Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


tiistai 21. helmikuuta 2017

Narukerän perässä

Pidän asioista, jotka tapahtuvat aina samalla tavalla. Siinä on jotain tuttua ja turvallista. Insinöörin motto on "Älä koske toimivaan systeemiin".

Tänä talvena yksi aina luotettava asia järkähti paikallaan. Aivan yllättäen. Kaikki näytti niin hyvältä. Norja voitti jääpallon MM-kisojen A-sarjan alemmassa alkulohkossa kaikki vastustajansa eli USA:n, Valko-Venäjän ja Saksan odotetuin selvin lukemin. Seurasi puolivälieräottelu A-sarjan ylemmän alkulohkon viimeistä eli Kazakstania vastaan. Ottelu näytti etenevän käsikirjoituksen mukaan. Puoliajalla Kazakstan johti 4-0. Toista puoliaikaa oli ehditty pelata vajaat seitsemän minuuttia, kun Norja kavensi. Kuusi minuuttia lisää ja tilanne oli 4-2. Ei toki vieläkään mitään hätää. Reilut kymmenen minuuttia ja 4-3. Näissä lukemissa edettiin pitkään, mutta reilut viisi minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä Norja tasoitti. Mentiin 2 x 10 minuutin sudden death -jatkoajalle, jota seuraisi tarvittaessa rangaistuslaukauskilpailu. Sitä ei tarvittu. Kaksi ja puoli minuuttia ennen jatkoajan päättymistä Norja teki viidennen maalinsa ja eteni neljän parhaan joukkoon välieriin.

Maailma meni pois jengoiltaan. Jos johonkin on voinut luottaa, niin jääpallon MM-kisoihin. Ennen kaikkea Norjaan. Maa oli ollut viisitoista kertaa peräkkäin viides. Siis viides. Ei siis pelkästään ulkona välieristä, vaan joka kerran nimenomaan viides. Viisitoista kertaa. Peräkkäin. Ja nyt ne mokomat menivät rikkomaan tämän putken.

En ole koskaan ollut mikään innokas urheilutapahtumissa kiertäjä. Olen toki käynyt monen eri lajin tapahtumissa, mutta ne ovat useimpien lajien osalta olleet vain yksittäisiä kertoja. Viisi sellaista urheilulajia on, joita on katsomon penkillä tullut seurattua useammin. Eniten tietysti yleisurheilua, moninkertaisesti enemmän kuin kaikkia muita yhteensä. Muista lajeista nousee esiin neljä. Niistä yleisimpänä jalkapallo. Muut kolme ovat järjestykseen asettamatta hiihto, jääkiekko ja yllätysvetona jääpallo. Tässä välissä on tunnustettava, että näiden kolmen ohella yhtä paljon olen istunut pesäpallokatsomossa. Tätä ei voi kuitenkaan laskea, koska kertaakaan en ole mennyt pesäpallokatsomoon pesäpalloa katsomaan vaan minulla on ollut siihen jalompi vaikutin eli ... no joo, ne jotka arvasivat jo, olivat oikeassa ja muut eivät ansaitsekaan tietää. Eikä sitäkään kestänyt kuin yhden kauden ajan, joten urheiluihmiset antanevat tämän anteeksi.

Mutta takaisin asiaan. Jääpallo on siis salainen paheeni. Satunnainen sellainen, mutta pelinä pidän siitä enemmän kuin jääkiekosta. Ainakin paikan päällä seurattuna ja olettaen, että ei ole helvetin kylmää ja jaloissa on riittävän monet villasukat. Laji ei ole niitä jännittävimpiä yleisömagneetteja senkään takia, että yleensä pienikin tasoero joukkueiden välillä kulminoituu ottelulukemissa usean maalin eroksi. Useimmat jääpallomatsit ratkeavat jo ensimmäisellä puoliajalla, vain harvoin tapahtuu edellä kuvatun Norja - Kazakstan -ottelun kaltaisia yllätyksiä. Toisaalta tässä on myös tietyllä perverssillä tavalla lajin suola: kun yllätys tapahtuu, se on aina iso.

Ainakin MM-kisoissa, joissa tasoerot ovat suuret. Nykyään MM-kisat järjestetään kahdessa sarjassa (A ja B), jotka molemmat on jaettu kahteen lohkoon siten, että paremmat joukkueet pelaavat ylemmässä ja heikommat alemmassa lohkossa. Alkulohkoissa on siis tavallaan neljä eri tasoa. Pudotuspeleissä A-sarjan ylempi lohko pelaa alempaa lohkoa vastaan puolivälierissä, jonka jälkeen jatketaan eteenpäin normaalisti. Vastaavalla systeemillä pelaa B-sarja. Seuraavana vuonna A-sarjan hävinnyt pelaa B-sarjan ylemmässä ja B-sarjan voittaja A-sarjan alemmassa lohkossa. Muilta osin aloituslohko riippuu edellisen vuoden kisojen puolivälieräottelun tuloksesta. Alemmilla tasoilla pelataan joskus lyhyempiä otteluja, esimerkiksi tänä vuonna B-sarjan alempi alkulohko pelattiin 2x30 -minuuttisena eikä 2x45 -minuuttisena.
Ja A-sarjassa turnaus etenee lähes aina tuttua ja turvallista rataa:

1) Alemmassa lohkossa Norja, Yhdysvallat ja Valko-Venäjä miehittävät kolme ensimmäistä sijaa yleensä tässä mutta hieman vaihtelevassa järjestyksessä.
2) Jokin neljäs maa häviää ja putoaa B-sarjaan.
3) Puolivälierissä alemman lohkon joukkueet ottavat selkäänsä suurinumeroisin lukemin ylemmän lohkon joukkueilta ja karsiutuvat.
4) Ylemmässä lohkossa Ruotsi ja Venäjä sijoittuvat ensimmäiseksi ja toiseksi, Suomi ja Kazakstan samoin kolmanneksi ja neljänneksi.
5) Välierissä Ruotsi ja Venäjä pudottavat Suomen ja Kazakstanin.
6) Joka toinen kerta mestaruuden voittaa Ruotsi, joka toinen Venäjä.
7) Joka toinen kerta pronssiottelun voittaa Suomi, joka toinen Kazakstan.

Ette usko vai? Katsotaanpa 2010-luvun MM-kisoja, joita on siis pidetty tähän mennessä kahdeksat. Nykyisellä systeemillä on pelattu neljät viimeiset kisat, sitä ennen pelattiin kuuden joukkueen A-sarja neljän joukkueen pudotuspeleillä. Sarjajärjestelmän muutos on skaalattu nykysysteemiin:
1) Joka kerran samat maat runkosarjan sijoilla 5-7, paitsi että Valko-Venäjä oli kerran poissa koko kisoista. Seitsemästä jäljellä olevasta kerrasta viidesti järjestys Norja - USA - Valko-Venäjä.
2) Joka kerran näiden seitsemän parhaan maan ulkopuoliset maat ovat jääneet niiden jälkeen.
3) Tänä vuonna tuli se ensimmäinen kerta kun alemman lohkon joukkue eli Norja yllätti ylemmän lohkon joukkueen eli Kazakstanin puolivälierissä.
4) Suomi voitti kerran runkosarjan. Seitsemän muuta kertaa Venäjä ja Ruotsi ovat olleet kaksi ensimmäistä, Suomi ja Kazakstan kaksi seuraavaa.
5) Kuusi kertaa kahdeksasta näin. Koska Suomi voitti kerran runkosarjan, Ruotsi ja Venäjä pelasivat tuolloin välierissä keskenään Kazakstanin sijoituttua neljänneksi. Sen lisäksi Suomi yllätti kerran välierässä Ruotsin.
6) Venäjällä viisi mestaruutta, Ruotsilla kolme.
7) Suomi on jäänyt neljästi neljänneksi, Kazakstan kolmesti ja sen lisäksi tuo tämänvuotinen Norjan yllätysvoitto Kazakstanista nosti Norjan neljänneksi pudottaen Kazakstanin viidenneksi.

Eli ennustettavaa jos mikä. Ja vielä ennustettavampaa tämä oli vanhaan hyvään aikaan, jolloin MM-kisoissa oli mukana vain neljä maata eli Neuvostoliitto, Ruotsi, Suomi ja Norja. Tässä järjestyksessä. USA tuli mukaan myöhemmin viidenneksi, sitten joitakin kisoja myöhemmin tuli useitakin uusia maita.

Ensimmäiset jääpallon kansainväliset arvokisat pelattiin Oslon vuoden 1952 talviolympialaisten näytöslajina. Kiirettä ei asian suhteen pidetty, sillä kilpailullisena pidetty maaottelutoiminta oli alkanut 1919 Suomi - Ruotsi -otteluilla. Oslon turnauksessa Neuvostoliitto ei vielä ollut mukana. Muutenkaan turnaus ei noudattanut tulevaa ennustettavuutta, sillä maat pelasivat ottelunsa ristiin jokaisen voittaessa yhden. Maalieron perusteella järjestys oli Ruotsi - Norja - Suomi.

