Vuonna 1995

Tämän blogin vakioaiheisiin kuuluu yhteiskuntien toimivuuden tarkastelu. Olisi yhteiskuntatieteellisesti hyvin käyttökelpoista, jos kykenisi sopivista lähtökohdista ennustamaan yhteiskunnan menestystä.
Yhteiskunnan menestykseen vaikuttaa kaiken järjen mukaan suuresti sattuma, jonka vaikutusta on mahdoton ennustaa – ei sitä muuten sattumaksi sanottaisikaan. Lisäksi yleisesti tunnustettuja vaikutuksia on valitulla yhteiskuntajärjestelmällä sekä luonnonvaroilla. Yhteiskuntajärjestelmästä on helppo empiirisiin kokemuksiin vedoten todeta, että sosialistinen järjestelmä on tuottanut kehnoja tuloksia eivätkä muutkaan diktatoriset järjestelmät ole yleensä erityisen hyvin menestyneet. Luonnonvarojen vaikutuksesta ollaan montaa mieltä, mutta ainakin lyhyellä tähtäimellä huomattavat luonnonvarat tuottavat yhteiskunnalle vaurautta. Pitkällä tähtäimellä eli luonnonvarojen ehtyessä saattaa sitten käydä ohraisesti, kun on tuudittauduttu helppoon rahantuloon varautumatta tulevaisuuteen. Uskonnon merkitys yhteiskunnan menestykselle on sitten jo arempi asia käsiteltäväksi puhumattakaan väestönlaadun merkityksestä. Tässä blogissa ei kuitenkaan ole ennenkään kuvia kumarreltu, joten ei kuin mallintamaan vaan.

Erityisen hankala haaste on valita mittari, joka kuvaa yhteiskunnan menestymistä. Paras – jos kohta ei välttämättä edes hyvä – mittari tälle on asukasta kohti laskettu BKT. BKT:hen liittyvät ongelmat ovat sekä tilastojen luotettavuus että sen korrelointi todellisen hyvinvoinnin, mitä se sitten onkin, kanssa. Paremman puutteessa tämä on kuitenkin valittu mittariksi.
Tutkimusvuodeksi on valittu vuoden 1995 tilanne perustelluista syistä. Tämän vuoden BKT:t löytyvät kätevästi vuoden 1999 Mitä-Missä-Milloin -kirjasta. Koska halutaan tutkia myös yhteiskuntamallin toimivuutta, on järkevää tutkia tilannetta jossa sosialismin romahduksen jälkeinen vaikutus ei ole vielä juurikaan ehtinyt eliminoitua. Lisäbonuksena vuoden valinnassa on se, että vuonna 1995 kansat asuivat vielä omissa valtioissaan, jolloin väestö ja uskonnot eivät olleet vielä merkittävästi ehtineet monikulttuuristua.

Tutkimukseen otettiin jokainen maa, jonka väkiluku ylitti miljoonan. Tämä siksi, että sitä pienemmissä maissa satunnainen vaihtelu saattaa olla huomattavaa eivätkä tilastotkaan anna uskottavaa kuvaa. Sitä paitsi vanhan neuvostovitsin mukaan Monaco ei voi olla kommunistinen, koska niin suuri onnettomuus ei mahdu niin pieneen maahan.
Tutkittaviksi muuttujiksi otettiin neljä asiaa: luonnonvarat, yhteiskuntajärjestelmä, vallitseva uskonto ja väestön koostumus. Jokainen pisteytettiin välille 0-6.

Luonnonvarat pisteytettiin vain poikkeustapauksissa, joissa maan luonnonvarat suhteessa sen väestömäärään ovat huomattavan suuret. Käytännössä tämä koski öljyä, joissain tapauksissa muita kaivosteollisuuden tuotteita kuten kultaa. Saadakseen tästä pisteitä maassa täytyi olla todella poikkeukselliset luonnonvarat, pisteitä sai vain 25 maata 123:n jäädessä nollille. Esimerkkejä pisteytyksestä:
6 – Kuwait, valtavat öljyvarat
5 – Saudi-Arabia, valtavat öljyvarat mutta väestöäkin on
4 – Gabon, öljyvaroja
3 – Iran, öljyvaroja mutta paljon väestöä
2 – Namibia, kultaa ja muita kaivostuotteita
1 – Australia, kultaa mutta väestöäkin on
0 – Tanska, ei merkittäviä luonnonvaroja

