Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


torstai 15. syyskuuta 2011

Kahden lajin urheilijat

Moni lupaava urheilija horjuu teini-iässä kahden vaiheilla: on valittava mikä siihen asti harrastetuista lajeista on se rakkain ja hylättävä muut. Jotkut harvat tekevät toisenlaisen ratkaisun ja pyrkivät huipulle useammassa kuin yhdessä lajissa. Urheilun alkuaikoina tämä oli vielä melko yleistä, koska taso ei ollut niin kova. Nykyaikaisen ammattiurheilun hurjassa myllyssä temppu on onnistunut vain muutamilta. Tosin usein siten, että toinen ura alkaa vasta ensimmäisen päätyttyä.

Seuraavassa epätäydellisessä listauksessa jokaisesta lajiyhdistelmästä on valittu parhaiten menestynyt henkilö. On tietysti usein mielipidekysymys kuka on paras, joten joskus on katsottu aiheelliseksi antaa muutama kunniamaininta. Valinnoissa on yritetty huomioida lajin kulloinenkin historiallinen taso eli nykypäivän saavutuksia yleensä on arvostettu korkeammalle kuin sadan vuoden takaisia. Ratkaisevana kriteerinä valinnassa on pidetty menestystä lajiyhdistelmän huonommassa lajissa. Jos Elmo on saanut olympiakultaa vörplauksessa ja SM-pronssia hatkuilussa Omlen saadessa olympiapronssia hatkuilussa ja SM-kultaa vörplauksessa, Omle on katsottu paremmaksi koska hänen huonomman lajin saavutuksensa on parempi.

Listaan lajiyhdistelmiksi ei ole hyväksytty ns. "yhdistelmälajeja", joissa menestynyt on useinkin pärjännyt kyseisen lajin osalajissa sellaisenaan. Esimerkiksi nykyaikaiseen viisiotteluun kuuluu miekkailu ja monet viisiottelijat ovatkin miekkailussa menestyneet. Samoin triathlon, tuo epäonnistuneiden kestävyysurheilijoiden viimeinen oljenkorsi, vilisee osalajeissaan - erityisesti pyöräilyssä - pärjänneitä. Sen sijaan jos joku olisi pärjännyt sekä triathlonissa että tenniksessä, hänet olisi kelpuutettu listalle, koska tennis ei kuulu triathloniin. Samoin kuten viisiottelussa ja 800 metrin juoksussa (ei siis maastojuoksussa, kuten viisiottelussa) pärjännyt. Rajatapaus on ampumahiihto sekä hiihdon että ammunnan suhteen, mutta koska ampumahiihdossa täräytellään kesken hiihdon, eivät suoritukset ole erillisiä ja yhdistelmät on siksi hyväksytty mukaan.

Listaan ei ole myöskään otettu lajeja, jotka ovat erittäin läheisiä toisilleen, kuten jääkiekko ja rullakiekko - luultavasti jääkiekon maailmanmestarijoukkue pesisi rullakiekon maailmanmestarijoukkueen rullat jalassa pelaten. Puhumattakaan näistä jatkuvasti sikiävistä kamppailulajeista, joissa tsing-tsang-tsoon ero bing-bang-boosta saattaa olla se, että edellisessä vasemmalla jalalla oikeaan käteen potkiminen on kielletty ja jälkimmäisessä sallittu.

Jos jotakin tämän listan perusteella pystyy sanomaan, niin ainakin sen, että typerintä mitä valmentaja voi tehdä, on vaatia nuorta urheilijaa keskittymään yhteen ainoaan lajiin jo kymmenvuotiaana. Ehkä voimistelu poikkeuksena.

Alppihiihto ja jalkapallo
Aleksandar Shalamanov pelasi Bulgarian maajoukkueessa MM-kisoissa 1966 ja 1970. Olympialaisiin hän otti osaa alppihiihtäjänä 1960 ja jalkapalloilijana 1964, jälkimmäisessä tosin vaihtopenkillä istuen.

