Wikitystä

Kauan sitten, kun tietokone tarkoitti Commodore 64:sta eikä internettiä osattu edes kuvitella, tieto piti hakea hylly-nimisestä paikasta, jossa oli paperille painettuja kirjoiksi kutsuttuja käyttöliittymiä. Viisitoista vuotta sitten tietoa alettiin hakea netistä yhä enemmän. Hakukoneiden - kuka muuten muistaa vielä AltaVistan - ilmestyttyä tiedonhaku helpottui huikeasti. Kuukkeli räjäytti sitten potin lopullisesti. Tietoa löytyi helposti, joskin luotettavuus oli vähän niin ja näin. Sitten tuli Wikipedia. Tietysti aluksi englanninkielisenä, mutta siinä vaiheessa kun se Suomessa kunnolla löydettiin, sivusto oli jo riittävän laaja ja luotettava. Suomenkielinen versio oli aluksi niin vaatimaton, että sieltä ei joko löytynyt etsimäänsä tietoa tai sitten löydetty informaatio oli niin suppeaa, että sen tiesi jo valmiiksi. Nykyään suomenkielinen Wikipedia on lähes 200 000 artikkelillaan kooltaan mitä tahansa perinteistä tietosanakirjaa suurempi ja kattavampi, luotettavuudeltaankin jo samaa tasoa.

Suomenkielisellä Wikipedialla on kuitenkin melkoisia ongelmia - jotkut vakavampia, jotkut lähinnä vain harmillisia.

1. Artikkelien taso
Artikkelin taso on sen ensimmäisessä versiossa täsmälleen yhtä hyvä kuin sen kirjoittajan asiantuntemus, kirjalliset taidot ja viitseliäisyys. Asiantuntemuksen puute ei yleensä ole ongelma, koska suurin osa kirjoittajista rajaa uusien artikkelien luomisen joko asioihin, joista tietää riittävästi tai englannista käännettyihin artikkeleihin. Jälkimmäisessä tapauksessa käännökset ovat joistakin anglismeista huolimatta yleensä hyviä. Yleensä artikkelien luojilla on myös hyvät kirjalliset taidot, joskin osa tekeleistä jää kielelliseltä tasoltaan selvästi perinteiseltä tietosanakirjalta vaadittua heikommaksi. Viitseliäisyys puolestaan näkyy siinä, että suurin osa artikkeleista on lyhyempiä kuin laajemmissa wikeissä - sinänsä hyväksyttävää. Seuraus vain tuppaa yleensä olemaan se, että tietoa etsii ensisijaisesti englanninkielisestä versiosta, kun tietää saavansa enemmän.

2. Artikkelien ulkoasu
Wikiteksti on yleensä selkeää ja hyvin luettavaa. Linkityksen taso vaihtelee paljon, useimmissa artikkeleissa linkkejä on sopivasti ja järkevissä paikoissa. Ongelmatapauksissa linkkejä on yleensä liian vähän, harvoin liikaa. Pahiten ulkoasussa häiritsevät editoijille suunnitellut mallineet ”Tästä artikkelista puuttuvat lähteet…” jne. Tavallista lukijaa nämä eivät kiinnosta, joten eikö ne voisi piilottaa siten, että ne näkyisivät vain käyttäjän ollessa kirjautunut sisään? Joitakin täysin turhia mallineitakin on, kuten tynkä- ja minitynkämallineet. Kai nyt artikkelin pituudesta näkee, onko se tynkä vai ei. Tähän mennessä en ole törmännyt kuin yhteen artikkeliin, jossa tynkä-malline oli totisesti aivan oikeassa paikassa…

3. Vandalismi
Suhteellisen harmittomia vandaaleita ovat ne koululaiset, jotka tyhjentävät sivun ja kirjoittavat sinne asdfökljlkjl. Vähän harmillisempia ovat sellaiset, jotka osaavat luoda uuden sivun luokkakaveristaan ja kirjoittavat siihen, että JUSSI ON HOMO POIKA. Kaikkein harmillisimpia amatööreistä ovat teinipissikset, jotka kirjoittavat surkealla äidinkielen taidollaan artikkelin lempparibändinsä biisistä. Yhtä kaikki, nämä vievät ylläpidon aikaa ja huonolla tuurilla joku viaton käyttäjä ehtii vandalisoidulle sivulle ennen kuin joku tuoreiden muutosten valvoja on rynnännyt hätiin. Saksankielisessä Wikipediassa ongelma on ratkaistu laittamalla rekisteröitymättömien tai kokemattomien käyttäjien muokkaukset aluksi vaihtoehtoiseksi versioksi, josta joku tarkastaja voi sen sitten joko hylätä tai hyväksyä viralliseksi sivuksi.

