Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


torstai 26. syyskuuta 2013

Tutkimisen sietämätön keveys

Tämänvuotiset Ig-Nobelit on jaettu. Palkinto myönnetään vuosittain kymmenelle tutkimukselle, ”jotka saavat ihmiset ensin nauramaan ja sitten miettimään”. Vuodesta 1991 jaettujen palkintojen alkuperäinen myöntämisperustelu oli vielä parempi, ”tutkimukselle jota ei voi eikä pidä toistaa”.

Vuoden 2013 palkinnot myönnettiin seuraaville tutkimuksille:
Arkeologia: Kuolleen päästäisen pariloinnista, nielaisemisesta purematta ja sen tutkimisesta, mitkä luut hajoavat ihmisen ruuansulatusjärjestelmässä ja mitkä eivät.
Biologia/astronomia: Sen havaitsemisesta, että lantakuoriaisten eksyessä ne kykenevät löytämään tiensä takaisin katsomalla Linnunrataa.
Kemia: Sen havaitsemisesta, että sipulien aiheuttama itkeminen on aiemmin luultua monimutkaisempi biokemiallinen prosessi.
Lääketiede: Sen tutkimisesta, onko sydämensiirron saaneiden hiirten reaktio oopperamusiikkiin erilainen kuin ennen siirtoa.
Rauhanpalkinto: Valko-Venäjän presidentti Aleksander Lukashenkolle julkisen taputtamisen laittomaksi tekemisestä, sekä saman maan poliisille yksikätisen miehen pidättämisestä lainrikkojana.
Todennäköisyys: Sen havaitsemisesta, että mitä pidempään lehmä on maannut laitumella, sitä todennäköisemmin se nousee pian ylös, sekä siitä että mitä pidempään lehmä on seisonut, ei voida päätellä kuinka pian se käy makuulle.
Fysiikka: Sen havaitsemisesta, että jotkut ihmiset olisivat fyysisesti kykeneviä juoksemaan lammen pinnalla – olettaen että lampi olisi Kuussa.
Psykologia: Sen kokeellisesta havaitsemisesta, että ihmiset jotka uskovat olevansa humalassa uskovat samalla olevansa viehättäviä.
Julkinen terveydenhuolto: Lääketieteellisistä tekniikoista, jotka on kuvattu raportissa ”Amputoitujen penisten kirurginen hoito Thaimaassa” – tekniikat joita he suosittelevat paitsi niissä tapauksissa joissa amputoitu penis on osittain ankan syömä.
Turvatekniikka: Elektromekaanisen järjestelmän, jonka tarkoitus on sulkea lentokonekaappaaja ansaan, keksimisestä. Systeemi pudottaa kaappaajan ansaovien läpi, sinetöi hänet pakettiin ja pudottaa sidotun kaappaajan lentokoneen erityisesti suunnitellusta pommikuilusta laskuvarjolla maahan, jossa radiolla hälytetty poliisi odottaa kaappaajan laskeutumista.

Ig-Nobeleita on myönnetty vuodesta 1991 alkaen. Sinänsä harmi, että niitä ei voi myöntää kovin pitkälti postuumisti, koska kaikkien aikojen Ig-nobelisti olisi varmaan Thomas Midgley Jr, kenties jopa kolminkertainen sellainen. Ensin hän meni ja keksi lyijyn lisäämisen bensiiniin nakutuksen estämiseksi. Kymmenisen vuotta myöhemmin hän keksi kuinka kylmälaitteita saadaan jäähdytettyä CFC-yhdisteillä. Viisikymppisenä Midgley sairastui polioon ja menetti osan liikuntakyvystään. Tämän takia hän suunnitteli laitteiston, jonka avulla hän kykeni nousemaan sängystä ylös. Muutamaa vuotta myöhemmin Midgley sotkeutui sen köysistöön ja kuristui kuoliaaksi.

