Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 2. kesäkuuta 2018

Uusinta: Sieltä ja syvältä

Lukijalle: Maantiedeuusinnoissa kaivaudumme tällä kertaa syvänköihin:

Pitkähkön tauon jälkeen maantieteellisiä erikoisuuksia esittelevä sarja jatkuu aiheena syvängöt. Syvänkö on maa-alue, joka sijaitsee merenpinnan alapuolella. Suomessa syvänköjä ei esiinny, koska niitä on tavallisesti vain kuivilla seuduilla; muilla alueilla merenpinnan alapuolella olevat alueet täyttyvät järviksi. Jos Suomen ilmasto olisi riittävän kuiva, syvänköjä olisi niinkin kaukana sisämaassa kuin esimerkiksi Päijänteen ja Saimaan seudulla, näiden järvien syvimmät kohdat kun ovat merenpinnan alapuolella. Vastaavasti maailman matalin paikka olisi 1186 metriä merenpinnan alapuolella Baikaljärven kohdalla, mikäli Baikal olisi kuiva.

Luettelo ei ole täydellinen, koska monet pienet syvänköalueet sijaitsevat suurempiensa välittömässä läheisyydessä ja niiden luettelointi on siksi turhaa. Mukaan on pyritty ottamaan jokainen vähänkin jollakin tavalla merkittävä syvänkö, esimerkiksi jokaisen maan matalin kohta. Paikannimen edessä oleva lukema on syvängön matalimman kohdan korkeus alaspäin merenpinnasta mitattuna. Kaikkiin ei ole tarjota linkkiä.

423 Jordanin laaksossa on maailman ylivoimaisesti syvin kohta. Kuolleenmeren rantaviiva on tätä nykyä yli 400 metriä merenpinnan alapuolella. Vielä 40 vuotta sitten järven pinta oli -395 metrissä, mutta Jordanjoen vesien käyttö keinokasteluun on kiihdyttänyt pinnanlaskua. Nykyään pinta laskee lähes metrin vuodessa ja siksi onkin suunniteltu tunnelin kaivamista mereltä. Syvängössä sijaitsee myös maailman matalimmalla oleva makeavetinen järvi, Genesaret 214 metriä merenpinnan alapuolella. 258 metriä merenpinnan alapuolella oleva Jeriko on matalimmalla sijaitseva kaupunki. Tässä syvängössä sijatsevat luonnollisesti lähes kaikki syvänköihin liittyvät ennätyspaikat, esimerkiksi Bar Yehudan lentokenttä on maailman matalin lajissaan, 378 metriä merenpinnan alapuolella.

155 Assaljärvi on Afrikan syvin kohta, maailman suolaisin suuri järvi (34,8 %) Djiboutissa. Kesäisin ilman lämpötila nousee yli 50 asteeseen, jolloin voi toki yrittää pulahtaa jäähdyttelemään vain 33-asteiseen järveen. Talvikautena ilma on viileämpää, keskilämpö on 34 asteen paikkeilla.

154 Turfanin syvänkö on Kiinan matalin paikka ja samalla lähellä pistettä, joka sijaitsee kauimpana (2645 km) merestä. Matalin piste on yleensä kuivan Ayding-järven kohdalla. Silkkitien reitti kulki noin 28 tuhannen neliökilometrin suuruisen syvängön kautta.

133 Qattaran syvänkö on pinta-alaltaan Afrikan suurin syvänkö, lähes 20 tuhatta neliökilometriä ja Egyptin syvin kohta. Syvyydestään huolimatta sen havaittiin olevan merenpinnan alapuolella vasta 1917. Seudulla oli tärkeä merkitys El Alameinin taistelussa, koska sen kulkukelvottomuuden takia brittien ei tarvinnut varautua sivustahyökkäykseen. Nykyäänkin alueella on vain yksi ainoa kylä, jossa asuu noin 300 ihmistä.

132 Kaspian syvänkö on pinta-alaltaan maailman ylivoimaisesti suurin syvänkö. Huvittavaa, että mistään ei tunnu löytyvän tietoa, kuinka suuri alue merenpinnan alapuolella sijaitsee. 28 metriä merenpinnan tasoa alempana lainehtivan Kaspianmeren ala on noin 371 000 neliökilometriä, mistä voi kartasta suunnilleen päätellä koko syvängön alan olevan lähellä 600 000 neliökilometriä. Joka tapauksessa sen ala on noin kaksikymmenkertainen seuraavaksi suurimpaan eli Turfanin syvänköön nähden. Koosta kertoo parhaiten se, että alueella sijaitsee Karabogazlahti, joka kuivuu ja tulvii epäsäännöllisin väliajoin täyteen vettä riippuen siitä, miten Kaspianmeri sattuu tulvimaan. Kuivillaan lähes 20 tuhannen neliökilometrin lahti oli viimeksi 1984-1992. Syvänkö ulottuu viiden maan eli Kazakstanin (132), Turkmenistanin, Venäjän (28), Azerbaidzanin (28) ja Iranin (28) alueelle ollen samalla luetelluin numeroin kaikkien kyseisten maiden paitsi Turkmenistanin matalin kohta, ennätys tämäkin. Kuten myös se, että kyseessä on tietysti asukasluvultaan suurin syvänkö. Suurin kaupunki on yli kaksimiljoonainen Baku. Kaspianmeren ranta on myös Euroopan matalin paikka.

