Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 30. tammikuuta 2018

Tummista vaaleista


Edellisten presidentinvaalien tapaan teen pika-analyysin siitä mitä tapahtui, ehdokas ehdokkaalta alimmasta ääniosuudesta korkeimpaan. Kuten viime viikolla totesin, en kiireiden takia ehtinyt seuraamaan vaaleja juuri lainkaan. Niinpä ennusteetkin menivät osaksi iloisesti poskelleen: toista kierrosta ei tullut, Haataisella ja Vanhasella meni vielä huonommin kuin odotin ja Huhtasaarella ei mennyt yhtä hyvin kuin odotin.


8. Nils Torvalds, 1,5 %

Torvaldsin tulos oli vielä huonompi kuin edellisissä vaaleissa RKP:n ehdokkaana olleen Eva Biaudetin 2,7 %, josta kirjoitin tuolloin seuraavasti: Historiassa RKP:n äänestysprosentit ovat osoittaneet, että ruotsinkieliset ovat valmiita äänestämään ketä tahansa RKP:n ehdokasta. Biaudet'n kannatus osoitti, että eivät he sentään halua äänestää ihan ketä tahansa RKP:n ehdokasta.
Torvaldsin pitäisi ehkä huolestua siitä että häviää jopa tuollaiselle. Mutta toisaalta selityskin löytyi. RKP:n kannattajat äänestivät tällä kertaa Niinistöä, kuten itse asiassa tekivät viimeksikin. Torvaldsin Biaudet'ia huonompi ääniosuus selittyi sillä, että Biaudet keräsi selvästi enemmän ääniä suomenkielisiltä alueilta kuin Torvalds. Torvaldsin kannatus suomenkielisillä alueilla jäi alle puolen prosentin eli ne tietokonenörtit, jotka äänestivät häntä sukunimensä perusteella. Tämä on varmasti helpotus Torvaldsille, sillä tappio jopa Biaudetille selittyi juuri tällä erolla. Kuten viimeksi Biaudetista totesin: Toisaalta hänen saamansa kannatus umpisuomalaisissakin kunnissa oli vajaan prosentin luokkaa, jopa täällä Huitsinnevadassa. Tämä osoittaa mielenterveysongelmien levinneen suhteellisen tasaisesti kaikkialle maahan.


7. Merja Kyllönen, 3,0 %

Viimeksi kirjoitin Arhinmäestä: Kai tässä maassa on aina ne viisi prosenttia, jotka äänestävät aina kaikkein eniten vasemmalla olevaa ehdokasta. Tällä kertaa jäi kolmeen siksi, että yksi prosentti vanhoja vasemmistojääriä on kupsahtanut ja toinen prosentti vasta toinen jalka haudassa olevista jääristä ei halunnut äänestää huonosti räppäävää naista.


6. Tuula Haatainen, 3,2 %

Pidän pienistä puolueista ja SDP on nykyisellään juuri passelia kokoa. No joo, se vittuilusta. Tämä rajoitus tarkoittaa kuitenkin sitä ettei Haataisen suorituksesta voi enempää sanoa.


5. Matti Vanhanen, 5,1 %

Piti sitten sekin päivä nähdä, että kepun kannatus putoaa sen aikoinaan nielaisemien liberaalien tasolle. Tälle löytyy kolme selitystä: 1) maanviljelijät jäivät lypsylle kun piti lähteä äänestämään, 2) kepujäärät äänestivät mieluummin Väyrystä joka kertoo syystä numero kolme enemmän kuin haluaisimme tietää ja 3) Matti Vanhanen.
Tässä on ihan pakko lainata viimeviikkoista omaa kirjoitustaan:
Kiskaistaanpa se foliopipon hikinauha kireämmälle ja mietitään, kuinka masinoitaisiin presidentinvaalit keskustademariviherkokoomusvasemmistopuolueelle mieluisimmalla tavalla. Ainoa oppositiopuolue aikoo siis asettaa ehdokkaan ja ensisijainen tavoite on blokata hänen pääsynsä kakkoskierrokselle:
- valitaan yksi ylivoimainen pääehdokas, mieluiten istuva presidentti (Niinistö)
- asetetaan kahdelle muulle suurpuolueelle kulahtanut (Vanhanen) tai muuten vain toivoton (Haatainen) ehdokas, joiden tarkoitus on olemassaolollaan varmistaa se, että puolueiden vakiintuneet äänestäjät eivät vahingossakaan äänestäisi opposition ehdokasta
- pääasialliseksi haastajaksi nostetaan jostain pikkupuolueesta ehdokas (Haavisto), joka vetoaa trendikkyytensä takia riittävään osaan ihmisiä päästäkseen muiden ehdokkaiden heikkouden takia kakkoskierrokselle kykenemättä siellä mitenkään uhkaamaan pääehdokasta
- varmistetaan valtiojohtoisella tiedotuskoneistolla, että ainoasta todellisesta haastajasta (Huhtasaari) ei anneta kuin minimaalinen määrä informaatiota ja sekin mieluiten epäilyttäviin epäolennaisuuksiin keskittyvää
- lisäksi otetaan joku kulahtanut ehdokas (Väyrynen), jonka linja muistuttaa jossain määrin ainoaa todellista haastajaa ja pyritään syömään sillä haastajalta mahdollisuudet toiselle kierrokselle