MM-kisat pelattiin ensi kerran 1957, seuraavan kerran 1961 ja siitä eteenpäin kahden vuoden välein vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen on siirrytty vuosittaiseen rytmiin. Aluksi kisajärjestelyt kiersivät suhteellisen tasaisesti neljän maan kesken, mutta viime vuosikymmeninä on ollut tylsempää. Suomi on järjestänyt kisat kuudesti (1957, 1967, 1975, 1983, 1991 ja 2001). Norjan (neljä isännyyttä) viimeisin isäntävuoro oli 1993. Yhdysvalloissa käytiin kerran eli 1995, Kazakstan oli järjestelyvastuussa 2012. Muuten on jokavuotiseen rytmiin siirtymisen 2003 jälkeen aina pelattu Ruotsissa (viidesti sen jälkeen, kaikkiaan yksitoista kertaa) ja Venäjällä (yhdeksän kertaa, kaikkiaan neljätoista, joista neljä Neuvostoliiton aikana). 2014-16 oltiin kolmesti peräkkäin Venäjällä! Ensi vuonna on uutta luvassa, koska B-sarja pelataan Kiinassa. Samaa kokeiltiin jo 2004, jolloin B-sarja pelattiin Unkarissa.

Kilpailumuotona oli yksinkertainen runkosarja 1957-67, jonka jälkeen pelattiin kaksinkertaista runkosarjaa 1969-81. Tämän jälkeen palattiin yksinkertaiseen sarjaan, mutta mukaan otettiin pudotuspelit joita onkin sitten pelattu eri formaateilla. Kahteen eri sarjatasoon maat jaettiin ensi kerran 1991. Jaossa on nähty monenlaisia järjestemiä, samoin etenkin alemman tason pudotuspeleissä.

Mutta alkuvaihe oli tylsää. Neuvostoliitto voitti ensimmäiset 11 maailmanmestaruutta peräkkäin. Ruotsi oli seitsemän kertaa hopealla ja loput neljä kertaa pronssilla. Suomi otti kolme hopeaa ja seitsemän pronssia. Norjan ainoa mitali oli vuoden 1965 yllätyshopea. Kahdesti mitalistit olivat selvillä jo ennen ensimmäistä ottelua, sillä Norja boikotoi vuosien 1957 ja 1969 kisoja Neuvostoliiton Unkarin ja Tsekkoslovakian miehitysten takia.

Vuonna 1981 rysähti. Ruotsi yllätti ja voitti mestaruuden. Sen jälkeen se onkin jakanut mestaruudet Neuvostoliitto/Venäjän kanssa, mitä nyt Suomi teki jättipaukun 2004. Yhdysvallat tuli mukaan 1985 ja hävisi joka ainoan ottelunsa vuoteen 1991 asti, jolloin mukaan tuli muitakin, vielä heikompia maita. Mitalimaat pysyivät silti samoina, paitsi että Norja otti pronssia 1993. Ensimmäisten 22 kisojen ajan 20 kertaa mitalikolmikossa olivat samat kolme maata. Sitten Kazakstan on noussut satunnaismitalistiksi kuudella pronssilla. Mutta mitalitaulukko 37 kisakerran jälkeen on silti tylsää luettavaa, NL/Venäjä ja Ruotsi ovat olleet joka kerran mitaleilla:
NL/Venäjä 24 - 11 - 2
Ruotsi 12 - 17 - 8
Suomi 1 - 8 - 20
Norja 0 - 1 - 1
Kazakstan 0 - 0 - 6


1957: Ensimmäiset MM-kisat. Ensimmäinen ottelu tietysti Suomi - Ruotsi. Kisat avasi kukapas muu kuin Kekkonen. Yleisöä 15 000. Ensimmäisen maalin teki Tauno Timoska ja Suomi voitti 4-3. Sitten Ruotsi ja NL pelasivat tasan ja "finaalissa" NL kaatoi Suomen. NL kultaa, Suomi hopeaa ja Ruotsi pronssia. Sen jälkeen maailma palasikin uomilleen.

1961: Norja ensi kertaa mukana edelliskerran Unkari-boikotin jälkeen, jopa isäntänä. Normimeininki eli NL - Ruotsi - Suomi - Norja siten että parempi voitti aina huonompansa.

1963: Ensi kertaa Ruotsissa ja kahden vuoden välein. Suomi yllättää hopealla, koska voittaa Ruotsin. Norja ottaa ensimmäisen pisteensä pelaamalla tasan Suomen kanssa.

1965: Neuvostoliitossa isäntämaa voittaa. Norjakin voittaa ensimmäisen ottelunsa, Suomi kaatuu 1-0. Koska Norja pelaa myös tasan Ruotsin kanssa, se ottaa historiallisesti hopeaa. Ruotsi on jäämässä yhtä historiallisesti pois mitaleilta, mutta protestoi ja sarjataulukkoa muutetaan. Ratkaisevaksi tekijäksi Suomen ja Ruotsin välillä määrätäänkin maaliero eikä Suomen voittama keskinäinen ottelu, joten Suomi jää ilman mitalia.

1967: Edelleenkin maailmankirjat sekaisin - Suomi hopeaa ja Ruotsi pronssia. Norja häviää kaikki ottelunsa, mutta kaikki muut ottelut päättyvät tasapeliin.