Yhteiskuntajärjestelmä pisteytettiin subjektiivisesti sen mukaan, miten diktatorinen/sosialistinen se oli 1980-luvun lopussa. Esimerkkejä:
0 – demokraattinen, Ruotsi
1 – osin diktatorinen, Etelä-Afrikka
2 – diktatorinen, Libya
3 – diktatorinen sosialistisin piirtein, Burkina Faso
4 – sosialistinen, ex-Jugoslavia
5 – lievästi kommunistinen, Unkari ja useimmat itäblokin maat
6 – puhtaasti kommunistinen, ex-Neuvostoliitto


Uskonto pisteytettiin seuraavan taulukon mukaan laskemalla väestön keskiarvo. Esimerkkejä:
0 – protestanttinen, juutalainen, uskonnoton: Norja
1 – katolilainen, ortodoksinen: Bulgaria
2 – buddhalainen, shintolainen tms: Japani
3 – keskiarvolaskennan tulos: Sri Lanka
4 – hindulainen, animistinen: Intia
5 – keskiarvolaskennan tulos: Albania
6 – islamilainen: Algeria

Väestö eli kaikkein tulenarin muuttuja laskettiin myös keskiarvona seuraavin painotuksin. Esimerkkejä:
0 – pohjoiseurooppalainen: Saksa
1 – itäaasialainen, eteläeurooppalainen: Italia
2 – kaakkoisaasialainen, keskiaasialainen: Malesia
3 – eteläaasialainen, lähi-itäläinen, polynesialainen: Jemen
4 – Amerikan alkuperäiskansat, melanesialainen: Papua-Uusi-Guinea
5 – keskiarvolaskennan tulos: Haiti
6 – afrikkalainen: Senegal

Huomautus: Kaikki mahdolliset arviot tehtiin ennen BKT:n tarkistamista, ettei tämä tieto vaikuttaisi arvioinnin objektiivisuuteen.

Sen jälkeen laskettiin pisteet ynnäämällä yhteiskuntajärjestelmän, uskonnon ja väestön pisteet sekä vähentämällä tästä luonnonvarapisteet. Esimerkiksi Angola sai yhteensä kymmenen pistettä (yhteiskuntajärjestelmä 4, uskonto 1, väestö 6 ja näiden summasta vähennetään yksi luonnonvarapiste).
Keskimääräinen pistemäärä oli 6,93 ja mediaanipistemäärä 7. Pienimmät pisteet sai Norja, -2 pistettä. Kaikki muut nollilla ja kaksi pistettä luonnonvaroista. Suurimmat pisteet olivat Somalialla, 17. Väestöstä ja uskonnosta kuusi pistettä molemmista, järjestelmästä viisi (edes kommunismi ei toiminut kunnolla Somaliassa) eikä luonnonvaroja. Lähes kaikki maat olivat välillä 0-14 pistettä siten, että kussakin pistemäärässä oli noin kymmenen maata. Yleisimmät pistemäärät olivat 3 ja 9, jotka molemmat olivat kahdeksallatoista maalla. Harvinaisimmat pistemäärät välillä 0-14 olivat 1,5 ja 12, kuusi maata kussakin. Tämän välin ulkopuolella esiintyneitä pistemääriä -2, -1, 15, 16 ja 17 oli kutakin tasan yksi kappale.