Alppihiihto ja mäkihyppy
Birger Ruud oli mäkihypyn ainoa kaksinkertainen olympiavoittaja (1932 ja 1936) ennen Matti Nykäsen aikaa. Vielä sodan jälkeen 1948 hän nappasi olympiahopeaa. Vuonna 1936 hän osallistui myös alppihiihtoon, jolloin ainoana lajina oli alppiyhdistetty. Ruud voitti syöksylaskuosuuden, mutta hävisi pujottelussa erikoismiehille niin paljon, että lopputuloksissa sijoitus oli neljäs. Ironista asiassa on se, että tuolloin ensi kertaa mukana olleeseen alppihiihtoon oli haluttu erillinen kilpailu molempiin lajeihin, mutta norjalaisten vaatimuksesta kilpailtiin ainoastaan alppiyhdistetyssä - ainoan kerran olympiahistoriassa.

Alppihiihto ja pikaluistelu
Laila Schou Nilsen sai olympiapronssia alppiyhdistetyssä 1936. Pikaluistelussa hän voitti kaksi virallista ja yhden epävirallisen maailmanmestaruuden sekä rikkoi useita maailmanennätyksiä. Päälle päätteeksi hän voitti useita Norjan mestaruuksia tenniksessä ja pelasi käsipalloa maajoukkueessa.

Amerikkalainen jalkapallo ja australialainen jalkapallo
Darren Bennett pelasi 12 vuotta ammattilaisena australialaista jalkapalloa, jota voi kuvata amerikkalaiseksi jalkapalloksi ilman suojuksia ja aivoja. Sen jälkeen mies lähti NFL:ään potkaisijaksi, jossa viihtyi kymmenen vuotta ja valittiin vuosikymmenen parhaaksi pelipaikallaan.

Amerikkalainen jalkapallo ja baseball
Bo Jackson valittiin yliopistoaikanaan maan parhaaksi jenkkifutariksi. Ammattilaisena hän missasi aina kauden alkuosan, koska pelasi siihen aikaan baseballia. Molemmissa lajeissa valittiin all star -joukkueisiin. Ura katkesi muutaman vuoden jälkeen pahaan loukkaantumiseen, mutta palasi vielä joksikin aikaa baseballiin keinolonkasta huolimatta.
Kunniamaininnat: Brian Jordan, Ernie Nevers, Deion Sanders, Jim Thorpe ja Wally Yonamine.

Amerikkalainen jalkapallo ja jalkapallo
Toni Fritsch pelasi yhdeksän maaottelua Itävallan paidassa, joissa teki kaksi maalia - molemmat Englannin verkkoon Wembleyllä samassa ottelussa! Vaihtoi kesken ammattilaisuraansa lajia ja viihtyi NFL:ssä potkaisijana toistakymmentä vuotta voittaen kerran Super Bowlin.
Kunniamaininnat: Morten Andersen, Manfred Burgsmüller, Aldo Donelli ja Horst Muhlmann.

Amerikkalainen jalkapallo ja jääkiekko
Lionel Conacher pelasi NHL:ssä 1925-1937, valittiin kerran liigan toiseksi parhaaksi pelaajaksi ja voitti kahdesti Stanley Cupin. Tarkalleen ottaen hän ei pelannut amerikkalaista vaan kanadalaista jalkapalloa; lajien oleelliset erot ovat kuitenkin vähäiset eli kanukkiversiossa on yksi pelaaja enemmän kentällä ja pelikenttä on suurempi. Voitti maan mestaruuden pari kertaa. Siinä sivussa mies urheili ammattilaisena myös lacrossessa ja painissa, voitti nuoruudessaan Toronton mestaruuden baseballissa sekä Kanadan amatöörimestaruuden nyrkkeilyssä ja otti näytösmatsin Jack Dempseytä vastaan. Urheilu-uran jälkeen Conacher valitutti itsensä Kanadan parlamenttiin. Kuolintapa oli mitä sopivin; sydänkohtaus 54-vuotiaana softballin näytösottelua pelatessa.

Amerikkalainen jalkapallo ja kelkkailu
Herschel Walker oli lajihistorian kohutuimpia yliopistotähtiä ja siksi sinänsä loistelias ammattilaisura oli lievä pettymys. Kahden NFL-kauden välissä hän kävi edustamassa USA:ta kahden miehen rattikelkkailussa vuoden 1992 olympialaisissa sijoittuen seitsemänneksi.

