tiistai 29. joulukuuta 2020
Uutiskatsaus 53/2020
1. Viikko 53
Otsikkona on tosiaankin ”Uutiskatsaus 53/2020”. Tämä on viikolla 53 ilmestyvä uutiskatsaus ja otsikon linkkijuttu on sopivasti viiden vuoden takaa, jolloin vuodessa oli edellisen kerran 53 viikkoa.
Jo koulussa on opetettu, että vuodessa on 52 viikkoa. Jos jakaa 365 seitsemällä, tulos on 52 – mutta jakojäännökseksi jää yksi, koska 52 kertaa 7 on 364. Tämä tarkoittaa sitä, että joka vuosi jää yksi päivä yli ja karkausvuosina kaksi. Näistä kertyy vähitellen ylimääräinen viikko viiden tai kuuden vuoden välein. Kalenteri toistuu täsmälleen samanlaisena 28 vuoden välein. Karkausvuosia on 28 vuoden jaksossa tasan seitsemän ja jokainen niistä alkaa eri viikonpäivänä. Muulloin kuin karkausvuosina tapahtuu kyllä useamminkin kuin joka 28. vuosi, että vuosi alkaa esim. maanantaina. Tämä sääntö pätee täsmällisesti vuosina 1901-2099. Ottakaa itse selvää miksi vuodet 1900 ja 2100 sekoittavat sitä.
Ylimääräisistä päivistä seuraa se, että joskus pitää lisätä viikko numero 53. Se, mihin tämä lisätään, on sopimuskysymys. Voitaisiin sopia esimerkiksi, että viikon pitää sijaita kokonaan joko vanhan vuoden tai uuden vuoden puolella. On kuitenkin päädytty tasapainoratkaisuun eli viikko katsotaan kuuluvaksi siihen vuoteen, jonka puolella enemmistö sen päivistä sijaitsee. Onneksi viikossa on pariton määrä päiviä, niin tämä sääntö toimii. Tästä seuraa yksinkertainen muistisääntö: vuoden ensimmäinen torstai sijaitsee aina viikolla 1.
Toisin ilmaisten: jos vuoden viimeinen päivä on ma, ti tai ke, eletään niiden aikana viikkoa 1. Jos taas vuoden viimeinen päivä on to, pe, la tai su, eletään viikkoa 52 (tai 53, kuten nyt). Tällöin viikon mahdolliset ylimääräiset päivät ovat seuraavan vuoden puolella, mutta viikolla 52 (tai 53).
53-viikkoinen vuosi osuu 28 vuoden sykliin täsmälleen viidesti. Neljästi vuoden viimeinen päivä on tällöin torstai. ”Harvinaisin” vuosi on sellainen, jolla on 53 viikkoa ja vuoden viimeinen päivä on perjantai eikä torstai, kuten normaalisti 53-viikkoisena vuonna. Tämä kummallisuus tapahtuu siis joka 28. vuosi. Edellisen kerran näin kävi 2004, joten seuraava vastaava vuosi koetaan 2032.
2. Normaalia uutisointia
Blaablaablaa ... Ali Shahriyar … jäkjäkjäk … kahdeksi vuodeksi vankeuteen … käläkäläkälä … pakottamisesta seksuaaliseen tekoon … päläpäläpälä … Helsingin hovioikeus kovensi tuomion … jepjepjep.
(Huom. Koska tämä uutinen on käytännössä joka uutiskatsauksessa, vain nimi, tuomion pituus, tekotapa ja tuomioistuimen sijainti vaihtelevat, katsoin parhaaksi jouduttaa lukemista jättämällä toistuvat osat pois.)
3. Poikkeavaa uutisointia
Oulun käräjäoikeus antoi tuomiot kahdelle veljekselle raiskaajan pahoinpitelystä. Sakkoja tuli toista tonnia, korvauksia ”uhrille” vajaa tonni ja oikeudenkäyntikuluja valtiolle korvattavaksi lähemmäs kaksi tonnia. Toivoa sopii että nuo ”uhrin” korvaukset siirtyvät osamaksuna sille todelliselle uhrille eli raiskatulle, jolle oikeus mätkäisi kahdeksan tonnin korvaukset. Jäisipä valtiolle enää seitsemän tonnia maksettavaa. Ainakin jos tapaus on sama mihin kaikki tuntomerkit täsmäävät: raiskaajan 22 vuoden ikä, kolmen vuoden ehdoton vankeusrangaistus Rovaniemen hovioikeudessa langetettuna ja se, että tekijä ei jäänyt heti kiinni. Tosin otsikon jutussa mainitaan raiskauksen tapahtuneen marraskuussa 2019 eikä 2018, kuten oikeasti kävi. Tämä lienee kuitenkin hyvässä tapauksessa kirjoitusvirhe tai huonossa tapauksessa median tietoinen hämäys. Muut googletukset Rovaniemen hovioikeus, kolmen vuoden tuomio raiskauksesta erilaisin yhdistelmin eivät tuottaneet yhtä hyviä osumia kuin edellä linkattu juttu. Vaihtoehtoiset tapaukset olivat kolmikymppinen tekijä helmikuussa 2019, 4,5 vuoden vankeus lokakuussa 2019 ja vajaan kahden vuoden tuomio jo 2014 tehdystä rikoksesta. Nämä kolme eivät kuitenkaan täsmää yhtä hyvin tapaukseen kuin ensimmäisenä mainittu Abdullhadi Barhumin tapaus. Yksi yhdistävä seikka kaikilla neljällä kuitenkin on ja jos lukija ei vielä arvaa, niin Wikipediasta voi lukea lisää tapauksia.
