Ihmiset ovat matkineet majavia ja padonneet tekojärviä jo tuhansien vuosien ajan. Alkuperäisenä tarkoituksena oli kasteluveden saannin turvaaminen kuivina kausina, sittemmin myös tulvahuippujen tasaaminen. Nykyään ylivoimaisesti tärkein syy on vesivoiman rakentaminen. Vesivoimalaitoksessa energian - käytännössä sähkön - tuotanto perustuu veden potentiaalienergian hyödyntämiseen. Veden virratessa alaspäin sen potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi ja otetaan talteen turbiineilla. Mitä suurempi putouskorkeus ja mitä enemmän vettä, sitä enemmän energiaa. Tässä vaiheessa kuvaan astuvat padot, joiden taakse tekojärvet muodostuvat. Toistaiseksi ei näet ole kehitetty turbiineja, jotka pystyisivät toimimaan tehokkaasti muuten kuin jyrkässä pudotuksessa - eikä luultavasti hyötysuhdeperiaatteen takia koskaan kyetäkään kehittämään. Kun saadaan putouskorkeutta nostettua muutamasta metristä jopa kymmeniin metreihin, energiantuotannon määrä moninkertaistuu. Pohjoisissa olosuhteissa vesivoimaa käytetään paljolti säätövoimana eli silloin, kun energian tarve on suurin. Niinpä tekojärvet täyttyvät kesäisin ja tyhjenevät talvisin.
Sähköntuotanto ja siitä saatavat energiamäärät ovat useimmille ihmisille täyttä hepreaa. Selvitetään hieman peruskäsitteitä ja otetaan käyttöön yksinkertaistettu vertailuyksikkö, niin tekojärvien tuottamat energiamäärät hahmottuvat paremmin.
Suomessa käytettävästä sähköstä kotimaassa kyetään tuottamaan vähän yli 80 % ja loput on tuotava ulkomailta. Kulutushuipussa kovilla talvipakkasilla Suomessa saattaa kulua sähköä enimmillään 15 000 MW.
Suomen suurimmat voimalaitokset ovat ydinvoimalaitoksia. Loviisan molempien yksiköiden kapasiteetti on noin 500 MW ja Olkiluodon molempien yksiköiden noin 880 MW. Yhteensä Suomessa kyetään ydinvoimalla tuottamaan siis 2760 MW, joka on hieman alle 20 % kulutusmaksimista. Olkiluodon kolmas ydinvoimala tulee olemaan Suomen suurin, sen ennustettu kapasiteetti on 1600 MW eli noin 10 % Suomen sähkönkulutusmaksimista.
Seuraavassa käytetään tätä Olkiluodon kolmatta yksikköä mittarina, koska sen avulla hahmottaminen on helppoa. Jos sanotaan vaikka, että jonkin voimalan teho on 0,5 olkiluotoa, sen teho on tällöin 0,5*1600 = 800 MW. Tällöin kyseisellä voimalalla kyettäisiin tuottamaan noin 5 % Suomen kokonaisenergiatarpeesta huippukulutuksen aikana. Helppoa, eikö totta? Yksikkö olkiluoto, jonka standardina on tuleva Suomen suurin ydinvoimala, on hyvä yksikkö maallikolle. Se kertoo heti, kuinka suuresta voimalasta on kyse. Samoin sen arvon kertominen kymmenellä paljastaa, kuinka monta prosenttia Suomen energiantarpeesta voimala kykenisi kattamaan. Kannattaa pitää mielessä yksikön valtavuus; Olkiluoto III on siis kooltaan noin kolminkertainen Loviisan kumpaankin yksikköön nähden ja lähes yhtä suuri kuin Olkiluoto I ja II yhteensä.
Suomen suurimmat tekojärvet ovat Lokan ja Porttipahdan altaat. Oikeastaan kyseessä on vain yksi suuri allas, koska niitä yhdistää Vuotson kanava. Lähes kaikki Lokan altaan vesi juoksutetaan Porttipahtaan, koska voimalat on rakennettu Porttipahdan laskujoki Kitiseen. Lokan altaasta lasketaan vain sen verran vettä, että laskujoki Luiro ei kuivu kokonaan ja Lokan kylän energia saadaan tuotettua. Porttipahdan padon putouskorkeus on 30 m ja sen yhteydessä olevan vesivoimalan teho on hieman yli 0,02 olkiluotoa. Se kykenee tuottamaan siis vain 0,2 % Suomen energiantarpeesta. Kuulostaa siltä, että ei ole ollut paljon järkeä pilata Lapin luontoa mokoman takia. Mutta todellisuus paljastuu vasta alajuoksulla. Tekojärvien ansiosta vettä voidaan juoksuttaa silloin kun energiaa tarvitaan, muuten Kemijoen vesistön 16 voimalaitosta tuottaisivat talviaikaan vain murusia. Nyt voimalaitoksista suurin, Petäjäskoski, jauhaa 0,11 olkiluotoa. Yhteensä ne tuottavat 0,6 olkiluotoa, joka on jo melkoinen siivu - siis noin 6 % - Suomen energiankulutuksesta. Eipä ihme, että kolmannen tekojärven eli Vuotoksen rakentamista on puuhattu vuosikymmeniä. Itse altaan yhteyteen tuleva voimalaitos olisi teholtaan vain 0,023 olkiluotoa, mutta
siitä saatava lisävesi nostaisi muiden laitosten energiatuotantoa saman verran. Toisaalta on ollut kummallista, että muut patoaltaat ovat menneet läpi ilman suurempaa kohua. Kuka muistaa edes kuulleensa Vajusen altaasta? Sentään 15 km pitkä ja parin kilometrin levyinen järvi pykättiin Kitiseen kolmekymmentä vuotta sitten (voimalaitoksen teho 0,013 olkiluotoa) ja Vuotoksesta on väännetty jo 60 vuotta.
