Charlie Hebdo -ampujaisista on kulunut reilut kaksi viikkoa. Ruumiit on haudattu. Reaktiot on koettu. On aika tehdä ennusteita.
Kaikki sujui suunnilleen käsikirjoituksen mukaan. Ainakin näin jälkikäteen tarkastellen. Marssi järjestettiin. Lehdet kirjoittivat. Kovan linjan muslimit iloitsivat. Kovan linjan islamkriitikot iskivät takaisin. Muslimit suuttuivat.
Oikeastaan ainoa asia, joka yllätti, oli lehdistön reaktio. Yleinen elämänkokemus on osoittanut, että harvat tunteet ovat yhtä voimakkaita kuin toimittajanplantun solidaarisuus toista toimittajaa kohtaan. Olin odottanut vahvempia reaktioita medialta. Nyt yleinen tuomitsemismentaliteetti kesti - ainakin kotimaisessa mediassa - vain muutaman päivän, jonka jälkeen siirryttiin normaalille muslimien uhriuttamislinjalle. Tosin hieman laimeana versiona, mutta kuitenkin. Yksikään lehti ei uskaltanut tehdä tutkivaa journalismia ja mennä kyselemään muslimeilta, mitä he oikeasti ajattelivat siitä, että juutalaisia tapettiin. Paino sanalla juutalaisia, muut tappamiset olisi voitu tuomitakin.
Mielenkiintoisin kehityskuvio nähtiin tavassa, jolla Muhammed-pilakuvia alettiin julkaista. Charlie Hebdo -lehden miljoonapainos ja sen jäljittelijät saivat reilusti palstatilaa. Tämä sai taas muslimit ympäri maailmaa raivon valtaan. Kristittyjä tapettiin ja kirkkoja poltettiin. Samaan aikaan länsimaisessa lehdistössä samanarvoiseksi uutisasiaksi nousi täysin rauhanomaisten Pegida-marssien pelko ja tuomitseminen. Voitte sivumennen sanoen elämysmatkailla mielessänne ja pohtia, kantaisitteko mieluummin Allahu akbar -kylttiä Pegidassa vai Je suis Charlie -kylttiä muslimien mielenosoituksessa. Mutta Pegida on sivuseikka. Tässä konfliktissa ratkaiseva tekijä on muslimien reaktio länsimaisen vapauden käyttöön. Se, mihin suuntaan reaktio kehittyy, määrää tulevaisuuden suunnan. Vaihtoehtoja on kaksi.
Vaihtoehto A. Muslimien yleismaailmallinen radikalisoituminen
Tai tarkalleen ottaen tämä ei ole radikalisoitumista, vaan status quon aktivoitumista. Tapahtuu se, mitä Nigerissä: muslimit alkavat mellakoida, terrorismin määrä kasvaa ja iskut lisääntyvät. Charlie Hebdo oli vasta alkua. Todennäköinen kulminaatio on joukkotuhoasein tehtävä isku eurooppalaiseen suurkaupunkiin. Siitä homma sitten repää. On muistettava, että islam on olemassa vain länsimaiden armosta. Jos länsimaat haluaisivat, ne voisivat perustaa vaikka suursikalan Kaaban aukiolle. Tällä hetkellä kello käy islamin puolesta. Mitä pidempään aikaa kuluu ennen konfliktin alkamista, sitä suuremmat vahingot länsimaissa kärsitään ennen voittoa. Siksi on toivottavaa, että radikalisoituminen etenee entistä nopeammin.
Vaihtoehto B. Maltillisten muslimien aktivoituminen
Tästä on olemassa ennakkotapaus ja sitä sanotaan protestanttiseksi uskonpuhdistukseksi. Pian kristinuskon perustamisen jälkeen se oli jakautunut kahtia itäiseen ja merkittävämpään läntiseen haaraan. 1500 vuotta alun jälkeen läntinen haara sai sitten uskonpuhdistuksen riesakseen. Hauska huomio: myös islam on pian perustamisensa jälkeen jakautunut shiialaiseen ja merkittävämpään sunnalaiseen haaraan. Islamin perustamisesta on kulunut karkeasti 1500 vuotta. On uskonpuhdistuksen aika.
Jos maltilliset muslimit lakkaavat passiivisesti hyväksymästä terrorismia asettumalla länsimaisen yhteiskunnan puolelle, sunnalaisuudessa alkaa jako kahtia. Radikaaliin eli nykyiseen ja maltilliseen eli reformistiseen haaraan. Tämä heikentää välittömästi islamin voimaa, kun muslimit alkavat tapella keskenään. Kun Euroopassa oli uskonpuhdistus, täällä ei ollut kilpailevaa uskontoa. Jos olisi ollut, se olisi korjannut hedelmät katolilaisten ja protestanttien otattaessa 1618-48. Loogisesti voidaan päätellä, että islamin asema Euroopassa heikkenee, kun eurooppalaiset kyllästyvät katselemaan keskenään tappelevia klaaneja.
