Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Tätäkään sinulle ei kerrottu rippikoulussa


Kirjoitin vuosia sitten kansantajuisen version Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Voisinpa nimetä sen Kitukasmukseksi. Tuolloin sain idean siitä, kun underground-sarjakuvalegenda Robert Crumb piirsi Genesiksen. Päätin silloin kirjoituksen toteamalla, että jatkoa seuraa. Vuotta myöhemmin joku kysyi kommenteissa, milloin sitä jatkoa sitten on luvassa. Vastasin että ennen Jeesuksen toista tulemista.
No, tuota nasaretilaista ei ole vielä näkynyt mutta varmuuden vuoksi ajattelin että antaa sitten mennä. Osin odottelin sitä, tekisikö Crumb eepokseensa jatkoa, mutta eipä hänkään näytä saavan toista tulemista aikaiseksi sen paremmin kuin Jeesuskaan. Niinpä joudun tyytymään jatkoon yksin, ilman Crumbin mainiota piirrosjälkeä apuna.
Tässä Kitukasmuksen toisessa osassa käydään läpi Toinen Mooseksen kirja. Jos ensimmäinen on täynnä menestystrillerin aineksia eli petosta, väkivaltaa ja seksiä, niin ei toinenkaan paljon jälkeen jää:

Toinen Mooseksen kirja eli Exodus alkaa tilanteesta, jossa Jaakob loppujen yhdentoista poikansa kanssa saapuu Egyptiin, jossa Joosef oli jo. Israelilaiset lisääntyivät kuin kanit ja kohta faarao hermostui mamujen täyttäessä maan. Hän varsin aiheellisesti pelkäsi, että sotatilanteessa tämä viides kolonna olisi vihollisen puolella. Niinpä hän yritti näännyttää heidät pakkotyöllä, mutta turhaan. Siksi hän käski heprealaisten kätilöiden tappaa kaikki vastasyntyneet poikalapset, mutta jättää tytöt eloon. Eiväthän nämä totelleet työnantajaansa, joten faarao käski heittää kaikki poikalapset Niiliin.

Faaraon tytär löysi yhden Niiliin heitetyistä pojista elossa, pelasti tämän ja antoi nimeksi Mooses. Kasvaessaan Mooses tuli tietoiseksi syntyperästään ja aukoi päätään faaraolle. Faarao päätti tapattaa Mooseksen, mutta tämä onnistui pelastautumaan saatuaan turvapaikan tulevan appiukkonsa luota. Paimenessa ollessaan hän sitten näki palavan pensaan ja loogisesti päätteli kyseessä olevan Jahven. Hän kuuli pensaan puhuvan itselleen ja käskevän viedä juutalaiset pois Egyptistä. Toki toinen mahdollinen selitys oli se, että hän kylmästi laskelmoiden sepitti tarinan palavasta pensaasta ja sen juttelusta omasta päästään. Tämä ei kuitenkaan kuulosta uskottavalta. Vai uskoisiko arvoisa lukija tyyppiä, joka tulee selittämään palavan pensaan puhuneen hänelle? Ei, juttu olisi liian epäuskottava. Jopa Mooses epäili tätä ja urputti puskalle, että ei onnaa. Tällöin Jahve antoi takuun siitä, että hän hanskaa hommat tekemällä riittävän määrän ihmeitä. Malliksi hän esitti pari taikatemppua, jotka saavat epäilemään David Copperfieldin olleen konsultoimassa Jahvea. No, juutalainen hänkin.

Nähtyään silmänkääntötemput Mooses vielä epäili, että ei kansa kuuntele hänenlaistaan änkyttäjää. Myöhemmin samaan vetosi myös Paavo Lipponen, mutta yhtä turhaan. Tosin jälkikäteen katsoen Mooseksen tulokset kansan johtamisessa olivat paremmat. Mutta toisaalta, hänellä oli Jahve takapiruna ja kyllä Jahve nyt sentään SDP:n voittaa. Jahve ilmoitti Moosekselle, että jos hän antaa viran, niin antaa hän järjenkin. Viime aikoina Jahve on selvästi tinkinyt tästä periaatteesta, ainakin mitä tulee Suomen pääministereihin.