4. Paavo Väyrynen, 6,2 %

Jatketaan edellistä lainausta sen loppukaneetilla:
Se, että tämänkertaiset presidentinvaalit ovat menneet juuri tällä tavalla, on varmasti ihan puhdas sattuma.
Väyrynen oli näiden vaalien suurin arvoitus aina eiliseen iltaan asti. En tajunnut miksi helvetissä hän lähti ehdokkaaksi. Vaikka viime vaaleissa menikin jopa yllättävän hyvin, tällä kertaa tilanne oli aivan toinen. Nyt ei ollut tukena puoluekoneistoa, päinvastoin - kepulla oli oma ehdokkaansa. Nyt ei ollut avointa kenttää, vaan ylivoimainen ennakkosuosikki. Nyt ei ollut enää energistä Väyrystä suoraan politiikan keskiöstä, vaan sivuraiteelle ajautunut ikääntyvä hylkiö. Edes Paavo Väyrynen ei voi luultavasti olla niin oman kuvitellun erinomaisuutensa sokaisema, että hän olisi saattanut villeimmissä unelmissaankaan ajatella omaavansa pienintäkään mahdollisuutta kakkoskierrokselle, voitosta puhumattakaan.
Paavo Väyrysen funktio ei voinut olla myöskään se, että hän loisi pohjaa tuleville vaaleille. Väyrynen on seuraavien vaalien aikaan 77-vuotias. Oman poliittisen tulevaisuutensa - jos sitä 71-vuotiaalla miehellä voi missään kuvitelmassa edes olla - hän tuhosi välirikolla kepun kanssa.
Ainoa syy lähteä ehdokkaaksi oli syödä ääniä Matti Vanhaselta - eikä tähän ollut mitään syytä, sillä Vanhasella ei ollut mitään mahdollisuuksia muutenkaan. Tai sitten estää Huhtasaaren pääsy toiselle kierrokselle. Mutta miksi Väyrynen olisi näin tehnyt? Kaikista ehdokkaista hänen linjansa oli lähinnä Huhtasaarta.
Eilisiltana saunan lauteilla palaset loksahtivat kohdalleen. Miksi Väyrysen tahmonut kannattajakorttien keruu onnistui? Miksi hän sai tukea tähän? Miksi hän ylipäätään lähti ehdolle? Eli toisin sanoen: Mitä Väyryselle oli luvattu siitä hyvästä, että hän syö Huhtasaarelta ääniä ja estää tämän mahdollisen toiselle kierrokselle pääsyn? Ja mikä olisi ollut sellaista, mikä olisi Väyryselle niin tärkeää, että hän suostuisi? Mitään poliittista virkaa hänelle ei voisi enää luvata. Ja sitten välähti.
Valmistautukaa muutaman vuoden kuluttua puhuttelemaan Paavo Väyrystä Suomen yhdeksänneksi valtioneuvoksen arvonimen saaneeksi henkilöksi. Titteli jää tulematta vain, jos diili oli tulospalkkauksen mukainen eli raukeaa, jos Niinistö valitaan ykköskierroksella (kuten kävi) tai Huhtasaari selviää kakkoskierrokselle. Väyrysen kampanjan laimeudesta päätellen jos tulospalkkaus oli voimassa, hän oli onnistunut neuvottelemaan sen siten, että Huhtasaaren + Väyrysen ääniosuus > toiselle sijalle riittänyt määrä -> onnea, valtioneuvos Paavo Väyrynen!