Seuraavassa pistetaulukko, maat lajiteltuna asukasta kohti lasketun BKT:n mukaiseen järjestykseen.
A = sijoitus BKT:n mukaan
B = maa
C = BKT/asukas
D = pistesumma
E = luonnonvarat
F = yhteiskuntajärjestelmä
G = uskonto
H = väestö
I = poikkeama pistesummassa
J = poikkeama sijoituksessa
Mikäli pistesumma ennustaisi täydellisesti maan menestystä, ne asettuisivat BKT:n mukaan nätisti samaan järjestykseen. Koska näin ei tietenkään ole, on poikkeaman vertailuun otettu kaksi työkalua sarakkeisiin I ja J.
Mikäli maat olisivat pisteidensä mukaisessa järjestyksessä, esimerkiksi sijoilla 3-12 pitäisi olla maiden jolla on nolla pistettä ja sijoilla 13-18 maiden jolla on yksi piste. Esimerkiksi sijalla 14 on kuitenkin nollan pisteen Kanada. Tällöin Kanadan kohdalla sarakkeessa I lukee -1, koska Suomi on sijoitusjärjestyksessä yhden kategorian ennustetta alempana.
Vastaavasti sarakkeessa J BKT:ssä sijalla 14 olevan Kanadan kohdalla lukee -2, koska se on kaksi sijaa alempana kuin sen pitäisi pisteidensä nojalla olla (alimpana olevan nollan pisteen maan pitäisi olla sijalla 12). Esimerkiksi sijalla 22 olevalla Espanjalla lukee sarakkeessa J nolla, koska sillä on kaksi pistettä ja tällaisten maiden pitäisikin olla jossain sijoilla 19-25. Sijalla 36 olevalla Unkarilla lukee sarakkeessa J 21, koska sillä on kuusi pistettä ja kuuden pisteen maiden pitäisi olla sijoilla 57-65, joten Unkari on 21 sijaa odotusarvon yläpuolella. (Vastaavasti Unkarilla lukee sarakkeessa I arvo 3, koska kuuden pisteen Unkari on sijalla, jolla pitäisi olla kolmen pisteen maa ja 6 – 3 = 3.)