Paimenesta palattuaan Mooses lähti veljensä Aaronin kanssa faaraon juttusille saatuaan sitä ennen temppuun luvan israelilaisten vanhimmilta. Ilmeisesti he tuumasivat, että antaa hullujen yrittää, ei tässä ole mitään hävittävää.

Faaraon vastaanotolla veljekset pyysivät faaraolta pekkasvapaita, mutta faarao tykkäsi kyttyrää yksipuolisesta työehtosopimuksen rikkomisesta ja kovensi israelilaisten työtaakkaa entisestään. Mooses valitti asiasta korkeammalle taholle eli Jahvelle. Tämä vastasi, että odotapa vaan ja käski Mooseksen uudestaan faaraon puheille. Tällä kertaa kovemmin panoksin eli ei pelkkää vapaata, vaan täysi irtisanoutuminen ja lähtö pois maasta. Jahve käski heittää sauvat faaraon eteen, jolloin ne muuttuisivat käärmeiksi. Näin tapahtuikin. Mutta faarao katsoi pelin ja kutsui omat oppineensa, jotka toistivat tempun. Jahve käski uusintayritykseen paremman tempun kanssa. Tällä kertaa Mooses muutti Niilin veden vereksi niin että kalat kuolivat ja virta alkoi haista.Taas faaraon omat poppamiehet toistivat tempun. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten, sillä virtahan oli jo saastunut. Siihen aikaan ei ilmeisesti tunnettu paskalakia. Ja oliko faaraolta nyt järkevä temppu noin muutenkaan sotkea ainoa makean veden lähde koko Saharassa?

Raavittuaan päätään seitsemän päivää Jahve kehitteli pirullisemman juonen. Veden pilaaminen oli vasta ensimmäinen vitsauksista. Seuraavaksi Mooseksen piti vitsaus kerrallaan kiusata faaraota ja kiristää etuisuuksia.

Toisena vitsauksena Aaron kutsui sammakot, jotka valtasivatkin maan samaan tapaan kuin agakonnat Australian. Vaan kotijoukkue eli faaraon noidat tekivät taas samoin, joten faarao ei ollut vaikuttunut.

Kolmanneksi Aaron hakkasi sauvallaan maata, jolloin syöpäläiset valtasivat koko Egyptin. Tällä kertaa paikalliset noidat epäonnistuivat tempussa ja alkoivat vähän vihjailla faaraolle, että kantsisko luovuttaa vielä kun kutakuinkin hyvän sään aikana ehtii. Mutta eihän tämä kuunnellut.

Neljänneksi Mooses kävi vielä uhittelemassa faaraolle, että jos et päästä meitä, niin kohta tulevat paarmat. Näin kävikin. Tällä kertaa faarao pyrki neuvotteluratkaisuun ja päästi israelilaiset autiomaahan uhraamaan jumalalleen sillä ehdolla, että Mooses kutsuu hyvin koulutetut paarmansa pois. Osapuolet pääsivät välirauhaan, juutalaiset kävivät uhraamassa ja paarmat katosivat.

Viidenneksi, koska faarao ei vieläkään päästänyt israelilaisia lähtemään, Mooses järjesti paikalle karjaruton. Ilmeisesti hän oli kuitenkin rokottanut israelilaisten eläimet, koska näihin rutto ei iskenyt. Tämäkään ei vaikuttanut faaraoon. Lieneekö ollut vegaani?

