Wikinää

Kirjoitin vajaa vuosi sitten Wikipediasta artikkelin. Paljon on bittejä virrannut sen jälkeen eestaas, joten on aika päivittää tilanne.

Selvimpänä merkkinä Wikipedian kriisistä on artikkelien lukumäärän kasvun hidastuminen. Tällä hetkellä artikkeleita on alle 230 000, kun jo vuosi sitten niitä oli melkein 200 000. Kasvu on hidastunut selvästi, sillä vuoden 2007 aikana uusia artikkeleja tuli noin 50 000 ja 2008 yli 40 000. Viimeisen vuoden aikana artikkeleja on aloitettu noin 25 % vähemmän kuin edellisenä vuonna!
Vielä kaksi vuotta sitten fi-wiki oli kooltaan sijalla 13, mutta norjalaiset pyyhkäisivät ohi ja ovat selvästi edellä. Huolestuttavinta on se, että tuolloin muut olivat kaukana perässä (yli kolmasosaa vähemmän artikkeleja), mutta tällä hetkellä katalaanilla on jo vilkku päällä ja on vain ajan kysymys, milloin ukraina, unkari, tsekki, turkki ja romania ajavat iholle.

Suomenkielisellä Wikipedialla on siis ongelmia. Vuosi sitten listasin kahdeksan sellaista. Jotkin niistä ovat pysyneet ennallaan, jotkin ainakin osittain ratkenneet, jotkin taas pahentuneet entisestään. Käyn nämä läpi samassa järjestyksessä kuin tuolloin ja esitän lopuksi muutamia ratkaisuehdotuksia.

1. Artikkelien taso
Tilanne on pysynyt samana. Suurin osa artikkeleista on hyviä ja luotettavia, mutta joukossa on kohtuuttoman paljon kieliopillisesti surkeita tuotoksia. Monia artikkeleja ei edes kannata parantaa, vaan kirjoittaa mieluummin kokonaan uusi tilalle. Vähemmällä työllä selviää.
Myös tekstimäärän epätasaisuus on ymmärrettävistä syistä valtavaa. Jostakin aiheesta on pitkä artikkeli, kun taas merkitykseltään kiistatta suuremmasta - jopa saman aihealueen - käsitteestä on vain säälittävä tynkä.

2. Artikkelien ulkoasu
Editointiin liittyvät mallineet on nykyisin laitettu vähän paremmin. Ilmeisesti olisi kuitenkin teknisesti mahdotonta piilottaa ne muilta kuin rekisteröityneiltä käyttäjiltä, jolloin tekstin luettavuus paranisi. Tämä auttaisi jakoa käyttäjät/editoijat. Eihän tavallista käyttäjää kiinnosta, mitä artikkelille tulisi tehdä, vaan sen sisältämä tieto. Ilahduttavaa oli havaita, että kuuluisa tynkämalline oli paikoillaan edelleen oikeassa artikkelissa...

3. Vandalismi
Tätä ei saada koskaan kuriin niin kauan, kun rekisteröitymätön editointi sallitaan eikä kokonaan sittenkään. Paremmaksi tilanteen tekisi se, että artikkeli näkyisi edelleen vanhassa muodossa aina siihen asti, kunnes tarkastusoikeuksilla varustettu käyttäjä on sen hyväksynyt.

4. Häiriköinti
Ainoa asia, joka on viimeisen vuoden aikana mennyt subjektiivisen näkemyksen mukaan parempaan suuntaan. Tietyille käyttäjäsivuille on tullut ilmoitus, että kyseinen käyttäjä on lopettanut Wikipedian editoimisen jouduttuaan ylläpitäjien vainoamaksi. Hyvä niin. Valitettavasti näiden k-päiden lisäksi Wikipediasta on lähtenyt ovet paukkuen melkoinen määrä kunnollisiakin käyttäjiä, jotka ovat kyllästyneet siihen että k-päille on annettu aina uusia mahdollisuuksia ja "oletettu hyvää tahtoa".
Omaan huvitusrepertuaariini on kuulunut säännöllisin väliajoin käydä muutamien häiriköiden keskustelusivuilla nauramassa draaman uusimmille käänteille. Tämä klassinen hupi on parhaimmillaan, kun kurvailee japanilaisauton tehoilla kirsikkapuutarhassa Katri-Helenan soidessa, jolloin naurukohtaus on suorastaan krooninen.

5. Lähteistäminen
Päädymme Wikipedian ongelmien lähteelle. Lähteistäminen on periaatteessa kaunis ajatus. Ongelmia siinä on kaksi. Ensinnäkin lähdemerkinnät heikentävät tekstin luettavuutta. Ratkaisu on periaatteessa helppo, teknisesti en tiedä onnistuisiko lähdemerkintöjen piilottaminen muilta kuin sisään kirjautuneilta editoijilta. Toiseksi lähdemerkinnän tekninen lisääminen on aikaa vievää hommaa ja vaatii jonkin verran taitoa. Tämä taas estää varsin tehokkaasti uusien editoijien aloittamista. Erityisen harmillista tämä on silloin, kun kyseessä on vaikka alan kuinka hyvä asiantuntija, mutta tietotekniikka ei ole hyvin hallussa.

