Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 29. tammikuuta 2011

Kolmannen valtakunnan naiset

Naisen paikan Natsi-Saksassa uskotaan yleisesti olleen alistetun, toisen luokan kansalaisen asema. Väitetään, että naisille kuului vain Kinder, Küche und Kirche eli lapset, keittiö ja kirkko. Kuitenkaan tätä lausetta ei koskaan natsien jargonissa käytetty, sen enempää virallisessa kuin epävirallisessakaan. Totta on, että Saksassa naisten oikeudet olivat pienemmät kuin miehillä, mutta niin olivat velvollisuudetkin. Eivätkä nämä rajoitukset suinkaan estäneet joitakin naisia nousemasta merkittävään asemaan. Tässä esitellään kaksitoista naista, joilla oli eniten vaikutusvaltaa Kolmannessa valtakunnassa. Yksikään heistä ei noussut hierarkiassa terävimmälle huipulle, mitä nykypäivänä pidetään merkkinä naisten sortamisesta. Tämä asia pitää kuitenkin asettaa oikeaan kontekstiin; naisia ei Hitlerin hallituksessa ollut, mutta ei ollut Churchillin sotakabinetissakaan. Rooseveltin hallituksessa oli työministerinä Frances Perkins, ensimmäinen Yhdysvaltain hallituksessa istunut nainen. Hän oli kuitenkin anomalia, seuraava nainen pääsi kabinettiin vasta 1953 ja kolmas 1975. Samankaltainen tapaus Neuvostoliitolla oli tietysti Tukholman suurlähettiläs Aleksandra Kollontai. Eikä naisia ollut päättävillä paikoilla tasa-arvon mallimaa Suomessakaan, maan ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää oli sodan aikana vain kansanedustaja. Vaikutusvaltaisin suomalaisnainen sota-aikana taisi olla lottakenraali Fanni Luukkonen.

Kolmannen valtakunnan merkittävimpien naisten listan voi laatia monella tavalla. Tässä listassa kriteerinä on henkilökohtainen vaikutusvalta. Siksi listalle eivät mahdu Eva Braun sen enempää kuin Geli Raubalkaan, vaikka heidän välillinen vaikutuksensa Hitlerin todennäköisinä rakastajattarina oli jonkinmoinen. Tämä vaikutusvalta kuitenkin koski Hitlerin psyykkistä tilaa, ei hänen naisillaan ilmeisesti ollut mitään suoranaista määräysvaltaa valtakunnan asioihin. Samasta syystä listalle ei mahdu kuin yksi ainoa poliitikon puoliso; se ainoa, joka käytti valtaansa oman halunsa mukaisiin asioihin merkittävissä määrin.
Listalle eivät pääse myöskään Hitlerin sihteerit, kuten Traudl Junge ja Gerda Christian, joilla oli todellista valtaa suunnilleen saman verran kuin tekstinkäsittelyohjelmalla nykyisin. Listalle eivät pääse myöskään keskitysleirien rivivartijat, kuten Irma Grese. Heidän kuuluisuutensa on sodanjälkeiseltä ajalta; Natsi-Saksan aikana vaikutusvalta ulottui vain vankeihin. Myöskään enemmän ulkomailla vaikuttaneena muun maan kansalaisena Unity Mitford ei ole listakelpoinen. Kotiinpäinvetoakaan ei sallita, siksi listalla ei ole Reinhard Heydrichin leski Lina, vaikka hän menikin sodan jälkeen naimisiin Otto Mannisen pojan, teatterijohtaja Mauno Mannisen kanssa.

Naisten vaikutusvalta Kolmannessa valtakunnassa ei kuitenkaan ollut vähäinen. Naiset jopa äänestivät natsit valtaan: 30-luvun alkupuolella naisten ääniä meni suhteellisesti enemmän natseille kuin vasemmistolle. Sodan loppupuolella naiset tukivat kansallissosialismia keskimäärin pidempään kuin miehet, jotka olivatkin menettäneet illuusionsa suurelta osin rintamapalveluksessa. Vaikka naiset eivät Saksassa aivan huipulle päässeetkään, nousi moni heistä vähintään yhtä merkittäviin asemiin kuin vastinsiskonsa liittoutuneissa maissa. Tässä likainen tusina, kaksitoista Natsi-Saksan vaikutusvaltaisinta naista:

12. Ilse Koch oli Buchenwaldin ja Majdanekin keskitysleirien johtajan Karl Kochin vaimo. Vuonna 1943 Gestapo pidätti molemmat kavalluksesta epäiltynä. Mies teloitettiin 1945, mutta Ilse vapautettiin - vain tullakseen pari kuukautta myöhemmin amerikkalaisten pidättämäksi. Hänet tuomittiin keskitysleirillä tehdyistä julmuuksista (kuuluisin on tatuoitujen vankien nahoista tehty lampunvarjostin) elinkautiseen vankeuteen. Koch hirttäytyi vankisellissään 1967 ollessaan 60-vuotias.

11. Melitta Schenk Gräfin von Stauffenberg oli, kuten nimi kertoo, Hitlerin murhaa yrittäneen Claus von Stauffenbergin sukulainen, tarkemmin sanottuna hänen veljensä vaimo. Hän oli Luftwaffen koelentäjä, erikoistunut syöksypommittajiin, joilla hän lensi yli 2500 koelentoa. Edes tämä ei pelastanut häntä joutumasta pidätetyksi lankonsa tekemän murhayrityksen jälkeen. Hänet vapautettiin syyskuussa 1944, jonka jälkeen hän palasi koelentäjäksi. Lentäessään harjoituskonetta 8. huhtikuuta 1945 amerikkalaishävittäjä ampui hänet alas ja hän kuoli luodeista saamiinsa haavoihin muutamaa tuntia myöhemmin. Kuollessaan hän oli 42-vuotias. Erikoista oli se, että von Stauffenberg oli puoliksi juutalainen; hänen isänsä oli kääntynyt protestantiksi. Kenties tämän takia hän ei sympatiseerannut natseja, vaan totesi yksityisesti lentävänsä vain uskollisuudesta Saksaa kohtaan.

10. Herta Oberheuser oli Ravensbrückin naiskeskitysleirin lääkäri. Hän teki julmia kokeita keskitysleirivangeilla ja oli sodanjälkeisessä lääkärioikeudenkäynnissä ainoa naissyytetty. Tuomio oli 20 vuotta vankeutta, mutta hänet vapautettiin 1952 hyvän käytöksen perusteella. Hän ryhtyi perhelääkäriksi, mutta hänen lääkärinoikeutensa peruutettiin entisten leirivankien syytösten perusteella 1958. Oberheuser kuoli 66-vuotiaana 1978.

9. Marie Adelheid Lippe-Biesterfeld oli aatelistitteliltään prinsessa. Hänen kolmas puolisonsa Hanno Konopath oli merkittävä natsivirkamies ja prinsessa itse aatelissyntyperästään huolimatta innokas natsi, joka oli erityisesti uuden pohjoismaisen pakanallisen uskonnon luomista yrittäneen sektion kannattaja. Hän työskenteli maatalousministerin läheisenä avustajana. Sodan jälkeen häntä ei syytetty mistään ja Lippe-Biesterfeld jatkoi poliittista toimintaa eri uusnatsiorganisaatioissa kirjoittaen myös useita kirjoja. Hän kuoli 98-vuotiaana vuonna 1993.

8. Christl Cranz oli Natsi-Saksan kuuluisin naisurheilija, alppihiihdon olympiavoittaja 1936. Hän on edelleen alppihiihdon MM-kisojen menestynein urheilija 12 kultamitalilla. Lisäksi vuoden 1941 kolme kultaa julistettiin myöhemmin kelvottomiksi, koska liittoutuneiden edustajat eivät ymmärrettävistä syistä Italiassa järjestettyihin kisoihin päässeet. Sodan jälkeen Cranz joutui vajaaksi vuodeksi pakkotyöhön syytettynä natsien kanssa tekemästään yhteistyöstä, mutta varsinaista tuomiota hän ei saanut. Cranz kuoli 90-vuotiaana 2004. Toinen natsiaikana yksilölajin olympiakultaa voittanut saksalaisnainen oli kiekonheittäjä Gisela Mauermayer, joka oli natsipuolueen jäsen. Hän menetti tämän takia sodan jälkeen työpaikkansa opettajana, jolloin hän opiskeli eläinlääketieteen tohtoriksi.

7. Lale Andersen lauloi sota-ajan kenties kuuluisimman kappaleen, Lili Marleenin. Huvittavaa asiassa on se, että natsit eivät aluksi pitäneet laulusta, jossa kerrottiin sodan erottamista rakastavaisista ja kielsivät sen esittämisen 1941, jolloin kaksi vuotta aiemmin levytetystä kappaleesta oli tullut suursuosikki. Vasta laulun uudistettu versio seuraavana vuonna läpäisi sensuurin. Andersen itse ei laulua livenä juurikaan esittänyt, vaan levytti englanninkielisiä propagandakappaleita. Sodan jälkeen Andersen katosi näyttämöltä, mutta teki comebackin 1952 ja otti osaa Euroviisuihin 1961. Hän kuoli 67-vuotiaana 1972.

6. Magda Goebbels oli Joseph Goebbelsin vaimo ja natsijohtajien vaimoista se, jolla oli eniten vaikutusvaltaa. Hän oli Hitlerin läheinen ystävä, jopa siinä määrin että Hitlerin voidaan katsoa pelastaneen Goebbelsien avioliiton. Goebbels näet suti ympäriinsä näyttelijättärien, erityisesti Lida Baarovan kanssa. Siinä sivussa Magdalla oli oma syrjähyppynsä Karl Hanken kanssa, joka sodan lopussa Himmlerin saatua potkut hoiti lyhytaikaisesti Reichsführer-SS:n tehtävää. Hitler puuttui asiaan ja määräsi Goebbelsit takaisin yhteen. Magda oli ollut kiireinen jo ennen Josephia, hän näet oli lyhyen aikaa naimisissa Günther Quandtin kanssa ja hänen väitetään seurustelleen ennen tätä erään juutalaissionistin kanssa. Vauhdikkuus oli ilmeisesti sukuvika, Magdan äiti erosi tämän isästä vain kolme vuotta kestäneen avioliiton jälkeen ja meni naimisiin juutalaisen liikemiehen kanssa. Kun Kolmannen valtakunnan konkurssi lähestyi, Goebbelsit muuttivat Führerbunkkeriin ollakseen idolinsa kanssa loppuun asti. Näin tapahtuikin ja Hitlerin kuoltua Magda myrkytti heidän kuusi 4-12 -vuotiasta lastaan, jonka jälkeen Goebbelsit tekivät itsemurhan. Kauheaa lastenmurhaansa hän perusteli sillä, etteivät heidän lapsensa joutuisi kantamaan isänsä syyllisyyttä, minkä perusteluna osoittavat vääräksi esimerkiksi Martin Bormannin ja Albert Speerin pojat. Magdan vanhin lapsi, ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Harald Quandt oli onnekseen jäänyt luutnanttina sotavangiksi.