Kuudenneksi Mooses ja Aaron paiskasivat nokea ilmaan faaraon edessä, jolloin se levisi ympäri Egyptin aiheuttaen paiseita sekä ihmisissä eittä karjassa (eikö karja kuollutkaan ruttoon?). Tällä kertaa Egyptin noidat löivät hanskat tiskiin eivätkä edes yrittäneet, koska saivat itsekin paiseita.

Seitsemänneksi, koska faarao ei vieläkään taipunut - oliko mahdollisesti itse säästynyt paiseilta - Jahve antoi sataa rakeita, mikä oli niillä leveysasteilla ennenkuulumatonta. Vähemmän yllättäen raesade ei tuhonnut israelilaisten peltoja, mutta egyptiläisten pellava- ja ohrapellot kyllä. Vehnä säästyi, koska se oli vasta oraalla.

Kahdeksantena Jahve päätti lähettää heinäsirkat. Tämän uhkauksen jälkeen alkoivat jo faaraon hovimiehet napista pomolleen. Faarao pyrki taas kompromissiin, mutta turhaan. Heinäsirkat ilmestyivät taivaalle ja söivät sen, mitä rakeilta oli säästynyt. Faaraolla oli ilmeisesti muonavarasto, koska tämäkään ei riittänyt.

Yhdeksänneksi Mooses ojensi kätensä taivasta kohti, jota seurasi kolmen päivän pimeys. Paitsi tietysti israelilaisten asuinsijoille. Tämän jälkeen faarao oli valmis taipumaan siihen, että kaikki israelilaiset saavat mennä, kunhan jättäisivät karjansa. Mooses sanoi että ei muuten käy ja ilmoitti neuvotteluyhteyden katkenneen lopullisesti.

Viimeisenä vitsauksena Jahve päätti tappaa kaikki Egyptin esikoiset, myös karjalta. Näin myös tapahtui. Nyt faarao taipui. Hän kutsui veljekset luokseen ja käski näiden suksia vittuun Egyptistä kaikkine kamoineen. Lähtö oli niin kiireinen, että taikinakin piti ottaa hapantumattomana mukaan. Matkaan ehdittiin kyllä ottaa kaikki egyptiläisten rikkaudet, jotka nämä auliisti antoivat mukaan päästäkseen eroon vitsauksista.

Niinpä israelilaisilla alkoi korpivaellus. Klassinen tietokilpailukysymys on, kuinka kauan Mooses johti joukkojaan kohti luvattua maata. Väärä vastaus on, että neljäkymmentä vuotta. Oikea vastaus on yhden vuoden, kaksi kuukautta ja seitsemän päivää. Koko loppuajan hän oli yhtä pahasti eksyksissä kuin kaikki muutkin. Virallinen selitys pidemmälle reitille oli se, että piti kulkea pidempää tietä ettei kansa tulisi katumapäälle ja kääntyisi takaisin. Kun karttaa vilkaisee, niin tosi uskottavaa että Egyptistä Israeliin kestäisi neljäkymmentä vuotta, vaikka kuinka mutkittelisi. Kyllä porukka oli eksyksissä kuin Stevie Wonder Jukolan viestissä. Oletteko sivumennen sanoen nähneet ikinä israelilaisia suunnistuskilpailuissa, vaikka lajia pidetään älykköjen urheiluna? Niinpä. Porukka ei osannut suunnistaa edes Mooseksen aikoina joten perinteitä ei ole.

Ennen lähtöä Jahve antoi muutamia toimintaohjeita. Hän mm. määräsi, milloin ei saa syödä hapanta leipää. Tiettyyn aikaan abib-kuussa piti syödä seitsemän päivää happamatonta leipää. Mahtoi Jahvea naurattaa, kun hän ajatteli kuinka porukkaa pieretti.