125 Danakilin syvängön matalin kohta on Etiopian alueella, Eritrean alueella syvin paikka on 75 metriä merenpinnan alapuolella, molemmat maidensa ennätyksiä. Alue on tunnettu sieltä löydettyjen Australopithecus-hominidien jäänteistä, kuuluisin on Lucy.

105 Laguna del Carbon Argentiinassa on Etelä-Amerikan sekä läntisen ja eteläisen pallonpuoliskon matalin paikka.

86 Death Valley Kaliforniassa on Pohjois-Amerikan matalin paikka. Heinäkuun keskilämpö vaihtelee välillä 31-47 astetta. Laakso on tunnettu itsestään liikkuvista kivistään.

81 Akdzhakayan syvänkö Araljärven jäänteiden eteläpuolella on Turkmenistanin matalin paikka.

72 Salina Gualicho Argentiinassa on Etelä-Amerikan pinta-alaltaan suurin syvänkö.

69 Salton Sea on Saltonin syvänköön vahingossa syntynyt järvi. Coloradojoen tulvapadot murtuivat 1905, jolloin vesi syöksyi syvänköön. Järvi on maksimisyvyydeltään 16 metriä, joten kuivanakaan syvänkö ei aivan yltäisi Pohjois-Amerikan matalimmaksi paikaksi. Pinta-alaltaan se on kylläkin maanosansa suurin syvänkö.

55 Sebkha Paki Tah on Marokon matalin paikka.

53 Kumulin syvänkö sijaitsee tunnetumman Turfanin syvängön lähellä ja on suuruudeltaan lähes 20 tuhatta neliökilometriä.

47 Sabkhat Ghuzayyil on Libyan matalin paikka.

43 Moerisjärvi Egyptissä on paikka, johon Niili Välimeren ohella laskee. 400 kilometriä ennen Välimerta Niilistä erkanee korkean veden aikoina sivuhaara, joka pitää järven järvenä.

42 Salina Grande on Argentiinassa Valdesin niemimaalla.

40 Chott Melrhir on suolajärvi ja Algerian matalin paikka.

39 Lago Enriquillo on Dominikaanisen tasavallan matalin paikka ja samalla matalin saarella sijaitseva paikka.

19 Siwa on keidas Egyptissä lähellä Libyan rajaa. Keitaalla asuu noin 23 000 berberiä, jotka puhuvat omaa kieltään, siwiä. Paikka on tunnettu myös vapaamielisestä suhtautumisestaan homoseksuaalisuuteen, vielä 1940-luvulla miehillä oli tapana solmia keskinäisiä avioliittoja. Keskusvallan otteen tiukennuttua homokulttuuri on painunut - hmmm - syvemmälle.

17 Shatt Al Gharsah on Tunisian matalin paikka.

16 Eyrejärvi on Australian ja Oseanian matalin paikka ja pinta-alaltaan suurin syvänkö. Järven pinnankorkeus vaihtelee suuresti sateiden mukaan. Kesäaikaan järvi on lähes täysin kuivunut. Noin joka kolmas vuosi järvi tulvii siten, että keskisyvyys on 1,5 m. Suurten tulvien aikaan järven pinta-alaksi tulee lähes 10 000 neliökilometriä ja keskisyvyydeksi 4 m suurimman syvyyden ollessa tuolloin 6 m. Viimeksi näin suuri tulva koettiin 1974. Seutu on asumatonta, mutta australialaisille tyypillisellä huumorintajulla Eyrejärven Pursiseura järjestää regatan aina kun mahdollista, viimeksi 2009.

12 Sariqarnish Kuli on Uzbekistanin matalin paikka.

10 Laguna Salada on vuoroin kuiva, vuoroin suolainen järvi ja Meksikon matalin paikka.

7 Lammefjord on entinen vuono, Tanskan ja Pohjoismaiden matalin paikka. Vuonon kuivaaminen maanviljelysmaaksi aloitettiin 1873 ja kesti 70 vuotta.

7 Zuidplaspolder on Alankomaiden matalin paikka. Alankomaissa on kolmisentuhatta mereltä vallattua polderia, joista suurin on lähes puolitoistatuhatta neliökilometriä käsittävä Flevoland. Esimerkiksi Amsterdamin lentokenttä Schiphol on nelisen metriä merenpinnan alapuolella. Amsterdamin keskusta on pari metriä merenpinnan yläpuolella.

5 Sebkhet Te-n-Dghamcha on Mauritanian matalin paikka.

4 Hachirogata on Japanin matalin paikka. Aiemmin se oli Japanin toiseksi suurin järvi. Vuonna 1963 järveä alettiin kuivata riisinviljelyä varten. Järvi on kutistunut noin viidesosaan entisestään, nykyinen pinta-ala on 46 neliökilometriä. Ennen kuivaamista järvi, jonka suurin syvyys olin 4,5 m, oli kutakuinkin merenpinnan tasolla oleva murtovesiallas.

4 The Fens on Itä-Englannissa sijaitseva maatalousalue, jossa on useita pieniä syvänköjä. Monet näistä pidetään kuivina pumpuin, mutta matalin luonnollisesti kuiva piste lienee noin 2,75 m merenpinnan alapuolella ja Ison-Britannian matalin piste.

3,5 Neuendorf-Sachsenbanden kylä on Saksan matalin paikka.

3,2 Le Contane on Italian matalin paikka.

2,4 Kristianstadin keskustassa on Ruotsin matalin paikka. Luonnollinen haihtuminen ei riitä pitämään paikkaa kuivana, vaan se on suojattu vallein ja pumpuin.

2,2 Kuttanad on Intian matalin paikka.

2 Taierin tasanko on Uuden-Seelannin matalin paikka.

2 Camargue Rhonen suistossa on Ranskan matalin paikka.

2 New Orleansin keskusta on vajonnut alimmillaan kaksi metriä merenpinnan alapuolelle. Keskimääräinen korkeus on -0,5 m, mikä aiheutti taannoin melkoisia ongelmia.

1,8 Zulawy Wislane Wislan suistossa on Puolan matalin paikka, kylläkin keinotekoisesti kuivana pidetty.

1,3 Niemenjoen suisto on Liettuan matalin paikka.

0,5 Habay on Filippiinien matalin paikka.

0,2 Lagos Island Nigerian pääkaupungissa on Nigerian matalin paikka.

Loppukaneettina todettakoon, että karkeasti arvioiden maapallon merenpinnan alapuolella sijaitsevan maa-alan kokonaismäärä on alle miljoona neliökilometriä, luultavasti noin 750 tuhatta neliökilometriä. Kaspian syvänkö muodostaa kokonaisalasta noin 80 %. Merenpinnan alapuolella on kokonaistilavuutta vielä karkeammin arvioiden noin 20-25 tuhatta kuutiokilometriä. Yksi konsti taistella merenpinnan nousua vastaan olisi tietysti kaivaa tunnelit tai kanavat syvänköihin ja nostaa ne merenpinnan tasolle. Valitettavasti tämä operaatio laskisi valtamerien pintaa vain noin 2 - 3 senttimetriä.

4 kommenttia:

Hemuli kirjoitti...

Jules Verne jo aikoinaan ehdotti saharan syvänköjen täyttämistä. Egypti tuota joskus tosissaan miettikin, kun vesivoimaa saisi melko mukavasti. Jos voimalan mitoittaisi oikein niin vesi haihtuisi syvängöstä samaa tahtia.

Jos taas Saharan syvängöt täytettäisiin kokonaan niin mitä mahtaisi tapahtua ilmastolle esmes pilvisyyden lisääntymisen kautta.

Jaska Brown kirjoitti...

Hemuli: Noin äkkiseltään kuulostaisi win-win -tilanteelta eli saataisiin paitsi vesivoimaa, myös viljelymaata ilmaston kosteutuessa. Kannattaa muuten vilkasita Google Mapsista, miten Egypti johtaa Niilistä vettä uusille urille ja luo viljely- ja asuinkelpoista maata. Vaan eivätpä luonnonsuojelijat tuota vastaan ole protestoineet, vaikka ympäristö on muuttunut tuhansien neliökilometrien alalta. Kaikkein viisain ratkaisu olisi kanavien sijaan rajoittaa hillitöntä ja maailmaa tuhoavaa väestönkasvua. Egyptin väkiluku on lähes nelinkertaistunut viimeisen 60 vuoden aikana. Suhteellisesti sama kuin Suomessa asuisi nyt 20 miljoonaa ihmistä. Vaan eivätpä viherpiipertäjät tästäkään meuhkaa.

Anonyymi kirjoitti...

"Yksi konsti taistella merenpinnan nousua vastaan ..."
Miksi? Mitä nousua?
Jos viittaat ilmastouskovaisten ja puolivillaisen median höpöttämään "jäätiköiden sulamiseen", suosittelen tutustumaan oikeisiin faktoihin.
http://ilmastorealismia.blogspot.com/2012/12/uutta-tietoa-uhkaavasta-merenpinnan.html?m=1

http://ilmastorealismia.blogspot.com/2013/04/vai-etta-metrilla-nousee-merenpinta.html?m=1

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: En ota kantaa ilmastonmuutokseen. Totean vain, että olen riittävän vanha muistaakseni sen, että ennen ilmastonmuutosta meidän piti kuolla ensin happosateisiin ja sitten otsonikatoon. Loppulauselma oli osaksi sarkastista piruilua siitä, että ilmastonmuutosta torjumaan oltaisiin luultavammin valmiita tekemään triljoonaluokan projekteja kaivamalla kanavia syvänköihin kuin puuttumaan maapallon kaikkien ympäristöongelmien ylivoimaisesti merkittävimpään syyhyn eli kehitysmaiden hillittömään väestönkasvuun.