet poissa. Nykyään ollaan aiheesta huolissaan siitä, että lapset ovat liikaa sisätiloissa. Ulkona nukkuminen ratkaisee ainakin raittiin ilman puutteen.


11. Äidin kullat

Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola tykitti erinomaisen tekstin nykypäivän hienohipiäisistä loukkaantujista. Kaiken huippuhan oli se, kun teatterikorkean opiskelijat ahdistuivat Shakespearen ei-niin-feministisistä näytelmistä. Kolumni oli niin hyvä, että siihen ei ole muuta lisättävää kuin se, että nykypäivän äidin kullat eivät olisi kestäneet viime vuosituhannen puolella peruskoulun yläasteella tai lukiossa yhtä välituntia.


12. Naurettavien tilanteiden mies

Edellisen uutisen aiheeseen otti kantaa myös Rowan Atkinson, jonka hahmoista Mr. Bean ei ole erityisen poliittisesti korrekti Mustasta Kyystä nyt puhumattakaan. Atkinson vertasi cancel-porukkaa keskiaikaiseen noitavainohysteriaan, mikä onkin osuvin vertaus mitä on kuultu. Logiikka onkin täsmälleen samalla tasolla kuin noitavainoissa:



13. Pelottavaa

Ilta-Sanomat hakee kesätoimittajia. Mikä on kampanjan teema? Onko se tiedonvälitys? Ei ole. Mainosotsikkona on: ”Haluatko todelliseksi vaikuttajaksi?”
Tämä on pelottavinta mitä olen nähnyt pitkään aikaan.
Toimittajan tehtävänä ei siis ole välittää tietoa, vaan vaikuttaa. Erityisen pelottavaksi tämän tekee se, että nyt haetaan kesätoimittajia. Joilla ei ole sen paremmin elämänkokemusta kuin tietoakaan. Vakinaisilla toimittajilla sentään on elämänkokemusta. Kokonaan toinen asia on se, käyttävätkö he sitä. Toimittajan työn kuvaushan on se, että hän kirjoittaa asiasta jota ei ymmärrä ihmisille jotka eivät siitä tiedä. Useita kertoja haastateltavana olleena voin sanoa, että onnistunut lehteen päätynyt juttu on ollut sellainen, jossa toimittaja ei ole edes yrittänyt kirjoittaa sitä omin sanoin vaan juttu on ollut melkein yhtä hyvä jonka haastateltava olisi itse kirjoittanut.


14. Pohjan tähteet

Historioitsija Teemu Keskisarja kirjoitti kolumnin Väinö Linnasta. Vuosikymmeniä on kiistelty juupas-eipäs -linjalla siitä, missä määrin Pohjantähti on totuudellinen kuvaus vapaussodasta. Kolumni ei ole pilattu sen paremmin pituudella kuin yksisilmäisyydellä. Lyhyessä kirjoituksessa on tiivistetty oleelliset oikein. Pohjantähti ei ole sen paremmin totuudenmukainen kuin sen vastainenkaan. Se on kaunokirjallinen tuote, joka jättää osan kokonaisuudesta pois ja korostaa tiettyjä osia. Sen ansio on siinä, että se on luultavasti saanut sadattuhannet kiinnostumaan aiheesta ja selvittämään lisää. Lisäpisteet Keskisarjalle siitä, että hänellä oli kanttia moittia Linnan kuvausta herrasväestä. Siinä missä Linna osasi tehdä loistavia kansantyyppejä, hänen säätyläisensä olivat karikatyyrin karikatyyreja.


15. Mikropiirin tarpeessa

Rokotevastaisten piirissä levisi kulovalkean lailla uutinen mikrosirusta, jonka väitettiin sisältyvän koronarokotteeseen. Liitteenä oli kytkentäkaavio. Asiantuntijat tunnistivat kaavion nopeasti. Se oli sähkökitaran säröpedaalin siru.
Toisaalta ne, jotka uskovat rokotteen mukana saavansa mikrosirun kroppaansa, todellakin tarvitsisivat sellaisen.


16. Minne kolumnit katoavat?

Olen kritisoinut kovalla kädellä hallituksen typeryyksiä koronapandemian hoidossa. En ole ottanut kantaa siihen, onko korona todella niin vaarallinen sairaus että kaikki toimet olisivat tarpeellisia. (Siis sairauden vakavuuden takia – kaikki tehdyt toimet eivät olisi olleet tarpeellisia, jos olisi tehty muita järkeviä toimia kuten rajojen tehokkaampi sulkeminen ja karanteenit.) En katso omaavani riittävää pätevyyttä kommentoidakseni.
Sain toissapäivänä lukijalta linkin lääkärin kirjoittamaan kolumniin, joka oli erinomainen. Pistin sen heti muistiin tätä kirjoitusta varten. Lyhyesti kuvattuna siinä osoitettiin, että koronakriisin hoidon hinnaksi on tullut paljon enemmän kuin yleensä ihmiselämän pelastamisen rajahintana on pidetty. Lukija epäili, että ei kestä kauan kunnes Uusi Suomi poistaa tämän kolumnin. Hymähdin mokomalle epäluuloisuudelle. Vaan kuinkas sitten kävikään, kun tätä juttua varten klikkasin linkkiä: ”Pahoittelut. Etsimäänne sivua ei ole olemassa.”
Mitä helvettiä sananvapaudelle oikein tapahtuu? Onneksi netti muistaa eli tässä on kirjoituksen kopio.


