Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Uutiskatsaus 7/2017


Jälleen on kertynyt Uutiskatsaus-osioon erinäisiä mielenkiintoisia tapauksia viimeisen kuukauden ajalta, joten aika purkaa suma:


1. Kova pää edellä

Aloitetaan tärkeimmällä. Arvostettu tutkimuslaitos Chatham House selvitti, mikä on eurooppalaisten asenne muslimimaahanmuuttoon. Tulokset olivat veret seisauttavia. Toivottavasti jopa haittamaahanmuuton seisauttavia. 55 % haluaisi lopettaa sen kokonaan. Siis lopettaa kokonaan. Ei rajoittaa. Viidennes on eri mieltä. 25 % ei ota selkeää kantaa. Mikäli vielä oletamme, että otos on ollut edustava, se on sisältänyt 5 % muslimeja, jotka luultavasti kuuluvat tuohon eri mieltä oleviin. Eli oikeista eurooppalaisista noin 60 % sanoo STOP. Tehkää nyt perkele jotakin ja äkkiä. Aluksi voisi vaikka rukata maahanmuuttolukemia. En halua ottaa kantaa siihen, millaisiksi. Pääasia että etumerkki on negatiivinen eli Euroopasta lähtee pois enemmän haittamamuja kuin uusia tulee tilalle.


2. Katoamistemppu

Hyvään alkuun edellisessä on päästy Suomessa. Viranomaisilta on kadonnut yli 4000 turhapaikanhakijaa. Oikea suunta, enää semmoinen 30 000 jäljellä. Katoaminen ei huolestuta pätkääkään, eikä myöskään se jos he löytyvät. Sen sijaan se huolestuttaa, jos näitä alkaa löytyä Suomesta.


3. Miljoona miljoona miljoona hurria… eikun Ahmedia

Ruotsin väkiluku ylitti kymmenen miljoonaa. Ruotsalaisten luku taas pienenee. Olikohan jutun kuva piilonuivan toimittajan valinta, siinä kun oli kovasti etnisesti edistyksellistä väkeä. Kummallisinta on se, että haittamamujen tunkeutuminen moninkertaisen hiilijalanjäljen käyttäjiksi ei tunnu mitenkään hetkauttavan kestävän kehityksen periaatteita päätellen siitä, että ns. ”viherpuolueet” eivät ole tästä huolissaan.


4. Monikulttuurinen yhteisö

Luomme uutiskatsauksessa vilkaisun Suomen monikulttuurisimpaan yhteisöön eli vankilaan. Jos muuten haluatte joskus kuulla korvia punottavia tosiasioita haittamaahanmuutosta, jutelkaapa jonkun vanginvartijan kanssa. Itse jutussa kerrotaan, kuinka Suomen vankiloissa kymmenet musulmaanit bilettävät terrori-iskujen kunniaksi. Monikulttuurisuus on todellakin rikkaus. Ei mulla muuta.


5. Lapuan liike

Brittiläinen tarkka-ampuja osoitti ihastuttavaa budjettitietoisuutta ampumalla yhdellä ainoalla Lapuan patruunalla kolme musulmaania hengiltä. Luoti läpi ensimmäisen päästä, toisen rinnasta ja seinästä kimmoke kolmannen kaulavaltimoon. Siinä mallia, ei nyt jumaliste kallisarvoista luotia ruveta yhtä saastaa varten tuhlaamaan. Jonkinlaista kustannustehokkuutta, kyllä minimitavoite tulisi olla noin 1,6 terroristia per kuti.


6. Haittamamuille opetetaan ruotsalaisten naisten iskemistä

Ja minä kun luulin mustelmista, että ne osaavat sen jo. Mutta vakavasti puhuen, voiko kansakunta enää tämän syvemmälle vajota geneettisessä itsemurhavietissään?