3. Laura Huhtasaari, 6,9 %

Yleisesti ottaen kolumnistit pitivät Huhtasaaren tulosta hyvänä. Perusteluina käytettiin sitä, että perussuomalaiset olivat käytännössä uusi puolue ja Huhtasaari jossain määrin tuntematon kevyen sarjan poliitikko. Mitkä olivat aivan totta, mutta käsittämättömiä sen suhteen että persuja on lyöty vanhamediassa kuin vierasta haram-sikaa aina tilaisuuden tullen ja yleensä ilman tilaisuuttakin. Nyt sitten yhtäkkiä kehutaan! Lievä yllätys tulos oli kyllä gallupeihin nähden (siis niille jotka yhä kaikkien aiempien vaalien persukokemusten jälkeen yhä uskovat gallupien rehellisyyteen), sillä Huhtasaari oli ainoa ehdokas joka pärjäsi jokaista gallup-lukemaansa paremmin (kukaan ei myöskään pärjännyt jokaista gallup-lukemaansa huonommin).
Todellisuudessa tulos oli aivan surkean huono. Voi helvetti, tuossa sakissa jopa hakkuupölkyn, jolle olisi maalattu Hitler-viikset, olisi pitänyt ainoan todellisen vaihtoehdon tarjoajana saada kaksinumeroinen prosenttilukema. Ja Huhtasaari jäi alle seitsemän prosentin!
Pääasiallinen vika oli siinä, että Huhtasaarta ei prepattu kunnon taklauspeliin. Räväkkä kampanja olisi tuonut hänelle huikean nosteen. Toiselle kierrokselle se ei välttämättä olisi riittänyt, vaikka todennäköistä se olisi ollut. Mutta kakkossija olisi tullut heittämällä. Huhtasaari ei itse kokemattomana rajun pelin etua ymmärtänyt.
On varsin epävarmaa, kykeneekö Huhtasaari kehittymään valtionaistasolle jatkossakaan, joten perussuomalaisilla on nyt edessään kuumeinen etsintä. Siltä varalta että joku täysjärkinen perussuomalaisten vaikuttaja tätä lukee, niin kertaan kuuden vuoden takaiset ohjeet. Riippakivi Soinin takia kykenitte toteuttamaan niistä 0/5 ja katsokaa nyt miten jytkylle kävi. Mutta nythän tilanne on jo 1/5 (Soini on jo likvidoitu yhdessä perikuntansa kanssa). Kiinnittäkää erityisesti huomionne kohtaan: 5. Rekrytointi.


2. Pekka Haavisto, 12,4 %

Haavisto sai sen osuuden, joka hänelle väistämättä ja vakiona kuuluu. Tällä kertaa se riitti kakkossijaan kuten viimeksikin. Perusteluja kaipaavat voivat lukea uusintana kuuden vuoden takaisen analyysin. Pudotus edellisten vaalien tuloksesta johtui Niinistön suosiosta (ks. seuraavasta kappaleesta sana "raviveikkaus") ja Haaviston itsensä kulahtamisesta.