Amerikkalainen jalkapallo ja koripallo
Charlie Ward voitti vuonna 1993 yliopistotasolla parhaan jenkkifutarin palkinnon Heisman Trophyn, mikä on yleensä tie maineeseen ja kunniaan ammattilaisena. Wardin epäonneksi hän oli kuitenkin pelinrakentajaksi pienikokoinen, jolloin NFL-joukkueet eivät olleet halukkaita varaamaan häntä ensimmäisellä kierroksella. Ward taas ilmoitti, että joko ensimmäisen kierroksen varaus tai ei mitään. Jos sitä ei tulisi, hän lähtisi ammattilaiseksi koripalloon, jota oli myös pelannut yliopistossa. Näin kävikin ja Ward pelasi kymmenen vuotta NBA:ssa muttei otteluakaan NFL:ssä.
Kunniamaininta: Bud Grant.

Amerikkalainen jalkapallo ja mäkihyppy
Jan Stenerud tuli Norjasta Minnesotan yliopistoon mäkihyppystipendillä 1960-luvun puolivälissä. Yliopiston jenkkifutisvalmentaja huomasi Stenerudin jaloissa olevan ruutia ja rekrytoi miehen joukkueen potkaisijaksi. Loppu oli historiaa: tie vei lähes 20 vuotta kestäneelle ammattilaisuralle ja monet arvioivat hänet edelleen kaikkien aikojen parhaaksi potkaisijaksi.

Amerikkalainen jalkapallo ja nyrkkeily
Charlie Powell jätti yliopistofutiksen kokonaan väliin ja on NFL:n historian nuorin pelaaja. Piti muutaman vuoden taukoa NFL:stä ja keskittyi nyrkkeilyyn, jossa nousi raskaan sarjan kymmenen parhaan joukkoon. Hävisi Muhammad Alille ja Floyd Pattersonille, mutta voitti maailmanlistan kakkosen Nino Valdesin. Pelasi myös ammattilaisten alasarjoissa baseballia, sai koripallon sopimustarjouksen Harlem Globetrottersilta ja työnsi kuulaa yli 18 metriä.

Amerikkalainen jalkapallo ja paini
Stephen Neal voitti vapaapainin raskaassa sarjassa maailmanmestaruuden 1999 ja valittiin maailman vuoden parhaaksi painijaksi, mutta ei päässyt seuraavana vuonna olympialaisiin hävittyään USA:n karsinnoissa. Lopetti painiuransa siihen ja marssi NFL:ään hyökkäyksen linjamieheksi. Pelasi kymmenen vuotta ja voitti Super Bowlin kolmesti.

Amerikkalainen jalkapallo ja yleisurheilu
Bob Hayes on ainoa mies, joka on voittanut sekä olympiakultaa että Super Bowlin. Satasen ME-mies valittiin NFL:ssä liigan ykköstähdistöön kahdesti.
Kunniamaininnat: Christian Okoye, Willie Gault, Ollie Matson, Renaldo Nehemiah ja Jim Thorpe.

Ampumahiihto ja ampuminen
Mauri Röppänen sai kahdesti olympiamitalin ampumahiihtoviestissä ja oli pienoiskivääriammunnassa neljäs. Kahdesti Euroopan mestari eri kiväärilajeissa. Kumma kyllä, tämä lajiyhdistelmä ei ole kovin yleinen ilmeisesti siksi, että hiihdossa menestyminen vaatii ampumiseen nähden hyvin erilaisia ominaisuuksia.

Ampumahiihto ja hiihto
Grete Ingeborg Nykkelmo voitti yksilölajissa maailmanmestaruuden sekä aseen kanssa (1991) että aseettomana (1985) hiihtäen. Sen lisäksi nainen oli Norjan mestari maastojuoksussa.
Kunniamaininnat: Lars Berger ja Ole Einar Björndalen.

Ampumahiihto ja yleisurheilu
Hannu Posti sijoittui vuoden 1952 olympialaisissa kymmenellätuhannella metrillä neljänneksi Emil Zatopekin voittaessa ja 1964 ampumahiihdossa 20 kilometrillä kahdeksanneksi. Vuoden 1963 MM-kisoissa hän sai henkilökohtaisessa kilpailussa pronssia.

Ampuminen ja miekkailu
Holger Nielsen sai ensimmäisissä olympialaisissa Ateenassa 1896 mitaleita molemmissa lajeissa. Kaksi vuotta myöhemmin hän kirjoitti käsipallon ensimmäiset säännöt.

