Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 26. helmikuuta 2011

Maitokahvia

Legendaarisessa TV-sarja Juurissa on kohtaus, jossa kirjoittaja Alex Haley menee lehtimiehenä haastattelemaan Amerikan Natsipuolueen johtajaa George Lincoln Rockwellia. Tositapahtumaan perustuvassa kohtauksessa Rockwellia näyttelevä Marlon Brando väittää Haleyn valehdelleen hänelle, kun ei kertonut etukäteen olevansa mustaihoinen. Haley toteaa kuivasti Rockwellin kysyneen puhelimessa vain, onko hän juutalainen, johon Haley oli vastannut rehellisesti ettei ole. Keskustelun jatkuessa Rockwell toteaa nauttivansa älyllisestä jutustelusta Haleyn kanssa. Haley kummastelee tätä, koska Rockwellin mukaan neekerit ovat alempi rotu. Tällöin Rockwell selittää, että näkee selvästi Haleyn esi-isissä olleen valkoisia, joilta hänen älyllinen kapasiteettinsa on periytynyt. Haley myöntää kysyttäessä syntyperänsä Rockwellille.

Alex Haleyn isän Simonin - maanviljelysopin professorin - molemmat isoäidit olivat entisiä orjia, kuinka paljon heissä oli valkoista verta on tuntematonta. Joka tapauksessa Simonin molemmat isoisät olivat irlantilaisia, toinen heistä USA:n sisällissodan eversti. Kuten Juurten tarinaa seuranneet muistavat, se jäljitti Haleyn äidinpuoleista sukulinjaa. Mikäli tarina on totuudenmukainen, niin ainakin Haleyn äidinäidinisä oli intiaani ja äidinisänisänisä valkoinen, lisäksi kirjassa mainitsemattomista sukuhaaroista tuli ilmeisesti jonkin verran valkoista perimää. Haleyn olisikin ollut vaaleanruskeana vaikeaa mennä Rockwellille väittämään olevansa puhdasverinen afrikkalainen.
TV-sarjassa Haleyta näytteli jonkinmoista yhdennäköisyyttä omaava James Earl Jones, yksi arvostetuimpia afroamerikkalaisia näyttelijöitä. Sopivaa, koska Jones itse on sukujuuriltaan enimmäkseen irlantilais-intiaani, kuten Haleykin.

Kun miettii jollain alalla huipulle päässeitä mustaihoisia amerikkalaisia, huomaa yleensä saman ilmiön. He ovat kovasti maitokahvin värisiä. Ainakin verrattuna keskimääräisiin mustaihoisiin jenkkeihin, joita voi tarkastella vaikka urheilua seuraamalla.

Kerettiläinen ajatus. Ei kai vain Rockwell olisi sittenkin ollut oikeassa? Ainakin yleisellä tasolla. Poikkeuksia löytyy varmasti, kuten nuoruusvuosien suosikkikoripalloilijani, entinen sentteritähti David Robinson. Varsin tummaihoinen mies kävi USA:n laivaston upseeriakatemian, jossa menestyi koripallon lisäksi shakissa ja opinnoissaan. Palveli valmistuttuaan kaksi vuotta luutnanttina, jonka jälkeen laivasto vapautti hänet sitoumuksistaan ja huikea NBA-ura alkoi. Nykyään hän on liikemies, joka osallistuu runsaasti koulutukseen kannustavaan hyväntekeväisyyteen.
Mutta olisiko niin, että menestyneet mustat olisivat yleensä niitä, joilla on valkoista verta suonissaan? On silti huomattava, että ihonväristä tässä ei ole kyse. Ei väri tee kenestäkään tyhmempää ja laiskempaa tai fiksumpaa ja ahkerampaa. Väri on vain indikaattori siitä, millainen etninen tausta henkilöllä todennäköisesti on. Kyse on siitä, onko taustalla merkitystä.