Tekojärvissä on tietysti riskinsä. Vaikutukset ympäristöön voivat olla yllättäviä. Suomessa muistetaan hyvin, miten Lapin tekojärvien siikakannat ensin räjähtivät ja sitten romahtivat aiheuttaen ammattikalastajille ahdingon. Suosittelen muuten tekojärvien savusiikaa - on sitten aivan hävyttömän hyvää.
Myös paikallinen ilmasto voi muuttua. Siperiassa mahtavan Jenisein patoaminen muutti 30 km alajuoksulle päin olevan miljoonakaupunki Krasnojarskin ilmastoa. Joen talvivirtaus tietysti kasvoi eikä joki enää jäädy kaupungin kohdalla. Seurauksena oli sumuisuuden ja kosteuden lisääntyminen.
Jos taas joki kuljettaa runsaan määrän sedimenttejä, jäävät ne nyt padon taakse. Tämä vaikuttaa joskus alajuoksun viljelymaiden hedelmällisyyteen. Hyvä esimerkki tekojärven pohjaan kertyneestä mutamäärästä on nähtävissä videolla, jossa kuvataan White Salmon River -joessa olleen padon purkaminen räjäyttämällä. Veden laskettua on huikeaa katsella, kuinka mutavyöryt liikkuvat.
Suurin patoihin liittyvä riski on tietysti padon hallitsematon murtuminen. Vuoden 1975 hirmumyrskyjen seurauksena Kiinassa kuoli lähes 200 000 ihmistä patojärjestelmän petettyä. Euroopassa tunnetuimpia on Malpassetin padon romahdus 1959, 423 kuolonuhria. Joskus padot murretaan tarkoituksella, kuten brittien tuhotessa Ruhrin alueen padot tarkoitusta varten suunnitelluilla erikoispommeilla, jotka pudotettiin modifioiduista Lancaster-pommikoneista 1943.
Mutta sitten listaukseen. Seuraavassa kymmenen erikoista tekojärveä ympäri maailman.
10. Rybinskin tekojärvi
Euroopan toiseksi suurin tekojärvi niin ikään Volgajokeen tehdyn Kuibysevin tekojärven jälkeen. Pinta-ala aika tarkkaan sama kuin Suur-Saimaalla. Kun Stalin päättää padota tekojärven, siinä eivät paljon luonnonsuojelijat protestoi. Alle jäi kokonainen Mologan kaupunki ja 130 000 ihmistä piti evakuoida. Tiettävästi 294 hukkui, kun kieltäytyi lähtemästä. Osa uponneista rakennuksista näkyy yhä, etenkin matalan veden aikaan. Koska Rybinsk sijaitsee Volgan yläjuoksulla eikä putouskorkeuskaan Venäjän tasamailla ole suuren suuri, sen voimalaitoksen sähköntuotanto on vaatimaton 0,21 olkiluotoa. Samoin järven täyttyminen kesti peräti kuusi vuotta 1941-47, vaikka tilavuus on pienempi kuin Saimaalla keskisyvyyden ollessa vain 5,6 metriä. Nykyään merkitys sähköntuotannolle ei ole suuri, mutta veden juoksutus talvisin viidelle alajuoksun suuremmalle voimalalle on.
9. Lake Mead
USA:n tilavuudeltaan suurin tekojärvi on tavallaan kaikkien nykyaikaisten tekojärvien kantaisä. Suuren lamakauden aikana sinne rakennettiin Hooverin pato 1931-36, teho 1,3 olkiluotoa. Korkeutta padolla on peräti 221 metriä, mutta verrattuna muihin suurten jokien jättikorkuisiin patoihin sähköntuotanto on vaatimattomampi Colorado-joen suhteellisen vähäisen virtaaman takia. Tekojärvi ulottuu Grand Canyonille asti.
