Mitä helvettiä minä juuri luin II

Kauan sitten kirjoitin tarinan Wikipedian oudoimmista artikkeleista. Tai niin minä silloin luulin. Aika pistää paremmaksi.


20. Ruskea nuotti
Eli äänen taajuus, jonka väitetään saavan ihmisen sulkijalihaksen löystymään. Myytinmurtajat testasivat asiaa eivätkä saaneet aikaan kuin lievää huonon olon tunnetta. Niinpä tosielämän ruskeaksi nuotiksi jää vain soinnikas pieru, joka tuleekin yllättäen varren kanssa.


19. Hiekkamato

Muistatteko Frank Herbertin Dyyni-romaanin jättiläishiekkamadot, jotka houkuteltiin maan pinnalle rytmikkäällä jumputuksella, iskettiin koukku kiinni ja ratsastettiin? No, lieneekö Herbert ammentanut mongolialaisista legendoista. Sikäläisessä tarustossa näet tunnettiin otus nimeltä olgoi-khorkhoi, joka tuli länsimaiseen tietoisuuteen ensi kerran 1926. Mongolimato oli kuitenkin kooltaan vaatimaton, alle metrin mittainen. Tarujen mukaan otus elää hiekan sisällä ja pystyy tappamaan ihmisen joko myrkyllä tai sähköiskulla. Yritykset löytää kuolonmatoa ovat toistaiseksi päättyneet tylsiin epäonnistumisiin eli tutkijat ovat palanneet elävinä takaisin. Eri juttu olisi jos he olisivat kadonneet yksi kerrallaan jäljettömiin.


18. Eläinlääkäreitä

Yhdysvalloissa on ns. “diplomitehtaita”, joista voi tilata itselleen hienot paperit. Tosin joitakin dokumentteja omista suorituksista pitää sinnekin päin lähetellä ennen papereiden saamista, mutta vastaanottajat eivät ole pikkutarkkoja niiden tarkistamisessa. Tämän seurauksena erinäiset kissat ja koirat ovat saaneet esimerkiksi merkonomin, psykoterapeutin tai kiinteistönvälittäjän paperit. Eläinten kunniaksi on todettava, että useimmat niistä tekivät vähemmän vahinkoa kuin jotkut vastaavan tutkinnon suorittaneet ihmiset.
Turha sinänsä naureskella amerikkalaisille. Siellä monet eläimet ovat ehkä suorittaneet lukiossa tutkinnon, mutta on Suomessakin mahdollista suorittaa vaikkapa lukio-opintoja ilman minkäänlaista kontrollia nettioppilaitoksessa esimerkiksi lemmikkipapukaijansa nimissä. Mikäli kiinnostaa, niin uskoisin että googlettamalla ja asiaan tutustumalla selviää kyllä. En kunnianloukkaussyytteen pelossa vihjaa enempää.


17. Jeesuspultti

Kyseessä ei ole tilanne, jossa Jeesus otti pultit ja potki kauppiaat ulos temppelistä. Jeesuspultti on se pultti, joka pitää roottorin kiinni helikopterissa. Se on saanut nimensä siitä, että jeesuspultin pettäessä helikopteri muuttuu aerodynaamisesti tiiliskiveksi ja matkustajilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin rukoilla Jeesusta. Väitetään että islamilaisissa maissa rakennetuissa helikoptereissa kyseessä olisi muhammadpultti. Siellä ei vain rakenneta helikoptereita, koska yksikään muhammadpultti ei ole vielä kestänyt. Vähän kuin se ilmastointiteippi, jota erehdyin ostamaan halpamarketista ja jonka nimesin jeesusteipin sijaan muhammadteipiksi, koska sen varaan ei voinut luottaa yhtään mitään.


16. Äärimmäistä silittämistä

Eli viedään silitysrauta ja -lauta johonkin äärimmäiseen paikkaan, jossa operaatio suoritetaan. Muihin tapauksiin puuttumatta kerrottakoon, että syvyysennätys on tiettävästi 42 metriä merenpinnan alapuolella (suihkepulloa kostuttamiseen tuskin tarvitsi) ja korkeusennätys on tehty jonkin verran Everestin perusleirin yläpuolella. Tästä lajista täytyy vielä todeta, että tässä on kerrankin laji, jossa olisi luonnollista että naisten ennätykset olisivat miesten ennätyksiä parempia.


15. Apinaselfie

Uskoisitteko että apinoiden ottamista kuvista saadaan aikaan helvetinmoinen sotku siitä, kuuluvatko copyright-oikeudet kameran omistajalle vai apinalle?


14. Minun tapani lähteä

Karaoke on varsin suosittua Filippiineillä. Vähemmän suosittua on sen sijaan laulaa Frank Sinatran My Way. On arvioitu, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tusinan verran filippiiniläisiä on tapettu tämän laulun esittämisen takia. Jotkut musiikkikriitikot ottavat hommansa vakavasti. Tiettävästi laulun suosio on romahtanut karaokebaareissa. Ei ole varmaa tietoa siitä, onko tämä riskinhallinta syynä siihen että Suomessa tiettävästi kukaan ei ole laulanut Antti Tuiskua karaokessa.


13. Luonnollinen ilmiö

Pudota voideltu paahtoleipä kädestäsi ja se putoaa taatusti voipuoli alaspäin. Äkkiseltään luulisi että tämä on demonstraatio Murphyn laista; järki sanoo että fifty-fifty, mutta kokemus osoittaa asioiden menevän huonommin. Vaan näin ei ole. Tilanteeseen löytyy luonnollinen selitys. Kun leipä putoaa kädestä, se luiskahtaa sivulle sen sijaan että putoaisi suoraan alaspäin. Näin ollen se joutuu kierivään liikkeeseen. Koska se putoaa yleensä noin metrin korkeudelta, se ehtii pyörähtää puoli kierrosta, mutta ei koko kierrosta ja putoaa siksi voideltu puoli alaspäin.
Ainoa toistaiseksi löydetty ratkaisu asiaan on ryhtyä syömään leipää voideltu puoli alaspäin. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan toimi, mikäli leivän päälle (tai siis tässä tapauksessa alle) haluaa muutakin kuin pelkkää voita.


12. Miksi tätä kurssia ei ollut opinto-ohjelmassani?

Eli piirrettyjen fysiikkaa. Tämä selittää, miksi putoaminen tapahtuu vasta kun erehtyy vilkaisemaan alaspäin ja huomaa seisovansa tyhjän päällä.


11. Pallit peliin

Yorkshireläisillä hiilikaivostyöläisillä on tapansa rentoutua rankan työpäivän jälkeen. Sikäläinen seuraleikki on sitoa housuista nilkat kiinni, sujauttaa pöksyihin kaksi frettiä ja pistää vyö kireälle. Se joka seisoo pisimpään voittaa.


10. 176-671

Otsikossa yksi Karhukoplan jäsenistä. Itse linkki vie artikkeliin “Laiton luku”. Tiesittekö että joidenkin lukujen hallussapito ja ennen kaikkea julkaiseminen on laitonta joissakin maissa? Esimerkiksi Yhdysvalloissa. Laittomia lukuja ovat esimerkiksi sellaiset, joita on käytetty tiettyjen digitaalisten järjestelmien salaamiseen tai salakirjoitusavaimiin.
Jos jotkut luvut ovat laittomia, niin sen lisäksi on olemassa käsite nimeltä onnellinen luku. Eli luku, josta voidaan ottaa sen numerot, korottaa ne yksitellen toiseen, laskea niiden summa ja jos tätä prosessia toistamalla päästään lukuun yksi, kyseessä on onnellinen luku. Esimerkiksi 19 on onnellinen luku, koska 1 + 81 = 82, tästä 64 + 4 = 68, 36 + 64 = 100 ja lopulta 1 + 0 + 0 = 1.
Ellei luku ole onnellinen, se on onneton. Ja teille kaikille pikku pervertikoille tiedoksi ennen kuin tarkistatte, 69 ei ole onnellinen luku. Sen sijaan vastoin intuitiota 13 on onnellinen.
Jotain maailmasta kertoo kuitenkin se, että onnellisia lukuja on paljon vähemmän kuin onnettomia.



