Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 11. tammikuuta 2011

Suomen kaupunkien väestönkehitys

Sunnuntain Hesarissa oli juttu Isojen kaupunkien suuruusjärjestys mullistui 60 vuodessa. Siinä oli listattu Suomen 20 asukasluvultaan suurinta kaupunkia vuosina 2010 ja 1950. Kieltämättä listat olivat melkoisen erilaiset. Listoissa oli kuitenkin virhe, koska tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Muutama asia oli jäänyt huomioimatta:
1) Kuntarajat ovat erilaiset kuin nyt. Vuoden 1950 kaupunkeihin olisi pitänyt lisätä tuolloin itsenäisten, sittemmin kyseiseen kaupunkiin liittyneiden kuntien väkiluku.
2) Nykyisistä 20 suurimmasta kaupungista kuusi ei vielä vuonna 1950 ollut kaupunkeja. Niistä 2-3 laskutavasta riippuen olisi päässyt asukaslukunsa puolesta listalle 1950.
3) Kaupunkien väkiluvun kehitystä katsoessa oleellista ei ole absoluuttinen muutos, vaan muutos siihen nähden miten muut vastaavat kaupungit ovat kasvaneet. Tätä taas voi tutkia vaikka lineaarisella regressiolla.

Tässä korjattua tietoa. Nykyhetken 20 suurinta kuntaa ovat erilaiset kuin Hesarin listassa, asukasluvut poikkeavat vähäsen ja lisäksi sijalle 20 Mikkelin tilalle on noussut Porvoo. Syynä on se, että Hesarin listaus on ilmeisesti vuoden 2010 alun tilanne, nämä tiedot on päivitetty 30.11.2010, lähteenä Wikipedia.

Suomen asukasluvultaan suurimmat kunnat 30.11.2010:

1 Helsinki 588343
2 Espoo 247702
3 Tampere 213269
4 Vantaa 200029
5 Turku 177606
6 Oulu 141451
7 Jyväskylä 130841
8 Lahti 101530
9 Kuopio 93389
10 Kouvola 88129
11 Pori 83003
12 Joensuu 73248
13 Lappeenranta 72039
14 Hämeenlinna 66818
15 Rovaniemi 60080
16 Vaasa 59653
17 Seinäjoki 57746
18 Salo 55223
19 Kotka 54808
20 Porvoo 48820

Vertailukohtana on vuoden 1954 Mitä-Missä-Milloin -kirjasta otetut Suomen kuntien väkilukutiedot 1.1.1952. Suluissa sellaiset kunnat, joita ei enää ole olemassa. Siksi kuntia on listassa enemmän kuin 20.

Suomen asukasluvultaan suurimmat kunnat 1.1.1952

1 Helsinki 384521
2 Turku 106043
3 Tampere 105006
4 Lahti 45874
5 Pori 44100
6 Oulu 39893
7 Vaasa 37034
8 Kuopio 34117
9 Jyväskylä 31504
10 Imatra 28675
11 Espoo 27699
12 Kotka 24743
13 Kemi 24480
14 Hämeenlinna 23128
(15 Pielisjärvi 22147)
(16 Jyväskylän mlk 20399)
(17 Karhula 20032)
(18 Kuusankoski 18735)
19 Vantaa 18573
(20 Rovaniemen mlk 18528)
(21 Porvoon mlk 18427)
22 Varkaus 18363
23 Lappeenranta 17749
24 Kauhajoki 17455
25 Riihimäki 17403
26 Nokia 16546

Kuten näkyy, muutoksia on tapahtunut. Uudelle listalle eivät enää yllä Imatra, Kemi, Varkaus, Kauhajoki, Riihimäki ja Nokia. Korrelaatio nykyisen asukasluvun kanssa 0,9792. Regressiosuora y = 1,424x + 40578.

Kun otetaan huomioon vuoden 1952 jälkeen tehdyt kuntaliitokset, tilanne muuttuu radikaalisti. Seuraavassa taulukossa kunnan asukaslukuun on laskettu siihen liitetyt kunnat mukaan. On tosin huomattava, että liitokset eivät ole olleet täysin sataprosenttisia - jokin pieni sirpale lakkautetusta kunnasta on saatettu liittää toiseen naapurikuntaan. Näitä poikkeuksia voidaan kuitenkin pitää vähäisenä, joten liitetyn kunnan asukasluku on laskettu kokonaan mukaan. Poikkeuksena Sulvan liittyminen Vaasaan, josta on laskettu vain puolet Vaasaan mukaan. Suurimmat yllätykset lihavoitu.