7. Vaihteeksi asiaa

Professori Jaakko Hämeen-Anttilaa on lyöty joka puolelta ja ihan aiheesta. Kovin on ollut islamia valkopesevää juttua. Mutta mies osaa kirjoittaa, olen useita hänen kirjojaan lukenut. Nyt hän kirjoitti kolumnissaan Hesarissa kansallismielisyydestä ja tunnustautui sellaiseksi. Uskon häntä. Kirjoitus oli hyvä ja toi esiin – nimeltä mainitsematta – sen aatesuunnan, jonka kannattajaksi itsekin tunnustaudun: globaalinationalismin. Se, että rakastaa maataan, ei tarkoita että pitäisi muita maita painaa alas. Iloitsen kiistatta siitä, jos jokin maa nousee hyvinvoivien joukkoon omalla työllään ja ansioillaan. Jos somalit järjestävät Suomessa mielenosoituksen ”Somalia somalialaisille”, olen heti sydämessäni mukana. Sitten kun se vielä toteutuisi käytännössä. Somalia somalialaisille, Kurdistan kurdeille, Italia italialaisille, Suomi suomalaisille! Eläköön globaalinationalismi!


8. Vihapuhetta

Hei sinä nettipoliisi. Hittojako täällä teet? En minä ketään vihaa. Mene tuonne otsikon suuntaan, siellä kerrotaan ISIS-propagandaa. Ei tarvitse osata edes äläwäbälää, siellä kehotetaan tappamaan vääräuskoisia ihan selkeällä suomen kielellä. Sivumennen sanoen: olenko turvassa kun en ole vääräuskoinen vaan uskonnoton?


9. Ei muuta kunniaa kuin suomalainen mitali

Varautukaa historialliseen hetkeen: blogisti puolustaa Tarja Halosta! Taannoin yritettiin näet nostaa kohua siitä, että Halonen oli jakanut kunniamerkkejä valtionpäämiehille, joiden mainetta voisi pitää hieman kyseenalaisena, kuten Syyrian Assadille. Tässä kirjoittaja ei ole kyllä ymmärtänyt diplomatian protokollasta yhtään mitään. Mitali on myönnettävä, ettei syyllistyisi majesteettirikokseen ja sillä selvä. Ei Halonen tässä kohdassa mitään väärää ole tehnyt, sen sijaan lähes kaikkialla muualla kyllä. Antoihan Mannerheimkin kunniamerkin esim. omistamistaan kanankasvattamoista keskitysleireihin mallia ottaneelle Heinrich Himmlerille tämän Suomen-vierailulla. Kuului asiaan.


10. Pitkäkyntisen kohtalo

Alkon myyjä sai potkut liian pitkien kynsiensä takia. Tai näin virallisesti. Korvauksiahan irtisanomisesta tuli, mutta voimassa pysyi. Todellinen syy selvisi sitten kirjoituksen lopussa. Myyjä oli erehtynyt kuntavaaleissa perussuomalaisten listalle. Tätä ei kylläkään pidetä paarialuokkaan leimaamisena, vaan vapaaehtoisena paarialuokkaan liittymisenä. Mielenkiintoista oli se, että jopa itse johtajahutt Jabba oli vihdoinkin havainnut ilmiön ja kommentoi plokissaan, tähän nimenomaiseen tapaukseen kuitenkaan puuttumatta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vastahan tätä on kymmenen vuotta jatkunut.


11. Joukolla liikenteeseen

Jälleen kerran on nostettu esiin ikuisuuskysymys eli ilmainen joukkoliikenne. Sitä kun kannattaa valtaosa. Mikä ei liene mikään yllätys, sillä kannattaahan valtaosa verojen muuttamista valtion maksettaviksi. Mikä muuten on kuntien matukulujen osalta jo tehtykin, mutta ei nyt mennä siihen. Pysytään kyydissä. Esitin jo vuosia sitten mallin, jolla joukkoliikenteen kulut saataisiin alas, käyttöaste ylös ja imago nousuun. Toki esitetty tekniikka on jo osin vanhentunutta, mutta ei ole mitään syytä siihen miksei päivitetty versio toimisi nykyäänkin.


