Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Geneettisiä ominaispiirteitä

Kuten varmaan kaikki muistavat, huutavan ääni korvessa eli Jussi Halla-aho sai joitakin vuosia sitten tuomion nettikirjoittelustaan. Vastoin yleistä harhakäsitystä tuomio ei vielä käräjäoikeudessa kuitenkaan tullut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan - tällaiseksi se muuttui vasta suvaitsevaisemmassa hovioikeudessa - eli lausunnosta "Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." Se tuli toteamuksesta, jonka mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili ja islam on pedofiiliuskonto. Huvittavaa asiassa on se, että "geneettinen ominaispiirre" oli mielipide ilman faktoja, kun taas Muhammadin pedofilia perustui siihen tunnettuun tosiseikkaan, että hän kiksautti yhdeksänvuotiasta tyttöä ja islamin mukaan kaikki Muhammadin teot olivat mallikelpoisia. Jälleen kerran esimerkki siitä, että Suomessa mielipiteitä saa esittää vapaasti, kun taas faktojen kanssa tulee olla hyvin varovainen.

Mutta tuo on sivuseikka. Lähdetään sen sijaan tarkastelemaan geneettisiä ominaispiirteitä. Ensinnäkin on itsestäänselvää, että jokaisella lajilla on omat geneettiset erityispiirteensä, jotka tekevät vaikkapa pikkumalluaisesta pikkumalluaisen eivätkä seepraa. Samoin on genetiikan alkeita, että jopa lähisukulaisilla on erilaiset geenit, muuten veljekset olisivat ympäristön vaikutusta vaille toistensa kopioita. Tästä luonnollinen seuraus on se, että saman lajin populaatioissa on väistämättä geneettisiä eroja, mikäli ne ovat edes vähäisessä määrin erilliset, ts. alueella A esiintyvä populaatio lisääntyy pääosin keskenään ja alueella B esiintyvä keskenään. On helppoa mallintaa matemaattisesti, että jopa kaksi täsmälleen samanlaisissa olosuhteissa elävää täsmälleen samanlaista alkupopulaatiota eriytyy puhtaasti sattuman ansiosta toisistaan jo muutamassa sukupolvessa siten, että geenitutkimuksella pystytään suhteellisen luotettavasti päättelemään, kummasta populaatiosta tutkittava yksilö on peräisin. Tietysti olettaen, että alkuperäisissä yksilöissä esiintyy riittävästi geneettistä muuntelua, kuten käytännössä aina on.

Pelkkä satunnainen muuntelu riittää erojen kehittymiseen. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuu kun evoluutioon vaikuttaa ulkoinen paine eli ympäristön erot. Klassinen oppikirjaesimerkki on darwininsirkut Galapagossaarilla. Yhdestä ainoasta kantalajista on kehittynyt kolmetoista eri lajia, koska valintapaine on vaikuttanut tiettyyn suuntaan. On helppoa päätellä ja jopa hyväksyä, että sama valintapaine on vaikuttanut myös ihmisiin eri ympäristöissä; esimerkiksi ihonväri on adaptoitunut eri ympäristöihin mm. auringonvalolta suojautumisen ja D-vitamiinin tuottamisen kombinaation kannalta ihanteelliseksi.

Huomattavasti vaikeampaa on hyväksyä se asia, että ihmispopulaatioiden kehitykseen ovat vaikuttaneet myös kulttuurilliset vaatimukset. Tämän hahmottamiseksi voi kuvitella populaation, jossa naiset suosisivat pariutumisessa ensisijaisesti miehiä, joilla on mahdollisimman tuuheat kulmakarvat. Tämä ominaisuus on mitä ilmeisimmin geneettinen. Eipä kuluisi kovinkaan montaa sukupolvea, kun äijät alkaisivat muistuttaa Rudolf Hessiä tai Leonid Brezneviä. Ainakin olettaen, että miehillä ei olisi mitään sitä vastaan, että naiset näyttäisivät kulmakarvojensa osalta Salma Hayekilta.