6. Artikkelien luotettavuus
Artikkelien hyväksyminen ennen niiden näkymistä pitäisi olla pakollista. Tarkistusoikeuksia olisi kehitettävä, nykyisinhän sen saa 1000 muokkauksen jälkeen automaattisesti. Ylläpitäjien pitäisi pystyä myöntämään tarkistusoikeus, sen voisi saada vaikka miltei heti tai sitten ei vaikka muokkauksia olisi 10 000. Oleellista on käyttäjän luotettavuus. Ihannetilanne olisi tietysti se, että artikkeli muuttuisi vasta kun kolme tarkistajaa olisi sen hyväksynyt ja siten, että ainakin yksi heistä olisi "ylitarkastaja", jolle olisi myönnetty kyseinen oikeus tiettyyn luokkaan kuuluviin artikkeleihin, ts. aiheen ainakin jonkinasteinen asiantuntija. Ylläpitäjillä tämä ylitarkastajan oikeus olisi automaattisesti kaikkiin artikkeleihin, toki siten että hän voisi asiantuntemustaan epäillessään merkitä artikkelin tarkastetuksi pelkästään normaalitarkastajan oikeuksin.

7. Ylläpitäjät
Nykyinen ylläpitosysteemi on hyvä. Toki kahnausta esiintyy, mutta se on luonnollista. Isot ruusut kaikille sellaisille ylläpitäjille, jotka jaksavat torjua vandalismia ja ottaa paskaa niskaansa. Kuten eräs ylläpitäjä käyttäjäsivullaan totesi, Wikipedian ylläpitäjän homma muistuttaa lähinnä yleisen vessan siivoojaa.

8. Asiantuntijoiden puute
Oikeastaan kaikki muut ongelmat ratkeaisivat, jos tämä saataisiin ratkaistua. En-wikin artikkelit ovat laajempia ja luotettavampia. Fi-wikistä asiantuntijat loistavat poissaolollaan. Projektista on valitettavasti tullut ylläpitäjien ja muutaman vakioduunarin keskinäinen leikkikenttä, sisäänlämpiävä yhteisö johon ulkopuolisten on vaikea päästä sisälle. Pääasiallisena syynä tähän on sisällön korvaaminen muodolla. Päästäkseen editoimaan kunnolla pitäisi ensin opiskella wikin koodikieli, mikä ei ole ihan helppoa. Etenkin lähteistämisen muuttuminen pakolliseksi on karkottanut uudet asiantuntijat kuin Raid ötökät. Harvalla oman alansa huipulla on riittävää nöyryyttä aloittaa nokkimisjärjestyksen pohjalta. Eikä myöskään aikaa. Sen sijaan hänellä voisi olla aikaa kirjoittaa muutama oman alansa laadukas artikkeli, jos saisi apua tekniseen puoleen.
En ole liiemmin havainnut wikistien yrityksiä uusien, todellisten asiantuntijoiden, houkuttelemiseksi projektiin mukaan.

Ratkaisumalleja

A. Tarkistaminen
Artikkelit on tarkistettava, ennen kuin ne ovat rekisteröitymättömien käyttäjien luettavissa. Tätä varten Wikipediaan on saatava enemmän aktiivisia käyttäjiä. Uskoisin tarkistusoikeuksien houkuttelevan, tarkastajan tehtävä olisi hyvä väliporras rivikäyttäjästä ylläpitäjäksi (nykyinen palauttajan tehtävä on turhan lähellä ylläpitäjää). Onhan tarkistusoikeus käytössä nykyäänkin, mutta se on käytännössä kuollut kirjain.

B. Teknisen työn helpottaminen
Asiantuntija voisi kirjoittaa tekstin raakamuodossa ja wikitystaitoinen "sihteeri" muuntaa sen teknisesti wikimuotoon. Jos Wikipedian tarkoituksena on saada aikaan korkealaatuinen tietosanakirja, niin tällaisen palvelun tarjoaminen tulisi olla heti etusivulla näkyvissä ja uusien tulokkaiden rekrytointi pitäisi suunnata korkeakoulututkinnon suorittaneisiin eikä yläasteikäisiin.

C. Virallistaminen
Valtion määrärahoja käytetään paljon turhempiinkin hommiin. Mitäpä jos palkattaisiin vaikka kymmenkunta päätoimista wikistiä hoitamaan kohdissa A ja B mainittuja tehtäviä. Veikkaisin, että kansantaloudellisesti jäätäisiin voitolle, kun Wikipediaa voitaisiin käyttää entistä luotettavampana lähteenä. Etenkin kun päävastuu olisi edelleen palkattomilla vapaaehtoisilla. Siksi tämä ei tekisi Wikipediasta mitään hallituksen äänitorvea.
Samaten yliopisto-opiskelijoille pitäisi määrätä pakollisen viestintäkurssin (lienee kaikilla koulutuslinjoilla pakollinen) osaksi Wiki-editoinnin alkeet. Eikä gradua tulisi hyväksyä, ellei opiskelijalla olisi näyttöä että fi-wiki on sen aiheen osalta ajan tasalla - oli editoinnin tehnyt sitten itse tai kuka tahansa muu.

Viimeisen ehdotuksen toteutumiseen en usko ikinä. Valtion tiedonhallintaprojektit toimivat mieluummin omassa pienessä piirissään, NIH-ilmiö on voimakkaimmillaan siellä missä ei ole tulosvastuuta.