9. Kalju-hiukset

Kun Vladimir Putinin seuraajasta käydään parhaillaan kovaa pudotuspeliä, niin yksi asia pitäisi olla varma: seuraajalla on tuuheahko tukka. Venäjän hallinta on mennyt enemmän tai vähemmän vuorotellen vuodesta 1825 alkaen:
Nikolai I – kalju
Aleksanteri II – hiukset
Aleksanteri III – kalju
Nikolai II – hiukset
Georgi Lvov – kalju
Aleksander Kerenski – hiukset
Vladimir Lenin – kalju
Josif Stalin – hiukset
Nikita Hrustsov – kalju
Leonid Brezhnev – hiukset
Juri Andropov – kalju
Konstantin Tsernenko – hiukset
Mihail Gorbatsov – kalju
Boris Jeltsin – hiukset
Vladimir Putin – kalju
Dmitri Medvedev – hiukset
Vladimir Putin - kalju


8. Jos kaikki Suomen järvet...

Tai ainakin Lontoon kadut. Ja jos nyt ei viinaksi, niin ainakin olueksi. 27.10.1814 olutpanimon jättimäinen käymisastia hajosi ja siitä syöksynyt olut hajotti toisen samanlaisen astian sekä useita valmiita tynnyreitä. Arviot karanneen oluen määrästä vaihtelevat välillä 580 – 1470 kuutiometriä. Lähes viisimetrinen olutaalto syöksyi kaduille tuhoten mennessään pari taloa. Kahdeksan ihmistä kuoli. Vahvistamattomien tarinoiden mukaan seuraavina päivinä kuoli useita ihmisiä alkoholimyrkytykseen juotuaan liikaa sankoihin keräämäänsä puolivalmista olutta.


7. Yhdistys jonka tarkoituksena on lopettaa makuuvaunujen palvelijoiden kutsuminen nimellä “George”

Tästä ei kai muuta voi todeta kuin kertoa, että yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli amiraali George Dewey ja sen jäseniin kuuluivat mm. baseball-tähti George “Babe” Ruth, Ranskan pääministeri Georges “Tiikeri” Clemenceau ja Ison-Britannian kuningas Yrjö “George” V.


6. 4’33’’

Musiikin ystävät tunnistanevat otsikosta musiikkia inhoavien suosikkikappaleen eli John Cagen sävellyksen 4’33’’. Mikä koostuu neljästä minuutista 33 sekunnista hiljaisuutta. Luulin että tätä vitsiä ei voi käyttää uudelleen. Kävi ilmi että Cage ei ollut edes ensimmäinen. Eikä todellakaan viimeinen. Tässä listassa on kymmenittäin hiljaisuudesta koostuvia kappaleita. Oma suosikkini on kappaleesta Take Me Home, Country Roads parhaiten tunnetun John Denverin The Ballad of Richard Nixon.


5. Taikasavu

Tunnetusti kulttuuritasoon nähden liian kehittynyttä teknologiaa on mahdotonta erottaa taikuudesta. Niinpä vanha insinöörivitsi voi muuttua aikanaan todeksi tulevaisuuden afroarabistuneessa Euroopassa. Kun satojen vuosien kuluttua löydetään raunioista kumma kyllä toimivia vanhoja laitteita ja saadaan jostain sähköä, päätellään että laitteet toimivat savulla. Ne nimittäin lakkaavat toimimasta siinä vaiheessa, kun savu tulee laitteesta ulos.


4. Tylsää

Oregonin osavaltiossa on vajaan kahdeksantuhannen asukkaan pikkukaupunki nimeltä Boring. Sillä on ystävyyskaupunkina ensinnäkin Skotlannissa sijaitseva parintuhannen asukkaan Dull ja toiseksi australialainen viidentuhannen asukkaan Bland.
Odottelemme että Kotka hankkii ystävyyskaupungeikseen Idahossa sijaitsevan kolmenkymmenentuhannen asukkaan Eaglen, Sveitsin ranskankielisellä alueella sijaitsevan kymmenentuhannen asukkaan Aiglen ja kolumbialaisen seitsemäntuhannen asukkaan El Aguilan.


3. Tarkistakaa suunnitelmat!

Listassa on ainakin 28 varmaa tapausta, joissa keksijä on kuollut oman keksintönsä tappamina. Pellepelottomat ovat kuolleet esimerkiksi rakentamissaan lentolaitteissa (ei erityinen yllätys), suunnittelemansa koneen hammaspyöriin tartuttuaan (tämäkin oli odotettavissa), omien kemiallisten aineidensa haittavaikutuksiin (eivät osanneet arvata myrkyllisyyttä) tai rakentamansa hökötyksen kaaduttua päälle (tämä tuli aika lailla puun takaa).


2. Äiti, minä en pidä isoäidistä!

Ilmoitin jo vuosia sitten, että ryhdyn syömään kasvisruokaa heti kun näen ensimmäisen mainoksen, jossa markkinoidaan kasviksilta maistuvaa lihaa. Jos soijapavuista puristettu tofu olisi hyvää, sitä ei tarvitsisi markkinoida “lihan korvikkeena”. Vaan nyt on keksitty ainoa tapa jolla saadaan tofua markkinoitua uskottavasti. Ainakin Afrikan ulkopuolella. Hufu. Eli tofu, joka on tuunattu maistumaan ihmislihalta. Olen syönyt tofua, jonka on ollut tarkoitus toimia naudanlihan korvikkeena. Jos kaikki nauta maistuisi yhtä pahalta, söisin vain possua ja lammasta. Mutta vikahan on siinä, että TIEDÄN miltä naudanliha maistuu. Tofunaudan ja aidon naudan ero oli suunnilleen sama kuin broilerin ja kumikanan. (Vastuuvapauslauseke: lausunto perustuu arvioon sillä en ole maistanut kumikanaa.) Sen sijaan ihmislihaa en ole maistanut, joten en voi sanoa maistuisiko hufu samalta kuin ihmisliha. Pitäisi kysyä wakandalaiselta kaveriltani Atsinboo Humbalawumbalta.
Ainoa epäselvä kysymys “eettisessä kannibalismissa” on se, mistä hitosta tuotteen kehittäjät tiesivät miltä ihmislihan pitää maistua? Tosin eihän tämä toisaalta ole este – eiväthän muutkaan tofutuotteet maistu sinne päinkään miltä niiden korvaama tuote maistuu.


1. Varma tappio

Paholainen on haastettu oikeuteen muutamia kertoja. Näin tehdäkseen täytyy olla täysin kajahtanut. Ei voi voittaa oikeudenkäyntiä, jossa kaikki lakimiehet ovat syytetystä riippuvaisia joko nykyisinä (kuolleet) tai tulevina (toistaiseksi elossa olevat) vuokralaisina.

Mitä helvettiä minä juuri luin?

Kun nyt sattuu olemaan kiinnostunut melkein kaikesta mahdollisesta ja aivan erityisesti erikoisista faktoista, niin silloin tällöin osuu Wikipedia-artikkeliin jollaista ei olisi edes osannut kuvitella olevan olemassa. Itse asiassa koko aiheesta on sekä englannin- että suomenkielisissä Wikipedioissa omat artikkelinsa.

20. Täsmennyssivu (täsmennyssivu)
Siis voisitko olla vähän täsmällisempi siinä mitä olit etsimässä?

19. Katukylttivarkaus
Jos katu sattuu sijaitsemaan Liverpoolissa ja on nimeltään ”Penny Lane”, olisi suotavaa asentaa valvontakamera kuvaamaan kylttiä 24/7. Suosiota ovat saaneet myös ”Butt Hole Road”, itävaltalainen pikkupaikkakunta ”Fucking” ja ranskalaiskylä ”Condom”. Suomesta mainittakoon opaskyltit ”Tiukka 2” sekä ”Pöljän koulu”.

