Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 29. helmikuuta 2020

Uusinta: Kuinka hankkia tyttöystävä?

Lukijalle: Aloin julkaista uusintoja vähän reilut neljä vuotta sitten. Silloin totesin, että uusin juttuja neljän vuoden karanteeniajalla. Eli nostan viikon välein esiin vähintään neljä vuotta vanhan jutun, jonka katson jostain syystä uusintakelpoiseksi.
Tästä on nyt siis kulunut reilut neljä vuotta. Loogisesti tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäiset uusinnat tulevat itse uusintakelpoisiksi. Asian kunniaksi julkaisen uusintana ensimmäisen varsinaisen uusinnan (muutamaa kuukautta aiemmin olin kokeeksi uusinut itsenäisyyspäivän alla sensuroidun itsenäisyyspäivän puheen) eli blogin kaikkien aikojen luetuimman jutun Kuinka hankkia tyttöystävä?
Ei tarvitse murehtia, en julkaise jatkossa uusinnan uusintoja kovin usein. Tarkoitus on julkaista uusintakelpoiseksi tulevia neljän vuoden karanteenin jälkeen ja sitä vanhempia, mutta jos varastot loppuvat niin silloin tällöin saattaa putkahtaa ilmoille tuplauusintakin. Toisaalta, vaikka julkaisisin uusinnan uusinnan uusinnan uusintoja, toistaisin silti itseäni vähemmän kuin esimerkiksi Yleisradio:



Väestöliiton Poikien Puhelimen tarkoitus on auttaa teinipoikia heidän ongelmissaan. Niitä tunnetusti riittää ja vuosittaiset 22 000 puhelua lienevät vain jäävuoren huippu. Kaikki pojat tuskin ovat palvelusta kuulleet ja siitä tietävistäkään harvat uskaltavat soittaa.

Suurin osa puheluista koskee - rumpusoolo - seksiä ja seurustelua. Niinpä Väestöliitto on listannut muutamia ohjeita tavoista, joilla poika voisi tyttöystävän saada:
1. Lähde harrastuksiin, joissa on tyttöjä. Tanssi on kova juttu.
2. Mene juttelemaan tytöille.
3. Ole ystävällinen ja kohtelias.
4. Tytöt eivät tykkää, jos puhut vain itsestäsi tai vaadit tyttöä muuttumaan tahtosi mukaisesti.
5. Pysy omana itsenäsi. Seurustelusuhteessa kumpikin joustaa ja tekee kompromisseja.
6. Muista, että täydellistä tyttöä ei ole. Itsekään et ole täydellinen.


Kaksi ensimmäistä ohjetta ovat hyviä, kaksi seuraavaa oikein ymmärrettyinä kohtuullisia, viides täyttä paskaa ja kuudes mitäänsanomaton. Ammattimies Henry Laasanen on kommentoinut ohjeita ansiokkaasti, joten ei niistä sen enempää.

Kaikessa toiminnassa ensiarvoisen tärkeää on tosiasioiden tunnustaminen ja tilannekartoitus. Vasta sitten voi lähteä laatimaan suunnitelmaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensin neljä oleellista kysymystä.

1. Kuka sinä olet?
Jos luet tätä tekstiä ratkaistaksesi otsikon kysymyksen, olet lukiota käyvä nörttipoika. Peruskoululaisen tai lyhyen matikan opiskelijan kärsivällisyys tekstin lukemiseen loppui viimeistään kolmannen kappaleen kohdalla. Koska olet nörtti, harrastat tietokonepelejä/ohjelmointia, luultavasti onneksi jotain muutakin. Sinulla ei ole koskaan ollut tyttistä ja luulet virheellisesti, että kaikki muut ovat jo päässeet poikuudestaan.

2. Mitä sinä haluat?
Pillua. Nimenomaan yhdeltä tietyltä tytöltä - ehkä tiedät jo keneltä, ehkä et. Oleellista kuitenkin on, että et halua pelkästään karvalompsaa, vaan ihan oikeasti tyttöystävän. Et ole niitä poikia, jotka käyttäisivät kerran ja sitten kierrätykseen. Olet halukas sitoutumaan ja etsit sielunkumppania, toivot että löytämäsi tyttö olisi se jonka vieressä aikanaan pusket nurmea hautuumaalla.

3. Millaisena tytöt sinut näkevät?
Huonoja uutisia. Tytöt ovat poikien arvioinnissa inhorealisteja. He näkevät sinut sellaisena kuin olet eli epävarmana finninaamanörttinä. Tytön tarvehierarkiassa olet jossain kuivuneen purkkaklöntin ja katkenneen hiuslenkin välimaastossa. Tilannettasi pahentaa se, että käytökselläsi teet tytöille selväksi että haluat sitoutua. Se taas pilaa mahdollisuutesi kokonaan, koska et ole sellainen poika johon tytöt haluaisivat sitoutua. Laadukkaat tytöt haluavat korkealle arvostetun poikaystävän, eivät sinua. Irtopimpsaa saattaisi jopa irrota, mutta ei sitoutumista.