1969: Norja on poissa Tsekkoslovakian miehityksen takia, vaikka kisat käydään Ruotsissa. Sarja on ensi kertaa kaksinkertainen Palataan normaaliin marssijärjestykseen, vaikka Suomi - Ruotsi ottelut päättyvät vuoroin kummankin voittoon. NL on ylivoimainen, 8 pistettä, Ruotsi ja Suomi 2.

1971: Ja sitten täysin normimeininki ja sitä kestää pitkään: NL - Ruotsi - Suomi - Norja.

1973: Normimeininki.

1975: Normimeininki, paitsi että NL kokee ensimmäisen ottelutappionsa (Ruotsille) voitettuaan sitä ennen 25 peliä ja pelattuaan viidesti tasan. Tasapisteissä Ruotsin kanssa, mutta parempi maaliero keskinäisissä otteluissa ratkaisi mestaruuden. Kokonaismaaliero oli Ruotsilla parempi.

1977: Normimeininki.

1979: Normimeininki. Yksi ainoa kauneuspilkku eli Suomi ja Neuvostoliitto pelasivat tasan, muuten parempi voitti aina huonompansa.

1981: Maailmankirjat sekaisin, Ruotsi voittaa mestaruuden vieläpä Neuvostoliiton kotikentällä. Maat pelaavat keskenään ristiin, mutta molemmat voittavat kahdesti sekä Suomen että Norjan. Maiden keskinäisten ottelujen maaliero ratkaisee ja se on Ruotsin eduksi 7-4. Sarjajärjestelmän älyttömyyttä kuvaa se, että kahdella viimeisellä sarjakierroksella NL ja Ruotsi pelaavat Suomea ja Norjaa vastaan eli mestaruus on käytännössä jo ratkennut, kunhan voittavat heikompansa.

1983: Ilmeisesti edelliskerran kokemusten takia pelataan alkusarjan jälkeen finaali ja pronssiottelu. Samalla palataan kaksinkertaisen sarjan sijaan yksinkertaiseen. Alkusarjassa odotettu normimeininki, parempi voittaa aina huonompansa. Mutta finaalissa Ruotsi yllättää Neuvostoliiton. Kisojen paras maalintekijä on Neuvostoliiton Andrei Paskin.

1985: Historian siipien havinaa: Yhdysvallat saapuu mukaan! Joukkue on kuitenkin heittopussi ja muut pelaavat sitä vastaan puolivauhdilla, paitsi Norja joka voittaa vain 5-1. Muuten normimeininki.

1987: Suomi kaataa ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton ja sijoittuu runkosarjassa toiseksi! Finaalissa tulee tappio Ruotsille. Tätä voidaan pitää lopullisena käännekohtana, jonka jälkeen uusi normimeininki on NL:n mestaruuden ja Ruotsin hopean sijaan se, että jompikumpi niistä on mestari ja toinen hopealla.

1989: Ensi kertaa pelataan hallissa eli Moskovan Olimpiskij-areenalla. NL, Ruotsi ja Suomi pelaavat ristiin siten, että NL ja Suomi päätyvät finaaliin, jonka lopputulos on odotettu, 12-2.

1991: Nyt rytisee. Suomessa pelattuihin kisoihin tulee kerralla mukaan kolme uutta maata eli Kanada, Unkari ja Hollanti. Ne pelaavat yhdessä USA:n kanssa B-sarjassa, jonka voittaja kohtaa A-sarjan viimeiseksi sijoittuneen välieräkarsinnassa. Kyllä, aivan oikein. Välierät, ensi kertaa. USA ottaa uusien maiden ansiosta ensimmäiset voittonsa. Ainoastaan Hollanti ei voita yhtään peliä. Lajin tasoeroista kertoo parhaiten se, että USA:n maaliero B-sarjassa on 38-1 ja se häviää välieräkarsinnassa Norjalle 21-1. Norjan paras muu peli puolestaan on ollut alkusarjaottelu Ruotsia vastaan, jonka se on hävinnyt vain 6-1. Suomi voittaa alkulohkossa Neuvostoliiton, mutta häviää sille välierissä eli loppusijoitusten suhteen normimeininki.
Nämä kisat ovat tavallaan jääpallon joutsenlaulu Suomessa. Lajin suosio on hiipunut ja nyt on viimeinen mahdollisuus kääntää trendi. Kisojen avausotteluun Suomi-Ruotsi on panostettu paljon ja yleisö löytää tiensä paikalle monituhatpäisenä. Sitten iskee katastrofi. Lämmin kevätaurinko murentaa Kallion kentän jään siten, että ottelu on pakko keskeyttää hieman ennen ensimmäisen puoliajan loppua tilanteessa 1-1. Ottelu siirretään illaksi Oulunkylän tekojääradalle, jonne löytää tiensä vain kourallinen yleisöä. Päälle päätteeksi Suomi häviää 10-4 ja jääpallon syöksykierre jatkuu.

1993: Normimeininki muuten, paitsi että isäntämaa Norja yllättää pronssiottelussa Suomen.