1. Sauli Niinistö, 62,6 %

Tämä oli ylivoimaisesti vaalien suurin yllätys ainakin allekirjoittaneelle. Veikkasin Niinistön jäävän niukasti suorasta valinnasta. Oikeastaan muuta selitystä asialle en keksi muuta kuin parin prosentin virhemarginaalin kannatusarviossani ja kymmenen prosentin virheen siksi, että Yrjöperskelestä lainatakseni se tietty osa kansasta (20 %) ei vieläkään osaa erottaa toisistaan vaaleja ja raviveikkausta. Eli haluaa äänestää todennäköisintä voittajaa. Tuo kymmenen prosentin virhe selittyy sillä, että kymmenen prosenttia raviveikkauskansasta kannatti oikeasti Niinistöä ja toinen kymmenen prosenttia jotain muuta, mutta halusi äänestää voittajaa.
Niinistön suosio selittyy myös sillä, että melkoinen osa kansasta ei osaa laskea, paljonko on 70 + 6. Kun nykyisin viisikymmentä ylittänyttäkin pidetään mahdottomana palkattavana, niin kuinka moni Niinistöä äänestänyt olisi oikeasti häntä äänestänyt, jos olisi tajunnut hänen täyttävän 76 sinä vuonna, kun kausi päättyy?
Niinistö oli kuitenkin ehdokkaista suvereeni poliittisen pelin taidossaan. Hän onnistui luovimaan ensimmäisen presidenttikautensa läpi suututtamatta juuri ketään ja antamaan silti toivoa vähän joka suunnalle "tuohan oli ihan fiksu lausunto, josko hän sittenkin...". Ei noilla pelimerkeillä, tuolla vastuksella ja tarkoin suunnitellulla ainoan todellisen vastaehdokkaan eliminoinnilla yksinkertaisesti voi hävitä. Se, että voitto tuli ensimmäisellä kierroksella ei ollut mikään mahdottomuus, mutta ylivoima oli yllätys.
Nyt kyse on vain siitä, mitä Niinistö todella tekee. Hän on kuitenkin joillakin lausunnoillaan antanut ymmärtää puolustavansa Suomen etua myös haittamaahanmuuttoasioissa. Toiminta on sitten ollut jotakin muuta, kuten syksyllä 2015 nähtiin. Pahoin pelkään, että lausunnot olivat kansallismielisten hämäämiseksi tarkoitettuja ja Niinistö osoittautuu EU-teknokraatiksi, joka tuhoaa yhtä iloisesti eurooppalaista sivistyspohjaa kuin muutkin kollegansa. Toisaalta tuuli on kääntymässä jopa vanhamediassa, minkä huomaa yhä enenevästi nuivenevista jutuista. Sivumennen sanoen, eikö olisi helpompaa tehdä järkeviä päätöksiä nyt kun se on vielä helpompaa kuin tulevaisuudessa? Minkä voi päätellä siitäkin, että jos pari vuotta sitten olisi tehty sellaisia päätöksiä kuin jo nyt tehdään, olisivat asiat paljon paremmin. Puhumattakaan siitä miten hyvin asiamme olisivat, jos haittamaahanmuuton suhteen olisi toimittu järkevästi jo 1990, kun se tosissaan alkoi.
On muistettava, että kun yksi linja tukitaan, uusi löydetään. Viimeisimpänä tekokääntymiset kristinuskoon. Jossain vaiheessa tulevat tekaistut kuolemantuomiot kotimaassa. Ennustin vuonna 2011, että ne olisivat todellisuutta 2021. Kolme vuotta aikaa ja sanoisin että olen oikeassa plusmiinus kahden vuoden marginaalilla.

Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ryhtyessänne toimeen annatte seuraavan vakuutuksen: ”Minä Sauli Väinämö Niinistö, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.”
Siis vielä kerran: Suomen kansan menestystä.
Toimikaa sen mukaisesti ja osoittautukaa virkanne arvoiseksi. Teitä katsovat K.J. Ståhlberg, Kyösti Kallio, Risto Ryti ja monet muut, jotka tekivät suuria henkilökohtaisiakin uhrauksia, jotta kansamme menestyisi.
Onnea ja menestystä raskaassa ja vaativassa tehtävässänne.

16 kommenttia:

Qroquius Kad kirjoitti...

Ei kai siinä mitään outoa ole, että Väykkä osallistuu presidentinvaaleihin vaikka vailla realistisia mahdollisuuksia:
onhan Linna ollut hänen lopullinen tavoitteensa jo Kekkoslovakian ajoista lähtien. Kerrotaanpa hänen joskus tuolloin lausuneen Jumalan valinneen hänet Suomen presidentiksi, vai oliko se kansan johtajaksi, mutta kuitenkin.
En ihmettelisi, jos hän olisi kuuden vuoden kuluttua jälleen mukana kuvioissa.

Yrjöperskeleen alkuperäisessä äänestäjätyyppien listauksessa oli siis viisi tyyppiä:

Traditionalisti:
äänestää vaaleista toiseen sitä puoluetta, jota heidän perheessään/suvussaan/maakunnassaan/ammattikunnassaan etc. on aina äänestetty. Tämä takaa KepuDemariSekoomukselle sen tietyn äänipotin, vaikka mitä tekisivät.

Irrationalisti:
äänestää sitä, jolla on nätti kampaus tai hieno kravatti tai joka kertoi hassuimmat vitsit Putouksessa. Tämä tyyppi varmistaa sen, että eduskunnassa on jatkossakin Tanja Vienonen-Karpela-Saarela-Karpela-Erjolan tasoisia tissimissejä. Ehkä ensi vuoden keväällä on Lola Odusogan vuoro?