12. Kirje ystävälle

Kun Donald Trump asteli ensi kertaa presidenttinä Pomon soikeaan työhuoneeseen, hän löysi pöydältään kirjeen. Sen oli kirjoittanut edeltäjä Barack Obama. Mitä kirje sisälsi, paljastunee Trumpin presidenttikauden jälkeen. Näin on ollut tapana. Yleensä edeltäjän jättämä kirje on onnentoivotus, joitakin yleisiä ohjeita ja muistutus siitä, että presidentit työskentelevät aina kansansa parhaaksi, vaikka olisivatkin yksityiskohdista eri kannalla.
Jos tämä ei kuvaa demokratian jatkuvuutta, niin sitten en tiedä mikä niin tekisi.
Tavan aloitti Ronald Reagan, mikä ei hänen draamanäyttelijätaustansa tuntien ollut yllätys. Reagan oli presidentti, jota ei pidetty virkaan riittävän kokeneena (vaikka mies oli toiminut Kalifornian kuvernöörinä ja se on isompi kuin useimmat Euroopan valtiot), moitittiin moraalisesta holtittomuudesta (ensimmäinen avioeron kokenut presidentti), pidettiin sotahulluna haukkana (solmi ydinaseiden rajoittamissopimukset) ja ulkopoliittisesti asiantuntemattomana (pakotti Neuvostoliiton polvilleen ja kommunismi romahti). Tulisiko mieleen ketään toista USA:n presidentiksi valittua, jota on arvosteltu samoin perustein? Ai niin, Suomen media inhosi Reagania yli kaiken. Onneksi ei ketään muuta USA:n presidenttiä ole inhottu…
Kari Suomalainen summasi suomalaisten tunnot Reaganista 1984. Tuolloin oli vielä pakko uskoa joukkotiedotusvälineitä.


13. Sisustus uusiksi

Muutettuaan Valkoiseen taloon Trump on pistänyt hösseliksi muuallakin kuin politiikassa. Verhot ja matot saivat kyytiä, Obaman jälkeensä jättämä sisustus ei kelvannut. Sitä ei tiedetä mitä Trump teki löydettyään sen yllätyksen, mitä huumorisivusto Lamebook epäili Joe Bidenin Obaman puolesta jättäneen…


14. Kain ja Abel

Kim Jong-Namin lusikka heitettiin nurkkaan Malesiassa. Tämä jos mikä kertoo siitä, että Kim-suvun dynastian ote Pohjois-Koreasta on jopa uskottua lujempi. Isänsä syrjäyttämä Kim Jong-Nam oli täysin merkityksetön, kyvytön, kunnianhimoton ja vähäpätöinen hahmo. Paitsi Pohjois-Korean mahdolliselle tai kuvitellulle oppositiolle. Ja sillekin vain siksi, että hän sattui olemaan isoisänsä poika. Jopa tämä riski oli niin suuri, että nuorempi velipuoli Kim Jong-Un katsoi ilmeisesti parhaaksi minimoida riskit. Olisi näet pieni mahdollisuus siihen, että Johtaja syrjäytettäisiin ja uusi valtaklikki kutsuisi Kim Jong-Namin "hallitsijaksi" uskoessaan, että kansa pysyy kurissa vain jos johdossa on Kimin suvun jäsen.
Diktatuuri on siis Kimien diktatuuri ja on epätodennäköistä, että sitä koskaan johtaisi kukaan muu. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö Pohjois-Korea voisi romahtaa nopeastikin. Itse asiassa on käytännössä varmaa, että se romahtaa nopeasti. Mutta tapahtuuko tämä ensi viikolla, ensi vuonna tai vasta kymmenien vuosien päästä, on täysin tuntematonta. Varmaa kuitenkin on, että sen alkaessa luhistua vauhti on nopea.


15. Äly hoi, älä jätä!

Northwest Universityn tutkijat ovat onnistuneet laatimaan tekoälyohjelman, joka pärjää älykkyystesteissä paremmin kuin 75 % ihmisistä. Suoraan sanottuna ei voinut olla vaikea homma. Vaan jos yrittäisivät laatia tekoälyn joka ajattelee typerämmin kuin 75 % ihmisistä, siinä olisi haastetta kerrakseen.


16. Kaksi asiaa mielessä

Tutkimus pyrki selvittämään, ajattelevatko miehet seksiä useammin kuin naiset. Väittivät että eivät, koska naiset eivät tunnusta itselleen ajattelevansa seksiä. Mielenkiintoinen ajatus, mutta ei vastaa alkuperäiseen kysymykseen oikein. Vastaus on hyvin ilmeinen. Eivät. Naiset ajattelevat seksiä paljon useammin kuin miehet. En tiedä, kuinka monta kertaa päivässä naiset keskimäärin ajattelevat seksiä, mutta luulen että muutaman kerran. Mies taas ajattelee sitä vain kerran. Aamuheräämisestä iltanukahtamiseen. Tai sitten kahdesti, olettaen että jossain vaiheessa päivää hän putoaa heikkoihin jäihin, päätyy leijonalauman jahtaamaksi tai joutuu purkamaan maamiinan, jonka päälle on tallannut. Noissa tilanteissa pimppa lipsahtaa hetkeksi pois mielestä.
On muuten paskapuhetta, että mies ei kykenisi ajattelemaan kahta asiaa samaan aikaan. Tämä harhakäsitys on syntynyt naisille, jotka eivät tajua että mies ajattelee koko ajan kahta asiaa samaan aikaan, mutta toinen niistä on vakio.


