Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


torstai 12. tammikuuta 2017

Luonnon harvinaisuudet

Illansuussa allekirjoittanut lukee aina lapsille iltasadun. Tai ei välttämättä satua. Usein jotakin lasten tietokirjaa. Eikä tässä vuosien varrella ole yleensä yksi tarina illassa riittänyt, koska eri iässä oleville lapsille pitää lukea heille sopivia tarinoita. Paitsi tietysti sellaisille, jotka eivät vielä sanoja tajua, tärkeintä on tietoisuus siitä että joku on lähellä. Silloin voi lukea vaikka tila-autojen vertailutestiä Tekniikan Maailmasta.

Lukeminen aloitetaan ihan pienestä. Ja tämä tarkoittaa todella pienestä. Siinä vaiheessa kun lapsi alkaa ymmärtää kuvien päälle, valitaan sitten semmoinen kirja jossa on mielenkiintoista katseltavaa, esimerkiksi eläimiä. Kerran katselimme illalla pienen lapsen - taisi olla vähän toista vuotta - legendaarisen Löytöretki-sarjan (joo, nykyään vanha sarja mutta kaikki joskus vuoden 1990 jälkeen syntyneiden lasten vanhemmat varmaan tietävät) kirjaa Luonnon harvinaisuudet. Kirjassa kerrotaan harvinaisista ja joissakin tapauksissa sukupuuttoon kuolleista eläimistä.

Kuten todettu, kuva on kiva mutta pienen lapsen kärsivällisyys ei riitä katsella kauan samaa kuvaa, vaan sivua pitää kääntää parin lauseen jälkeen. Eikä noin vuoden vanhalle sillä niin väliä ole mitä puhuu. Niinpä kerran tuli laitettua vähän omiaan, kun isommat sisarukset eivät olleet kuulemassa. Salli kylläkin sattui jossain vaiheessa paikalle ja hetken korviaan höristeltyään alkoi nauraa räkättää. Eläin elämeltä tuli nimittäin kerrottua, miksi kyseinen otus on harvinainen. Tosin omat selitykseni eivät ehkä olleet ihan samat kuin kirjassa eivätkä välttämättä kestä tieteellistä tarkastelua. Tässä kirjan esittelemät eläimet:

Drontti.
Kuten kuvasta näkyy, drontti ei voittaisi palkintoja kauneuskilpailuissa. Aluksi drontit kukoistivat, mutta vähitellen evoluutio kehitti niille paremman näkökyvyn. Sen jälkeen ne eivät enää pystyneet lisääntymään muuten kuin viinan avulla. Kun Mauritius sitten löydettiin, paikalle saapuneet merimiehet joivat dronttien viinat, jonka jälkeen ne kuolivat sukupuuttoon.

Muuttokyyhky.
Tämänkin lajin tuhoutumisen syynä oli evoluutio. Muuttokyyhky muuttui niin nopeasti, että yksilöt eivät enää kyenneet tuottamaan elinkelpoisia jälkeläisiä kaikkien parien poiketessa toisistaan geneettisesti liikaa.

Stellerinmerilehmä.
Stellerinmerilehmän sukupuuton syy oli varsin yksinkertainen: ei ollut olemassa stellerinmerisonneja.

Pussihukka.
Tämä eläin sai nimensä samasta syystä, miksi se kuoli sukupuutton. Lajin uroksilla oli näet harmillinen tapa hukata pussinsa. Milläs siinä sitten lisäännyt?

Vuorigorilla.
Vastoin yleistä harhaluuloa gorillauroksen vehkeet ovat paljon pienemmät kuin ihmisellä. Tasankogorillaa tämä ei haittaa, mutta vuorilla on kylmempää. Yritä siinä nyt sitten lisääntyä.

Sormieläin.
Tämän lajin on lähes kokonaan syrjäyttänyt samassa ekologisessa lokerossa kilpaileva varvaseläin.

Mendesinantilooppi.
Laji on kuollut lähes sukupuuttoon negatiivisen elämänasenteensa takia. Sen elinalueet on valloittanut iloisempi ja positiivisempi kilpaileva laji mendesinprolooppi.

Tiikeri.
Tämän lajin olemassaoloa uhkaa salametsästys. Pahinta on, että salametsästäjät käyttävät hyväkseen vain pienen osan eläimestä ja hylkäävät loput. Lajin kysyntä on lisääntynyt golfinpeluun takia ja tähän tarkoitukseen siitä tarvitaan vain tii, jolloin keri jää kokonaan hyödyntämättä.

Oranki.
Joka ihmettelee tämän lajin harvinaistumista, ei ole koskaan nähnyt orankiurosta. Ei siinä paljon auta, vaikka laittaisi suihketta kainaloon viehätysvoiman lisäämiseksi.

