Kevään ylioppilaskirjoitukset on lusittu ja 30 000 abiturientin on viimeistään nyt alettava pohtia, mitä heistä isona tulee. Koska peruskoulujen opinto-ohjaus tunnetaan fiksujen koululaisten keskuudessa nimellä ”älä mene lukioon -aine” sen ollessa stalinistisen ongelmajätteen kynsissä ja lukioissakin hommaa hoitavat humanistit, on syytä opastaa pientä ja viatonta reaalimaailmaan. Ylioppilastodistuksessa kun ei suoraan kerrota, minkälainen isänmaan toivo oikeasti on kyseessä eikä ylioppilaslakkiin ole vielä saatu lyhyen matikan lukeneille kultaisen lyyran tilalle punaista varoituskolmiota.
Arvoisa abiturientti, viittä vaille ylioppilas. Tulevaa alaasi valitessa sinun on ensin tiedettävä, kuka olet. Kaikki abit voidaan jakaa neljään ryhmään von Mansteinin matriisilla. Sotamarsalkka von Manstein laati järjestelmän upseerien luokitteluun, mutta se soveltuu erinomaisesti myös liike-elämään ja vielä paremmin ammatinvalintaan.
Tyypit ovat (paremmuusjärjestykseen asettamatta):
1. Älykäs ja laiska
2. Älykäs ja ahkera
3. Tyhmä ja laiska
4. Tyhmä ja ahkera
Seuraavassa kerrotaan, miten sinä, tuleva ylioppilas, voit tunnistaa oman viiteryhmäsi ja miltä alalta kannattaa ryhtyä oikeaa opiskelupaikkaa etsimään.
1. Älykäs ja laiska
Olet saanut vähintään kuutosen kaikista aineista. Keskiarvoasi paremmat arvosanat olet saanut ainakin luonnontieteistä ja pitkästä matematiikasta. (Jos olet lukenut lyhyen matematiikan, on äärimmäisen epätodennäköistä, että kuuluisit tähän ryhmään.) Varsin mahdollista on, että sinulla ei ole yhtään valinnaista vierasta kieltä, varmaa on ettei ainakaan kahta. Olet saattanut opiskella ahkerasti joitakin sinua kiinnostavia aineita, mutta vähemmän kiinnostavat ovat jääneet oman onnensa nojaan.
Sopivin ammatti löytyy aloilta, joiden opiskelu edellyttää matematiikan taitoja. Diplomi-insinöörin tai lääkärin ammatit ovat yleisimmät ja taloudellisesti fiksuimmat valinnat. Näillä aloilla joudut jatkuvasti soveltamaan älyäsi etkä pääse ikävystymään. Toisaalta kykenet vaikuttamaan siihen, kuinka paljon haluat työskennellä - kyse on siitä, oletko valmis tinkimään ansioistasi.
2. Älykäs ja ahkera
Lähes kaikki arvosanasi ovat kiitettäviä. Aineryhmä, josta olet valinnut lisäkurssisi, on luonnontieteellinen, humanistinen, vieraat kielet tai jokin näiden yhdistelmä - toisin sanoen sillä ei ole mitään merkitystä. Todennäköisesti olet lukenut pitkän matikan, mutta se ei ole varmaa. Todennäköisesti sinulla on ollut ainakin yksi ylimääräinen vieras kieli, mutta sekään ei ole täysin varmaa. Aineyhdistelmästä ei voi päätellä, kuulutko tähän ryhmään, mutta arvosanoista voi. Jos luonnontieteellisten aineiden ja erityisesti matematiikan (jos se oli pitkä) arvosanasi ovat keskiarvoasi heikompia, olet lähes varmasti älykäs ja ahkera.
Sopivin ammatti löytyy kaupalliselta alalta tai oikeustieteellisestä. Molemmilla aloilla joudut kohtaamaan jatkuvasti yllättäviä tilanteita, joista selviämisessä tarvitset älyäsi. Lisäksi niillä vaaditaan totaalista omistautumista ja pitkiä työviikkoja, joista selviämiseen tarvitset ahkeruuttasi.