Jos siitä revohkasta voittajana selviää radikaali islam, palataan vaihtoehtoon (A) eli radikaalin islamin nousuun. Jos taas voittajana selviää maltillinen islam, niin seurauksena voi hyvinkin olla islamisoitunut Eurooppa. Eikä se niin huono vaihtoehto ole, olettaen että reformoitu islam muistuttaa nykyistä "maltillista islamia" yhtä vähän kuin luterilaisuus 1500-luvun katolilaisuutta. Kristinuskohan syntyi silloin, kun kristityt lakkasivat ottamasta Vanhaa Testamenttia vakavasti ja protestanttisuus silloin, kun he lakkasivat ottamasta Uuttakaan Testamenttia vakavasti. Joten reformoitu islam, joka ei ota Koraania vakavasti, voi olla jopa parempi vaihtoehto yhteiskunnan kannalta. Se, että islamilaiset maat ovat poikkeuksetta persläpiä, ei välttämättä ole pelkästään islamin vika. Olisi mielenkiintoista nähdä simulaatio eurooppalaisista koostuvasta yhteiskunnasta, jonka uskonto olisi reformoitu islam.
Kumpi tahansa vaihtoehdoista sitten tapahtuukaan, voittaja on länsimainen kulttuuri. Kyseessä näyttää siis olevan klassinen win-win -tilanne: tuli kruuna tai klaava, voitto tulee kotiin.
Ikävä uutinen on se, että tämä ei ole kaksivaihtoehtoista kolikonheittoa. Todellisuudessa käy niin, että kumpikaan näistä ääripäistä ei toteudu. Ja tapahtui mitä tahansa siltä väliltä, se on molemmissa tapauksissa huonompi vaihtoehto länsimaille kuin kumpikaan edellä mainituista.
Esimerkin vuoksi oletetaan se huonoin mahdollinen tapaus eli tapahtuu täsmälleen vaihtoehtojen A ja B puolivälissä oleva skenaario. Käytännössä tämä tarkoittaa suunnilleen nykymeiningin jatkumista. Eli äärimuslimiterrorismi jatkuu, tosin jatkaa luonnollisesti kasvuaan muslimivähemmistön kasvaessa. Mutta ei kuitenkaan niin suureksi, että se aikaansaisi riittävän voimakkaan vastareaktion. Samalla länsimaissa asuvien muslimien hiljainen enemmistö jatkaa elämäänsä kuten nykyään: enimmäkseen alkuperäisväestön kustannuksella, hyväksyen terrorismin jatkumisen passiivisuudellaan. Tällöin länsimaisen väestön suvaitseva osa jatkaa ymmärtämistään, koska eihän suurin osa muslimeista mellakoi. Vastatoimet islamin nujertamiseksi eivät käynnisty ajoissa, tai jos käynnistyvät ajoissa, niin vasta viime hetkellä. Mikä taas tarkoittaa entistä suurempia vahinkoja.
Kuuluisan kirjansa Ajan lyhyt historia saatesanoissa Stephen Hawking toteaa kuivasti: "Joku kertoi minulle, että jokainen kirjaan laitettu matemaattinen kaava pudottaa myynnin puoleen. Siksi päätin tulla toimeen kaavoja. Muutin kuitenkin mieleni ja jätin yhden kaavan jäljelle: se on Einsteinin kuuluisa
E = mc2.
Teen samoin ja esitän tässä kirjoituksessa yhden kaavan. Yksinkertaisen mallinnuksen sille, mitä tulee tapahtumaan. Kaava on
f(x,y) = x2 - y, jossa -1 < x < 1 ja 0 < y < 1.
Kuten matemaattisesti valveutuneet lukijat (Hawkingin mukaan puolet pitäisi enää olla jäljellä) havaitsevat, kaavassa näyttää olevan kaksi muuttujaa, x ja y. Oikeastaan molemmat ovat vakioita, mutta käytännössä kummankaan arvoa ei tunneta.
x on arvo, joka kuvastaa toteutuvaa skenaariota. Jos x = -1, toteutuu täydellisesti skenaario A eli muslimien globaali radikalisoituminen. Jos taas x = 1, toteutuu täydellisesti skenaario B eli islamin uskonpuhdistus reformoidun version muuntuessa muslimi-Lutherin ja -Calvinin vaikutuksesta nykyistä protestantismia vastaavaksi. Jos x on esimerkiksi 0,3, toteutuva skenaario on jonkin verran lähempänä islamin reformaatiota kuin radikalisaatiota.
y puolestaan kuva länsimaisen kulttuurin elinvoimaa ja taisteluvalmiutta. Mikäli y = 0, länsimainen kulttuuri on niin vahva, että mikään mitä islam sille tekee, ei voi sitä romauttaa. Mikäli y = 1, länsimainen kulttuuri on romahdusherkkä kuin korttitalo. Todellinen arvo on luonnollisesti tältä väliltä, mutta mikä, siitä voi kukin esittää oman arvionsa. Minä en sitä osaa tehdä.
Ja lopulta funktion arvo. Kun x ja y tunnetaan, se voidaan laskea. Olkoon (satunnaiset valinnat) x = -0,7, y = 0,2.
Tällöin f(x,y) = 0,29.
Mikäli funktion arvo on positiivinen, Euroopan raunioista voittajana nousee länsimainen kulttuuri. Ja mitä enemmän positiivinen, sitä vähemmän raunioita on korjattavaksi. Mikäli arvo on negatiivinen, rauniot pysyvätkin raunioina, koska (nykymuotoinen) islam voittaa. Eikä islam kykene itse luomaan mitään. Nykyistenkin harvalukuisten vauraiden muslimimaiden vauraus perustuu siihen, että niiden jalkojen alla on tuotetta, jota länsimaisen kulttuurin kehittämät koneet tarvitsevat ja tämän tuotteen kaivavat esiin muista maista tulleet vierastyöläiset eurooppalaisten suunnitteleman infrastruktuurin ja logistiikan välinein.
Viime päivien järkevin kommentti, Petteri Orpo ja Paavo Arhinmäki
19 tuntia sitten