5. Hanna Reitsch oli Saksan merkittävin naislentäjä. Hän oli ensimmäinen nainen, joka lensi helikopteria, rakettikonetta ja suihkukonetta. Ennen sotaa hän toimi mm. Stukan koelentäjänä ja antoi kuuluisan helikopterilentonäytöksen Deutschlandhallen sisätiloissa. Loukkaannuttuaan koelennolla Reitsch sai ensimmäisen luokan rautaristin, ensimmäisenä kahdesta naisesta (toinen oli sairaanhoitaja Else Grossmann) joille se myönnettiin. Sodan viimeisinä päivinä Reitsch laskeutui rakastajansa, Luftwaffen viimeisen komentajan Ritter von Greimin kanssa Fieseler Storchilla Berliiniin kadulle. Hitler määräsi heidät lentämään takaisin turvaan ja tähän päivään asti salaliittoteoreetikot ovat spekuloineet, kuljettiko viimeinen Berliinistä noussut kone Hanna Reitschin ohjaamana Hitlerin turvaan. Sodan jälkeen Reitsch alkoi harrastaa purjelentoa, jossa hän mm. rikkoi naisten korkeusennätyksen ja sijoittui avoimissa MM-kisoissa kolmanneksi. Hän ei koskaan osoittanut katumusta natsisympatioistaan. Reitsch kuoli sydänkohtaukseen 67-vuotiaana 1979.

4. Winifred Wagner oli englantilaissyntyinen Richard Wagnerin pojan Siegfriedin leski. Adolf Hitler taas oli suuri Wagnerin ihailija ja tutustui Winifrediin jo 1923. Hän vieraili usein Winifredin johtamilla Bayreuthin Wagner-festivaaleilla. Vuoden 1933 tienoilla huhuttiin jopa heidän mahdollisesta avioliitostaan. Tämä ei toteutunut, mutta heidän kirjeenvaihtonsa ja ystävyytensä jatkui loppuun asti. Sodan jälkeen Winifred ei koskaan myöntänyt, että olisi ollut väärässä Hitlerin suhteen. Hän kuoli 82-vuotiaana 1980.

3. Gertrud Scholtz-Klink oli NS-Frauenschaftin eli natsien naisjärjestön johtaja 1934-1945. Kuulostaa komealta, kuten myös järjestön kaksimiljoonainen jäsenmäärä 1938. Käytännössä se oli kuitenkin vähämerkityksinen, eräänlainen natsien marttaliitto ja sen johtajaa pidettiin lähinnä keulakuvana ilman todellista valtaa. Scholtz-Klink itse vastusti naisten osallistumista politiikkaan, ilmeisesti oman kokemuksensa nojalla. Kiireet taisivat johtaa hänen toisen avioliittonsa (ensimmäisestä hän oli jäänyt leskeksi ja neljän lapsen yksinhuoltajaksi) päättymiseen eroon 1938. Kolmannen avioliittonsa hän solmi 1940 SS-kenraali August Heissmayerin kanssa. Sodan jälkeen hän joutui joksikin aikaa venäläisten keskitysleirille, mutta onnistui pakenemaan ja elämään miehensä kanssa kolmen vuoden ajan väärillä papereilla. Sitten hänet pidätettiin ja tuomittiin vankeuteen, jonka oli määrä kestää vuoteen 1960. Vapaaksi Scholtz-Klink pääsi kuitenkin jo 1953. Elämäkerrassaan 1978 hän antoi tukensa kansallissosialismille ja piti tämän näkökantansa 97-vuotiaana vuonna 1999 tapahtuneeseen kuolemaansa asti.

2. Jutta Rüdiger johti Bund Deutscher Mädeliä, Hitler-Jugendin naispuolista vastinetta vuosina 1937-1945. Hän seurasi tehtävässä Trude Mohria, joka jätti johtajuuden naimisiin mentyään. Koulutukseltaan Rüdiger oli psykologian tohtori. Hän ei koskaan ollut erityisen näkyvä hahmo, mikä osaltaan johtui siitä, että BDM oli Hitler-Jugendille alisteinen. Tämä ilmeisesti pelasti Rüdigerin, sillä sodan jälkeen häntä ei syytetty mistään. Rüdiger palasi ammattiinsa lapsipsykologina Düsseldorfissa ja piti matalaa profiilia vuosituhannen loppuun asti. Tuolloin hän julkaisi muistelmansa, joissa hän lausui kannattavansa edelleen BDM:n perusarvoja, vaikka sanoutuikin irti natsismista. Rüdiger kuoli 90-vuotiaana 2001.

1. Leni Riefenstahl väitti elämänsä loppuun asti olleensa epäpoliittinen henkilö. Ehkä näin, mutta hänen Nürnbergin puoluepäivistä ohjaamansa elokuva Tahdon riemuvoitto on kaikkien aikojen merkittävin propagandafilmi. Eikä pidä unohtaa natsismin arjalaista kehonpalvontaa ylistäneitä Berliinin olympiafilmejä Kansojen juhla ja Kauneuden juhla. Sodan aikana Riefenstahlin merkitys väheni. Hän toimi lyhyen aikaa sotakirjeenvaihtajana ja keskittyi sitten elokuvan Tiefland (ensi-ilta vasta 1954) tekoon. Melkoinen osa elokuvan avustajina toimineista mustalaisista päätti päivänsä Auschwitzin kaasukammioissa. On epäilty Riefenstahlin olleen Hitlerin rakastajatar, mutta tämä on erittäin epätodennäköistä. Sen sijaan on mahdollista, että Riefenstahl olisi ollut tehtävään halukas, mutta Hitler torjui hänet. Sodan jälkeen häntä ei syytetty mistään ja hän voitti yli 50 kunnianloukkaussyytettä häntä natsiksi väittäneitä ihmisiä vastaan. Joka tapauksessa hänen päivänsä elokuvaohjaajana olivat ohi lukuun ottamatta vuonna 2002 julkaistua vedenalaista elämää esitellyttä dokumenttifilmiä. Hän ryhtyi valokuvaajaksi ja julkaisi useita kuvakirjoja Sudanin nuba-heimosta ja sukeltamisesta, jonka hän opetteli 72-vuotiaana. Riefenstahl kuoli 101-vuotiaana vähän sen jälkeen, kun oli mennyt toistamiseen naimisiin.

Hämmästyttävän moni sodasta selvinnyt natseja sympatiseerannut nainen on elänyt vanhaksi - kymmenen listalla olleista jäi eloon ja heistä puolet pääsi juhlistamaan 90-vuotispäiväänsä. Suurin osa selvisi myös natsimenneisyydestään ilman isompia kolhuja, vankilaan joutui vain kolme eikä ketään tuomittu kuolemaan. Eivätkä he myöskään osoittaneet katumusta, päinvastoin suurin osa sanoi yhä ihannoivansa nuoruutensa aatemaailmaa. Natsimenneisyydestään tunnetut miehet eivät tällaisia lausuntoja liiemmin antaneet.

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Sivallus CLVI

Se, että Afrikan maat ovat korruptoituneita ja köyhiä persläpiä, on tunnetusti eurooppalaisten vika, koska:
1) eurooppalaiset alistivat ne siirtomaaherruuteen
2) rajat vedettiin kansallisuuksista välittämättä
3) valkoisten vähemmistövalta esti afrikkalaisten yhteiskuntien kehityksen.

Nämä väitteet ovat helposti todennettavissa yksi kerrallaan:
1) Ne kaksi Afrikan maata, jotka eivät koskaan olleet siirtomaita, ovat molemmat kiistattomia menestystarinoita. Eli Etiopia ja Liberia.
2) Ainoa entinen siirtomaa, joka on lähes puhtaasti kansallisvaltio, onkin selvinnyt siirtomaa-ajan tuhoista kukoistukseen. Eli Somalia.
3) Se maa, jossa valkoinen vähemmistö pisimpään hallitsi mustaa enemmistöä, on tunnettu köyhyydestään ja despotiastaan rikkaisiin ja demokraattisiin naapurivaltioihinsa verrattuna. Eli Etelä-Afrikka.

lauantai 22. tammikuuta 2011

Sivallus CLV

Suomessa on voimassa lukuisia lakeja, joiden noudattamista ei käytännössä valvota tai joiden rikkomisesta ei ole säädetty mitään rangaistusta. Haluaisinpa nähdä näiden seuraamuksettomien lakien laatijoiden puutarhat; omenapuut on luultavasti suojattu jäniksiltä tökkäämällä viereen kyltti "Pupuilta pääsy kielletty".

torstai 20. tammikuuta 2011

Sivallus CLIV

Valtaosa maailman merkittävistä muotisuunnittelijoista on homomiehiä. Ymmärrettävää; olisihan heteromiehelle täysin luonnonvastaista suunnitella, miten saada nainen puettua.

maanantai 17. tammikuuta 2011

Vuorten kutsu

Sarjassa maantieteellisiä erikoisuuksia vuorossa vuoret - tai ainakin kukkulat. Yritin turhaan löytää tietoa maailman matalimmasta vuoresta. Kuolleenmeren lähistöllä luulisi jossain olevan mäen, joka kohoaa selvästi ympäristöään korkeammalle mutta on silti jotain parisataa metriä merenpinnan alapuolella.

Luonnollisin mitta vuorelle on sen korkeus merenpinnasta. Tässä järjestyksessä lista onkin, jokaisen nimen edessä oleva lukema kertoo kyseisen arvon metreinä. Tämän mitan ongelma on kuitenkin siinä, että se ei määrittele, mikä on itsenäinen vuori ja mikä sivuhuippu. Parin kilometrin päässä Mount Everestin huipusta oleva Lhotse on maailman neljänneksi korkein vuori, koska se katsotaan itsenäiseksi, mutta Mount Everestin etelähuippua ei hyväksytä maailman toiseksi korkeimmaksi vuoreksi. Puhumattakaan vaikka Mount Everestin huipun vieressä olevasta kivestä.

Siksi on kehitetty erilaisia arviointitapoja siihen, mikä on itsenäinen vuori.

Useimmin käytetään prominenssia. Vuorenhuipun prominenssi määritellään seuraavasti: kuljettaessa huipulta A sitä korkeammalle huipulle B etsitään reitti, jonka matalin kohta on mahdollisimman korkealla. Kutsutaan kyseistä pistettä solaksi X. Etsitään sellainen huippu B, jolla sola X sijaitsee mahdollisimman korkealla. Erotus A-X on huipun A prominenssi. Sama humanisteille: prominenssi on minimikorkeus, joka huipulta on laskeuduttava päästäkseen jollekin vielä korkeammalle huipulle.
Prominenssin ongelma on karsintaraja. Korkeilla vuorilla käytetään usein minimiarvoa 500 metriä. Tällöin Suomen ainoa itsenäinen huippu olisi Pallastunturi. Jos prominenssirajaksi pistetään 200 metriä, Etelä-Suomessa ei ole ainuttakaan itsenäistä huippua mutta Himalajan korkeimpien vuorten lista muuttuu melkoisesti.

Toinen tapa on isolaatio. Samoin kuin prominenssi, se voidaan määritellä mille tahansa maastopisteelle. Pisteen A isolaatio on se matka, joka on vähintään kuljettava, kunnes vastaan tulee sitä korkeampi maastopiste B. Esimerkki: Jos huipun A korkeus on 3000 metriä ja sen lähellä on 4000 metriä korkea vuori B, mitataan matka A:lta vuoren B lähimmälle 3000 metrin korkeuskäyrälle, ei siis B:n huipulle.
Isolaation ongelma on se, että isolaatio on todella surkea mittari vuoren merkittävyydelle. Esimerkiksi Suomen isolaatioltaan korkein "vuori" on melkoinen yllätys, kuten kohta käy ilmi.