Raviveikkaus tunnetaan myös termillä "italialainen äänestäminen". Se selittää paljon siitä, miten siellä on voinut olla pääministerinä Berlusconin kaltainen ja miksi italialainen diktattori ei ole tyyppiä Hitler tai Stalin, vaan Mussolini.

Ihmeen odottajat:
äänestivät Jytkyvaaleissa Persuja ja pettyivät, kun he eivät tehneetkään ihmettä, vaikka voimasuhteetkin olivat vain PS 39 - kaikki muut 161. Viime eduskuntavaaleissa he äänestivät valtaan Sipilän & Kumpp. tekemään ihmeen, ja jäätyään vaille he seuraavissa vaaleissa äänestävät valtaan Touko Aallon vihervasemmistohallituksen.
Sitten alkaakin tapahtua ihmeitä, mutta tuskin sellaisia, joista muut kuin häiriintyneimmät voivat olla iloisia.

Realistit:
ottavat selvää mikä puolue tai ehdokas ajaa heidän kannattamiaan asioita ja äänestää tätä. He ovat vain vähemmistö, kuten taas kerran nähtiin.

Enpä siis odota Saulilta millään tavoin parempaa politiikkaa, kuin mitä tähän asti on nähty.
Lauran preppaamisesta kovempaan ja rumempaan peliin pohdin olisiko hänestä sellaiseen, kun hän kuitenkin on jotenkin niin peruskiltin oloinen? Voisin jopa sanoa, että liian hyvä ihminen politiikkaan.

Kumitonttu kirjoitti...

Kannattaa muistaa, että ihmistä voidaan ohjata ruoalla, joka jälkiteollisessa digitalisoituneessa maailmassa tarkoittaa rahaa. Siis, kun tuetaan yksinhuoltajia, saadaan yksinhuoltajia. Kun tuetaan vuokra-asujia, saadaan tuettavia vuokra-asujia. Tämä lienee selvä asia kaikille riittävän fiksuille.

Jos katsotaan, mitä tukia eri puolueet esittävät, saadaan selville äänestäjäryhmä. Ei sillä sinänsä ole merkitystä minkälaista politiikkaa ne ajavat muita kohtaan, kuten NSDAP:n menestys hyvinvointivaltion rakentajana osoittaa. Kyse on siis Curley-ilmiöstä.

Kepulla, demareilla ja Sekoomuksella kullakin suurin yksittäinen äänestäjäryhmä ovat eläkeläiset. Vihreillä ja Vasemmistolla tukiaisilla elävät sinkut. Ainoa puolue, jonka äänestäjäkunta jakautuu tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin ja ymmärtääkseni myös tuloluokkiin, on PS. Se on maksajien puolue. Ei ihme, että sen kannatus huitelee siellä 10%:n paikkeilla.

Noin 20% veronmaksajista kustantaa muiden kulut. Kun siitä otetaan pois RKP ja KD omine ideologisine äänestäjineen, PS:n teoreettinen maksimi on samalla tasolla kuin AfD:n Saksassa tai SD:n Ruotsissa.

Koko kansantalouden perusta nitisee EKP:n puhaltaman velkakuplan paineessa, mutta porukka äänestää Saulia kuvitellen, että hän voisi estää väistämättömän. Ihan sama kuin Halosen piti estää feministien jatkuva kärsimys ja kurjuus. Niin kauan kuin ihmisten ei itsensä tarvitse huolehtia omasta elannostaan, vaalit voittaa kaikissa länsimaissa joku paikallinen wannabe jamescurley.

Johan sokea reettakin näkee, että Eurooppa tuhoutuu muslimien alle, mutta annetaan ääni Saulille, koska Sauli muka estää sellaisen skenaarion Suomessa. Eihän tätä voi millään muulla perustella kuin sillä, että ihmiset tarrautuvat kaikkiin niihin ehdokkaisiin, joilla he uskovat olevan realistinen mahdollisuus estää heidän elintasonsa laskun.

Strix Senex kirjoitti...

Haatainen tavoitteli kampanjallaan kaikkia mahdollisia tehtäviä, presidentin tehtävä pois lukien. Ainakaan hänellä ei ollut mitään presidentin tehtävien kannalta relevanttia sanottavaa. Lopulta uhrautuminen palkittiin varapuhemiehen tehtävällä. Esitykseen nähden äänisaalis presidentin vaaleissa oli yllättävän korkea.