Ampuminen ja painonnosto
Viggo Jensen sai ensimmäisissä olympialaisissa Ateenassa 1896 mitaleita molemmissa lajeissa ja oli lähellä myös kuulantyönnössä, jossa jäi neljänneksi.

Baseball ja jääkiekko
Tom Glavine pelasi baseballia syöttäjänä korkeimmalla sarjatasolla 1987-2008. Voitti mestaruuden kerran ja valittiin kahdesti liigan parhaaksi syöttäjäksi. Yksi vain 24 syöttäjästä, jotka ovat voittaneet yli 300 ottelua. Pelasi jääkiekkoa yliopistotasolla ja varattiin NHL:ään Los Angeles Kingsiin vuoden 1984 varaustilaisuudessa neljännellä kierroksella, sijalla 69.
Kunniamaininta: Nyjer Morgan.

Baseball ja koripallo
Gene Conley on ainoa, joka on voittanut mestaruuden kahdessa neljästä (NFL, MLB, NBA ja NHL) suuresta Pohjois-Amerikan ammattilaisliigasta. Pelasi toistakymmentä vuotta molemmissa lajeissa korkeimmalla tasolla.
Kunniamaininnat: Danny Ainge, Chuck Connors ja Mark Hendrickson.

Baseball ja yleisurheilu
Mildred Didrikson-Zaharias voitti vuoden 1932 olympialaisissa pika-aidat sekä keihäänheiton ja sai korkeushypyssä hopeaa. Koripallossa hänet valittiin USA:n All-Star -joukkueeseen ja lisäksi hän pelasi baseballia, jossa hän teki epävirallisen naisten pituusheiton maailmanennätyksen. Hän lopetti urheilu-uransa jo 24-vuotiaana ja aloitti golfinpeluun, jossa voitti kymmenen major-tason turnausta.
Kunniamaininta: Jim Thorpe.

Hiihto ja melonta
Sue Holloway kilpaili vuoden 1976 olympialaisissa molemmissa lajeissa. Melonnassa hän sai 1984 kaksi olympiamitalia.

Hiihto ja mäkihyppy
Thorleif Haug voitti olympiakultaa 1924 molemmilla hiihtomatkoilla ja yhdistetyssä. Samoissa kisoissa hän sai mäkihypyssä pronssia, mutta 50 vuotta myöhemmin pistelaskussa havaittiin virhe. Todellisuudessa USA:n Anders Haugen oli saanut enemmän pisteitä. Tuolloin jo kuolleen Thorleif Haugin tytär luovutti mitalin 86-vuotiaalle Haugenille ja virallisissa tuloksissa kolmannen ja neljännen sijoitukset vaihdettiin. Yksikään toinen urheilija ei ole päässyt yhtä lähelle molempien lajien mitalia näissä vaatimuksiltaan lähes täysin vastakkaisissa lajeissa, vaikka monet yhdistetyn miehet ovatkin paremmassa lajissaan menestyneet erikoismiesten veroisesti.

Hiihto ja pyöräily
Katerina Neumannova voitti hiihdossa olympiakultaa 2006 ja otti osaa maastopyöräilyyn vuoden 1996 olympialaisissa sijoittuen kahdeksanneksitoista.
Kunniamaininnat: Meeri Bodelid, Anton Collin ja Pierre Harvey.

Hiihto ja soutu
Jorma Kortelainen hiihti olympiahopeaa viestissä 1956 ja oli neljä vuotta myöhemmin yksikkösoudussa seitsemäs.

Hiihto ja suunnistus
Ivar Formo voitti olympiakultaa 50 kilometrin hiihdossa 1976 ja kaksi vuotta aiemmin MM-pronssia viestisuunnistuksessa.

Hiihto ja yleisurheilu
Martin Stokken hiihti olympiahopeaa viestissä 1952 ja oli neljä vuotta aiemmin kympin juoksussa neljäs.
Kunniamaininnat: Jussi Kurikkala, Bela Szepes ja Helena Takalo.

Jalkapallo ja jääkiekko
Vsevolod Bobrov pelasi Neuvostoliiton jalkapallojoukkueessa maan ottaessa ensi kertaa osaa olympialaisiin 1952 ja teki viisi maalia. Neljä vuotta myöhemmin hän voitti jääkiekossa olympiakultaa.
Kunniamaininnat: Kari Eloranta, Timo Nummelin ja Sven Tumba.

