Useimmilla maailman valtioilla on muutamia rajanaapureita, tyypillisesti 3-5 kappaletta. Kuten Suomella Venäjä, Norja ja Ruotsi. Eniten on Kiinalla ja Venäjällä, molemmilla neljätoista. Saarivaltiot ovat tapaus sinänsä, koska niillä ei yleensä ole rajanaapureita. Tässä kirjoituksessa on mitattu Google Mapsista, kuinka kaukana minkäkin maan lähin naapuri on. Eli on selvitetty lyhin mahdollinen etäisyys valtiolle X kuuluvasta maa-alueesta lähimpään jollekin muulle maalle kuuluvaan alueeseen. Täysin virheettömiä mittaukset tuskin ovat, on mahdollista että on jokin pieni kärpäsenkakka kartalla jäänyt huomioitta. Korjauksia otetaan vastaan.
On olemassa peräti kahdeksan saarivaltiota, joilla on maaraja toisen maan kanssa. Näiden lisäksi on myös kaksi - hmmm - rajatapausta.
Dominikaaninen tasavalta (1) ja Haiti (2) jakavat Hispaniolan saaren keskenään. Vaikka ilmasto- ja muut olosuhteet ovat käytännössä samat, on maiden välinen raja melkoinen elintasokuilu.
Dominikaanisen tasavallan BKT on noin seitsenkertainen Haitiin nähden. Tunnettu selitys köyhyydelle on aina siirtomaavalta. Haiti oli siirtomaa vuoteen 1804 asti, jolloin se itsenäistyi. Olisi ollut siis yli kaksisataa vuotta aikaa vaurastua. Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi 1844 ja on pärjännyt huomattavasti paremmin. Ai niin, se muuten itsenäistyi oltuaan neljäkymmentä vuotta Haitin vallan alla. Merkittäviä eroja olosuhteissa maiden välillä ei ole, paitsi että toisessa puhutaan ranskaa ja toisessa espanjaa. Tämä lieneekin sitten se selittävä tekijä elintasoeroon, koska se toinen ero eli toisessa maassa on 90 % afrikkalaisia ja toisessa 10 %, ei voi olla mitenkään syy.
Irlannilla (3) ja Iso-Britannialla (4) on yhteinen maaraja Irlannin saarella Iso-Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin takia.
Uuden-Guinean saarella on Indonesian (5) ja Papua-Uusi-Guinean (6) maaraja. Indonesialle kuuluu myös osa Timorin saaresta, jolla on Itä-Timorin (7) valtio. Indonesialle kuuluu myös osa Borneon saaresta, jolla sijaitsee Brunei (8). Bruneilla ei kuitenkaan ole yhteistä rajaa Indonesian kanssa, vaan Bruneita rajaa Malesia. Tämä onkin ainoa tapaus, jossa saarivaltiolla on raja mantereella sijaitsevan valtion kanssa.
Lisäksi on olemassa kaksi keinotekoista tapausta. Singaporesta johtaa silta Malesiaan ja Bahrainista pengertie Saudi-Arabiaan. Näitä ei ihmisen rakentamina ole kuitenkaan laskettu mukaan. Tavallaan tähän voidaan Kanaalitunnelin takia laskea myös Iso-Britannia.
Eräänlainen erikoistapaus on myös Australia, joka sijaitsee mantereella mutta jolla ei ole lainkaan maarajaa minkään muun valtion kanssa.
Valtiot, joilla ei ole maarajaa muun valtion kanssa. Etäisyys on lyhin matka ko. maan alueelta jonkin toisen maan alueelle:
Maa | Etäisyys km | |
---|---|---|
1 | Uusi-Seelanti | 681 |
2 | Kap Verde | 570 |
3 | Tuvalu | 316 |
4 | Marshallsaaret | 290 |
5 | Mikronesia | 290 |
6 | Nauru | 287 |
7 | Islanti | 284 |
8 | Palau | 275 |
9 | Tonga | 248 |
10 | Fidzi | 245 |
11 | Vanuatu | 243 |
12 | Kiribati | 223 |
13 | Sao Tome ja Principe | 214 |
14 | Mauritius | 171 |
15 | Seychellit | 161 |
16 | Barbados | 144 |
17 | Jamaika | 137 |
18 | Madagaskar | 133 |
19 | Malediivit | 129 |
20 | Malta | 81 |
21 | Kypros | 68 |
22 | Komorit | 60 |
23 | Samoa | 56 |
24 | Kuuba | 53 |
25 | Bahama | 53 |
26 | Saint Lucia | 31 |
27 | Dominica | 25 |
28 | Antigua ja Barbuda | 19 |
29 | Saint Kitts ja Nevis | 12 |
30 | Trinidad ja Tobago | 10 |
31 | Sri Lanka | 9 |
32 | Filippiinit | 8 |
33 | Japani | 5 |
34 | Salomonsaaret | 3 |
35 | Australia | 3 |
36 | Taiwan | 1 |
37 | Bahrain | 1 |
30 | Grenada | 0,7 |
39 | Saint Vincent ja Grenadiinit | 0,7 |
40 | Singapore | 0,5 |
Oseanian maat ovat odotetusti kärjessä. Kärkitusinaan kiilaavat muista maanosista ainoastaan hopealle yltävä Kap Verde ja seitsemänneksi sijoittuva Islanti. Amerikan valtioista korkeimmalla on muusta Länsi-Intian saariketjusta hieman erillään sijaitseva Barbados, jonka lyhin etäisyys Saint Lucialle on 144 km. Aasian maista korkeimmalla on Malediivit, jonka pohjoisimmalta saarelta on matkaa Intiaan kuuluville Lakkadiiveille 129 km.
Selkeä listaykkönen on Uusi-Seelanti. Sen pohjoiskärjen luoteispuolella vajaan sadan kilometrin päässä sijaitsevat asumattomat Kolmen Kuninkaan Saaret. Vajaan viiden neliökilometrin kokoisen saariryhmän läntisimmiltä saarilta on lyhimmillään 684 km Australialle kuuluvalle parintuhannen asukkaan Norfolkinsaarelle - tai oikeastaan siitä seitsemän kilometriä etelään sijaitsevalle Phillipinsaarelle.
