Lunta paskahuussin katolla

Allekirjoittanut sai vinkin, jossa huomautettiin kuinka teennäisesti koululaitos syytää monikulttuuria viattomille nuorillemme. Harvoin enää tässä iässä hämmästyy, mutta nyt olin kuin klapil päähä lyöty. Enpä olisi uskonut, että jopa pitkän matematiikan YO-koe valjastetaan mokupropagandaan, mutta niin vain oli käynyt.

Palataan tuohon vinkkiin loppuhuipentumana. Sen innoittamana kävin nimittäin läpi tämän kevään YO-kokeet ja tutkailin, löytyykö sieltä muuta lystikästä. Löytyihän sieltä, aika monesta kokeesta. Varsin ovelasti upotettuna. Tämä tarkoittaa sitä, että tosiasiat esitetetään kyllä. Mutta asioiden esittäminen on varsin yksipuolista. Vähän kuin kirjoitettaisiin artikkeli esimerkiksi huvipuistosta, jossa kerrottaisiin kuinka hienoja vuoristoratoja siellä on. Mainitsematta lainkaan muita laitteita, jolloin lukijalle tulee kuva että huvipuisto koostuu vain vuoristoradoista. Samaan tapaan tehtävät käsittelivät varsin yksipuolisesti monikultturin hyviä puolia. Eipä näkynyt tehtäviä, jotka olisivat käsitelleet kansallismielisyyden hyviä puolia. (Toki ylivertainen valtaosa tehtävistä oli neutraaleja, tässä tarkoitetaan vain tehtäviä joilla on tietty ideologinen vivahde, kuten monikulttuurisuus, kasvissyönti tai EU-ihannointi.)

Koululaitoksen yksi tärkeimpiä tavoitteita on kasvattaa kriittiseen ajatteluun. Jos oikein kovasti mokutetaan, tämä blogi on tarjonnut ohjeet vasta-argumenteille. Kriittisen ajattelun tavoite on jossain määrin haasteellinen saavuttaa, mikäli ihannoidaan yksipuolisesti tiettyjä asioita. Hyvä puoli tässä on toki se, että nämä asiat ovat todellisuudessa haitallisia, jolloin ajattelevaan ihmiseen ei propaganda pure. Huono puoli on toki se, että demokratiassa ajattelevat ihmiset eivät riitä - tarvitaan enemmistö. Ylioppilaskokelaasta itsestään riippuu, onko hänestä lakin saadessaan kasvanut kriittisesti viralliseen valheeseen suhtautuva vai onko valkolakki vain ns. lunta paskahuussin katolla.

Käydäänpä läpi kokeet aikajärjestyksessä:


12.2: Äidinkielen tekstitaidon koe

Tehtävän 1 aineistona oli alkujaan Gloria-lehdessä julkaistu kolumni Näin erosin avokadosta. Kirjoittaja on vegaani, joka huolestui avokadojen eettisestä tuotannosta. Tehtävänantona oli: Analysoi, mitä tehtäviä esimerkeillä on Venla Rossin kolumnin argumentaatiossa. Julkaistussa hyvän vastauksen piirteissä suhtaudutaan varsin asiallisesti ja kiihkottomasti aiheeseen. Kummastusta herätti vain parhaassa kategoriassa ollut tunnusmerkki: Vastauksessa nostetaan esille se, että kirjoittaja
käyttää itseään esimerkkinä lisätäkseen argumentaation vakuuttavuutta. Minä kun olen elänyt sellaisessa kuvitelmassa, että induktiivinen päättely eli yksittäistapauksesta päätellään yleinen sääntö, päinvastoin heikentää uskottavuutta ellei sitä esitä pelkästään esimerkkinä vaikkapa tilastollisesta säännöstä.

Tehtävän 5 aineistona oli vastaavasti Image-lehdessä julkaistu Ruben Stillerin kolumni Se tunne. Pari lainausta:
Se tunne, kun taas törmää idiootin mielipiteeseen. Joku on vaahdonnut minareeteista, jotka valtaavat maan ja toiset vaahtoavat siitä, että joku vaahtoaa.
...jokainen somen viemäriin heitetty rasistinen jätepäästö saattaa synnyttää pöhinän, johon valtamedia reagoi. Näin syntyy kierre, jossa rasistiset idiootit ottavat aloitteen itselleen.

Molemmat tekstit olivat kyllä asiallisia sinänsä. Mutta missä oli se toinen näkökulma? Eli missä oli aineistosta se kolumni, joka kertoisi suomalaisten lihantuottajien haasteista? Tai se kolumni, jossa kerrotaan kuinka haittamaahanmuuttoa asiallisin argumentein puolustavia vaiennetaan?