Mutta on niitä muitakin päättömiä keksintöjä tehty ja tässä on lista kymmenestä mielestäni osuvimmasta Ig-Nobel –palkinnosta. Olisin saattanut hyvin päätyä itsekin listalle, tein aikoinaan kieli poskessa vakavasti otettavan tutkimuksen jonka jätin sitten julkaisematta, mutta Ig-Nobel –ainesta se oli. Illanvietoissa olen pari kertaa tuloksia jälkeenpäin esitellyt ja on naurettu kippurassa. Olisi Ig-Nobel melkoinen meriitti – fyysikko Andre Geim sai Ig-Nobelin 2000 saatuaan sammakon levitoimaan magneettien avulla ja aidon Nobelin 2010 grafeenitutkimuksestaan.


10. Fysiikka, 1996: Murphyn lain kokeellisesta todentamisesta tutkimalla, että paahtoleivällä on suurempi todennäköisyys pudota lattialle voideltu puoli alaspäin. Tämä perustuu siihen, että ihmiset kantavat leipää kädessä voideltu puoli ylöspäin (ainakin yleensä) ja ovat sen pituisia, että leivän joutuessa pudotessaan pyörivään liikkeeseen se ehtii todennäköisesti tehdä puoli kierrosta ennen lattiaan osumistaan.

9. Taloustiede, 2001: Sen havaitsemisesta, että ihmiset kykenevät viivästyttämään kuolemaansa mikäli päätyvät sen takia alempaan perintöveroon. Sanoisin että tässä tulee tehtyä jo veronkierron maailmanennätys.

8. Fysiikka, 2011: Tutkimuksesta, joka osoittaa että yli puolet kiekonheittäjistä kokee huimausta, mutta moukarinheittäjistä ei yksikään. Havaintojen mukaan tämä johtuu siitä, että moukaria heittäessä ympäristöstä on helpompi löytää kiintopiste.

7. Lääketiede, 1992: Japanilainen tutkimusryhmä sen havaitsemisesta, että ihmiset jotka uskovat jalkahikensä haisevan, ovat oikeassa ja ihmiset, jotka uskovat ettei heidän jalkahikensä haise, ovat myös oikeassa. Tutkimus oli erityisen tärkeä siksi, että japanilaisille haju on kammotus: voimakas jalkahiki saattoi olla jopa asepalveluksesta vapauttamisen peruste. Kuvitelkaa nyt miten helpolla jenkit olisivat voittaneet vaikka Guadalcanalilla, jos japanilaisia sotilaita olisi haitannut se ryhmän haiseva heppu. Toisaalta jos Suomen armeijassa haiseva jalkahiki olisi vapautuksen peruste, niin eipä SA-INT:iin iskukyvystä jäisi paljon mitään jäljelle. Näin ainakin omien empiiristen havaintojeni mukaan.

6. Lääketiede, 1996: Tutkimuksesta, jossa selvitetään kykeneekö tippuri tarttumaan pumpattavan Barbaran välityksellä. Toinen palkituista oli Grönlannista – herättää kysymyksen ovatko eskimot laiskistuneet siinä määrin etteivät enää viitsi juosta huskykoiria kiinni.

5. Rauhanpalkinto, 2010: Sen havaitsemisesta, että kiroileminen lievittää kipua. Samassa yhteydessä ei tiettävästi tutkittu, vähentääkö se myös vitutusta mutta perkeleen vahvaa empiiristä helvetin havaintoa tähän saatanan suuntaan on vittu esitetty.

4. Biologia, 2008: Sen havaitsemisesta, että koirakirput hyppäävät korkeammalle kuin kissakirput. Odottelemme jatkotutkimusta, joka paljastaa että tanskandogissa elävät kirput hyppäävät korkeammalle kuin chihuahuassa elävät kirput.

3. Fysiikka, 2002: Sen havaitsemisesta, että oluen vaahdon hajoaminen noudattaa eksponentiaalista mallia. Mikään yllätys ei liene se, että tutkimus on tehty Münchenin yliopistossa. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, miten tutkijat saivat tiedekunnan rahoittamaan riittävän määrän olutta tutkimusta varten, miten tutkijat malttoivat odottaa vaahdon hajoamista, mitä oluelle tapahtui vaahdon hajoamisen jälkeen, ja ennen kaikkea kuinka tutkijat pystyivät kirjoittamaan raportin siinä kunnossa missä heidän on täytynyt kaiken järjen mukaan tutkimuksen jäljiltä olla.