4. Mitä tytöt haluavat?
Sopivaa poikaystävää. Tytöt voivat valita poikaystävänsä kahdella tavalla: typerästi ja fiksusti. Ikävä uutinen sinun kannaltasi on se, että kumpikaan näistä menetelmistä ei tuota tulokseksi sinua.
Jos tyttö noudattaa typerää menetelmää, hän toimii vuosimiljoonien aikana kehittyneiden vaistojensa varassa. Tällöin hän valitsee lauman kovimman karjun, sen jota muut pelkäävät. Tämä oli joskus luolamiesaikoina järkevääkin. Nykyään muut pelkäävät sitä, joka ei noudata yhteisiä sääntöjä, mikä taas ei järjestäytyneessä yhteiskunnassa ole kyseisen yksilön kannalta pitkällä tähtäimellä hyvä valinta.
Jos taas tyttö noudattaa fiksua menetelmää, hän on kyennyt nousemaan biologiansa yläpuolelle. Tällöin hän haluaa poikaystävän, jolla on tarjota tytölle resursseja - eli jo työmaailmaan ehtineen muutamaa vuotta vanhemman miehen tai ainakin opiskelijan.
Kummassakaan tapauksessa valinta ei kohdistu sinuun. Sinä olet se nörtti, joka pelkää mopopoikia. Ja koska et ole valinnut vanhempiasi oikein, sinulla ei ole käytettävissäsi lihavaa pankkitiliä.

Tilanteesi on siis surkea. Älä kuitenkaan rupea etsimään komerosta köyttä ja vaseliinia, koska yksi tekijä toimii sinun puolestasi. Aika. Tilanne muuttuu koko ajan kannaltasi otollisempaan suuntaan. Et juuri nyt pysty saamaan sitä mitä haluat, mutta joskus pystyt. Tällä hetkellä kyse on siitä, miten pystyt nopeuttamaan tätä prosessia ja tuottamaan siitä parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tässä on se, mitä nyt n-vuotias Jaska haluaisi aikakoneen keksittyään kertoa 15-vuotiaalle Jaskalle. Eli se sama, minkä Jaskan pojat saavat kuulla sopivassa iässä.

1. Harjoittelu
Tarkastele niitä lukiosi tyttöjä, joiden nimen tiedät. Ota kynä ja paperia ja arvioi heitä. Koska luultavasti tunnet suurimman osan vain ulkonäöltä, niin se onkin useimmissa tapauksissa ainoa arvioitava asia, toki muitakin tietoja voit käyttää jos sinulla niitä on. Jaa tytöt arviosi perusteella kolmeen ryhmään: niihin, joiden kanssa voisit seurustella ja niihin, joiden kanssa et voisi seurustella. Hetkinen. Siinähän oli vasta kaksi ryhmää. Aivan. Pointti onkin siinä, että suurimman osan tytöistä pystyit varmasti sijoittamaan jompaankumpaan kategoriaan sekunnin murto-osassa. Kolmannen kategorian - välikategorian - muodostavat ne tytöt, joiden sijoittamista jouduit edes hetken verran miettimään. Tämä välikategoria on kaikkein vaarallisin. Pysy loitolla heistä. Älä ole missään tekemisissä heidän kanssaan, jos vain mahdollista.
Aluksi sinun kannattaa pysyä loitolla myös ykköskategorian tytöistä. Jos tapahtuu sellainen ihme, että joku heistä tulee puhumaan sinulle, niin anna mennä vaan ja toivo parasta. Mutta älä itse aloita. Älä ainakaan mene vonkaamaan. Olet luultavasti niin paska (ja ehkä jokin muukin) jäykkänä, ettet onnistu muuta kuin nolaamaan itsesi. Muistan oikein hyvin, miltä tuntui ensimmäisen kerran lähteä iskemään tyttöä. En ollut koskaan pelännyt yhtä paljon ja minua oli sentään puukollakin uhattu. Lopputulos oli odotettu, kaikki meni päin vittua paitsi munat. Yksinkertaisesti, sinä et osaa.
Ota kontaktia kakkoskategorian tyttöihin. He ovat sinulle vaarattomia, koska et voi retkahtaa pissikseen (tyhjäpäät) tai virtahepoon (perseessä pitäisi olla ylileveän kuljetuksen varoituskyltti). Heidän kanssaan juttelu avaa sinulle naisten maailmaa. Pissikset voivat opettaa sinulle, että naisen elämä pyörii suureksi osaksi hänen ulkonäkönsä ympärillä eivätkä he ole sellaisia moraalisia enkeleitä kuin kuvittelet. Virtahevot taas ovat henkiseltä tasoltaan samantapaisia kuin ne tytöt, joita sinä oikeasti haluaisit (paitsi tietysti pissisvirtahevot). Muista kuitenkin, että et kysele heiltä neuvoja miten tyttöjä pitäisi lähestyä - naiset eivät siitä ymmärrä mitään. Naisten antamien neuvojen avulla voi ainoastaan karsia pois tapoja, joita ei ainakaan pidä noudattaa.
Pari käytännön vinkkiä. Seuraavan kurssin alkaessa mene istumaan jonkun kakkoskategorian tytön lähelle. Kysy tunnin päätyttyä häneltä, mitä tuli kotitehtäväksi. Tai nähtyäsi apulaisrehtorin poistuvan talosta mene aulassa istuvan tytön luo ja kysy, onko apulaisrehtoria näkynyt, sinulla olisi hänelle asiaa (pitää varmistaa, ettei kysytty henkilö ole paikalla, koska eihän sinulla tietenkään oikeasti ole hänen kanssaan mitään tekemistä). Eli tee tikusta asiaa. Seuraavan kerran teet sen jo luontevammin saman tytön kanssa, pääset juttelemaan ja vähitellen kaveeraamaan, jolloin opit miten lähestyä ja miten tytöt toimivat. Sitten toista temppu jonkun toisen tytön kanssa. Pidä kuitenkin peli reiluna äläkä missään nimessä anna kakkoskategorian tyttöjen ymmärtää, että olisit kiinnostunut heistä seurustelumielessä. Muutaman kerran jälkeen olet saanut itsevarmuutta ja saatat olla jo henkisesti valmis saamaan pakit "siltä oikealta" ykköskategorian tytöltä. Huikealla tuurilla saatat jopa onnistua, koska hän ovat huomanneet joidenkin tyttöjen hyväksyneen sinut keskustelukumppaniksi ja olet siksi päässyt osittain irti nynnyn maineestasi.
Älä koskaan tee edellä mainittua harjoittelua välikategorian tyttöjen kanssa. Saatat nimittäin todella päästä juttuun heidän kanssaan. He taas eivät ole niin haluttuja kuin ykköskategorian tytöt ja saattavat jopa kiinnostua sinusta. Ja riski on siinä, että sinäkin kiinnostut kyseisestä tytöstä. Se on virhe. Siitä yksinkertaisesta syystä, että kyseinen tyttö ei tulevaisuudessa ole sinun arvoisesi. Hänen markkina-arvonsa laskee, kuten naisilla aina, sinun taas nousee rakettimaisesti muutaman vuoden kuluttua ja siinä sinä sitten olet alempitasoisen tyttöystävän/vaimon kanssa. Ennuste liiton kestolle ei ole hyvä.

