Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


lauantai 9. toukokuuta 2015

Sivallus CCCXXIV

Tänään järjestetään Moskovassa valtava paraati sen muistoksi, että nuorimmatkin joukkoraiskatuista saksalaisnaisista alkavat olla kasikymppisiä.
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , ,

9 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Tragikoomista miten itse maailmansodan aloittanut maa juhlistaa voittamaansa sotaa, ja kaikkien pitäisi olla siinä iloisesti mukana.

9. toukokuuta 2015 klo 15.16
Kumitonttu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
9. toukokuuta 2015 klo 15.17
Kumitonttu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
9. toukokuuta 2015 klo 15.17
Kumitonttu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
9. toukokuuta 2015 klo 15.17
Kumitonttu kirjoitti...

OHO! Kertaus on opintojen äiti.

9. toukokuuta 2015 klo 15.21
Becker kirjoitti...

Ihan totta ja raiskaajilla rinta täys halpoja prenikoita.

10. toukokuuta 2015 klo 3.07
Anonyymi kirjoitti...

Yhtään en ihmettelisi, vaikka noilla "sotasankareilla" yhä munaskuissa värähtäisi Saksan valloitusta muistellessaan, vaikka veitikka on muuttunut jo löysäksi sprinkleriksi, joka on säädetty yökastelulle. Ja silti Katjuusa odottelee rannalla odottaen rakastettua "sankariaan" takaisin.

10. toukokuuta 2015 klo 3.54
Yrjöperskeles kirjoitti...

Komppaan Kumista. Eihän Neuvostoliiton kakkosrähinä alkanut 22.6.1941, vaan se hyökkäsi jo vuonna 1939 valmiiksi selkäänsä saaneen Puolan kimppuun ja teki muitakin ”rajajärjestelyjä”, joita ei vissiin noissa pippaloissa pahemmin muistella. Niin kuin ei muistella erästä Katyniakaan.

Mutta totean sen, mitä olen todennut ennenkin, että kieltämättä suomalaisen reserviläisen mieltä lämmittää, kun näkee, että naapuri on taas uhrannut tolkuttoman määrän harjoittelutunteja tuon paraatimarssin harjoitteluun. Ne tunnit kun ovat kaikki pois ampuma- ja taistelukoulutuksesta.

10. toukokuuta 2015 klo 6.57
Anonyymi kirjoitti...

Epäpätevästä johdosta kärsii koko kansa. I maailmansota päättyi siihen, kun Ludendorff ja Kaiser tajusivat, että kannattaa lopettaa, ennenkuin sota leviää Vaterlandiin. Länsi tyri täysin rauhanteon.

Itävaltainen seikkailija ei sittenkään kokenut Saksaa niin omakseen, että olisi tehnyt johtopäätökset ajoissa saksalaisten kannalta.

Länsiliittoutuneiden sotilaat kohtelivat saksalaisia kaltoin neukkuliittolaistensa tavoin. Määrä tosin lienee pienempi tai vain varjellumpi salaisuus - toistaiseksi. Salaisuuksia on jo raoteltu. Tilaisuus tuntuu tekevän varkaita vähän joka suunnalla.

Hitlerin sodanjohtokyvyt ovat edelleen keskustelun alla, mutta jos antaa säännönmukaisesti potkuja kenraalikunnan parhaimmistolle (Manstein, Guderian) ja sallii epäpätevien kavereidensa osallistua sodanjohtoon (Göring: Luftwaffe, Himmler: oma panssariarmeija sodan loppupuolella, jolloin pulaa oli kaikesta muusta paitsi pätevistä kenraaleista), niin epäpätevä mikä epäpätevä, vaikka olisi kuinka lahjakkuutta. Koulutuksen ja kokemuksen puute yhdistyneenä ylimielisyyteen oli koitua Stalininkin kohtaloksi, harmi vain, ettei.

10. toukokuuta 2015 klo 9.09

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)