4. Häiriköinti
Vandalismin kehittyneempi muoto. Wikipedian käytäntöihin perehtymättömille tiedoksi, että Wikipediassa asiat toimivat toisin kuin normaalielämässä. Normaalielämässä asiat toimivat kuten elokuvan Kehäketut legendaarinen repliikki ilmaisee: If a man builds a thousand bridges and sucks one dick, they don't call him a bridge-builder... they call him a cocksucker. Wikipediassa asia on juuri päinvastoin. Jos käyttäjä tekee yhden kelvollisen muokkauksen ja kymmenen vandalismia, häntä ei heitetä pihalle, vaan opastetaan ja toivotaan että hän parantaisi tapansa. Vaikeissa tapauksissa saatetaan lätkäistä määräaikainen muokkausesto, josta jotkut ihmisoikeusaktivistit nostavat yleensä mellakan syrjinnästä. Ihan sama kuin jos lastentarhaan otettaisiin pedofiili hommiin sillä perusteella, että on hän joskus tehnyt hyvääkin työtä.
Wikipediassa on joitakin erittäin ahkeria käyttäjiä, jotka osaavat tehdä hyviä muokkauksia mutta ovat kokonaisuudelle haitallisia. He aloittavat muokkaussotia, riitelevät muiden kanssa ja tuhlaavat ylläpidon aikaa. Toiset puolestaan kalastelevat käyttäjäsivuillaan myötätuntoa tekeytymällä sairaiksi, keksimällä elämäänsä traagisia tapahtumia tai ilmoittamalla kuuluvansa syrjittyyn vähemmistöön, jolloin jokainen heihin kohdistuva ylläpitotoimi on luonnollisesti rasismia. Tämän kirjoittajan viikottaisiin rutiineihin kuuluu tarkistaa muutaman Wikipedian häirikkökäyttäjän keskustelusivu (klassisena herrasmiehenä en käytä edes riisipussiauton watin vertaa tehoa linkittääkseni niitä, vaan annan kaikkien kukkien kukkia veljellisesti, pysykööt asiaa tuntemattomille hepreapainotteisena suomen kielenä) ja katsoa, mitä hauskaa on tapahtunut.
Poliittisen korrektiuden nimissä Wikipediassa ei myöskään saa sanoa suoraan, mitä mieltä (oikeutetusti) tällaisista häiriköistä ollaan. Ilmeisesti jotkut Wikipedian käyttäjistä käyvät purkamassa paineitaan Hikipedian puolella. Sen artikkelit Wikipedian käyttäjistä ja ylläpitäjistä saivat tämän kirjoittajan nauramaan katketakseen luonnehtiessaan tutut nimimerkit täydellisen osuvasti ja todistivat Hikipedian tarpeellisuuden hovinarrina.

5. Lähteistäminen
Nykyään Wikipediassa toivotaan, suorastaan vaaditaan artikkelit lähteistetyiksi. Hyvä niin, lisää kummasti luotettavuutta. Toisaalta tämä vaatimus pelottaa monia potentiaalisia muokkaajia pois, kun lähdeviite pitää merkitä jollain ihmeen ref-tagilla. Onneksi tulokkaita kannustetaan rohkeaan muokkaamiseen ja opetetaan ajan myötä taitavammiksi. Joitakin satoja muokkauksia voi tehdä lähteistämättä, jonka jälkeen aletaan vaatia enemmän. Eikä senkään jälkeen luotettaviksi uskottuja käyttäjiä huomauteta lähteiden puuttumisesta, ja sekös häiriköitä (ks. edellä) jurppii. Heiltä näet vaaditaan aina lähteistystä, koska kokemukset heidän luotettavuudestaan ovat huonoja.

6. Artikkelien luotettavuus
Vandalismia torjutaan varsin tehokkaasti, mutta siitä huolimatta muutama ovelampi vandalisointi pääsee livahtamaan seulan läpi ja saattaa säilyä artikkelissa jopa kuukausia. Isompi ongelma on kuitenkin artikkeleissa olevat virheet, jotka eivät maallikkolukijalle paljastu. Siksi tehtyjen muutosten tarkastamista (ks. kohta 3) tulisi kehittää. Nykyään fi-wikissä muutoksia tarkistetaan vain harvoin. Minimiohjeistus tulisi olla se, että artikkelin aloittaja pistäisi artikkelin tarkkailulistalleen ja merkitsisi siihen tehdyt asialliset muutokset tarkistetuiksi, mikäli joku muu tarkastusoikeuksilla varustettu ei ehdi ensin. Tarkistusvelvollisuutta ei voida tietenkään asettaa, mutta sitä tulisi suositella.