Suomen asukasluvultaan suurimmat kunnat 1.1.1952 nykyisin kuntarajoin, suluissa nykyinen sijoitus listalla:

1 Helsinki 384521 (1)
2 Tampere 110829 (3)
3 Turku 109950 (5)
4 Kouvola 79950 (10)
5 Jyväskylä 63038 (7)
6 Pori 60225 (11)
7 Lappeenranta 54610 (13)
8 Hämeenlinna 53858 (14)
9 Kotka 51525 (19)
10 Kuopio 51373 (9)
11 Oulu 48724 (6)
12 Joensuu 48232 (12)
13 Salo 47629 (18)
14 Lahti 45874 (8)
15 Vaasa 38532 (16)
16 Mikkeli 38428 (21)
17 Rovaniemi 32639 (15)
18 Seinäjoki 31031 (17)
19 Imatra 28675 (38)
20 Kokkola 28657 (22)

Suomen neljänneksi suurin kaupunki olisi ollut Kouvola! Oulu olisi ollut vasta yhdestoista. Kovasti mainostettu Salo on todellisuudessa vajonnut alaspäin, Imatra suorastaan romahtanut. Nykyisin 20 suurimman listalle eivät mahdu Kokkola, Imatra ja juuri listalta pudonnut Mikkeli. Tilalle ovat nousseet Espoo, Vantaa ja Porvoo. Muilta osin kaupunkien sijoitukset ovat suunnilleen samat. Korrelaatio nykyisen asukasluvun kanssa 0,9791. Regressiosuora y = 1,535x + 3983.

Kunnan asukasluvun prosentuaalinen muutos 1952-2010, kun perusarvoksi on otettu vuoden 2010 kuntarajojen mukainen asukasluku vuonna 1952 on mielenkiintoista luettavaa.

Kasvuprosentti nykyisin kuntarajoin 1952-2010:

1 Oulu 190,31 %
2 Lahti 121,32 %
3 Jyväskylä 107,56 %
4 Tampere 92,43 %
5 Seinäjoki 86,09 %
6 Rovaniemi 84,07 %
7 Kuopio 81,79 %
8 Turku 61,53 %
9 Kokkola 61,37 %
10 Vaasa 54,81 %
11 Helsinki 53,01 %
12 Joensuu 51,87 %
13 Pori 37,82 %
14 Lappeenranta 31,92 %
15 Mikkeli 26,93 %
16 Hämeenlinna 24,06 %
17 Salo 15,94 %
18 Kouvola 10,23 %
19 Kotka 6,37 %
20 Imatra -0,48 %

Vuoden 1952 suurimmista kunnista (nykyrajojen mukaan) ainoastaan Imatran väkiluku on laskenut.
Muita esimerkkikuntia nykykuntarajoin, lisäksi pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhteensä):
Rauma 39,46 %
Savonlinna -1,39 %
Espoo 794,26 %
Porvoo 79,70 %
Kemi -7,86 %
Varkaus 5,92 %
Kajaani 79,93 %
Nokia 55,88 %
Vantaa 976,99 %
Kauhajoki -18,13 %
Riihimäki 65,24 %
Pietarsaari 52,12 %
Pk-seutu 141,08 %

Mikäli lasketaan regressiosuoralla ennuste y = 1,535x + 3983, saadaan selville kuinka paljon väkiluvun kaupungissa pitäisi olla, mikäli se olisi muuttunut keskimäärin yhtä paljon kuin viiteryhmässä normaalisti. Tämän jälkeen lasketaan erotus todellinen - ennuste.

Regressiosuoran antamat väkilukuennusteet ja poikkeamat:

1 Helsinki 594039 -5696
2 Tampere 174053 +39216
3 Turku 172704 +4902
4 Kouvola 126668 -38539
5 Jyväskylä 100716 +30125
6 Pori 96400 -13397
7 Lappeenranta 87784 -15745
8 Hämeenlinna 86630 -19812
9 Kotka 83050 -28242
10 Kuopio 82816 +10573
11 Oulu 78751 +62700
12 Joensuu 77996 -4748
13 Salo 77071 -21848
14 Lahti 74378 +27152
15 Vaasa 63111 -3458
16 Mikkeli 62952 -14177
17 Rovaniemi 54069 +6011
18 Seinäjoki 51601 +6145
19 Imatra 47986 -19448
20 Kokkola 47958 -1714


Prosentuaalinen poikkeama ennusteesta:

1 Oulu 79,62 %
2 Lahti 36,51 %
3 Jyväskylä 29,91 %
4 Tampere 22,53 %
5 Kuopio 12,77 %
6 Seinäjoki 11,91 %
7 Rovaniemi 11,12 %
8 Turku 2,84 %
9 Helsinki -0,96 %
10 Kokkola -3,57 %
11 Vaasa -5,48 %
12 Joensuu -6,09 %
13 Pori -13,90 %
14 Lappeenranta -17,94 %
15 Mikkeli -22,52 %
16 Hämeenlinna -22,87 %
17 Salo -28,35 %
18 Kouvola -30,43 %
19 Kotka -34,01 %
20 Imatra -40,53 %

Voidaan siis todeta, että teollisuus- ja ei-yliopistokaupungit ovat kasvaneet vähemmän kuin muu viiteryhmä. Poikkeustapaus on vahvasti kasvanut Lahti, jossain määrin myös Seinäjoki. Helsingin vähäinen kasvu taas johtunee pinta-alan aiheuttamista rajoituksista. Oulun kasvu on ollut huikeaa.