Pätevin tapa määritellä raja itsenäisen vuoren ja sivuhuipun välillä lienee jokin absoluuttisen korkeuden, prominenssin ja isolaation yhdistelmä. Oma ajatukseni on, että ollakseen itsenäinen vuori (tunturi, kukkula) huipun
1) isolaation on oltava yli kilometri ja
2) prominenssin on oltava vähintään viisi prosenttia absoluuttisesta korkeudesta (Poikkeus: mikäli huippu sijaitsee syvänköön laskevalla valuma-alueella, kuten Jordanjoen laaksossa, otetaan absoluuttisen korkeuden arvoksi huipun korkeuden ja valuma-alueen matalimman pisteen erotus, ei korkeutta merenpinnasta)

Mutta ei välitetä teoreettisesta pohdinnasta, tässä lista erikoisista vuorista ja Peakbaggerista löytyy tarvittaessa lisätietoa:

8850 Mount Everest eli Chomolangma eli Sagarmantha on maailman korkein vuori ja vuorista ensimmäinen lähes kaikilla mahdollisilla mittareilla. Ensimmäisenä sen huipulle pääsivät Edmund Hillary ja sherpa Tensing 29. toukokuuta 1953. Paitsi jos Malloryn ja Irvinen molempien kuolemaan päättynyt yritys vuonna 1924 onnistui. Ennen toista maailmansotaa Nepal oli kieltänyt vuorelle kiipeämisen, joten kaikki yritykset tehtiin Tiibetin puolelta. Toisen maailmansodan jälkeen Tiibetin vallannut Kiina puolestaan kielsi yritykset vuosikymmenien ajan, mutta Nepal salli ne.

8611 K2 on maailman toiseksi korkein vuori ja kiipeilijöiden keskuudessa vaikeimpana pidetty. Vuori sijaitsee Pakistanin ja Kiinan raja-alueella ja sen omistus on kiistanalainen. Ensinousu 1954.

8586 Kangchenjunga on sikkimiläisten pyhä vuori, jolle ei heidän uskomustensa mukaan saa kiivetä. Useimmat retkikunnat ovatkin sääntöä noudattaneet ja pysähtyneet vain parin askeleen päähän huipusta. Vuorta luultiin maailman korkeimmaksi 1838-1852, aina Everestin löytämiseen asti. Ensinousu 1955.

8516 Lhotse on Mount Everestin vieressä ja sen prominenssi on vain 610 m, selvästi pienin yli kahdeksankilometrisistä vuorista. Lhotsen eteläseinämä on jyrkin kokoluokassaan: 3,2 kilometriä nousua 2,25 kilometrin vaakasuoralla etäisyydellä. Ensinousu 1956. Reinhold Messnerin nousu huipulle 1986 teki hänestä ensimmäisen, joka on kiivennyt kaikille 14 yli kahdeksankilometriselle vuorelle.

8462 Makalu luokitellaan yhdeksi teknisesti vaikeimmista kahdeksankilometrisistä. Ensinousu 1955.

8188 Cho Oyua pidetään helpoimpana kahdeksankilometrisenä. Ensinousu 1954.

8167 Dhaulagiri on kokonaan Nepalissa ja korkein vuori, joka ei sijaitse kahden valtion rajalla. Vuorta luultiin maailman korkeimmaksi 1808-1838. Prosentuaalisesti vaarallisin vuori, 40 % kuolleita jokaista onnistunutta nousua kohti. Ensinousu 1960.

8163 Manaslu. Ensinousu 1956.

8126 Nanga Parbat. Ensinousu 1953. Tappava vuori: ennen ensimmäistä onnistumista 31 kiipeilijää oli ehtinyt kuolla vuorella. Läheltä piti onnistujallakin, Hermann Buhl ei ehtinyt nousun jälkeen laskeutua tukileiriin ja joutui yöpymään kallionkielekkeellä. Hänen onnekseen yö oli tyyni.

8091 Annapurna oli ensimmäinen yli kahdeksankilometrinen vuori, jonka valloitus onnistui. Ensimmäisenä huipulle pääsi Maurice Herzog 1950. Kohtalon ivaa, sillä Annapurna on myöhemmin osoittautunut yhdessä Dhaulagirin kanssa kahdeksankilometrisistä tappavimmaksi, 40 % kuolleisuus. Annapurna piti hallussaan vallattujen vuorten korkeusennätystä aina Mount Everestin valtaukseen asti.

8080 Gasherbrum I. Ensinousu 1958.

8051 Broad Peak kuuluu seitsenhuippuiseen Gasherbrumin massiiviin ja on muodoltaan nimensä veroisena ainoa, joka on nimetty muuten kuin järjestysnumerolla. Ensinousu 1957.

8034 Gasherbrum II on Gasherbrumin massiivin kolmas yli kahdeksankilometrinen. Ensinousu 1956.

8027 Shishapangma oli viimeisenä vallattu kahdeksankilometrinen, ensinousu 1964.

7816 Nanda Devi oli korkein huippu, jolle oli kiivetty ennen Annapurnalle nousua. Vuorta luultiin maapallon korkeimmaksi 1800-luvun alussa, koska Nepal oli muulta maailmalta suljettu. Ensinousu 1936.

7756 Kamet piti hallussaan vallattujen vuorten korkeusennätystä 1931-1936.

7570 Gangkhar Puensum, Bhutanin korkein vuori, on korkein yhä valloittamaton vuori. Sellaisena varmaan pysyykin, Bhutanissa kun vuorikiipeily on kiellettyä.

7556 Gongga Shan lienee ainoa vuori, jota on väitetty yli yhdeksänkilometriseksi. Vuonna 1930 ensimittauksessa tehdyn laskuvirheen perusteella julkaistiin tieto, että se olisi 9220 metriä korkea. Vuori on kieltämättä vaikuttava seutunsa ylivoimaisesti korkeimpana, mutta virhetieto oikaistiin pian. Se on korkein vuori, joka kuuluu Tyynenmeren valuma-alueeseen. Ensinousu 1932.

7546 Mustagh Ata oli ensimmäinen yli seitsenkilometrinen vuori, jolle yritettiin kiivetä; ruotsalainen tutkimusmatkailija Sven Hedin teki yrityksen 1894. Ensinousu 1956.

7495 Qullai Ismoili Somoni Tadzikistanissa oli Neuvostoliiton korkein vuori, senaikaiselta nimeltään Pik Kommunizma (vuosina 1933-1962 tietysti Pik Stalina) eli Kommunismin huippu. Kuinka sopivaa, kommunismin huippu oli siis jäätävän kylmä, myrskyinen ja elinkelvoton. Ensinousu 1933.

7420 Jongsong Kanchenjungan lähellä piti hallussaan vallattujen vuorten korkeusennätystä 1930-1931. Vuori on samalla korkein kolmen maan rajapiste, koska se sijaitsee Intian, Pakistanin ja Nepalin rajalla.

7285 Baintha Brakk eli The Ogre on korkeista vuorista teknisesti vaikeimpana pidetty. Ensinousu 1977, seuraava onnistuminen vasta 2001. Siinä välissä yli 20 retkikuntaa yritti turhaan.

7134 Pik Lenina vallattiin 1928 ja piti hallussaan vallattujen vuorten korkeusennätystä kaksi vuotta. Vuorta luultiin vuoteen 1933 asti Pamirin korkeimmaksi, kunnes silloinen Pik Stalina havaittiin korkeammaksi. Poliittisesti aika osuvaa ajan henki huomioiden.

7120 Trisul on ensimmäisenä valloitettu yli seitsenkilometrinen vuori, Tom Longstaffin retkikunta kiipesi huipulle 1907. Korkeusennätys hallussa 1907-1928.

6993 Machapuchare on Shiva-jumalalle pyhitetty vuori, jolle kiipeäminen on kielletty. Vuonna 1957 ainoa vuorelle nousua yrittänyt retkikunta kääntyi takaisin vain 50 metrin päässä huipusta, koska olivat näin etukäteen luvanneet. Yhdellekään muulle retkikunnalle ei ole koskaan myönnetty kiipeämislupaa.

6962 Aconcagua on läntisen pallonpuoliskon korkein vuori, korkein vuori jonka rinteiltä ainakin osa vesistä laskee Atlanttiin ja korkein vuori, joka ei sijaitse Aasiassa. Sekä isolaatioltaan että prominenssiltaan se on maailman toinen. Korkeuseroa kertyy melkoisesti, sillä vajaan 300 kilometrin päässä valtameressä on Perun-Chilen hauta, jossa on yli kuusi kilometriä syvyyttä. Ensinousu 1897, paitsi jos inkat olivat kiivenneet huipulle jo aiemmin. Vallattujen vuorten korkeusennätys 1897-1907.

6895 Ojos del Salado on maailman korkein tulivuori. Ensinousu 1937.

6739 Llullaillaco on korkein vuori, jolle inkat todistettavasti kiipesivät. Vuoren huipun välittömästä läheisyydestä on löydetty noin 500 vuotta vanhoja muumioita, todennäköisesti ihmisuhreja.

6638 Kailas on erikoisen muotoinen sekä hindujen, buddhalaisten, jainalaisten että bönpojen pyhä vuori. Kiipeäminen vuorelle on kielletty, mutta kaikkien neljän uskonnon pyhiinvaeltajat kiertävät vuoren ympäri. Hindut ja buddhalaiset kulkevat myötäpäivään, muut vastapäivään. Reitti on 52 km pitkä ja erityisen ansiokasta on kiertää se vain yhdessä päivässä, mikä on todella kova suoritus. Maasto on rankkaa, polku ei ole mikään valtatie ja korkea ilmanala vaatii paljon. Toisaalta vielä pyhempi suoritus on tehdä kierros kontaten ja rukoillen. Tämä vie yleensä neljä viikkoa.

6286 Great Trango Tower on korkein graniittipylväitä muistuttavista Trango Towers -vuorista Pakistanissa. Sen eteläseinämä putoaa 1340 metriä lähes pystysuoraan - mutta vain lähes, joten se ei ole maailman korkein pystysuora seinämä. Ensinousu 1977.

6267 Chimborazo Ecuadorissa on maailman korkein vuori - mikäli mittaus suoritetaan maapallon keskipisteestä. Maapallo on navoiltaan litistynyt ja siksi lähes päiväntasaajalla sijaitseva Chimborazo on näin mitaten korkein. Itse asiassa sitä luultiinkin maailman korkeimmaksi aina 1800-luvun alkuun asti. Ensinousu 1880.

6194 Mount McKinley eli Denali on Pohjois-Amerikan korkein vuori. Isolaatioltaan ja prominenssiltaan se on maailman kolmas. Vuorta pidetään ehkä kaikkein kylmimpänä vuorena, lämpötila saattaa pudota seitsemäänkymmeneen pakkasasteeseen. Ensinousu 1913.