A	B	C	D	E	F	G	H	I	J
1	Sveitsi	40630	0	0	0	0	0	2	2
2	Japani	39640	3	0	0	2	1	4	24
3	Norja	31250	-2	2	0	0	0	-2	-2
4	Tanska	29890	0	0	0	0	0	0	0
5	Saksa	27510	0	0	0	0	0	0	0
6	Yhdysvallat	26980	0	1	0	0	1	0	0
7	Itävalta	26890	1	0	0	1	0	1	6
8	Singapore	26730	3	0	0	2	1	3	18
9	Ranska	24990	1	0	0	1	0	1	4
10	Belgia	24710	0	0	0	0	0	0	0
11	Alankomaat	24000	0	0	0	0	0	0	0
12	Ruotsi	23750	0	0	0	0	0	0	0
13	Suomi	20580	0	0	0	0	0	-1	-1
14	Kanada	19380	0	0	0	0	0	-1	-2
15	Kuwait	19040	4	6	1	6	3	3	29
16	Italia	19020	2	0	0	1	1	1	3
17	Australia	18720	-1	1	0	0	0	-2	-15
18	Iso-Britannia	18700	1	0	0	1	0	0	0
19	Arabiemiraatit	17400	5	6	2	6	3	3	32
20	Israel	15920	1	0	0	1	0	-1	-2
21	Irlanti	14710	1	0	0	1	0	-1	-3
22	Espanja	13580	2	0	0	1	1	0	0
23	Uusi-Seelanti	13190	0	0	0	0	0	-2	-11
24	Taiwan	12840	3	0	0	2	1	1	2
25	Portugali	9740	2	0	0	1	1	0	0
26	Etelä-Korea	8220	3	0	0	2	1	0	0
27	Kreikka	8210	2	0	0	1	1	-1	-2
28	Slovenia	8200	5	0	4	1	0	2	23
29	Argentiina	8030	2	0	0	1	1	-1	-4
30	Saudi-Arabia	7040	6	5	2	6	3	3	27
31	Libya	6510	5	6	2	6	3	2	20
32	Oman	5200	6	5	2	6	3	3	25
33	Uruguay	5170	2	0	0	1	1	-1	-8
34	Libanon	4360	8	0	1	4	3	5	45
35	Chile	4160	2	0	0	1	1	-1	-10
36	Unkari	4120	6	0	5	1	0	3	21
37	Malesia	3890	5	1	0	4	2	2	14
38	Tsekki	3870	5	0	5	0	0	2	13
39	Trinidad	3770	4	0	0	1	3	1	5
40	Brasilia	3640	3	0	0	1	2	0	0
41	Gabon	3490	4	4	1	1	6	1	3
42	Mauritius	3380	6	0	0	3	3	3	15
43	Meksiko	3320	3	0	0	1	2	0	0
44	Kroatia	3250	6	0	4	1	1	2	13
45	Etelä-Afrikka	3160	3	4	1	1	5	-1	-2
46	Venezuela	3020	1	2	0	1	2	-3	-28
47	Botswana	3020	4	4	0	2	6	0	0
48	Slovakia	2950	6	0	5	1	0	2	9
49	Viro	2860	6	0	6	0	0	2	8
50	Turkki	2780	8	0	0	6	2	4	29
51	Panama	2750	3	0	0	1	2	-2	-8
52	Thaimaa	2740	4	0	0	2	2	-1	-2
53	Iran	2680	7	3	2	6	2	2	13
54	Costa Rica	2610	3	0	0	1	2	-2	-11
55	Peru	2310	3	0	0	1	2	-2	-12
56	Latvia	2270	6	0	6	0	0	1	1
57	Venäjä	2240	6	1	6	1	0	0	0
58	Valko-Venäjä	2070	7	0	6	1	0	1	8
59	Namibia	2000	5	2	0	1	6	-1	-3
60	Kolumbia	1910	3	0	0	1	2	-3	-17
61	Liettua	1900	7	0	6	1	0	1	5
62	Tunisia	1820	10	0	1	6	3	4	45
63	Paraguay	1690	3	0	0	1	2	-3	-20
64	Ukraina	1630	7	0	6	1	0	1	2
65	Algeria	1600	11	2	4	6	3	5	53
66	Kuuba	1580	9	0	6	1	2	2	23
67	Jamaika	1510	4	0	0	0	4	-3	-17
68	Jugoslavia	1510	7	0	4	2	1	0	0
69	Jordania	1510	9	0	0	6	3	2	20
70	Bosnia ja Hgovina	1500	9	0	4	4	1	2	19
71	Romania	1480	7	0	5	1	1	0	0
72	Dominikaaninen tv	1460	3	0	0	1	2	-4	-29
73	Ecuador	1390	3	0	0	1	2	-4	-30
74	Guatemala	1340	3	0	0	1	2	-4	-31
75	Bulgaria	1330	9	0	6	2	1	2	14
76	Papua-Uusi-Guinea	1160	4	0	0	0	4	-3	-26
77	Syyria	1120	11	0	2	6	3	4	41
78	Marokko	1110	9	0	0	6	3	2	11
79	Kazakstan	1110	11	0	6	4	1	3	39
80	Filippiinit	1050	3	0	0	1	2	-5	-37
81	Pohjois-Korea	1000	9	0	6	2	1	1	8
82	Indonesia	980	9	0	0	6	3	1	7
83	Uzbekistan	970	14	0	6	6	2	6	56
84	Moldova	920	8	0	6	1	1	0	0
85	Turkmenistan	920	14	0	6	6	2	6	54
86	Makedonia	860	7	0	4	2	1	-1	-8
87	Bolivia	800	3	0	0	1	2	-5	-44
88	Egypti	790	10	0	1	6	3	2	19
89	Lesotho	770	7	0	0	1	6	-2	-11
90	Armenia	730	9	0	6	1	2	0	0
91	Kirgisia	710	13	0	6	5	2	4	40
92	Myanmar	700	7	0	2	2	3	-2	-14
93	Sri Lanka	700	7	0	1	3	3	-2	-15
94	Kongon tasavalta	680	11	0	4	1	6	2	24
95	Albania	670	12	0	6	5	1	3	30
96	Norsunluurannikko	660	9	0	0	3	6	0	0
97	Kamerun	650	9	0	1	2	6	0	0
98	Kiina	620	9	0	6	2	1	0	0
99	Honduras	600	3	0	0	1	2	-6	-56
100	Irak	600	9	3	3	6	3	0	0
101	Senegal	600	13	0	1	6	6	4	30
102	Guinea	550	13	0	1	6	6	4	29
103	Zimbabwe	540	8	1	1	2	6	-1	-15
104	Azerbaidzan	480	10	3	6	5	2	1	3
105	Mauritania	480	13	0	2	6	5	4	26
106	Pakistan	460	11	0	2	6	3	2	12
107	Georgia	440	8	0	6	1	1	-2	-19
108	Angola	410	10	1	4	1	6	0	0
109	Sambia	400	9	0	1	2	6	-1	-3
110	Ghana	390	9	0	1	2	6	-1	-4
111	Pt Guinea	380	7	2	2	1	6	-3	-33
112	Benin	370	12	0	2	4	6	2	13
113	Liberia	350	9	0	1	2	6	-1	-7
114	Intia	340	8	0	1	4	3	-2	-26
115	Keski-Afrikka	340	10	0	2	2	6	0	0
116	Tadzikistan	340	14	0	6	6	2	4	23
117	Nicaragua	330	7	0	4	1	2	-3	-39
118	Laos	320	10	0	6	2	2	-1	-1
119	Gambia	320	13	0	1	6	6	2	12
120	Mongolia	310	9	0	6	2	1	-2	-14
121	Togo	310	11	0	1	4	6	0	0
122	Sudan	300	12	0	2	6	4	1	3
123	Kamputsea	270	10	0	6	2	2	-1	-6
124	Kenia	260	8	0	0	2	6	-3	-36
125	Nigeria	260	10	0	1	3	6	-2	-8
126	Jemen	260	13	0	4	6	3	1	5
127	Haiti	250	7	0	1	1	5	-5	-49
128	Guinea-Bissau	250	12	0	1	5	6	0	0
129	Mali	250	16	0	4	6	6	4	18
130	Uganda	240	8	0	1	1	6	-4	-42
131	Bangladesh	240	10	0	1	6	3	-3	-14
132	Vietnam	240	10	0	6	2	2	-3	-15
133	Madagaskar	230	12	0	4	3	5	-1	-3
134	Burkina Faso	230	13	0	3	4	6	0	0
135	Niger	220	13	0	1	6	6	0	0
136	Afganistan	220	14	0	5	6	3	1	3
137	Nepal	200	8	0	1	4	3	-5	-49
138	Ruanda	180	9	0	2	1	6	-4	-32
139	Sierra Leone	180	11	0	0	5	6	-3	-15
140	Tsad	180	12	0	1	5	6	-2	-10
141	Malawi	170	10	0	1	3	6	-4	-24
142	Burundi	160	9	0	2	1	6	-5	-36
143	Somalia	150	17	0	5	6	6	3	5
144	Kongon dt	120	8	1	2	1	6	-6	-56
145	Tansania	120	14	0	4	4	6	0	0
146	Eritrea	115	14	0	5	3	6	-1	-1
147	Etiopia	100	15	0	5	4	6	-1	-1
148	Mosambik	80	14	0	5	3	6	-3	-3