Paavo Väyryselle politiikan teko on elämän sisältö. Se pitää mielen virkeänä. Ei hän osaa miksikään emerituspoliitikoksi asettua. Jos henki pihisee ja terveyttä riittää, hän on mukana myös seuraavalla kierroksella, ja miksipä ei olisi. Kannatusta tuli lähes yhtä paljon kuin kahden suurimman puolueen ehdokkaille yhteensä. Seuraavissa vaaleissa Sauli Niinistö ei ole mukana ja Pekka Haaviston kannatus ei ainakaan nouse, joten Paavo voi laskea olevansa jokseenkin varma voittaja.

Pekka Haavisto on eräänlainen vihreiden Kalevi Kivistö. Kun puolue tarvitsee esittelykelpoisen ehdokkaan, joka ei stalinisti, ei kauheasti hörhöile, pukeutuu hyvin ja käyttäytyy sivistyneesti, esille nostetaan Pekka Haavisto. Tähän hänen varsinaiset ansionsa sitten jäävätkin.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Väitetään, että äänestyspäätöksiä tehdään mielikuvien perusteella. Laura Huhtasaarella on positiivisia mielikuvia tuottavia ominaisuuksia, kuten pirteys, iloisuus, tahdikas käytös sekä tietysti ehkä liiankin hyvä ulkonäkö.
Mutta. Saatan olla ainoa, joka on sitä mieltä, että hänen olisi opeteltava äänen käyttöä. Usein ääni nousee kimeäksi raakkumiseksi etenkin innostuspuuskissa. Vaikkapa King's Speech elokuvaa mukaillen puhe timmiin, ja suosion lisääntyminen on varma.

Vasarahammer kirjoitti...

Politiikasta on jo tehty raviveikkausta, kuten Jaska tässä havaitsikin. Ensimmäinen pääministerigallup on julkaistu ja siinä ykkössuosikkina on Petteri Orpo ja kakkosena Li Andersson.

Kannattaa huomata, että alpakkamedian viihdeosasto (Timo Haapala & co) veikkaa ja esittelee suosikkeja vähän samalla tavalla kuin kioskeilla jaettava peliliite. Politiikan sisällöllä ei ole merkitystä, kun veikataan voittavaa hevosta.

Allaspalo kirjoitti...

Kauhufiktiossa tunnetaan trooppi, jossa satanistinen muiden pahoinvoinnilla elävä rinki siittää lapsen rituaalejaan varten.

Näissä vaaleissahan taisi käydä näin. Ja hyvällä menestyksellä, koska veikkaan vaalivauva jutun vaikuttaneen monen naisoletetun äänestyskäyttäytymiseen. Valitettavasti. Tekisi Jenni nyt vielä miehen työn ja pullauttaisi mulattipennun. Se saattaisi olla sellainen märkärätti vaalikarjan kasvoille, että kansalaiset saattaisivat herätä unestaan. Ainakin minä nauttisin tilanteen ironiasta täysin rinnoin.

Jaska Brown kirjoitti...

Qroquius Kad: No siinä oli osuva äänestäjätyyppien luettelo ja selittää hyvin pitkälti sen, miksi poliitikot ovat mitä ovat.

Kumitonttu: Juuri noin. Ja ongelma on juuri toteamuksessasi "Tämä lienee selvä asia kaikille riittävän fiksuille." Mikä sulkee jo sinänsä äänestäjien enemmistön pois ja jäljelle jääneistä melkoinen osa toivoo että "jos tämä sittenkin vielä vanhoilla konsteilla ja puolueilla kääntyisi". Eli ei hyvältä näytä.

Strix Senex: Haatainen - joo, esitykseen nähden hyvä tulos, mutta niinhän demareilla aina on. Ja demariuteen nähden tulos oli aivan umpisurkea. Väyrynen - onhan tuo mahdollista mutta silti vaikea uskoa että hän olisi sentään noin sokea omien mahdollisuuksiensa suhteen. Haavisto - juuri noin.

Veijo Hoikka: Huhtasaarella on monta pitkää miinusta noiden luettelemiesi plussien lisäksi. Osa niistä voidaan parantaa, kuten puhetaito, mutta luultavasti ei kaikkia.

Vasarahammer: Hyvä havainto vanhamedian veikkaus- ja horoskooppiosastolta, jolla ei todellakaan ole kaikki alpakat torilla.

Allaspalo: Siinäpä olisi veikeä skenaario...