18. Bristolin asteikko (sama suomeksi)
Monille on lääketieteestä tuttu Glasgow'n kooma-asteikko, jonka avulla määritellään tajuttomuuden tila. Tästä on joskus vitsailtu, että Glasgow mahtaa olla melkoisen tajuton paikka. Mutta mitä voidaan sitten vastaavasti todeta Bristolista?

17. Puh-veli
Jos joku sanoo kahdeksan kertaa peräkkäin ”Buffalo”, kyseessä on kieliopillisesti täysin järkevä lause englanniksi. Sana näet voi tarkoittaa kolmea eri asiaa: 1) Buffalon kaupunkia, 2) amerikanbiisonia eli puhvelia ja 3) dominoivaa kiusaamista. Buffalo buffalo Buffalo buffalo buffalo buffalo Buffalo buffalo. Eli purettuna: (1) (Buffalolaiset) (2) (biisonit joita) (3) (toiset buffalolaiset) (4) (biisonit) (5) (kiusaavat) (6) (kiusaavat itse) (7) (buffalolaisia) (8) (biisoneita).
Huvittavaa asiassa on myös se, että biisoneita ei esiinny Buffalossa eikä mahdollisesti ole koskaan esiintynytkään, vaikka vielä kolmesataa vuotta sitten esiintymisalueen raja oli Buffalon lähettyvillä.

16. TIMBER! I mean COW-BER!
Urbaani legenda – vai pitäisikö sanoa kantrilegenda – väittää, että lehmä nukkuu seisaallaan. Kun sitten hiipii ääneti kuolleesta kulmasta sen lähelle ja antaa äkillisen tönäisyn, lehmä kaatuu komeasti kyljelleen. No, ensinnäkin lehmät eivät ilmeisesti nuku seisaallaan. Toiseksi ne painavat monta sataa kiloa ja ovat neljän tukipisteen varassa. Kolmanneksi yritäpä hiipiä nukkuvan märehtijän luokse ilman että se herää, otusten evoluutio kun on opettanut ne olemaan 24/7 varuillaan saalistajien takia. Neljänneksi, voin useampiakin eläinlajeja paimentaneena vakuuttaa, että lehmä on maailman vittumaisin eläin kun sen yrittää saada tekemään jotakin mitä se ei itse halua, kuten siirtymään laitumelta toiselle. Mutta että tästä pitää kirjoittaa kokonainen Wiki-artikkeli...

15. Miksi Itella nostaa postimaksuja
Aristokateista muistetaan, kuinka hovimestari Edgar lähetettiin matka-arkussa Timbuktuun. Ilmeisesti tapaus ei ollut ainutlaatuinen.

14. Macvaario
Vihdoinkin Mac on saatu hyötykäyttöön. Tällainen löytyy varmaan Bill Gatesin olohuoneesta. Ja jos tämä on Gatesin keksintöä, niin kyseessä on varmaan kaikista hänen oivalluksistaan vähiten kaatumisherkkä.

13. Islannin banaanintuotanto
Kun Islannin talous ylikuumeni, niin eivätpä taloustieteilijät muistaneet kyseessä olevan todellakin banaanivaltion. Islannissa tuotettiin geotermisen energian turvin banaaneja kaupallisessa mittakaavassa 1945-59, aina siihen asti kunnes hallitus poisti banaanien tullimaksun. Vaikka lähes ilmaista energiaa onkin saatavilla, ongelma on kypsymisaika. Islannissa banaanien kypsyminen vie kaksi vuotta siinä missä tropiikissa muutaman kuukauden. Nykyään banaaneja viljellään maassa vain tutkimusmielessä.

12. Chicagon korotus
1800-luvulla Chicagon keskusta oli vain aavistuksen verran korkeammalla kuin Michigan-järven pinta. Jokainen LVI-insinööri voi päätellä mitä tämä tarkoittaa. Niinpä kaupungin keskustaa päätettiin korottaa parilla metrillä. Osa rakennuksista ja katukäytävistä purettiin ja rakennettiin uudelleen, mutta suurin osa kohotettiin hydraulisin nosturein ylemmäs. Operaatio toteutettiin suunnilleen vuosien 1858-66 välisenä aikana.
Olen minäkin pariin kertaan ollut nostamassa kesämökkejä kulma kerrallaan tavallisin autonosturein joitakin kymmeniä senttejä. Mutta että kokonainen kaupunki ja kahdella metrillä...

11. ABC-kiria
Esperanto on keinotekoinen kieli, jonka kehitti L.L. Zamenhof 1887. Sitä osaa ainakin jossain määrin kaksi miljoonaa ihmistä. Mutta että sille on kehitetty kuvitteellinen historia ja kuvitteelliset varhaisemmat versiot...

10. Heilu mun keinuni
Kun sirkusnorsu heittäytyy väkivaltaiseksi ja tappaa hoitajansa, kuinka saada se hengiltä? Hankala kysymys ennen nykyaikaista lääketiedettä. Mary-norsun tapauksessa 1916 tarvittiin nosturi ja tukevaa vaijeria. 1826 Lontoossa Chunee-norsua lopettamaan kutsuttiin joukko-osasto sotilaita. 152 musketinluotia ei riittänyt, vaan maahan kellistynyt norsu päästettiin lopulta kärsimyksistään keihäällä. Nykyäänkin hätätilanteessa, jos järeämpää aseistusta ei ole saatavilla, tarvitaan melkoinen määrä lyijyä. Tyke-norsu otti 1994 Havaijilla 86 osumaa poliisin luodeista ennen kuukahtamistaan. Thomas Edisonilla oli toki ollut oma ratkaisunsa, jolla aggressiiviseksi tullut Topsy-norsu lopetettiin 1903 ja tapaus kuvattiin filmille.

9. Sisään- vai ulospäin?
Onhan se tietysti erittäin raivostuttavaa, jos WC-paperin rulla on laitettu telineeseen siten, että se avautuu seinään päin. Mutta että siitä pitää tehdä yli 5000 sanan mittainen Wikipedia-artikkeli. Kävipähän kuitenkin ilmi se, että edes tässä asiassa kuulun enemmistöön: 68 % ihmisistä asettaa rullan ulospäin aukeavaksi.

8. Ja minä kun luulin, että sitä käytti vain Ilse Koch lampunvarjostimiin
Kannattaa harkita ostopäätöstä tarkkaan, kun mainostetaan ”kirjan olevan nahkakansiin sidottu”. Ja sivumennen huomauttaen, Ilse Kochin lampunvarjostinharrastusta ei kyetty oikeudessa todistamaan, se kylläkin että materiaalia hänellä olisi niiden valmistukseen ollut.

7. Luettelo Kim Jong-ilin arvonimistä
Näistä taitaa puuttua vain ”Asunto-osakeyhtiö Arirang-talojen varatilintarkastaja”.

6. Pandaporno
Noniin, te kaikki likaiset pikku pervertikot. Tämä EI OLE tarkoitettu teidän kiihoittamiseksenne, vaan pandojen. Noiden alppihiihtäjän negatiivien lisääntyminen tarhaoloissa kun ei ottanut oikein onnistuakseen. Niinpä joku neropatti keksi näyttää frigidipandoille jättiscreeniltä toisten pandojen paneskelua. Kiinalaiset saivat tämän kuulemma toimimaan, kun ensin kokeiltu Viagra ei pandoihin tepsinyt. Epävirallisten väitteiden mukaan Viagra olisi saattanut muuten tehota, vaan kun kiinalaiset käyttivät omassa maassaan valmistettua piraattikopiota. Toimii muuten hyvin, mutta jättää juuresta kaksi alinta senttiä löysäksi.

5. Yes shit, Sherlock!
Isokudu on eteläisessä Afrikassa elävä antilooppilaji, joka tekee pieniä, kovia ja pyöreitä papanoita. Vuonna 1994 eteläafrikkalaiset kehittivät urheilulajin, jossa katsotaan kuka sylkee (sic!) kudunpapanan pisimmälle. Vuonna 2006 tehty ME on Shaun van Rensburgin nimissä, 15,56 metriä. Suomessa lajista voitaisiin tietysti jalostaa talviversio, koska poronpapanat eivät sovellu kilpailukäyttöön muuten kuin jäätyneinä. Isokudun papanat lienevät kovempia. Tiedossa ei ole, kilpaillaanko Etelä-Afrikassa juniorisarjoissa pikkukudun papanoilla.