1995: Rapakon toisella puolen USA:ssa ja ensi kertaa mukana myös Kazakstan. Tämä onkin jenkkien kannalta harmi, sillä Kazakstan voittaa B-sarjan. Yhdysvallat selviää silti jatkoon, sillä ensi kertaa pelataan puolivälierät sijoille 3-6 sijoittuneiden kesken. Norja häviää Kazakstanille ja putoaa ensi kerran neljän parhaan ulkopuolelle.

1997: A-sarja laajennetaan viiteen joukkueeseen eli Kazakstan tulee mukaan. B-lohkon voittaja eli USA selviää puolivälieriin. Normimeininki, mikä tarkoittaa tästä lähtien sitä että Kazakstan menee välieriin Norjan paikalle.

1999: Pikkumaat jäivät pois, joten pelattiin vain kuuden joukkueen sarja parhaiden kesken. Neljä parasta välieriin. Normimeininki muuten, mutta Norja pääsi Kazakstanin edelle.

2001: Pikkumaat muuten edelleen poissa, mutta Valko-Venäjä tuli ensimmäistä kertaa mukaan. Seitsemän maan yksinkertainen sarja, neljä parasta välieriin. Normimeininki, Norjan viidentoista peräkkäisen viitossijan putki alkaa. Kisat järjestetään Suomessa toistaiseksi viimeistä kertaa. Jääpalloliitto tekee virhearvion ylihinnoitellen liput. Yleisökato romauttaa talouden.

2003: Tästä lähtien siirrytään jokavuotiseen rytmiin. Samalla B-sarja ja pikkumaat tulevat taas mukaan. Viisi suurinta pelaa A-sarjassa. B-sarjan voittaja pelaa A-sarjan viimeistä vastaan viidennestä sijasta ja seuraavan vuoden A-sarjapaikasta. Viro on ensi kertaa mukana ja voittaa edelleen ilman voittoa olevan Hollannin. Normimeininki, Kazakstan voittaa pronssipelissä ensi kertaa Suomen.

2004: Historialliset kisat. B-sarja pelataan Unkarissa eli ainoan kerran eri maassa. Mutta ennen kaikkea siksi, että viiden suuren A-sarjassa Suomi kaataa välierässä Venäjän jatkoajalla selviten finaaliin Ruotsia vastaan. Finaali näyttää menevän käsikirjoituksen mukaan, paitsi että Ruotsi johtaa vain kolmella maalilla. Ruotsalaiset laittavat jo skumppapullot hankeen jäähtymään (ihan tosi), mutta Suomi tulee tasoihin! Jatkoajalla kisojen maalikuningas Ari Holopainen iskee ratkaisumaalin ja maailmanmestaruus menee ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran Ruotsi-Venäjä -akselin ulkopuolelle.

2005: A-sarja laajenee kuuteen joukkueeseen. Normimeininki. Karsintaottelussa USA häviää Valko-Venäjälle ja putoaa seuraavaksi vuodeksi B-sarjaan. Valko-Venäjä pitääkin seuraavina vuosina kuudennen A-sarjan joukkueen paikan voittamalla aina karsinnassa USA:n. Hollanti ottaa ensimmäiset voittonsa.

2006: Normimeininki. Mongolia tulee mukaan kisoihin ja voittaa Viron.

2007: Normimeininki. Vaikka Suomi onkin runkosarjan toinen, se häviää välierässä Ruotsille jatkoajalla. Latvia tulee ensi kertaa mukaan ja onkin komeasti B-sarjan toinen voittaen neljä peliä.

2008: Normimeininki.

2009: Normimeininki.

2010: Normimeininki muuten, mutta Valko-Venäjä sekoili. Joukkueen ilmoittautuminen viipyi, jolloin järjestäjät pudottivat sen B-sarjaan nostaen USA:n A:han. Valkovenäläiset vetivät hapankaalin nenään ja jäivät kokonaan pois.

2011: Maailmankirjat sekaisin. Yksittäisen ottelun yllätysvoiton jotenkuten ymmärtää, mutta Suomi voittaa runkosarjan menettäen vain yhden pisteen Ruotsille! Kun Ruotsi häviää Venäjälle, järjestys on selvä. Välierässä Suomi pääsee Kazakstania vastaan ja voittaa. Lopullinen järjestys Venäjä - Suomi - Ruotsi. Valko-Venäjä tulee taas mukaan, mutta joutuu B-sarjaan ja häviää karsintaottelun USA:lle.

2012: Normimeininki. Japani ja Kirgisia tulevat mukaan ja muodostavat yhdessä Viron kanssa C-sarjan. Kirgisia oli ilmoittautunut mukaan jo 2006, mutta tuolloin aropupu meni pöksyyn. Ilmeisesti aiheesta, koska maa hävisi kaikki neljä otteluaan maalierolla 1-46.