Jonkinmoinen yllätys on varmaan se, että Australiasta on lyhimmillään vain kolme kilometriä Papua-Uusi-Guineaan. Tämä selittyy sillä, että maiden välisen Torresinsalmen saaret kuuluvat enimmäkseen Australialle ja osa niistä on aivan Uuden-Guinean rannikolla.
Muitakin yllättävän lyhyitä etäisyyksiä listalta löytyy.
Sri Lankan ja Intian välinen Palkinsalmi on kapeimmillaankin 64 km leveä, mutta silti maiden välinen etäisyys on vain yhdeksän kilometriä. Salmessa on nimittäin Aataminsillaksi kutsuttu, osittain merenpinnan yläpuolella oleva matalikko, vain muutamia metrejä merenpinnan alapuolella. Itse asiassa matalikko oli ilmeisesti ainakin laskuveden aikaan kulkukelpoinen aina vuoteen 1480 asti, jolloin hirmumyrsky upotti sen.
Japanista on vain viisi kilometriä matkaa lähimmälle Kuriilien saarelle, joka kuuluu Venäjälle. Tosin Japani on tästä eri mieltä. Itse asiassa Japanilla ja Venäjällä (Neuvostoliitolla) oli maaraja 1905-1945. Venäjän-Japanin sodan seurauksena Japani sai haltuunsa Sahalinin saaren eteläosan, jota se kutsui nimellä Karafuto. Vuonna 1945 Neuvostoliitto hyökkäsi rajan yli ilman sodanjulistusta ja pakotti Japanin antautumaan. Ainakin neuvostovenäläisen historiankirjoituksen mukaan. Taantumuksellisemmat historioitsijat tosin väittävät antautumisella olleen jotain tekemistä pari päivää aiemmin pudotettujen atomipommien kanssa. Joka tapauksessa Karafuton noin neljäsataatuhatta japanilaista sai pakata kamansa ja häipyä saarelta.
Taiwanin ja Kiinan välimatka on lyhimmillään vain reilu kilometri. Taiwanin pääsaarelta on tosin Kiinan alueelle matkaa melkein kaksisataa kilometriä, mutta Taiwanille kuuluvat myös aivan Kiinan rannikolla sijaitsevat Matsusaaret sekä Kinmenin saari lähisaarineen. Kinmenin pääsaarella on yli satatuhatta asukasta ja se sijaitsee vain seitsemän kilometrin päässä Kiinan mannermaasta. Lyhin matka kahdelle eri Kiinalle kuuluvan saaren välillä on vain reilu kilometri.
Bahrain sijaitsee Saudi-Arabian rannikolla ja sitä yhdistää mantereeseen 25 km pitkä pengertie. Lyhin luonnollinen etäisyys Bahrainista ei kuitenkaan ole Saudi-Arabiaan vaan Qatariin. Bahrainille kuuluu Qatarin rannikolla sijaitseva Hawarinsaaristo, josta on lyhimmillään vain hieman yli kilometri Qatarin rannikolle.
Saint Vincent ja Grenada näyttävät sijaitsevan yhtä eristettynä kuin muutkin Länsi-Intian pikkuvaltiot. Kuitenkin niiden välillä sijaitseva Grenadiinien saariryhmä (Saint Vincentin koko nimi on Saint Vincent ja Grenadiinit) on maiden jakama siten, että Petite Martinique- ja Petit Saint Vincent -saarten välimatka on vain noin 700 metriä. Tätä pienemmäksi jää vain Singaporen lyhin etäisyys Malesiaan, joka on noin 500 metriä.
Lisähuomautuksena on mainittava, että missään näistä mittauksista ei ole huomioitu Spratlysaarten omistuskiistaa, koska se on vielä selvittämättä ja luultavasti pysyykin, koska soppaan ovat tyrkkineet lusikkansa Vietnam, Kiina, Taiwan, Filippiinit, Malesia ja Brunei. Lisäksi on vähintäänkin kyseenalaista mikä on saari ja mikä ei, sillä joitakin kohtia miehittävien sotilaiden varustus on laskuveden aikaan kumisaappaat ja nousuveden aikaan snorkkeli:
Ja lopuksi vielä listaus siitä, kuinka pitkä matka lyhimmiltään on mistäkin saarivaltiosta lähimmälle mantereelle:
Maa | Etäisyys km | |
---|---|---|
1 | Samoa | 3802 |
2 | Tuvalu | 3227 |
3 | Tonga | 3227 |
4 | Kiribati | 3082 |
5 | Marshallsaaret | 3052 |
6 | Nauru | 2859 |
7 | Fidzi | 2628 |
8 | Mikronesia | 1878 |
9 | Mauritius | 1851 |
10 | Uusi-Seelanti | 1806 |
11 | Vanuatu | 1793 |
12 | Palau | 1573 |
13 | Salomonsaaret | 1388 |
14 | Seychellit | 1210 |
15 | Brunei | 976 |
16 | Islanti | 958 |
17 | Saint Kitts ja Nevis | 703 |
18 | Antigua ja Barbuda | 687 |
19 | Jamaika | 623 |
20 | Kap Verde | 570 |
21 | Dominikaaninen tasavalta | 558 |
22 | Haiti | 557 |
23 | Filippiinit | 533 |
24 | Itä-Timor | 504 |
25 | Dominica | 499 |
26 | Malediivit | 425 |
27 | Madagaskar | 416 |
28 | Irlanti | 414 |
29 | Barbados | 356 |
30 | Saint Lucia | 344 |
31 | Komorit | 292 |
32 | Malta | 243 |
33 | Sao Tome ja Principe | 214 |
34 | Kuuba | 205 |
35 | Saint Vincent ja Grenadiinit | 205 |
36 | Papua-Uusi-Guinea | 150 |
37 | Grenada | 138 |
38 | Bahama | 82 |
39 | Kypros | 68 |
40 | Japani | 50 |
41 | Sri Lanka | 40 |
42 | Iso-Britannia | 32 |
43 | Indonesia | 16 |
44 | Trinidad ja Tobago | 14 |
45 | Taiwan | 6 |
46 | Bahrain | 1 |
47 | Singapore | 0,5 |
Tätä listaa hallitsee ylivoimaiseen tapaan Oseania. Vasta sijalla 9 tulee joku muu eli Afrikan ykkönen Mauritius. Aasian ykkönen on Brunei sijalla 15, Euroopan voittaja Islanti on sijalla 16 ja Amerikan paras Saint Kitts ja Nevis sijalla 17.