Ei muuta kuin tutkimaan. Wikipediasta löytyy kiinnostava lista niistä afroamerikkalaisista, jotka ovat ensimmäisenä rotunsa edustajina saavuttaneet jotakin merkittävää. Klikkailin sieltä merkittävimpiä ja osin satunnaisiakin tapauksia. En ole karsinut yhtäkään klikkaamaani pois, paitsi ne joista puuttui sekä selvitys etnisestä taustasta että valokuva. Tässä luettelossa on edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta jokainen, jota tutkin. Nimi, saavutus ja tutkimuksen kannalta oleelliset lisätiedot todennäköisestä etnisestä taustasta.

Alexander Twilight, ensimmäinen Yhdysvalloissa yliopistotutkinnon suorittanut (1823) ja ensimmäinen osavaltion lainsäädäntöelimeen valittu (1836). Isä oli sekarotuinen ja äidin väitettiin olleen valkoinen tai poikkeuksellisen vaaleaihoinen.

James McCune Smith, ensimmäinen lääkärin tutkinnon suorittanut (1837). Isä oli valkoinen, äidistä ei tietoa.

Macon Bolling Allen, ensimmäinen lakimies (1845). Ei tietoa syntyperästä, mutta vaaleaihoisen miehen kuva puhuu puolestaan.

Joseph Jenkins Roberts, vapautettujen ja Afrikkaan palanneiden orjien perustaman Liberian valtion ensimmäinen presidentti (1848). Isä walesilainen maanviljelijä, äiti vaalea mulatti.

Patrick Francis Healy, ensimmäinen jesuiitta (1851), filosofian tohtori (1866) ja suuren yliopiston rehtori (1874). Isä valkoinen plantaasinomistaja, äiti puoliksi valkoinen orja.

William Wells Brown, ensimmäinen romaanin (1853) ja näytelmän (1858) julkaissut. Äiti orja, isä valkoinen plantaasinomistaja. Pakeni orjuudesta 1834.

Daniel Payne, ensimmäinen yliopiston rehtori (1856). Etnisessä taustassa eurooppalaisia ja intiaaneja, molemmat vanhemmat vapaita mustia.

Sarah Jane Woodson Early, ensimmäinen naispuolinen yliopistonprofessori (1858). Hänen isänsä väitettiin olleen Sally Hemingsin, 3/4 eurooppalaistaustaisen orjan ja Yhdysvaltain presidentin Thomas Jeffersonin vanhin poika, mutta DNA-testit eivät tue tätä väittämää. Sen sijaan väittämä kertoo aika paljon Woodson-Earlyn perimästä.

Martin Delany, ensimmäinen USA:n armeijan upseeri (1865). Isän vanhemmat olivat Afrikasta tuotuja orjia, äiti angolalaissyntyinen, joten Delany oli täysin afrikkalaistaustainen, kuten kuvastakin näkyy. Ainoa musta, joka yleni majurin arvoon asti sisällissodan aikana.

Oscar Dunn, ensimmäinen osavaltion (Louisiana) varakuvernööri (1868) ja vt-kuvernööri (1870). Toisten väitteiden mukaan puhdasverinen afrikkalainen, toisten mukaan neljäsosavalkoinen. Valokuva tukee jälkimmäistä väitettä.

Hiram Rhodes Revels, ensimmäinen Yhdysvaltain senaatin jäsen (1870). Isä mulatti, äiti skotti.

Joseph Rainey, ensimmäinen Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen (1870). Molemmat vanhemmat olivat orjia, ei tietoa etnisestä taustasta mutta Raineyn kuvasta päätellen ei aivan täysin afrikkalainen.

P.B.S. Pinchback, ensimmäinen osavaltion (Louisiana) kuvernööri (1872). Äiti afrikkalais-intiaani-walesilais-saksalainen, isä skottilais-irlantilainen.

Edward Bouchet, ensimmäinen amerikkalaisessa yliopistossa tohtorin tutkinnon (fysiikka) suorittanut (1874). Ei tietoa taustasta, mutta kuvasta päätellen täysin afrikkalainen.

Henry Ossian Flipper, ensimmäinen West Pointista valmistunut ja aktiiviupseeri (1877). Syntyi orjaksi, ei tietoa taustasta, mutta luultavasti suurimmaksi osaksi afrikkalainen.