Muita esimerkkikuntia nykykuntarajoin:
Rauma -16,71 %
Savonlinna -41,17 %
Espoo 432,83 %
Porvoo 6,89 %
Kemi -45,71 %
Varkaus -38,40 %
Kajaani 4,47 %
Nokia -9,94 %
Vantaa 515,78 %
Kauhajoki -53,56 %
Riihimäki -6,30 %
Pietarsaari -17,45 %
Pk-seutu 56,17 %

Pikkukaupungit ovat kasvaneet selvästi ennustetta hitaammin. Poikkeuksina Porvoo ja Kajaani. Pääkaupunkiseutu on kasvanut viiteryhmää voimakkaammin, mutta Helsinki aika tarkkaan samaa tahtia.

Mielenkiintoisen verrokkitapauksen saa Viipurista, jossa yhdessä maalaiskunnan kanssa oli vuonna 1939 asukkaita 94245. Mikäli Viipuri olisi pysynyt Suomen yhteydessä ja kasvanut regression mukaisesti, siellä olisi nyt 148604 asukasta. Todellisuudessa luultavasti lähes 200000, koska Viipurin kanssa suunnilleen samankokoiset Tampere ja Turku ovat kasvaneet vertaisryhmää nopeammin, joten myös Viipuri olisi todennäköisesti tehnyt samoin.
Samaan sarjaan kuuluu myös Sortavala, jonka väkiluku maalaiskunta mukaan lukien oli 41987. Vuoden 1952 listalla tällä olisi päässyt Viipurin mukanaolo huomioiden sijalle 16. Regressiosuora antaa Sortavalan nykyennusteeksi 68413 asukasta.

6 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Mitenkähän tuo tilanne oikein olisi Viipurin osalta, kun otetaan huomioon, että evakot 400.000 henkilöä olisivat kuitenkin varmaan pysynyeet Itä-Suomessa eivätkä lihottaneet tynkä-Suomea. Eli muista kaupungeista pitäisi poistaa se 400.000 muuttajan tuoma kasvu ja toisaalta painottaa siitä valtaosa ehkä kuitenkin Viipurin suuntaan. Myös Koillismaan ja Lapin muuttoliike Ruotsiin olisi voinut kohdistua laajasti Viipurin suuntaan. Hatusta nykäisty veikkaukseni on, että Viipuri olisi ehkä 300.000 asukkaallaan vain vähän Helsingin takana...

vieras kirjoitti...

Jos asukasluvun kehitystä näyttävän taulukon ja kuvaajan perusteena on vain kunkin vuoden alue niin sitten muutokset voivat kuntaliitosten takia näyttää äkillisiltä.

Tätä olen ennenkin miettinyt. Että jos vertaillaan tämän hetken asukaslukua vuoden X asukaslukuun, niin pitäisi käyttää tämän hetken kuntarajoja. Silloin se on helpompi tajuta ja hahmottaa mielessä. Tällöin pitäisi löytää liitosalueiden asukastilastot ajalta tuolta ajalta, ennen liitoksia.

Komppaan Kumitonttua ja arvelen että Viipuri olisi pysynyt toiseksi suurimpana kaupunkina. Helsingissä, Turussa ja Tampereella sekä noita ympäröivissä maakunnissa asuisi vähemmän kuin nyt.

Jaskalle mainttakoon että olen neljäsosakarjalainen. Isäni äiti oli syntyjään Kivennavalta missä hänen isä oli asemapäällikkö. Mummo kävi koulua Viipurissa jossa sai valkolakin 1929.

Jaska Brown kirjoitti...

Kumitonttu, voi olla noinkin. Itse en maantieteellisistä syistä usko ihan noin suureen väkilukuun, siihen kylläkin että Viipuri olisi todennäköisesti Suomen toiseksi suurin kaupunki. Siis jos Espoota ja Vantaata ei kaupungeiksi lasketa ja miksi pitäisi, eihän lepakkokaan ole lintu vaikka se lentää.

Vieras, Karjala poikiiha myö ollaa. Itse sataprosenttisesti.

Raimo kirjoitti...

Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen, Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Kemijokea rajaksi ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

lyyxem.freehostia.com/1930.htm

Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.

lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

Jaska Brown kirjoitti...

Varsin mielenkiintoista. Ruotsalaisten turvatakuut tuntien taisi olla viisas päätös olla lähtemättä leikkiin mukaan.

Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että Suomi olisi luovuttanut Ruotsille Åålannin, jos hurrit olisivat tuoneet Boforsin tykkinsä ja puolet armeijaansa Kannakselle 1939 tai 1944. Mitä olisi tapahtunut?

Anonyymi kirjoitti...

Voisi olla paikallaan kirjoitus jossa lähtökohtana olisi mitä jos Suomi ei olisi menettänyt alueitaan. 1939 rajat olisivat nykypäivän rajat syystä tai toisesta.