Jalkapallo ja jääpallo
Valeri Maslov voitti jääpallossa kahdeksan maailmanmestaruutta. Jalkapallossa hän ylsi Neuvostoliiton maajoukkueeseen ja pelasi vuoden 1968 EM-karsinnoissa.
Kunniamaininta: Lars Näsman.

Jalkapallo ja mäkihyppy
Björn Wirkola voitti mäkihypyssä molemmat maailmanmestaruudet 1966 ja on edelleen ainoa, joka on voittanut Keski-Euroopan mäkiviikon kolmesti peräkkäin. Jalkapalloa hän pelasi neljä vuotta Rosenborgissa ja voitti Norjan mestaruuden 1971.

Jalkapallo ja nyrkkeily
Curtis Woodhouse pelasi useissa Englannin liigan joukkueissa, korkeimmalla tasolla kolme ottelua Valioliigassa Birmingham Cityssä 2002-2003 ja neljä alle 21-vuotiaiden maaottelua. Ammattinyrkkeilijänä hän on toistaiseksi voittanut 15 ottelustaan 14.
Kunniamaininta: Katie Taylor.

Jalkapallo ja pikaluistelu
Dag Fornaess voitti MM- ja EM-kullat pikaluistelussa 1969 ja pelasi Norjan mestaruussarjassa jalkapalloa.

Jalkapallo ja yleisurheilu
Nils Middelboe voitti Tanskan mestaruuden kolmiloikassa ja rikkoi maan ennätyksen kolmiloikan lisäksi myös 800 metrillä. Jalkapalloilijana hän oli Chelsean ensimmäinen (mutta ei todellakaan viimeinen!) ei-brittiläinen pelaaja. Hän edusti seuraa vuosina 1913-1923 ja sai myös kaksi olympiahopeaa jalkapallossa.

Jousiammunta ja tennis
Lottie Dod voitti 1800-luvun lopulla Wimbledonin naisten kaksinpelin viidesti ja sai 1908 jousiammunnassa olympiahopeaa. Pelasi myös maahockeytä Englannin maajoukkueessa.

Jousiammunta ja yleisurheilu
Tapio Rautavaara voitti olympiakultaa keihäänheitossa 1948 ja MM-joukkuekultaa jousiammunnassa 1958.

Jääkiekko ja jääpallo
Hanna Teerijoki on pelannut Suomen maajoukkueessa yllä mainittujen lajien lisäksi jalkapallossa, maahockeyssä ja kaukalopallossa.

Jääkiekko ja maahockey
Keijo Kuusela oli Oslon talviolympialaisissa 1952 Suomen paras pistemies ja seuraavana kesänä maahockeyn olympiaedustaja. Ansioluetteloon kuuluu myös sotavankileiri; Kuuselan ohjaama Morane-Saulnier ammuttiin alas linjojen takana 1944.

Jääkiekko ja pesäpallo
Riikka Nieminen, nykyään Välilä, voitti naisten ensimmäisen olympiajääkiekkoturnauksen pistepörssin 1998. Vuoden naispesäpalloilijaksi hänet valittiin kolmesti - yhden kerran enemmän kuin vuoden naisjääkiekkoilijaksi. Lisäksi kaukalopallon EM-kultaa ja kolme jääpallon SM-kultaa.

Jääkiekko ja softball
Hayley Wickenheiser, kaikkien aikojen naisjääkiekkoilija, on voittanut kolme olympiakultaa ja yhden hopean. Hän pelasi Kanadan softballjoukkueessa vuoden 2000 olympialaisissa.

Jääkiekko ja tennis
Jaroslav Drobny saavutti jääkiekossa maailmanmestaruuden ja olympiahopeaa. Vuonna 1949 Tsekkoslovakiasta länteen loikannut Drobny voitti Wimbledonissa kaksinpelin 1954 ja Ranskan avoimet kahdesti - Egyptin kansalaisena!

Jääkiekko ja yleisurheilu
Syl Apps sijoittui Berliinin olympialaisissa seiväshypyssä kuudenneksi voitettuaan saman lajin kaksi vuotta aiemmin Kansainyhteisön kisoissa. Seuraavana vuonna seiväs vaihtui lyhyempään työkaluun ja Apps pelasi NHL:ssä vuoteen 1948 asti voittaen tulokaskautenaan tuolloin ensimmäistä kertaa jaetun Calder Trophyn eli vuoden tulokkaan palkinnon.