5959 Mount Logan on Kanadan korkein vuori ja prominenssiltaan maailman kuudes. Ensinousu 1925.

5895 Kilimanjaro Tansaniassa on Afrikan korkein vuori. Prominenssiltaan ja absoluuttiselta korkeudeltaan se on tulivuorista ensimmäinen ja kaikista vuorista neljäs, kuten myös isolaatioltaan. Vuoren huipulla oleva jäätikkö kutistuu koko ajan ja sen oletetaan katoavan lähivuosikymmeninä. Ensinousu 1889.

5700 Pico Cristobal Colon eli Kristoffer Kolumbuksen huippu lienee Kolumbian korkein vuori. Lienee, koska sen tarkkaa korkeutta ei ole mitattu ja läheinen Pico Simon Bolivar saattaa olla korkeampi. Prominenssiltaan jompikumpi niistä on maailman viides. Ensinousu 1939.

5642 Elbrus on Euroopan korkein vuori, prominenssiltaan maailman kymmenes. Vuonna 1942 saksalaiset vuoristojääkärit veivät hakaristilipun huipulle. Hitlerin kuultua tästä hän sai itkupotkuraivarin, koska piti temppua pelleilynä. Ensinousu 1874.

5636 Pico de Orizaba on Meksikon ja Keski-Amerikan korkein vuori sekä Pohjois-Amerikan korkein tulivuori, prominenssiltaan maailman seitsemänneksi korkein vuori. Ensinousu 1848.

5610 Damavand on Iranin korkein vuori ja Aasian korkein tulivuori. Ensinousu 905 (sic!).

5137 Ararat on Turkin korkein vuori, joka on parhaiten tunnettu siellä tapahtuneeksi väitetystä haaksirikosta. Ensinousu 1829.

4892 Vinsonin massiivi on Antarktiksen korkein vuori, prominenssiltaan maailman kahdeksas ja isolaatioltaan kuudes. Ensinousu 1966.

4884 Puncak Jaya Uudessa-Guineassa on maailman korkein saarella oleva vuori ja Oseanian korkein, prominenssiltaan maailman yhdeksäs ja isolaatioltaan viides. Ensinousu 1962.

4810 Mont Blanc on Euroopan korkein vuori, mikäli Kaukasusta ei lasketa Eurooppaan kuuluvaksi. Joka tapauksessa se on EU:n korkein. Prominenssilistalla se tipahtaa niukasti maailman top 10:stä ollen yhdestoista. Vuori on Ranskan ja Italian rajalla kuuluttuaan aiemmin kokonaisuudessaan Sardinian kuningaskunnalle. Ensinousua 1786 pidetään yhtenä modernin vuorikiipeilyn alkusysäyksistä.

4634 Dufourspitze on Monte Rosan korkein huippu ja korkein Alppien huippu, joka kuuluu vain yhdelle maalle eli Sveitsille. Ensinousu 1855.

4506 Gora Belukha on Altaivuoriston korkein huippu ja korkein huippu, joka sijaitsee Jäämeren valuma-alueella. Ensinousu 1914.

4478 Matterhorn oli viimeisenä valloitettu merkittävä Alppien vuori. Ensinousua 1865 pidetään alpinismin ensimmäisen kultakauden loppuna. Matterhornin pohjoisseinämän kiipesivät ensimmäisinä 1931 veljekset Franz ja Toni Schmid, joille myönnettiin seuraavana kesänä olympialaisten yhteydessä kultamitali KOK:n vuonna 1894 tekemän päätöksen mukaisesti. Tonille postuumisti, koska hän oli kuollut 1932 toiselta vuorelta laskeutuessaan.

4421 Mount Whitney on Manner-Yhdysvaltojen korkein vuori. Ensinousu 1873.

4368 Mount Giluwe Uudessa-Guineassa on Oseanian korkein tulivuori ja korkein saarella sijaitseva tulivuori. Ensinousu 1934.

4285 Mount Sidley on Antarktiksen korkein tulivuori. Ensinousu 1990.

4207 Mauna Kea on Havaijin korkein vuori ja maailman korkein vuoren juurelta mitaten - yli 10 000 metriä. Isolaatioltaan se on maailman kahdeksas. Todennäköistä on, että saaren alkuasukkaat olivat kiivenneet huipulle jo aiemmin, mutta ensimmäinen varma tieto kiipeämisestä on vuodelta 1823.

4095 Mount Kinabalu Borneolla on Malesian korkein vuori ja Aasian korkein saarella sijaitseva vuori. Ensinousu 1858.

4076 Cerro Chequesani on Titicaca-järven Isla del Sol -saaren korkein kohta, 265 metriä järven pinnan yläpuolella, mikä on Etelä-Amerikan ennätys järvessä oleville vuorille.

3970 Eiger on tunnettu 1800-metrisestä pohjoisseinämästään, jota pidetään yhtenä vuorikiipeilyn suurimmista haasteista. Ainakin 64 kiipeilijää on kuollut seinämällä. Ensinousu 1858, pohjoisseinämä 1938.

3952 Yushan eli Jadevuori on Taiwanin korkein vuori. Taiwanin ollessa Japanin miehittämä 1895-1945 se oli Japanin korkein vuori, jolloin japanilaiset vuorikiipeilijät katsoivat aiheelliseksi suorittaa ensinousun vuonna 1900.

3794 Mount Erebus on Antarktiksen korkein saarella oleva vuori ja maailman eteläisin tulivuori. Ensinousu 1908.

3776 Fuji on Japanin korkein vuori ja shintolaisten pyhä vuori. Tulivuori purkautui viimeksi 1707. Pyhiinvaellusten myötä vuorelle on kiivennyt noin 300 000 ihmistä. Ensinousu 663.

3754 Mount Cook eli Aoraki on Uuden-Seelannin korkein vuori. Isolaatioltaan maailman kymmenes. Ensinousu 1894.

3718 Teide Teneriffalla on sekä Espanjan korkein vuori, korkein Atlantin saarella oleva vuori että Afrikan korkein saarella sijaitseva vuori. Ensinousu 1582.

3694 Gunnbjörn Fjeld on Grönlannin korkein vuori, korkein jollekin Pohjoismaalle kuuluva vuori, Pohjois-Amerikan korkein saarella sijaitseva vuori ja korkein vuori napapiirin pohjoispuolella. Isolaatioltaan se on maailman yhdeksäs. Ensinousu 1935.

3692 Wetterhorn vallattiin ensi kerran 1844, mutta Alfred Willisin 1854 tekemän nousun katsotaan aloittaneen alpinismin kultaisen kauden. Winston Churchill nuoruudessaan paljon seikkailuja harrastaneena kiipesi huipulle 1894.

3479 Mulhacen on Manner-Espanjan korkein vuori. Yllätys yllätys, se ei sijaitse Pyreneillä vaan maan eteläosassa Sierra Nevadan vuoristossa.

3328 Etna Sisiliassa on Euroopan korkein tulivuori ja korkein saarella sijaitseva vuori. Purkausten takia korkeus vaihtelee, vuori on nyt yli kaksikymmentä metriä matalampi kuin 30 vuotta sitten. Keisari Hadrianuksen kerrotaan kiivenneen vuorelle vuonna 121.

3128 Cerro Torre Argentiinan ja Chilen rajalla on ehkä maailman vaikein vuori kiivettäväksi. Lähes pystysuora, tuulinen, sateinen ja kylmä kalliopylväs valloitettiin kiistatta ensi kerran vasta 1974 - tosin eräs kiipeilijä väittää päässeensä huipulle jo 1959, mutta ainoan todistajan kuolema laskeutumisessa ja lukuisten maailmanluokan kiipeilijöiden turhat yritykset samalla reitillä (onnistui vasta 2005) pitävät väitteen epäuskottavana.

3098 Pico Duarte Dominikaanisessa Tasavallassa on Pohjois-Amerikan korkein saarella oleva vuori, ellei Grönlantia lasketa. Ensinousu 1851.

3069 Piton des Neiges Reunionilla on korkein kokonaan Intian valtameressä sijaitsevalla saarella oleva vuori.

3011 Pico Basile on Päiväntasaajan Guinean korkein vuori ja korkein Afrikan valtiolle kuuluvalla saarella sijaitseva vuori.

2935 Mount Paget Etelä-Georgiassa on Etelä-Amerikan korkein saarella oleva vuori. Ensinousu 1964.

2917 Olympos on Kreikan korkein vuori, jonka antiikin kreikkalaiset uskoivat olevan jumaltensa asuinsija.

2850 Tambora Indonesian Sumbawan saarella sai aikaan kaikkien aikojen tuhoisimman tulivuorenpurkauksen 1815: arvioiden mukaan välittömästi kuoli lähes satatuhatta ihmistä ja myöhemmin vielä saman verran.

2814 Hermonvuori on Syyrian ja Libanonin rajalla. Melkoinen osa vuoren alueesta on ollut Israelin miehittämä Kuuden päivän sodasta 1967 lähtien, lukuun ottamatta lyhyttä syyrialaismiehitystä Jom Kippur -sodan aikana. Vuori muodostaa erinomaisen valvonta-aseman, joten israelilaiset ovat ladanneet sinne reilusti elektronisen sodankäynnin välineistöä. Seutua valvoo armeijan erikoisosasto Alpinistim, jossa palvelu on eräs halutuimpia tehtäviä, koska sotilaat pääsevät usein matkustamaan Euroopan hiihtokeskuksiin harjoittelemaan valtion kustannuksella.

2810 Mount Roraima on Guyanan korkein vuori Venezuelan ja Brasilian rajalla. Vuoren korkein piste on Venezuelan puolella, Guyanan alueella maksimikorkeus on noin 2750 m. Pöytävuoren lakitasanko on yli 30 neliökilometrin laajuinen ja sitä ympäröivät joka puolelta 400 metrin korkuiset lähes pystysuorat seinämät. Ensinousu 1884.

2800 Paricutin Meksikossa on uusimpia vuoria. Se alkoi kohota vuonna 1943 keskeltä maissipeltoa. Vuoden sisällä vuori nousi yli 300 metriä alkuperäistä peltoa korkeammalle rauhallisesti purkautuvan laavan jähmettyessä. Purkaukset päättyivät 1952, jolloin vuori oli kohonnut nykyiseen korkeuteensa 424 metriä ympäristöään ylemmäs.

2744 Paektu-san on Korean niemimaan korkein vuori ja korealaisten pyhä vuori. Se sijaitsee Kiinan rajalla, paitsi että Rakkaan Johtajan, Kim Jong-Ilin syntymäpäivänä vuori ilmeisesti kävi Neuvostoliiton puolella, koska Kim on syntynyt Neuvostoliitossa ja pohjoiskorealaiset tiedot kertovat hänen syntyneen Pyhällä Paektu-vuorella. Eihän pohjoiskorealaisten rehellistä tiedottamista ole mitään syytä epäillä. Tiedossa ei ole, onko Kim pelannut golfia vuorella ja jos on, kuinka monta hole-in-onea hän teki yhdellä kierroksella sillä kertaa, mutta epäillä sopii että kolmattakymmentä.

2550 St. Helens oli 2950 metriä korkea vuori Washingtonin osavaltiossa. Aina vuoteen 1980 asti, jolloin se räjähti. Onneksi tulivuorenpurkaus oli jo antanut etukäteismerkkejä ja siihen oli varauduttu, joten henkensä menetti vain 57 ihmistä. Ensinousu 1853.