7. Ylläpitäjät
Ylläpitäjien tehtävänä on pitää Wikipedia kasassa. Ylläpitäjäksi päästäkseen täytyy olla tuhansia muokkauksia, vandalismin torjuntaa ja riittävät tietotekniset taidot. Yhdistelmä tarkoittaa kovin usein teini-ikäistä nörttipoikaa. Wikipedian ylläpitäjät ovat ahkeria ja tekevät erinomaista työtä vandalismin torjunnassa. Wikipedia kaipaisi kuitenkin enemmän ylläpitäjiä, jotka hallinnoisivat Wikipedian tasoa ja rakennetta. Siihen eivät useimmat nuoret tietotekniikkanörtit pysty, koska työhön vaadittava yleissivistys edellyttää minimissään lähes kymmenen vuoden jatkuvaa itsensä tiedollista kehittämistä lukion jälkeen. Toki ylläpitäjien joukossa on paljon sellaisiakin, jotka tähän pystyvät. Monet kyvykkäät eivät toisaalta edes halua ylläpitäjiksi. Erilaisina esimerkkeinä mainitsen kolme tuntemaani henkilöä (käyttäjätunnukset paljastivat), joista yksi on Wikipedian ahkerimpia ylläpitäjiä. Toinen taas ei pääse ylläpitäjäksi, koska on keskittynyt kirjoittamiseen eikä vandalismin torjuntaan. Kolmatta on pyydetty ylläpitäjäksi n kertaa, mutta hän ei halua. Kuitenkin nämä kaksi muuta olisivat yhtä hyviä ylläpitäjiä kuin ensimmäinenkin - juuri sellaisia, joita Wikipedia tarvitsee.

8. Asiantuntijoiden puute
Wikipediassa artikkeleita muokkaavat amatöörit. Eipä siellä kovin montaa professoria ole, melkoinen osa on jonkin asian harrastajia ja loput innokkaita teinejä. Syynä on osin edellä mainittu lähteistämisen vaikeus eikä pelkkä linkittäminenkään ole kovin monella yli kolmikymppisellä hanskassa. Ongelma olisi ratkaistavissa houkuttelemalla asiantuntijat kirjoittamaan raakateksti, jonka jälkeen joku wikityksen hallitseva jollain lailla kyseiseen alaan perehtynyt amatööri sieventelisi sen. Tällaista toimintaa näkee valitettavan harvoin.
Asiantuntijat eivät myöskään ole kiinnostuneita riitelemään yllä mainittujen häiriköiden kanssa. Moni Wikipediaa muokannut on häipynyt kuvioista kyllästyttyään ristiriitaan: toisaalta vaaditaan poliittista korrektiutta, toisaalta häiriköiltä riidanhaastamista ja henkilökohtaisia hyökkäyksiä kestetään lähes loputtomiin ”hyvän tahdon olettamisen” varjolla.
Valitettava osasyy vanhempien asiantuntijoiden puuttumiseen Wikipedian kirjoittajien joukosta on varmasti myös haluttomuus ”alistua” teinipoikien valvottavaksi. Tässä jokaisen tulisi mennä itseensä: on hyväksyttävä, että nuoret osaavat tietotekniikan usein paremmin. Tiedon asiantuntija voi tuoda tiedon ja tekniikan asiantuntija tekniikan.

Ongelmistaan huolimatta Wikipedia on erinomainen. Siitä vain pitäisi tehdä vielä parempi laajentamalla kirjoittajajoukkoa. Suomen kieli on pieni kieli verrattuna maailman valtakieliin. Meillä kaikilla on velvollisuus pitää huolta siitä, että äidinkielellämme on saatavilla tietoa myös tulevaisuudessa. Haastan jokaisen tämän tekstin lukeneen kirjoittamaan yhden uuden artikkelin suomenkieliseen Wikipediaan. Ohjesivulta saa neuvoja, jos haluaa opiskella asiat kunnolla. Jos ei siihen ole aikaa eikä mahdollisuutta, niin etsi Artikkelitoiveista ala, josta tiedät jonkin verran, napsauta punaista linkkiä ja ala kirjoittaa. Tietosanakirjamaisen, hyvin jäsennellyn ja asiantuntevan artikkelin pystyy sitten joku wikitystaitoinen muokkaamaan nopeasti Wikipedialle tyypilliseen muotoon.