Samaan aikaan Egyptissä faarao tuli katumapäälle ja lähti ajamaan israelilaisia takaa. Huonostihan siinä kävi ja olisi luullut että tuhansia vuosia myöhemmin egyptiläiset olisivat ottaneet tästä opikseen, vaan eiväthän nuo, perkeleet, olleet mitään oppineet ennen kuin saivat neljässä sodassa peräkkäin turpiinsa ja tunnustivat Israelin vasta sitten. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Egyptiläiset lähtivät siis takaa-ajoon ja tämän huomattuaan israelilaisille oli mennä pupu pöksyyn. Mooses kuitenkin pyysi Jahvelta apua ja tämä ottikin ja kuivatti meren. Israelilaiset kipittivät yli, mutta perässä tulleet egyptiläiset jäivät palaavien vesimassojen alle hukkuen sinne.

Merivesi ei kuitenkaan kelvannut juotavaksi ja porukalle tuli vähitellen jano. He löysivät lähteen, mutta sen vesi oli kitkerää. Kansa alkoi napista, mutta Mooses keksi vedenpuhdistustabletin edeltäjän eli puunoksan, joka veteen heitettynä teki siitä juomakelpoista. Tämän hätäavun jälkeen matka jatkui ja israelilaiset löysivät lopulta kunnollisen leiripaikan.

Vaikka vettä olikin, niin nälkä alkoi vaivata. Niinpä Jahve antoi mallia kaikille YK:n nälkäapuohjelmille ja antoi sataa mannaa taivaasta. Tätä riittikin syötäväksi neljäkymmentä vuotta. Yksipuolinen ruokavalio alkoi varmaan vähitellen jurppia. Ehkä tämä selittääkin israelilaisten vähän väliä tapahtuneen murinan. Exodusta lukiessa tuntuu kuin koko porukalla olisi ollut kesto-PMS.

Luvussa 18 Mooses kohtaa appiukkonsa Jetron. Tämä onkin erittäin opettavainen luku. Jetro näet osoittautuu kaikkien konsulttien esi-isäksi. Tarkkailtuaan Mooseksen toimintatapoja jonkin aikaa hän antoi ohjeita, joiden avulla Mooseksen organisaatiokaavio pistettiin uuteen uskoon. Mooses delegoi vähempiarvoiset hommat osastopäälliköille ja rupesi itse vetämään lonkkaa. Konsulttikulttuuri oli vielä sen verran kehittymätön, että Jetron palkkiosta ei mainita mitään. Jos oletamme että hän ei tällaista ottanut, voimme todeta että siitä lähtien konsultin palkkion määrä ja saatujen tulosten tehokkuus ovat olleet kääntäen verrannollisia. Jetron neuvot nimittäin toimivat.

Sillä aikaa karavaani oli edennyt Siinainvuorelle. Jahve katsoi parhaaksi solmia tässä vaiheessa liiton israelilaisten kanssa. Hän lupasi ottaa heidät omaksi kansakseen kaikkien kansojen joukossa. Vastineeksi israelilaisten piti tehdä kiltisti kuten Jahve käski. Vähänpä Jahve ymmärsi juutalaisista, jos luuli tämän toimivan. Varmuuden vuoksi Jahve käski pysyä poissa Siinainvuorelta (Korkeajännite! - Hengenvaara!) mutta ammattimiehet Mooseksen ja Aaronin hän kutsui luokseen.

Vuorelle kiivettyään veljekset saivat tietää, mitä pomolla oli asianaan. Hän oli päättänyt antaa israelilaisille kirjoitetun perustuslain. Kolme kivitaulua, viisitoista käskyä. Ja ennen kuin joku alkaa mussuttamaan jotakin kahdesta taulusta ja kymmenestä käskystä, muistutan että Mel Brooks oli kameroineen paikalla. Toisaalta tuo ehkä selittääkin, miksi sittemmin on tupannut menemään persiilleen.