Anonyymi kirjoitti...

Erittäin hyvää analyysiä. Ehkä osuvin oli Ykältä:

"tietty osa kansasta (20 %) ei vieläkään osaa erottaa toisistaan vaaleja ja raviveikkausta."

Siinä on sellaista katuälykkään ja kansanmiehen viisautta, joka kiteyttää koko vaalit. ´nuf said.

Ei ole tulosten jälkeen näkynyt lööppejä ryssän hakkeroinnista? Ennen vaaleja siitä oli kuitenkin isot varoitukset suomalaisille. Ehkäpä valinta oli Putinille mieleen? Ehkäpä Venäjä hakkeroikin vaalit? Vastuullinen media varmaan selvittää asiaa ja uutisoi lukijoille.

IDA kirjoitti...

Itse en edelleenkään lähtisi ammattimaistamaan paikallisorganisaatiota. Se osittain jähmettäisi toimintaa ja potentiaalisesti tekisi siitä kannatuksen hakemista keinoilla millä hyvällä. Toisaalta olisi moraalisesti aika vastuutonta sitoa ihmisiä työhön, joka katkeaa kuin seinään, jos poliittista kannatusta ei löydy vaaleissa tarpeeksi.

Sinänäsä on kyllä puhdas totuus, että voidakseen muuttaa poliittista kulttuuria parlamentaarisen ja kunnallisen toiminnan kautta on ensin onnistuttava vakiinnuttamaan suuri kannatus tässä poliittisessa kulttuurissa. Siinä muiden puolueiden tapainen, ainakin kvasiammattimainen organisaatio olisi avuksi.

Anonyymi kirjoitti...

Väykkä oli Soroksen "luotettavien tukijoiden"listassa.

Absoluuttiseksi varmistukseksi Huhtasaarikin taisi olla ns.ZOG-ehdokas

Jaska Brown kirjoitti...

Ano 1: Kiitoksia. Mitä vaalivaikuttamiseen tulee, minua on suuresti huvittanut ironia siinä, miten täkäläinen media syyttelee Venäjää USA:n presidentinvaaleihin vaikuttamisesta (en sinänsä tiedä onko tähän syytä, ehkä on), kun se itse samalla teki kaikkensa sen puolesta, että Trumpia ei valittaisi. Puhumattakaan sen perussuomalaisten kimppuun tekemistä hyökkäyksistä.

IDA: Ammattimaistamisessa kyse on siitä, että hyvä amatööri tekee helvetin paljon parempaa työtä kuin teknokraattiammattilainen. Hyvällä amatöörillä ei vain ole aikaa, koska hänellä on kysyntää muuallakin. Niinpä pitää tarjota tarpeeksi rahaa (sanoisin että vähemmän kuin siviilityössä riittää) jotta saadaan palkattua kansallismielinen amatööri ammattilaiseksi.

Ano 2: No jaa. Enpä osaa tuohon sanoa mitään.

Qroquius Kad kirjoitti...

Mikä se semmoinen ZOG on?

Anonyymi kirjoitti...

https://fi.wikipedia.org/wiki/ZOG_(salaliittoteoria)

Voi olla osittain "foliokamaa",mutta ei varmasti kokonaan

Qroquius Kad kirjoitti...

Ei, ei varmastikaan kokonaan. Itsekin olen ainakin noin 80 % vakuuttunut siitä, että Laura on todellisuudessa Lórienin suurhaltiattarien jälkeläinen meidän maailmassamme.

Hän on älykäs, vaaleahiuksinen, viisas, sinisilmäinen, oikeamielinen, puhdasihoinen, pitkämielinen, pitkä, kiltti, kaunis ja hoikka.

Mitä enemmän asiaa ajattelen, tulen vakuuttuneemmaksi siitä, että Laura ON haltiatar. Itse asiassa hänen on oltava:
johan sen todistavat esim. Oxfordin maailmankuulun yliopiston professorin John R.R. Tolkienin tutkimuksetkin!

Nyt se on selvitetty! Laura ON haltiatar! M.O.T.

Jaska Brown kirjoitti...

Qroquius Kadin Tolkien-teorian puolesta löisin enemmän vetoa kuin ZOG:n...

Anonyymi kirjoitti...

Pankkiirit tai nämä:

http://www.oikeamedia.com/o1-8229

Blogi: Olli Pusa, to 16.03.2017 13:45
Euroopan hulluuden taustat?