2488 Mount Darwin Tulimaassa on Etelä-Amerikan korkein saarella sijaitseva vuori, jos Etelä-Georgiaa ei lasketa Etelä-Amerikkaan kuuluvaksi. Ensinousu 1961.

2469 Galdhöpiggen Norjassa on Skandinavian korkein vuori. Läheinen Glittertind oli välillä korkeampi, mutta sen laella olevan jäätikön sulaminen on tehnyt vuoren kalliohuippuista Galdhöpiggeniä matalammaksi. Ensinousu 1850.

2329 Mafinga Hills on ryhmä kukkuloita, jotka muodostavat Sambian korkeimman kohdan. Kyseessä on korkein erikseen nimeämätön huippu, joka on jonkin maan korkein kohta. Tosin Saudi-Arabian korkeimmaksi vuoreksi väitettyä huippua korkeampi saattaa olla noin kolmen kilometrin korkeudessa oleva nimeämätön ylänkö, mutta mittaustiedot ovat epävarmoja.

2307 El Capitan Kaliforniassa on tunnettu lähes kilometrin korkuisesta pystysuorasta seinämästä, jolta hypättiin ensimmäiset BASE-laskuvarjohypyt 1966.

2285 Siinaivuori on juutalaisen perinteen mukaan paikka, jossa Mooses sai kymmenen käskyä.

2277 Beerenberg Jan Mayenin saarella on Pohjoismaiden korkein saarella oleva vuori, mikäli Grönlantia ei katsota Pohjoismaihin kuuluvaksi. Joka tapauksessa se on maailman pohjoisin tulivuori. Ensinousu 1921.

2241 Mont Orohena Tahitilla on Polynesian saarten korkein vuori ja isolaatioltaan maailman seitsemäs.

2238 Idjwi on Kivujärvessä sijaitseva saari, jolla oleva kukkula on korkeimmalle järven pinnasta (776 m) nouseva Afrikassa.

2228 Mount Kosciuszko on Australian korkein vuori. Ensinousu 1840, elleivät aboriginaalit ehtineet edelle.

2110 Hvannadalshnukur on Islannin korkein vuori ja Pohjoismaiden korkein saarella oleva vuori, mikäli Jan Mayenin saarta ja Grönlantia ei katsota Pohjoismaihin kuuluvaksi. Ensinousu 1727.

2104 Kebnekaise on Ruotsin korkein vuori. Ensinousu 1883.

2085 Mont Aiguille on vuori, jolle Ranskan kuningas Kaarle VIII määräsi kiivettäväksi 1492. Nousua pidetään yhtenä vuorikiipeilyn alkusysäyksistä.

2062 Birch Mountain Atlinjärvessä Kanadassa on 1393 metriä järvenpinnan yläpuolella ja toinen maailman kahdesta saarella olevasta vuoresta, jotka ovat yli kilometrin järvenpintaa ylempänä.

1894 Narodnaja on Uralvuoriston korkein huippu ja samalla korkein piste, joka on kahden maanosan rajalla.

1745 Mount Rushmore on tunnettu neljästä siihen veistetystä Yhdysvaltain presidentistä.

1686 Samosir on Sumatralla olevan Tobajärven saari, jonka korkein kohta on 780 metriä järvenpinnan yläpuolella. Se on saarella sijaitsevien saarten ennätys.

1675 Mount Thor Baffininsaarella on vuori, jolla on maailman korkein pystysuora seinämä, 1250 metriä. Ensinousu 1953 (vuori), 1985 (pystysuora seinämä). Yli 30 retkikuntaa oli epäonnistunut seinämällä, onnistujilta kiipeäminen vei 33 päivää.

1610 Concepcion Ometepen saarella Nicaraguajärvessä on maailman korkeimmalla järvenpinnasta sijaitseva vuori, 1579 metriä.

1558 Devil's Tower on joka suunnassa pystysuoraan lähes 400 metriä ympäristöään korkeammalle kohoava monoliitti Wyomingissa.

1491 Hekla on kenties Islannin tunnetuin tulivuori, historiallisella ajalla yli 20 isoa purkausta.

1397 Mont Pelee on tulivuori Martiniquen saarella. Sen purkautuessa yllättäen 1902 vain kolme läheisen kaupungin 30000 asukkaasta jäi henkiin.

1392 Stetind, ylösalaisin käännettyä suppiloa muistuttava vuori, äänestettiin Norjan kansallisvuoreksi 2002. Ensinousu onnistui vasta 1910.

1344 Ben Nevis on Ison-Britannian korkein vuori, väitetty ensinousu vasta 1771.

1324 Halti on Suomen korkein kohta. Noloa, että rajapyykit on asetettu siten, että tunturin korkein kohta on viitisenkymmentä metriä Norjan puolella. Maastossa sitä ei kyllä kunnon perspektiivin puutteessa huomaa.

1317 Ridnitshokka on korkein kokonaan Suomessa oleva tunturi.

1281 Vesuvius purkautui vuonna 79 tuhoten Pompeijin. Lähes miljoonan asukkaan Napoli on vajaan kymmenen kilometrin päässä vuoresta, minkä luulisi hieman huolestuttavan jopa italialaisia.

1276 Gora Zhima Baikaljärven Olkhon-saarella on Aasian korkeimmalle järvenpinnasta nouseva vuori, 821 metriä Baikalin yläpuolella.

1242 Kovddoskaisi lienee Suomen vaikein tunturi vallattavaksi; kolmelta puolelta seinämät ovat jyrkät ja neljännelle on pitkä kiertomatka. Läheiseltä järveltä on Suomen suurin korkeusero lyhyellä matkalla, 570 metriä.

1084 Pöytävuori on Kapkaupungin tunnusmerkki. Sille kiipeämisessä on vaikeinta löytää huippu, lakitasanko kun on noin neljän neliökilometrin kokoinen. Onneksi korkein kohta on merkitty kyltillä.

1029 Saanatunturille nousun Kilpisjärveltä uskotaan yleisesti olevan Suomen suurin korkeusero lyhyellä matkalla, yli 550 metriä, mutta kuten edellä kävi ilmi, Kovddoskaisi voittaa sen. Sen sijaan siellä järjestetään ainutlaatuinen hiihtokilpailu, vuosittaiset juhannushiihdot.

863 Uluru eli Ayers Rock on maailman suurimmaksi kiveksi mainostettu muodostelma keskellä Australiaa, yli 300 metriä ympäröivää tasankoa korkeammalla. Ei niin yllättäen se on aboriginaalien pyhä paikka.

813 Krakatau on tunnettu vuoden 1883 purkauksestaan, jossa vuori katosi kokonaan merenpinnan alle. Uudestaan vedenpinta rikkoutui 1930 laavavirtojen nostettua kohouman riittävän korkeaksi. Tätä nykyä se lienee maailman nopeimmin kasvava vuori, laavavirtojen ansiosta nousunopeus on viitisen metriä vuodessa. Nykykorkeus reilu 300 m.

809 Pallastunturi on Suomen prominenssiltaan suurin tunturi, noin 514 metriä.

749 Monte Titano on vuori, joka samalla muodostaa lähes kokonaisuudessaan San Marinon valtion.

562 Ball's Pyramid on maailman korkein merestä nouseva tulivuoren kalderapylväs. Itse saaren pinta-ala on vain kolmisenkymmentä hehtaaria. Ensinousu 1965.

507 Terevaka on Pääsiäissaaren korkein kohta. Isolaatioltaan se on maailman kahdenneksitoista merkittävin vuori, mikä kertookin kaiken tarvittavan isolaation pätevyydestä vuorten mahtavuuden mittaamisessa.

500 Rukatunturi on Suomen korkein tunturi, joka ei sijaitse Lapissa.

486 Korvatunturi on Joulupukin työpajan sijaintipaikka Suomen ja Venäjän rajalla. Tunturi on loivarinteisenä varsin vaatimaton, joskin erikoisen muotoinen ja ympäristönsä korkein.

431 Iso-Syöte on Suomen eteläisin tunturi.

321 Vaalserberg oli Hollannin korkein kohta. Ikään kuin tämä ei olisi tarpeeksi noloa, se menetti korkeimman kohdan asemansa 10.10.2010, kun Hollannin Antillit lakkasi olemasta ja liitettiin suoraan Hollantiin.

318 Suur-Munamägi on Viron korkein kohta. Eikä naureta siellä, Latvian ja Liettuan korkeimmat kohdat ovat vielä matalampia.

268 Kiiskilänmäki on Suomen isolaatioltaan suurin - hmmm - vuori.

225 Lamminvaara Paalasmaan saarella Pielisessä on 132 metriä Pielisen pintaa korkeammalla, mikä on Suomen ennätys järvessä oleville saarille. Ehkä myös Euroopan ennätys, vai löytääkö joku vastaesimerkkiä?
Edit 21.1.2011. 600 metriä korkea Monte Isola Lago d'Iseo -järvessä Italiassa nousee 415 metriä järvenpintaa korkeammalle ja lienee Euroopan korkein järvessä oleva vuori.

176 Lounatkorkia Suursaarella pitää hallussaan Suomen saarten korkeusennätystä.

170 Möllehöj on Tanskan korkein vuori. Hauskaa asiassa on säälittävän korkeuden lisäksi se, että Tanskassa on kolme kohtaa, joiden korkeudet ovat alle metrin sisällä toisistaan. Möllehöj paljastui näistä korkeimmaksi vasta 2005.

161 Suribachi Iwo Jimalla on tunnettu toisen maailmansodan kenties kuuluisimmasta valokuvasta.

129 Orrdalsklint on Ahvenanmaan korkein kohta.

2,4 Villingilin saarella sijaitsee Malediivien korkein kohta, jolle ei ymmärrettävistä syistä ole viitsitty antaa erillistä nimeä.

EDIT 22.1.2011: Korjattu Kilimanjaron (typo) ja El Capitanin (moka) sijainnit.

lauantai 15. tammikuuta 2011

Sivallus CLIII

Tunisian maasta paenneen presidentin neuvonantajat eivät tainneet olla niitä Ben Alin terävimpiä kyniä.

torstai 13. tammikuuta 2011

Sivallus CLII

Johtajuuden salaisuus: käsky on osattava antaa tavalla, joka kertoo että käskyn antaja ei pysty edes kuvittelemaan, ettei sitä toteltaisi.

tiistai 11. tammikuuta 2011

Suomen kaupunkien väestönkehitys

Sunnuntain Hesarissa oli juttu Isojen kaupunkien suuruusjärjestys mullistui 60 vuodessa. Siinä oli listattu Suomen 20 asukasluvultaan suurinta kaupunkia vuosina 2010 ja 1950. Kieltämättä listat olivat melkoisen erilaiset. Listoissa oli kuitenkin virhe, koska tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Muutama asia oli jäänyt huomioimatta:
1) Kuntarajat ovat erilaiset kuin nyt. Vuoden 1950 kaupunkeihin olisi pitänyt lisätä tuolloin itsenäisten, sittemmin kyseiseen kaupunkiin liittyneiden kuntien väkiluku.
2) Nykyisistä 20 suurimmasta kaupungista kuusi ei vielä vuonna 1950 ollut kaupunkeja. Niistä 2-3 laskutavasta riippuen olisi päässyt asukaslukunsa puolesta listalle 1950.
3) Kaupunkien väkiluvun kehitystä katsoessa oleellista ei ole absoluuttinen muutos, vaan muutos siihen nähden miten muut vastaavat kaupungit ovat kasvaneet. Tätä taas voi tutkia vaikka lineaarisella regressiolla.