2013: Normimeininki. C-sarjasta luovuttiin, mutta B-sarja jaettiin tason mukaan kahteen lohkoon. Kirgisia jäi pois, Ukraina tuli mukaan ja hävisi kaikki ottelunsa.

2014: Sarjajärjestelmä nykyiselleen. A-sarjaan kahdeksan joukkuetta, tason mukaan kahteen lohkoon jotka pelaavat puolivälierät, välierät ja pronssi- sekä loppuottelun. Puolivälierissä hävinneet pelaavat runkosarjan sijoitusten mukaan ottelut sijoista 5-6 ja 7-8. Normimeininki. Saksa oli mukana ensi kertaa ja otti ensimmäisen voittonsa, kuten myös Ukraina. Turnauksen heittopussi oli toinen ensikertalainen, ruotsalaisten veronmaksajien rahoilla mukaan kustannettu Somalian joukkue.

2015: Normimeininki, paitsi että yksi erikoisuus nähtiin. B-sarja pelattiin jo aiemmin ja Latvia pelasi myös siinä selviten A-sarjaan. Kiina oli ensi kertaa mukana ja kaatoi Somalian.

2016: Suomi kaatoi yllättäen välierässä Ruotsin ja hävisi finaalissa Venäjälle 6-1. Uutena maana mukana Tsekki, joka otti myös ensimmäiset voittonsa. Viro diskattiin sen peluutettua edustuskelvotonta pelaajaa.

2017: Maailma vavahti Norjan sijoituttua neljänneksi, muuten normimeininki. Maalikuninkuus meni ensi kertaa kolmen suuren ulkopuolelle Norjan Nikolai Rustad Jensenin tehtyä 17 maalia. B-sarjassa Somalia herätti huomiota käyttämällä mailoja viikatteina.

Tätä tehdessä huomasin, että jääpallon MM-kisojen maratontaulukot on laskettu päin seiniä. Eihän siinä muu auttanut kuin tehdä ne oikein. Ongelman muodosti tietysti se, miten laskea epämääräiset tilanteet. Eli mitkä ottelut lasketaan millekin sarjatasolle, miten jatkoajat ja rankkarikisat lasketaan etc. Samalla selvitin mikä joukkue on voittanut minkäkin keskinäisissä otteluissa.

Päädyin seuraavaan ratkaisuun.
Runkosarjojen suhteen sarjatasot on laskettu sen mukaan, miten joukkueet on etukäteen sijoitettu. Eli nykymuodossaan A-sarjan A-lohko on laskettu tietysti ensimmäiseen sarjatasoon, mutta A-sarjan B-lohko toiseen sarjatasoon. Vastaavasti B-sarjan A-lohko on laskettu kolmanteen sarjatasoon ja B-sarjan B-lohko neljänteen sarjatasoon.
Pudotuspelit on laskettu sille sarjatasolle, jolle molemmilla kyseisessä pelissä kohtaavilla joukkueilla olisi ollut mahdollisuus kohota. Tämä hankalasti muotoiltu lause tarkoittaa sitä, että esimerkiksi nykysysteemissä toisen sarjatason joukkueiden puolivälierien jälkeiset kohtaamiset on laskettu ensimmäisen sarjatason pudotuspeleihin, koska niillä molemmilla oli puolivälierissä mahdollisuus nousta välieriin. Sen sijaan mikäli ylemmän tason pudotuspeleihin selvinnyt joukkue kohtaa myöhemmin esim. karsintaottelussa alemman tason joukkueen, on tämä peli laskettu alempaan tasoon olettaen että se alemman tason joukkue ei ole pelannut ylemmän tason pudotuspelejä.
Jatkoaikavoitot on laskettu normaaleiksi voitoiksi, samoin pudotuspeleissä tulleet rankkarikisavoitot.
Viron 5-0 hävityiksi tuomitut ottelut on laskettu taulukoihin, mutta jätetty huomioitta keskinäisissä otteluissa.
Neuvostoliiton ja Venäjän suoritukset on laskettu yhteen ja jatkossa puhutaan vain Venäjästä.

Sarjatasojen betonointia kuvaa se, että sekä Venäjä että Ruotsi ovat kohdanneet kautta aikojen vain seitsemän vastustajaa. Sen verran variaatiota on, että Venäjä on pelannut Kanadaa muttei Latviaa vastaan, Ruotsi päinvastoin.
Suomi puolestaan on pelannut vain kuutta maata vastaan: Venäjä, Ruotsi, Norja, Kazakstan, Yhdysvallat ja Valko-Venäjä. Niistäkin USA ja Valko-Venäjä ovat ottaneet aina päihin.
Venäjä on aina voittanut joka kerran keskinäisessä ottelussa kaikki muut paitsi Suomen ja Ruotsin.
Sen sijaan sekä Suomi että Ruotsi ovat hävinneet Norjalle, Suomi myös Kazakstanille.
Norja on hävinnyt sekä Kazakstanille että Valko-Venäjälle, mutta USA ei ole pystynyt sitä vastaan tasapeliä parempaan.
Yhdysvallat on kerran mennyt häviämään Latvialle ja Valko-Venäjä Unkarille, mutta nämä ovatkin ainoat top 7 -maiden häviöt huonommilleen.

