Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


Sivalluksia (Pikakommentteja)


sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Homoseksuaalisuus - sairaus vai ei?

Kokeilkaa huviksenne KVG-menetelmää ja kirjoittakaa hakusanoiksi homous, sairaus, onko tai jokin niiden yhdistelmä synonyymeineen millä tahansa osaamallanne kielellä. Todennäköinen lopputulos on, että päädytte sivulle jossa todetaan että homoseksuaalisuus ei ole sairaus ja perusteluna on, että se on poistettu sairausluokituksesta (Suomessa vuonna 1981). Kehäpäätelmä puhtaimmassa muodossaan. Toisaalta, tämähän tarjoaisi erinomaisen keinon siivota sairaustilastoja. Poistetaan multippeliskleroosi luokituksesta ja voilà - meillä on yli 5000 tervettä enemmän!

Wikipedia määrittelee sairauden olevan fyysisen tai psyykkisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa yksilölle tai hänen ympäristölleen tilapäistä tai pysyvää haittaa tai toiminnanvajavuutta. Mikäli homoseksuaalisuus ei ole sairaus, se ei siis (1) ole poikkeavuus, (2) aiheuta kellekään haittaa eikä (3) tee henkilöstä jollain tavoin vajaakykyistä muihin verrattuna. Mikäli nämä väittämät ovat tosia, väite on todistettu. Mikäli niistä yhdessäkään havaitaan merkittävää ristiriitaa todellisuuden kanssa, homoseksualismi on sairaus.

Ne harvat tapaukset, joissa homoseksualismin poistamista sairausluokituksesta perustellaan muutoin kuin kehäpäätelmällä, voidaan jakaa seitsemään ryhmään. Jokaisessa on tietty perusväittämä. Toki väittämiä on muitakin kuin nämä, mutta ne ovat sen verran harvinaisia ja yleensä älyvapaita tyyliin "se ei näy verikokeessa tai röntgenkuvassa" tai "raamattu kieltää", että ne voidaan sivuuttaa.

1. Homoseksuaalisuus ei ole sairaus, koska se ei tartu.
Tämän väittämän virheellisyys on niin ilmeinen, että se on mukana ainoastaan yleisyytensä takia. Yhtä hyvin perustein keuhkosyöpä ei ole sairaus, koska se ei yhdenkään lääketieteellisen tutkimuksen mukaan ole tarttuva tauti. Itse asiassa keuhkosyöpä on homoseksuaalisuutta helpompi poistaa sairausluokituksesta tällä perusteella; homoseksuaalisuuden tarttuvuudesta voi tarkempia tietoja kysellä keneltä tahansa englantilaisen poikien sisäoppilaitoksen käyneeltä.

2. Homoseksuaalisuus ei ole vamma, koska se on synnynnäinen ominaisuus.
Kertokaa tämä syntymäkuuroille. Lähes yhtä ilmeisen virheellinen kuin ensimmäinen väittämä. Tietyt geenit omaava henkilö saattaa olla tai olla olematta homoseksuaali; hänellä on vain normaalia voimakkaampi tai lievempi taipumus siihen. Luonnollisesti suurin osa ihmisistä toki on joko homoja tai heteroita ympäristöstä riippumatta, mutta varmasti on olemassa vähemmistö, joiden kohdalla olosuhteet ratkaisevat.

3. Homoseksuaalisuutta on esiintynyt aina.
No, ainakin niin kauan kuin kirjallisia lähteitä raamatun ajoilta tai antiikin Kreikasta on säilynyt, joten ei ole mitään syytä epäillä etteikö olisi aiemminkin. Etenkin kun sitä esiintyy myös eläimillä, mikä onkin tiukkapipojen keskuudessa aiheuttanut joskus tragikoomisia tilanteita. Tämä argumentti yleensä perustellaan toteamalla, että mikäli homoseksuaalisuus olisi haitta, ihmisen evoluutio olisi karsinut sen. Kuten se on karsinut esimerkiksi suulakihalkion