Sitten todellisiin tuloksiin. (Asiaa tunteville: tiedän, että tässä lasketaan korrelaatioita välimatka- ja järjestysasteikollisten muuttujien välillä, joka on jossain määrin ongelmallista. Välimatka-asteikollinen muuttuja BKT on kuitenkin vähemmän absoluuttinen ja järjestysasteikollisetkin suhteellisen tasaisin välein mahdollisissa mittaluvuissa, joka poistaa ongelmat suurelta osin.)

Mikäli laadittu pistesummamittari on hyvä, sen pitäisi antaa korrelaationa parempia ennusteita (eli enemmän nollasta poikkeavia) kuin yhdenkään yksittäisistä muuttujista verrattuna samaan perusarvoon.

Tutkitaan aluksi yksittäisten muuttujien korrelaatiota BKT:n kanssa.
BKT/asukas ja
luonnonvarat: 0,101
järjestelmä: -0,390
uskonto: -0,350
väestö: -0,510
BKT ja luonnonvarat eivät käytännössä korreloi lainkaan, lukuarvo on niin lähellä nollaa. Tämä oli odotettavissakin, sillä luonnonvarakerroin huomioitiin vain erityistapauksissa ja lähes kaikilla mailla tämän muuttujan arvo asetettiin nollaksi.
Kaikilla muilla muuttujilla korrelaatiota oli havaittavissa. Eli mitä enemmän tuli pisteitä, yleensä sitä kehnompi BKT maalla oli. Kaikkein selvimmin vaikutti väestönlaatu.
Sitten oleellinen eli mikä oli BKT:n ja pistesumman korrelaatio. Tulos on -0,670.
Tämä poikkeaa nollasta enemmän kuin mikään yksittäinen muuttuja, joka on merkki siitä että summamuuttuja on valittu ainakin oikeansuuntaiseksi.