4. Tämä kalenteriin liputuspäiväksi!
Eli Go Topless Day. Jos miehet saavat kesähelteillä olla ilman paitaa, niin miksi eivät sitten naisetkin? Tosin joitain rajoituksia pitäisi olla, esimerkiksi kynätestin läpäiseminen. Koska kaikkeen mahdolliseen tarvitaan nykyisinä EU:n ankeina aikoina virasto, lupapaperit ja leimat, niin ilmoittaudun vapaaehtoiseksi testaajaksi. Ammattinimikkeeksi sopii vaikka ylitissitarkistaja.

3. Wienin ensimmäinen vihannesorkesteri
Eli orkesteri, jonka soittimet on valmistettu vihanneksista. Basistia porukassa ei ole, koska häntä ei erottaisi soittimista. Älä heitä muusikkoja tomaateilla – he soittavat niillä takaisin! Ja tässä encore vastoin yleisön pyyntöjä.

2. Sodassa ja rakkaudessa...
Toisessa maailmansodassa ei käytetty kaasuaseita. Niitä kuitenkin kehiteltiin. Eräs lievemmästä päästä olleista oli ei-tappava kaasuase, jota suunnitteli CIA:n edeltäjä OSS. Tarkoitus oli kehittää spray, jota voitaisiin suihkuttaa huomaamattomasti. Näitä annettaisiin sitten vastarintaliikkeen taistelijoille, jotka kaupunkiympäristössä saksalaisen upseerin ohittaessaan antaisivat pikasuihkauksen tämän vaatteisiin. Hetken kuluttua vaatteista leviäisi ällöttävä pierunlöyhkä, joka kestäisi pitkään. Tarkoitus oli nolata saksalaisen upseerikunnan arvovalta. Hanke lakkautettiin, kun huomattiin sprayn leviävän aivan yhtä tehokkaasti ruiskuttajaan kuin kohteeseen. Tuskin tämä olisi muutenkaan saanut preussilaisen upseerin monokkelia tutisemaan, maan kansallisruoka kun on hapankaali.

1. Siis että MIKÄ kone?
Matemaatikko David A. Cox kehitti 1979 algoritmin, jolla voidaan määrittää ”onko annettu leikkausten joukko kanta Mordell-Weilin ryhmän elliptisille pinnoille E → S, jossa S on isomorfinen projektiosuoran kanssa”. Apunaan hänellä oli toinen matemaatikko Steven Zucker. Algoritmi toimii konemaisesti, joten sille annettiin keksijöidensä mukaan nimi ”Cox-Zucker -machine”.

Välihuomautus 37: Kabaddi

Wikipedia joutuu puolivapaana muokkausympäristönä vähän väliä vandalismin kohteeksi. Joskus nämä suoritukset eivät ole pelkkää sotkemista, vaan ansaitsevat paikkansa Wikipedian Huonot vitsit ja muu höpöhöpö -artikkelissa. Kyseisen artikkelin noin kuukausittainen lukeminen on lempihupejani, yleensä saa ainakin yhdet hyvät naurut.

Jotkut näistä kieli tukevasti poskessa heitetyistä läpistä siirretään Hikipediaan, mikäli tyylilliset ansiot riittävät. Törmäsin sattumalta Wikipediassa artikkelissa Kabaddi olevaan tekstiin, mikä on aivan puhdasta Hikipedia-laatua:
Bangladeshin kansallislaji on monelle meille suomalaisille tuntematon Kabaddi. Molemmilla joukkueilla on omat alueet ja vuorotellen joukkueista yksi pelaaja menee toisen alueelle ja yrittää hipan tavoin koskettaa vastapuolen pelaajia, jotka taas yrittävät estää tätä pelaajaa palaamasta omalle alueelle. Aikaa pelaajalla on olla toisen joukkueen alueella, niin kauan kuin jaksaa yhteen hengenvetoon laulaa ”kabaddi-kabaddi”.

Hauskinta asiassa on se, että tämä on totta eikä puutaheinää.

Tässä vielä video vuoden 2010 Aasian kisojen finaalista Iran - Intia. Intia voitti pistein 37-20.

Lisäyksenä linkki kabaddin tulosseurantaan.

Mokomakin hikimaja

Olen joutunut useaan kertaan hakemaan tietoa, jota ei ole saatavilla millään enemmän tai vähemmän sujuvasti lukemistani kielistä. Joskus tietoa löytyy sitten semmoisella kielellä, jota ei osaa. Mikäli kyseessä on vaikka tanska, hollanti tai portugali, niiden kanssa tulee kyllä toimeen lähisukuisten kielten ansiosta. Esimerkiksi hindin tai navajon kanssa joutuu sitten turvautumaan Google-kääntäjään, usein jo sivistyneelle ihmiselle harakanvarpailta näyttävän kirjoitusjärjestelmän takia.

Eniten olen joutunut tekemisiin japanin kielen kanssa. Kun tietokone tekee sanakäännöksen, pääsee asiasta jyvälle ja saa joskus tietoonsa jopa haluamansa yksityiskohdat. Toisaalta jälki on joskus absurdia. Esimerkiksi japanilaisesta moukarinheiton maailmanmestari Koji Murofushista kertova japaninkielinen Wikipedia-artikkeli sisältää tietoa rutkasti enemmän kuin millään muulla kielellä, mutta välillä käännös muuttuu ... niin no, lukekaa itse:
100m yksikköä 10 sekuntia, seisoo pituushyppy on yli 360cm ja jumalainen voima ja nopeus lentää. Kuljetuskoneistoa 327cm, 30m pituushyppy pysyvän lukion toisen vuoden opiskelija, kun mittaus fyysistä kuntoa vuonna 79 sekunnissa jo on kirjattu 3, 10m10 kolmiloikka Standing, seisoo viiden vaiheen rekyyliä 17m06.

Suomalaisena tietysti alkoi kiinnostaa, että mitä hittoa japaninkielinen Wikipedia kertoo kuuluisista suomalaisista ja Suomelle tärkeistä asioista. Ei muuta kuin Google-kääntäjä sauhuamaan ja jälki oli rumaa. Ensinnäkin japanin kielessä ei tietenkään ole vastineita kaikille länsimaisen aakkoston kirjaimille, toiseksi kääntäjä tunnistaa japaninkieliset merkit joksikin muuksi sanaksi. Jos katsoo luetteloa tunnetuista suomalaisista, siinä esiintyvät suomalaisnimet ovat aika erikoisia. Listalla on esimerkiksi Kristillinen terrorismi Pitokamaki. Kun hetken aikaa makustelee, voi olla että tunnistaa kuka keihäänheittäjä siinä komeileekaan. Tosin jotkut ovat käsittämättömiä. Miksi hitossa eräs sotasankari on kääntäen Arune-line apuohjelma Edvard Sternen? No, joka tapauksessa kun kääntää tietyistä suomalaisista Wikipedia-artikkelin japanista suomeksi, heistä paljastuu yllättäviäkin asioita:

Tarja Halosen todellinen NATO-kanta on aika paukku:
Halonen oli vaatinut kolmannen Pohjois-Atlantin liitto (Nato) sotilasliittoa.

Jean Sibeliuksen salaperäisen kahdeksannen sinfonian kohtalo jää edelleen hämäräksi:
Oli valmistunut kirjain Sibeliuksen sinfonia nro 8, monta kertaa mutta puhutaan sulkeet.

Suomen korkeatasoista arkkitehtuuria edustakoon Eliel Saarinen:
Hänen suunnitelmansa tulla ohuempi ja aseta takaisin tarpeeksi korostaa pystyviivoja ulottuvat päälle jäte vaakasuora viiva, jonka yläosa, mutta ei ymmärrä eikä tuttuja ensimmäinen paikka, joten pidä katon räystään ultra-ohut kohti ylä-ja kerrostalot-ruudussa, kunnes se oli sijoitettu eri muotoilu vahva nousussa Gothic järkytti maailmaa amerikkalaisen arkkitehtuurin, joka jäljittelee suunnittelu Saarinen ja Etelä-Amerikassa vuodesta korkea rakennus suunnittelussa on tulvista.