Mutta tuo oli vain perustuslaki. Siinä sivussa Jahve antoi muutamia muitakin lakeja, joista jotkin ovat oikein lystikkäitä:
21:2-4: "Kun ostat heprealaisen orjan, hänen on oltava orjana kuusi vuotta. Seitsemäntenä vuotena hänet on päästettävä vapaaksi maksutta. ... Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon ja vaimo on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, on vaimon ja lasten jäätävä isännälle, ja mies pääsköön vapaaksi yksinään.
Tämäpä kätevä tapa vapautua yhtä aikaa sekä orjuuden että avioliiton kahleista.
21:7: "Jos joku myy tyttärensä orjattareksi, tyttö ei pääse vapaaksi niin kuin miesorjat.
Se tasa-arvosta.
21:10: Jos isäntä ottaa toisen vaimon, hän ei saa vähentää ensimmäisen ruokaa, vaatetusta eikä aviollisia oikeuksia.
Ja tämä on kirjoitettu jo tuhansia vuosia ennen Viagraa.
22:1: Jos varas tavataan murtautumasta sisään ja hänet lyödään hengiltä, surmaaja ei joudu vastuuseen hänen verestään.
Hauskaa nähdä, että VT:ssä on ainakin yksi sellainen säännös, joka on paremmassa kuosissa kuin Suomen laissa.

Vuorelta palattuaan Mooses palasi ilmoittamaan kansalle lait. Kansa vastasi, että asia selvä. Sitten Mooses rakensi vuoren juurelle alttarin ja uhrasi polttouhreja. Siinä sivussa hän viskoi verta kansan päälle ja ilmoitti, että tämä on sen liiton veri, jonka Herra tekee näillä ehdoilla. Varmemmaksi vakuudeksi reilut seitsemänkymmentä kansan vanhinta lähti vuorelle katsoa tapittamaan Jahvea silmästä silmään. Jahve tarjosi lähetystölle päivällisen.

Vaan eihän tämä tähän loppunut, sillä Jahve alkoi määräillä lisää. Hän ilmoitti Moosekselle, että tarttis saada uhrilahjoina kultaa ja muita arvometalleja sekä kaikenlaisia hienoja kankaita, öljyä ja korukiviä. Ei toki itselleen, vaan vaatimattomana Jahve määräsi mm. kankaat ja korut ylipapin univormuun. Hyvin dramatiikkaa ymmärtävänä hän antoi samalla ohjeet laintaulujen säilyttämistä varten. Näiden avulla myöhempi Indiana Jones onnistuikin löytämään Liiton Arkin, jota nyttemmin säilytetään varmassa tallessa.

Seuraavat luvut ovat sitten maailmanhistorian tylsintä tekstiä. Niissä Jahve antaa yksityiskohtaisia määräyksiä temppelin varustuksesta. Eipä ihme että Mooseskin tylsistyi siinä määrin, että viipyi vuorella yli sovitun ajan. Sillä aikaa israelilaiset kyllästyivät odottamaan ja valoivat joutessaan kultaisen sonnin. Mikä taas rikkoi Jahven kanssa tehtyä diiliä. Kauanpa se kestikin.

Tästä kuultuaan Jahve käski Mooseksen alas vuorelta, jotta saisi pistettyä porukan kuriin ja Herran nuhteeseen. Mooses koetti lepytellä ja tällä kertaa onnistuikin. Hän nimittäin lupasi hoidella homman itse ja reippaana toiminnan miehenä pistikin asiat järjestykseen. Sonni tuleen, palasiksi, sekoitus veteen ja israelilaiset pakotettiin juomaan litku. Oppivatpahan olemaan, tuumi Mooses. Niinhän sitä olisi luullut. Tosin Mooses osasi jo varautua kansan uppiniskaisuuteen ja pelotteli varmuuden vuoksi Herran kostolla ja sanoi menevänsä takaisin vuorelle neuvottelemaan kurinpitolautakunnan kanssa.