4. Homoseksuaalisuus ei ole lääkittävissä eikä parannettavissa
Tohtori Päivi Räsänen saattaa olla tästä eri mieltä, mutta jätettäköön hänen mielipiteensä huomiotta ja oletetaan, että väite on totta. Poistetaan sitten sairausluokituksesta samalla perusteella nuoruusiän diabetes, johon ei kovista ponnisteluista huolimatta ole löydetty parannuskeinoa. Insuliiniruiskeet ovat toki hoitokeino, mutta ne ainoastaan estävät taudin oireiden puhkeamisen. Samalla tavoin voisi makaaberisti todeta, että homoseksuaalisuuden hoitokeinona voisi käyttää kemiallista kastraatiota, joka estää oireiden puhkeamisen. Kuten on joissakin maissa käytettykin.

5. Homoseksuaalisuus ei aiheuta ongelmia jokapäiväisessä elämässä.
Tai siis tietysti aiheuttaa, mutta vika ei ole homoseksuaalisuudessa sinänsä vaan homofobiassa. Totta sinänsä, varmasti suurin osa homojen kohtaamista vaikeuksista kautta historian on aiheutunut juuri tuosta syystä. Mutta ei se ainoa syy ole. Kiistaton tosiasia on, että normista poikkeavuus määritellään sairaudeksi. Laktoosi-intoleranssi on sairaus, mutta selluloosaa pilkkovan entsyymin puuttuminen suolistosta ei ole. Ei laktoosi-intolerantikollakaan mitään ongelmia olisi, jos yhteiskunta ei olisi rakentunut maitonormatiivisuuden pohjalle. Kyky pilkkoa laktoosia ravinnoksi on selvä hyöty, mutta pelkästään siitä syystä sitä ei ole luokiteltu sairaudeksi. Kyky pilkkoa sellua ravinnoksi olisi myös hyödyllinen, mutta kyvyttömyyttä siihen ei ole luokiteltu sairaudeksi, koska kyseessä on normi. (Kuvitelkaapa että ihmiset pystyisivät siihen. Pikaruokapaikat mainostaisivat: PIKAISTA SELLUA HALVALLA!) Laktoosin pilkkomiskyky puuttuu 17 % aikuista suomalaisväestöä, joten se on luokiteltu sairaudeksi. Sivumennen todettakoon, että homoseksuaaleja on eri arvioiden mukaan 2 - 13 % eli vähemmän.
Kokonaan toinen asia on se, että yksilön kannalta homoseksuaalisuus saattaa olla harmitonta, mutta yhteiskunnan kannalta näin ei välttämättä ole. Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan on käsitelty ansiokkaasti Takkiraudassa.

6. Homoseksuaalisuudesta ei haluta parantua.
Eikä myöskään psykopatiasta. Sitä paitsi käsi sydämelle: jos homoseksuaalille annettaisiin mahdollisuus elää elämänsä uudelleen heteroseksuaalina, kuinka suuri prosentti valitsisi niin? Epäillä sopii että osuus olisi aika iso.

7. Homoseksuaalisuus saattaa hyödyttää geenien leviämistä muulla tavoin kuin omien jälkeläisten kautta.
Tässä viitataan yleensä väitteeseen, jonka mukaan homoseksuaalien sisaruksilla on keskimääräistä enemmän lapsia. Tämän katsotaan johtuvan lapsettoman sisaruksen lähisukulaisen lapsille tuottamista lisäresursseista. Toinen mahdollinen selitys on vanhempien painostus lastenlasten hankkimiseen. Hypoteesit ovat uskottavia, mutta pitäisi tutkia myös verrokkiryhmä eli lapsettomat heteroseksuaalit; onko heidän sisaruksillaan keskimääräistä enemmän lapsia? Oli miten oli, omien geenien monistamista suosiva ominaisuus voidaan silti luokitella sairaudeksi. Klassinen esimerkki on malarialta suojaava sirppisoluanemia.

Jokainen väite, jonka mukaan homoseksuaalisuus ei olisi sairaus, on kumottavissa vastaesimerkillä. Johtopäätös: on joko löydettävä uusia ja pätevämpiä todisteita tai tunnustettava homoseksuaalisuuden olevan sairaus ja puuttuvan sairausluokituksesta ainoastaan poliittisen korrektiuden vaatimuksista.

Ja suvaitsevaiset - mikäli ovat tänne asti lukeneet - voivat tässä vaiheessa kaivaa sen kuuluisan herneen ulos nenästään. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole rajoittaa homoseksuaalien oikeuksia millään tavoin, sen enempää kuin kirjoituksessa mainittujen tai myöhemmin mainittavaa sairautta potevien oikeuksia. Itse asiassa olen tuntenut henkilökohtaisesti kaikista kyseisistä sairauksista ainakin yhden sitä sairastavan ihmisen. Ei kenenkään oikeuksia pidä rajoittaa sillä perusteella, että hän sattuu olemaan diabeetikko. Tai homoseksuaali. Tunnen useita homoseksuaaleja eikä minulla ole mitään heitä vastaan. Ei ole ongelma, jos työkaverini on homo tai samassa saunaseurassa on homo. Kyse on siitä, että monet ovat kurkkuaan myöten täynnä väitettä, että homoseksuaalisuus olisi normaalia. Eipä ole näkynyt marsseja, joissa keliaakikot tai skitsofreenikot väittäisivät että kyseessä on normaali olotila eikä sairaus.

P.S. Homofoobikoille suosittelen sivustoa, jossa aiheesta saa asiallista, tässäkin kirjoituksessa hyödynnettyä tietoa.

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minulla oli kiusallinen taannoin, kun työporukan kanssa saunoimme ja mukana oli yksi homo. Tämä istuutui alimmalle lauteelle sisääntulon kohdalle, jolloin jokainen ylemmäksi kiivennyt mies vehkeineen tuli homon syynäämäksi noin 20 sentin päästä.

Minulla on homofobia. En uskaltaisi lähteä saunaan humalaisten bodarihomojen kanssa.

-iminalas- kirjoitti...

Nyt pamahti setä metsään mielestäni. Ensinnäkin, kaikki on "normaalia" myös epänormaali & poikkeava ovat normaaleja, on täysin luonnollista ja normaalia poiketa. Ja toisekseen ; en usko, että juuri kukaan homppeli vaihtaisi hemppeliksi, jos ei muuten niin filosoofisista yms. syistä. Muista että honcho rakastaa/ihailee Maskuliinisuutta ja miehistä SIELUA ei vain pippeliä joten ei naisen kaltainen hysteerinen, vauhko, typerä ja alhainen elukka välttämättä kiinnostaisi vaihtarina. : / että näin.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano, kiusaantunut olisin ollut minäkin. Mutta kyseessä oli homon huono käytös; sama kuin jos flunssainen aivastelisi toisten päälle.

iminalas: Niinpä niin; jos kaikki epänormaali on normaalia, ovat maanis-depressiiviset ja sokeat terveitä. Kyse on vain määrittelystä, kuten itsekin totesin. Pointti oli siinä, että ollaan sitten johdonmukaisia ja homous täyttää sairauden määritelmän. Kuten todettu: Johtopäätös: on joko löydettävä uusia ja pätevämpiä todisteita tai tunnustettava homoseksuaalisuuden olevan sairaus ja puuttuvan sairausluokituksesta ainoastaan poliittisen korrektiuden vaatimuksista.
Mitä tulee toiseen väittämääsi, niin voit olla oikeassakin; vähän vain epäilyttää koska melkoinen osa homoista ei ole noita machohomoja.

Kumitonttu kirjoitti...

Mukavan rohkea kirjoitus. Poliittisesti niin epäkorrektia väittää homoutta sairaudeksi! Itse en väittäisi niin, sillä toisin kuin vaikka sokeus, seksuaalista aktiivisuutta halutaan hallita ja rajoittaa. Jos muutat jokaiseen mainitsemaasi kohtaan "itsetyydytys", huomaat kuinka tavanomaisuus saadaan muutettua sairaudeksi.

Ylipäätään sairauden luokittelulla voidaan tuomita pakkohoitoon. Toisinajattelijoita on tavattu tuomita mielisairaalaan, koska hulluhan sen täytyy olla, jos Johtajaa vastustaa!

AL kirjoitti...

Itse pitäisin sairauden määritelmässä tärkeänä sitä, että se on jotakin, joka pitäisi hoitaa. En pidä homojen "eheyttämistä" järkevänä. Homous sairautena ei tällöin toimisi hyvänä ohjenuorana toimintaan, minkä takia sen sairausluokitus olisi epäkäytännöllinen.

Mutta plussapiste kuitenkin epäkorrektiudesta.

Jaska Brown kirjoitti...

Kumis: taidetaan tällä menolla päätyä Eliitin vastustamisesta kuperkeikkatehtaalle mekin...

AL: Hyvä pointti sairauden määritelmästä, kuten myös eheyttämisestä.

AuvoT kirjoitti...

Jep. Sairaus, vamma, ominaisuus... kaikki voidaan määritellä. Minullakin on sairaudeksi luokiteltu "ominaisuus" joka on itse asiassa vamma, koska se ei muutu (parane), ja vaatii jonkin verran hoitoa.

Jos homous luokiteltaisiin vammaksi, niin saisiko homo henkilö silloin tukea proteesin hankkimiseen kuten esim jalkansa menettänyt, jotta voisi suoriutua "terveen" henkilön tavoin luonnollisista toimenpiteistä...

Kumitonttu kirjoitti...

taidetaan tällä menolla päätyä Eliitin vastustamisesta kuperkeikkatehtaalle mekin...

Kuvaavaa on se, että jos vastaan myöntävästi, Eliitin silmissä ole vainoharhainen - ja siis hoidon tarpeessa. Jos vastaan kieltävästi, annan hyväksyntäni nykymenolle - eli hoidon tarpeessa.

Tiedemies kirjoitti...

Tämän argumentin ainoa ongelma on se, että sen mukaan myös vasenkätisyys on sairaus, koska aivan samalla tavalla aivan tarkalleen jokainen näistä kohdista voidaan kumota, kun väitetään ettei vasenkätisyys ole sairaus.

Yleisemmin mikä hyvänsä ominaisuus, joka on mitä hyvänsä mielivaltaista rajaa (kuitenkin alle 50%) harvinaisempi, on näillä argumenteilla sairaus, jos niin vain yksinkertaisesti päätetään.

Yleisestiottaen myöskään tässä ei ole taidettu ymmärtää käsitteiden luonnetta yleensä tai sitten on ymmärretty, mutta halutaan leikkiä sillä, miten täsmällisen määritelmän esittäminen "ominaisuuslistan" avulla on aina kiistettävissä.

Sairauden kannalta olennaista on se, onko lääketieteellistä syytä pitää jotakin ominaisuutta sairautena. Lääketieteellinen syy taas on se, mikä määritelmässä sanotaan. Tämä kuulostaa kehämäiseltä, mutta käsitteiden merkitys ylipäätään on kehämäinen tällä tavalla. Punaista on se, mitä sanomme punaiseksi. Voimme toki sopia jonkin aallonpituusalueen, jota on lupa nimittää "punaiseksi", mutta löydämme aina tapauksia, joita joku haluaa nimittää punaiseksi siitä huolimatta että ne eivät määritelmään sovi, ja tällaisessa tilanteessakin voidaan aina argumentoida, että sopimus oli väärin rajattu, koska siitä voidaan perustellusti olla eri mieltä.

Sairaudeksi nimittämisellä on nimenomaan Kumiksen esittämä arvovalinnan aspekti. Se, että nimitämme keuhkosyöpää sairaudeksi on paitsi tosiasioihin perustuva, myös arvoihin perustuva valinta: teemme sen, koska suurin osa meistä on sitä mieltä, että keuhkosyöpä on ikävä juttu, siihen kun tuppaa kuolemaan. Tästä voidaan liikkua moneen suuntaan, ja esimerkiksi kaljuuntumiseen voidaan ottaa jo mielivaltaisempi positio. Pidämmekö kaljuuntumista sairautena? On selvää, että kaljuuntumiselle löytyy lääketieteellisiä syitä, mutta haluammeko me todeta, että kalju mies on sairas? Entä kalju nainen?

Tämä käsitteen mielivaltaisuus on joillekin kauhea ongelma, koska se herättää turvattomuutta, kun maailman selittäminen kiinteällä merkitysverkostolla ei olekaan mahdollista. Tough luck, maailma nyt on tällainen.

Itse olen saunonut porukassa, jossa on homoja. Aion saunoa vastakin (hehheh). Jos ja kun joku siitä kiusaantuu, no, sairaudeksi sitäkin voi tämän nojalla ihan hyvin väittää, ainakin jos enemmistö ei siitä kiusaannu.

Jaska Brown kirjoitti...

Tm, asiaa.

Vasenkätisyys on hyvä esimerkki, josta mieleeni juolahti ajatus jota voisi nimetä symmetriahypoteesiksi. Eli: Jos väestössä esiintyvä ominaisuus X, jota sairaudeksi epäillään, esiintyisi väestöryhmässä neg(X), olisiko väestön elinkelpoisuus parempi, huonompi vai sama? Toisin sanoen mikäli kaikki vasurit olisivat oikeakätisiä ja toisinpäin tai vastaavasti kaikki homot heteroita ja toisinpäin, mitä tapahtuisi elinkelpoisuudelle? On varsin ilmeistä, että symmetriasyistä yhteiskunta olisi hyvin samanlainen vaikka vasenkätiset muodostaisivat sen murskaavan enemmistön, kun taas 90-prosenttisesti homoseksuaaleista koostuva väestö olisi hyvin nopeasti kusessa.

Toki on ilmeistä, että tähän ehtoon on lisättävä lisäklasuuli X on vähemmistön ominaisuus, koska muutoin sellunpilkontaentsyymin puute olisi sairaus. Mutta ajatus avaa mielenkiintoisia näkymiä eräiden sairausluokitukseen kuuluvien syndroomien kohdalla - Asperger tulee etsimättä mieleen!

Loppukevennys: Olen minäkin saunonut porukassa, jossa on homoja ja saunon luultavasti vastakin. Aloin tosin olla huolissani seksuaalisesta vetovoimastani, kun homo ei saanut stondista. Itse takuulla saisin, jos saunaseurassa olisi vetävän näköinen nainen, vaikka tietäisinkin tämän seksuaaliselta suuntaukseltaan omalta kannaltani vääränlaiseksi...

Tiedemies kirjoitti...

Argumentti ei toimi tuossakaan. Jos 10 prosenttia väestä olisi heteroita ja 90 prosenttia homoja, niin pahimmassakin tapauksessa se 10 prosenttia (hetero) miehistä toimisi sitten vain pelkkinä siittäjinä. Yhteiskunta olisi tietenkin erilainen, mutta elinkelpoisuuden kiistäminen on äärimmäisen kyseenalaista.

Monilla eläinlajeilla koiraat ovat yksin tai homoilevat kiima-ajan ulkopuolella, eivätkä hengaile naaraiden kanssa lainkaan. Itse parittelu saattaa olla vain hyvin pikainen random-kohtaamisissa. Näin homma toimii esimerkiksi monilla kissaeläimillä. Äärimmäisyyksien lajina voi pitää jotain pistiäisiä, joissa yhdyskunnissa vain yksi yksilö lisääntyy. On tietysti ilmeistä, että ihmisnaaraan kyky tuottaa jälkeläisiä on hyvinkin rajallinen, mutta naispareilla on nykyisinkin lapsia, heille lasten hankkiminen on verrattain helppoa, vaikka itse toimitus olisikin vähän epämiellyttävä.

Pointtini on, että "elinkelpoisuus" jostain konservatiivisesta näkökulmasta on käytännöllisestikatsoen aina vajaasti postuloitu. Vajoat kommentissasi tähän ansaan, eli jos lopputulos näyttää erilaiselta kuin se, miten asia nyt on, niin "mutatis mutandis"-oletus tehdään vain niiltä osin kuin se erilaisuus ilmenee lähtökohdissa. Jos homous olisi enemmistön olotila, lastenhankinta tapahtuisi toisella tavalla, sille olisi vain erilaiset instituutiot. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Myös ihmiset olisivat keskimäärin muulla tavalla erilaisia.

Tämän vuoksi käyttäytymiseen ja preferensseihin liittyvän piirteen nimittäminen sairaudeksi on ylipäätään ongelmallista. Tämä pätee yhteiskunnan ja yleisen moraalin kannalta muullakin tavalla täysin "patologisiin" eli tuomittaviin taipumuksiin kuten vaikka pyromaniaan tai pedofiliaan. Näiden kontrollikaan ei perustu siihen, että ne ovat "sairauksia", vaan siihen, että niiden aktiivinen harjoittaminen tuottaa vahinkoa ulkopuolisille. Käytämme näistä kuitenkin sanaa "sairaus", koska haluamme ajatella, että tällaiset tuomittavat tai tuhoisat preferenssit voitaisiin korjata. Minusta tämä on jokseenkin mielivaltaista, minulle riittää, että pedofiilit ja pyromaanit pistetään vankilaan, jos he oikeasti yrittävät taipumuksiaan toteuttaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Jaska Brown:lle ansiokkaasta kirjoituksesta.

Itse voisin myös yhtyä noihin Wikipedian määritelmiin homouteen liittyen:"SAIRAUS(lat. morbus, kreik. nosos, engl. disease) on fyysisen tai psyykkisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa yksilölle tai hänen ympäristölleen tilapäistä tai pysyvää haittaa tai toiminnanvajavuutta.", sekä tähän:"ANOMALIA voi tarkoittaa seuraavia asioita:poikkeavuus, poikkeus, epäsäännöllisyys, säännöttömyys, epänormaalius, epänormaalisuus, epätavallisuus".

Mutta se,mikä minua ihmetyttää:miksi homot ja heidän puolestapuhujansa käytännössä aina siivuuttavat sen,mistä pitäisi lähteä liikkeelle eli elämän määritelmän perusta:oliolla tulee olla aineenvaihdunta ja lisääntymiskyky (seksihän pohjimmiltaan on informaation siirtämistä eteenpäin...).

Myönnetään.Homoilla on aineenvaihdunta ja lisääntymiskyky,niin kuin populalla yleensä,mutta käytännössä ei,koska johdonmukainen homous/lesbous johtaa automaattisesti homoväestön sukupuuttoon kuolemiseen yhden sukupolven kuluessa!Tästähän asiasta esimerkiksi Ruukinmatruuna on useasti blogissaan kirjoittanut.

Mutta nyt homot ja lesbot ovatkin keksineet,että heidän pitäisi saada lapsia niin kuin heterotkin ja haluavat nähtävästi täydellisesti unohtaa omat rajoituksensa:homoparihan EI biologis-periaattelisista syistä voi lisääntyä keskenään ja näin saada itselleen lapsia.Luonnon kylmä vastaus tällaiseesn hankkeeseen on aina ollut ja tulee olemaan, homoparin tai johdonmukaisen homojen ihannevaltion/yhdyskunnan sukupuuttoon kuoleminen.Piste.

Jos homoutta rohkenee katsoa elämän perustasta käsin,niin ei ole kovin vaikeata myöskään olla liittämättä homouteen edellä mainittuja sairauden ja anomalian käsitteitä.Ja vaikka näitä käsitteitä ei hyväksyisikään,niin siitä ei kuitenkaan pääse ylitse,että homoparin biologinen tarina päättyy heidän kuolemaansa.Normaalia,tervettä ja ylistettävääkö?

Tunnustan,että ärsyttää tämä nykyinen agressiivinen homoagenda,jossa homoudesta on tehty niin yltiösalonkikelpoista ja muutenkin ihkua.Ja totta kai homolla oikeus saada lapsia,koska heterollakin on (siis mitäh???).No joo.Joska haikara niitä tuo tai onnistuu "sutimalla",niin kuin heteroillakin.Mutta siihen saakka:no,no.


Vielä on pakko mainita.Vaikka ei nykyisellään ole juurikaan homoksi tunnustautuvia ystäviä,niin homomaailma ei kuitenkaan ole täysin vieras.Työni puolesta kohtaan homoja aika usein ja olen myös aikanaan käynyt tutustumassa homo-ja lesboklubeilla,niin koti- kuin ulkomaillakin.Ja luonnollisesti kaikki iskuyritykset on torjuttu heteropohjalta,hyvässä hengessä;)

Jaska Brown kirjoitti...

Tm: Se, mitä sanot yhteiskunnan erilaisuudesta perustuu olettamukseen että ihmiskunta olisi kehittynyt tuollaiseksi. Tällöin se varmasti myös toimisi - mutta toimisiko ceteris paribus nykyihmisellä? Missään ei ole toteutettu julmaa ihmiskoetta, jossa yhteiskuntaan jätettäisiin 45 % lesboja, 45 % homoja, 5 % heteromiehiä ja 5 % heteronaisia. Epäilen vahvasti, että huonosti kävisi mutta en pysty tietenkään todistamaan.
Kommenttisi loppuosa osuu naulan kantaan enkä kirjoituksessani halunnutkaan ottaa kantaa siihen, minkä pitäisi olla sairaus ja minkä ei, vaan siihen että perustelut ovat heikolla pohjalla. Vankilaan erityiseristävyyden perusteella joutavasta jengistä olet oikeassa.

Anonyymi: Kiitoksia kommentista. Kuten sanoin, kirjoitin tämän jutun siksi että tiedän monia ärsyttävän tuon normaalistamisagendan.

Tiedemies kirjoitti...

Homoilla on nykypäivänä lapsia. Homomiehet tekevät toisinaan lapsia perinteisin menetelminkin. Lisäksi lesbot voivat hankkia siementäjän täysin triviaalisti. Tuossa yhteiskunnassa lesbot voisivat täysin helposti hankkia siittäjät siitä 5% heteromiesten joukosta, jos kova lastensaannin hinku olisi.

Tietenkään ihmisen evoluutio ei ole johtanut tilanteeseen, jossa tuollainen jakauma olisi todellisuutta. Se on ilmeistä, mutta ei se ole sellaiseenkaan johtanut, jossa homoutta ei olisi. Noiden yllä esitettyjen pohdintojen, erityisesti tuon anonyymin pohdinnan, taustalla voi olla mitä vaan asenteita, mutta pääsääntöisesti näyttää siltä, että aika huonosti monet onnistuvat suoranaisen homoinhonsa peittämään.

Niissä on myös yksi aivan älyttömän typerä "moraalinen" näkökohta, nimittäin se, että mitä väliä homoseksuaalisuuden mahdollisella maladaptiivisuudella muka on, jos kerran evoluutio pitää huolen siitä että heterot lisääntyvät? Monet konservatiiveiksi julistautuvat blogikirjoittajat ikäänkuin vihjaavat, että jos homoudelle annetaan "normaaliuden" leima, meistä tuleekin kaikista homoja, siis WTF? Väitän, että tasan kukaan ei ryhdy homoksi vain siksi, että se on sallittua. Voi toki olla, että joku homo ei uskalla tulla ulos kaapista, jos asenneilmapiiri on kovin kielteinen, mutta mitä väliä sillä on tässä argumentissa?

Jaska Brown kirjoitti...

Ottiatuota tuohon yhteiskunnalliseen puoleen en ota enempää kantaa asiantuntemuksen puutteessa. Sen sijaan viimeinen kappaleesi oli täyttä asiaa. Tuota "vihjausta" en ole kylläkään mistään lukenut enkä edes piilotettuna havainnut. Ja jos päätekstissä ei tarpeeksi selvästi tullut esiin se, että homoudessa ei yksilötasolla mitään pahaa ole, niin sanottakoon se vielä kerran nyt. Jos joku kertoo minulle olevansa homo, niin voin aivan hyvin vastata itse olevani xxx (ulospäin näkymätön diagnosoitu sairaus, joka rajoittaa elämääni joka helvetin päivä). Ei se tartu, se on ainakin jossain määrin geneettistä, sitä ei voi parantaa, se ei tee ihmistä sen huonommaksi sinänsä eikä se toivottavasti vaikuta siihen miten toinen osapuoli suhtautuu - vaikka siitä muita ongelmia elämässä väistämättä aiheutuukin. Tämä pätee sekä homoseksuaalisuuteen että xxx:ään. Toivoisin, että kenenkään ei tarvitsisi olla homoseksuaalisuutensa takia kaapissa - mutta ei sitä tarvitse tulla julistamaankaan eikä ennen muuta vaatimaan muun yhteiskunnan sopeutumista siihen. En minäkään sairauttani piilottele, mutta en sitä esittelekään, paitsi jos aihe tulee puheeksi tai on käytännön syistä tarpeen enkä valita, että yhteiskunta toimii sellaisten ihmisten ehdoilla, joilla ei ole xxx:ää.

Anonyymi kirjoitti...

Onko homous sairaus, miettii Jaskan pauhantaa, ja esittää todistukseksi sen sairaalloiduesta, samankaltaisia, itsevalittuja tieteellisiä kategorioita, joita myös vastapooli käyttää. Jaskan mielipiteitä: "Wikipedia määrittelee sairauden olevan fyysisen tai psyykkisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa yksilölle tai hänen ympäristölleen tilapäistä tai pysyvää haittaa tai toiminnanvajavuutta. Mikäli homoseksuaalisuus ei ole sairaus, se ei siis (1) ole poikkeavuus, (2) aiheuta kellekään haittaa eikä (3) tee henkilöstä jollain tavoin vajaakykyistä muihin verrattuna. Mikäli nämä väittämät ovat tosia, väite on todistettu. Mikäli niistä yhdessäkään havaitaan merkittävää ristiriitaa todellisuuden kanssa, homoseksualismi on sairaus." Eli Jaska on on kategorisoinut omat mielipiteensä edellä oleviin olettamuksiin sairauden määritelystä. Hän ei vastannut onko kyse, meidän ymmärtämästämme fyyisestä sairaudesta, tai psyykkisestä sairaudesta. Todennäköisesti psykkisestä sairaudesta, hänen mielestänsä. Mutta mielestäni edellä oleva kategorisointi ihmisten sairasluokitukista on täysin arvomaalmaperustaista, jollaista tiede useissa kohdin on. Mutta tiede ei voi antaa vastauksia ihmisten moraaliväittämin, tai siihen mikä on oikein ja mikä väärin, sellaisen vastauksen antaa ainostaan moraali. Tiede likkuu akselilla onko tämä totta vai ei, ja moraali onko tämä oikein vai ei. Mutta molemmat tarvirsevat absoluutin, jonka mukaan sanomisia
voidaan verrata oikeiksi ja vääriksi, tai hyviksi ja huonoiksi. muutoin asia on pelkkää sananhelinää. Olen itse sitä mieltä, että homoseksuaalisuus on luonnotonta ja poikkeavuus, mutta ei sinänsä klininen sairaus, joka on kyllä sairaalloinen suhde suhteessa luontoon, ja kanssaihmisiin.


käyttää.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano, juuri tuota ajoin takaa kirjoituksessani. Tiede ei voi ottaa kantaa moraaliväittämiin, aivan oikein, ja siksi nuo yleisesti hyväksytyt määrittelyt menevät sanahelinäksi.

En ole kategorisoinut omia mielipiteitäni, koska minulla ei sellaisia tästä asiasta ole. Olen kritisoinut epäjohdonmukaisia väittämiä.