2. Kaveriarvostus
Tytöt ovat uskomattoman taitavia arviomaan poikia suhteessa toisiin poikiin. Vaistonvaraisesti he ovat kiinnostuneita pojista, joita toiset pojat arvostavat. Näitä arvostettuja poikia sanotaan alfamiehiksi. Sinä et ole sellainen. Vielä. Mutta olet varmasti huomannut, että toiset pojat tulevat jo joskus kysymään sinulta neuvoja hankalien aineiden tehtävissä. Se on alku. Ei sellainen alku, jota tytöt erityisemmin arvostaisivat mutta tyhjää parempi. Yritä hankkia jokin sellainen taito, jota muut pojat sinulta kadehtivat ja jota tytöt kunnioittavat. Niin typerältä ja pelottavalta kuin se sinusta kuulostaakin, käypä salaa tanssikurssilla ennen vanhojen tansseihin valmistautumista. Tai jos et uskalla, pyydä isosiskoasi tai äitiäsi opettamaan. Ällöttävää, mutta muista, että sodankäynnissä on kyllä sääntönsä, kun taas rakkaudessa kaikki on luvallista. Arvosi nousee huikeasti, kun liikuntatunnin ensimmäisellä harjoituskerralla tytöt huomaavat sinun osaavan ja pojat katsovat sinusta mallia.

3. Tyttöjen haluttavuus
Kun katsot ikäisiäsi ykköskategorian tyttöjä, huomaat että he seurustelevat joko lukiopoikien kingien tai vanhempien opiskelijapoikien kanssa. Normaali nörttipoika ei taas seurustele kenenkään kanssa ja jos seurustelee, ei ainakaan haluttavimpien tyttöjen tai vanhempien opiskelijatyttöjen kanssa.
Johtopäätös: ikäisistäsi laatutytöistä kilpailee kolminkertainen määrä poikia, joista sinä olet alimmassa kategoriassa. Mahdollisuutesi onnistua ovat vain marginaalisesti paremmat kuin lumipallolla helvetissä.
Sinun on hyväksyttävä se tosiasia, että olet luuseri.
Voit tietysti yrittää päästä kingipojaksi. Se on periaatteessa mahdollista, joskin vaikeaa. Sinulla ei ole siihen tarvittavaa itseluottamusta ja kestää ikuisuuden oppia, että sitä ei tarvitakaan. Riittää että muut luulevat että sinulla on se. Tyttöjen arvostuksen hankkiminen edellyttää runsaasti harjoittelua, jota käsiteltiin kohdassa 1 ja poikien arvostuksen hankkiminen jotain erityistaitoa, josta lisätietoa kohdassa 2.
Koska tämä strategia ei luultavasti sinulta onnistu, on odotettava. Kohdat 4-6 kertovat, kuinka lyhennät tätä toivottoman pitkältä tuntuvaa aikaa.

4. Fyysinen kunto
Huonot uutiset: olet kapeaharteinen tai ylipainoinen nörtti. Hyvät uutiset: olet vielä nuori ja sinun on vielä helppoa tehdä asialle jotakin, koska elimistösi on vielä kehittymässä ja reagoi nopeasti. Ryhdy lenkkeilemään, se on kaikkein tehokkainta. Lainaa kirjastosta jokin aloittelevalle juoksijalle tarkoitettu opas ja tee kuten käsketään. Kuntosalillakin voi käydä, mutta usean vuoden tähtäimellä ajatellen kestävyysharjoittelu on tärkeintä. Nuorena kropan saa helposti hoikaksi, lihaksia pystyy rakentamaan vanhempanakin.
Tällä hetkellä ikätoverisi ovat fyysisen olemuksensa huipulla ilman että tarvitsee tehdä mitään. Odota 5-10 vuotta ja työskentele. Itse havaitsin luokkakokouksen saunassa, että olen jätkistä ainoa jolle mahtuu ylioppilaspuvusta päälle muutakin kuin solmio. Kun pidät itsestäsi huolta, niin vuosien varrella markkina-arvosi nousee kohisten.
Kolmenkympin paremmalla puolella pääset sitten kostamaan. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun ikäisesi naiset katsovat sinua ajatellen, miksi hitossa oman miehen pitää olla kaljamahainen pätkätyöläinen eikä kaltaisesi hyvätuloinen treenattu uros. Aina tällaisen katseen huomatessasi voit ajatella: mitäs et huolinut minua aikoinaan. Nyt et enää kelpaa.