Listalla on peräti 17 maata, joiden etäisyys mantereeseen on suurempi kuin edellisen listan - etäisyys lähimpään muuhun maahan - voittajalla Uudella-Seelannilla. Tällä listalla Uusi-Seelanti on vasta kymmenentenä, koska Australia on sen verran lähellä.
Sijalla 20 olevan Kap Verden etäisyys mantereeseen on sama kuin sen lyhin etäisyys johonkin muuhun maahan. Koska rannikoilla on yleensä saaria, tämä on harvinainen tilanne. Vastaavat tapaukset ovat ainoastaan Kyproksella, Bahrainilla ja Singaporella.
Ennätystä pitää siis hallussaan Samoa, jonka Australian rannikkoa lähimmästä pisteestä on sinne matkaa 3802 kilometriä. Se on todellakin ennätys, sillä aiemmin itsenäisen Havaijin etäisyys Amerikan rannikolle on toistasataa kilometriä lyhyempi.
31 kommenttia:
Iso-Britannia on se saari, jossa on Englanti, Skotlanti ja Wales. Ranskan rannikolla on Pieni Britannia eli Brittany l. Bretange. Isolla-Britannialla ei siis ole maarajaa Irlannin kanssa.
Kiitokset taas mukavasta tiedon pläjäyksestä. Näitä on kiva lukea. Ano on tietysti oikeassa siinä että maarajaa Irlannin kanssa ei ole Iso-Britannialla vaan Yhdistyneellä Kuningaskunnalla mutta pikkuisen pilkunnussimiseksi tuo mielestäni meni.
Mitenkäs Gibraltar?
Ano 1: Totta, totesin vain lyhyemmin mutta varmasti kaikki ymmärsivät.
Yrjöperskeles: Väärin. Ei ole Yhdistyneellä kuningaskunnalla maarajaa Irlannin kanssa. Yhdistynyt kuningaskunta tarkoittaa Englantia ja Skotlantia. Se valtio, jolla on maaraja Irlannin kanssa, on Yhdistynyt kuningaskunta ja Pohjois-Irlanti.
Sarkasmi off. Se, jos vaaditaan käyttämään nimeä Yhdistynyt kuningaskunta on pilkunnussimista. Se, jos vaaditaan lisäämään siihen perään vielä "ja Pohjois-Irlanti", on pilkunnussimista kakkoseen. Mutta toisaalta pilkunnussijathan ovat maailman suurimpia seksuaalisia vähemmistöjä.
Ano 2: Gibraltar ei kuulu kyseiseen valtioon, vaan on sen erillisalue. Sivumennen sanoen tietokilpailukysymys vähän samankaltaisesta tapauksesta: missä Ranskalla ja Hollannilla on maaraja?
Tietokilpailukysymykseen vastaus: Saint-Martin/St.Maarten Karibialla.
Haitin ja Dominikaanisen tasavallan yhteiskuntien eroa selittää myös se, että toisessa vallitseva uskonto on voodoo, kun taas toisessa se on roomalaiskatolisuus.
Kuuba ja USA/Guantanamo?
Tietokilpailukysymykseen vastaus: Saint-Martin/St.Maarten Karibialla
No ei ole. Hollandit ovat Alankomaiden maakuntia. Joo, tiedän että Hollanti on vakiintunut käyttöön kun puhutaan Alankomaista, mutta nyt olikin tietokilpailusta kysymys.
Muuten olen sitä mieltä, että Pelkia on epävaltio.
Itselläni oli taannoin vieraana saarivaltion (Australia) kansalainen. Suomesta rouva jatkoi pohjoisen kautta Tukholmaan. Ajoin hänet Aavasaksan kautta Ruotsiin ja siitä Haaparannan linja-autoasemalle josta matka jatkui bussilla Luulajaan ja edelleen junalla Tukholmaan.
Kun rajamuodollisuuksien laatu (siis se että niitä ei ole) selvisivät rouvalle, hän halusi ehdottomasti että jätän hänet rajasillan Suomen puoleiseen päähän ja ajan rajasillan Ruotsin puoleiseen päähän odottamaan että hän kävelee maasta toiseen.
Kokemus jota ei alueen alkuperäisasukkaana osaa oikein itse arvostaa.
Minäkin osallistun pilkunviilaukseen. Yhdistynyt kuningaskunta (pieni k Wikipedian mukaan kuten Jaska kirjoitti) ei käsittänyt Irlantia alunperin, mutta myöhemmin kyllä ja vieläkin käsittää Pohjois-Irlannin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Terminology_of_the_British_Isles
Kyproksella sijaitsevat Akrotirin ja Dhekelian sotilastukikohdat kuuluvat Iso-Britannialle ja voidaan siis ajatella että Britannia ja Kypros ovat naapurimaita. Pinta-alaa on 250 km², asukkaita on reilu 15000 joista puolet on kyproslaisia siviilejä ja loput brittisotilaita perheineen. Iso-Britannian lait ovat siellä voimassa, mutta valuutta on euro. Britit ovat sitoutuneet siihen etteivät käytä alueita siviilitarkoituksiin. Guantanamon tukikohta Kuubassa on samanlainen tapaus, paitsi että USA tunnustaa Kuuban suvereniteetin ja maksaa muutaman tonnin vuodessa vuokraa, jota kuubalaiset kuitenkaan eivät ota vastaan.
Kiitokset Jaskalle mukavasta maantiedon opista ja muistakin hyvistä kirjoituksista!
Matias
Ano 1: Oikein.
Ironmistress: Ehkä löydät hyvän selityksen sille miksi Haitista tuli voodoo-maa ja Dominikaanisesta tasavallasta roomalaiskatolinen...
Ano 2: Olisi pitänyt mainita erikoistapauksena, Guantanamo on vuokralla vain.