Tässä korjattua tietoa. Nykyhetken 20 suurinta kuntaa ovat erilaiset kuin Hesarin listassa, asukasluvut poikkeavat vähäsen ja lisäksi sijalle 20 Mikkelin tilalle on noussut Porvoo. Syynä on se, että Hesarin listaus on ilmeisesti vuoden 2010 alun tilanne, nämä tiedot on päivitetty 30.11.2010, lähteenä Wikipedia.

Suomen asukasluvultaan suurimmat kunnat 30.11.2010:

1 Helsinki 588343
2 Espoo 247702
3 Tampere 213269
4 Vantaa 200029
5 Turku 177606
6 Oulu 141451
7 Jyväskylä 130841
8 Lahti 101530
9 Kuopio 93389
10 Kouvola 88129
11 Pori 83003
12 Joensuu 73248
13 Lappeenranta 72039
14 Hämeenlinna 66818
15 Rovaniemi 60080
16 Vaasa 59653
17 Seinäjoki 57746
18 Salo 55223
19 Kotka 54808
20 Porvoo 48820

Vertailukohtana on vuoden 1954 Mitä-Missä-Milloin -kirjasta otetut Suomen kuntien väkilukutiedot 1.1.1952. Suluissa sellaiset kunnat, joita ei enää ole olemassa. Siksi kuntia on listassa enemmän kuin 20.

Suomen asukasluvultaan suurimmat kunnat 1.1.1952

1 Helsinki 384521
2 Turku 106043
3 Tampere 105006
4 Lahti 45874
5 Pori 44100
6 Oulu 39893
7 Vaasa 37034
8 Kuopio 34117
9 Jyväskylä 31504
10 Imatra 28675
11 Espoo 27699
12 Kotka 24743
13 Kemi 24480
14 Hämeenlinna 23128
(15 Pielisjärvi 22147)
(16 Jyväskylän mlk 20399)
(17 Karhula 20032)
(18 Kuusankoski 18735)
19 Vantaa 18573
(20 Rovaniemen mlk 18528)
(21 Porvoon mlk 18427)
22 Varkaus 18363
23 Lappeenranta 17749
24 Kauhajoki 17455
25 Riihimäki 17403
26 Nokia 16546

Kuten näkyy, muutoksia on tapahtunut. Uudelle listalle eivät enää yllä Imatra, Kemi, Varkaus, Kauhajoki, Riihimäki ja Nokia. Korrelaatio nykyisen asukasluvun kanssa 0,9792. Regressiosuora y = 1,424x + 40578.

Kun otetaan huomioon vuoden 1952 jälkeen tehdyt kuntaliitokset, tilanne muuttuu radikaalisti. Seuraavassa taulukossa kunnan asukaslukuun on laskettu siihen liitetyt kunnat mukaan. On tosin huomattava, että liitokset eivät ole olleet täysin sataprosenttisia - jokin pieni sirpale lakkautetusta kunnasta on saatettu liittää toiseen naapurikuntaan. Näitä poikkeuksia voidaan kuitenkin pitää vähäisenä, joten liitetyn kunnan asukasluku on laskettu kokonaan mukaan. Poikkeuksena Sulvan liittyminen Vaasaan, josta on laskettu vain puolet Vaasaan mukaan. Suurimmat yllätykset lihavoitu.

Suomen asukasluvultaan suurimmat kunnat 1.1.1952 nykyisin kuntarajoin, suluissa nykyinen sijoitus listalla:

1 Helsinki 384521 (1)
2 Tampere 110829 (3)
3 Turku 109950 (5)
4 Kouvola 79950 (10)
5 Jyväskylä 63038 (7)
6 Pori 60225 (11)
7 Lappeenranta 54610 (13)
8 Hämeenlinna 53858 (14)
9 Kotka 51525 (19)
10 Kuopio 51373 (9)
11 Oulu 48724 (6)
12 Joensuu 48232 (12)
13 Salo 47629 (18)
14 Lahti 45874 (8)
15 Vaasa 38532 (16)
16 Mikkeli 38428 (21)
17 Rovaniemi 32639 (15)
18 Seinäjoki 31031 (17)
19 Imatra 28675 (38)
20 Kokkola 28657 (22)

Suomen neljänneksi suurin kaupunki olisi ollut Kouvola! Oulu olisi ollut vasta yhdestoista. Kovasti mainostettu Salo on todellisuudessa vajonnut alaspäin, Imatra suorastaan romahtanut. Nykyisin 20 suurimman listalle eivät mahdu Kokkola, Imatra ja juuri listalta pudonnut Mikkeli. Tilalle ovat nousseet Espoo, Vantaa ja Porvoo. Muilta osin kaupunkien sijoitukset ovat suunnilleen samat. Korrelaatio nykyisen asukasluvun kanssa 0,9791. Regressiosuora y = 1,535x + 3983.

Kunnan asukasluvun prosentuaalinen muutos 1952-2010, kun perusarvoksi on otettu vuoden 2010 kuntarajojen mukainen asukasluku vuonna 1952 on mielenkiintoista luettavaa.

Kasvuprosentti nykyisin kuntarajoin 1952-2010:

1 Oulu 190,31 %
2 Lahti 121,32 %
3 Jyväskylä 107,56 %
4 Tampere 92,43 %
5 Seinäjoki 86,09 %
6 Rovaniemi 84,07 %
7 Kuopio 81,79 %
8 Turku 61,53 %
9 Kokkola 61,37 %
10 Vaasa 54,81 %
11 Helsinki 53,01 %
12 Joensuu 51,87 %
13 Pori 37,82 %
14 Lappeenranta 31,92 %
15 Mikkeli 26,93 %
16 Hämeenlinna 24,06 %
17 Salo 15,94 %
18 Kouvola 10,23 %
19 Kotka 6,37 %
20 Imatra -0,48 %

Vuoden 1952 suurimmista kunnista (nykyrajojen mukaan) ainoastaan Imatran väkiluku on laskenut.
Muita esimerkkikuntia nykykuntarajoin, lisäksi pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhteensä):
Rauma 39,46 %
Savonlinna -1,39 %
Espoo 794,26 %
Porvoo 79,70 %
Kemi -7,86 %
Varkaus 5,92 %
Kajaani 79,93 %
Nokia 55,88 %
Vantaa 976,99 %
Kauhajoki -18,13 %
Riihimäki 65,24 %
Pietarsaari 52,12 %
Pk-seutu 141,08 %

Mikäli lasketaan regressiosuoralla ennuste y = 1,535x + 3983, saadaan selville kuinka paljon väkiluvun kaupungissa pitäisi olla, mikäli se olisi muuttunut keskimäärin yhtä paljon kuin viiteryhmässä normaalisti. Tämän jälkeen lasketaan erotus todellinen - ennuste.

Regressiosuoran antamat väkilukuennusteet ja poikkeamat:

1 Helsinki 594039 -5696
2 Tampere 174053 +39216
3 Turku 172704 +4902
4 Kouvola 126668 -38539
5 Jyväskylä 100716 +30125
6 Pori 96400 -13397
7 Lappeenranta 87784 -15745
8 Hämeenlinna 86630 -19812
9 Kotka 83050 -28242
10 Kuopio 82816 +10573
11 Oulu 78751 +62700
12 Joensuu 77996 -4748
13 Salo 77071 -21848
14 Lahti 74378 +27152
15 Vaasa 63111 -3458
16 Mikkeli 62952 -14177
17 Rovaniemi 54069 +6011
18 Seinäjoki 51601 +6145
19 Imatra 47986 -19448
20 Kokkola 47958 -1714


Prosentuaalinen poikkeama ennusteesta:

1 Oulu 79,62 %
2 Lahti 36,51 %
3 Jyväskylä 29,91 %
4 Tampere 22,53 %
5 Kuopio 12,77 %
6 Seinäjoki 11,91 %
7 Rovaniemi 11,12 %
8 Turku 2,84 %
9 Helsinki -0,96 %
10 Kokkola -3,57 %
11 Vaasa -5,48 %
12 Joensuu -6,09 %
13 Pori -13,90 %
14 Lappeenranta -17,94 %
15 Mikkeli -22,52 %
16 Hämeenlinna -22,87 %
17 Salo -28,35 %
18 Kouvola -30,43 %
19 Kotka -34,01 %
20 Imatra -40,53 %

Voidaan siis todeta, että teollisuus- ja ei-yliopistokaupungit ovat kasvaneet vähemmän kuin muu viiteryhmä. Poikkeustapaus on vahvasti kasvanut Lahti, jossain määrin myös Seinäjoki. Helsingin vähäinen kasvu taas johtunee pinta-alan aiheuttamista rajoituksista. Oulun kasvu on ollut huikeaa.

Muita esimerkkikuntia nykykuntarajoin:
Rauma -16,71 %
Savonlinna -41,17 %
Espoo 432,83 %
Porvoo 6,89 %
Kemi -45,71 %
Varkaus -38,40 %
Kajaani 4,47 %
Nokia -9,94 %
Vantaa 515,78 %
Kauhajoki -53,56 %
Riihimäki -6,30 %
Pietarsaari -17,45 %
Pk-seutu 56,17 %

Pikkukaupungit ovat kasvaneet selvästi ennustetta hitaammin. Poikkeuksina Porvoo ja Kajaani. Pääkaupunkiseutu on kasvanut viiteryhmää voimakkaammin, mutta Helsinki aika tarkkaan samaa tahtia.

Mielenkiintoisen verrokkitapauksen saa Viipurista, jossa yhdessä maalaiskunnan kanssa oli vuonna 1939 asukkaita 94245. Mikäli Viipuri olisi pysynyt Suomen yhteydessä ja kasvanut regression mukaisesti, siellä olisi nyt 148604 asukasta. Todellisuudessa luultavasti lähes 200000, koska Viipurin kanssa suunnilleen samankokoiset Tampere ja Turku ovat kasvaneet vertaisryhmää nopeammin, joten myös Viipuri olisi todennäköisesti tehnyt samoin.
Samaan sarjaan kuuluu myös Sortavala, jonka väkiluku maalaiskunta mukaan lukien oli 41987. Vuoden 1952 listalla tällä olisi päässyt Viipurin mukanaolo huomioiden sijalle 16. Regressiosuora antaa Sortavalan nykyennusteeksi 68413 asukasta.

Välihuomautus mamuista kouluissa

Tutkimus kertoi, että joka kolmas uusmaalainen haluaisi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrälle ylärajan. Kysymys kuului: "Pitäisikö kouluissa mielestänne olla rajoitukset, miten suuri osa luokan oppilaista voi olla maahanmuuttajataustaisia?" Voi pyhä jysäys. Tuon typerämpää kysymystä en pystyisi keksimään vaikka kovasti yrittäisin.