12.3. Äidinkielen esseekoe

Aineen aihe 11: Kirjoita moninaisuuden kunnioittamisesta ihmisten arkipäivän kohtaamisissa. Hyödynnä sivun 9 aineistoa.
Sivun 9 aineisto oli seuraava:
Mitä on moninaisuus?
Moninaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä on lukemattomia ominaisuuksia, rooleja, moni meistä kuuluu eri ryhmiin. Kyseessä voi olla myös ns. sisäinen erilaisuus, johon vaikuttavat jokaisen omat taustat ja identiteettikysymykset. Yhteiskunnan moninaisuuteen kuuluvat kaikki vähemmistöryhmät. Ominaisuudet, taustat ja ryhmät saattavat liittyä esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosio-ekonomiseen asemaan, ikään, fyysisiin ominaisuuksiin, vammaisuuteen, ulkonäköön, uskontoon, kieleen, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, poliittisiin näkemyksiin tai erilaisiin ideologioihin ja vakaumuksiin.
Moninaisuuden huomioiminen on sitä, että ihmisen identiteettiin kuuluvia eroja kunnioitetaan turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä.
Jokaisen olisi tunnettava itsensä tervetulleeksi ja kunnioitetuksi sellaisena kuin on. On tärkeää, että jokainen voi osallistua ilman pelkoa syrjinnästä.
Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. 2017.
Hyvä teksti. Oletusarvoisesti voi kuitenkin odottaa, että tämä osallistumisoikeus koskee vain niitä, jotka toimivat virallisesti hyväksytyn totuuden rajoissa. Globaalinationalistit pysykööt poissa, vaikka - tai oikeastaan etenkin koska - argumentoivat tosiasioilla.


12.3 Suomi toisena kielenä

Produktiivinen aukkotehtävä
Tehtävässä kerrotaan Ahtisaaren perustamasta CMI-järjestöstä, joka kouluttaa lukiolaisia dialogiin kriiseistä saaduilla opeilla. Harjoitustilanne alkaa siitä, kun yksi osallistujista kiinnittää haittamaahanmuuton vastaista julistetta seinälle.
Tehtävässä esitelty harjoitus ei sinänsä ole paatoksellista julistamista, vaan keskittyy lähinnä neuvottelumallien luomiseen. Itse tilanne ja sen argumentaatio lässähtävät olemattomiin, joten ei tämä niin paha ollut kuin alkuun olisi saattanut kuvitella.


14.3 Uskonto

7. Islamin kannatus ja monimuotoisuus (30 p.)
7.1. Analysoi islamin kannatusta eri puolilla maailmaa hyödyntäen karttoja (aineistot 7.A ja 7.B).
7.2. Kuvaile islamin monimuotoisuutta ja analysoi siihen vaikuttavia tekijöitä.
Ansioksi katsottakoon, että hyvän vastauksen piirteissä todetaan: Muslimien määrään Euroopassa vaikuttaa kasvava maahanmuutto ja pakolaisuus. Muslimeja on muuttanut jo aiemmin esimerkiksi Ranskaan sen entisistä siirtomaista.


14.3 Elämänkatsomustieto

4. Kulttuuriset erottelut (20 p.)
4.1 Kulttuurisia erotteluja voidaan tehdä esimerkiksi kansallisuuden, uskonnon, syntyperän, sukupuolen, varallisuuden, koulutuksen, asuinpaikan tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Anna kulttuurisesta erottelusta jokin muu esimerkki kuin orientti ja länsi sekä analysoi sen luonnetta Saidin lähestymistapaa (aineisto 4.A) käyttäen.
4.2 Vertaa oman esimerkkisi maailmankatsomuksellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Saidin mainitseman erottelun (aineisto 4.A) vastaaviin vaikutuksiin.
Aineistossa tuodaan esiin lännen ja islamin vastakkainasettelu. Aineiston on kirjoittanut palestiinalainen kristitty Edward Said. Siinä todetaan, että nykypäivänä (kirjoitettu 2003) "lietsotaan laajasti pelkoa, vihaa, inhoa". Tämä antaa aika vahvat viitteet siitä, mitä opiskelijan odotetaan kirjoittavan, koska termi vihapuhe on niin runsaasti esillä vanhamediassa. Ja kuinkas ollakaan, hyvän vastauksen piirteet kertovat: Vastauksessa on olennaista tarkastella tasapainoisesti erilaisia vaikutuksia eikä rajautua yksinomaan esimerkiksi erotteluun liittyviin kulttuurisiin ennakkoluuloihin, rasismiin tai vihapuheeseen. Mitä tämä "tasapainoisesti" sitten tarkoittaa, olisi kiva tietää mutta epäilen että siihen ei ainakaan kuulu erottelu sen mukaan, mitkä kulttuurit ovat onnistuneet ja mitkä eivät.