Ano 3: Voi pilkkuparkaa... on saanut melkoista rynkytystä osakseen. Vaan voisipa tässä kysyä, millä Euroopan maalla on ollut maaraja Etelä-Afrikan kanssa 1980-luvulla? Vastaus on Albania. Albanian vallasta syöstyn kuningassuvun nykyinen päämies Leka II syntyi Etelä-Afrikkaan normaalisti kuuluvassa sairaalan synnytyssalissa, mutta se julistettiin 24 tunnin ajaksi Albanian maaperäksi, jotta muodollisuudet saataisiin täytettyä.
Ano 4: Joo, ei tarvitse paljon jalkaa kaasulta nostaa kun Haaparannan kohdalla rajan ylittää. Vaan siellä olikin nyt oikea ilon ja riemun päivä, kun saatiin 55 matua pihalle Suomesta. Hyvä alku, tuolla tahdilla ei vaadi kuin pari vuotta niin päästään eroon vuoden 2015 haitta-aallosta. Ja jos tahti jatkuu, niin kymmenessä vuodessa Suomi onkin jo kiistatta maailman paras maa!
Matias: Nuo Kyproksen sotilastukikohdat ovat sama tapaus kuin Guantanamossa. Ja onhan Kyproksen saarella myös Pohjois-Kypros jota ei ota tosissaan kukaan muu kuin Turkki ja sekin teeskentelee.
Haiti itsenäistyi 1804 Ranskan vallankumouksen mainingeissa. Ranskan vallankumous oli korosteisen ateistinen, ja antiklerikaalinen. Itsenäisyyssodan mainingeissa myös kirkko nujerrettiin. Kun ranskalaiset oli nakattu Atlantiin, samalla myös katolinen kirkko menetti pitkälti otteensa - se oli ollut valkoihoisten sekä mulattien uskonto. Niinpä mustan väestön alkuperäinen afrikkalainen uskonto, voodoo, nousi pinnalle. Haitilaisista noin 95% on mustia ja 5% mulatteja.
Dominikaanisessa tasavallassa etnisesti pääosa väestöstä, 73 %, on mulatteja. Noin 16 % on valkoisia ja noin 11 % mustia. Siellä väestö oli paljon sekoittuneempaa kuin Haitin puolella, ja orjuuden lakkauttamisen jälkeen etniset rajat pitkälti hämärtyivät. Siellä myös katolinen kirkko on säilyttänyt vahvasti otteensa kansasta ja asettunut köyhälistön puolelle. Asukkaat itse näkevät itsensä enemmän latinalaisamerikkalaisina kuin karibialaisina.
Adoptiotutkimuksella voisi selvittää ovatko geenit vai uskonto tärkeämpi asia elämässä menestymisen kannalta. Pärjäävätkö paremmin katolisiin perheisiin adoptoidut mustat lapset vai voodooperheisiin adoptoidut mulattilapset? Tietenkin perheet samalla viivalla tulojen ym. suhteen. Voisin vaikka lyödä vetoa tästä, mutta ei taida yksikään suvakki tai katolinen olla halukas vedonlyöntiin...
Adoptiotutkimuksella voisi selvittää ovatko geenit vai uskonto tärkeämpi asia elämässä menestymisen kannalta.
Vai mahtaisiko normaali maailmantarkkailu riittää asiantilan selvittämiseksi?
Tosin yleinen maailmantarkkailu kyllä antaa osviittaa siihen suuntaan että Ironmistressin aina hehkuttamalla uskonnolla on melko paljonkin merkitystä erityisesti alemman keski-äo:n kansoilla.
Brittien ja saksalaisten jäljiltä protestanttiset mustan Afikan maat, kuten Namibia, Botswana ja Kenia ovat liki poikkeuksetta vähemmän huonossa jamassa kuin ei-protestanttiset.
Iranin '79 vallankumous sekä Turkin edelliskesän vastaava ovat saaneet ainankin itseni epäilemään että reippaasti alle keski-äo 95 (tjsp.) kansat eivät saa pidettyä yhteiskuntiaan kasassa ilman uskontoa. Länsi-turkkilaisilta asia olisi onnistunut varmasti vaivatta, mutta pahaksi onnekseen he sattuvat asumaan samassa valtiossa kurdien ja itä-turkkilaisten kanssa.
Islamin sitkeys ei riitä selitykseksi koska ainankin (etelä)-Espanja, Sisilia ja puoli Balkania ovat päässeet siitä eroon huolimatta satojen vuosien alisteisesta asemasta. Eivätkä bosniakit tai malesialaiset ole erityisemmin kunnostautuneet fundamentalisteina.
Hyvä kommentti Juonelta omaan viestiini. Varmasti uskonnollakin on oma merkityksensä. Haitin kurjuudesta puheenollen, pitää kysyä onko voodoo huonompi uskonto kuin katolilaisuus ja niin paljon huonompi että geneettiset erot haitilaisten ja dominikaanien (?) välillä voidaan ohittaa. Voodoo'hun ymmärtääkseni liittyy lähinnä harmittomia riittejä ja sellaista taikauskoa kuin katolisillakin latinalaisessa Amerikassa. Sitten on musta magia, mutta tuskin kovin suuressa roolissa ja jos neulalla pistää nukkeen on se ainakin parempi kuin elävän ihmisen puukotus. Voodoo ei ole varmasti uskonnoista paras, mutta ei myöskään läheskään huonon maineensa veroinen.
Wikipedia: "Yhdysvaltalaisissa elokuvissa ja kirjallisuudessa haitilainen voodoo on usein esitetty ennakkoluuloisen karmivana, seksuaalisena ja verenhimoisena mustana magiana, mistä tunnetuimpia esimerkkejä ovat zombielokuvat."
Uskonto voi olla positiivinen asia yhteiskunnan koossapysymisen kannalta, mutta eihän siitä hyvää seuraa jos uskonto pitää koko yhteiskuntaa otteessaan. Tarvitseeko sanoakaan mikä rauhanuskonto on erityisen vahingollinen? Iran ja Turkki tarvitsisivat juuri bosniakkien asennetta kun viiniä juodaan surutta, naisia ei pakoteta huivin käyttöön eikä muutenkaan takerruta ikiaikaisiin traditioihin jotka eivät nykyaikaan sovi. Tällainen reformi on tapahtunut Euroopassa, mutta muualla islamin vaikutuspiirissä muutosta näkee tapahtuvan enimmäkseen huonoon suuntaan, valitettavasti.
