Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 19. syyskuuta 2017

Apinoiden kuninkaat

Taannoin uusin kirjoitukset sekä Venäjän tsaarien että Englannin kuninkaiden verenperimästä. Niissä todettiin kotimaisuusasteen olevan varsin alhainen ja suonissa virtaavan enimmäkseen saksalaista polttoainetta. Vakiokommentaattori Veijo Hoikka ehdotti, että tekisin vastaavan tutkimuksen Ruotsin kuninkaallisista. Yleisesti kun kuvitellaan, että kuningassuku on ranskalaista. No, eipä muuta kuin kaivautumaan kuninkaallisiin sukutauluihin.

Käytin samaa metodia kuin Englannin kuninkaita tutkiessa eli kuljin kahdeksanteen sukupolveen asti taaksepäin. Tämä tarkoittaa 256 esivanhempaa per lärvi. Jokaisen näistä 256 esivanhemmasta katsottiin edustavan sitä kansallisuutta, missä hän oli syntynyt. Tämä ei tietenkään ole täysin tarkkaa, mutta kun verenperimän osuus on enää 1/256, ei virhe ole suuren suuri. Ja joissakin tapauksissa käytin tarkempaakin tietoa, koska sukutauluista pomppi vastaan henkilöitä joiden verenperimä oli laskettu jo aiemmissa Venäjä- ja Englanti-tutkimuksissa.

Kuten varmaan moni lukija tunnisti, otsikko tulee siitä vanhasta vitsistä jossa kysytään mitä yhteistä on Tarzanilla ja Kaarle Kustaalla. Eli molemmat ovat apinoiden kuninkaita. Tämähän sopii mitä parhaiten, koska siinä missä Tarzan on ihminen ja alamaiset gorilloja, edustaa Ruotsin kuningashuonekin ihan eri rotua kuin alamaiset. Ruotsalaisuutta ei nimittäin tahdo löytää edes täikammalla. Muuten kuningashuone on kyllä vertaistensa joukossa varsin edistyksellinen. Muiden maiden hallitsijoilta on kulunut satoja vuosia degeneroitumiseen, mutta Bernadotteilta ei mennyt kuin reilut sata vuotta. Suvun kantaisä Kaarle XIV Juhana oli alhaisesta asemasta noussut Ranskan marsalkaksi ja sitten Ruotsin kuninkaaksi. Aikaansaava ja erittäin kyvykäs mies, ja sitä paitsi panomiehiä. Muutamaa sukupolvea myöhemmin suku jo oli taantunut hintahtaviksi ja puolilukutaidottomiksi näyttelyesineiksi. Mutta tämähän on erinomaista sopeutumista, sillä tunnetusti kovinkaan monella Ruotsin kuninkaalla ei ennen Bernadottejakaan ole ollut kaikki lepakot kellotapulissa.

Joten lähdetäänpä katsomaan kuinka Ruotsin maahanmuuttopolitiikka epäonnistui jo 1800-luvulla, sillä Jean Baptiste Bernadottesta lähtien on jo kahdeksas sukupolvi menossa ja edelleen koko jengi elää veronmaksajien kustannuksella:

Ruotsin kuningassuvun muututtua jo aivan liian kaheliksi jopa Ruotsin hallitsemiseen kuningas pistettiin viralta ja viimeisen hätätilaratkaisun ollessa lapseton tälle päätettiin adoptoida kyvykkäämpi perillinen. Valinta osui Ranskan marsalkka Jean Baptiste Bernadotteen, joka oli ilmeisesti sukujuuriltaan sataprosenttisen ranskalainen. Niin oli myös hänen puolisonsa Désirée Clary, joka oli vauhdikkaana tapauksena ehtinyt nuoruudessaan kihloihin Napoleon Bonaparten kanssa. Tuore kruununprinsessa ei Ruotsissa viihtynyt, vaan jäi mieluummin Ranskaan humputtelemaan, mikä varmaan Bernadottelle sopi – sai itse sutia hovineitejä rauhassa. Puoliso palasi sittemmin Ruotsiin joitakin vuosia myöhemmin. Hovin tavat ranskalaistuivat ja kuningas mm. opetti ruotsalaiset syömään sieniä, minkä takia herkkutatti tunnetaan edelleen ruotsiksi nimellä karljohan.

Kuningasparin poika Oskar I oli siis verenperimältään 100,0 % FRA. Tämä näkyi myös elämäntyylissä, sillä hänellä oli aitoranskalaiseen tapaan kolme tunnettua lehtolasta. Tuntemattomien määrää on vaikea arvioida.
Puolisokseen Oskar otti Josefinan, joka oli Leuchtenburgin herttuan tytär. Todellisuudessa Leuchtenburgin herttua oli kylläkin Italian entinen varakuningas, jonka Napoleon oli tähän arvoon korottanut ja tämä arvo ymmärrettävästi katosi sen sileän tien kuin Napoleon Saint Helenalle. Huvittavaa asiassa on se, että Josefinan isänäiti oli Napoleonin ensimmäinen puoliso Josephine. Eli jos Kaarle XIV Juhanan vaimo oli Napoleonin ex-heila, niin hänen poikansa vaimo oli Napoleonin ex-vaimon pojantytär. Josefina oli puoliksi ranskalainen, puoliksi saksalainen muutamalla pikku lisämausteella. Niinpä heidän lapsensa olivat perimältään: FRA 73,8 %, GER 23,0 %, ENG 1,6 %, POL 1,2 %, DEN 0,4 %.

Oskar I:n ja Josefinan lapsista peräti kaksi päätyi kuninkaaksi. Kaarle XV:llä oli kaksi lasta, joista toisesta tuli Tanskan kuningatar ja toinen kuoli pienenä. Niinpä kruununprinssiksi ja sittemmin kuninkaaksi tuli hänen veljensä Oskar II.
Oskar II:n puoliso oli Nassaun herttuan tytär Sofia. Puoliso oli lähes puhtaasti saksalaista syntyperää, joten tässä vaiheessa Ruotsin kuningashuoneelle kävi vanhanaikaiset eli saksalaiset soluttivat sen. Toisaalta nyt tuli ensimmäinen ruotsalaispisara: Sofian äidinäidinäidinäidinäidinisä oli ruotsalainen kreivi. Kuningasparin lasten perimä oli: GER 60,0 %, FRA 37,9 %, ENG 0,8 %, POL 0,8 %, DEN 0,2 %, CZE 0,2 %, SWE 0,2 %.

Kuningasparin vanhimmasta lapsesta tuli Ruotsin toistaiseksi vanhimmaksi elänyt monarkki Kustaa V, joka kuoli vasta 92-vuotiaana.
Kustaan puoliso oli Viktoria, Badenin suurherttuan tytär. Kuten voi arvata, saksalaisuusaste kasvoi. Toisaalta cocktailiin tuli uusia sävyjä, sillä Viktorian äidinäidinäidinisä oli Venäjän tsaari Paavali. Toiselta puolelta sukua tuli ruotsalaista juurta, sillä isänäidinisä oli poispotkittu Kustaa IV Aadolf – tosin hänessä ei ristiinnaimisen tuloksena paljon ruotsalaista ollut jäljellä. Parin lapset olivat GER 76,6 %, FRA 20,1 %, POL 0,9 %, HOL 0,6 %, DEN 0,5 %, ENG 0,4 %, SWE 0,3 %, RUS 0,2 %, CZE 0,2 % ja AUT 0,1 %.

Lapsista vanhimmasta tuli Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf. Hän oli naimisissa kahdesti, mutta toinen avioliitto tuotti vain kuolleena syntyneen tyttären. Ensimmäinen vaimo oli brittiläinen Connaughtin prinsessa Margaret. Brittiläinen hän tosin oli vain nimellisesti, sillä verenperimä oli lähes 95-prosenttisesti saksalainen ja englantilais-skottilainen osuus vain 0,2 % luokkaa. Hänen isoäitinsä oli kuningatar Viktoria, joka oli 90-prosenttisesti saksalainen. Parin lasten koostumus oli: GER 85,6 %, FRA 10,5 %, POL 1,2 %, DEN 0,7 %, SWE 0,6 %, HOL 0,4 %, RUS 0,3 %, ENG 0,2 %, CZE 0,2 %, AUT 0,2 %, SPA 0,1 %.

Vanhimmasta lapsesta Kustaa Aadolfista ei tullut koskaan kuningasta, koska hän kuoli lento-onnettomuudessa 40-vuotiaana. Sitä ennen hän oli kuitenkin ehtinyt naimisiin ja saada viisi lasta. Puoliso Sibylla, Saxe-Coburg-Gothan prinsessa, jäi leskeksi. Kuten tittelistä voi päätellä, hän oli saksalainen, tosin pienellä tanskalais- ja muilla mausteilla. Tämä aiheutti toisen maailmansodan aikana pientä kitkaa ruotsalaisissa, mutta ei kylläkään estänyt millään tavoin Ruotsia myymästä natseille kolmessa vuorossa kaivettua rautamalmia panssareita varten. Myös Sibyllan esiäiteihin kuului Viktoria, kuten anopillakin. Pariskunnan lapset ovat: GER 86,3 %, FRA 6,1 %, DEN 4,5 %, POL 0,9 %, HOL 0,5 %, SPA 0,4 %, SWE 0,4 %, CZE 0,2 %, AUT 0,2 %, ENG 0,2 %, RUS 0,2 %, SCO 0,1 %, LUX 0,1 %.

Neljä vanhinta lasta oli tyttäriä, joten kuninkaaksi tuli isoisänsä kuoltua nykyinen monarkki Kaarle XVI Kustaa. Joten kun kuningasta väitetään ”ranskalaissukuiseksi”, on se kuuden prosentin osuuden törkeää liioittelua.
Kuten hyvin tiedetään, hänen puolisonsa Silvia Sommerlath on saksalainen. Mutta vain isänsä puolelta. Äiti näet oli brasilialainen, mutta tietysti perimältään portugalilainen. Muita sävyjä Silviassa ei sitten tiettävästi olekaan kuin tämä fifty-fifty –jako. Niinpä pariskunnan lasten saksalaisosuus putosi ja tilanne on: GER 68,2 %, POR 25,0 %, FRA 3,0 %, DEN 2,2 %, POL 0,4 %, HOL 0,2 %, SPA 0,2 %, SWE 0,2 %, CZE 0,1 %, AUT 0,1 %, ENG 0,1 %, RUS 0,1 %, SCO 0,1 %.

Ruotsalaiset eivät osanneet päättää, kuka tulee kruununperijäksi. Niinpä aluksi kruununprinsessana oli Victoria, pikkuveljen Carl Philipin synnyttyä 1979 hänestä tuli kruununprinssi ja seuraavana vuonna valtiosääntöuudistuksen takia Victoriasta tuli uudelleen kruununprinsessa. Ruotsalaiset siirtyivät poikien suosimisesta absoluuttiseen ikäjärjestykseen sukupuolineutraalisti. Seuraavassa muutoksessa on odotettavissa, että ensisijaisesti kruunun perii naispuolinen ihan vain tasa-arvon nimissä. Elleivät sitten saman tien muuta valtiosääntöä siten, että mahdollinen homoseksuaaliprinssi/prinsessa on ensisijaisessa asemassa. Mutta toistaiseksi ei ole kiirettä, sillä kuningasparin kaikki kolme lasta ovat osoittautuneet heteroiksi.
Kruununprinsessa Viktoria meni naimisiin ihan tavallisen ruotsalaisen Daniel Westlingin kanssa. Tosin Danielilla on joitakin suomalaisia sukujuuria savolaisten muutettua joukoittain Taalainmaalle 1580-luvulla. Tarkempi tieto asiasta kuitenkin puuttuu, mikä ei ole mikään ihme kierojen savolaisten ollessa kyseessä. Joka tapauksessa savolaiset ovat nyt virallisestikin soluttaneet Ruotsin kuningashuoneen. Se edellinen yritys 1770-luvulla jäi ilmeisesti suutariksi, sillä luultavimmin Adolf Fredrik Munck ei Kustaa III:n hovitallimestarina toimiessaan luultavasti paukauttanut kuningatarta paksuksi, vaikka ilkeät huhut näin väittivätkin. Todellisuudessa savolaissyntyinen Munck ilmeisesti vain auttoi kokemattoman kuninkaan paratiisin porteista sisälle. Mutta todisteiden puuttuessa tässäkin tapauksessa ei auta muu kuin laskea Daniel sataprosenttisesti hurriksi. Näin ollen pariskunnan lasten koostumus on: SWE 50,1 %, GER 34,1 %, POR 12,5 %, FRA 1,5 %, DEN 1,1 %, POL 0,2 %, HOL 0,1 %, SPA 0,1 %, CZE 0,1 %.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos Estellestä aikanaan tulee kuningatar, hän on ensimmäinen Bernadotte-suvun edustaja, jolla on yli prosentin verran ruotsalaisverta suonissaan. Itse asiassa se nousee kerralla niukasti enemmistöön. Mikäli oletamme, että hän menee äitinsä tapaan naimisiin sataprosenttisen ruotsalaisen kanssa, on seuraava sukupolvi jo 75-prosenttisesti ruotsalainen.
Tätä voi pitää historian ironiana. Sitä mukaa kun ruotsalaisten osuus Ruotsissa pienenee, ruotsalaisveren osuus kuningashuoneessa sen kuin kasvaa. Voisi ennustaa, että ruotsalaisuusasteen summa maan asukkaissa ja sen kuningashuoneessa on kutakuinkin vakio 100 %. Eli tällä hetkellä kruununperimyslinjalla (Kaarle Kustaa - Viktoria - Estelle) on keskimäärin noin 17 % ruotsalaisverta ja Ruotsissa itsessään 83 %. Kun kuninkaasta aika jättää ja jos oletamme Estellen hankkivan lapsia sataprosenttisen ruotsalaisen kanssa, linjalla (Viktoria - Estelle - hänen lapsensa) on ruotsalaisuusaste kuningashuoneessa 42 % ja Ruotsissa itsessään 58 %, mikä parinkymmenen vuoden kuluttua kuulostaa ihan uskottavalta. Paitsi tietysti jos ruotsalaiset saavat yhtäkkisen järjellisyyskohtauksen haittamaahanmuuton suhteen.

4 kommenttia:

Becker kirjoitti...

Asiaa läheltä seuranneena voi blogia pitää aika mielenkiintoisena. En tosin jaksa uskoa ruotsalaisten äkillistä tai hidasta järkiintymistä haittamaahanmuuton suhteen. Moraalinen suurvalta asenne on jo niin kiveen hakattu että laumasieluinen aivopesty kansa tuskin edes huomaa mitään omituista raiskauksissa, ryöstöissä tai ammuskelussa.
Mutta että Knugen Karl XVI Gustav on apinoiden kuningas, siitä olen vakuuttunut, se on faktaa.

Jaska Brown kirjoitti...

Toivotaan että olet väärässä. Kyllähän tilanne Ruotsissa pahalta näyttää. Etenkin siksi, että haittamaahanmuutto on jo niin syvälle soluttautunut, että melkoinen osa äänioikeutetuistakin on jo haittamamuja ja heidän jälkeläisiään. Mikä puolestaan keikauttaa tilannetta osaltaan haitallisempaan suuntaan.

AT kirjoitti...

Tuohon loppupohdintaan liittyen, mitä jos prinsessa Estelle päättääkin kunnioittaa maansa monikulttuurisuutta ja ottaa puolisokseen ruotsalaisen nimeltä Mohamed? :)

Jaska Brown kirjoitti...

Tuo minuakin kutkututtui, mutta jätin kirjoittamatta. Olisihan se aika kiusallista, että Mohamed olisi pelkkä prinssipuoliso. Toisaalta voisihan Mohamed ottaa muutaman muunkin vaimon. Mutta todennäköisin ratkaisu on tietysti se, että Bernadotte-suku syöstään valtaistuimelta lähivuosikymmeninä ja tilalle astuu Äl-Ähläm -kalifaatti.