Kysymyksenasettelu on täysin virheellinen jo siksi, että se olettaa mamujen olevan lähtökohtaisesti ongelmatapauksia. Oikeampi kysymys olisi rajoitusten asettaminen ns. haasteellisille oppilaille. Ongelmatapaus on oppimishäiriöinen, käytöshäiriöinen tai huonosti kieltä osaava. Nimellä, uskonnolla, ihonvärillä tai kansalaisuudella ei saa olla mitään merkitystä. Jos ongelmia on, niihin puututaan. Tarvittaessa siirretään erityisluokalle tai jätetään luokalleen, mikä olisikin nykyperuskoulussa mullistava teko.

Ongelmallisten oppilaiden jakaminen tasaisesti tarkoittaisi vain sitä, että kaikkiin luokkiin tulisi ongelmia. Järkevämpää olisi se, että ongelmatapauksia saa olla luokassa enintään 10 % - tai sitten erityisluokka, jossa on 100 % ongelmatapauksia, jolloin muut saavat opiskella rauhassa.

Rajoitukset ulkomaalaistaustaisille olisivat syrjiviä. Jokaisella on oltava oikeus opiskella lähiperuskoulussa. Ei voi edellyttää, että kuskataan toiselle puolelle kaupunkia kun sattuu olemaan kiintiöt.

Eivätkä kaikki mamut tosiaankaan ole ongelmatapauksia. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, melkoinen osa mamuista pärjää koulussa hyvin. Lähes poikkeuksetta ongelmatapaukset ovat humanitaarisia mamuja, muslimeja ja afrikkalaisia.

Joka ei usko ennen kuin näkee, voi lukea vaikka tätä nimilistaa. Melkoinen määrä ulkomaalaistaustaisia nimiä - vaan eipä taida joukossa olla yhtään Abdullahia tai Mzungawaa.

maanantai 10. tammikuuta 2011

Sivallus CLI

Todellisuus puree; olin juuri äsken selin telkkariin, kun Marja-Liisa Kirvesniemi puhui urheilugaalassa. Luulin, että siellä esiintyy Jukka Puotila.

perjantai 7. tammikuuta 2011

Paperi voittaa sakset

Tosiasia: valtiontalous on kuralla. Samoin useimpien kuntien talous. Yhteisnimityksenä: julkinen talous on kuralla.

Tilanne: kaikki jatkuu kuten ennenkin, mutta velkarahalla.

Seuraus: velanotto ei voi jatkua loputtomiin.

Johtopäätös: menoja on karsittava.

Leikkauksia on edessä ja paljon. Kohteita suunnitellessa pitää aina esittää kaksi oleellista kysymystä:
1. Onko tämä aivan välttämättömän tarpeellista?
2. Onko meillä tähän varaa?


Edellisestä lamasta on toivon mukaan opittu se, että juustohöylä on väärä tapa. Leikkaukset on kohdistettava sinne, missä ne tehoavat ja aiheuttavat kokonaisuudelle vähiten vahinkoa. Jokaisen toimialan on leikattava, mutta mistä, se on toinen asia. Tällöin on kysyttävä toiset kaksi kysymystä:
1. Mitä vahinkoja leikkauksesta syntyy?
2. Ovatko mahdollisen leikkauksen kohteena olevat kulut sellaisia, jotka päätyisivät pois Suomen kansantaloudesta vai sellaisia, joihin käytetyt rahat jäisivät Suomeen?


Perussääntönä voi sanoa, että Suomeen päätyvien menojen karsiminen on vähän kuin jalkojen palellessa riisuisi oikeasta jalasta sukan ja laittaisi sen vasempaan jalkaan ylimääräiseksi lämmittimeksi. Sen sijaan ulkomaille päätyvien menojen karsiminen on kuin ottaisi parittoman sukan vasempaan jalkaan toiseksi sukaksi; oikea palelisi edelleen, mutta vasenta tilanne helpottaisi.
Kaksi esimerkkiä: kehitysapu päätyy ulkomaille ja on pois Suomen kansantaloutta pyörittämästä. Tienrakennukseen kuluvat menot taas päätyvät suomalaisten rakentajien taskuihin, jolloin työttömyyskorvauksia on maksettava vähemmän.
Luonnollisesti kumpikaan esimerkeistä ei ole yksikäsitteinen; kyllä kehitysyhteistyöprojekti työllistää muutaman suomalaisenkin ja tienrakennuksessa pitää joitakin raaka-aineita hankkia ulkomailta, samoin kuin duunarin palkasta liikenee enemmän rahaa ulkomailla matkustamiseen ja tuontitavaroihin kuin työttömän tienrakentajan korvauksista. Mutta karkeasti ottaen tilanne on se, että kymmenen miljoonan kehitysyhteistyöprojekti karsimalla säästetään kahdeksan milliä ulkomaille menossa olevaa rahaa ja menetetään kaksi milliä suomalaisten työntekijöiden ja yritysten tuloja. Kun taas kymmenen miljoonan tieprojekti perumalla säästetään kaksi milliä ulkomaille menossa olevaa rahaa ja menetetään kahdeksan milliä suomalaisten työntekijöiden ja yritysten tuloja.
Eikä pidä unohtaa kerrannaisvaikutuksia: jos syydämme rahaa kehitysyhteistyöhön, Suomi saa mainetta maailmalla. Siis mainetta siitä, että jossain pohjoisessa maassa on joukko tyhmiä mzunguja, joilta saa ilmaiseksi rahaa. Jos kehitysyhteistyöprojekti jää toteutumatta, voipi olla että säästyy samalla muutaman "pakolaisen" "kotouttamiseen" kuluvat rahat. Jos taas syydämme rahaa tienrakennukseen, saamme paremmat tiet ja vältymme muutaman muussa tapauksessa työttömäksi jäävän duunarin syrjäytymiseltä.

Entä mistä julkishallinnon aloista ei sitten tule tinkiä? Yleisimpänä esimerkkinä käytetään koulutusta, johon kohdistuneet säästöt 90-luvun laman aikana osoittautuivat pirun kalliiksi. Osoittautuivat, koska säästöjä tehtiin suurimmaksi osaksi juustohöyläperiaatteella eikä katsottu, mitkä palaset olisi oikeasti pitänyt karsia.

Kuvitellaanpa, että jokin yritys toimisi periaatteella: sijoitamme kohteeseen A 10 euroa ja saamme siitä 100 euroa. Sijoitamme kohteeseen B 100 euroa ja saamme siitä 10 euroa. Ei hyvä systeemi. Mitä tehdään?

Luonnollinen vastaus: karsitaan A:han sijoitettavaa rahasummaa, koska se tuottaa jo voittoa. Kasvatetaan B:hen sijoitettavaa rahasummaa, jotta se saataisiin tuottamaan vähän paremmin.

Eikö?

No, tuolla tavalla koululaitos toimii. Siellä on valtaosa - ehkä 90 % koululaisia - jotka menestyvät ihan hyvin bulkkitavarana. Opettaja opettaa ja oppilas oppii minkä oppii. Lopulta hän päätyy johonkin ammattiin tuottamaan verotuloja. Kustannukset per lärvi ovat pienet. Sitten on se 10 % ongelmatapauksia. Heihin satsataan. On kuraattoria, erityisopettajaa, kouluavustajaa, sosiaalityöntekijää. Loppujen lopuksi aika harva näistä päätyy verotuloja tuottavaksi kansalaiseksi. Panos/tuotos -suhdetta ei voi kehua.

Eihän siinä sinänsä mitään pahaa ole, että kyvyttömät yrittävät takoa haluttomien päähän tarpeettomia. Ongelma on siinä, että tähän toimintaan kuluvat resurssit ovat poissa siitä toiminnasta, jossa ammattilaiset yrittävät opettaa innokkaille tarpeellisia.

Erityisopetuksen määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Tuttu yläasteen ope kertoi, että hänen kotikaupungissaan erityisopetuksen budjetti on suurempi kuin lukiobudjetti! En tiedä, oliko kyseessä pelkkä urbaani huhu, mutta kuulosti kyllä asiantuntevalta. Lisäsi vielä, että melkoinen osa resursseista kuluu maahanmuuttajien opetukseen, mutta se on aihe jota olen käsitellyt aiemmin toisaalla. Kyseinen ope huomautti vielä, että hänen mielestään tehokkain systeemi olisi se, että joka koulussa olisi tyhjä luokkahuone, johon opiskeluun haluttomat voisivat aina koulupäivän alkaessa mennä tai sitten heidät sinne häiriköintitapauksissa siirrettäisiin. Koulupäivän päätyttyä heidät sitten päästettäisiin sieltä pois. Siellä voisi sitten viettää aikaa peukaloita tai muita ruumiinulokkeita pyöritellen vaikka koko lukuvuoden jokaisen koulupäivän ja aloittaa seuraavana syksynä saman luokan uudelleen. Eiköhän vähitellen opiskelu alkaisi kiinnostaa. Systeemin kustannukset olisivat murto-osa nykyisestä ja tulokset tuskin olisivat huonommat.

Tuo systeemi saisi tukan pystyyn kaikilta opetussuunnittelijoilta ja muilta vastaavilta. Josta päädytäänkin siihen, että nykyisin kouluja yhdistettäessä säästöä syntyy kyllä koulutuksen ruohonjuuritasolla kiistatta, mutta syntyneet säästöt kuluvat lisääntyneeseen byrokratiaan. Jos kunnan kolme lukiota yhdistyvät, säästyy kaksi rehtorinvirkaa mutta syntyy uusi vararehtorin virka, apulaiskoulutoimenjohtajan virka ja luultavasti pari erityissuunnittelijan virkaa.

Mikä sitten on näiden kehittämisjohtajien, projektisuunnittelijoiden, strategiapäälliköiden, henkilöstöhallintasihteereiden ja koulutuskonsulttien kontribuutio riviopettajalle? Lainatakseni edellä mainittua opettajaa:
Jos kaikki opetushallituksen suunnittelijat laitettaisiin päiväntasaajalle riviin seisomaan, kuinka tihein välein heitä siellä olisi? Vastaus: En tiedä, mutta ajatus kuulostaa hyvältä.

Opetustoimessa leikattavaa siis on. Kun leikkaukset tehdään oikein, voi olla että lopputulos on jopa parempi kuin ennen leikkausta.

Sama operaatio pitää tehdä jokaisella toimialalla. Kaikissa hallinnonhaaroissa on näitä yhteiskunta- ja valtiotieteiden maistereita, joiden toimenkuva on hyvässä tapauksessa suorittavan työn tutkiminen ja huonossa tapauksessa suorittavan työn haittaaminen. Ja yhteiskuntatieteiden maisterin paperi ovat siinä mielessä kummallinen, että siihen ei kivi-paperi-sakset -leikissä oikein tahdo leikkaussakset purra.

Mitä tapahtuisi, jos heidät potkittaisiin pihalle? Ei tietenkään kaikkia, kyllä jotkut tekevät ihan hyödyllistäkin työtä. Mutta sanotaan että vaikka 80 %.