8. Volta
Pinta-alaltaan maailman suurin tekojärvi, 8502 km2. Siis melkein kaksi Suur-Saimaata ja 3,6 % Ghanan pinta-alasta. Akosombon pato tuottaa 0,64 olkiluotoa. Rakentamista ehdotettiin ensi kerran jo 1915, mutta suunnitelmia alettiin tehdä 1940-luvulla. Ghanan itsenäistyttyä italialainen yhtiö rakensi padon, joka valmistui 1965. Tekojärvestä on ollut erinäisiä haittoja, mm. bilhartsia ja malariasääsket ovat pystyneet lisääntymään helpommin. Toisaalta järven kalatuotanto on merkittävä ravinnon lähde.
7. Karibajärvi
Kariba on pinta-alaltaan vasta maailman neljänneksi suurin tekojärvi, mutta syvyytensä ansiosta se on maailman tilavin. Järveen mahtuu 180 km3 vettä. Vertailun vuoksi, Suur-Saimaassa vettä on noin viidesosa siitä. Pato rakennettiin Sambian ja Zimbabwen, silloisen Rhodesian, rajalle 1955-59, jolloin molemmat maat olivat vielä Britannian alaisuudessa. Suunniteltu viimeinen vaihe valmistui vasta 1977, jolloin Rhodesiassa käytiin jo veristä sisällissotaa valkoisen vähemmistöhallituksen ja sissien välillä. Voimalaitoksen teho on aika tarkkaan yksi olkiluoto. Nousevan veden tieltä evakuoitiin paitsi asukkaat, myös yli 6000 villieläintä. Järven vesimassan aiheuttama paine on ilmeisesti saanut aikaan lukuisia pieniä maanjäristyksiä vuosien varrella.
6. Smallwoodin tekojärvi
Smallwoodin tekojärvi Kanadassa on siinä mielessä poikkeuksellinen, että sitä ei sulje jokeen tehty pato. Toki Churchill-joki on padottu, mutta erikoisesti. Ensinnäkin, pato on liian korkea eli järven vedet karkaisivat matalammista paikoista toisille laskuväylille. Tämän takia ympäri järveä on näihin kohtiin rakennettu peräti 88 maavallia. Korkein niistä on 36-metrinen ja pisin kuusi kilometriä. Rikkonaista järveä on vinhaa katsella satelliittikuvista. Toiseksi, voimalaitosta ei ole rakennettu siihen kohtaan, missä joki ennen virtasi. Luonnollinen lasku-uoma on lähes kuivunut ja siinä ollut mahtava vesiputous kutistunut puroksi. Uusi lasku-uoma rakennettiin viisitoista kilometriä itään entisestä. Melkoinen urakka, mutta toisaalta laitos tuottaa sähköä 3,4 olkiluotoa.
5. Kolmen rotkon tekojärvi
Kiina päätti tehdä kerralla kunnon tekojärven Jangtsejokeen. Itse järvi ei pinta-alaltaan ole suuren suuri, 1084 neliökilometriä eli semmoista Päijänne-luokkaa. Eikä tilavuuskaan ole kuin vajaat 40 kuutiokilometriä, vain vähän Saimaata enemmän. Mutta muut mitat ovatkin omassa sarjassaan. Padon korkeus on 181 m, mikä selittääkin järven pienuuden. Se on, kuten nimi paljastaa, tehty rotkoon eli syvyyttä on mutta leveyttä ei. Turbiinit jauhavat käsittämättömät 14 olkiluotoa! Eli tällä voimalaitoksella voisi kattaa koko Suomen sähkönkulutuksen ja melkein kolmasosa menisi vielä myyntiin ulkomaille. Tekojärven tieltä siirrettiin 1,24 miljoonaa asukasta. Padon rakentaminen oli ilmeisesti viimeinen isku kiinanjokidelfiinin sukupuutolle.
4. Nasserjärvi
Yksi maailman suurimmista tekojärvistä syntyi, kun Egyptiin rakennettiin Assuanin pato 1970. Tai tarkemmin sanoen Assuaniin oli rakennettu pato jo 1899 brittien toimesta, kuinkas muuten. Tarkoituksena oli hillitä Niilin tulvia. Patoa ehdittiin laajentaakin kahdesti, mutta toisen maailmansodan jälkeen ja Egyptin itsenäistyttyä pato oli jo huonossa kunnossa. Niinpä päätettiin rakentaa paljon suurempi pato hieman yläjuoksulle päin. Pienen ongelman muodostivat muinaisen Egyptin rakennelmat, jotka uhkasivat jäädä veden alle. Abu Simbelin temppeli purettiin ja koottiin uudelleen turvalliseen paikkaan. Padon valmistuttua 1970 järvi nimettiin vaatimattomasti Egyptin presidentti Nasserin mukaan (miltä muuten tuntuisi, jos Lokkaa ja Porttipahtaa nimitettäisiin Urhojärveksi ja Kekkosjärveksi?). Tosin jonkin verran Sudanin puolelle ulottuvaa järveä kutsutaan sillä puolen rajaa Nuubianjärveksi. Tekojärven täyttyminen kesti vuoteen 1976 asti, jolloin voimalaitosta kyettiin lopulta pyörittämään täydellä 1,3 olkiluodon teholla. Alempana sijatseva vanha pato tuottaa lisäksi 0,37 olkiluotoa. Järvi on vaikuttanut monin odotetuin ja odottamattomin tavoin. Helpointa oli ennustaa, että Niilin kuudesta koskesta eli kataraktista kaksi alinta tulee katoamaan järven alle. Odotettuja vaikutuksia olivat myös Niilin tulvien mukanaan tuomien sedimenttien katoaminen - mikä häiritsee vanhoja egyptiläisiä vielä nykyäänkin, koska joen väri on muuttunut - ja kuivuuskausilta välttyminen, joka on pelastanut maataloutta. Sedimenttejä kertyy tekoaltaan pohjalle kuitenkin sitä tahtia, että arvioiden mukaan 300-500 vuoden kuluttua koko Nasserjärvi on pelkkää mutavelliä. Odottamattomiin vaikutuksiin on kuulunut sardiinisaaliin romahdus Egyptin Välimeren rannikolla. Jotkin laskelmat ovat myös osoittautuneet virheellisiksi. Joen sedimenttien puuttuessa odotettiin alajuoksulla tapahtuvan voimakasta eroosiota, mutta tämän määrä olikin vain 10 % arvioidusta.
3. Volgogradin tekojärvi
Volga ei oikeastaan enää ole joki, vaan sarja peräkkäisiä tekojärviä. Ensimmäinen niistä, Ivankovo, on korkeudeltaan merenpinnasta 120 m. Yhdeksäs ja viimeinen on Volgograd ja sillä matkalla Volga ei montaa metriä luontaisesti laske, vaan edellisestä tekojärvestä alkaa melkein heti uusi. Volgograd on maailman suurista tekojärvistä siinä mielessä ainutlaatuinen, että se on matalimmalla. Korkeus merenpinnasta on vain kahdeksan metriä ja padon alapuolella vedenpinta on kymmenen metriä merenpinnan alapuolella, koska Volga laskee kolmisenkymmentä metriä merenpinnan alapuolella olevaan Kaspianmereen. Voimalaitoksen kapasiteetti on matalasta putouskorkeudesta huolimatta hulppeat 1,62 olkiluotoa, kiitos joen suuren virtaaman. Ongelmia Volgan vesivoimalat ovat aiheuttaneet esimerkiksi maailman suurimmalle makean veden kalalle, kitasammelle, jonka kannat ovat täysin istutusten varassa.
2. Manicouaganin tekojärvi
Kanadassa sijaitsevan järven pinta-ala on 1942 km2. Hauskaksi asian tekee se, että siinä sijaitsee 2020 km2:n kokoinen saari. Erityisen hauskaa on se, että sekä saari että sitä ympäröivä järvi ovat miltei ympyrän muotoiset. Paikkaa kutsutaankin "Quebecin silmäksi". Erikoinen muoto on peräisin parinsadan miljoonan vuoden takaisesta meteoriitti-iskusta. Voimalaitoksen kapasiteetti on 1,6 olkiluotoa.
1. Sayano-Shushenskajan tekojärvi
Jeniseihin rakennetun padon taakse muodostunut tekojärvi on uskomattoman muotoinen. Joki virtaa kapeassa rotkossa. Padolla on korkeutta 242 metriä ja tuotantokapasiteettia 4 olkiluotoa. Mutta se tekojärvi. Leveimmilläänkin se on padon läheisyydessä muutamat ensimmiset kymmenet kilometrit vain 3-4 kilometriä. Jenisei kiemurtelee 200 kilometriä ylöspäin ja tekojärven luulee jo loppuneen, koska joki on kymmenien kilometrien matkan vain 300 metrin levyinen. Vain sitkeästi 520 metrissä pysyttelevä korkeusmittari paljastaa totuuden. Mutta sitten yhtäkkiä - järvi laajenee yli 200 kilometriä padon jälkeen leveimmilleen, noin kahdeksaan kilometriin. Tätä jatkuu reilut parikymmentä kilometriä, jonka jälkeen järvi päättyy ja joki alkaa, mikä selviää muuttuvasta korkeusmittarin lukemasta. Mutta tekojärvi on merkittävä muustakin syystä. Jenisei on väkivaltainen joki. Rajut tulvat toistuvat usein ja juoksutusten varalta padon viereen rakennettu tulvaväylä onkin huiman näköinen keväisin. Sieltä pystyy laskemaan 7000 kuutiometriä vettä sekunnissa. Suuruusluokasta saa käsityksen, kun kertoo että Suomen suurimman joen eli Kemijoen maksimaalinen kevättulva ei ylitä 5000 kuutiometriä sekunnissa. Voimalaitoksen padon pettämistä pelätään, koska tulvaväylän kapasiteetti ei välttämättä riitä ja padon rakenteissa on havaittu odottamattomia muutoksia. Siellä tapahtui vuonna 2009 jo yksi onnettomuus, jossa sai surmansa 75 laitoksen työntekijää. Jos pato murtuu, Jenisein kapea laakso ei pysty absorboimaan pakenevaa kolmeakymmentä vesikuutiokilometriä. Seuraavana vastassa on pieni Mainskin tasauspato 20 km alavirtaan, voimalan teho 0,2 olkiluotoa ja putouskorkeutta 25 metriä. Etenevä tulva-aalto olisi laskelmien mukaan 50-200 metriä korkea ja kulkisi 200 km/h. Mainskin pato ei kestäisi sitä, vaan olisi myös mennyttä. Ja vaikka kestäisikin, pelkästään aallon korkeus pyyhkäisisi sen yli helposti. Sata kilometriä myöhemmin tulva-aalto tuhoaisi lähes 200 000 asukkaan Abakanin. Sen jälkeen se kohtaisi Krasnojarskin tekojärven, jonka vedenpinta nousisi nopeasti kymmenen metriä. Tällöin se tulvisi Krasnojarskin padon (3,75 olkiluotoa) yli, tuhoten sen laitteiston ja kenties - laskelmien mukaan mahdollista - itse padonkin, jolloin tulvaan liittyisi yli 70 kuutiokilometriä lisää vettä. Padosta vain 40 km alavirtaan on Krasnojarskin miljoonakaupunki...
Kirjailija Mikael Niemi (Populäärimusiikkia Vittulajänkältä) julkaisi jokin aika sitten uusimman teoksensa Veden viemää, jossa hän kuvasi Luulajanjoen patojen murtumista yksi kerrallaan tulvan seurauksena. Koko Luulajanjoen tekojärvien tilavuus on vain vähäinen murto-osa Jenisein kahdesta suuresta tekojärvestä, joten romaanissa kuvatut tapahtumat olisivat pientä verrattuna Jenisein voimaan.
Seksikirja pojille
2 tuntia sitten
17 kommenttia:
Kiitokset tiedon pläjäyksestä. Kun tuosta energiasta puhutaan, niin täytyy sanoa, että tasan ei käy onnen lahjat ja mutista kateellisena noille norjalaisille. 99% omasta sähköntuotannosta saadaan vesivoimasta ja sitten öljy ja kaasu siihen vientituotteeksi päälle. Kannattaiskos suomalaisten ihan oikeasti ruveta tutkimaan sitä turvevoimaa tarkemmin?
Olipa taas mielenkiintoinen juttu... hujahti tutkiskellessa varmaan tunti ihan huomaamatta!
Mielenkiintoinen postaus, kiitoksia. Henk.koht.omaan suurta mielenkiintoa veden käyttöön ja vesirakentamiseen liittyviin aiheisiin, joten luin tuon huolella läpi.
Noihin tekoaltaisiin liittyy vielä semmoinenkin juttu, että niihin varastoidut vesimassat vaikuttavat jopa maapallon pyörimisliikkeeseenkin! Tosin vain nanosekunnin sitä hidastaen, siinä missä esim. vuorovedet hidastavat sitä n. 1,6 millisekuntia vuosisadassa, mutta mittakaavan huomioiden sekään ei ole aivan vähäinen vaikutus. Näin mm. Esa Vilenius teoksessaan "Kaiken maailman loput" (Tammi 2007), ihan mielenkiintoinen lukupaketti noin muutenkin, suosittelen!
Tämä pato/tekojärvi taisi jäädä tuosta postauksesta puuttumaan, joten linkitetäänpä se tähän:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itaipun_pato
En tiedä liittyykö Itaipuun muuten mitään kovin ihmeellistä (ehkäpä lukuunottamatta argentiinalaisten huolta siitä, että siihen varastoitua vettä voitaisiin aseena käyttää Buenos Airesin hukuttamiseen), mutta tuo itse voimala on kyllä monumetaalinen!
Sattumoisin lueskelin eilen myös tuosta tekstissäkin mainitusta Hooverin padosta, aikamoinen insinööritaidon näyte sekin, kun ottaa huomioon massiivisen betonimäärän, joka siihen on käytetty, ja rakennusterästäkin siinä on saman verran kuin Empire State Buildingissa. Ja kaikki tämä 30-luvun rakennustekniikalla!
Vaikka tuskinpa Yhdysvaltoja lukuunottamatta mikään muu maailman maa olisi vielä tuohon aikaan kyennyt edes tuollaisia projekteja toteuttamaankaan, vaikka 30-luku sinänsä olikin suuruudenhullujen totalitarismien kulta-aikaa, kuten tiedetään.
Jostakin muistelen myös kuulleeni, että mikäli ihmiskunta nyt syystä eli toisesta häviäisi Maapallolta, niin Hoover Dam kuuluisi kivirakenteisena niihin rakennelmiin, jotka säilyisivät kauimmin ihmisen jälkeenkin, tässä tapauksessa arviolta muutamakyttuhattawee ainakin, siinä missä esim. pilvenpiirtäjien ym. metallirakenteisten monumenttien loru olisi huoltoa vailla lopussa jo reilussa vuosisadassa. Myös Egyptin pyramideille (edellytyksellä, että jokin musuveljeskunta ei sitä ennen räjäytä niitä! :P) ja Kiinan muuri kuuluisivat myös noihin oletettavasti hyvin kauan säilyviin rakennelmiin.
Kaikkineen Hoover Dam on vaikuttanut huomattavasti koko Yenkkilän lounaiskulman kehitykseen, ilman sitä esim. tuskin olisi koko Las Vegasin kaupunkiakaan (olisiko tämä sitten suoranainen menetys maailmalle, siihen en ota kantaa), mutta tuo Mead-järveen varastoitu vesi on mitä keskeisimmässä roolissa myös koko eteläisen Kalifornian vesihuollon kannalta. Ja vesi ja sähköhän ne ovat ne kaikkein keskeisimmät peruselementit, joita ilman mitään edes vähänkään modernimpaa yhteiskuntaa on mahdotonta ajatellakaan.
-G-mies-
Tuohon edelliseen kommenttiin vielä lisäyksenä, että Hoover Dam on niin lujatekoinen rakennelma, että sen purkaminen lienee lähes mahdotonta, ja räjäyttäminenkin vaatisi käytännössä ydinaseen (tämä tiedoksi allahbinladeneille, mikäli suunnittelevat esim. täräyttää jollain jumbojetillä padon kylkeen... :P).
No, niin tai näin, niin vaikuttavan näköinen se kyllä on, ja tätä kertoili myös eräs Amerikoissa jokunen vuosi sitten käynyt kaverini, joka oli reissullaan poikennut myös kyseistä rakennelmaa ihmettelemässä.
https://www.google.fi/search?q=google&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=bIvwVLC6HeehyAP0hYLQBg&ved=0CAcQ_AUoAQ&biw=1426&bih=774#tbm=isch&q=hoover+dam&imgdii=_&imgrc=NK4qOcGNgZ9fhM%253A%3Bo5EdvKgpOO4v6M%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.lasvegas.net%252FUserFiles%252FImage%252Fhoover_dam_helicopter_tours_700.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.lasvegas.net%252Fhoover-dam.htm%3B700%3B311
Suomen laitosten osalta tilanne lienee nykyjään semmoinen, että Petäjäskoski on nimellisteholtaan noussut tehonnostojen jälkeen suurimmaksi vesivoimalaksi ohi Imatran, mutta Imatran vuosituotanto on öbaut puolta suurempi kuin Petäjäskosken, joten niiltä osin sen asemaa Suomen suurimpana vesivoimalana ei hetkauta mikään.
Teoksessa "Nykyinen Kemijoki" mainitaan, että Kemijoelle suunniteltiin 50-luvulla jopa 250 MW:n tunnelivoimalaitosta, mikä olisi meikäläisissä oloissa ollut jo mitä melkoisin, mutta se jäi rahan ja tuonaikaisen teknologian puutteiden takia rakentamatta, ja kyseinen teho jaettiin kolmen erillisen voimalan kesken. Ja hyvä olikin että rakentamatta jäi, sillä se olisi kuivattanut Kemijoen uoman n. 30 km. matkalta.
-G-mies-
Mycket intressant. Noi isoimmissa joissa kulkevat vesimäärät on aika hurjia, tulee miltei kylmät väreet.
Mitä Olkiluoto 3:en tulee, en ihmettele jos se sulaa ensimmäisenä päivänä. Se on naurettavin rakennusfarssi, jota olen saanut todistaa.
Heti otsikosta päättelin, että nyt tulee hyvä juttu ja aloin lukea pikkupoikamasella innolla.. Ja olihan se todella mielenkiintoista asiaa. Jutun lukemiseen meni paljon budjetoitua kauemmin, koska oli tietenkin pakko katsoa video ja wikipediasta lueskella jutut yms :D
Joo, eihän täällä Lapissa juurikaan vastuttettais tuota Vuotoksen allasta, mutta ku nuista Lokan ja Porttipahdan altaista jäi tänne aikoinaan aika kitkerä paskan maku suuhun. Valtiovalta ja jokiyhtiö lupas aikoinaan hoitaa asiat siististi, silti se oli ihan puhas luonnon ja asukkaiden raiskaus. Kerran ku on lupaukset petetty, voi olla aika vaikiaa saaha luottamusta. Ite ainaki olen Vuotoksen ja Soklin kannattaja, mutta pitäis päättäjiltäki munaa luvata tänne niistä muutaki ku evakointia ja nimellistä kiinteistöveroa. Voitosta jyvitettävä hallituksesta riippumaton kehitysrahasto olis varmasti aika hyvä porkkana. Asiaa vois verrata siihen, että piikattais Helsinki Kehä kolmosta myöten irti Itämeren pohjaan ja sanottais väelle, muuttakaa muualle tai hukkukaa, saatte taloistanne nimellisen kipukorvauksen. Moniko suostuis tämmöseen?
Volmari85
Kiitos Jaska todella hyvästä ja mielenkiintoisesta jutusta.
Karibajärvi on henkilökohtaisen mielenkiintoni kohteena siellä lymyilevän pikkufisun takia. Zimbabwelaisten alkuasukkaiden mielestä miehet erottaa pojista se, miten ja minkä kokoisen "tiger fishin" on pyydystänyt. Toistaiseksi kuulun poikiin, ihan ei mennyt kalareissu putkeen. Pitänee seuraavalla kerralla yrittää Sambian puolelta.
Muuten olen sitä mieltä, että nyt kun on ostajan markkinat niin Suomeen niin monta ydinvoimalaa kuin sopivia paikkoja löytyy. Torium-voimalat saattavat olla yksi vaihtoehto, kannattaa seurata mitä sillä rintamalla tapahtuu.
Näitä lukee sitten mielellään, kiitokset. Blogin jälkeen on taas hiukkasen viisaampi ja sehän ei ole pahitteeksi.
Katselin tuota Hooverinn padon linkkiä, ja hämmästelin erityisesti tuon bypassin rakentamista.
Jälleen yksi kohde lisää missä pitäisi päästä käymään.
Voimakas postaus, heh! Etevä idea yksiköksi, tuo olkiluoto mutta onkohan se riittävän suuri? Näkisin mieluusti että se olisi niin suuri että se riittää pitkälle tulevaisuuteen. Sähköenergiaa lämmöstä irroteltaessa on edullisinta tehdä se mahdollisimman suuressa yksikössä.
Kuitenkin, voisimme käyttää aivomme paremmin työhön joka toisi ihmeen keskellemme. Säästää kaikessa energiankäytössä joka on silkkaa luksustelua kuten peruslämpö kesämökillä. Mitä se sähkö siellä edes on? Sitä samaa luksusta. Mokoma tarvitaan astianpesukoneeseen ettei se jäädy...
Yrjöperskeles: Vaan norjalaisillapa on rasvainen tukka, kun öljy on noussut päähän. Hyvää tuuriaan kompensoidakseen ne ovat päättäneet tuhota maansa humamuilla. Oli taannoin aika shokki, kun kävin monen vuoden tauon jälkeen maassa.
Sanna: Kiitoksia.
G-mies: Itaipu on maailman toiseksi suurin voimalaitos Kolmen rotkon padon jälkeen. Putosi tältä listalta vain ja ainoastaan tuosta syystä.
Muistelen lukeneeni jostakin, että Hooverin pato on niin paksu, että sen sisäosien sementti kuivuu yhä. En vain löytänyt lähdettä, joten jätin jutusta pois.
Muistan, kun luennolla kerrottiin, että aikoinaan Imatrankosken voimalaitosta suunniteltaessa hanketta vastustettiin suuruudenhulluna: koko Suomen sähköntarve ei koskaan tulisi saavuttamaan sitä määrää, minkä voimala tuottaisi. No, tätä nykyä se jauhaa Suomen kulutushuipusta vähän reilun prosentin...
Korppi on oikeus: Jokien virtaamista olen aikonut joskus kirjoitella, joten palaan asiaan ehkä joskus.
Topalassu: White Salmon Riverin padon räjäytyksestä löytyy useampiakin videoita eri kuvakulmista, mutta tuo valitsemani oli mielestäni komein. Nyttemmin siellä on melkoinen riesa, kun muta on kuivunut mutta kasvillisuus ei ole vielä sitonut pölyä.
Volmari85: Joo, näin olen asian käsittänyt.
Oinomaos: Minkähän takia muuten Kariba säilyi sisällissodassakin? Olikohan liian tärkeä molemmille osapuolille. Olen samalla kantilla ydinvoimasta, ollut aina.
Becker: Niin, tuota siltaa en muistanut jutussa huomioidakaan.
iH: Sähkön kysyntähän on tänä talvena ollut vähäisempää ja se on näkynyt myös hinnassa.
"Muistelen lukeneeni jostakin, että Hooverin pato on niin paksu, että sen sisäosien sementti kuivuu yhä."
-Jeps, muistelen itsekin kuulleeni/lukeneeni tuosta, olikohan siinä dokkarissa, joka tuli muistaakseni joltain Veroradion kanavalta tässä pari vuotta sitten (eli tuleehan sieltä toisinaan vallan katsomiskelpoistakin settiä). Ko. dokkarissa käsiteltiin myös muutamia muita Amerikan suuria voimalaitoksia, mm. Columbia-joessa olevaa Grand Coulee´ta, jolla on btw. ollut oma, tosin melko vähäinen roolinsa jopa maailmanhistoriassakin; tuon dokkarin mukaan sen tuottamaa sähköä käytettiin Manhattan-projektin tarvitseman uraanin rikastamiseen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Grand_Coulee_Dam
"Muistan, kun luennolla kerrottiin, että aikoinaan Imatrankosken voimalaitosta suunniteltaessa hanketta vastustettiin suuruudenhulluna: koko Suomen sähköntarve ei koskaan tulisi saavuttamaan sitä määrää, minkä voimala tuottaisi. No, tätä nykyä se jauhaa Suomen kulutushuipusta vähän reilun prosentin..."
Olen kuullut tuon saman jutun. No, tämähän sitten kuuluu niihin samoihin onnistuneisiin tulevaisuuden ennustuksiin, kuin F.Foch´n 1900-luvun alussa esittämä toteamus lentokoneesta ihan mielenkiintoisena rakkineena, jolla ei kuitenkaan koskaan tule olemaan minkäänlaista sotilaallista käyttöä (mm. Dresdenin ja Hiroshiman asukkaat lienevät tästä yhtä mieltä), tai IBM:n Thomas J. Watsonin toteamus viiden tietokoneen riittävyydestä koko maailman datankäsittelyn tarpeisiin ad infinitumiin, minkä me netin käyttäjät myöskin mielellään allekirjoitamme... ;)
-G-mies-
Hooverin pato rakennettiin uudella tekniikalla. Alun perin laskelmat osoittivat, että betoni ei kuivuisi useaan kymmeneen vuoteen, mutta neropatit päättivät, että valu tehdään lohkoina, jotka kuivuvat nopeammin. Jos pato pitää joskus hävittää, niin helpommin se tapahtuu räjäyttämällä padon sivulla oleva kallio. Patohan rakennettiin eri paikkaan mitä piti, koska ensimmäinen kohta oli kallioperältään heikkoa.
Joskus tulee mietittyä että mikä järki noissa kiinalaisten ja venäjäläisten hommissa on kun kummallakin on selvästi kykyä tuottaa priimaa. Tuo kolmen rotkon pato ja venäjäläisten meripihkahuoneen entisöinti esimerkkeinä. Samoista maista tulee kuitenkin myös ääretön määrä laadutonta paskaa vaikka samalla vaivalla ja panostuksella saisi parempaakin. Esimerkkinä vaikka kiinalaisten ulkoisesti kopioimat autot, jotka kuitenkin ajo-ominaisuuksissa häviävät kuus-muna.
G-mies: Tuon Hoover-jutun betonin kuivumisesta muistini ajoittaa jonnekin yli kymmenen vuoden päähän. Imatrankosken voimalaitoksesta... ehkä ollaan istuttu samalla luennolla, tai ainakin samalla luennoitsijalla.
C.o.p.: Hyvä havainto Kiina/Venäjästä. Ehkä niiden oman kulttuurin tuotteet ovat huippua, kun taas kopiot sekundaa alkuperäiseen nähden.
Betonin kuivumisella tarkoitettaneen kovettumista joka alun lämpöä vapauttavan sitoutumisreaktion jälkeen jatkuu hidastuen pian päättyäkseen ei-ollenkaan. Betoni kovettuu päättäväisesti ja hyvin hitaasti koko olemassaolonsa ajan.
Jaska,
Tajusivat Sambesijoen padosta ja Karibajärvestä että ovat aivan liian tärkeä tulevaisuuden kannalta ja jättivät sen rauhaan.
Vähän aiheeseen liityen rustailin muutaman sanan Cocibolcasta ja kanavaan kaavaillusta tekojärvestä. Käykäähän lukemassa, kannattaa tsekata linkitkin.
Näin päättelinkin Karibajärven suhteen.
Nicaraguan kanava on ollut ikuisuusprojekti, mutta jos ja kun kiinalaiset ovat nyt ryhmittyneet sen taakse, niin näyttää toteutuvalta. Ja kiinalaiset eivät tunnetusti ympäristöstä piittaa paskaakaan (pun intented). Oli muuten yllätys, että Cocibolca (tai siis Nicaraguajärvi, kuten se täällä paremmin tunnetaan) on noin matala. Mielikuvissani olin käsittänyt sen paljon syvemmäksi ihan sen takia, että järvellä sijaitsevalla saarella on maailman korkeimmalle järvenpinnasta nouseva vuori, yli 1500 m järvenpintaa ylempänä.
Lähetä kommentti