Maantieteelle emme voi mitään ja tyynimeri on valtava, ei sitä oikein käsitäkään. On ne ollut kovia merenkulkijoita, laivat oli puuta ja miehet rautaa, nyt on toisinpäin?
Tuo Hispaniolan historia onkin kiemurainen. Alun perin koko saari oli Espanjan siirtomaa, kunnes Ranska kaappasi läntisen kolmanneksen, nykyisen Haitin, sokerisaarekseen 1697 ja toi orjia töihin. Sokeritalous oli erinomaisen kannattavaa, esimerkiksi Barbados oli brittien arvokkain siirtomaa 1600-luvulla. Barbados on ensimmäinen saari, kun tullaan Atlantilta ja siellä valittiin orjista parhaat päältä, siksi se on Steve Sailerin mukaan edelleen suhteellisen toimiva yhteiskunta vaikkapa Jamaikaan verrattuna Haitista puhumattakaan.
Haitin verisen vallankumouksen jälkeen Ranska sai kuitenkin valtansa palautettua. Espanja oli vihollinen ja Ranska valtasi saaren itäpuolen, Santo Domingon, 1795. Dominikaninen tasavalta itsenäistyi Haitista 1844. Maan hallinto oli surkeaa ja se haki ja pääai takaisin Espanjan siirtomaaksi 1861, Kuubahan oli yhä siirtomaa. Osa saarelaisista halusi itsenäistyä ja se onnistuikin 1865. Tosin Dominikaaninen tasavalta oli toistuvasti USAn hallinnassa, viimeksi 1965-66. Haiti oli USAn hallussa 1915-34.
Satelliittikuvissa Haitin ja Dominikaanisen tasavallan raja näkyy selvästi. Jared Diamond selittää eroa sillä, että Dominikaanisen tasavallan diktaattori Trujillo oli luonnonsuojelija, perusti luonnonsuojelualueita, kielsi metsien kaskeamisen ja valvoi laittomia hakkuita. Haitin diktaattori Duvalier taas ei ollut niin kiinnostunut luonnonsuojelusta.
Voodoon ongelma on siinä, ettei se saa aikaan samanlaista yhteiskunnallista koheesiota kuin kristinusko. Yhteiskunnallisen koheesion aikaansaamisella protestanttiset yhteiskunnat pitävät ykkössijaa, katoliset ovat kakkosena ja ortodoksit kolmantena. Hyvinvointivaltio on lähes täysin luterilaisuuden tuote - jokainen luterilainen maa on Ruotsi.
Mietitäänpä New Orleansin ja Uuden-Seelannin katastrofeja, ja kuinka paljon siellä yhteiskunnallisella koheesiolla todella oli merkitystä. New Orleansissa ja Haitissahan homma meni täydeksi kaaokseksi ja luuttaamiseksi, kun taas Uudessa-Seelannissa ihmiset alkoivat spontaanisti auttamaan toisiaan ja fiksaamaan tilannetta, ja sama tapahtui Thaikkulassa tsunamin jälkeen.
Ukkelille vielä, että meillä kävi tänä kesänä niin, että sää meni niin kamalaksi, ettemme pystyneet menemään hätäsatamaan edes koneella. Sade piiskasi niin rajusti, ettei sen enempää paperikarttaa kuin plotteriakaan kyennyt lukemaan, ja pahaksi onneksi kaiku päätti lähteä lomille. Näkyvyys oli noin 30 m ympäriinsä, tuulen nopeus noin 15 m/s ja aallon korkeus alun kolmatta metriä. Niinpä totesimme, että menemme avomerelle pitämään säätä ja laitamme veneen piihin. Seuraavat neljä tuntia olivatkin sitten kuin olisimme olleet suljettuna vatkaimeen. Vaihtoehtona oli joko kamala olo kajuutassa tai sitten kastumaan ulos sateeseen.
Eli sellaista on se purjehtijan elämä. Missä ovat kaikki ne komeat adonikset, lempeästi paistava lämpöinen aurinko ja eksoottiset drinksut?
Haiti on kummallinen tapaus. Se on aito pala Afrikkaa keskellä Karibiaa. Suuren maanjäristyksen jälkeen paikat on edelleen korjaamatta vaikka apua on annettu satoja miljoonia. Ne eivät vain pysty. Olen pienessä rrrassss... päässäni miettinyt, että joku syy täytyy olla, että miksi ei ole tartuttu toimeen. Tuhojen korjaaminen alkaa raivaamisesta. Tiili kerrallaan. https://en.wikipedia.org/wiki/Tr%C3%BCmmerfrau
Selitykset köyhyydestä ja sensellaisesta toimivat vähän aikaa, mutta kyllä jotain rakenteellista henkisessä kerroksessa pitää olla, että mitään ei tapahdu vuosikymmenien saatossa.
Tuosta "paikat on edelleen korjaamatta" tulee eittämättä mieleen tämä biisi siis yhtyeeltä, joka oli koulussamme kategorisesti kielletty. Kaikki rikki ollut kolkyt vuotta - siis vuonna 1977, jolloin tämä biisi tehtiin.
Osaako kukaan selittää, että miksi kaikissa Venäjän naapurikansojen kielissä tunnetaan termi "ryssiminen"? Onko kyseessä synnynnäinen, hankittu vaiko myötäsyntyinen juttu?
Yhteiskunnallisen koheesion aikaansaamisella protestanttiset yhteiskunnat pitävät ykkössijaa, katoliset ovat kakkosena ja ortodoksit kolmantena.
Minkälaisella luonteenlaadulla, temperamentilla, älykkyydellä, moraalitajulla jne. varustetut kansat ovat alunalkaen luoneet kyseiset uskonnot?
Mietitäänpä New Orleansin ja Uuden-Seelannin katastrofeja, ja kuinka paljon siellä yhteiskunnallisella koheesiolla todella oli merkitystä.