3. Tyhmä ja laiska
Arvosanasi voivat olla ihan mitä tahansa, paitsi harvoin kiitettäviä. Koulu on sujunut ruokailu- ja seurustelupainotteisessa lukiossa. Olet käyttänyt enemmän aikaa tekemättä jääneiden juttujen selittämiseen kuin tehtyjen tekemiseen ja selvinnyt kolmen ällän ylioppilaaksi - Lukio Lukematta Läpi. Aineyhdistelmäsi voi olla mikä tahansa, paitsi että erittäin todennäköisesti olet lukenut lyhyen matikan etkä missään tapauksessa kahta ylimääräistä kieltä. Englannin kielen arvosanasi on todennäköisesti keskiarvoasi heikompi, ruotsin aivan varmasti.
Sopivin ammatti löytyy humanistiselta alalta. Ikävää vain, että opiskelemaan pääseminen on vaikeaa, koska kuka tahansa voi pyrkiä. Saattaa tarkoittaa sitä, että joudut teeskentelemään ahkeraa. Se ei kuitenkaan todennäköisesti muuta perusluonnettasi, joten ala on sopiva. Esimerkiksi sosiaalialan hommat eivät edellytä Einsteinin ÄO:ta ja julkisen sektorin töissä hikinauha hatussa on tarpeeton. Miinuspuolena palkkapussin ohuus.
4. Tyhmä ja ahkera
Lähes kaikki arvosanasi ovat kiitettäviä. Aineyhdistelmässäsi on varmasti ainakin yksi ylimääräinen kieli mutta erittäin epätodennäköisesti fysiikan ja kemian valinnaisia kursseja. Voi olla, että olet lukenut pitkän matikan (jolloin sen arvosana on todistuksesi heikoimpia), mutta kaikkein todennäköisimmin olet vaihtanut lyhyeen matikkaan saatuasi muutamasta ensimmäisestä kurssista seiskan. On hyvin paljon mahdollista, että olet ottanut osaa oppilaskunnan toimintaan.
Sopivin ammatti löytyy valtiotieteellisen tai yhteiskunnallisen tiedekunnan kautta. Näiden alojen maisterintutkinnot ovat hyvin käteviä: saa pätevyyden kaikkiin mahdollisiin tehtäviin, vaikkei mitään opikaan. Erinomaiset edellytykset politiikkaan, joka edellyttää jatkuvaa työtä vailla merkitystä. Uskottavuus on kaikki kaikessa ja muista, että näillä aloilla muoto on aina sisältöä tärkeämpää.
Jos kaikesta huolimatta erehdyt valitsemaan tulevan leipätyösi väärältä alalta, se ei ole hengenvaarallista - kunhan et valitse sitä täsmälleen vastakkaiselta puolelta matriisia! Seuraavassa muutamia ohjeita erehdyksen varalta esimerkein.
1. Älykäs ja laiska
Jos rupeat lakimieheksi, pärjäät kyllä kohtalaisesti. Huippumenestykseen et pääse, koska et ole valmis riittävän suureen työmäärään. Jos taas ryhdyt opettajaksi, työmäärä on sopiva, mutta sinun on etsittävä älylliset haasteesi harrastuksistasi.
Huonoin vaihtoehto on ryhtyä poliitikoksi. Keskinkertaisuudet rakastavat toisia keskinkertaisuuksia etkä ole riittävän ahkera varmistaaksesi suojaustasi siinä vaiheessa, kun viikate heilahtaa niittääkseen ne, joiden pää nousee tasaisen massan yläpuolelle.
2. Älykäs ja ahkera
Lääkäriksi lukeminen ei ole välttämättä huono vaihtoehto. Jos pystyt keskittämään intosi omaan alaasi, saatat päästä äärimmäiselle huipulle, muussa tapauksessa joudut purkamaan energiaasi vapaa-ajan projekteihin. Poliitikon ura on hyvä valinta, kunhan kykenet pitämään älynlahjasi riittävän hyvin piilossa siihen asti, että olet noussut tarpeeksi korkealle.