Michael Healy, ensimmäinen puolustusvoimien laivan kapteeni (1880). Isä irlantilainen, äiti osin afrikkalaistaustainen orja.

Booker T. Washington, ensimmäinen Valkoisen Talon päivällisille kutsuttu (1901) ja ensimmäinen postimerkkiin kuvansa saanut (1940). Afroamerikkalaisten merkittävimpiä johtajia omana aikanaan. Syntyi orjuuteen, äiti orja, isä valkoinen maanviljelijä.

Jack Johnson, ensimmäinen nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari (1908). Ensimmäinen musta urheilija, jota olisi voinut kutsua supertähdeksi, mikäli termi olisi tuohon aikaan tunnettu. Vanhemmat olivat entisiä orjia, isä puhtaasti afrikkalainen, äidistä ei tietoa.

Madam C. J. Walker, ensimmäinen miljonääri (1910). Ansaitsi omaisuutensa mustien naisten kauneudenhoitotuotteilla. Ei tietoa taustasta, mutta kuvista päätellen puoliverinen.

Hattie McDaniel, ensimmäinen Oscar-voittaja (paras naissivuosa, Tuulen viemää, 1940). Ei tietoa taustasta, vanhemmat entisiä orjia.

Benjamin O. Davis, Sr, ensimmäinen kenraalikuntaan ylennyt (1940). Ei tietoa taustasta, mutta kuvista päätellen melko vaaleaihoinen. Hänen samanniminen poikansa oli USA:n ilmavoimien ensimmäinen kenraalikuntaan ylennyt (1965).

Ralph Bunche, ensimmäinen nobelisti (rauhanpalkinto, 1950). Diplomaatti ja rauhanneuvottelija oli niin vaaleaihoinen, että eräässä rotuja koskevassa keskustelussa vastapuoli erehtyi luulemaan Bunchea valkoiseksi ja tokaisi: "Haluaisitteko oman lapsenne menevän naimisiin neekerin kanssa?" Johon Bunche: "No, en nyt kenen tahansa neekerin."

Edward Brooke, ensimmäinen Yhdysvaltain senaattiin valittu (1966, aiemmin senaatissa olleet oli nimitetty, ei valittu). Ei tietoa taustasta, mutta kuvista näkee hänen olevan hyvin vaalea.

Robert C. Weaver, ensimmäinen Yhdysvaltain hallituksen jäsen (asuntoministeri, 1966). Molemmat vanhemmat sekarotuisia.

Carl B. Stokes, ensimmäinen suurkaupungin (Cleveland) pormestari (1967). Ei tietoa taustasta, mutta vaikuttaa noin puoliksi eurooppalaiselta.

Thurgood Marshall, ensimmäinen korkeimman oikeuden tuomari (1967). Ei tietoa taustasta, mutta vaikuttaa enemmän kuin puoliksi eurooppalaistaustaiselta.

Colin Powell, ensimmäinen puolustusvoimien komentaja (1989) ja ulkoministeri (2001). Vaaleaihoisen Powellin vanhemmat olivat jamaikalaissyntyisiä, taustaltaan paitsi afrikkalaisia, myös englantilaisia, skotteja, irlantilaisia, mahdollisesti arawakintiaaneja ja olipa hänen isällään yksi juutalainenkin esi-isä.

Robert L. Johnson, ensimmäinen miljardööri (2001). Ei tietoa taustasta, mutta ilmeisesti lähes täysin afrikkalainen, teki omaisuutensa Black Entertainment Television -kanavan perustajana.

Barack Obama, ensimmäinen presidentti (2009). Kuten hyvin tiedetään, Obaman äiti oli valkoinen ja isä kenialainen. (Väitetään, että Warren G. Hardingilla olisi ollut yksi etäinen musta esivanhempi, jolloin Obama ei olisi ollut ensimmäinen afrikkalaistaustainen presidentti, mutta väitettä ei ole koskaan todistettu.) On ironista, että mustan väestön riemuitessa ensimmäisestä edustajastaan - arvioiden mukaan 96 % mustista äänestäjistä äänesti Obamaa - valkoisessa talossa Obaman etnisyydellä ei ole mitään tekemistä Yhdysvaltain mustan väestön ylivoimaisen enemmistön kanssa. Obama ei ole orjien jälkeläinen eikä edes länsiafrikkalaisperäinen, kuten varmaan 99 % USA:n mustista.