Linus Torvaldsista kertovassa artikkelissa on enemmän bugeja kuin Linuxissa:
Innoittamana toimintaa Linus Eric S. Raymond on "että paperi katedraali ja basaari tuli tunnetuksi kuvattu " laki linus in "oli tarpeeksi, vaikka määrä Silmän (minkä tahansa tarpeeksi silmämunat, kaikki bugit ovat matalia. On) "ei ole vakava bugeja.

Michael Monroe saa kunnioitusta muutamalta erikoisen nimen omaavalta muusikolta ja yllättävän tukkalaiteidolin:
Monet muusikot kunnioittavat häntä, D'Erlanger ja kyo, Ziggy ja metsän Shigeki niin riittää matkimaan Michael Jacksonin hiukset.

Mennäksemme urheilun puolelle, Paavo Nurmen urasta kerrotaan seuraavaa:
Maastohiihto, puolet osallistujista kilpailussa torrid tyhjää, siksi tämä turnaus on tullut loppu.

Matti Nykäsen tempauksista todetaan ilmeisesti miestä itseään lähteenä käyttäen:
Voi työskennellä hyökkäys joukkuetoverinsa tai valmentajana aikaan alkuperäisen retkikunnan-tähden maajoukkueen harjoitusleirillä jätettiin jäsentä.

Jari Litmasen kohtelu on ollut kovempaa kuin on kuviteltukaan:
Jotta asiat pahempaa, balsa näinä päivinä, vaikka kritiikki suuntautumisesta painottumista Hollannin fanit Haar on vahva, hän ei hollantilainen, Ritomanen siirrettiin Ajax, ja joka kantaa vastuun kritiikkiä, on kohdeltu kuin sotarikollisia jäi kolmena peräkkäisenä liigan tiedotusvälineiden ja Baruseronisuta.

Jari Kurri on Japanissa tuntematon, mutta kummasti samankaltaisiin saavutuksiin on yltänyt Jari kastanja, joka yritti siis pelata vain pari kautta loppujen mennessä ilmeisesti jäällä surffaillessa:
Päätin liittyä Oilers Myös Englanti ei ole terve kuin pukki, muutto Pohjois-Amerikkaan on keino myös ymmällään, on myös hyvä idea pelaajia Suomen muista, vain kaksi vuotta yrittänyt pelata Kanadassa .

Harri Kirvesniemen osuus Lahden doping-skandaalissa kuulostaa samalta kuin Paavo M. Petäjän englanti tiedotustilaisuudessa:
Torstai, sen puute, johtaja poikien joukkue Cali = Pekka Kairossa oli doping järjestettiin lehdistötilaisuus, jossa mukana olivat myös valvonta naisten joukkue ja kaksi joukkueen lääkärit rele on pois tavoite nauha ensimmäinen, paikallinen sanoi oli ottanut väärä tapa saada paras tulos turnauksessa pidetään.

Tunnetusti Mika Häkkinen ei saanut maailmanmestaruuksiaan helpolla, mutta jälkimmäisellä mestaruuskaudella vaikeuksia oli voitettavaksi enemmän kuin laki sallii:
Mekaaninen ongelmia MP4-14, Australian GP kauden avaus ja kaasuläpän yhteys aiheuttama epänormaali eläkkeelle, Monacon GP Round 4 ja ohjauksen alas järjestyksen ja ulos radalta on epänormaali, Iso-Britannia GP Kierros 8 ja vasemman taka pyörän haarukan ja Saksa Kierros 10 GP on tankkaus kamppeet epäonnistumisen ja rengas puhkesi, vedettiin yhteen ja jalat eläkkeelle.

Näin siis henkilöistä. Entäpä muutamat suomalaisuuteen erottamattomasti liittyvät käsitteet:

Sauna:
Suomessa on sauna, höyrysauna syntyy kaataa vettä kuumilla kivillä paloi, nostamaan todellista lämpötilaa. Ryouryu (löyly, Japani merkintä Rouryu yleensä) kutsuivat. Säätäminen lämpötila säätää Miten vettä. Lisäksi tehdään napauttamalla laitos koivunlehdillä, ja myös vaikuttaa lihasten hieronta.

Talvisodan alueluovutukset jäävät hieman epäselviksi:
Lisäksi alueella Sarra, Barentsin luovutti saaren neljä kelluvaa niemimaalla laulaa Yang Sir Lent, lahti Suomen ja saaret sekä ympäröivät niemimaalla Hangon vuokrataan 30 vuoden ajan sotilastukikohta Neuvostoliitossa edelleen 8000 asukkaita oli Tachinoi.

Kansallispelimme pesäpallon säännöt ovat japaniksi melkein yhtä epäselvät kuin suomeksi:
Syöttäjä kun taikina jäljelle, kun vasemmalla puolella maila, taikina oikealle (pikemminkin kuin toteuttaa tietyn etäisyyden päässä taikina kuten baseball syöttäjästä, että puoli välittömästi) oikealle yläpuolella, alapuolella pallo tarttua seisomaan tässä järjestyksessä ottaa kantaa tilanteeseen perustaa.

Ruisleipä tunnetusti pierettää, mutta paukkujen syy selviää vasta japaninkielisestä lähteestä:
Ruisleipää ei myöskään ole paljon käyttää mustaruutia on korkea puhdistamatta sitä.

Kalevalasta kannattaa kertoa, kuinka Väinämöiselle kävi Ainon kanssa:
Kuunteleminen maine Wainamyoinen, Youkahainen nuoriso meni yli vastustuksen vanhempien Kirjauduin asti. Wainamyoinen ei hänellä ole mitään hänelle vihoissaan mahtipontisuus sanoa, että hänen oma tekniikka asti luomista Irumataru äidin, hänet haudattiin laulun taika maa. Ja kiisti kaikki sanovat Youkahainen on kirjelmän, vaan ehdottaa lahja, ja pitävät kiinni Ainon sisar lopussa, voi auttaa. Kun ilmoitat takaisin taloon, vanhemmat ovat varsin iloisia siitä, että Aino on suri (luku 3). Kun ilmestyi eteen Aino Wainamyoinen seurustelun, hän hylkäsi sen, itkeä paljon. Comfort vanhemmat, ja sano mennä metsään pukeutuneet hulluuteen, hän lähti ulos merelle tehdä niin, meillä oli hukkua, kalat tulevat. Kani haluaa välittää vanhemmille että tämä kertoo kaneja. Äitini itkeä paljon (luku 4). Wainamyoinen kuuli tämän jälkeen valitti, joka lähti merelle ja aloittaa kalastuksen. Strange ja kaunis maa kalaa. Kalat kuulemma sanotaan, että on Aino jälkeen pakeni mereen ", eikä syödä, hän oli tullut vaimo," ja mene pois näkyvistä, kun yrität kokata hänelle. Vaikka hän ei ollut kalaa kiinni surua, netto. Wainamyoinen ja kysy mitä tehdä äidilleni, kerro äitini tytär Pohoyora kosiskelu (luku 5).

Äskeinen pitää tietysti lausua kanteleen säestyksellä:
Juuri tämä väline jos vain soittaa sointu, ja se tulee ulos kaunis ääni välittömästi myös aloittelijoille, muusikko voi tarkasti ajoissa = polkumyyntiä mykkä, miten luodaan ja virtaus musiikin vielä, ja pelaan nimenomaisesti olisivat päteviä.

Päättäkäämme katsaus kuten ennen päivän radio-ohjelmat eli Maamme-lauluun :
1. Pidän maa esivanhempiemme rannat laaksot ja vuoret tavoittaa taivaat rakastettava siitä vuorille pohjoiseen, ei ole kotona kuin me, että itkin ääneen nimi Mother Earth ei ole kotimaatani
2. Jatka kypsyä rauhassa katsella sinun kukka alkuunsa! Utaiageyo suureen ääneen, että meillä tulee kirkas rengas joskus toivon iloa ja hyvinvointia meille Rakasta valo on myös yksi kantaa hedelmää

Wikinää

Kirjoitin vajaa vuosi sitten Wikipediasta artikkelin. Paljon on bittejä virrannut sen jälkeen eestaas, joten on aika päivittää tilanne.