14.3 Yhteiskuntaoppi

1. Kansalaisuus (20 p.)
Aineisto:
1.A Videokatkelma: Mikä on parasta EU-kansalaisuudessa?
1.1 Mitä Suomen kansalaisuudella tarkoitetaan, ja miten sen voi saada? (10 p.)
1.2 Vertaile videokatkelmassa (aineisto 1.A) esitettyjä näkemyksiä Euroopan unionin kansalaisuuden tarjoamista eduista ja arvioi näkemyksiä kriittisesti. (10 p.)
Valitettavasti videokatkelmaa ei tekijänoikeussyistä ole nähtävillä. Huomio kuitenkin kiinnittyy sanaan "parasta". Olisiko tasapuolisempaa todeta "hyvää tai huonoa"? Hyvän vastauksen piirteissä on tuotu esiin, että sekä hyvät että huonot puolet on kuitenkin lueteltava.

3. Euroopan unionin budjetti (20 p.)
Mistä Euroopan unionin budjetti muodostuu, ja miten sen avulla vaikutetaan Euroopan eri alueiden rakenteelliseen kehitykseen?

8. Eurovaaliehdokkaiden näkemykset Euroopan unionin ulkopolitiikasta ja roolista maailmanpolitiikassa (30 p.)
Kaavio (aineisto 8.A) esittää verkkolehti Uuden Suomen eurovaaliehdokkaille tekemän vaalikyselyn tulokset keväältä 2014. Tekstikatkelmat (aineistot 8.B ja 8.C) käsittelevät Euroopan unionin ulkopolitiikkaa ja unionin roolia maailmanpolitiikassa.
Aineisto:
8.A Kaavio: Verkkolehti Uuden Suomen vaalikysely eurovaaliehdokkaille keväällä 2014
8.B Tekstikatkelma: Suomen ulkoasiainministeriön tulevaisuusraportti Ulkopolitiikka 2020
8.C Tekstikatkelma: Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik
8.1 Erittele kaavion (aineisto 8.A) perusteella, minkälaisia eroja Suomen eurovaaliehdokkaiden välillä on suhtautumisessa Euroopan unionin yhteiseen ulkopolitiikkaan. Pohdi myös, mistä erot johtuvat. (6 p.)
8.2 Vertaile Suomen ulkoasiainministeriön ja Kristi Raikin näkemyksiä Euroopan unionin ulkopolitiikasta ja unionin roolista globaalissa maailmassa (aineistot 8.B ja 8.C). (12 p.)
8.3 Miten Euroopan unioni on harjoittanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Arvioi myös, miten se on onnistunut tehtävässään. (12 p.)

Yhdeksästä tehtävästä kolme käsittelee siis EU:ta. Olisiko lievää painotusta?


14.3 Maantiede

4. Riskejä maailmalla (20 p.)
Maailmalla liikkuessasi saatat nähdä oheisten kuvien A–E kaltaisia tilanteita ja haluat ehkä jakaa kokemuksiasi tietoverkossa kuvanjakopalvelun kautta.
Kuva-aiheet: A: Maanjäristys, B: Tulivuorenpurkaus, C: Avolouhos, D: Tsunami, E: Lumivyöry.
Miten olisi sitten yksi taharrus-kuva seksuaalisesta ahdistelusta? Kuinka moni turisti on törmännyt tulivuorenpurkaukseen?