Jääpallo ja tennis
Sakari Salo pelasi vain 21 jääpallomaaottelua siksi, että maajoukkueura osui vuosille 1938-52. Tenniksessä hän voitti 59 yleisen sarjan Suomen mestaruutta eri kilpailumuodoissa.

Kelkkailu ja nyrkkeily
Eddie Eagan on ainoa urheilija, joka on voittanut olympiakultaa sekä kesä- että talvilajissa. Nyrkkeilijänä hän voitti 1920 raskaan keskisarjan ja kelkkailijana neljän miehen rattikelkkailun 1932. Hän ei kuitenkaan ole ainoa, joka on voittanut kultaa sekä kesä- että talvikisoissa, koska Gillis Grafström voitti kolme kultaa taitoluistelussa 1920-28; ensimmäisellä kerralla taitoluistelu kuului kesäkisojen ohjelmaan talvikisojen puuttuessa.

Kelkkailu ja yleisurheilu
Torsten Voss voitti kymmenottelussa olympiahopeaa 1988 ja maailmanmestaruuden 1987. Moni yleisurheilija on siirtynyt rattikelkkailijaksi juoksemaan vauhtia masiinaan, mutta taso on ollut luokkaa "ynnä muut" jommassakummassa lajissa. Voss sai kolme MM-mitalia kelkkailijana.

Koripallo ja lentopallo
Wilt Chamberlain, NBA:n suurimpia legendoja, harrasti kausien välillä lentopalloa. Kyllästyttyään 38-vuotiaana korikseen hän pisti pystyyn lentopallon ammattilaisliigan, jossa pelasi itsekin.

Koripallo ja pesäpallo
Kalevi Ihalainen pelasi 13 Itä-Länsi -ottelua ja oli Suomen maajoukkueessa koripallossa vuoden 1939 EM-kisoissa. Pelasi myös jääkiekkomaajoukkueessa sen ottaessa ensi kertaa MM-kisoihin osaa 1939 sekä käsipalloa SM-sarjassa. Urheilu-uran loputtua hän ryhtyi keilaamaan ja voitti lajissa joukkuemaailmanmestaruuden 1967.

Koripallo ja uinti
Tim Duncan on valittu yhdeksän kertaa NBA:n ykkösviisikkoon, mutta ennen koripallouraansa hän oli myös huippulupaava uimari, jonka tähtäimessä olivat vuoden 1992 olympialaiset. Haave kariutui hirmumyrskyn tuhottua Yhdysvaltain Neitsytsaarten ainoan uimahallin. Duncan kyllästyi uimaan valtameressä haiden pelossa ja aloitti mieluummin koripallon, kun pituuttakin oli venähtänyt enemmän kuin kotitarpeiksi.

Koripallo ja yleisurheilu
Walt Davis voitti olympiakultaa korkeushypyssä 1952 ja pelasi viisi kautta NBA:ssa.
Kunniamaininta: Bill Russell

Melonta ja miekkailu
Maggie Kalka voitti melonnassa maailmanmestaruuden 1938 ja otti osaa Helsingin olympialaisiin 1952 miekkailussa.

Miekkailu ja uinti
Otto Herschmann saavutti olympiamitalin uinnissa 1896 ja miekkailussa 1912. Jälkimmäisellä kerralla hän oli Itävallan olympiakomitean puheenjohtaja - ainutlaatuinen yhdistelmä tämäkin. Juutalainen Herschmann kuoli keskitysleirillä 1942.

Mäkihyppy ja purjehdus
Jacob Tullin Thams voitti olympiakultaa mäkihypyssä 1924 ja hopeaa purjehduksessa 1936.

Nykyaikainen viisiottelu ja pikaluistelu
Karl Leban oli vuoden 1936 talviolympialaisissa pikaluistelun 500 metrillä kuudes ja kesäolympialaisissa viisiottelun kahdeskymmeneskuudes.

Nykyaikainen viisiottelu ja yleisurheilu
Nico Motchebon voitti nykyaikaisessa viisiottelussa Saksan mestaruuden ja MM-joukkuepronssia 1991. 800 metrin juoksijana hän selvisi olympiafinaaliin 1996 ja sai kahdesti MM-hallissa pronssia.
Kunniamaininta: Bertil Uggla.