Selvimpänä merkkinä Wikipedian kriisistä on artikkelien lukumäärän kasvun hidastuminen. Tällä hetkellä artikkeleita on alle 230 000, kun jo vuosi sitten niitä oli melkein 200 000. Kasvu on hidastunut selvästi, sillä vuoden 2007 aikana uusia artikkeleja tuli noin 50 000 ja 2008 yli 40 000. Viimeisen vuoden aikana artikkeleja on aloitettu noin 25 % vähemmän kuin edellisenä vuonna!
Vielä kaksi vuotta sitten fi-wiki oli kooltaan sijalla 13, mutta norjalaiset pyyhkäisivät ohi ja ovat selvästi edellä. Huolestuttavinta on se, että tuolloin muut olivat kaukana perässä (yli kolmasosaa vähemmän artikkeleja), mutta tällä hetkellä katalaanilla on jo vilkku päällä ja on vain ajan kysymys, milloin ukraina, unkari, tsekki, turkki ja romania ajavat iholle.

Suomenkielisellä Wikipedialla on siis ongelmia. Vuosi sitten listasin kahdeksan sellaista. Jotkin niistä ovat pysyneet ennallaan, jotkin ainakin osittain ratkenneet, jotkin taas pahentuneet entisestään. Käyn nämä läpi samassa järjestyksessä kuin tuolloin ja esitän lopuksi muutamia ratkaisuehdotuksia.

1. Artikkelien taso
Tilanne on pysynyt samana. Suurin osa artikkeleista on hyviä ja luotettavia, mutta joukossa on kohtuuttoman paljon kieliopillisesti surkeita tuotoksia. Monia artikkeleja ei edes kannata parantaa, vaan kirjoittaa mieluummin kokonaan uusi tilalle. Vähemmällä työllä selviää.
Myös tekstimäärän epätasaisuus on ymmärrettävistä syistä valtavaa. Jostakin aiheesta on pitkä artikkeli, kun taas merkitykseltään kiistatta suuremmasta - jopa saman aihealueen - käsitteestä on vain säälittävä tynkä.

2. Artikkelien ulkoasu
Editointiin liittyvät mallineet on nykyisin laitettu vähän paremmin. Ilmeisesti olisi kuitenkin teknisesti mahdotonta piilottaa ne muilta kuin rekisteröityneiltä käyttäjiltä, jolloin tekstin luettavuus paranisi. Tämä auttaisi jakoa käyttäjät/editoijat. Eihän tavallista käyttäjää kiinnosta, mitä artikkelille tulisi tehdä, vaan sen sisältämä tieto. Ilahduttavaa oli havaita, että kuuluisa tynkämalline oli paikoillaan edelleen oikeassa artikkelissa...

3. Vandalismi
Tätä ei saada koskaan kuriin niin kauan, kun rekisteröitymätön editointi sallitaan eikä kokonaan sittenkään. Paremmaksi tilanteen tekisi se, että artikkeli näkyisi edelleen vanhassa muodossa aina siihen asti, kunnes tarkastusoikeuksilla varustettu käyttäjä on sen hyväksynyt.

4. Häiriköinti
Ainoa asia, joka on viimeisen vuoden aikana mennyt subjektiivisen näkemyksen mukaan parempaan suuntaan. Tietyille käyttäjäsivuille on tullut ilmoitus, että kyseinen käyttäjä on lopettanut Wikipedian editoimisen jouduttuaan ylläpitäjien vainoamaksi. Hyvä niin. Valitettavasti näiden k-päiden lisäksi Wikipediasta on lähtenyt ovet paukkuen melkoinen määrä kunnollisiakin käyttäjiä, jotka ovat kyllästyneet siihen että k-päille on annettu aina uusia mahdollisuuksia ja "oletettu hyvää tahtoa".
Omaan huvitusrepertuaariini on kuulunut säännöllisin väliajoin käydä muutamien häiriköiden keskustelusivuilla nauramassa draaman uusimmille käänteille. Tämä klassinen hupi on parhaimmillaan, kun kurvailee japanilaisauton tehoilla kirsikkapuutarhassa Katri-Helenan soidessa, jolloin naurukohtaus on suorastaan krooninen.

5. Lähteistäminen
Päädymme Wikipedian ongelmien lähteelle. Lähteistäminen on periaatteessa kaunis ajatus. Ongelmia siinä on kaksi. Ensinnäkin lähdemerkinnät heikentävät tekstin luettavuutta. Ratkaisu on periaatteessa helppo, teknisesti en tiedä onnistuisiko lähdemerkintöjen piilottaminen muilta kuin sisään kirjautuneilta editoijilta. Toiseksi lähdemerkinnän tekninen lisääminen on aikaa vievää hommaa ja vaatii jonkin verran taitoa. Tämä taas estää varsin tehokkaasti uusien editoijien aloittamista. Erityisen harmillista tämä on silloin, kun kyseessä on vaikka alan kuinka hyvä asiantuntija, mutta tietotekniikka ei ole hyvin hallussa.

6. Artikkelien luotettavuus
Artikkelien hyväksyminen ennen niiden näkymistä pitäisi olla pakollista. Tarkistusoikeuksia olisi kehitettävä, nykyisinhän sen saa 1000 muokkauksen jälkeen automaattisesti. Ylläpitäjien pitäisi pystyä myöntämään tarkistusoikeus, sen voisi saada vaikka miltei heti tai sitten ei vaikka muokkauksia olisi 10 000. Oleellista on käyttäjän luotettavuus. Ihannetilanne olisi tietysti se, että artikkeli muuttuisi vasta kun kolme tarkistajaa olisi sen hyväksynyt ja siten, että ainakin yksi heistä olisi "ylitarkastaja", jolle olisi myönnetty kyseinen oikeus tiettyyn luokkaan kuuluviin artikkeleihin, ts. aiheen ainakin jonkinasteinen asiantuntija. Ylläpitäjillä tämä ylitarkastajan oikeus olisi automaattisesti kaikkiin artikkeleihin, toki siten että hän voisi asiantuntemustaan epäillessään merkitä artikkelin tarkastetuksi pelkästään normaalitarkastajan oikeuksin.

7. Ylläpitäjät
Nykyinen ylläpitosysteemi on hyvä. Toki kahnausta esiintyy, mutta se on luonnollista. Isot ruusut kaikille sellaisille ylläpitäjille, jotka jaksavat torjua vandalismia ja ottaa paskaa niskaansa. Kuten eräs ylläpitäjä käyttäjäsivullaan totesi, Wikipedian ylläpitäjän homma muistuttaa lähinnä yleisen vessan siivoojaa.

8. Asiantuntijoiden puute
Oikeastaan kaikki muut ongelmat ratkeaisivat, jos tämä saataisiin ratkaistua. En-wikin artikkelit ovat laajempia ja luotettavampia. Fi-wikistä asiantuntijat loistavat poissaolollaan. Projektista on valitettavasti tullut ylläpitäjien ja muutaman vakioduunarin keskinäinen leikkikenttä, sisäänlämpiävä yhteisö johon ulkopuolisten on vaikea päästä sisälle. Pääasiallisena syynä tähän on sisällön korvaaminen muodolla. Päästäkseen editoimaan kunnolla pitäisi ensin opiskella wikin koodikieli, mikä ei ole ihan helppoa. Etenkin lähteistämisen muuttuminen pakolliseksi on karkottanut uudet asiantuntijat kuin Raid ötökät. Harvalla oman alansa huipulla on riittävää nöyryyttä aloittaa nokkimisjärjestyksen pohjalta. Eikä myöskään aikaa. Sen sijaan hänellä voisi olla aikaa kirjoittaa muutama oman alansa laadukas artikkeli, jos saisi apua tekniseen puoleen.
En ole liiemmin havainnut wikistien yrityksiä uusien, todellisten asiantuntijoiden, houkuttelemiseksi projektiin mukaan.