Isopanda.
Laji on harvinaistunut alppihiihdon yleistyttyä. Alppihiihtäjäthän kilpailevat pandan kanssa, koska ovat pandan negatiiveja: ruskea naama, valkoiset silmänympärykset.

Lumileopardi.
Näitä uhkaa ilmastonmuutos. Jäätiköiden vetäytyessä lumi katoaa ja laji degeneroituu leopardeiksi.

Sarvikuonot.
Nämähän ovat harvinaistuneet siksi, että kiinalaiset käyttävät sarvikuonon sarvea potenssilääkkeenä. Ja toimiihan se mokoma: kiinalaiset naivat kuin sarvikuonot eli seisoo vain kerran vuodessa.

Ceyloninnorsu.
Tämä norsun alalaji elää vain Ceylonin saarella. Norsu on iso eläin ja kuinka monta luulet niitä saarelle mahtuvan?

Susi.
Nämä ovat lopettaneet lisääntymisensä tajuttuaan, että kaikki valuu hukkaan.

Sanfrancisconsukkanauhakäärme.
Tämän lajin on lähes kokonaan syrjäyttänyt nykyaikaisempi mutta ei läheskään yhtä jännittävä laji sanfrancisconsukkahousukäärme.

Kiljukurki.
Tämän lajin on niin ikään lähes kokonaan syrjäyttänyt sitä väkevämpi laji eli pontikkakurki.

Harmaakarhu.
Ihmisasutuksen vietyä eläimen esiintymisalueita Ruotsissa sen nimi on vaihdettu inteharmaatakarhuksi.

Kaliforniankondori.
Laji pelastettiin sukupuutolta viime hetkellä vaihtamalla sen nimessä esiintynyt m-kirjain r-kirjaimeksi.

Kalju-uakari.
Lajin esiintymisalueille on levinnyt tukka-uakari, jonka uroksia kalju-uakarinaaraat jostain syystä suosivat eivätkä kalju-uakariurokset siksi pääse lisääntymään.

Vikunja.
Laji kuuluu kamelieläimiin ja kamelihan selviytyy kyttyränsä avulla. Vikunjalla ei ole kyttyrää.

Kultaleijona-apina.
On jäänyt pahasti hopealle sademetsien kadotessa.

Kvesaali.
Vanhahtava laji on lähes kokonaan kadonnut kveviltin levittyä.

Silmälasikarhu.
Harvinaistunut piilolinssikarhun yleistyttyä vastaavasti.

Pussikaniini.
Nisäkästoimikunta ehdotti heimolle uutta nimeä "korvapusselit". Ymmärrän kyllä, jos laji mieluummin kuolee sukupuuttoon.

Karvakuonovompatti.
Kilpailevaa lajia paljaskuonovompattia pidetään komeampana. Karvakuonovompatit ovatkin viime aikoina hankkineet partakoneita.

Pöllöpapukaija.
Ei kukaan kestä papukaijaa, joka puhuu kaiket yöt.

Atlantinmursu.
Erittäin uhanalainen siitä lähtien, kun eskimot tutustuivat pippuriin ja keksivät uuden tavan metsästää mursuja. Eli ripotellaan pippuria jäälautan reunaan. Mursu yrittää nousta lautalle, vetää pippuria henkeen, aivastaa niin että pää tekee rajun liikkeen eteenpäin, jolloin syöksyhampaat... niin no, se siitä sitten.

Jääkarhu.
Milläs elät, kun kaikki mursut ovat kuolleet aivastukseen?

Karettikilpikonna.
Häviää liian hitaana kilpailijalleen karettikilpakonnalle.

Sinivalas.
Lämpeni liikaa ja muuttui punavalaaksi.

Kagu.
Lajin taksonomia on hieman epäselvä. Sen on joskus uskottu kuuluvan haikaroihin ja lintu uskoo itsekin haikaraan. Siksi sen lisääntyminen onkin niin vaikeaa.

Dugongi.
Se, joka ihmettelee lajin harvinaisuutta, ei ole koskaan nähnyt dugongia.

Davidinhirvi.
Saanut nimensä katolisen papin isä Davidin mukaan. Lisääntyy yhtä hanakasti kuin katolinen pappi: virallisesti selibaatissa ja suurin osa homoja.

Biisoni.
Alkuperäiseltä nimeltään biisonni. Harvinainen, koska biilehmät ovat vielä harvinaisempia.

Mississippinalligaattori.
Nykyajan byrokratian lisääntyessä laji on harvinaistunut, koska se ei osaa täyttää suojeluunsa vaadittaviin kaavakkeisiin nimeään oikein.

Trumpettijoutsen.
Laji on häviämässä kilpailussa suuremmille sukulaisilleen tuuba- ja vetopasuunajoutsenille.

Majava.
Vaatimaton laji häviää kilpailijalleen mökkivalle.

Havaijinhanhi
Ankkojen tapaan laji lisääntyy veljenpoikien ja sisarentyttärien välityksellä ja ihmisasutuksen laajennutta ei suurelle suvulle ole ollut tilaa.

Vesinokkaeläin.
Lajia uhkaavat tulokaslajit. Erityisesti eurooppalaisten mukanaan tuoma herneenviljely. Jos olette ikinä nähneet vesinokkaeläimen nokan, niin tiedätte että herne nokassa on hengenvaarallinen.

Tuatara.
Laji parittelee vain joka neljäs vuosi. Vähemmästäkin masentuu sukupuuton partaalle.

Kalasääski.
Kalasääski? Sääksi? Kalasääksi? Sääski? Ei hemmetti, helpompaa kuolla sukupuuttoon.

Visentti.
Lajin ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet isompi laji vimetri ja riistaeläimenä arvokkaampi laji vieuro.

5 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Sattuneesta syystä en ole oikein tietoinen siitä, minkälaista peruskoulun ala-asteen opetus on nykyään ja laitetaanko oppilaita vielä pitämään esitelmiä. Mutta jos näin vielä on, niin olisi aika messevä tilanne, kun ala-asteen kuudesluokkalainen pitäisi esitelmänä tuon Jaskan jutun ja luonnollisesti naama näkkärillä ja täysin pokkana. Erityisen mielenkiintoista olisi seurata opettajan naamanliikkeitä. Samalla nähtäisiin opettajan niin tilanne- kuin huumorintaju ja veikkaan että kyseisen esitelmän arvosana olisi joko hylätty 4 tai kiitettävä 10 ilman mitään välimuotoja.

Pekka kirjoitti...

Jee, minullakin on Löytöretki-sarja kokonaisuudessaan, tai ainakin melkein, ja tämäkin osa on hyvin tuttu. Pitääkin muistaa tuoda se vanhempien luota meille viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa ymmärtää asioita.

Muutama huomio tosin:

1. Kyseenalaistan teoriasi orankien ongelmasta. On varmasti totta, että orankiurokset eivät varsinaisesti ole viehättäviä, mutta oletkos nähnyt orankinaarasta? Itse kuvasin sellaisen pari vuotta sitten eläintarhassa. Kiinnittäkää huomiota sen äärimmäisen tympääntyneeseen ilmeeseen. Kun on noin tylsää, silloin kyllä parittelee rumemmankin kumppanin kanssa ihan vain paremman tekemisen puutteessa.

2. Kaliforniankonmori olisi joutanutkin kuolla sukupuuttoon.

3. Biisonin sukupuuttoriskin todellinen syy ei ole niinkään biilehmien puuttuminen, vaan se, että suurin osa ei oikeasti ole bii, vaikka ne niin itselleen valehtelevatkin, eikä niitä niin ollen biilehmät edes kiinnosta.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjöperskeles: Ja kuinka kauana saisi esitelmää vetää, ennen kuin opettajan naamalle tulisi "hetkinen"-ilme.

Pekka: Joo, hyvä on sarja. Siitä on kahta erinäköistä painosta, joista se uudempi on harvinaisempi.
Orangeista voipi olla niinkin, että orankiurosta ei liiemmin inspiroi panna orankinaarasta ilman Viagran yliannostusta. Aikoinaan (ja tämä juttu on tosi) kiinalaisilla oli vaikeuksia saada pandoja panemaan, joten he näyttivät niille pandapornoa. Ei tehonnut. Sitten kokelivat Viagraa eikä sekään auttanut. Tästä jälkimmäisestä on tosin epäilty, että menivät syöttämään pandoille kiinalaista piraattikopiota. Joka toimii muuten hyvin, mutta jättää juuresta kaksi alinta senttiä löysäksi.
Kaliforniankondomissa oli ärrävika, korjattu. Kiitos huomautuksesta, pitää motkottaa oikolukijalle kunhan se herää.
Tuo bi-sonni olisi pitänyt oivaltaa.

Anonyymi kirjoitti...

Orangeista tulee aina mieleen clintin laatuelokuva lällärit lakoon ja sen ensimmäinen osa mies san fenrandosta ..

-jpt-

Jaska Brown kirjoitti...

Joo, kyllähän kyseisessä taide-elokuvassa Clyde-oranki pääsi pukille eli kyllä ne orangitkin lisääntyvät.