21.3 Filosofia

4. Naiivi moraalinen relativismi (20 p.)
4.A Tekstikatkelma: Bernard Williams
Tarkastelkaamme erityistä yhteiskuntien välisiin moraalikiistoihin liittyvää näkemystä tai näkemysjoukkoa. Kysymys on relativismista, antropologien harhaopista, mahdollisesti mielettömimmästä moraalifilosofiassa esitetystä näkemyksestä. Tarkastelemani vulgaari ja kehittymättömin muoto on opin selväpiirteisin ja vaikutusvaltaisin versio. Se koostuu kolmesta väittämästä: ”oikea” tarkoittaa (sen voidaan järkevästi ajatella tarkoittavan ainoastaan) ”oikea tietylle yhteiskunnalle”; ”oikea tietylle yhteiskunnalle” tulee ymmärtää funktionaalisessa mielessä; ja (sen vuoksi) yhden yhteiskunnan jäsenten on väärin tuomita toisen yhteiskunnan arvot, puuttua niihin ja niin edelleen.
– –
Kyseinen näkemys on selvästi ristiriitainen, koska sen kolmas väittämä sisältää yhteiskuntien välistä oikeaa ja väärää koskevan kannan, joka käyttää sanaa ”oikea” ei-relatiivisessa merkityksessä, mitä sen ensimmäinen väittämä ei hyväksy. Esimerkiksi väite, jonka mukaan ihmisuhraus oli oikeaa toimintaa ashanteille, ymmärretään väitteenä, jonka mukaan ihmisuhraus oli oikein ashantien joukossa, ja tämä taas väitteenä, jonka mukaan ashantien keskuudessa ihmisuhraus oli oikein; meillä ei siis ollut aihetta puuttua siihen. Mutta kyseisestä teoriasta ei varmastikaan seuraa jälkimmäistä väitettä. Siitä voi korkeintaan seurata kanta, jonka mukaan meidän yhteiskunnallemme oli oikein (siis käytännössä hyödyllistä) olla puuttumatta ashanti-yhteiskunnan käytäntöihin.
Lähde: Bernard Williams, Morality: An Introduction to Ethics, 1971 (teoksessa Etiikan lukemisto, 2010, suomentanut Jukka Varelius)
Hyvän vastauksen piirteissä todetaan:
Williamsin argumenttia voi pitää yhtenä viime vuosisadan merkittävistä filosofisista saavutuksista. Relativismi on nykyään useissa tilanteissa hyvin perustein suosittu kanta. Länsimaisen kulttuurin piirissä tietoisuus omien lähtökohtien historiallisuudesta, satunnaisuudesta ja rajoittuneisuudesta on tärkeä opetus, josta tehdään helposti relativistinen johtopäätös. Yhteisellä pallollamme relativismi on – esimerkiksi suhteessa ihmisoikeuksiin ja luonnon kestokykyyn – kuitenkin monin paikoin ongelmallinen kanta. Siten selkeästi muodostetulla ”relativismin paradoksilla” on tärkeä pedagoginen merkitys ja keskeinen rooli myös lukion filosofian opetuksessa.
Tästä voi antaa tehtävien laatijoille pisteitä. Kulttuurirelativismia pistetään halvalla, tosin rajumminkin olisi voinut todeta eli yhdenlaiset kulttuurit vain tuottavat paskoja lopputuloksia, minkä voi nähdä siitä mistä maista pyritään muuttamaan ja mihin maihin.


21.3 Historia

7. Väkiluvun kehitys (30 p.)
Tilastokuvio (aineisto 7.A) ja tekstikatkelma (aineisto 7.B) liittyvät väestönkasvuun. Tilastokuvio (aineisto 7.A) kuvaa maapallon eräiden alueiden väkiluvun kehitystä vuodesta 1500 vuoteen 2000. Tekstikatkelmassa (aineisto 7.B) siteerattu Thomas Malthus (1766–1833) kehitti teorian väestönkasvusta.
Aineisto:
7.A Tilastokuvio: Väestönkasvu viimeisten 500 vuoden aikana
7.B Tekstikatkelma: Thomas Malthus
7.1 Mitä merkittäviä muutoksia eri alueiden väkiluvun kehityksessä on tapahtunut vuodesta 1500 vuoteen 2000 (aineisto 7.A)? (10 p.)
7.2 Mitkä seikat selittävät väkiluvun kehityksessä tapahtuneita muutoksia vuodesta 1500 vuoteen 2000 (aineisto 7.A)? (10 p.)
7.3 Pohdi, pitääkö Malthusin esittämä väite väestönkasvun kehittymisestä (aineisto 7.B) paikkansa tilastokuvion (aineisto 7.A) perusteella. (10 p.)
No nyt sohaistiin ampiaispesää. Väestönkasvua pidettiin 1970-80 -luvuilla suurena ongelmana, mutta sitten se on häipynyt ideologisista syistä taka-alalle. Siitä huolimatta, että käytännössä kaikki maapallon ympäristöongelmat ratkeaisivat, jos hillitön väestönkasvu saataisiin kuriin. Mutta kun ongelma on se, että länsimaissa asia on kunnossa ja kehitysmaissa ei, eikä kehitysmaita saa arvostella. Hyvän vastauksen piirteissä asiaa käsitellään varsin kliinisesti eli luetellaan tosiasiat. Toisaalta eihän oikeisiin johtopäätöksiin voikaan mennä, koska ne ovat poliittisesti hyvin epäkorrekteja eikä se toisaalta ollut tämän tehtävän tarkoituskaan. Mutta toivotaan, että tuleville ylioppilaille tämän tehtävän aineisto antoi hieman ajattelun aihetta siitä, ovatko maailman todelliset ongelmat siinä, laitetaanko Suomeen muovivero vai siinä, että esimerkiksi Afrikan väkiluku tuplaantuu parinkymmenen vuoden välein.