5. Opiskelu
Neljä viidestä nörtistä valmistuu muutaman vuoden kuluttua diplomi-insinööriksi, lääkäriksi, kemistiksi tms. Opiskeluaikana mahdollisuutesi kolminkertaistuvat. Lukioaikana kilpailit lukiotytöistä, joista kilpaili kaksi muutakin ryhmää. Nyt voit jatkaa lukiotytöistä kilpailua. Lisäksi potentiaaliseen saalisryhmääsi kuuluvat myös opiskelijatytöt, joista kilpailemassa on kaltaistesi ohella vain yksi ryhmä, jo valmistuneet. Kun sitten saat paperit yliopistolta, markkinointialueesi kolminkertaistuu taas, koska silloin saalisryhmääsi kuuluvat myös jo valmistuneet naiset, joiden biologinen kello tikittää. Eivätkä he huoli ketään muita kuin tasoisiaan miehiä.

6. Epäonnistumisten varalta
Suomen jalkapallomaajoukkue on takuulla parempi kuin Maarianhaminan IFK. Silti MIFK voittaa kauden aikana enemmän pelejä kuin Suomi. Siksi että MIFK pelaa enemmän. Muista tämä. Maailmaa ei kaada yksi epäonnistunut iskuyritys. Ei edes kymmenen. Sata saattaa jo olla lähellä.
Ajattelet tietysti, että juuri se tyttö oli ainoa, jonka halusit. Hevonpaskaa. Olet hyvä matematiikassa, laskepa itse. Sata vuotta sitten isoisoisäsi näki elämänsä aikana tyttöjä vain kylän, parhaimmillaan pitäjän alueelta. Ehkä viitisenkymmentä sopivanikäistä. Silti yksi niistä natsasi, sinä olet siitä elävä todiste. Sinä kohtaat elämäsi aikana satakertaisen määrän sopivanikäisiä tyttöjä. Jos muka viidestätuhannesta vain yksi ainoa on oikea, niin isoisoisälläsi sen ainoan mahdollisen kohtaamistodennäköisyys olisi ollut yksi prosentti. Ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon pikavauhtia. Kun menee pieleen, nuole haavasi ja uutta putkeen.
Epäonnistumisten hetkillä sinun on muistettava, että muutaman vuoden päästä olet kovaa valuuttaa pariutumismarkkinoilla. Vaikka masentaa, jatka opiskelua ja kuntoilua. Olet taas yhtä kokemusta viisaampi. Kymmenen vuoden kuluttua voit katsoa sinulle nyt pakit antanutta tyttöä ja todeta, että tuo ei enää minulle kelpaisi.
Opiskeluaika on sinulle kokemuksen hakua ja tulevaisuuden rakentamista. Et sinä perhettä vielä olisi perustamassa kuitenkaan, joten ei naisen hankkimisella siltä kantilta katsoen ole kiirettä. Muilta osin muista se tosiasia, että tervekätinen nuori mies ei tarvitse naista mihinkään.

7. Kun olet huipulla
Onneksi olkoon! Olet nyt ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, ainakin jonkinlaisen uraputken alkupäähän sukeltanut kuukausipalkkainen hyväkuntoinen mies.
Naista sinulla ei luultavasti vieläkään ole. Olet kuitenkin hyödyntänyt etsikkoaikasi kaveeraamalla naispuolisten opiskelijoiden kanssa, pitämällä fyysisestä kunnostasi huolta ja ymmärtänyt pysyä vakavassa mielessä loitolla sellaisista naisista, jotka sinut huolisivat.
Nyt olet miehistä halutuinta kamaa: hyvin tienaava, korkeasti koulutettu, nuori, kovakuntoinen. Sinusta ovat kiinnostuneita paitsi ikäisesi ja tasoisesi naiset, myös itseäsi nuoremmat tasokkaat naiset.
Osaat lähestyä naisia luontevasti ja jutella heidän kanssaan niitä näitä. Nyt naiset alkavat vastata kutsuusi. Kyse on vain siitä, mistä ryhmästä puolisosi valitset. Ensimmäinen vaihtoehto on etsiä ikäisesi vaimo. Tällöin ota osaa oman alasi konferensseihin tai hanki jokin harrastus, jossa naisia voi tavata, mene vaikka melonnan alkeiskurssille. Toinen vaihtoehto on hankkia itseäsi muutamaa vuotta nuorempi. Tällöin kannattaa ryhtyä tekemään pohjatyötä jo viimeisenä opiskeluvuonna, jolloin markkina-arvosi on viittä vaille valmiina jo noussut. Silloin sinulla on vielä luonteva kontaktipinta itseäsi 3-5 vuotta nuorempiin. Kolmas vaihtoehto on ottaa itseäsi reilusti nuorempi. Mene kotipaikkakuntasi suosituimpaan lukiolaisten menomestaan ja jää odottamaan. Joudut luultavasti potkimaan rumempia kauemmas.

Lopuksi vielä yksi vinkki. Ennen kuin ryhdyt vakavaan suhteeseen, tutustu ihastuksesi äitiin ja kysy itseltäsi: haluanko olla tuollaisen naisen kanssa naimisissa parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua. 80 % naisista muuttuu aikanaan samanlaisiksi kuin äitinsä. Tästä tiedosta kannattaa sitten pitää suu visusti supussa, 100 %:lla niistä miehistä, jotka tämän vaimolleen kertovat, on kohta mustien silmien osuus 50 %.

22 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heh. Olisinpas tuon tiennyt teininä. Asiallinen artikkeli.

Pari vanhan kansan neuvoa:

kaikki saa ja kaikilta saa. Mutta kaikki ei saa kaikilta.

Aika kalun kaupitsee.

Ja pari omaa havaintoani:

Harrasta jotain "vaarallista", vaikka ammuntaa. Olet tämän takia kingihkö nörtti.

Harrasta jotain itsepuolustuslajia, hillitse kuitenkin itsesi - älä hae konfliktia tai muuten elämöi. Pysyt kunnossa ja olet salaperäinen kingihkö nörtti. Bonuksena kehonhallinta ja rytmitaju kehittyy - osaat tanssia opettelematta ja opit nopeasti. Kova kunto nostaa itseluottamusta ja itseluottamus herättää kiinnostusta. Uho ja itseluottamus eivät ole sama asia.

Ei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Naapuri lähiössä, kunnassa, kaupungissa on myös tyttöjä.

Erotu jotenkin, mielellään positiivisesti. Mutta tärkeämpää on erottua.

Tytötkin vonkaa, älä torju törkeästi. Katsos, se haluamasi kun voi seurata sivusta ja pelästyä. Eikä ikinä lähesty sinua ja torjuu laisesi törkimyksen.

Pyssymies

QroquiusKad kirjoitti...

Niinpä siis mennään kolmikymppisenä komeana, treenattuna uraohjuksena naimisiin kolmikymppisen naisen kanssa, joka on päättänyt kullikarusellin kiertämisen saavan riittää.
Saadaan tämän kanssa kaksi lasta, jotka ovat todellisudessa naapurin Rane Raksamiehen siittämiä ja lopulta saadaan viimeistään nelikymppisenä kenkää kalossiin vaimokullalta.

Hän on saanut lapsilleen ja itselleen rahakkaan elatusmaksajan ja pääsee elämään Itsenäisen Aikuisen Naisen laatuaikaa. Treenattu nelikymppinen uraohjus jää ällistelemään, mitä tapahtui ja miksi.

Eipä oikein hyvältä kuulosta. Mutta mikäpä minä olen sanomaan. En ole koskaan ollut uraohjus enkä naimisissa. Onneksi, voisin melkein sanoa.

Jaska Brown kirjoitti...

Pyssymies: Hyviä lisäyksiä. Tuo "tytötkin vonkaa" olisi ollut käsittämätön juttu teininä, paitsi jos tytöiksi lasketaan sellaiset sotanorsut joiden kanssa olemiseen olisi tarvinnut enemmän viinaa kuin kokematon maksa sietää. Vaan huomasinpa myöhemmin että markkina-arvon noustessa vonkausta alkoi tapahtua...

Qroquius Kad: Jaa, ilmeisesti liikumme eri piireissä koska tuo tarina on minulle vieras. Tosin joitakin tapauksia tiedän, joissa osa on toteutunut. Mutta, kuten tässä jutussa halusin sanoa, järjestelmällinen työ nuorena poikii hedelmää vanhempana. Omasta kokemuksesta suoraan sanoen: kun nuorena miehenä yritti lähestyä joitakin markkina-arvon X omaavia tyttöjä, niin kohdeltiin kuin lapamatoa. Vaan antaapa ajan kulua. Kun ikä alkoi kolmosella, niin enpä minä enää olisi huolinut näitä samoja, nyt jo samaten iältään kolmosella alkavia, markkina-arvossa pudonneita ex-hottiksia. Kun taas samaan aikaan huomasi, että olisi kelvannut noille saman markkina-arvon X omaaville, minua nuoremmille naisille. Jopa siten, että kuten kirjoituksessa totesin, sai potkia rumempia kauemmas. Minä kun en ole koskaan halunnut olla mikään kukasta kukkaan lentelijä, vaan parisuhteessa. Löytyihän tuosta porukasta sellainen, joka jakoi samat elämänarvot. Ja jäi nyt vielä tänä aamuna naapurihuoneeseen nukkumaan, kun minä kömmin jo ylös. Takana on jo aika monta yhteistä avioliittovuotta, lasta ja taloremonttia.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Jaska, todella tärkeää että sanoitat poikian ja miesten tunteita ja tarpeita, rakkauselämänkin suhteen Arvostan!

Anonyymi kirjoitti...

Eikä pojat ja miehet ole mitään luusereita, vaan ihania juuri sellaisenaan kuin ovat. Muistakaapas se!
TV. erilainen tyttö.

Anonyymi kirjoitti...

Lähipiiriin kuuluu juuri sellainen yläastelaispoika jonka pitäisi virallisen totuuden mukaan olla sitä kuuminta tavaraa teinipariutumismarkkinoilla: Hyvä koulussa, rauhallinen, hyväkäytöksinen ja vähän ujo. Reaalimaailmassa elävät tietävät, että vaikka kuvatunkaltainen teini ei olekaan toivoton tapaus niin ei kuitenkaan ensimmäisenä ikäistensä tyttöjen päiväunelmissa. Mutta sitten poikaa potkaisi uskomaton onni: Muuton takia luokka vaihtui ja uuden luokan mulkut tulkitsivat rauhallisuuden ja koulumenestyksen avuttomuudeksi ja päättivät ottaa pojan leikkikalukseen jota olisi mukava potkia päähän välitunneilla. Paha virhe. Poika oli nimittäin kahdeksanvuotiaasta lähtien harrastanut erästä itämaista kamppailulajia, luonteensa mukaisesti poika ei ollut pitänyt asiasta minkäänlaista meteliä eikä koskaan esitellyt taitojaan. Eli pari mulkkua yritti ja turpaan tuli. Itsestäänselvänä lopputulemana mulkut jättivät pojan rauhaan (kiusaajat eivät etsi haasteita vaan helppoa kohdetta), bonuksena pojasta tuli ikäistensä tyttöjen ykköskohde, mikä aiheutti suurta hämmennystä pojassa. Tuli jopa kysymään minulta neuvoa - mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Oma neuvoni oli, että 1) Älä anna kusen nousta päähän 2) Älä hätiköi. Yläasteelta löytyy hyvin, hyvin harvoin elämänkumppania, mutta nyt on oiva tilaisuus perehtyä tyttöjen/naisten ajatusmaailmaan. Koskaan mies ei sitä kokonaan ymmärrä, mutta kokemuksen karttuessa kautta siinä maailmassa pärjää.