2. Fysiikka, 2003: Tutkimus siitä, kuinka suuri voima tarvitaan lampaan raahaamiseen erilaisia pintoja pitkin. Mikään yllätys ei liene se, että tutkimus on tehty Australiassa. Ette halua tietää mitä varten lammasta piti raahata.

1. Virtausdynamiikka, 2005: Ainoa Suomeen tullut Ig-Nobel; toinen palkinnonsaajista työskenteli Oulun yliopistossa. Tutkimuksessa selvitettiin pingviinien elimistöön syntyvää painetta ja kloaakkisuolessa vallitsevaa ulosteen virtausnopeutta, joka määrää kuinka siistinä pingviini pystyy pitämään pesänsä. Suomeksi sanottuna tutkittiin miten pitkälle pingviini paskantaa.

Kumma kyllä, Ig-Nobelia ei ole ainakaan toistaiseksi myönnetty tutkimukselle, joka todisti, että naisten pierut haisevat pahemmalta kuin miesten. Toisaalta tämä osoittaa Ig-Nobelien korkeaa tieteellistä tasoa: itsestään selvien nollatutkimusten tekemisestä ei palkita.

13 kommenttia:

Ironmistress kirjoitti...

Nyt on näemmä saatu vastaus siihen ikivanhaan zen-kóaniin Minkälainen ääni kuuluu yhden käden taputuksesta?. Vastaus on, että "laiton".

Korppi on oikeus kirjoitti...

Nyt Jaska se tutkimus julki! Eihän tuommoinen panttaus käy laatuun.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Ja japsit eivät tykkää pöpöistä. Pitääkin tutustua maan allergiatilastoihin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiitokset Jaskalle hauskasta tiedon pläjäyksestä. Havaintoja ja kommentteja:

Olis kyllä mielenkiintoista kuulla edes pääpiirteittäin, että minkälainen se Jaskan tutkimus oli. Samanlaisia lienee useampiakin, tuttavan tuttava kertoi tuttavastaan (liekö urbaanilegenda, en tiedä), että hän teki lopputyönsä (epäselväksi jäi oliko gradu vaiko amk-tasoa) aiheesta ”vaikuttaako opiskelija-asunnon vessan hygieeninen tila opiskelijan tenttituloksiin”. Oli kuulemma tehty ihan viimeistä piirtoa myöten ja saanut hyvät arvosanat. Lopputulema muuten oli että ei vaikuttanut. Joku maisteri (hommaforumilta luettu, linkit ja kaikki) oli taas tehnyt gradunsa pölynimurimainoksista. Ja eikös se vihreitten ilmastospesialisti Oras Tynkkynen tehnyt omansa ilmastoasioihin kovasti liittyvästä aiheesta eli lihavien ihmisten esiintymisestä televisiossa?

Kohta 10: Kissa tippuu aina jaloilleen. Voileipä tippuu aina voipuoli alaspäin. Entäs tämä kuuluisa väite, että jos kissan selkään sitoo voileivän voipuoli ylöspäin ja heittää koko paketin ilmaan niin lopputulos on ikiliikkuja joka ei koskaan saavuta lattiatasoa. Niin kuin tossa:

http://images2.wikia.nocookie.net/__cb20060713130824/uncyclopedia/images/8/8b/Cat_toast_swirl.gif

Kohta 7: Muistan mopoaikana, kun olin tuvassa unen ja valveen rajamailla, kun vk-pässi avasi tuvan oven, totesi jo ovella että ”hyi saatana” ja laittoi oven kiinni. Varpaitten välistä pursuava asevelihenki karkoitti karskin kapiaisenkin. Meillä muuten kuului silloin vielä varustukseen jalkarätit, tosin nimellä levysukka. Erinomaisen hyvä varuste saappaassa, jos sen osaa hyvin laitella.

Kohta 5: Olen sinänsä huolissani, että mainio suomalainen kirosanaperinne on laimentumassa. Kun suomalainen mies noituu sanotaanko vaikka talvirenkaita vaihtaessaan kunnon saatapeetä, niin vaikutelma on suorastaan kaunis, ja ulko-mongolialainenkin ymmärtää, että nyt noidutaan. Sen sijaan nykynuorison jokaisessa mahdollisessa paikassa viljelemä v on kiroilun irvikuva, joka herättää lähinnä myötähäpeää, varsinkin kun se alkaa muuttua jo välimerkistä sananväliksi. Kirosanat ovat voimasanoja, niitten ylenmääräisellä käytöllä ne menettävät tehonsa.

Kohta 2: Mistäs minä luin aikanaan, että kondomin kehittivät ensimmäisenä arabit jo 1300-luvulla. He käyttivät lampaan peräsuolta. Sitten joskus 1600-luvulla skotlantilaiset hoksasivat ensiksi irroittaa sen suolen lampaasta.

Anonyymi kirjoitti...

Youtubesta löytyy kyseinen seremonia (varsin virkistävä sellainen)
http://www.youtube.com/watch?v=4VG67U2D-gs

Anonyymi kirjoitti...

Kun kerran tuli Andre Geimin nimi esiin, niin mainittakkoon eräs hänen artikkelinsa. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921452600007535

Esitarkastusprosessissa paperin käsikirjoituksen vakava puute oli kirjoittajien vähäisyys, silla Andre oli tehnyt käsikirjoituksen itsekseen. Kommentti oli tietysti aivan älytön ja siitä suivaantuneena Andre asetteli toiseksi kirjoittajaksi lemmikkihamsterinsa.

Suurin osa suomalaisista häviää vertaisarvioitujen lehtiartikkelien määrässä mm. hamsterille.

Sledge Hammer kirjoitti...

Oma ehdoton suosikkini on fysiikan palkinto 2001 suihkuverhon käyttäytymisestä. Se on sekä hupaisa että valaiseva käytännön ongelma.

Tomi kirjoitti...

Osa naista tutkimuksista on tehty kieliposkella, Ig-Nobelit silmalla pitaen.
Osa taas ovat alunperin ihan vakavia tutkimuksia, kuten tuo lehman makaamistutkimus, jossa haluttiin selvittaa kuinka havaita varhain lehman terveyden heikkeneminen.

Ironmistress kirjoitti...

KoO, pikainen googlaus aiheesta "japanese allergies" paljasti, että Nippon on oikea allergioiden luvattu maa :-/

Ironmistress kirjoitti...

Tomi, ehkä kaikkein hauskin tapaus oli tutkimus, jonka mukaan lehmät, joille on annettu nimi, lypsävät paremmin kuin nimettömät lehmät.

Tutkimuksen tehnyt tuore äiti tuli Ig-Nobelien jakotilaisuuteen lehmäksi pukeutuneena, ja hänen pikku tyttärellään oli vasikkapuku :)

Tomi kirjoitti...

Hauskin tutkimus on ollut sinisorsan homoseksuaalisesta nekrofiliasta. Se kertoi tapauksesta, jossa sinisorsa koiras yritti paritella toisen, kuolleen sinisorsa koiraan kanssa. Tama tapahtui ns. raiskauslennon yhteydessa (raiskaulennot ovat yleisia sorsalinnuilla).

Tasta tutkimuksesta tuli Ig-Nobel

Tomi kirjoitti...

Tassa linkki artikkeliin sinisorsien homoseksuaalisesta nekrofiiliasta:
http://www.chm.bris.ac.uk/sillymolecules/papers/duck.pdf

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitoksia kommentoijille. Ei, en aio julkaista sitä tutkimusta. Vetoan henkilökohtaisiin syihin.

Huomionarvoista on muuten se, että postmoderneja humanistitutkimuksia ei joukossa ole lainkaan. Parodia on näet mahdotonta.