Ja samalla mietitään New Orleansin, Haitin ja Uuden-Seelannin rodullista rakennetta. Ja siihen päälle vielä Japanin sekä rodullista että uskonnollista rakennetta ja Fukushiman tuhon aikaansaanutta tsunamia ja sen jälkihoitoa sekä ryöstelyä, tai siis sen täydellistä puutetta. Monet japanilaiset eivät edes tiedä(!) mihin uskontokuntaan he kuuluvat.
Osaako kukaan selittää, että miksi kaikissa Venäjän naapurikansojen kielissä tunnetaan termi "ryssiminen"? Onko kyseessä synnynnäinen, hankittu vaiko myötäsyntyinen juttu?
Vaikka haluatkin lähinnä provoilla, niin vastaanpa kuitenkin.
Eihän mikään psykologinen, tai juuri muukaan, ominaisuus ole täysin "synnynnäinen" tai opittu, vaan ihmisillä on perinnöllisiä taipumuksia suuntaan jos toiseen ja näitä taipumuksia sitten ympäristö voi vahvistaa tai lietsoa eri tavoin.
Venäläisten tapauksessa kyse lienee historian, maantieteen, uskonnon ja kansanluonteen yhdistelmästä. Ottaen kuitenkin huomioon että venäläiset yksittäisinä ihmisinä vaikkapa Suomessa pärjäävät siinä kuin muutkin, on syytä epäillä että syy on enemmän historiallisiin olosuhteisiin kuin luonteenlaatuun painottuva.
Afrikan maiden köyhyyttä perustellaan aina "olosuhteilla" ja "siirtomaavallalla". Ensimmäiseen nähden on melkoisen kummallista, että Karibian maista nimenomaan Haiti on se pahin persläpi. Sattumaa? Toiseen nähden on melkoisen kummallista, että Afrikan maista tasan kaksi ei ole koskaan ollut siirtomaita eli Liberia ja Etiopia. Kaksi maata, jotka historiasta tunnetaan jopa Afrikan heikoimpina suorituksina ja se on paljon se.
Kansa ei luo näköistään uskontoa. Uskonnon luomiseen tarvitaan älliä. Kansa omaksuu sen uskonnon, mikä sille parhaiten soveltuu (toki sattumaakin on joukossa, mutta yllättävän vähän).
Minua on aina suunnattomasti huvittanut se, kuinka tietty väestönosa suu vaahdossa tolkuttaa, että syy islamilaisten maiden persläpisyyteen ei ole islamissa. He voivat olla tässä täysin oikeassa, tosin he eivät ole tulleet ajatelleeksi mikä on sitten se toinen vaihtoehtoinen selitys - jos olisivat sitä ajatelleet, niin varmaan valitsisivat mieluummin islamin syyttämisen.
Kalevi Wiikin mukaan monet venäläiset ovat itse asiassa kieltään vaihtaneita suomalaisia. Kun slaavit saapuivat Moskovan alueelle ja pohjoisemmaksi, niin sikäläisen suomalaiset kotoutuivat slaaveiksi, eikä päin vastoin, koska slaavit olivat voimakkaampia. Sama prosessi jatkuu yhä.
Venäjällä vaikuttaa yhä mongolien ja kommunistien perintönä huono hallinto ja heikon luottamuksen yhteiskunta. Tästä se taitaa johtua, ryssiminen.
Ruukinmatruuna varmaan tietää, mihin lauluun viittasin?. Meri on armoton ja mahtava.
Ukkeli: Vanhan Valaan kapakassa puosuvaari istuu...
Juoni: Kansakunnat eivät luo uskontoja, elleivät kyseessä ole varhaiskantaiset uskonnot. Uskonpuhdistus tapahtui Länsi-Euroopassa, mutta kristinusko on sinne tuontitavaraa. Kristinusko syrjäytti polyteismin latinalaisessa kulttuuripiirissä jo roomalaisajalla, ja germaanisessa kulttuuripiirissä ns. pimeillä vuosisadoilla. Uskonpuhdistus tapahtui vasta noin tuhat vuotta tämän jälkeen.
Todettakoon vielä, että venäläisen, germaanisen ja romaanisen kulttuuripiirin asukkaiden välillä ei ole juurikaan geneettisiä eroja, vaan ne kaikki edustavat samaa suurklusteria. Silti niillä on aivan erilainen arvomaailma ja kulttuuri. Ehkä kaikkein rajuimmin tämä näkyy länsislaavien (jotka ovat katolisia) ja itäslaavien (jotka ovat ortodokseja) välillä, vaikka heidän genetiikkansa on sama.
Nähtäväksi jää, miten Dominikaaninen tasavalta selviää Irmasta: ilmeneekö siellä samaa laajamittaista ryöstelyä ja luuttaamista kuin Haitin tapauksessa, vai ryhdytäänkö siellä spontaanisti yhteistyöhön ja avustamiseen, kuten Uudessa-Seelannissa.
Japani kuuluu samaan mahayanabuddhalaiseen kulttuuripiiriin kuin Taiwan, Korea sekä Vietnam. Niissä eettinen koodisto on hyvin samankaltainen kuin länsimaissa (konvergentti kulttuurievoluutio) joten tuo Fukushiman kaltainen tilanne on odotettavaa.
Mitä "ryssimiseen" tulee, niin ruukinmatruuna on taipuvainen pitämään sitä ortodoksisen uskonnon sekä mongolidisen kulttuuriperinnön yhteisvaikutuksena. Geneettisestihän venäläiset ovat pitkälti samaa klusteria kuin itäeurooppalaiset yleensä. Emmekä me turhaan puhu "veli venäläisestä" - Kalevi Wiik on pitkälti oikeassa.
Kansakunnat eivät luo uskontoja, elleivät kyseessä ole varhaiskantaiset uskonnot.
Tietysti luovat, toki terävimpien yksilöidensä kautta. Martin Luther oli saksalainen ja jokin hänen jutuissaan resonoi sopivasti nimenomaan Euroopan pohjoispuoliskon asukkaiden tai ainankin valtaapitävien kanssa.
Etelä-Euroopalla oli jo oma katolisuutensa, eikä sitä koettu vieraaksi.
Todettakoon vielä, että venäläisen, germaanisen ja romaanisen kulttuuripiirin asukkaiden välillä ei ole juurikaan geneettisiä eroja, vaan ne kaikki edustavat samaa suurklusteria.
Heh, juu ja rotuja ei ole oikeasti olemassakaan, vai mitä?
Totta h*lvetissä mainittujen kansojen välillä on vaikka millaisia eroja, kuten jokainen jo silmillään näkee. Ja erothan eivät suinkaan rajoitu vain ulkonäköön vaan germaaniset kansat todella ovat luonteenlaadultaan individualistisempia ja ärhäkämpiä kuin slaavit tai fenno-ugrit.
Erityisen hyvin tämän huomaa vaikkapa Varsinais-Suomesta, jossa osa väestöstä on niitä varsinaisia suomalaisia (hämäläisiä) ja osa kieltään vaihtaneita ruotsalaisia. Vaikka molemmat ryhmät puhuvat äidinkielenään suomea ja mieltävät itsensä suomalaisiksi, niin ei niitä erityisen vaikea ole toisistaan erottaa niin ulkonäön kuin luonteenlaadun suhteen. Eräänlainen historiallinen kaksoissokkotutkimus siis.
Geneettisestihän venäläiset ovat pitkälti samaa klusteria kuin itäeurooppalaiset yleensä. Emmekä me turhaan puhu "veli venäläisestä" - Kalevi Wiik on pitkälti oikeassa.
Ainankin pohjois-venäläisten suhteen. Muista en menisi sanomaan. Ainankin muutama puolinaisesti tietämäni suomenvenäläinen nainen on luonteenlaadultaan, vaikkakaan ei välttämättä ulkonäöltään, oitis tunnistettavissa ei-suomalaiseksi.
Venäläiset ovat mukavaa porukkaa noin yksilöinä ja fiksuja muutenkin. Ei ole ollut koskaan ongelmia heidän kanssaan, toisin kuin eräiden muiden kansojen edustajien kanssa lähes poikkeuksetta on. Jostain syystä kriittisen massan ylityttyä alkaa ryssiminen. Kuten olen jo vuosia sitten kieli poskessa todennut, venäläisiä on liikaa silloin kun rynnäkkökivääriin tarvitsee vaihtaa toisen lippaan.
Juoni, jos tunnet yhtään historiaa, niin tiedät että uskonpuhdistus levisi _kaikkialle_ Eurooppaan, eivätkä kansat itse valinneet uskontojaan. Protestanttisuus hävitettiin [nykyisistä] katolisista maista väkivalloin, kun sensijaan niissä maissa, jotka nykypäivänä ovat luterilaisia tai kalvinistisia, valtiovalta käännytti kansat kyseisiin uskontoihin ja kykeni kukistamaan katoliset armeijat. Tätä ajanjaksoa kutsutaan uskonsotien aikakaudeksi. Ihmiset eivät siis itse valinneet, ollako katolisia vaiko protestantteja.
On muuten lähinnä sattumaa, ettei Suomi olisi nykypäivänä kalvinistinen maa. Kustaa Vaasan poika Kaarle halusi panna uskonpuhdistuksen toimeen kalvinistisen kaavan mukaan. Vasta Uppsalan kirkolliskokous 1593 vakiinnutti luterilaisuuden Ruotsin viralliseksi valtionuskonnoksi.
Europidisen geeniklusterin sisällä ei ole juurikaan eroja. Kaikki europidit edustavat käytännössä samaa rotua. Sellaista rotua kuin "fenno-ugrit" ei ole olemassakaan: kieli ei määräydy genetiikan mukaan. Kieli on hankittu ominaisuus. Unkarilaiset eivät ole suomalaisille geneettisesti sukua. Venäläiset ovat suomalaisille paljon läheisempää geneettistä sukua kuin unkarilaiset, ja suomalainen sekä venäläinen kansanluonne on aivan erilainen.
Germaaniset kansat ovat uskonnoltaan pääsääntöisesti protestantteja. Sekä luterilaisuus että kalvinismi painottavat yksilöllisyyttä, intellektuaalisuutta ja tiettyä "ärhäkkyyttä" - protestanttinen kristinusko on tekstuaalinen. Slaavit puolestaan ovat pääsääntöisesti joko katolisia tai ortodokseja, ja sekä katolisuus että vielä enemmässä määrin ortodoksisuus ovat yhteisöllisiä, kollektiivisia, uskontoja jotka painottavat tottelevaisuutta ja tiettyä alistuvuutta - ne ovat visuaalisia uskontoja. Se myös näkyy kansanluonteessa.
Itäsuomalaisten ja länsisuomalaisten välillä on selkeä geneettinen ero, mutta se on arkielämää ajatellen hyvin vähäinen ja näkyy lähinnä perinnöllisissä sairauksissa.
Mitä puolestaan europidisen klusterin välillä oleviin ulkonäköeroihin tulee, ne ovat sopeumia ilmastoon, eivät luonteenpiirre-eroja. Yksi selkeä ero on, että riippumatta Cavalli-Sforza -klusterista, ÄO on kaikissa klustereissa alimmillaan lähinnä päiväntasaajaa ja nousee kohti napoja. Ihonväri ei siis ole merkki rodusta, vaan geeniklusterista. Sri Lankan ja eteläisen Intian asukkaat ovat aivan yhtä mustia kuin negriditkin, mutta he kuuluvat samaan indoeurooppalaiseen Cavalli-Sforza -suurklusteriin kanssamme ja ovat geneettisesti paljon lähempänä meitä kuin afrikkalaiset - vaikka heillä on ÄO samaa luokkaa kuin negrideillä.
Juoni, jos tunnet yhtään historiaa, niin tiedät että uskonpuhdistus levisi _kaikkialle_ Eurooppaan, eivätkä kansat itse valinneet uskontojaan.
En ole historian minkään ajanjakson über-asiantuntija, mutta tiedän toki että protestantismi levisi laajemmalle kuin missä se nykyään esiintyy: Husilaisuus Tsekissä, kalvinismi Ranskassa (ja Espanjassa kai?) ja mitä niitä nyt olikaan.
Ihmiset eivät siis itse valinneet, ollako katolisia vaiko protestantteja.
Ja vallanpitäjätkö eivät ole ihmisiä?
On muuten lähinnä sattumaa, ettei Suomi olisi nykypäivänä kalvinistinen maa.
Tai katolinen. Se joku puolalainen katolinenhan olisi hyvin voinut päätyä Ruotsin kuninkaaksi.
Europidisen geeniklusterin sisällä ei ole juurikaan eroja.
Tietysti on vaikka kuinka paljon, kuten jokainen voi silmillään ja muilla aistinelimillään havaita.
Ei tarvitse kuin tovi tarkkailla pieniä lapsia ja havaita kuinka paljon vaikkapa ns. latinot ja pohjois-eurooppalaiset eroavat toisistaan luonteenlaadultaan.
Sellaista rotua kuin "fenno-ugrit" ei ole olemassakaan:
En minäkään sitä roduksi menisi kutsumaan, mutta suur-etniteeksi tjsp. kylläkin.
Kuitenkin jos katsotaan tilannetta taaksepäin vaikka parituhatta vuotta erityisesti Pohjois-Euroopan osalta, niin silloin kieli on vastannut ns. alkuperäistä etnistä ryhmää erittäin hyvin. Historiallisena aikana kansat ovat luonnollisesti sekoittuneet.
Ennenkuin nykyinen Länsi-Suomi joutui (useiden) germaaniaaltojen alle varhaiskeskiajalta lähtien ilmeisesti, niin väittäisin että silkka silmämääräinen erotustarkkuus suomalaisten ja skandien välillä on ollut liki 100%.
kieli ei määräydy genetiikan mukaan.
Ei niin, kuten jo aiemmin osoitin varsinais-suomalais-esimerkilläni.
Unkarilaiset eivät ole suomalaisille geneettisesti sukua.
Tai pikemminkin eivät ole erityisen läheistä sukua.
...jatkuu
Germaaniset kansat ovat uskonnoltaan pääsääntöisesti protestantteja.
Paitsi baijerilaiset ja itävaltalaiset jotka eivät ole, mutta jotka muistuttavat silti kaikinpuolin enemmän preussilaisia kuin italialaisia, tai vaikka irlantilaisia. Kumma juttu.
Sekä luterilaisuus että kalvinismi painottavat yksilöllisyyttä, intellektuaalisuutta ja tiettyä "ärhäkkyyttä"
Kyllä, koska ovat germaanisten kansojen parhaiden mielten tuotoksia ja nuo ovat germaanisille kansoille tyypillisiä ominaisuuksia.
"Protestantismi, tuo arjalaisen hengen suuri ilmentymä", kuten maailmanhistorian kenties tunnetuin tallinnalainen Alfred Rosenberg asian ilmaisi. Jos termi "arjalainen" korvataan termillä "germaaninen", niin noinhan asia on.
Millä tavalla uskonto mielestäsi selittää germaanien ärhäkkyyttä esim. 1200-luvulla? Tai 800-luvulla? Tai millä tavalla se selittää mainittua eroa Varsinais-Suomen eri väestöjen välillä?
Itäsuomalaisten ja länsisuomalaisten välillä on selkeä geneettinen ero,
...joka johtuu siitä että läntisimmät suomalaiset (eivät siis esim. hämäläiset) ovat kieltään vaihtaneita (tai vaihtamattomia) ruotsalaisia. On suorastaan huvittavaa että valtaosa suomalaisista ei tunnu asiaa millään oivaltavan.
mutta se on arkielämää ajatellen hyvin vähäinen ja näkyy lähinnä perinnöllisissä sairauksissa.
Hah ja hoh.
Lähes kaikki merkittävät liikemiehet Nokia-pampuista, Hesburgerin perustajan kautta ties mihin ovat läntisestä Suomesta tai rehdisti suomenruotsalaisia. Olin aikanaan konserttisalissa vuosikaudet töissä, ja valehtelematta lähes kaikki pk-seudun ulkopuolelta tulevat bändit puhuivat omiin korviini jonkinsortin itämurretta, ml. Keski-Suomi. Otos on liian suuri ollakseen sattumaa. Erityisesti karjalaisethan on iät ja ajat tunnettu musikantteina.
Mitä puolestaan europidisen klusterin välillä oleviin ulkonäköeroihin tulee, ne ovat sopeumia ilmastoon, eivät luonteenpiirre-eroja
Luonteenpiirre-erot ovat myös sopeumia ilmastoon tai sosiaaliseen sellaiseen. Puheet aristokraattisista kansoista eivät sittenkään ole höpötystä, vaikka itsekin pitkään niin luulin.
Yksi selkeä ero on, että riippumatta Cavalli-Sforza -klusterista, ÄO on kaikissa klustereissa alimmillaan lähinnä päiväntasaajaa ja nousee kohti napoja.
Muttei ilmeisestikään navoilla asti. Ymmärtääkseni eskimoilla ja Siperian alkuasukkailla ei kuitenkaan ole mitattu edes Euroopan keski-äo-tasoja, puhumattakaan Itä-Aasian tasosta.
Ja evoluutiotahan on ehtinyt tapahtua myös historiallisella ajalla. 5+ äo-pisteen nousu 1000-2000 vuodessa ei ole juttua eikä mikään.
Floridassa on ollut hiukan luuttausta ja ryöstelyä, mutta ilmeisesti ei paljoa. Sensijaan siellä on käynyt kuin Uudessa-Seelannissa ja Japanissa: ihmiset ovat alkaneet spontaanisti auttamaan toisiaan.
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005365478.html
Tuolta voi seurata, miten homma etenee Floridassa, viikossa valmista. Ihmisiä on lisäksi pyydetty vapaaehtoistyöhön siivoamaan palmunriekaleita kaduilta ja rannalta. Miksi samaa ei tapahdu Haitissa?
Jaa että miksikö samaa ei tapahdu Haitissa? No tietysti siksi että maan nimi alkaa H-kirjaimella. Tämä nyt on ainakin selityksenä 1) poliittisesti korrekti ja 2) todempi kuin syyttää siirtomaamenneisyyttä. Tai no, oikeastaan siirtomaamenneisyyden syyhän se on että asukkaat ovat mitä ovat. Näin jälkeenpäin ajatellen olisiko ollut viisaampaa leikata itse omat sokeriruokonsa? Tai kuten jenkeissä sanotaan, olisi pitänyt poimia puuvilla ihan itse.
Lähetä kommentti