Kulmakarvojen kasvuun ei ihminen kuitenkaan voi vaikuttaa ainakaan positiiviseen suuntaan, päinvastaiseen kylläkin nyppimällä niitä pois. Huomattavasti hankalampaa on mallintaa sellaisen ominaisuuden periytymistä, joka on ainakin osittain itse hankittu. Kuvitellaan vaikkapa ihmispopulaatiota, jossa miehen lisääntymisen kannalta ratkaisevin piirre on hänen kykynsä vetää leukaa. Tämähän on suurimmalta osalta harjoittelun tulosta; vaikka olisi millaisen voimamiehen geenit, niin harjoittelematta ei kroppa nouse käsilihasten voimalla. Kääntäen, kuka tahansa terve mies kykenee helposti vetämään vähintään kymmenen kertaa leukaa vain parin kuukauden harjoittelulla, vaikka aloittaisi treenauksen täysin lihaksettomasta kukkakepistä. Tällaisessa populaatiossa sukua jatkamaan valikoituisivat parhaiten ne miehet, joissa lahjakkuus voimaan yhdistyisi toiseen ominaisuuteen eli sinnikyyteen harjoitella. Ensimmäinen ominaispiirre eli voimapotentiaali lienee selvästi geneettinen, kun taas sinnikkyys harjoitteluun on ainakin osin ympäristötekijöiden tulosta, jos kohta ehkä osittain geneettinen sekin.

On selvästi hyväksyttävä, että ominaisuudet ovat ainakin osittain geneettisiä. Samoin on itsestään selvää, että erilainen ympäristö asettaa erilaisia vaatimuksia, jotka taas vaikuttavat pitkällä aikajänteellä populaation genetiikkaan. Tältä pohjalta voi lähteä tarkastelemaan, millainen toimintaympäristö milläkin ihmispopulaatiolla on ollut ja mitä seurauksia siitä olisi pitänyt olla.

On kuitenkin huomautettava, että alkupopulaation genetiikka määräytyy osin sattumalla. Mikäli populaatiolle olisi jostain syystä hyödyksi sinisilmäisyys, mutta alkupopulaatiossa kaikki yksilöt ovat genotyypiltään pelkästään ruskeasilmäisyyden geeniä kantavia, ei populaatioon kehity sinisilmäisyyttä muutoin kuin sattumalta mutaation kautta, joka saattaa viedä satoja sukupolvia. Sattuma vaikuttaa erityisesti silloin, kun alkuperäinen populaatio periytyy vain vähäisistä esi-isistä. Esimerkiksi vain noin 300 asukkaan eristyneellä Tristan da Cunhan saarella esiintyy hyvin paljon astmaa, koska sattumalta kolmella alkuperäisistä brittisiirtolaisista sattui olemaan astma.
Joskus pienessä alkupopulaatiossa saattaa olla satunnaisia geneettisiä piirteitä, jotka osoittautuvat sukupolvia myöhemmin lottovoitoksi. Esimerkiksi Polynesian saaret on aikoinaan asutettu muutaman kanootillisen liikaväestön lähettämisellä etsimään uutta saarta - tai hukkumaan matkalla. Samoalle sattui ilmeisesti osumaan kanootillinen, jossa yhdistyi geneettinen taipumus suurikokoisuuteen ja nopeuteen. On ainakin aika vaikeaa kuvitella, että jostain syystä Polynesian olosuhteissa nämä ominaisuudet olisivat erityisen hyödyllisiä, vaan ne johtuvat lähes puhtaasti sattumasta. Maailmassa on alle satatuhatta ihmistä, jotka ovat perimältään Amerikan Samoalta, mutta heistä kolmekymmentä pelaa amerikkalaista jalkapalloa NFL:ssä - lähes joukkueellinen. Suhteessa muuhun USA:n väestöön samoalaisilla on noin 50-kertainen yliedustus. Ja onhan naisten kiekonheiton maailmanmestari Beatrice Faumuina myös etninen samoalainen, vaikka edustikin Uutta-Seelantia, kun taas moukarinheiton MM-pronssinainen Lisa Misipeka edusti Amerikan Samoaa.

Aloituspopulaatio on siis enemmän tai vähemmän satunnainen. On kuitenkin ymmärrettävää odottaa, että tiettyihin olosuhteisiin päätyvästä geenipoolista valikoituvat hieman useammin jatkoon sellaiset yksilöt, jotka omaavat kyseiseen ympäristöön paremmin sopivat geenit. Olisi melkoinen yllätys, jos Grönlantia asuttaisivat tummaihoiset, pitkät ja hoikat nubat ja Sudanin paahtavan kuumia aavikkoseutuja paksuun rasvakerrokseen taipuvaiset vahvarakenteiset inuiitit. Vaikeampaa on hyväksyä se, että asuinseudut ja kulttuurit vaikuttavat ihmisten henkisiin ominaisuuksiin. Mutta yritetäänpä muutamalla esimerkillä - sopii yrittää arvata mihin viitataan ja osuuko kohdalleen.

1) Kuvitellaan yhteisö, jossa tärkeää on normin noudattaminen. Sooloilijoita katsotaan karsaasti ja heidät karkoitetaan yhteisön ulkopuolelle tai poistetaan geenipoolista teloittamalla. Esiintyisikö tällaisessa yhteisössä runsaasti ADHD:tä? Aika ilmeistä on se, että yhteisön jäsenet kehittyisivät laumasieluiseen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

2) Otetaan yhteisö, joka arvostaa suuresti opillista sivistystä tai ylipäätään opiskelua, vaikka se olisikin yhteisön teknisen tai henkisen kehityksen kannalta hyödytöntä. Siinä vanhempien velvollisuus on opettaa lapsensa lukemaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Ne, jotka eivät tässä menesty, karsiutuvat varmasti enenevissä määrin geenipoolista ja yhteisön jäsenet kehittyisivät keskimääräistä opinhaluisemmiksi.

3) Yhteisö, joka elää ankarissa luonnonoloissa harvaan asutulla seudulla. Seutu, jossa tuntemattoman kohtaaminen ilman todistajia mahdollistaisi helpon ryöstömurhan. Mutta kuten antropologit ovat laskeneet, tällaisten tiheä esiintyminen tuhoaisi yhteisön ja voimakkaampi naapuriyhteisö kykenisi asuttamaan alueen. Niinpä yhteisössä kehittyy luottamus tuntemattomiin, ehkä hieman kyräilevä ja juro asenne, mutta kuitenkin usko siihen, että ihmisiin voi luottaa. Geneettisesti tätä voisi kutsua sinisilmäisyydeksi, kuvaannollisessa mielessä.

4) Yhteisö, joka on edelliselle esimerkille tietyssä mielessä vastakkainen eli sitoutunut omaan kyläänsä tai perheeseensä asutuksen ollessa tiheää. Tällöin on ymmärrettävää, että luotetaan vain lähimpiin ja koska muut koetaan kilpailijoiksi, heiltä yritetään hankkia resursseja väkivallalla tai varkauksilla. Jos on olemassa geneettinen ominaisuus, joka altistaa huijaamiseen ja epärehellisyyteen (aivan kuten edellisessä esimerkissä, jossa piti kuvitella tälle vastakkainen geneettinen ominaisuus), se varmasti yleistyy yhteisössä jossa sen esiintyminen on hyödyllistä.

Ja ratkaisut tehtäviin:

1) Itäaasialainen, esimerkiksi japanilainen yhteisö on paikka, jossa kasvojen säilyttäminen on kaikkein tärkeintä eikä normista poikkeamista sallita. Ja kyllä, Japanissa ADHD:tä on vähiten maailmassa ainakin joidenkin tutkimusten mukaan.

2) Juutalaisessa kulttuurissa isän velvollisuus on opettaa poikiaan (jotkut opettavat myös tyttäriään) ja seuraukset näkyvät. Nobelisteissa juutalaisia on niin että päät yhteen kolisevat. Muistelen lukeneeni jostakin, että muinaisina aikoina fiksuimmat laitettiin rabbeiksi ja olivat eniten moniavioisia, jolloin kyseiset geenit olisivat yleistyneet entisestään.

3) Nyt olemme Suomessa. Jos suomalaiset jostain luonteenpiirteestään maailmalla tunnetaan, niin se on sinisilmäisyys. Meitä pidetään helposti huijattavina, jos kohta myös luotettavina. Tähän voidaan tietysti todeta, että sama piirre on muillakin skandinaaveilla ja tuntemattoman auttaminen on kenties voimakkainta inuiteilla. Vastaväitteitä esiintyy venäläisten suhteen, jotka ovat eläneet samoissa olosuhteissa mutta tunnetaan huijaamisesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa tuntemattomien suhteen; venäläiset ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä tuntemattomille. Huijaaminen on suunnitelmallista toimintaa, ei satunnaista. Lisäksi venäläinen yhteiskunta turpeeseen sidottuine maaorjineen on ollut hyvin erilainen muihin pohjoisiin alueisiin nähden, mikä on aiheuttanut toisenlaista valintapainetta.

4) Arabeilla on sanonta: minä veljeäni vastaan, minä veljeni kanssa serkkuani vastaan, minä serkkuni kanssa heimoani vastaan, minä heimoni kanssa kansaani vastaan. Merkitystä ei ole oikealla ja väärällä, vaan sillä kuka on läheisempi eli tribaalisuudella. Seurauksena on valehtelevien selkäänpuukottajien yhteiskunta, joka pysyy jotenkuten kasassa vain heimosidonnaisuuden takia tuottamatta mitään edistystä.

Edellisistä esimerkeistä kaksi ensimmäistä eli individialistisuuteen ja älykkyyteen liittyvien periytyminen ovat helpompia hyväksyä. Johan tähän riittää eläinmaailman tarkastelu; on olemassa sekä laumassa että yksin eläviä lajeja ja tämä on varmasti geeneissä. Samoin älykkyyden periytyminen on ilmeistä, sillä muussa tapauksessa sirkuksessa voisivat esiintyä vaikka sammakot koirien sijaan. On itsestään selvää, että ihmispopulaatioiden välillä on näissä seikoissa eroja.

Sen sijaan on vaikeampaa tietää, ovatko luonteenpiirteet pelkästään kulttuurisidonnaisia vai onko mahdollisesti kysessä geneettinen ero. Luultavasti molemmat vaikuttavat, mutta missä suhteessa, on epäselvää. Tällä ei kuitenkaan ole teoreettista merkitystä sen kannalta, vaikuttaako yhteiskunta tietynlaisten luonteenpiirteiden yleistymiseen ja muiden harvinaistumiseen. Jos luonteenpiirteet ovat edes pieneltä osaltaan perinnöllisiä, totta kai valintapaine vaikuttaa niiden esiintymistiheyteen.

Joskus yhteiskunta itsessään voi vaikuttaa geneettiseen rakenteeseensa. Muistellaan esimerkiksi punakhmerien terroria, joka pyyhkäisi pois käytännössä koko Kamputsean älymystön. Lähempääkin löytyy esimerkki: miksi ihmeessä Venäjällä ei ole syntynyt alkutuotantoa merkittävämpää teollisuutta, vaikka kommunismin aikana tuotantoa kuitenkin oli ja ennen muuta 1900-luvun alussa Venäjän teollistuminen oli jo hyvässä vauhdissa? Jotain tekemistä asialla voi olla sen kanssa, että kaikki yritteliäät vietiin gulagiin. Sukuaan jatkamaan jääneistä enemmistö oli vaarattomia ja kuuliaisia. Kuinkahan paljon Venäjän keskimääräinen ÄO laski tuossa prosessissa? Onneksi kommunismin tehottumuus pelasti edes jotakin.

Joissain erikoisissa tapauksissa seuraukset ovat todella odottamattomat. Yhdysvalloissa tämä on satiirikkoa huvittavalla tavalla nähtävissä. Aasialaiset siirtolaiset ovat usein tulleet maahan siten, että suvun fiksuimmalle on kerätty matkarahat. Tai sitten omassa maassaan akateemisesti menestynyt yksilö on muuttanut yhdysvaltalaiseen yliopistoon luennoitsijaksi. Eli muutenkin varsin fiksuista väestöryhmistä keskimäärin parempi aines on valikoitunut sinne. Seuraukset ovat havaittavissa kaikissa testeissä legendaarisesta SAT:stä lähtien: järjestelmällisesti (itä)aasialaistaustaiset saavat keskimäärin parhaat tulokset, jonkin verran eurooppalaista väestöä paremmat. Hyvin kaukana perässä tulevat sitten afroamerikkalaiset. Jotka, kuten aasialaiset, eivät myöskään ole omasta alkuperäisryhmästään edustava otos. Vastoin yleistä luuloa eurooppalaiset eivät vanginneet orjia Afrikasta kuin aniharvoin. Todellisuudessa orjat nappasivat muut afrikkalaiset ja myivät nämä eurooppalaisille. Voi vapaasti arvata, että jos ja kun orjakauppiaiden vangiksi joutuneiden älyllisessä kapasiteetissa oli poikkeamaa normiväestöön, mahtoiko poikkeama olla fiksumpaan vai tyhmempään suuntaan? Tämän jälkeen orjat rahdattiin Atlantin yli, jolloin matkasta selvisi todennäköisemmin, jos sattui olemaan fyysisesti sitkeä. Orjaplantaasilla taas arvostettiin varmaan muita ominaisuuksia kuin älyllistä kapasiteettia, jolloin jalostustyössä - kyllä, luitte oikein ja jos ette usko, klikatkaa linkkiä - suosittiin samoja ominaisuuksia kuin työhevosilla. Seuraukset näkyvät siinä, että luultavasti Yhdysvaltojen musta väestö poikkeaa Länsi-Afrikan väestöstä älyllisesti siinä missä Yhdysvaltojen aasialaisväestö Itä-Aasian väestöstä. Tosin eri suuntaan.

Eri ihmisryhmiin kuuluvien eroista, olivatpa ne älyllisiä, fyysisiä tai luonteessa, geneettisiä tai kulttuurillisia, on voitava keskustella vapaasti. Se, että sanoo kaksimetristen olevan keskimäärin parempia koripalloilijoita kuin 170-senttisten, ei tarkoita että 170-senttisiltä kiellettäisiin koripallon peluu eikä edes sitä, että kaksimetrinen valittaisiin joukkueeseen, vaikka hän olisi 170-senttistä huonompi pelaaja.

7 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

esimerkiksi ihonväri on adaptoitunut eri ympäristöihin mm. auringonvalolta suojautumisen ja D-vitamiinin tuottamisen kombinaation kannalta ihanteelliseksi

Jared Diamond kritisoi tätä näkemystä (mm. Tasmanian alkuperäisväestöä perusteluna käyttäen), ja hänen mielestään kyse on seksuaalisesta valinnasta. Ts. esi-isämme pitivät enemmän vaaleista kuin mustista (sic).

Luen vähitellen sitä mukaa kun Broncos-Steelers pitää taukoja (NFL). Kommentoin sopivin väliajoin lisää.

uhri lammas kirjoitti...

Ts. esi-isämme pitivät enemmän vaaleista kuin mustista (sic).


Eli olivat siis enemmän demokratian kuin koirien ystäviä? Hehe, haha.

Mutta siis joo, seksuaalivalintaahan harjoittavat molemmat sukupuolet, mutta kaikki seksuaalivalinnan kohteena olevat ominaisuudet eivät ole kuin korkeintaan lievästi sukupuolispesifejä, kuten esmes hiusten- tai ihonväri. Saman populaation naiset ovat tilastollisesti aina hieman miehiä vaalempia.

Yllämainitusta seuraa että populaation heikosti sukupuolispesifit ominaisuudet kallistuvat sen sukupuolen suuntaan johon kohdistuu voimakkaampi valintapaine. Nyrkkisääntöisesti niin että mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan sitä enemmän miehet ovat päässeet valitsemaan naisia, koska miesten kuolleisuus on aina korkeampi ja karuista olosuhteista johtuen polygynia on toiminut heikosti tai olemattomasti. Miehet eivät metsästyksellään yksinkertaisesti ole kyenneet elättämään yli yhtä vaimoa lapsineen. Edelleenkään (normatiivistä) polygyniaa ei harjoiteta kylmillä seuduilla lainkaan.

Tuosta siis seuraa että tropiikin populaatioiden keskimääräiset ominaisuudet ovat enemmän "miesmäisiä", kun kylmien enemmän "naismaisia". Noin niinkuin yleistäen.

Itse olen yli 180cm vaaleahiuksinen mies ja omasin joskus pitkät hiukset. Yleensä ne olivat aina kiinni, mutta joskus avoimina hulmutessaan huomasin että vastaantulevat saharaneteläpuolistaustaissävytteisviritteiset-miesyksilöt katsoivat vilpittömän hämmästynyt wtf-ilme naamallaan. Silloin en vielä tiennyt näistä asioista mitään, mutta myöhemmin oivalsin että pitkät vaaleat hiukset tekevät ilmeisesti hyvin feminiinisen vaikutelman, vaikka siis naamani, ruuminrakenteeni ja pituuteni puolesta olenkin mieheksi tunnistettava.

Ironmistress kirjoitti...

http://theoccidentalobserver.net/authors/Sunic-Bleiburg.html

Jaska Brown kirjoitti...

Kumitonttu: Diamond on joutunut tarkistamaan näkemyksiään. On muuten erinomaisen ironista, että hän tosiaan käytti perusteluna Tasmanian alkuperäisväestöä, joka käsittääkseni oli kaikkein alkukantaisin ihmispopulaatio - ei osannut tulentekoa. Tämä väestö siis ilmeisesti suosi mustaa ihonväriä, kun ainakin arkikokemus osoittaa, että jos miehet suosivat pariutumisessaan itsestään poikkeavaa ihonväriä, se on valkoinen.

Uhri lammas: Hyvä pointti kylmistä seuduista. Toinen ero lämpimiin maihin on myös se, että myöskin päällikköjen keskuudessa moniavioisuus on ollut harvinaisempaa.

Ironmistress: Hyvä artikkeli. Kuten siinä mainittiin, myös kroaattien ohella puolalaiset kokivat vastaavan suoneniskun Katynissa. Samoin todettiin aika ilkeästi mutta ah niin realistisesti, että kaikki edistys riippuu näistä keskiarvon yläpuolella olevista yksilöistä, joita taas esiintyy selvästi useammin tietyissä väestöryhmissä.

Timo kirjoitti...

"Vastoin yleistä harhakäsitystä tuomio ei kuitenkaan tullut kiihottamisesta kansanryhmää vastaan "

Kyllä se lopulta tuli molemmista syytekohdista.

KKO kovensi Halla-ahon alemmissa oikeusasteissa saaman sakkotuomion 30 päiväsakosta 50 päiväsakkoon ja lisäsi Halla-ahon syyksi myös kiihottamisen kansanryhmää vastaan.

http://yle.fi/uutiset/kko_kovensi_halla-ahon_tuomiota/6171365

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitos korjauksesta, Timo! Muutan alkuperäistekstiä.

Anonyymi kirjoitti...

En kiistä kulttuurillisten vaatimusten vaikutusta, mutta tuli vain mieleen, että voisko osasyynä ADHD:n vähäiseen esiintymiseen Japanissa olla runsas kalansyönti. Tiettyjen rasvaisten kalojen syöminen tutkitusti lievittää ADHD:n oireita ja japanilaiset syö eniten kalaa maailmassa. Kalaa työnnetään joka paikkaan, jopa kasvisruokiin täytyy laittaa vähintään kalakastiketta. Tietty muutkin merenelävät osataan hyödyntää hyvin ja merilevätkin nakataan helttaan.

Niin ja koko pointtihan se unohtu täysin, eli että voisko esim raskauden aikainen erittäin runsas hyvien rasvaisten kalojen syönti olla osa selittäjänä japanin ADHD-tilastoissa

-Uj