Edellä olevassa listassa on 29 afroamerikkalaista, jotka ovat kukin omalla alallaan saavuttaneet jotain merkittävää ensimmäisenä rotunsa edustajana. Listalle valitut ovat päätyneet sinne saavutuksensa ansiosta eikä listalta ole karsittu ketään pois, paitsi ne, joiden etnisestä taustasta ei ole mitään tietoa eli sukuselvityksen puuttuessa vähintäänkin valokuvaa. Siksi heidän voi katsoa edustavan kohtuullisen edustavaa otosta menestyneistä afroamerikkalaisista.

Tehdäänpä pieni jaottelu tiedossa olevan etnisen taustan ja sen puuttuessa pärstäkertoimen perusteella. Merkitään A = täysin (tai lähes täysin) afrikkalainen, B = afrikkalaisen ja mulatin välimuoto, C = mulatti, D = mulatin ja valkoisen välimuoto (aikoinaan USA:ssa käytetty termi oli kvarteroni). Jotta ei tulisi tehtyä vääryyttä afrikkalaisille geeneille, pienenkin epäilyksen vallitessa tapaus luokitellaan lähemmäksi A:ta. Tällä luokittelulla tulos edellä olevasta listasta on 5 A:ta, 5 B:tä, 8 C:tä ja 11 D:tä. Noin kaksi kolmasosaa listanimistä on siis vähintään puoleksi valkoisia! George Lincoln Rockwellin haamu kummittelee...

Selityksenä voidaan tietysti antaa se, että rasistinen sorto kohteli osittain valkoisia lievemmin kuin kokomustia. Tätä ei kuitenkaan voi tukea yksikään, joka on tutustunut Yhdysvaltain rotupolitiikan historiaan edes pintapuolisesti; käytäntö oli yhden tipan sääntö. On myös huomattava, että esimerkiksi listan ensimmäinen täysin puhdasverinen afrikkalainen oli ensimmäinen USA:n armeijan musta upseeri; tähän tehtävään tultiin nimitetyksi, jolloin syrjintä olisi paljon helpompaa kuin esimerkiksi jonkin keksinnön tekemisen tapauksessa. Mikäli osittain valkoiset olisivat olleet "hyväksyttävämpiä", heitä pitäisi esiintyä suhteellisesti enemmän listan alkuvuosina ja täysmustien ilmestyä vasta viime vuosikymmeninä rotuerottelun päätyttyä. Näin ei ole, vaan jakauma on käytännössä tasainen.

Nykyään arvioidaan 58 %:lla afroamerikkalaisista olevan vähintään 12,5 % eurooppalaista perimää, 19,6 %:lla vähintään 25 % ja 1 %:lla vähintään 50 %. Toisaalta toinen tutkimus väittää, että noin 10 %:lla afroamerikkalaisista on vähintään 50 % eurooppalaista perimää ja afroamerikkalaisilla keskimäärin on 25-30 % eurooppalaista perimää. Näihin tietoihin suhteutettuna edellä olevan listan jakauma on todella pahasti vääristynyt eurooppalaiseen suuntaan.