Ja sitten maratontaulukot.
K = kaudet
O = ottelut
T = tasapelit
H = häviöt
TM = tehdyt maalit
PM = päästetyt maalit
P = pisteet
E = ekstrakaudet eli maa ei pelannut kyseisellä sarjatasolla runkosarjassa, ainoastaan pudotuspeleissä (nämä on laskettu mukaan K-sarakkeen kokonaismäärään)

A-sarjan kokonaistaulukko eli runkosarja ja pudotuspelit yhteensä:

KOVTHTMPMPE
Venäjä3720816613291588502345 
Ruotsi3720815114431456519316 
Suomi372108913108936935191 
Kazakstan1912242580614833891
Norja351683291275011138734
Yhdysvallat1550304713067168
Saksa12101184121
Latvia24103116122
Valko-Venäjä1251105010062524
Kanada1300373601
Venäjä, Ruotsi ja Suomi ovat pelanneet kaikki ottelunsa ylimmällä sarjatasolla. Eniten otteluja on pelannut Suomi, koska sillä on tilillään kaksi ottelua enemmän niiltä vuosilta, jolloin runkosarjan kaksi parasta selvisi suoraan välieriin. Suomen maaliero on yhden maalin verran plussan puolella! Saksa, Latvia ja Kanada eivät ole koskaan pelanneet runkosarjassa ylimmällä tasolla ja Kanadalla on vielä kuparinen rikkomatta.

Kokonaistaulukko kaikki sarjatasot ja kaikki pelit huomioiden:

KOVTHTMPMP
Venäjä3720816613291588502345
Ruotsi3720815114431456519316
Suomi372108913108936935191
Yhdysvallat2212262258747816126
Kanada158151426500270106
Kazakstan191254558066083695
Norja351814211130636118195
Unkari18993585633755978
Viro13703183425732470
Latvia11642933423740461
Hollanti18972776825750361
Valko-Venäjä17913016040180461
Mongolia9582173520925949
Japani6351731513211237
Saksa423131913913927
Ukraina425901612212118
Tsekki2167271175516
Kiina32260169213112
Kirgisia150051500
Somalia4240024153190
Tässä taulukossa on useita erikoisia piirteitä:
Norja on pelannut 35 kisat, mutta on selvästi jäljessä vain 15 kisat pelannutta Kanadaa. Tasoero maiden välillä on kuitenkin selvästi Norjan hyväksi, ainoa keskinäinen ottelu 2014 päättyi 7-1. Norja vain on yleensä ottanut päihinsä A-sarjassa, kun taas Kanada on ollut B-sarjan parhaita. Myös Kazakstan on Kanadan perässä.
Positiivinen maaliero on tietysti Venäjällä ja Ruotsilla sekä niukasti Suomella eli maailmanmestareilla.
Tämän lisäksi plussan puolelle pääsevät sellaiset merkittävät jääpallomaat kuin Kanada, Japani, Ukraina ja Tsekki Saksan ollessa tasatilanteessa.
Sen sijaan maailman selvästi 4-7 parhaat maat eli Kazakstan, Norja, USA ja Valko-Venäjä ovat pakkasen puolella. Valko-Venäjän verkkoon on tehty yli tuplasti niin paljon maaleja kuin maa itse on saanut aikaan.
Tylyintä kyytiä ovat saaneet ainoissa kisoissaan Kirgisia, viisi ottelua maalisuhteella 1-50 ja neljät kisat käynyt myös pisteittä jäänyt Somalia. Somalian keskimääräinen ottelutulos on ollut alaspäin pyöristäen 0-13.
Enemmän pisteitä kuin otteluja (eli ns. voittoprosentti yli 50) ovat keränneet Venäjä, Ruotsi, Kanada, Saksa, Japani ja USA, tässä järjestyksessä. Viro ja Tsekki ovat tasan 50:ssä. Venäjän lukema on 82,9 %. Suomella luku on 45,5 %. Nollille jääviä Kirgisiaa ja Somaliaa lukuun ottamatta huonoin on Norja, 26,2 %. Pelkät ylimmän sarjatason pelit laskien Norjan lukema on 21,7 %. Valko-Venäjän kokonaisprosentti on 33,5, mutta ylimmän sarjatason 51 pelistä on tullut 50 tappiota ja prosentti on 2,0.
Erikseen pitää tietysti mainita suosikkijoukkue (Suomen jälkeen) Mongolia, joka on tahkonnut yhdeksät kisat voittaen 21 ottelua 58:sta ja tasapelejäkin on tullut seitsemän. Mongolialla on myös ainutlaatuinen saavutus listallaan: MM-kisojen historian ainoa tasapeli pudotuspeleissä. Vuonna 2007 B-sarjan sijoitukset ratkaistiin kaksiosaisessa ottelussa ja toinen ottelu Viroa vastaan päättyi 2-2. Maa on onnistunut keskinäisissä otteluissa kukistamaan Unkarin, Hollannin, Viron, Japanin, Ukrainan, Saksan, Somalian, Kiinan ja Tsekin. Joka kerran on tullut päihin USA:lta, Valko-Venäjältä, Latvialta ja Japanilta. Viittä suurinta maa ei ole koskaan kohdannut, muista kohtaamatta jäi vain Kirgisia koska Mongolia ei ollut mukana 2012 Kirgisian ainolla esiintymiskerralla. Tänä vuonna Mongolia voitti B-sarjan ylemmän alkulohkon, mutta meni häviämään välierissä Kanadalle. Ehkä jo ensi vuonna tulee voitto ja nousu A-sarjaan...