Ikävää tietysti kyseisen henkilön ja hänen perheensä kannalta. Mutta kokonaisuutena:
1) suorittavalla tasolla voitaisiin paremmin keskittyä itse työhön
2) kyseisen hallinnonhaaran säästyneitä kuluja voitaisiin käyttää suorittavalla tasolla
3) loppuosa säästöistä menisi kunnan tai valtion kassaan, josta toki osa kuluisi kasvaneisiin työttömyyskorvauksiin
4) veroja voitaisiin laskea - tai mieluummin pitää ennallaan ja lopettaa holtiton velanotto
5) oikeasti tuottavaan työhön, kuten teollisuuteen vapautuisi työvoimaa
6) kynnys uusien tuottavien yritysten perustamiseen laskisi, kun olisi sekä koulutettuja ihmisiä niitä perustamaan että työvoimaa tarjolla
7) kansantalous alkaisi em. syistä tuottaa enemmän.

Ihan kaikesta ei kuitenkaan pidä leikata. Esimerkiksi puolustusmenoista. Paha on suunnitella kansantaloutta, jos Tasavallan Turva-Poliisin panssarivaunu parkkeeraa eduskuntatalon eteen. Siinä on syytä olla matkan varrella jotain muutakin kuin Jaska rynnäkkökiväärin ja parin kylkimiinan kanssa hidasteena. Kaiken suunnittelun on aina lähdettävä siitä, että on turvattu mahdollisuus toimia. Puolustusvoimat on tämän tae.

Sosiaalimenoista on tietysti paljon karsittavaa, mutta yksi on johon ei tule puuttua - ainakaan tiettyihin osiin: vanhempainetuudet. Lapset ovat meidän sydänveremme, tie tulevaisuuteen. Vanhempainetuudet ovat itse asiassa win-win -rahaa. Pienten lasten vanhemmat käyttävät suurimman osan rahoistaan kotimaassa ja kotimaan talouden pyörittämiseen, joten heille maksettu raha palautuu Suomen kansantalouteen. Lisäksi vanhempainlomalla olevan työntekijän tilalle palkattu on poissa työttömyyskortistosta ja syrjäytymisuhka on pienempi. Puhumattakaan työkokemuksen saamisesta nuorille sijaisille.
Jos vanhempainetuuksia - lomia ja korvauksia - karsitaan, se ei vaikuta alempiin sosiaaliluokkiin merkittävästi sosiaalitukien ansiosta. Korkeasti koulutettujen, yleensä hyvätuloisten mahdollisten vanhempien elämään leikkaus tekisi usein toisen tai kolmannen lapsen hankkimisen kokoisen loven. Käsi sydämelle: kumpien haluaisit hankkivan enemmän lapsia, alkoholisoituneiden sosiaalitapausten vai korkeakoulutettujen ammattilaisten?

Kansanterveydestä ei myöskään saa leikata; on päinvastoin satsattava enemmän rahaa kansalaisten liikuntakannustimiksi, koska jokainen liikuntaan sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisena takaisin säästyneinä terveydenhoito- ja sosiaalikuluina.

Valitettavasti on todettava, että tässä esitettyjen esimerkkien tai vastaavien toteutuminen on epätodennäköistä. Syynä on ihmisluonto. Miksi leikkaukset kohdistuvat aina enemmän suorittavaan tasoon kuin hallintojohtajiin, projektikoordinaattoreihin, henkilöstöpäällikköihin ja johtaviin tutkimussosiaalisuunnittelijoihin? Leikkausten tekemisestä päättää Iso Pomo. Eli kaupunginjohtaja tai joku toimialajohtaja. Ketkä hän tuntee? Ne, jotka työskentelevät samassa talossa hänen kanssaan. Eli nämä hallintojohtajat ym. Ei hän tunne suorittavan tason työntekijöitä kuin pintapuolisesti. On paljon helpompaa sanoa teknisen viraston päällikölle, että "anna kenkää 23 %:lle alaisistasi ja leikkaa jäljelle jäävien kuluja 11 %" kuin kutsua suoraan itsensä alainen hallintopalvelupäällikkö huoneeseen ja sanoa, että "se on moro sitten, hyvät jatkot". Huonoina aikoina leikkaukset ulkoistetaan suorittavalle tasolle ja hyvinä aikoina paisutetaan byrokratiaa räätälöimällä palkkiovirkoja yhteiskuntatieteiden maistereille.

Yhteiskunta- tai valtiotieteiden maisterin tutkinto on muuten ihme paperi muuten kuin siinäkin, että se voittaa leikkaussakset: vaikkei mitään oikeasti opikaan, saa pätevyyden kaikkiin mahdollisiin tehtäviin. Kun haetaan jotain ryhmävisioneuvontasuunnittelijaa, ainoa pätevyysvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto. Silti diplomi-insinöörin on vaikea päästä edes haastatteluun ja jos pääsee, siellä lähinnä ihmetellään miksi tällaiseen tehtävään haluaisi joku semmoinen, joka osaisi tehdä muutakin. Sitten hylätään perusteella, että "tähän tehtävään ei tarvita kapea-alaista ammattitaitoa". Jonkinlainen ammattitaito on siis vakava handicappi, mikä on kyllä tällaisella kulmikkaalla järjellä vaikea ymmärtää.

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Sivallus CL

Miehestä, jolla käy naisten kanssa poikkeuksellisen hyvä flaksi, tulee sovinisti.
Miehestä, jolla käy naisten kanssa poikkeuksellisen huono flaksi, tulee naistenvihaaja.
Miehestä, jolla käy naisten kanssa keskimääräinen flaksi, tulee aviomies.

maanantai 3. tammikuuta 2011

Sivallus CXLIX

Telaketjufeministi tulee naisesta, joka on liian tyhmä pärjätäkseen miesten konsteilla ja liian ruma pärjätäkseen naisten konsteilla.

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Sivallus CXLVIII

Sekulaarihumanismi - useimmiten siis kristillinen moraali ilman jumaluskoa - on sama kuin Koskenkorva ilman alkoholia.

lauantai 1. tammikuuta 2011

Vuosiraportti 2010

Ensimmäinen täysi kalenterivuosi blogitusta plakkarissa. Vuosi 2009 jäi vajaata kahta kuukautta vaille vajaaksi.

Sitemeter ja Blogger antavat muutamia mielenkiintoisia tilastotietoja. Olen aina kuukauden päätteeksi kirjannut päivittäiset kävijämäärät ylös. Vilkkain yksittäinen päivä oli 18.11, 455 kävijää. Keskimäärin kävijöitä oli päivittäin 131. Vähäisin kävijämäärä oli 26.6 eli juhannuksena, vain 53 kävijää. Viikonpäivistä vilkkain oli maanantai, johon osui 16,2 % visiiteistä. Hiljaisinta oli lauantaisin, 12,0 %. Toiseksi rauhallisin oli sunnuntai ja juhlapäivät olivat muutenkin hiljaista aikaa. Tästä voidaan päätellä että ihmisillä on aikaa lukea blogeja töissä mutta ei vapaa-ajalla. Tästä taas voidaan vetää johtopäätös, että olisi sittenkin pitänyt kuunnella koulussa opinto-ohjaajaa; en minä piru vie ehdi työaikana blogeja lukea.

Kävijämäärät ovat olleet melko tasaisessa nousussa. Melkein jokainen kuukausi on ollut edellistä kuuta vilkkaampi ja jokainen kuukausi on ollut yli kaksi kertaa niin vilkas kuin edellisen vuoden vastaava kuukausi. Kovinta liikenne oli marraskuussa, 6880 kävijää eli päivittäinen keskiarvo 229 kävijää. Koko vuonna kävijöitä oli 47856.

Yksittäisistä jutuista muualla netissä linkatuimpia olivat saatujen osumien perusteella Kuinka hankkia tyttöystävä, Poliitikot koulunpenkillä ja Maailman rasistisin ja suvaitsemattomin maa.
Eniten kommentteja kirvoittivat edellä mainittu Kuinka hankkia tyttöystävä (22), Pitämättä jäävä itsenäisyyspäivän puhe (21) ja Vuoden 1918 sota (19). Sivalluksista eniten kommentteja herätti numero 103 (14), joka taisi olla vain kuuden sanan mittaisena vuoden lyhin blogitus.
Sivustot, joilta blogiin klikattiin useimmin, olivat Takkirauta, Octaviuksen ajatuksia ja Yrjöperskeles. Kiitän nöyrimmin linkkauksista heitä ja myös muita blogiani linkanneita.

Aloittaessa päätin, että se on sitten vi... eikun juttu viikossa. Päätös on pitänyt, joka ainoa kalenteriviikko blogiin on ilmestynyt viikon pääpauhanta. Blogi on edelleen melkoista sekametelisoppaa ja tulee sellaisena pysymäänkin; minulla ei ole mitään pakkoa eikä tarvetta rajautua johonkin tiettyyn aihealueeseen, vaikka se luultavasti kävijämääriä kasvattaisikin.

Jos haluaisin väkisin kasvattaa kävijämääriä, niin lopettaisin blogissa paskanjauhamisen kestävyysjuoksusta, maahanmuutosta, yhteiskunnasta, historiasta tai muista turhuuksista ja kirjoittaisin jostakin oikeasti tärkeästä, kuten muodista.

Toinen tapa nostaa kävijämääriä olisi tietysti kirjoittaa omalla nimellä - olen aika varma että visiittien määrä kasvaisi melkoisesti. Samalla voisi tietysti ottaa kantaa sellaisiinkin aihealueisiin, joista olen sisäpiiritietojen takia vaiennut. Henkilökohtaisista syistä en kuitenkaan näin tee. Niin kauan kun tässä maassa saa tuomioita tosiasioiden sanomisesta - eihän Halla-ahon, Ellilän ja kumppaneiden kirjoituksia syytetty valheellisiksi vaan tuomio tuli loukkaavasta oikeassa olemisesta - ja Braxin kaltaiset sananvapauden rajoittajat pysyvät vallankahvassa, pysyn anonyyminä. Vain ennakkosensori eli Salli Brown tietää Jaska Brownin oikean nimen.

Kommentoijille haluan esittää erityiskiitokset. Minusta on mukava saada palautetta, positiivinen sellainen lämmittää mieltä. Negatiivinen, vaikka aluksi harmittaakin, on taas tehokkain tapa kehittyä. Siis jos negatiivinen palaute on asiallista. Vihervasureiden tai muiden puusta pudonneiden vitutuspurkaukset taas lämmittävät mieltä. Ne ovat yleensä hauskoja, koska niistä paljastuu ettei juttua ole yleensä luettu kunnolla, se on ymmärretty väärin, niissä esitetään virheellisiä vasta-argumentteja ja tuskin koskaan esitetään kritiikkiä juttua itseään kohtaan, vaan vedellään ihan asian vierestä. Jos niihin vaivautuu vastaamaan, seuraa yleensä hiljaisuus. Tai sitten inttäminen, johon en ainakaan vastaa.
Olen yrittänyt vastata useimpiin kommentteihin, vaikka vastaaminen siviili- ja työelämän kiireiden takia saattaakin viivästyä. Samoin saamiini sähköposteihin, joihin vastaaminen viivästyy yleensä vielä enemmän. Tässä yhteydessä kollektiivinen pahoitteluni kaikille niille blogisteille, joiden tekstejä luen mutta en ole kommentoinut läheskään niin paljon kuin haluaisin; en ehdi.
Vinkkejä kirjoittajana kehittymiseen ja juttutoiveita otetaan edelleen vastaan, toteuttamista ei luvata.

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!