17. Maailman tyhmin kiristys

Nettipornosivut tekevät samaa kuin kaikki muutkin sivustot eli keräävät kävijädataa. Tätä sitten pelätään, että joku kaappaa tiedot ja kiristää niillä. Pysähdytäänpä hetkeksi miettimään. Sovitaan vaikkapa, että Hornankuusen kappalaisen salainen pahe on sadomasopornon katselu. Sitten sähköpostiin lävähtää kiristyskirje, jossa uhataan lähettää kaikille työkavereille tieto, että pastori Usko Armainen katselee sadomasopornoa. Parasta maksaa bitcoineja tilille, tai muuten…
Tässä vaiheessa Uskon pitäisi pysähtyä hetkeksi ajattelemaan. Kuka tahansa voisi lähettää työkavereille viestin, että pastori Armainen katselee homopornoa – mikä ei pidä paikkaansa. Mitä eroa tällä on sadomasopornolla kiristävään viestiin? (Paitsi tietysti se, että nykykirkossa homopornoharrastus saatetaan katsoa plussaksi, mutta ei nyt sotketa sitä tähän.) Ei kukaan tiedä mitä pastori tekee vapaa-ajallaan. Oletettavasti hän ei ole kertonut kavereilleen sadomasoharrastuksestaan – ja jos on, niin sitten kiristys on varsinkin turhaa, koska kaikki tietävät jo. Kiristys on täysin tyhjä ase ilman todisteita. Eikä kiristäjillä ole mitään muuta esittää kuin väitteensä, vierailuloki (jonka voi väittää väärennetyksi) ja Armaisen IP-osoite (jonka on voinut kaapata miltä tahansa sivustolta), joten koko uhkaukselle voi nauraa. Tai tehdä vaikka joutessaan rikosilmoituksen. Ainoastaan jos kiristäjillä on hallussaan Armaisen läppärikameralla kuvattua dataa pastorista masturboimassa nahkahuppu päässään, saattaa olla aihetta huoleen.
Nettikiristys uppoaa vain hyväuskoisiin. Joita on riittävästi, muuten ei olisi kiristäjiäkään.


18. Raskaat mullat

Jälleen yksi yleisurheilun olympiavoittaja on poistunut keskuudestamme. Tällä kertaa vuorossa oli vuoden 1980 kuulantyönnön kultamitalisti Vladimir Kiselov. Kyseinen kuulafinaali muistetaan Suomessa siitä, että yksi mitalisuosikeista oli Reijo Ståhlberg. Neljänneksi jääneen suomalaisen kisan pilasivat tuomarit, jotka tulkitsivat hänen sormiteippauksensa sääntöjen vastaisiksi. Tunnetusti tuomarit olivat puolueettomia niissä kisoissa ja keihäänheiton aikanakin aukoivat ja sulkivat stadionin portteja ihan vain sattumanvaraisesti eivätkä antaakseen tuulietua ja eivät suinkaan tulkinneet kolmiloikassakaan ME-mies Oliveiran hyppyjä turhaan yliastutuiksi. Dopingtestitkin menivät mallikkaasti, kukaan ei kärynnyt koko kisoissa. Tosin pahat kielet väittävät, että Kiselovin näytettä ei olisi voitu edes tutkia, koska koko koeputki liukeni hänen kustuaan siihen. Mies oli oman kertomansa mukaan uransa aikana viidesti teho-osastolla annostelun karattua lapasesta. Siihen nähden saavutettu 64 vuoden ikä oli kovempi suoritus kuin kultamitali. Eipä oikeastaan voi toivoa muuta kuin raskaita multia, kevyiden multien toivominen olisi kuulantyöntäjän tapauksessa etikettivirhe.


Loppukevennys: Ei mitään uutta auringon alla

Tutkijat havaitsivat ensimmäistä kertaa laboratorio-oloissa ns. Kleinin paradoksin eli hiukkasten tai aaltojen kulkemisen aineen läpi niiden lainkaan heikentymättä. Koe suoritettiin ääniaalloilla muovinpalojen läpi.
Eihän tässä ole mitään uutta. Minäkin olen asunut sellaisessa kämpässä, että naapurihuoneesta tuleva ääni ei vaimentunut yhtään. Taisipa jopa seinän läpi kulkiessaan voimistua.