21.3 Fysiikka

Tehtävä 3:
Kattilassa on 1,2 litraa kasviskeittoa. Keitto jäähdytetään jäävesiseoksessa, jonka lämpötila pysyy vakiona jäähtymisen ajan. Keiton lämpötilan muutosta tarkkaillaan jäähtymisen aikana. Havaitaan, että keiton alkulämpötila on 65,0 °C, ja se jäähtyy 25 minuutissa 8,0 °C:n lämpötilaan. Keiton voidaan olettaa olevan kokonaan vettä.
a) Kuinka suuri on keskimääräinen teho, jolla keitto jäähtyy lämpötilan tarkkailun aikana?
b) Hahmottele kuvaaja keiton lämpötilasta ajan funktiona tarkkailun aikana. Selitä lyhyesti
piirtämäsi kuvaajan muoto.
Siis jumalauta. Kasviskeittoa. Ketä kiinnostaa onko kasviskeitto kylmää vai lämmintä? Tahatonta - tai fyysikot tuntien sittenkin luultavasti tarkoituksellista - huumoria tehtävässä edusti lause: "Keiton voidaan olettaa olevan kokonaan vettä."


23.3 Lyhyet kielet (sekä 16.3 pitkät kielet ja 18.3 toiset kotimaiset kielet)

Kumma kyllä, kielten kokeissa (no myönnetään, tarkistin vain ne kielet joita ymmärrän mutta kattaa se nyt kuitenkin yli puolet tarjolla olevista) ei mokutusta ollut tarjolla lainkaan. Tosin kuuntelupätkiä ei päässyt tarkistamaan. Mokutuksen puutetta voi pitää kummallisena, sillä paljon valmista tekstiaineistoa käyttävissä vieraissa kielissä sitä luulisi olevan helpointa syöttää. Ehkä ulkomaita nähneillä laatijoilla on kohtaamisteoria toiminut.


26.3 Matematiikka (pitkä)

Tehtävä 10:
Tehtävä alkaa seuraavalla lauseella:
Annukka ja Fareed yrittävät laskea seuraavien vektoreiden pistetulon ilman laskinta:
Sen jälkeen on sen verran kaavoja, että jos lukija on kiinnostunut, voi lukea tehtävän linkistä. En edes yritä saada niitä Bloggeriin.
Siis Fareed. No onpa monikulttuuria kerrakseen! Uskottavuus huipussaan. Jos ollaan suomalaisessa YO-kokeessa, niin sitten pitäisi olla Annukka ja Valtteri. Jos taas halutaan kaksi satunnaista nimeä jostain päin maailmaa, niin miten olisi sitten Nyama ja Khaltmaagiin (nimet valittu satunnaisesti Sierra Leonen presidentin vaimolta ja Mongolian presidentiltä). Tämä on niin teennäistä mokutusta kuin olla ja voi. Piti piruuttaan tarkistaa, kun sattumalta huomasin Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla olevan ylioppilashaun, joka ilmeisesti pitää sisällään kaikki vuodesta 2013 alkaen ylioppilaaksi kirjoittaneet. Ei löytynyt yhtään ainutta Fareedia. Annukoita oli kyllä.

P.S. Eikö Ylioppilastutkintolautakunta voisi kierrättää vanhoja tehtäviä? Tästä saataisiin myös mediahuomiota, mikä nykymaailmassa on tärkeää. Esimerkiksi Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi olisi voinut laittaa joka kokeeseen YO-tehtävän vuodelta 1917 tai sen päivitetyn version eli jos kysytään vaikka solubiologiasta, vastaukset olisivat varsin erilaisia kuin tuolloin. Vuorenvarmat lööpit saataisiin aikaan, jos uusiokäytöön otettaisiin syksyn 1929 reaalikokeen maantieteen kysymys nro 3: Mitä tiedätte neekereistä?: