Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


lauantai 15. kesäkuuta 2013

Kyllä nimi kaupungin pahentaa

Kuuluisat ihmiset saavat monia kunnianosoituksia, joista suurimpia ovat heidän mukaansa nimetyt paikkakunnat. Näitä löytyy mitä yllättävimmistäkin paikoista, esimerkiksi Ghanassa on Tanskan kuninkaan mukaan nimetty linnake. Sillä tosin on ollut sama kohtalo kuin monella muullakin kaupungilla: kun poliittiset suhdanteet ovat muuttuneet, nimi on vaihdettu. Paikkakuntien kohdalla tämä onkin suhteellisen yksinkertaista, toisin on esimerkiksi eliöiden tieteellisten nimien kanssa. Sääntö on tiukka - kun lajinimi on kerran hyväksytty, sen voi muuttaa vain jos löydetään jostakin aikaisempi kuvaus kyseisestä lajista eri nimellä. Sukunimi voi toki muuttua, mikäli laji ryhmitetään johonkin toiseen sukuun uudelleenjärjestelyissä, mutta lajinimi on ja pysyy. Tästä on joskus noloja seurauksia, kuten Anophthalmus hitleri. Tosin jotain symboliikkaa voi nähdä siinäkin, että Hitlerin mukaan nimetty otus on sokea kovakuoriainen, joka elää vain muutamassa syvässä luolassa. Moni muukin otus on saanut nimensä yllättävien henkilöiden mukaan.

Korkeimpia kunnianosoituksia on tietysti saada kokonainen kaupunki nimettyä itsensä mukaan. Näissä on useita ikäviä tapauksia, tässä likainen tusina:

12. Przevalsk
Kirgisiassa on kaupunki, joka ei oikein osaa päättää mikä olla nimeltään. Se perustettiin 1869 nimellä Karakol. Vuonna 1888 tunnettu venäläinen tutkimusmatkailija Nikolai Przevalsk (tunnettu lähinnä viimeisestä villihevoslajista) sattui ohikulkumatkalla kuolemaan siellä lavantautiin, jolloin tsaari nimesi kaupungin hänen mukaansa. Lokakuun vallankeikauksen jälkeen tsaarin päätökset eivät liiemmin olleet muodissa, joten kaupungista tuli 1921 jälleen Karakol. Stalin puolestaan totesi 1939, ettei tutkimusmatkailijalla ollut tsaarin kanssa liiemmin tekemistä, joten kaupungin nimeksi tuli taas Przevalsk. Kirgisian itsenäistyttyä Neuvostoliiton hajottua venäläisnimi muutettiin takaisin Karakoliksi 1991.

11. Karl-Marx-Stadt
Saksalaiset eivät jostain syystä olleet kovin innostuneita nimeämään kaupunkeja uudestaan. Natsivallan aikana yhtään kaupunkia ei uudelleennimetty Hitlerin tai kenenkään muun mukaan, ainoastaan yksi Berliinin lähiö sai nimen Horst-Wessel-Stadt. Kommunistivallan aikanakin Harppi-Saksassa tehtiin vain muutama muutos, joista ylivoimaisesti tärkein oli Chemnitzin nimeäminen Karl Marxin mukaan vuosiksi 1953-1990. Minkäänlaisia siteitä Marxilla ei ilmeisesti Chemnitziin ollut, liekö Reinin varrella kasvanut ja opiskellut sekä Pariisissa ja Lontoossa työskennellyt Marx koskaan edes käynyt missään osassa Itä-Saksan aluetta. Joku kaupunki piti kuitenkin Marxille omistaa ja Chemnitz ilmeisesti hävisi arpajaiset.

10. Dzerzhinsk
Neuvostoliiton salaisen poliisin KGB:n (omaa sukua Tseka, ent. GPU, ent. NKVD, ent. MVD) perustaja "Rauta-Feliks" Dzerzinski sai tietysti aikanaan oman nimikkokaupunkinsa. Nolon asiasta tekee se, että kaupunki on edelleen samanniminen. Tosin siinä mielessä sopivaa, että sitä on pidetty maailman saastuneimpana kaupunkina - Neuvostoliiton kemian teollisuuden keskuksessa jätteet dumpattiin suoraan maaperään. Miesten keskimääräinen elinikä on 42 vuotta ja naisten viisi vuotta enemmän. Osuva muistomerkki KGB:n aikaansaannoksille. Tiettävästi ainoa hyvä asia, mikä kaupungista on tullut, on Playboyn keskiaukeamatyttö Irina Voronina.

9. Verwoerdburg
Etelä-Afrikan apartheidin arkkitehti oli Hendrik Verwoerd ensin bantuasiain ministerinä 1950-58 ja sitten pääministerinä 1958-66 aina murhaansa asti. Vuosi sen jälkeen Lytteltonin pikkukaupunki nimettiin hänen muistokseen Verwoerdburgiksi. Apartheidin päätyttyä se vaihtoi nimensä Centurioniksi 1995.

8. Tolbuhin
Bulgarian koillisosassa, vähän matkan päässä Mustanmeren rannikosta sijaitsee Dobrudzan alue, joka on vaihtanut omistajaa Bulgarian ja Romanian välillä useampaan kertaan, viimeksi 1940. Alueen tärkein keskus on sadantuhannen asukkaan Dobrichin kaupunki. Vuonna 1949 se sai uudeksi nimekseen Tolbuhin Neuvostoliiton marsalkan Fedor Tolbuhinin mukaan. Tolbuhin oli yksi harvoja neuvostomarsalkoita, jotka olivat saaneet upseerinarvon jo tsaarin aikana; hän oli ylennyt ensimmäisessä maailmansodassa sotamiehestä kapteeniksi ennen puna-armeijaan liittymistään. Toisessa maailmansodassa Bulgaria liittyi akselivaltoihin, mutta ei kuitenkaan julistanut sotaa Neuvostoliitolle, koska piti venäläisiä perinteisesti itselleen läheisinä. Jopa diplomaattisuhteet säilyivät, vaikka Mustallamerellä käytiin joitakin laivastokahinoita. Sodan loppuvaiheessa Neuvostoliito julisti sodan, miehitti Tolbuhinin johdolla Bulgarian muutamassa päivässä ja liitti nukkehallituksen avulla Bulgarian Saksan vastaiseen sotaan. Kiitokseksi miehityksestä Dobrich sai sitten ”vapauttajansa” nimen, mikä muutettiin pikaisesti entiselleen 1990 kommunistivallan kaaduttua.

7. Gheorge Gheorghiu-Dej
Nykyään noin 50 000 asukkaan Onesti oli pikkukaupunki Romaniassa 1458-1965 ja uudelleen vuodesta 1996 alkaen. Siinä välissä se oli nimetty vuonna 1965 kuolleen Romanian kommunistijohtajan mukaan. Voi vain kuvitella sitä potutuksen määrää kaupungin asukkaiden keskuudessa heidän täyttäessään virallisia lomakkeita. Ennen tarvitsi kirjoittaa kotipaikaksi yksinkertaisesti Onesti, nyt taas Gheorge... eikun Gheorghe Gheoer... eikun Gheorghe Gheorgiu... eikun Gheorghe Gheorghiudej... eikun... ja hitot, minä muutan Bukarestiin. Ei helvetti, siellä ne kysyvät mistä minä olen kotoisin ja joudun vastaamaan olevani gheorghegheorghiudejläinen.

6. Andropov
Neuvostojohtajan kuoltua - joskus jo eläessä - oli tapana kunnioittaa häntä uudella kaupungilla. Epäsuosioon jouduttua nimi oli sitten tapana muuttaa jo neuvostoaikana takaisin entiseksi, kuten esimerkiksi Permillä (1940-57 Molotov). Kristinuskossa tulee kuoleman jälkeen ylösnousemus, kommunismissa rehabiliointi, mikä saattaa aiheuttaa hauskoja tapahtumia, kuten kaupungeista Vladikavkaz (1931-44 Ordzonikidze ja uudelleen Ordzonikidze 1954-90) osoittaa. Lyhytaikaisimpia kokeiluja oli Andropov, joka ehti olla voimassa vain 1984-89. Brezhnev kesti sentään vuoden kauemmin, 1982-88. Tsernenkon mukaan ei ehditty mitään nimetäkään, kuten ei myöskään vallasta syöstyn Hrustsovin. Lyhytaikaisin suoritus taisi silti olla ex-puolustusministeri Ustinovilla, 1984-87. Tämä siitä huolimatta, että kaupunki oli sopivasti valittu aseteollisuuden keskuksena ja AK-47:n (sinkkiämpärin ohella harvoja onnistuneita neuvostotuotteita) kotikaupunkina.

5. Monrovia
1800-luvun alussa Yhdysvalloissa oli jo runsaasti vapautettuja orjia eli ongelma. Tällöin sai alkunsa liike, joka tuki heidän paluutaan Afrikkaan. Asiaa tuki myös silloinen presidentti James Monroe, jonka mukaan paikalle perustettu kaupunki nimettiin. Vuonna 1847 alue julistautui itsenäiseksi nimellä Liberia. Pääkaupunki on edelleenkin nimeltään Monrovia, vaikka luulisi kaikkien valtion asukkaiden kiroavan Monroen alimpaan helvettiin. Alkuperäisasukkaiden siksi, että ensi töikseen vapautetut mustat orjuuttivat heidät ja pitivät maassa valtaa pitkälti toistasataa vuotta. Vapautettujen orjien jälkeläisten puolestaan siksi, että elintaso Yhdysvaltoihin jääneiden jälkeläisillä on moninkertaisesti parempi kuin Afrikkaan palanneilla - kiitti vain Monroe hyvästä ideasta. Afrikan vaikeuksia pidetään usein kolonialismin syynä, mutta pitäisi muistaa että Afrikassa on tasan kaksi maata, jotka eivät ole koskaan olleet siirtomaita - Liberia ja Etiopia. Niistähän ei ole koskaan kuultu sisällissotien, julmuuksien, korruption ja nälänhätien merkeissä, eihän?

4. Kristiania
Aika harva suomalainen tietää Oslon nimen olleen vuosina 1624-1925 Kristiania (tai tarkalleen ottaen vuoteen 1877 asti Christiania). Mikäpä sen parempi tapa juhlistaa tanskalaisten valtaa maassa kuin antaa suurimmalle kaupungille nimi Tanskan kuninkaan mukaan. Vaikka Norja siirtyi Ruotsille Napoleonin sotien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä, nimi pysyi. Se kesti jopa kaksikymmentä vuotta itsenäistä Norjaa, kunnes vuonna 1925 pääkaupungista tehtiin Oslo kolmensadan vuoden tauon jälkeen.

3. Nikolainkaupunki
Suomen länsirannikolla sijaitsee paikkakunta, joka on erityisen tunnettu tämänvuotisten Kalevan Kisojen järjestämisestä. Perustamisvuonnaan 1606 se sai nimekseen Mustasaari, mutta vain viisi vuotta myöhemmin nimeksi vaihtui hallitsijasuvun kunniaksi Vaasa. Ruotsalaisten mukaan annettua nimeä ei katsottu hyvällä Venäjän vallan aikana. Keisari Nikolai I:n kuoltua kaupungin nimenä oli hänen kunniakseen 1855-1917 Nikolainkaupunki, jonka jälkeen se on tunnettu jälleen Vaasana. Kun Suomen ensimmäinen – viisihenkinen – olympiajoukkue matkasi Ateenan välikisoihin 1906, Salonikissa takavarikoitiin passit tarkistusta varten. Kreikkalaiset virkailijat eivät merkinnöistä paljon ymmärtäneet ja kiekonheittäjä Verner Järvisen nimeksi tuli heidän papereissaan August Nikolaistad – etunimeksi oli poimittu syntymäkuukausi ja sukunimeksi kotipaikka!

2. Lèopoldville
Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Portugali hankkivat siirtomaita Afrikasta 1800-luvulla - Belgian kuningas hankki itselleen henkilökohtaisen maaomaisuuden, joka tunnetaan nykyisin nimellä Kongon demokraattinen tasavalta. Leopold II hallitsi Kongon vapaavaltiota tavalla, joka sai muut siirtomaavaltiot häpeämään silmät päästään, Joseph Conradin kirjoittamaan romaanin Pimeyden sydän ja lopulta vuonna 1908 Belgian parlamentin pakottamaan kuninkaan luovuttamaan alueen kontrollin valtiolle. Muiden maiden kuninkaalliset laittoivat jopa Leopoldin epäviralliseen boikottiin ja omat kansalaiset buuasivat hänen hautajaiskulkueelleen. Kuninkaan hallitessa Kongoa oli luonnollista, että pääkaupunki kantoi hänen nimeään. Hämmentävää kyllä, nimeä ei vaihdettu edes maan itsenäistyttyä 1960, vaan vasta vuodesta 1965 nykyinen yhdeksän miljoonan asukkaan kaupunki on tunnettu nimellä Kinshasa. Kaupungin historian huomattavimmat tapahtumat ovat olleet aikaisin tunnettu AIDS-tapaus vuodelta 1959 sekä Muhammad Alin paluu maailmanmestariksi tyrmäämällä George Foremanin.

1. Stalingrad
Lista ei voisi olla täydellinen ilman Volgogradia, joka muuten oli nimeltään Tsaritsyn vuoteen 1925 asti. Stalinin mukaan nimettiin monta muutakin kaupunkia niin Neuvostoliitossa kuin liittolaismaissakin, mutta Stalingrad oli niistä tunnetuin sekä suuruutensa että siellä käydyn taistelun ansiosta. Se sai pitää nimensä vuoteen 1961 asti. Kasku kertoo, että kaupungin johtajat olivat kokoontuneet juhlimaan vaihdosta Volgogradiksi, kun juhlaan saapui sähke: Onnittelut. Nimenmuutos hyväksytty. Josif Volgo.

20 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiitokset taas Jaskalle tiedon pläjäyksestä. Tuo Nikolainkaupunki on mennyt multa totaalisesti ohi. Ei mennyt hukkaan tämäkään päivä.

Rauhanvaltiossa muuten aika ajoin oli järkeäkin tuossa nimienmuuttovimmassa. Meinaan, latvialainen kommunisti Arvid Pelshe, joka sitten aikanaan eteni ihan politbyroohon asti teki ehdotuksen, että Riian nimi muutetaan Gagariniksi, mutta siihen politbyroo oli tuuminut, että jos ei ny kumminkaan.

Kari Rydman kirjoitti...

Minulla on jossain kartat parista italialaisesta pikkukaupungista, joissa kaduilla on kahdet nimet. Jos kommunistit voittivat paikallisvaalit, pääkadut käyttivät nimiä Viale Lenin tai Via Togliatti. Jos oikeisto voitti, nimi saattoi olla XX Settembre tai Aldo Moro...

Tomi kirjoitti...

Jaska mielenkiintoinen postaus. Yksi virhe siinä oli, höpisit lajien latinalaisista nimistä, tieteelliset nimet eivät yleensä ole latinaa, ne ovat usein sekasotkuja (yhdistelmiä useista kielistä), jotka eivät tarkoita millään kielellä yhtään mitään.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjö: Että Pelse ehdottaa kaupungin nimeksi Gagarinia? Pahkasika-ainesta. Neuvostoliiton suuren pojan (157 cm) kunniaksi on muuten nimetty hänen kotikaupunkinsa Venäjällä ja pikkukylä Armeniassa.

KR: Joskus taannoin Mikkelissä saivat siirrettyä Mannerheimin patsaan syrjästä torille, kun vasemmisto menetti enemmistönsä valtuustossa. Joku koiranleuka ehdotti tuolloin, että patsas pistettäisiin kiskoille ja aina vaalien jälkeen valtuutetut ryhmittyisivät eri puolille patsasta työntämään sitä haluamaansa paikkaan. Voittanut kanta jäisi sitten voimaan seuraaviin vaaleihin asti.

Tomi: Kiitoksia, pääteksti korjattu. Freudilainen lipsahdus - olin juuri lukenut mitä tuon hitleröttiäisen sukunimi tarkoittaa (silmätön) ja sehän on latinaa.

Jaska Brown kirjoitti...

Tilastollista tutkimusta. Tekstissä on kolmattakymmentä linkkiä lähteisiin. Äkkiseltään vilkaisten noin puolet viimeisistä ulosklikkauksista on osunut kävijöillä samaan linkkiin, toinen puolisko jakautuu sitten epätasaisesti noiden yli kahdenkymmenen muun linkin välillä.

Ylivoimaisesti suosituin ulosklikkaus on se linkki, jossa mainitaan Playboyn keskiaukeamatyttö Irina Voronina.

Ironmistress kirjoitti...

Mikäli muisti palaa pätkittäin, niin Kuressaare oli neukkuvallan aikana nimeltään Kingissepp.

Lenininkoskesta puhumattakaan...

Jaska Brown kirjoitti...

IM: Näin oli. Ja kuten mainiosta teoksesta Matka Neuvosto-Suomessa muistetaan, Tampereesta tuli Lenininkoski siksi että Helsingin uudeksi nimeksi ei voitu antaa Leninki.

Ironmistress kirjoitti...

Hips, samat kirjat on näemmä luettu :-)

Kun katsoo Tallinnan karttaa neukkuajalta, ennen neukkuaikaa ja nykyajalta, huomaa tiettyjä muutoksia myös katujen nimissä...

Tomi kirjoitti...

Tuosta Neuvosto-Suomesta ja uusista nimistä. Nimettiinkö Neuvosto-Virossa mitään Lenin tai muiden neuvostojohtajien mukaan? Jos ei, niin miksi Suomessa olisi niin tehty?

Ironmistress kirjoitti...

Baltian maissa kaupunkien nimiä vaihdettiin yllättävän vähän. Ainoa virolaisesimerkki mikä tulee mieleen, on tuo Kuressaare / Kingissepp. Sensijaan katujen ja kaupunginosien nimiä vaihdettiin kuin paitaa.

Jaska Brown kirjoitti...

Tomi ja IM: Baltian maissa taisi tosiaan olla vain yksi uudelleennimetty kaupunki per maa, jokainen paikallisen kommunistijohtajan mukaan:
Viro: Kuressaare -> Kingissepp
Latvia: Aizkraukle -> Stucka
Liettua: Marijampole -> Kapsukas.
Joskus annodazumal oli Hesarin kuukausiliitteessä juttu, jossa pohdiskeltiin miten Suomelle olisi käynyt neuvostomiehitettynä ja NL:n hajotessa. Siinä Helsingin uutena nimenä oli Kuusinen, mikä oli aika hyvin linjassa näiden muiden kanssa. Tosin vielä paremmin linjassa olisi ollut Kuusisen kotikaupungin nimeäminen hänen mukaansa. Miltäs kuulostaisi: Jyväskylä -> Kuusinen?

Joskus ammoin tutkailin Karjalan nimistön venäläistämistä ja siellä oli muistaakseni yksi ainoa paikka joka oli jonkun mukaan nimetty. Olisi luullut olevan helpompaa uusia nimiä keksiessä antaa paikkakunnille nimet kommunistisankareiden mukaan. Pohdiskelin, olisiko takana ollut jokin Stalinin määräys kaiken varalta. Jos Suomi olisi muuttunut kommunistiseksi ja saanut alueet takaisin, olisi ollut noloa muuttaa jonkun venäläiskommarin mukaan saatu nimi takaisin suomalaiseksi, kun taas neutraalin nimen kohdalla tämä olisi ollut helpompaa. Varautuiko Stalin Karjalan palautukseen?

Tomi kirjoitti...

Jaska, Kuresaari on surkean pieni paikka verrattuna Jyväskylään. Kuusisen mukaan oltaisi voitu nimetä hänen kotikuntansa Laukaa, eikä Jyväskylää. Laukaa olisi sopivan pienikin, kuitenkin Kuresaarta suurempi.

Jaska Brown kirjoitti...

Jos suhteutetaan maiden kokoon niin "Kingissepp" on Viron kymmenenneksi suurin kaupunki ja "Kuusinen" Suomen seitsemänneksi suurin. Pitäisin saman luokan kaupunkeina.

Sitä paitsi, eihän Laukaalla ole edes kunnon keskustaa vaan kolme taajamaa. Ei se olisi Suomen Demokraattisen Kansantasavallan Suuresti Kunnioitetun Ruorimiehen arvoinen paikkakunta.

Tomi kirjoitti...

Kuressaari on suhteessakin huomattavasti Jyväskylää pienempi. Se, että se on 10. suurin Virossa, johtuu vain siitä, että kolmannes väestöstä asuu Tallinnassa.

Tomi kirjoitti...

Se on muuten Laukaassa eikä Laukaalla. Sillä on merkitystä onko kusella vai kusessa.

Jaska Brown kirjoitti...

Laukaassa??? Mää ihmettele kauhiaast. Oma kielikorva sanoo ulkopaikallissijojen mukaiset taivutukset, mutta pitää tietysti toimia sen mukaan mitä paikalliset tekevät. Hulluja nuo keskisuomalaiset, sanoisi Obelix.

Eli on siis sanottava "menen tänään Laukaaseen", ei "menen tänään Laukaalle", kuten vaisto neuvoisi.

Ironmistress kirjoitti...

Hih, Suomessa paikannimet ja niiden paikallissijat ovat täydellinen soppa. Eli että ollaanko inessiivissa vai adessiivissa kun ollaan paikan päällä.

Ainoa varma on, että kun ollaan saaressa, niin ollaan sisäpaikallissijoissa. Eli Britanniassa, Kyproksessa, Gotlannissa, Soisalossa, Kemiössä, Manamansalossa, Seurasaaressa tai Vaarin Saaressa.

Siksi tuo Tomin mainitsema Laukaassa kuulostaa uskottavalta. Silti sielläkin ollaan Tikkakoskella kun ollaan yhdessä kunnan päätaajamista.

Ja tästä syystä voidaan olla Riihimäellä mutta Kärsämäessä. Ota tuosta nyt selvää...

Tomi kirjoitti...

RM, Tikkakoski kuuluu Jyväskylään ja kuului aikaisemmin Jyväskylän maalaiskuntaan. Laukaaseen se on kuuluunut vain joskus muinoin.

Jep, Laukaaseen mennään eikä Laukaalle.

Jaska Brown kirjoitti...

IM: Ainoa varma on, että kun ollaan saaressa, niin ollaan sisäpaikallissijoissa.

Poislukien tietysti poikkeukset. Varma tieto: Olen Taipalsaarella. Paikallinen ei ikinä sanoisi inessiivissä. Tosin kyseessä on kunnan nimi, mutta saartahan kyseinen kunta lähes kokonaan on. Sitä paitsi äkkiseltään tulisi mieleen esim. Uuden-Seelannin Eteläsaari. "Olen Eteläsaaressa"? Eeeii, sanoo kielikorva...

Tomi kirjoitti...

On myös ihan selvää, että sanotaan "Viitasaarella" ei "Viitasaaressa".