Edellä on siis käsitelty menestyneitä. Entä sitten sosiaalisen skaalan toinen pää? Netistä löytyy luettelo USA:ssa toimeenpannuista teloituksista. Kun sieltä valitsee 29 viimeisimpänä teloitettua mustiksi (listassa tunnuksella B, black) luokiteltua, saa verrokkiryhmän. Jos heidän tapauksessaan tekee saman ABCD-luokituksen kuvan perusteella, saa aikajärjestyksessä tuoreimmasta tapauksesta alkaen seuraavan listan: A, C, B, B, B, A, B, A, B, B, B, B, A, B, C, B, D, A, B, C, B, D, B, B, C, A, B, B, B

Tällä kertaa arviot on painotettu toiseen suuntaan eli jos epäilyttää, niin henkilön perimä on luokiteltu eurooppalaisemmaksi, ettei vain tulisi sorrettua afroamerikkalaisia. Lopputulos: 6 A:ta, 17 B:tä, 4 C:tä ja 2 D:tä. Lopputulos painottuu täsmälleen toiseen suuntaan kuin menestyneiden listalla. Vieläpä voimakkaammin.

Tässä kerrotut asiat eivät ole yllätys kenellekään, joka on tutustunut edes pinnallisesti rodun ja älykkyyden keskinäiseen yhteyteen. Olisi suurta typeryyttä olla myöntämättä tosiasioita. Melkein yhtä suurta typeryyttä kuin suosia tai syrjiä jotakuta hänen syntyperänsä takia. Mikään ei estä eikä mikään saa estää minkään rodun edustajaa toimimasta missään tehtävässä tai saavuttamasta mitään ansiota eikä yhdenkään rodun edustaja saa saavuttaa mitään etuisuutta syntyperänsä perusteella. Vaikka todistusaineisto osoittaakin Rockwellin olleen oikeassa keskimääräisen älyllisen kapasiteetin suhteen, jokaiselle ihmiselle on taattava tasa-arvoinen kohtelu ja niin yhtäläiset mahdollisuudet menestykseen kuin suinkin mahdollista. Meritokratia vallitkoon rotuun, ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Edellä olevien tietojen perusteella voisi vähän miettiä, mistäpäin maailmaa Suomeen maahanmuuttajia roudataan tarkemmin valikoimatta. Ainakin mikäli haluamme säilyttää pohjoismaisen, demokraattisen hyvinvointivaltion. Kokonaan toinen juttu on sitten se, mikäli tämä maa halutaankin muuttaa korruptoituneeksi kleptokratiaksi.

10 kommenttia:

pjt kirjoitti...

Yksittäistapaukset eivät hirveästi todista mitään, ja jos sitten tilastollisesti havaitaan, että maitokahvin väriset menestyvät Amerikassa paremmin kuin mustat, niin tällekin on varsin käytännöllinen, geneettisiä eroja tärkeämpi selitys: maitokahvin väriset ovat luultavasti jo useampia sukupolvia maassa asuneita, sekoittuneita ja sopeutuneita.

Mustaihoisimmista osa on tullut eilen lentokentältä, taskussaan hyvässä lykyssä passi ja vihreä kortti - mutta ei välttämättä niitäkään - ja joutuu aloittamaan amerikkalaisen unelman rakentamisen alusta.

Jaska Brown kirjoitti...

Pjt, aika hyvät argumentit sulla.

1. Meillä on muutama kymmenen miljoonaa tapausta, mutta nehän ovat tietysti kaikki yksittäistapauksia eivätkä todista mitään.

2. USA:n mustasta väestöstä jos löydät jonkun, jonka esi-isistä edes yksi ei ole asunut maassa 150 vuotta sitten, niin hyvin on etsitty. Stetson-menetelmällä veikkaisin että yli 90 % on sellaisia, joiden kaikki isovanhemmat ovat olleet amerikkalaisia. Jos prosenttiraja laitetaan 80:een, olen valmis lyömään isosta summasta vetoa.

3. Maahanmuuttajien jälkeläiset eivät siis voi menestyä? Entäs maitokahvimiehet Obama ja Powell? Tai pikimusta Delany? Enkä oikein usko, että tuolla kuolemansellilistalla olisi kovin montaa mamun jälkeläistä...

4. Jos argumenttisi on tosi ja maahanmuuttajilta menee sopeutumiseen vuosisatoja, niin onpa fiksua roudata Suomeen somaleja.

Tomi kirjoitti...

Jaska, sinun juoksuvalmentajana on myös helppo myöntää,että afrikkalaiset mustat ovat geneettisesti ylivertaisia juoksijoita.