Painonnosto ja pesäpallo
Juhani Vellamo voitti pesäpallossa Suomen mestaruuden 1942 ja oli Lontoon olympialaisissa 1948 painonnoston 82,5 kg:n sarjassa seitsemäs. MM-kisoissa hän sai pronssia, EM-kisoissa kerran hopeaa ja kahdesti pronssia. Lisäksi SM-pronssi yleisurheilun viisiottelusta.

Painonnosto ja yleisurheilu
Karoliina Lundahl voitti painonnostossa maailmanmestaruudet vuosina 1994 ja 1998. Olympiakisoissa hän oli 1996 kuulantyönnössä yhdeksästoista ja jäi 2000 painonnostossa ilman tulosta.
Kunniamaininnat: Gary Gubner ja Eino Mäkinen.

Pesäpallo ja mäkihyppy
Veikko Kankkonen voitti olympiakultaa mäkihypyssä 1964 ja pelasi kaksi kautta pesäpallon SM-sarjassa.

Pesäpallo ja yleisurheilu
Raimo Vilen sivusi 100 metrin Euroopan ennätystä 10,0 (vuonna 1972 käytettiin vielä virallisesti käsiaikoja) ja oli pesäpallossa vuonna 1965 SM-sarjan etenijäkuningas 44 juoksulla.

Pikaluistelu ja pyöräily
Christa Luding sai pikaluistelussa olympiakultaa sekä 1984 että 1988 ja lisäksi pari himmeämpää mitalia. Pyöräilyssä hän sai eräajon olympiahopeaa 1988. Hän on ainoa urheilija, joka on saanut sekä kesä- että talvikisoissa mitalin samana vuonna ja sellaisena myös pysyy, ellei olympiarytmiä palauteta entiselleen. Pyöräily ja pikaluistelu rasittavat samoja lihasryhmiä ja vaativat suunnilleen samanlaisia hapenotto-ominaisuuksia, joten lajiyhdistelmä on varsin yleinen.
Kunniamaininnat: Jan Bos, Seiko Hashimoto, Eric Heiden, Clara Hughes ja Sheila Young.

Purjehdus ja yleisurheilu
Bobby Lohse saavutti 1996 olympiahopeaa purjehduksessa. Keihästä (vanha malli) hän heitti yli 80 metriä ja otti osaa Suomi-Ruotsi -maaotteluun 1985.

Pöytätennis ja tennis
Fred Perry voitti Wimbledonin miesten kaksinpelin kolme kertaa peräkkäin 1934-36 ja pöytätenniksen kaksinpelin maailmanmestaruuden 1929.

Rugby ja yleisurheilu
Arthur Rowe voitti kuulantyönnön Euroopan mestaruuden 1958 ja pelasi sittemmin rugbya ammattilaisena.

Soutu ja yleisurheilu
Tuula Kivi voitti kuulantyönnössä Suomen mestaruuden viidesti ja työnsi pitkään kestäneen SE:n. Yleisurheilu-uran jälkeen hän meni naimisiin ja ryhtyi harrastamaan soutua, jossa voitti myös useita Suomen mestaruuksia. Selitystä lajinvaihtoon voi etsiä uudesta sukunimestä Karppinen.

Suunnistus ja yleisurheilu
Carsten Jörgensen voitti maailmanmestaruuden viestisuunnistuksessa 1997 ja pronssia yksilökilpailussa 1995. Juoksuvauhti oli ainakin kohdallaan, koska vuonna 1997 mies voitti myös maastojuoksun EM-kultaa ja juoksi seuraavana vuonna Tanskan ennätyksen 10 000 metrillä.
Kunniamaininnat: Anders Gärderud ja Öyvin Thon.

Taitoluistelu ja uinti
Karl Schäfer voitti taitoluistelussa olympiakultaa 1932 ja 1936. Vuoden 1928 olympialaisissa hän jäi lajissa neljänneksi ja karsiutui saman vuoden kesäkisoissa rintauinnin välierissä.

Tennis ja yleisurheilu
Edwin Flack voitti ensimmäisissä olympiakisoissa Ateenassa 1896 kultaa 800 ja 1500 metrin juoksuissa. Siinä sivussa hän otti osaa tennisturnaukseen, missä sai pronssia nelinpelissä.

Uinti ja voimistelu
Fritz Hofmann sai vuoden 1896 olympialaisissa kaksi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Hopea tuli uinnista, muut mitalit voimistelusta.