Ratkaisumalleja

A. Tarkistaminen
Artikkelit on tarkistettava, ennen kuin ne ovat rekisteröitymättömien käyttäjien luettavissa. Tätä varten Wikipediaan on saatava enemmän aktiivisia käyttäjiä. Uskoisin tarkistusoikeuksien houkuttelevan, tarkastajan tehtävä olisi hyvä väliporras rivikäyttäjästä ylläpitäjäksi (nykyinen palauttajan tehtävä on turhan lähellä ylläpitäjää). Onhan tarkistusoikeus käytössä nykyäänkin, mutta se on käytännössä kuollut kirjain.

B. Teknisen työn helpottaminen
Asiantuntija voisi kirjoittaa tekstin raakamuodossa ja wikitystaitoinen "sihteeri" muuntaa sen teknisesti wikimuotoon. Jos Wikipedian tarkoituksena on saada aikaan korkealaatuinen tietosanakirja, niin tällaisen palvelun tarjoaminen tulisi olla heti etusivulla näkyvissä ja uusien tulokkaiden rekrytointi pitäisi suunnata korkeakoulututkinnon suorittaneisiin eikä yläasteikäisiin.

C. Virallistaminen
Valtion määrärahoja käytetään paljon turhempiinkin hommiin. Mitäpä jos palkattaisiin vaikka kymmenkunta päätoimista wikistiä hoitamaan kohdissa A ja B mainittuja tehtäviä. Veikkaisin, että kansantaloudellisesti jäätäisiin voitolle, kun Wikipediaa voitaisiin käyttää entistä luotettavampana lähteenä. Etenkin kun päävastuu olisi edelleen palkattomilla vapaaehtoisilla. Siksi tämä ei tekisi Wikipediasta mitään hallituksen äänitorvea.
Samaten yliopisto-opiskelijoille pitäisi määrätä pakollisen viestintäkurssin (lienee kaikilla koulutuslinjoilla pakollinen) osaksi Wiki-editoinnin alkeet. Eikä gradua tulisi hyväksyä, ellei opiskelijalla olisi näyttöä että fi-wiki on sen aiheen osalta ajan tasalla - oli editoinnin tehnyt sitten itse tai kuka tahansa muu.

Viimeisen ehdotuksen toteutumiseen en usko ikinä. Valtion tiedonhallintaprojektit toimivat mieluummin omassa pienessä piirissään, NIH-ilmiö on voimakkaimmillaan siellä missä ei ole tulosvastuuta.

Wikitystä

Kauan sitten, kun tietokone tarkoitti Commodore 64:sta eikä internettiä osattu edes kuvitella, tieto piti hakea hylly-nimisestä paikasta, jossa oli paperille painettuja kirjoiksi kutsuttuja käyttöliittymiä. Viisitoista vuotta sitten tietoa alettiin hakea netistä yhä enemmän. Hakukoneiden - kuka muuten muistaa vielä AltaVistan - ilmestyttyä tiedonhaku helpottui huikeasti. Kuukkeli räjäytti sitten potin lopullisesti. Tietoa löytyi helposti, joskin luotettavuus oli vähän niin ja näin. Sitten tuli Wikipedia. Tietysti aluksi englanninkielisenä, mutta siinä vaiheessa kun se Suomessa kunnolla löydettiin, sivusto oli jo riittävän laaja ja luotettava. Suomenkielinen versio oli aluksi niin vaatimaton, että sieltä ei joko löytynyt etsimäänsä tietoa tai sitten löydetty informaatio oli niin suppeaa, että sen tiesi jo valmiiksi. Nykyään suomenkielinen Wikipedia on lähes 200 000 artikkelillaan kooltaan mitä tahansa perinteistä tietosanakirjaa suurempi ja kattavampi, luotettavuudeltaankin jo samaa tasoa.

Suomenkielisellä Wikipedialla on kuitenkin melkoisia ongelmia - jotkut vakavampia, jotkut lähinnä vain harmillisia.

1. Artikkelien taso
Artikkelin taso on sen ensimmäisessä versiossa täsmälleen yhtä hyvä kuin sen kirjoittajan asiantuntemus, kirjalliset taidot ja viitseliäisyys. Asiantuntemuksen puute ei yleensä ole ongelma, koska suurin osa kirjoittajista rajaa uusien artikkelien luomisen joko asioihin, joista tietää riittävästi tai englannista käännettyihin artikkeleihin. Jälkimmäisessä tapauksessa käännökset ovat joistakin anglismeista huolimatta yleensä hyviä. Yleensä artikkelien luojilla on myös hyvät kirjalliset taidot, joskin osa tekeleistä jää kielelliseltä tasoltaan selvästi perinteiseltä tietosanakirjalta vaadittua heikommaksi. Viitseliäisyys puolestaan näkyy siinä, että suurin osa artikkeleista on lyhyempiä kuin laajemmissa wikeissä - sinänsä hyväksyttävää. Seuraus vain tuppaa yleensä olemaan se, että tietoa etsii ensisijaisesti englanninkielisestä versiosta, kun tietää saavansa enemmän.

2. Artikkelien ulkoasu
Wikiteksti on yleensä selkeää ja hyvin luettavaa. Linkityksen taso vaihtelee paljon, useimmissa artikkeleissa linkkejä on sopivasti ja järkevissä paikoissa. Ongelmatapauksissa linkkejä on yleensä liian vähän, harvoin liikaa. Pahiten ulkoasussa häiritsevät editoijille suunnitellut mallineet ”Tästä artikkelista puuttuvat lähteet…” jne. Tavallista lukijaa nämä eivät kiinnosta, joten eikö ne voisi piilottaa siten, että ne näkyisivät vain käyttäjän ollessa kirjautunut sisään? Joitakin täysin turhia mallineitakin on, kuten tynkä- ja minitynkämallineet. Kai nyt artikkelin pituudesta näkee, onko se tynkä vai ei. Tähän mennessä en ole törmännyt kuin yhteen artikkeliin, jossa tynkä-malline oli totisesti aivan oikeassa paikassa…

3. Vandalismi
Suhteellisen harmittomia vandaaleita ovat ne koululaiset, jotka tyhjentävät sivun ja kirjoittavat sinne asdfökljlkjl. Vähän harmillisempia ovat sellaiset, jotka osaavat luoda uuden sivun luokkakaveristaan ja kirjoittavat siihen, että JUSSI ON HOMO POIKA. Kaikkein harmillisimpia amatööreistä ovat teinipissikset, jotka kirjoittavat surkealla äidinkielen taidollaan artikkelin lempparibändinsä biisistä. Yhtä kaikki, nämä vievät ylläpidon aikaa ja huonolla tuurilla joku viaton käyttäjä ehtii vandalisoidulle sivulle ennen kuin joku tuoreiden muutosten valvoja on rynnännyt hätiin. Saksankielisessä Wikipediassa ongelma on ratkaistu laittamalla rekisteröitymättömien tai kokemattomien käyttäjien muokkaukset aluksi vaihtoehtoiseksi versioksi, josta joku tarkastaja voi sen sitten joko hylätä tai hyväksyä viralliseksi sivuksi.