17. Laki ja järjestys

Otsikkojutussa kerrotaan maailman seksikkäimmästä naispoliisista. Ymmärrän, että kuvat nähtyään monella alkaa tehdä mieli ottaa laki omiin käsiinsä. Olen kerran työasioissa joutunut asioimaan sellaisen suomalaisenkin naispoliisin kanssa, että ajatus ”poliisin pamputtamisesta” sai aivan uuden mielleyhtymän.
Poliisin jälkeen julkisuuteen astui norjalainen palomies, siis anteeksi palonainen. En kyllä tajua millä ihmeellä tuollainen yksilö on selvinnyt palo-opiston pääsykokeesta. Ei tuollainen nainen sovellu sammuttamiseen, vaan sytyttämiseen.


18. Mä joka päivä lenkille meen

Seppo on Äijä. Mies on juossut joka päivä jo 23 vuoden ajan. Suomen ennätys on Simo Nikulalla, yli 25 vuotta. Nikulan putki katkesi akillesjänneleikkaukseen, joten Harjumaalla on vielä kaksi vuotta jäljellä ennätykseen. Maailmanennätykseen on tosin vielä matkaa. Sitä pitänee hallussaan Ron Hill, 52 vuotta ja 39 päivää. Joka päivä, vähintään maili. Vuoden 1969 maratonin Euroopan mestarin ja ex-ME –miehen putki katkesi 30. tammikuuta 2017 terveystilanteen takia 78-vuotiaana. Harjumaa tuskin tätä ennätystä uhkaa, koska pitäisi juosta 96-vuotiaaksi asti. Tosin jos mukaan lasketaan hiihtolenkitkin, niin Sepon putki alkaa jo vuodesta 1985 ja silloin riittäisi 88 ikävuotta. Kova suoritus, etenkin kun jutussa ei mainita viime vuosia haitannutta kroonista sairautta. Kuten ei sitäkään, että aikaa riittää muihinkin harrastuksiin. Ranualaisessa ladossa ja varastossa on varastoituna lähemmäs satatuhatta lehteä, eri sanoma- ja aikakauslehtien täydellisiä vuosikertoja.


Pakollinen loppukevennys

Väestöliiton parisuhdetutkija huomasi, että parisuhteissa mies ei päätä enää juuri mistään. Ja tämäkö oli sitten muka uutinen? Toisaalta kyllä päätösten merkitys ja painoarvokin on huomioitava. Jos nainen päättää vaihtaa keittiöön verhot ja kysyy mieheltä, vastaus on "Ihan sama". Eikä mies edes huomaa että ne on vaihdettu. Siis olettaen se epätodennäköinen tilanne, että mies ei ole se, joka sai komennuksen vaihtaa ne.
Eli nainen päättää asioita, joilla ei ole miehelle mitään väliä. Ja niitä on nimittäin leegio. Noin 80 % asioista on miehelle yhdentekeviä ja hän on vain tyytyväinen siihen, että nainen päättää ne. Siis olettaen se epätodennäköinen tilanne, että nainen ei kysy mieheltä asiasta eli mies saa olla rauhassa.
Miehelle riittää erinomaisen hyvin, että hän saa päättää tärkeät asiat, mitkä toisaalta muodostavat selkeän vähemmistön asioista. Siis olettaen se epätodennäköinen tilanne, että mies on myös se joka saa päättää, mitkä asiat ovat tärkeitä.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tästä täytyy aina huomauttaa. Hurrit asuvat Suomessa. Ruotsissa asuu svedupellejä.

Anonyymi kirjoitti...

Diktaattorin määräämä oman velipuolen salamurha on hyvin poikkeuksellista, mutta Pohjois-Korean agentit ovat tehneet ennenkin murhia ja sieppauksia ulkomailla. Eteläkorealainen elokuvaohjaaja Shin Sang-ok ja hänen näyttelijä-ex-vaimonsa siepattiin 1978. Heidät pakotettiin tekemään propagandafilmejä, kunnes pari 1986 onnistui pakenemaan. 1987 pohjoisen agentit räjäyttivät eteläkorealaisen matkustajakoneen tappaen 115 ihmistä. Kiinni jäätyään toinen heistä, joka oli vanha mies nieli myrkkyä ja kuoli. Toinen, joka oli nuori nainen nimeltään Kim Hyon-hui yritti samaa, mutta jäi henkiin. Etelä-Koreassa hänet tuomittiin kuolemaan, mutta pian armahdettiin aivopesun uhrina. Bestseller-kirja Sieluni kyyneleet (The Tears of My Soul) kertoo hänen tarinansa, suosittelen lämpimästi. Nämä ja muutkin loikkarit ovat joutuneet elämään maan alla Pohjois-Korean koston pelossa.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano 1: Jaa, tuota lajittelua en tiennyt mutta Wikipedia selvitti. Siellä mistä olen kotoisin nimitystä hurri on kyllä käytetty kaikista ruotsia äidinkielenään puhuvista.

Ano 2: Jep, olen lukenut Sieluni kyyneleet kauan sitten. Uudemmista suosittelen kertomusta Leiri 14. Ivan Denisovitsin gulag vaikuttaa siihen verrattuna lepokodilta.

Becker kirjoitti...

Ruotsissa asuvista miespuolisista käytetään myös nimitystä "svenne", joka ei ilmeisestikkään ole kovin mieluisa nimitys.

Mainio uutiskatsaus jälleen. Tuo loppukevennys oli kuin omasta elämästa. Termiä "Ihan sama" käytän varsin usein, mutta naisen kampaajalta palatessa on parasta todeta jotain positiivista ihan vaan perherauhan takia. On "Ihan sama" itselleni jos en ole kiinnostunut hääpäivän tai oman syntymäpäivän muistamisesta. Mutta se ei olekaan "Ihan sama," kun aviopuoliso on kyseessä. Vaimo tosiaan suunnittelee, mutta sen suunnittelun käytännön toteutus jää kyllä usein meikäläisen kontolle.

Anonyymi kirjoitti...

Moni muukin juttu meni nappiin, mutta viimeisestä on tuore kokemus. Olin vaihtanut makuuhuoneeseen uudet verhot, tehnyt uusia tyynyjä sängyn päälle ja yläpuolelle ripustanut uuden taulun. Odotin jännityksellä miestäni kotiin. No, hän tuli, kävi makuuhuoneessa vaihtamassa vaatteet, eikä huomannut mitään. Ei edes silloin, kun kysyin häneltä suoraan, että huomaatko mitään uutta! Sen sijaan hän noteeraa kaikki vastaantulevat autot, tietää merkin ja vuosimallin, kun minä katson vaan, että vastaan tuli joku auto. Olemme erilaisia ja eläköön se pieni ero!

Jaska Brown kirjoitti...

Becker: Tunnetusti miehelle varmin konsti muistaa hääpäivä on se, että unohtaa sen kerran. Näin ovat isot pojat kertoneet, itse en ole unohtanut kokeilla.

Ano (ilmeisesti rouva Ano): Tuttu juttu. Kun Salli vaihtaa kotona järjestystä poissaollessani, on kolme vaihtoehtoa:
1) Huomaan siinä vaiheessa kun esine jota etsin ei olekaan siellä missä sen pitäisi
2) Sallin hermo pettää ja hän kysyy, enkö huomaa mitään jolloin jonkin aikaa molempia aivosolujani vastakkain hinkattuani saan ahaa-elämyksen
3) En huomaa edes senkään jälkeen, että nojatuoli onkin vaeltanut toiselle puolelle olohuonetta.

Anonyymi kirjoitti...

Noissa "maailman kaunein" se, tämä ja tuo ammatinedustaja pistää aina mietityttämään, miksei niissä ikinä tarjota maailman kauneinta myyjää, parturikampaajaa tai hoitsua. Luulisi kilpailuasetelman nostavan tasoa ja tuottavan enemmän silmänruokaa kiinnostuneille kuin aloilla joissa naiset ovat lähtökohtaisesti vähemmistö.

Ei sillä että tarjokkaissa mitään vikaa tälläkään kertaa oli, oma suosikkini näistä kahdesta on kyllä norjatar. Dominikaanineito on aivan liian pakkeloitu ja rintava omaan makuuni.