Oikeastaan eurooppalaisten valkoisten on turha yrittää huipulle pikajuoksussa ja kestävyysjuoksussa.
Mahdollisuudet huipulle on ainoastaan keskimatkoilla (800m ja 1500m).

Sammalkieli kirjoitti...

Käsittääkseni osa afroamerikkalaisista myöntää rotujen väliset älykkyyserot. Mielestäni on tavallaan koherenttia myöntää aito ja todellinen geneettinen ero älykkyydessä ja sen perusteella vaatia kompensaatiota, esimerkiksi kiintiöitä. Kiintiöiden vaatiminen on epäkoherentti vaatimus silloin, jos mitään eroa ei ole.

Järkeviä kiintiöt eivät kuitenkaan ole. Jos mustien älykkyys sopii paremmin käytännön hommiin, niin parempi jättää korkeakoulu väliin.

Suomessa maahanmuutto tulee vaikuttamaan rotujen sekoittumisen eli "maitokahvi-ilmiön" myötä haitallisesti väestön geenipooliin. Keskimääräinen älykkyyspotentiaali tulee laskemaan. Tämä on yksiselitteisesti tuhoisaa [tai siis tällä on seurauksia, joilla on tiettyjä vaihtoehtoiskustannuksia - ei se yhteiskunta silti minnekään romahda, vaikka porukka olisi tyhmempiä]. Mutta vielä tuhoisempaa on se, ettei tätä itsestään selvää totuutta saisi sanoa ääneen.

Jaska Brown kirjoitti...

Tomi: pikamatkojen suhteen olet melko varmasti oikeassa, mutta kestävyysmatkojen suhteen väärässä. Perustelut liian pitkät tähän, aion kirjoittaa asiasta oman juttunsa lähiviikkoina.

Sammalkieli: Kiitos ja kumarrus. Kiintiöistä osut napakymppiin; jos rotukiintiöt olisivat olemassa, niin minua ainakin epäilyttäisi pirusti joutua mustan lääkärin hoitoon. Olisihan hän todennäköisesti selvästi huonommilla kyvyillä lääkikseen selvinnyt. Nyt voi luottaa (Suomessa koulutettuun) lääkäriin, oli tämä vaikka ruudullinen.
Miksikäs mustat eivät myöntäisi rotujen välisiä keskimääräisiä eroja. Myönnänhän minäkin, vaikka suomalaiset on todettu pohjoiseurooppalaisten joukossa sieltä penaalin tylsimmästä päästä olevien kynien joukkoon kuuluvaksi. Ja oma heimoni (100 % karjalainen) vieläpä muistaakseni keskimääräistä heikommaksi suomalaisista.
Rotujen sekoittumisesta olen joskus miettinyt, olisiko siinä yksi hyvä syy Rooman valtakunnan tuhoon. Kun katselee muinaisten roomalaisten suurmiesten veistoskuvia, he näyttävät kovasti pohjoismaalaisilta, toisin kuin nykyiset italiaanot.

Ironmistress kirjoitti...

Jaska, edelleenkään tuo teoria ei selitä sitä, miksi Itä-Rooma porskutti vielä tuhat vuotta Lännen katastrofin jälkeen ja 1000-luvulla se oli maailman johtava sivilisaatio.

puolimieli kirjoitti...

Metodisi ei ole luotettava. Ensinnäkin ne tummaihoiset, joiden toinen vanhempi oli valkoinen, sosiaalistuivat yleensä valkoiseen valtakulttuuriin ja saattoivat siten helpommin menestyä; se, että toinen vanhempi oli valkoinen, avasi monia ovia. Toisekseen päättävässä asemassa olevien valkoisten suhtautuminen vaaleampi-ihoisiin afroamerikkalaisiin oli (ja on varmaan edelleen) positiivisempi kuin tummempi-ihoisiin. (Sama koski afroamerikkalaisia itseäänkin, googlaa esim. brown paper bag test.)