Voimistelu ja yleisurheilu
Svetlana Feofanova on toistaiseksi saavuttanut seiväshypyssä kaksi olympiamitalia, maailmanmestaruuden, kaksi Euroopan mestaruutta ja kaksi maailmanennätystä. Ennen seiväshyppääjäksi ryhtymistään hän oli huipputason voimistelija, 16-vuotiaana Venäjän joukkueen varanaisena Atlantan olympialaisissa.

Kommentteihin otan mielelläni vastaan lisäyksiä listaan!

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mainio lista, lisäyksinä mieleen tulevat kotimaasta heti jalkapallon ja jääkiekon turkulainen mahtipakkaus Timo Nummelin ja hiihtäjä Harri Kirvesniemi, joka kellotti ihan kelvollisen ajan 5000 metrin juoksussakin.

Kumitonttu kirjoitti...

Aurinkokuningas Tamminen oli myös kotimaisessa sotkupallossa kohtuullisen menestynyt - lätkäuransa lisäksi.

Anonyymi kirjoitti...

Lev Jašin pelasi sekä jalkapalloa että jääkiekkoa.

Unknown kirjoitti...

Timo Nummelinin kiekkosaavutukset tiedetään, mutta hän oli myös SM-tason jalkapalloilija. Myös poika Petteri on ollut ainakin junnutasolla kova futari, mutta valitsi kiekkoilun päälajiksi.

Triathlonista (tuo epäonnistuneiden kestävyysurheilijoiden viimeinen oljenkorsi) olen eri mieltä. Triathlonhan on laji 35-45-vuotiaille, joilla on liikaa aikaa :)

Mitenkäs (nais)telinevoimistelijat, kovaa ja monipuolista treeniä ja huipulla erittäin nuorina. Kuvittelisi jonkun päässeen pitkälle vähän vanhempana jossakin toisessa lajissa. Ylipäätään kahdessa lajissa menestyminen on naisille helpompaa, koska taso on alhaisempi ja monessa lajissa voi pärjätä ihan teininä (uinti, tennis) - toisin kuin miehet.

Jaska Brown kirjoitti...

Kiitos kommenteista.

Timo Nummelin oli saanut kunniamaininnan, ainoa joka on koskaan valittu Suomessa sekä vuoden jalkapalloilijaksi että jääkiekkoilijaksi. Selvää kuitenkin on, että Bobrovin meriitit olivat kovemmat. Lev Jashin, vaikka olikin maailman (kaikkien aikojen?) paras maalivahti, ei pelannut jääkiekkoa maajoukkueessa eikä siksi saanut kunniamainintaa. Tammiselle samat sanat toisinpäin.

Harri Kirvesniemi juoksi vitosen 13.54,4, mutta ei yltänyt kunniamainintaan, koska muut maininnan saaneet olivat molemmissa lajeissa vähintään kansallisia mitalisteja.

Samasta syystä jäi puuttumaan lajiyhdistelmä lentopallo / yleisurheilu, koska Mauri "Moukari" Leppäsen keihästulos 73 ja risat oli mielestäni liian vaatimaton. Vasta jälkeenpäin muistin Harri Nevalaisen, kymmenottelun SM-mitalistin ja lentopallon maajoukkuemiehen.

Naisvoimistelusta muihin lajeihin siirtyneitä on yllättävän vähän, kenties siksi että voimistelijat ovat pienikokoisempia. Feofanovan lisäksi Jelena Isinbajevalla on voimistelutausta, mutta hänen saavutuksensa jäivät huomattavasti vähäisemmiksi.

Naisilla kilpailuissa pärjääminen on tosiaankin helpompaa - yleisurheilupuolella olen tutkinut asiaa tilastopohjalta jonkin verran ja ilmiö on selvä. Joukkuelajeissa tilanne on vielä selvempi. Joskus tuntui, että kaikki pesä-, jalka-, jää-, kori-, lento- ja kaukalopallot sekä jääkiekko voitaisiin korvata yhdellä ainoalla Naisten SM-palloilu -nimisellä sarjalla - samat naamat siellä kuitenkin pyörivät. Jos nyt lievää törkeämmin liioitellaan.

Unknown kirjoitti...

Jorma Kortelainen hiihto ja soutu, molemmissa mestaruuksia.