BKT:tä paremmin korreloi sijoitus maiden välisellä listalla. Tämä aiheutuu siitä, että BKT:n erot ovat mittauksellisesti erittäin suuret; kehittyneiden teollisuusmaiden BKT on noin satakertainen Afrikan maihin nähden, kun taas järjestysasteikollisessa listassa näin suuria eroja ei pääse syntymään. Tämän takia järjestysasteikollinen muuttuja on tässä tilanteessa jopa parempi mittari vastoin tilastotieteen teorioita.
Sijaluku ja
luonnonvarat: -0,237
järjestelmä: 0,378
uskonto: 0,406
väestö: 0,705
Ainoastaan järjestelmä korreloi heikommin sijoituksen kuin BKT:n kanssa, sekin vain niukasti. Väestönlaadun korrelaatio on selvästi voimakkaampi sijoituksen kuin BKT:n kanssa. Luonnonvarat jää edelleen tilastollisen merkitsevyyden alapuolelle, joskin suhteellisen niukasti.
Lopuksi oleellinen eli sijaluvun ja pistesumman korrelaatio. Tulos on 0,829. Tämä on jo varsin kova korrelaatio.

Johtopäätös on se, että maiden menestykseen vaikuttavat väestönlaatu, käytetty yhteiskuntajärjestelmä ja vallitseva uskonto sekä jossain määrin luonnonvarat. Käytännössä kaikki muu on jo satunnaisen vaihtelun piikissä – tapahtuuko luonnonkatastrofeja, hyökkääkö naapurimaa tai jotain muuta vastaavaa.

Tästä voidaan laatia myös ennusteita, millaiselle tasolle voi nousta. Esimerkiksi maa, jonka väestö on eteläeurooppalaista, uskonnoltaan buddhalaisia ja elää ei-sosialistisessa diktatuurissa ilman suuria luonnonvaroja, saa pisteikseen 1 + 2 + 2 = 5 ja on luultavasti elintasoltaan sijoilla 51-56 eli jossain Costa Rican tasolla. Maa, joka on lievästi kommunistinen, protestanttinen ja pohjoiseurooppalainen (kuten Tsekki aikoinaan) saa myös viisi pistettä. Tsekki on sijalla 38 eli pärjännyt vähän paremmin. Maa, joka on islamilainen saa parhaimmillaan kuusi pistettä ilman luonnonvaroja ja nousee ennusteessa sijoille 57-65 eli suunnilleen vuosituhannen lopun kommunismista toipuvan Venäjän tasolle. Kuten myös afrikkalainen demokratia, jossa asukkaat ovat protestantteja.

Lopuksi vielä muutama erityisen poikkeava tapaus.
Kategoriamittauksessa ennusteeseen nähden huonoimmin menestyvät Kongon demokraattinen tasavalta ja Honduras, jotka ovat peräti kuusi kategoriaa ennusteensa alapuolella. Viisi pykälää ennustettaan huonommin menestyvät Filippiinit, Bolivia, Haiti, Nepal ja Burundi. Ennusteeseen nähden parhaiten menestyvät Uzbekistan ja Turkmenistan, kuusi kategoriaa ennusteensa yläpuolella. Ehkä neuvostovalta suojeli islamin vaikutukselta, kaksi totaalista onnettomuutta yhteen maahan ei näytä mahtuvan tähän malliin. Täsmälleen ennustettuun kategoriaan napsahtaa 29 maata ja enintään kahden pykälän sisään ennusteesta osuu tasan sata maata eli yli kaksi kolmasosaa. Ei huonosti asteikolta, jossa on kaksikymmentä eri pykälää (-2 – 17) joista viisitoista (0 - 14) on yleisiä.

Sijoitusmittauksessa ennusteeseen nähden huonoimmin menestyivät niin ikään Kongon demokraattinen tasavalta ja Honduras, jotka olivat 56 sijaa odotusarvonsa alapuolella. Parhaiten pärjäsi 56 sijaa odotusarvonsa yläpuolella ollut Uzbekistan. Luonnollisesti samat 29 maata kuin edellisessäkin mittarissa osuivat kohdilleen. 74 maata osui enintään kymmenen sijan päähän ennusteestaan ja vain 22 poikkesi ennusteestaan yli 30 sijaa.

Tämän ”tutkimuksen” pitäisi olla täysin turha. Pelkästään ympärilleen katsomalla pitäisi olla itsestään selvää, millaiset asiat tekevät maasta menestyvän ja millaiset tuhoavat sen menestyksen. Koska valitettavan usealle tämä ei kuitenkaan näytä olevan selvää, nämä laskelmat toivottavasti edes joitakin auttavat ajamaan tämän maan poliittisia päätöksiä oikeisiin suuntiin niin yhteiskuntajärjestelmän, uskonnon kuin väestönlaadunkin suhteen tehtävissä valinnoissa.