Mustat amerikkalaiset urheilijat eivät käy esimerkiksi keskivertoafroamerikkalaisista. Näin siksi, että länsiafrikkalainen geneettinen perimä liittyy todennäköisesti parempaan fyysiseen suorituskykyyn, minkä vuoksi urheilijoiksi valikoituu keskimääräistä "puhdasrotuisempia" mustia.

ÄO:n ja ihon vaaleuden korrelaatio on afroamerikkalaisissa noin 0,1...0,15. Tämä on yhteensopiva sen väitteen kanssa, että mustien keskimääräistä heikompi ÄO johtuu geeneistä. Toisaalta se on yhteensopiva erilaisten ympäristötekijöitä korostavien teorioiden kanssa.

Tähän vanhaan kiistakysymykseen voitaisiin nyt saada pitävä vastaus: Nykyisin DNA-tutkimusmetodein on mahdollista selvittää missä määrin kussakin afroamerikkalaisessa on valkoista geeniperimää ja missä määrin mustaa. Jos valkoisen perimän määrä afroamerikkalaisissa korreloi isossa otoksessa korkeamman ÄO:n kanssa eikä korrelaatiota voi selittää muilla muuttujilla, tämä osoittaa, että "valkoiset geenit" aiheuttavat korkeampaa älykkyyttä. Tällaista tutkimusta ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty.

Myönnänhän minäkin, vaikka suomalaiset on todettu pohjoiseurooppalaisten joukossa sieltä penaalin tylsimmästä päästä olevien kynien joukkoon kuuluvaksi. Ja oma heimoni (100 % karjalainen) vieläpä muistaakseni keskimääräistä heikommaksi suomalaisista.

Kenen toimesta tuollaista on väitetty ja milloin?

Kun katselee muinaisten roomalaisten suurmiesten veistoskuvia, he näyttävät kovasti pohjoismaalaisilta, toisin kuin nykyiset italiaanot.

Veistoskuvat näyttävät pohjoisitalialaisilta.

Ironmistress kirjoitti...

Todettakoon vielä, että täsmälleen yksi suomalaisperäinen ihminen on teloitettu Yhdysvalloissa, ja hän on Aileen Wuornos.

Kertooko se enemmän suomalaisesta genetiikasta vai kulttuurista, on kysymys sinänsä.

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitos kommenteista.

IM: Rooman valtakunnan tuhoon on lukuisia erilaisia selityksiä, mutta luultavasti parhaatkin niistä ovat vain osasyitä. En ryhdy spekuloimaan syillä miksi Bysantti selvisi, kun en ole riittävän hyvä asiantuntija enkä myöskään riittävän asiantuntematon spekuloidakseni.

Puolimieli: Olen tietoinen "metodini" ongelmista. Tämä ei ollut tieteellinen tutkimus, ainoastaan havaintokokoelma. Tuo vaaleussuosinta voi olla osaselitys, mutta sellaisenakin vain viimeisen sadan vuoden ajalta.
Esittämäsi tutkimus olisi kovasti kannatettava. Haluaisin vain nähdä sen itsemurhakanditaatin, joka olisi valmis sen tekemään.
Lynnin ja Vanhasen toimesta. Suomalaisheimojen keskinäisiin eroihin en löytänyt lähdettä, mutta perustuu armeijan palikkatesteihin. Niissä yleissääntö oli se, että keskiarvoina järjestys menee länsi-itä-pohjoinen. Erot ovat kuitenkin hyvin vähäisiä.

Niin, ja lopuksi Puolimieli: Oletan, ettet tätä tarkoittanut, mutta kommenttisi tummaihoisten geneettisestä paremmuudesta urheilussa sai vanhasta muistista hymyilemään. Se kun on tietyissä piireissä täysin hyväksyttyä ja ymmärrettävää, että menestyserot urheilussa johtuvat toisen rodun ylivertaisesta genetiikassa, kun taas menestyserot koulussa johtuvat suurimmaksi osaksi rasismista eivätkä ainakaan missään tapauksessa genetiikasta...

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä mustien alemmasta älykyydestä on selvää todistusaineistoa. Sitä vaan eivät suostu niin sanotut suvaitsevaiset näkemään.