Asiaa tuumittuaan Jahve määräsi israelilaiset liikkeelle, mutta ilmoitti että eipä enää itse kulje mukana. Israelilaiset olivat kovin murheellisia, mutta omapa oli vikansa. Päälle päätteeksi Jahve ilmoitti jättävänsä asian pöydälle ja päättävänsä myöhemmin, kuinka menetellä. Mutta nyt mars matkaan, kurjat.

Koko Exoduksen loppuosa onkin sitten tylsää jo enimmäkseen aiemmin mainittujen lakien luettelemista ja pyhäkköjen valmistuksen yksityiskohtia. Ainoa mielenkiintoinen osio löytyy 38. luvun lopusta, jossa kerrotaan telttamajan eli liitonarkun säilytyspaikan rakentamiseen käytettyjen tarvikkeiden hinta:
Kulta, jota käytettiin pyhäkön ja sen varusteiden valmistamiseen, oli tarjousuhrina tuotua kultaa, ja sitä oli kaikkiaan 29 talenttia 730 sekeliä punnittuna pyhäkkösekelin painon mukaan. Hopeaa, jonka asekuntoinen kansa oli maksanut tarkastuksessa, oli 100 talenttia 1775 sekeliä punnittuna pyhäkkösekelin painon mukaan; sitä tuli beka-mitta eli puoli sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan punnittuna kultakin tarkastuksessa olleelta kaksikymmenvuotiaalta ja sitä vanhemmalta mieheltä. Heitä oli kaikkiaan 603 550 miestä. Nämä sata talenttia hopeaa käytettiin pyhäkön rakentamisessa tarvittujen jalustojen sekä väliverhon pylväiden jalustojen valamiseen: sadasta talentista tehtiin sata jalustaa, ja joka jalustaan kului talentti hopeaa. Loput 1775 sekeliä hopeaa käytettiin pylväisiin tulevien koukkujen valmistamiseen, pylväänpäiden hopeointiin ja pylväitä yhdistävien poikkitankojen tekemiseen. Tarjousuhriksi tuotua pronssia oli 70 talenttia 2400 sekeliä.
Jos joku on ihmetellyt miksi juutalaiset ovat pärjänneet liike-elämässä, niin ei pitäisi enää kummastella tämän kirjanpidon huolellisuuden nähtyään.

6 kommenttia:

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Eivät ne aivan köyhiä poikia olleet, autiomaassakaan. Pelkästään tuon kultamäärän hinta tänään olisi n. 32 miljuunaa EU-ruplaa, hopiat puolisen miljoonaa EU-dirhamia.

Ibn Matti kirjoitti...

Nina Paley on tehnyt hienoja animaatioita Exoduksesta

Mooses ja palava pensas:
https://vimeo.com/124174282

Mooses johtaa kansaa erämaassa:
https://vimeo.com/135836181

Kultaisen vasikan palvonta:
https://vimeo.com/137914490

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Miten uskonnot sytyi. Myös raamattu selitetty, excodus jne.
http://www.religioustolerance.org/rel_theory1.htm

Jaska Brown kirjoitti...

Yksi Turkkulaanen: Jep. Olisi muuten mukava tietää, oliko kullan suhteellinen ostovoima sama kuin nykyään. Luulen että nykyään se on jopa parempi ts. kullan saatavuus on suhteellisesti niukempi.

Ibn Matti: Joo, tuli mieleen ne lego-asetelmat Raamatusta.

Buuri: Oli hyvä selitys.

Anonyymi kirjoitti...

Tuosta tuli mieleen Mel Boorksin elokuvan kohtaus Mooses ja laintaulut
https://www.youtube.com/watch?v=I48hr8HhDv0

-jpt-

Jaska Brown kirjoitti...

jpt: Tekstissä on linkki tuohon kohtaukseen. Mel Brooks on muuten itsekin juutalainen (piti tässä välissä tarkistaa että herra on yhä elossa, 90 v). Mutta osaavat ne israelilaiset itsekin pistää Moosesta halvalla...