Huonoin vaihtoehto on ruveta virkamieheksi. Turhaudut typeriin työtovereihin, byrokratiaan ja yleiseen tehottomuuteen.
3. Tyhmä ja laiska
Diplomi-insinöörin homma sopii laiskalle, mutta sinun on vältettävä tehtäviä, joissa sinulla ei ole ketään valvomassa tekemisiäsi. Muutoin seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Yhteiskunnallisella alalla saatat löytää itsellesi sopivan lokeron, mutta älä missään tapauksessa odota pääseväsi huipulle - paitsi jos onnistut muuttumaan ahkeraksi.
Huonoin vaihtoehto on lukea lakimieheksi. Pystyt kyllä suorittamaan tutkinnon, tosin siihen menee aikaa. Yksityiselle puolelle on kuitenkin turha yrittää, paperisi eivät ole riittävän hyvät ja vaikka pääsisitkin, esimiehesi kiroilisivat jälkeenpäin huolimattoman laiskimuksen palkkaamista.
4. Tyhmä ja ahkera
Sosiaalivirkailijan homma on ihan hyvä, pääset ahkerana pian johtajatehtäviin, koska kykyjä julkisella puolella on harvassa. Tosin alaisesi eivät pidä sinusta, koska he ovat laiskoja, toisin kuin sinä. Kaupallisella alalla on turha haaveilla toimitusjohtajuuksista. Pärjäät hyvin osastopäällikkönä, kunhan olet esimiehen jatkuvan valvonnan alla ja muistat olla toteuttamatta omia ideoitasi.
Huonoin vaihtoehto on lähteä opiskelemaan luonnontieteitä. Onneksesi siellä vaaditaan sisältöä eikä muotoa ja siksi älyät useimmiten vaihtaa opiskelualaa hakattuasi pari-kolme vuotta päätä seinään pääsemättä vaikeista tenteistä läpi.
Keväällä painat (toivottavasti kirjoitukset läpäistyäsi) valkolakin päähäsi. Olet tekemässä yhtä elämäsi merkittävimmistä päätöksistä. Siinä tarvitset sekä tunnetta että järkeä. Järjen on estettävä sinun päätymisesi näistä neljästä heikoimpaan vaihtoehtoon. Tunteen on valittava kolmesta jäljelle jääneestä. Jos tunne on yhtä vahva kahden tai kolmen vaihtoehdon välillä, niin järki valitkoon niistä sinulle sen parhaan - oikean tyyppisi mukaan.
Onko Ylen toimittaja narsisti?
1 tunti sitten
10 kommenttia:
Tämä oli kyllä päivän paras. Tämän tekstin pitäisi olla jokaisen lukiolaisen katekismus.
Mielenkiintoinen arvio. Pitkää matematiikkaa tai diplomi-insinöörin hommaa ei tosin kannattaisi kuitenkaan edes mainita tyhmän yhteydessä olipa hän laiska tai ahkera. Oikeasti tyhmä ihminen ei nimittäin selviä pitkästä matematiikasta eikä pysty lukemaan itseään diplomi-insinööriksi. Tiedän tämän, koska kuulun itse tyhmä ja laiska -osastoon.
Matematiikan ymmärrykseni oli koulussa sitä tasoa, että olisin voinut pitää kirjaa mukana kokeissa osaamatta silti yhtään tehtävää. Ainoa keino selvitä kokeista oli kopioida muiden tekemät kotitehtävät taululta (en alaluokkien jälkeen enää osannut tehdä kotitehtäviä) ja opetella ennen koetta mekaanisesti laskujärjestys ymmärtämättä kuitenkaan mistä laskemisessa on kyse. Kun saman näköinen tehtävä tuli kokeessa vastaan, tein sen mekaanisesti toistamalla kuin apina tajuamatta siitä yhtään mitään. Koe saattoi mennä joskus läpi hyvälläkin arvosanalla, vaikka en tajunnut mitä olin "laskenut". Muutaman päivän päästä olisin saanut saman kokeen uusinnasta nollan, koska tehtävien tekeminen perustui lyhytaikaiseen ulkoa opettelemiseen. Tätä on tyhmyys.