QroquiusKad kirjoitti...

I beg to differ You, sir, sanoi Doc Holliday:
kyllä sinä veli Jaska lausuit tuon kommenttini sisällön ihan itse edellisen uutiskatsauksesi kohdassa
"9. Maksajan rooli".

Minä itse olen onnellisesti tai onnettomasti onnistunut tai epäonnistunut joutumaan kuvaamasikaltaisin sosiaalisiin tukaluuksiin, koska en 1990-luvulla kyennyt pääsemään edes pitempiaikaiseen parisuhteeseen.

Jouduin aina hylätyksi kuin nallin kalliolle:
ensimmäinen jätti kasvotusten, toinen kirjeellä, kolmas ja neljäs vain ghostasivat, joskin tuota termiä ei tunnettu silloin.

Olipa hyvä, etten päässyt eli joutunut naimisiin, koska silloinhan joutuisin maksamaan elareita lapsista jotka todennäköisesti eivät olisi minun vaan jonkun
minua paremman miehen
ilmeisesti olisivat.

Niinpä siis olen ollut pakotettu tekemään välttämättömyydestä hyveen ja olemaan tyytyväinen siihen, mitä minulla on. Ei minulla ole rahkeita parempaan, enkä siksi ole kateellinen heille, jotka ovat minua parempia miehiä.

Anonyymi kirjoitti...

rohkea avautuminen QK, hienoa. Löydä oma juttusi, tee sitä sydämellä äläkä vertaa itseäsi joihinkin muka parempiin miehiin, ei semmonen oikee kannata. Nauti itsestäsi ja tavoittele unelmiasi rohkeasti, kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu. Pus!

Anonyymi kirjoitti...

Ano 19.23, kyllä tytötkin ihastuu ja rakastuu kiltteyteen pojissa, sehän on tärkeintä ihmisessä! Se on vaan siinä herkässä iässä niin vaikeeta molemmille/kaikille sukupuolille tunnemyrskyissään ja ylilyöntejä tulee molemmiltä. samahan se on vielä aikuisenakin, aina ne tunneasiat on niin mieltä myllertäviä ihmisille,ihan vielä vanhanakin. Että kyllä finninaamainen nörttikin on teinitytölle semmonen ihana unelmien poika. Myytti jostain alfapojasta on aika tuulesta temmattu, heihin on helpointa kaukoihastua mutta todelliset ja merkittävät suhteet solmitaan kilttien ja ystävällisten ihmisten kesken, joita jotkut ryhmänjohtajat harvoin on. he edustaa poikien omaa myyttiä ihailtavasta pojasta/miehestä, ja tässä onkin lopulta suurin ero tyttöjen ja poikien välillä, ne myyttiset ihanteet, joita ylläpidetään lähinnä omasta epävarmuudesta johtuen vielä ja valitettavasti tarina usein jatkuu vielä aikuisuuteen, jolloin seuraa todelisia tragedioita kun lapsellinen myytti miehestä seuraa aikuisuuteen.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi kiva kuulla miehiltä itseltään millainen on heidän mielestä hyvä mies. onko teillä ajatusta siitä? Mun mielestä hyvä mies on hyvä ihminen. Kiltti, ystävällinen, kohtelias ihmisille. Yrittää kasvaa ihmisenä, yrittää käsitellä tunteitaan ja uskaltaa puhua toisille siitä miten oikeasti hän voi. Pitää itsestään huolta voinnin ja päivän mukaan. Kun joku ihminen kiinnostaa, uskaltaa näyttää kiinnostusta häneen olipa kyseessä mukava kaveri tai joku ihastus romanttisessa mielessä. Opettelee rakastamaan itseään, uskoo omaan ihmisarvoonsa. Tukee ystäviään ja kuuntelee heitä, vastavuoroisesti mua häntä kuunnellaan. Siinä onkin tavoitetta kaikille meille ihmisille.
Yritetäänpä yhdessä, se on kivaa ja se vie meitä kaikkia eteenpäin elämässä!

Veijo Hoikka kirjoitti...

Luonto hoitaa.

Anonyymi kirjoitti...

Niin tuota, en tiedä siitä hyvyydestä tai huonoudesta, niin miesten kuin naistenkin kohdalla. Ite oon ainakin ollut, melkeinpä aina vaan oma itteni, kaikkine vikoineni ja hyvine puolinenikin, ihan vaan oma ite.
Yksi tuttavain luokittelin minut suuniilleen näin: On oemasaa ihmisiä, jotka kävelee suljettujen ovien läpi kielloista huolimatta, sellaisia jotka eivät esitä mitään, eivät vaadi mitään, he vain ovat ihan oma itsensä. Ja siinäpä tyttö on ihmeissään, että mitä, eikö tuo vaadi tai esitä mitään? Ja sinä ystäväni kuulut niihin ihmisiin. Joskus tapailimme, ihan ystävinä, kunnes hän muutti isovanhempiensa kotisaarelle, vihreään ja vehreään Irlantiin. Silitkin monena vuonna kirjoitin hähelle synttärirunon. Ja hän kertoi minulle siitä, että aina kun hän tapaa uudentarjokkaan, hän näyttää kirjoittamani, ja sanoo että katso mitä oli tarjolla, mutta mitä en saanut.
Minun ohjeeni kaikille on se, että ole ihan oma itsesi, oletpa tyttö tai poika, mies tai nainen, feikit paljastuvat nopeammin kuin ehdit sanoa kissa. Ja joudut hylkylistalle. Tai en haluu tavta ikinä, mutta saatat joutua päivittäin sietämään työsi takia.
Tuumaili Huru-ukko

Anonyymi kirjoitti...

Hienosti kirjoitettu!
Kuin minun elämästäni! Lukiopoikana ja vielä yliopisto-opintojen aikaan olin juuri se "mukava", mutta vain, se mukava opiskelukaveri tytöille. Yrityksiä oli, mutta "huvittavuuden huippuna" oli tosiaan erään silloisen nuoren naisen lausunto: " Onhan se NN ihan mukava, mutta...ei kiinnosta". Enkä ollut edes sieltä "rumimmasta päästä".
Ei siihen aikaan edes (vuosikymmeniä sitten ) puhuttu "nörttiydestä, mutta nämä samat "ankarat lainalaisuudet" parin muodostuksessa pätivät silloinkin niin kuin nytkin.
Mutta annas olla, kun valmistuin ja ikää alkoi olla lähemmäs 30v. (ja vieläpä töihin naisvaltaiselle alalle). Silloin olisi ollut tarjokkaita - eri keinoin minua lähestyttiin ja yritettiin "vokotella ja saalistaa". Taisin olla silloin viimein sitä A-ryhmää, kunnes eräs nainen tuli elämääni... Nyt oli sitten viimein minun vuoroni.
Kuten Jaska aiemmin kirjoittikin, miten tämä homma toimii käytännössä.
On ollut jotenkin tragikoomista seurata näitä työpaikan ikisinkku-naisia: vuodet vierivät ja mitään ei tapahdu pariutumisrintamalla. On taitanu jo ns. biologinen kellokin jätättää...
Eihän toki nämä työpaikkani naiset ole samoja kuin opiskeluaikana, mutta heillä on ollut heidän opiskeluaikaan yms. seurustelurintamalla paljon paremmat markkinat kuin meillä "mukavilla, mutta ei suosituilla pojilla" aikoinaan. Nyt sitten vain vanhennutaan (ja meikä "kuuntelee" sivusta näiden naisten kahvikuppikeskusteluja kahvitauolla "suomalaisista miehistä...")
Tosiasia, jota ei tuoda tarpeeksi esille on Tilastot: Suomessa hedelmällisyysiässä (15-49v. laskennalliset ikäryhmät) on miehiä huomattavasti enemmän kuin vastaavan ikäluokan naisia (+ 55 000) ja tähän päälle ne "ihanat" tummatukat ulkomaalaiset.
Kyllä suomalainen nuori mies on melko heikoilla ja mitkä seuraukset tästä sitten on koko yhteiskunnalle - kun moni nuori mies ei pääse "suorittamaan" ikiaikaista biologista vaistoaan ja olemusta oman "perheen" perustamista ja kasvattamista. Saas nähdä....!

JK. Eräs kirjoittaja kysyi, millainen on meidän miesten mielestä "hyvä mies"? Vastasit itse juuri kysymykseen. Samalla tavalla me tavallisetkin miehet käsitämme hyvä tavallisen miehen ja naisen olemuksen!

Laivastonorsu kirjoitti...

"Huikealla tuurilla saatat jopa onnistua, koska hän ovat huomanneet joidenkin tyttöjen hyväksyneen sinut keskustelukumppaniksi ja olet siksi päässyt osittain irti nynnyn maineestasi."

Huonolla tuurilla sinut tulkitaan epäonnistuneita iskuyrityksiä tekevänä luuserina josta on kiva juoruta porukassa - minkä jälkeen tytöt eivät edes kehtaa assosioitua sinuun muiden mielipiteiden pelossa. Lohduttavinta lukiossa on, että se on vain harjoittelua yliopistoa varten.

"Nuorena kropan saa helposti hoikaksi, lihaksia pystyy rakentamaan vanhempanakin."

Jos olet jo hoikka kannattaa ulkonäön optimoinniksi keskittyä lihaksiin (kunhan syö tarpeeksi ettei kasvu haittaannu).

"Nyt voit jatkaa lukiotytöistä kilpailua."

Alaikäisistä kilpailussa on vähän turhaa Lähi-idän makua vaikka 16 kesää olisi täynnä.

Ja eipäs pilkata sotanorsuja Jaska, me olimme tärkeä osa Hannibalin armeijaa.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano 9.37: Kiitoksia.

Erilainen tyttö: Kiva että joku näkee asian noin. Se ei vain käytännössä konkretisoidu kovin usein.

Ano 19.32: Positiivinen tarina, kiva että noinkin voi käydä.

Qroquius Kad: Vivahde-ero. Totesin, että tiedän tapauksia joissa osa kertomastasi on toteutunut. Samoin viittaamassasi edellisessä jutussa sanoin, että nykysysteemi mahdollistaa kuvatun käytöksen. En tarkoittanut että se olisi normi. Edelleenkin, tässä maassa on paljon kunnollisia naisia.

Ano 9.23: Yhdyn lausuntoosi ylläolevalle kommentoijalle.

Ano 9.32: Elämä hioo. Mutta alfapoika ei ole myytti. Osa alfapojista ei tosin käytä asemaansa hyväkseen, mutta jotkut käyttävät ja kiertävät tyttö per viikko -vauhdilla. Ainakin omassa nuoruudessa.