Tämän jutun loppuosa kiinnostaa vain hulluimpia tilastoniiloja, muut voivat lopettaa lukemisen tähän. Loppuosassa ovat maratontaulukot eri sarjatasoilta (luokittelu siis oman järjestelmäni mukaan eli 1 tarkoittaa A-sarjan A-lohkoa, 2 A-sarjan B-lohkoa, 3 B-sarjan A-lohkoa ja 4 B-sarjan B-lohkoa) runkosarjasta ja pudotuspeleistä erikseen.


1-runkoKOVTHTMPMP
Venäjä3715812713181214342267
Ruotsi3715811414301082367242
Suomi37158661379688686145
Kazakstan18802955142655863
Norja3114020911135898249
Yhdysvallat7331032764912
Valko-Venäjä8410041594770


1-playoffKOVTHTMPMPE
RUS25503901137416078 
SWE25503701337415274 
FIN25522302924824946 
KAZ194213029188275261
NOR152812016143156244
USA101720155418048
LAT24103116122
GER12101184121
BLR5101094114824
CAN1300373601


2-runkoKOVTHTMPMP
Yhdysvallat15574926539101100
Kanada14563631735617375
Valko-Venäjä932241726914949
Unkari14581573615339137
Latvia9381422411925930
Hollanti13551054510733925
Viro734103249121023
Norja4129231284020
Mongolia5262524381629
Kazakstan133004636
Saksa1300314330


2-playoffKOVTHTMPMPE
USA121510057844203
CAN1314806795016 
HUN14176011557812 
BLR885033230105
HOL12145093864101
LAT71040623498 
EST57313131971
MGL5631229177 
NOR111007321


3-runkoKOVTHTMPMP
Viro516943845222
Unkari412615644713
Japani413427495110
Latvia2641133179
Mongolia1330028136
Saksa133001776
Hollanti3930627436
Ukraina2600625520
Kirgisia140041460


3-playoffKOVTHTMPMPE
HUN412804654316 
LAT26600511812 
JPN6136073943122
GER375023533102
EST385034331101
MGL410406464683
CAN1330015861
UKR49207284442
HOL48206163742
KRG11001040 
CZE2200241702
CHN23003133102


4-runkoKOVTHTMPMP
Mongolia313913682119
Japani29711441815
Hollanti29522591712
Ukraina29603562412
Tsekki210424703310
Kanada154104339
Saksa2841355259
Viro1540126128
Kiina314301137856
Somalia4180018122320


4-playoffKOVTHTMPMPE
CZE243014356 
CHN3530242156 
HOL122001034 
UKR111001312 
SOM460063870

2 kommenttia:

Becker kirjoitti...

Mun täytyy kyllä myöntää että pilleri kuuluu niihin lajeihin joka ei vois vähempää kiinostaa. Eikös se ole muuten ruotsalaisten keksimä/kehittämä. Sen takia ne voittaakin siinä usein maailmanmestaruuden aivan kuten homokyykässäkin.
Aika kattava esitys kuitenkin.

Jaska Brown kirjoitti...

Itse asiassa jääpallo on englantilaisten kehittämä. Lajin ensimmäinen arvoturnaus oli oikeastaan vuoden 1913 EM-kisat, joihin ottivat osaa Alankomaat, Belgia, Englanti, Italia, Itävalta, Ranska, Saksa ja Sveitsi. Englanti voitti. Ilmaston lämpeneminen oli kuitenkin tappamassa jääpalloa Länsi-Euroopassa ja ensimmäinen maailmansota oli lopullinen kuolinisku. Jätin tuon alkuvaiheen tästä selvityksestä pois, koska historia katkesi ja muutenkin kyse oli 1950-luvulla jo oikeastaan eri lajista (mm. sivulaudoituksen käyttöönotto).