ja tyhmyyttä oli sekin, että vanhempien painostuksesta lähdin lukemaan itseäni ekonomiksi, vaikka minulla ei ollut siihen edellytyksiä. Homma kaatui jo ensimmäisten kuukausien aikana, kun alkoi käydä selväksi, että en ymmärrä opintoihin kuuluvia matemaattisia asioita enkä edes kirjanpitoa. En olisi selvinnyt läpi edes kauppaopistosta. Tuhlattuani pari vuotta paikallaan junnaaviin opintoihin vaihdoin yhteiskunnalliselle alalle, jonka valitsin siksi, että siinä oli kaikken vähiten matematiikkaa. Tältäkin alalta valmistuminen meinasi tyssätä siihen, että en saanut tilastotieteen tenttejä läpi. Ne olivat ainoat laskemista ja kaavoja sisältävvät opinnot, joissa tarvitaan edes minimimäärä älyä. En olisi koskaan valmistunut, ellen olisi turvautunut erilaisiin puijaus-huijausmenetelmiin, joita en tässä paljasta.
Ja työ löytyi sosiaalitoimistosta, paitsi että umpilaiskana en ole viitsinyt enää vuosikausiin tehdä töitä enkä mihinkään töihin enää pääsisikään.
IM: JB kiittää ja kumartaa - eikä tässä ole aprillipila kyseessä.
Captain Spot: Oikeasti tyhmä ihminen ei selviä lukiosta. Jos on sieltä selvinnyt, ei ole oikeasti tyhmä, enintään tyhmä. En tiedä, tajusitko itse summanneesi syyn, miksi et matikassa pärjännyt. Vika ei ollut siinä, ettet olisi kyennyt tajuamaan asiaa, vaan siinä, ettet ollut tajunnut jotain aikaisempaa asiaa! Turvauduit tällöin tyypilliseen selviytymisstrategiaan, ulkoa opetteluun ja apinointiin. Tämä on matematiikassa varma tie tuhoon. Been there, done that. Ensimmäisen pitkän matikan nelosen jälkeen kaivoin peruskoulun kirjat esiin ja paikkasin lusmuilun takia jääneet aukot. Lopputulos oli laudatur.
Kokonaan toinen asia on sitten se, jos korvien välissä oleva kapasiteetti on siinä määrin rajallinen, että pitkästä matikasta selviäisi kyllä läpi, mutta sen opiskelu vaatisi niin paljon aikaa, että muut aineet kärsisivät. Siksi tyhmät ja ahkerat (ja kunnianhimoiset) vaihtavat lyhyelle matikalle, näin sen aika hyvin omista koulukavereista. Ja kyllä, oli siellä pari tyhmää ja laiskaa jotka istuivat pitkän matikan loppuun asti.
Jaska, ruukinmatruuna itse innostui toden teolla matematiikasta vasta kuluttaessaan koulunpenkkiä matruunaksi opiskellessaan. Hän oli pitkään aprikoinut, onko hän tyhmä vaiko laiska. Lopulta hän saattoi sanoa vanhalle matematiikanopettajalleen, että kyllä minä aina laiska voin olla, mutta en minä tyhmä ole.
Mutta kemia, fysiikka ja bilsa olivat matematiikasta huolimatta aina kymppejä. Ne kun ovat pragmaattisia, käytännönläheisiä, aineita. Koulumatematiikassa oli liikaa bullshittia ja lian vähän elävää elämää. Vasta siinä vaiheessa, kun ruukinmatruuna tajusi, mihin käsitettä "derivaatta" voi soveltaa reaalielämässä, hän sisäisti sen ja valaistui.
Kun olin lukiossa, opettajani oli kokenut konkari, viimeiset 20 vuotta pelkkää pitkää matikkaa hoidellut. Hän sanoi, että aina on ottanut päähän yksi asia. Kun on vihdoinkin saanut integraalilaskennan alkeet opetettua ja päästäisiin oikeisiin asioihin kiinni, niin mitä tapahtuu? Lukio on ohi ja opiskelijat lähtevät pois.
Ongelma on tunnetusti siinä, että matikkaa pitää lukea niin pirusti ennen kuin pääsee alkeellisiinkaan sovelluksiin. Tuppaa syömään motivaatiota. Muistan oikein hyvin, miten fysiikan jutut avautuivat paljon paremmin kun jälkeenpäin ehdittiin matikassa vastaavaan kohtaan, esimerkiksi kun tajusi nopeuden olevan matkan derivaatta ajan suhteen. Tämä käytiin eka luokalla fyssassa, mutta matikassa siihen päästiin vasta kakkosella.
Voi Jaska, olisipa tämä teksti kuulunut lukion 1. vuoden opinto-ohjaukseen. Menin typeryydessäni lukemaan lyhyen matematiikan...
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Osin Sinun inspiroimanasi aloitin itsekseni opiskelemaan pitkää matikkaa lukion jälkeen.
Topalassu, kiitän ja toivotan onnea, menestystä ja kestävyyttä valitsemallasi kivisellä tiellä.
Aivot toimivat jokaisella erilailla. Parhaiten pärjää keskiarvoinen ajattelija, jolla on virtaa tieto inputista outputiin lennokkaasti ja ei ole kokemushakuinen.
Hän hallitsee kehonsa ja omaksuu asiat normaalilla tavalla.
Sitten pääsemme elänhakuisiin ihmisiin. He pärjäävät ns omalla energiallaan. Ärsytäviä hetkessä eläviä ihmisiä.
Sitten on kolmas joukko: oudokit.
Nämä ovat tulevaisuuden uraauurtavia tiedemiehiä, taiteilijoita, kirjailijoita, hulluja ja pummeja. Heiltä saattaa puutua sisäinen draivi kokonaan menestyä ja he pohtivat eksistentialismia hipoa kysymyksiä päiväkodissa, kun muut leikkivät leluilla. He eivät välttämättä pariudu ja voivat jopa idealisminsa vuoksi vastustaa oman lajinsa olemassaoloa. Menestys riippuu sattumasta ja siitä, missä heidän kykynsä ovat. Esimerkkinä Einstein ja Dirac: työttömänä pitkään olleet fyysikot eivät löytäneet työtä, kunnes lopulta joku talentinspottaaja pisti heidän asiansa kuntoon.
Itse olen ryhmän oudokki jäsen. Menestys ei kiinnosta yhtään ja ihmiset kuuntelevat suu auki juttujani ja sanovat, että sinun pitäisi olla tutkija. Totuus on se, että siellä kilpaillaan olkapäätaktiikalla tutkimus rahoista ja sellainen aggressio ei kiinnosta. Itse olen muutama vuosi sitten valmistunut teoreettisen puolen luonnontieteilijä. Ei ole ollut korkeista arvosanoista huolimatta ollut pokkaa pyytää päästä osaksi yhtään mihinkään. Olen siis työtön. Inhoan CV:n tekoa ja työhakemuksissa en mainosta itseäni, koska se on mautonta paskaa (ei sillä, etteikö makoisa olisi parempaa). En toki mikään nerokkaan ole, kuin nuo kaksi vallankumouksellista heppua.
Ano, ihan asiaa. Mutta yhden pointin haluan lisätä. Oudokkikin sopeutuu, kun on pakko sopeutua.
Nykyään olen töissä numeroiden parissa ;)
Topalassu21. heinäkuuta 2013 klo 16.49
Voi Jaska, olisipa tämä teksti kuulunut lukion 1. vuoden opinto-ohjaukseen. Menin typeryydessäni lukemaan lyhyen matematiikan...
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Osin Sinun inspiroimanasi aloitin itsekseni opiskelemaan pitkää matikkaa lukion jälkeen.
Jaska Brown22. heinäkuuta 2013 klo 7.48
Topalassu, kiitän ja toivotan onnea, menestystä ja kestävyyttä valitsemallasi kivisellä tiellä.
Opiskeluohjeita voisit ehdottomasti julkaista uusintana/päivitettynä, koska keväisin moni miettii tulevia pääsykokeita ja opiskelualaa.
Kaikkea hyvää Huitsinnevadaan!
Lähetä kommentti