Ano 9.57: Kysyit millainen on miesten mielestä hyvä mies. En voi puhua kuin oman näkemykseni puolesta ja sen kirjasit ylös omassa listauksessasi. Lisään siihen vielä taloudellisen vastuullisuuden.

Veijo Hoikka: Luonto ajaa tikanpojan puuhun. Se on sitten eri juttu kuinka korkealle.

Huru-ukko: On hienoa, jos pärjää sillä että on oma itsensä. Useimmat joutuvat kehittämään ja siinä matkalla feikkaamaan että olisivat jo sitä, miksi yrittävät kehittyä.

Ano 18.29: Olettaisin pienen henkilökohtaisen otannan perusteella, että tietynlaisille miehille tarinasi on ns. "tyyppikokemus".

Laivastonorsu: Tuuria on, hyvää ja huonoa. Jos se on huonoa, voi käydä noin.
Jos kroppa on hoikka, niin ihan totta. Vaan nuorilla miehillä se hoikkuus katoaa aika äkkiä, ellei harjoita kestävyyttä.
En nyt ihan 16-vuotiaita tarkoittanut (vaikka laillinen ikä onkin), vaan vähän vanhempia.
Hannibalin sotanorsut, kaikessa pelottavuudessaan, hidastivat merkittävästi hänen armeijansa liikkuvuutta. Alppien ylityksen jäljiltä vain murto-osa oli jäljellä, nekin heikkokuntoisina ja tiettävästi Cannaen taisteluun mentäessä enää yksi oli jäljellä.

Anonyymi kirjoitti...

Jaskalle, toistan eikä sitä voi tarpeeksi sanoakaan, että pojat ja miehet on tosi mukavia. sitä olisi syytä sanoa ääneen enemmän, se kun vahvistaa ihmistä ja se on hieno juttu kaikille. suosittelen teille mukavat miehet itseänne kannustamaan omalla tavallanne toisianne vielä enemmän ja antamaan arvostusta toisillenne. Ehkä se on erilaista kuin naisten välinen tsemppaus, mutta tyylistä viis, pääasia että viesti menee perille. kaikkea hyvää tässä kaikille toivotaan ja todellakin teille ihanat pojat ja miehet myös!!

Anonyymi kirjoitti...

Huru-ukolle vielä kiitokset kommentista. Se on juuri kuten sanot, oma itsensä kun on niin hyvin menee. Kiitos vielä sydämellisyydestäsi, sinulla on sydän paikallaan.

Anonyymi kirjoitti...

Mitä tulee alfapoikiin ja -miehiin, niin vaikka joskus voisi käydä kateeksi kuvaamaasi menoa, niin harva sillä kai enää aikuisena myöhemmin ylpeilee jos hän on hurjastellut ympäriinsä. Luulen, että sekä naiset että miehet tavoittelevat pysyviä ja turvallisia ihmissuhteita parisuhteissaankin. Niitä arvostetaan, eikä ns. yhdenyönsuhteita. Ei sellainen ole naistenkaan mielestä miehelle mikäään saavutus vaan päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti...

Jaskalle: Se on ainakin itselläni riittänyt, että olen vain oma itseni, johtanut joskus hieman hmmm. ehkä kiusallisiin tilanteisiin vaan mitäpä tuosta. Kun ei kuuseen kurkota ei kapsahda katajaan. Yleensä.
Anolle kiitos kauniista sanoistasi, niin se sydän, kaipa se tuolla jossakin sisällä lienee:)
Huru-ukko

Anonyymi kirjoitti...

Se minulta unohtui, mikä on kuvaannolisesti elämäsä tärkeintä.
Rampa sokeaa taluttaa
en näe mihin
mutta ainakaan sinä et pidä kiirettä
tässä sitä mennään
yhdessä
ystävinä.
Huru-ukko

Jaska Brown kirjoitti...

Ano 9.10-9.12: Tuo oli tärkeä pointti. Kunnollisten miesten tulisi kannustaa toisiaan enemmän. Toksiselle maskuliinisuudelle on täällä naureskeltu ihan aiheesta, mutta on sitä tietysti oikeastikin olemassa.

Ano 9.47: Ajat ovat muuttuneet ja hyvä niin, tuolta osin.

Huru-ukko: On muuten totta että vanhemmiten on enemmän oma itsensä ilman teeskentelyä. Tämä tarkoittaa joko sitä, että on kehittynyt lähemmäs sitä mitä on teeskennellyt tai sitten sitä että ei enää viitsi teeskennellä.

Anonyymi kirjoitti...

Jaska, kiva kun tunnistat toksisen maskuliinisuuden. Minusta se on miehisyyden ilmaisemista aggressiosta ainoastaan, minusta se on miehen täydellistä aliarvioimista, luovuttamista, toivottomuutta eniten hänen omalta osaltaan. Syynä on osaamattomuus ja kyvyttömyys. Tarvitaan siis kipeästi uudenlaista miehen mallia suomalaisittain. Sellainen syntyy miesten omasta halusta kehittyä ihmisinä, asettaa ihanteita, ja toiveita miehisyydelle, ja sitten sitä opetellen. Kannustuksen ja keskinäisen rakkauden avulla miehen tarina vahvistuu ja kulkee perintönä tuleville. Ehkä pojasta mieheksi kasvussa eniten merkitsee se, että ensin on saatava ja osattava olla ihminen, sitten poika ja jos hyvin käy lopulta mies. Sama kasvutarina koskee naisiakin. Kuten Beavoir hienosti ihmisistä toteaakin, naiseksikaan ei synnytä, naiseksi kasvetaan. Onnea ja menestystä kaikille kasvutarinoille!