4. Häiriköinti
Vandalismin kehittyneempi muoto. Wikipedian käytäntöihin perehtymättömille tiedoksi, että Wikipediassa asiat toimivat toisin kuin normaalielämässä. Normaalielämässä asiat toimivat kuten elokuvan Kehäketut legendaarinen repliikki ilmaisee: If a man builds a thousand bridges and sucks one dick, they don't call him a bridge-builder... they call him a cocksucker. Wikipediassa asia on juuri päinvastoin. Jos käyttäjä tekee yhden kelvollisen muokkauksen ja kymmenen vandalismia, häntä ei heitetä pihalle, vaan opastetaan ja toivotaan että hän parantaisi tapansa. Vaikeissa tapauksissa saatetaan lätkäistä määräaikainen muokkausesto, josta jotkut ihmisoikeusaktivistit nostavat yleensä mellakan syrjinnästä. Ihan sama kuin jos lastentarhaan otettaisiin pedofiili hommiin sillä perusteella, että on hän joskus tehnyt hyvääkin työtä.
Wikipediassa on joitakin erittäin ahkeria käyttäjiä, jotka osaavat tehdä hyviä muokkauksia mutta ovat kokonaisuudelle haitallisia. He aloittavat muokkaussotia, riitelevät muiden kanssa ja tuhlaavat ylläpidon aikaa. Toiset puolestaan kalastelevat käyttäjäsivuillaan myötätuntoa tekeytymällä sairaiksi, keksimällä elämäänsä traagisia tapahtumia tai ilmoittamalla kuuluvansa syrjittyyn vähemmistöön, jolloin jokainen heihin kohdistuva ylläpitotoimi on luonnollisesti rasismia. Tämän kirjoittajan viikottaisiin rutiineihin kuuluu tarkistaa muutaman Wikipedian häirikkökäyttäjän keskustelusivu (klassisena herrasmiehenä en käytä edes riisipussiauton watin vertaa tehoa linkittääkseni niitä, vaan annan kaikkien kukkien kukkia veljellisesti, pysykööt asiaa tuntemattomille hepreapainotteisena suomen kielenä) ja katsoa, mitä hauskaa on tapahtunut.
Poliittisen korrektiuden nimissä Wikipediassa ei myöskään saa sanoa suoraan, mitä mieltä (oikeutetusti) tällaisista häiriköistä ollaan. Ilmeisesti jotkut Wikipedian käyttäjistä käyvät purkamassa paineitaan Hikipedian puolella. Sen artikkelit Wikipedian käyttäjistä ja ylläpitäjistä saivat tämän kirjoittajan nauramaan katketakseen luonnehtiessaan tutut nimimerkit täydellisen osuvasti ja todistivat Hikipedian tarpeellisuuden hovinarrina.

5. Lähteistäminen
Nykyään Wikipediassa toivotaan, suorastaan vaaditaan artikkelit lähteistetyiksi. Hyvä niin, lisää kummasti luotettavuutta. Toisaalta tämä vaatimus pelottaa monia potentiaalisia muokkaajia pois, kun lähdeviite pitää merkitä jollain ihmeen ref-tagilla. Onneksi tulokkaita kannustetaan rohkeaan muokkaamiseen ja opetetaan ajan myötä taitavammiksi. Joitakin satoja muokkauksia voi tehdä lähteistämättä, jonka jälkeen aletaan vaatia enemmän. Eikä senkään jälkeen luotettaviksi uskottuja käyttäjiä huomauteta lähteiden puuttumisesta, ja sekös häiriköitä (ks. edellä) jurppii. Heiltä näet vaaditaan aina lähteistystä, koska kokemukset heidän luotettavuudestaan ovat huonoja.

6. Artikkelien luotettavuus
Vandalismia torjutaan varsin tehokkaasti, mutta siitä huolimatta muutama ovelampi vandalisointi pääsee livahtamaan seulan läpi ja saattaa säilyä artikkelissa jopa kuukausia. Isompi ongelma on kuitenkin artikkeleissa olevat virheet, jotka eivät maallikkolukijalle paljastu. Siksi tehtyjen muutosten tarkastamista (ks. kohta 3) tulisi kehittää. Nykyään fi-wikissä muutoksia tarkistetaan vain harvoin. Minimiohjeistus tulisi olla se, että artikkelin aloittaja pistäisi artikkelin tarkkailulistalleen ja merkitsisi siihen tehdyt asialliset muutokset tarkistetuiksi, mikäli joku muu tarkastusoikeuksilla varustettu ei ehdi ensin. Tarkistusvelvollisuutta ei voida tietenkään asettaa, mutta sitä tulisi suositella.

7. Ylläpitäjät
Ylläpitäjien tehtävänä on pitää Wikipedia kasassa. Ylläpitäjäksi päästäkseen täytyy olla tuhansia muokkauksia, vandalismin torjuntaa ja riittävät tietotekniset taidot. Yhdistelmä tarkoittaa kovin usein teini-ikäistä nörttipoikaa. Wikipedian ylläpitäjät ovat ahkeria ja tekevät erinomaista työtä vandalismin torjunnassa. Wikipedia kaipaisi kuitenkin enemmän ylläpitäjiä, jotka hallinnoisivat Wikipedian tasoa ja rakennetta. Siihen eivät useimmat nuoret tietotekniikkanörtit pysty, koska työhön vaadittava yleissivistys edellyttää minimissään lähes kymmenen vuoden jatkuvaa itsensä tiedollista kehittämistä lukion jälkeen. Toki ylläpitäjien joukossa on paljon sellaisiakin, jotka tähän pystyvät. Monet kyvykkäät eivät toisaalta edes halua ylläpitäjiksi. Erilaisina esimerkkeinä mainitsen kolme tuntemaani henkilöä (käyttäjätunnukset paljastivat), joista yksi on Wikipedian ahkerimpia ylläpitäjiä. Toinen taas ei pääse ylläpitäjäksi, koska on keskittynyt kirjoittamiseen eikä vandalismin torjuntaan. Kolmatta on pyydetty ylläpitäjäksi n kertaa, mutta hän ei halua. Kuitenkin nämä kaksi muuta olisivat yhtä hyviä ylläpitäjiä kuin ensimmäinenkin - juuri sellaisia, joita Wikipedia tarvitsee.

8. Asiantuntijoiden puute
Wikipediassa artikkeleita muokkaavat amatöörit. Eipä siellä kovin montaa professoria ole, melkoinen osa on jonkin asian harrastajia ja loput innokkaita teinejä. Syynä on osin edellä mainittu lähteistämisen vaikeus eikä pelkkä linkittäminenkään ole kovin monella yli kolmikymppisellä hanskassa. Ongelma olisi ratkaistavissa houkuttelemalla asiantuntijat kirjoittamaan raakateksti, jonka jälkeen joku wikityksen hallitseva jollain lailla kyseiseen alaan perehtynyt amatööri sieventelisi sen. Tällaista toimintaa näkee valitettavan harvoin.
Asiantuntijat eivät myöskään ole kiinnostuneita riitelemään yllä mainittujen häiriköiden kanssa. Moni Wikipediaa muokannut on häipynyt kuvioista kyllästyttyään ristiriitaan: toisaalta vaaditaan poliittista korrektiutta, toisaalta häiriköiltä riidanhaastamista ja henkilökohtaisia hyökkäyksiä kestetään lähes loputtomiin ”hyvän tahdon olettamisen” varjolla.
Valitettava osasyy vanhempien asiantuntijoiden puuttumiseen Wikipedian kirjoittajien joukosta on varmasti myös haluttomuus ”alistua” teinipoikien valvottavaksi. Tässä jokaisen tulisi mennä itseensä: on hyväksyttävä, että nuoret osaavat tietotekniikan usein paremmin. Tiedon asiantuntija voi tuoda tiedon ja tekniikan asiantuntija tekniikan.

Ongelmistaan huolimatta Wikipedia on erinomainen. Siitä vain pitäisi tehdä vielä parempi laajentamalla kirjoittajajoukkoa. Suomen kieli on pieni kieli verrattuna maailman valtakieliin. Meillä kaikilla on velvollisuus pitää huolta siitä, että äidinkielellämme on saatavilla tietoa myös tulevaisuudessa. Haastan jokaisen tämän tekstin lukeneen kirjoittamaan yhden uuden artikkelin suomenkieliseen Wikipediaan. Ohjesivulta saa neuvoja, jos haluaa opiskella asiat kunnolla. Jos ei siihen ole aikaa eikä mahdollisuutta, niin etsi Artikkelitoiveista ala, josta tiedät jonkin verran, napsauta punaista linkkiä ja ala kirjoittaa. Tietosanakirjamaisen, hyvin jäsennellyn ja asiantuntevan artikkelin pystyy sitten joku wikitystaitoinen muokkaamaan nopeasti Wikipedialle tyypilliseen muotoon.