Mainittu Abdullhadi Barhum muuten kuuluu tähän surullisenkuuluisaan ”matumannekiinien crash and burn” -osastoon. Vuosi ennen raiskausta hän haaveili Nummelan Sanomissa poliisin ammatista. Tulipahan nyt ainakin tutustuttua poliisin kenttätyöskentelyyn.
Siitä toisesta oikeusjutusta on todettava, että eivätköhän veljekset saa kolehtina omansa pois ja varmaan vähän vaivanpalkkaakin.
4. Onnistuminen ja epäonnistuminen riippuvat määritelmästä
Joukko eurooppalaistutkijoita totesi vetoomuksessaan Euroopan epäonnistuneen pandemianhallinnassaan:
”– Euroopan valtioilla on kaksi vaihtoehtoa: jatkaa nykyistä tempoilevaa toimintaa tai tukahduttaa virus ja pitää haitat mahdollisimman pieninä.”
Helppo ennustaa, että valitaan ensimmäinen vaihtoehto. Koronakriisi on näet mitä ihanteellisin kriisi hallinnon kannalta. Se ei ole niin vaarallinen kuin oikeasti tuhoisa pandemia tai vaikkapa sota olisivat. Sen varjolla voi hallita poikkeusvaltuuksin. Se voi jatkua hyvin kauan, jolloin sitä vastaan kamppaillessa pääsee esiintymään valtiojohtajana. Ja lopulta se voidaan kukistaa, jolloin voi esittää juhlittua sankaria. Jos se niitattaisiin nyt tai olisi jo hoideltu pois päiväjärjestyksestä, suosio laskisi sillä tunnetusti valtiojohdon suosio kasvaa kriisiaikoina.
Eivät Euroopan valtiot ole epäonnistuneet strategiassaan. Ne ovat onnistuneet lähes täydellisesti. Kyse on vain siitä, että tutkijat luulevat tavoitteen olevan ihan jotain muuta kuin mikä se oikeasti on.
5. Lehdistön ihannetyttö
Esimerkkinä edellisen uutisen kriisinhoidon vaikutuksista on tuore gallup, jossa tiedusteltiin kenestä seuraaja Sauli Niinistölle. Iltalehti näkyy puolensa valinneen, koska otsikossa hehkutettiin Sanna Marinin olevan suurin suosikki. Tosin kannatusosuus oli vaivaiset 16 %. Mutta johto mikä johto, seuraavana olevalla Pekka Haavistolla oli vain 9 % suosio. Mikä on aika lailla romahtanut edellisestä, ilmeisesti jäljellä ovat vain hardcore-fanit. Yllättävää oli se, että Jussi Halla-ahon suosio oli vain 5 % eikä äänimäärää hajottamaan oltu edes päästetty muita Suomen etua ajavia ehdokkaita kuin Laura Huhtasaari 2 % kannatuksella. Ilmeisesti tuolla laidalla tajutaan, että presidentillä ei ole oikeasti valtaa ja on parasta pitää ykkösnimet ykkösketjussa. Mukana gallupissa oli myös Timo Soini yhdellä prosentillaan. Jostain syystä lehdistö ei tahdo millään muistaa muutaman vuoden takaista hehkutustaan siitä, kuinka perussuomalaisten kannatus on vain Timo Soinin henkilökohtaista kannatusta.
Mutta asiat ehtivät muuttua vielä moneen kertaan ennen vuotta 2024. Martti Ahtisaari valittiin presidentiksi 1994 eikä vuonna 1990 häntä viitsitty edes mainita gallupeissa. Sanna Marinin kannatuskin saattaa kokea vielä monet nousut ja laskut seuraavan neljän vuoden aikana. Ehkä hän tajuaa sen itsekin, Marin kun on yksi niistä harvoista poliitikoista jotka eivät ole muiden vietävissä.
Sanna Marinilla on tapana ajatella omilla aivoillaan. Ongelma on siinä että tuon tason aivoilla ei pitäisi.
6. Jokaiselle osansa mukaan
Me Naiset -lehti teki jutun kahdesta erilaisilla tuloilla elävästä kolmenkympin puolivälissä olevasta naisesta.
Aluksi esiteltiin Milla, 37:
”Diplomi-insinööri Milla Saaristenperä, 37, työskentelee johtajana suomalaisessa pörssiyhtiössä. Hänen kuukausipalkkansa on noin 7 700 euroa, ja siitä jää verojen jälkeen käteen noin 4 400 euroa. Viime vuonna Milla sai lisäksi vielä 13 000 euron bonuksen.” Jutussa kerrotaan Millan tekevän pitkää työpäivää, mutta olevan tyytyväinen työhönsä. Rahaa kuluu asuntolainaan, ulkona syömiseen ja miehen kanssa matkusteluun.
Sitten on vuorossa Ee, 34:
”Ee Eisen, 34, on ollut viimeksi palkkatöissä yli kaksi vuotta sitten. Hän saa työmarkkinatukea noin 440 euroa kuukaudessa ja asumistukea 406 euroa. Hänen 30-neliöisen, Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevan yksiönsä vuokra on 800 euroa.” Een kerrotaan opiskelleen – ilmeisesti opinnot ovat siis jääneet kesken – yliopistossa suomen kieltä ja sukupuolentutkimusta. (Tässä vaiheessa tirskahdin jo nauramaan.) Juttu jatkuu kertomalla, että Ee tienaa joskus parisataa euroa kuussa satunnaisista töistä. Seuraavassa lauseessa kerrotaan satunnaisten töiden olevan mm. koulutuksia seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuksista. (Nyt repesin jo niin hillitsemättömään huutonauruun, että Salli tuli ihmetellen katsomaan, mikä minulla on. Osoitin juttua ja kohta huutonaurajia oli kaksi.)
Eihän kenenkään ahdinko ole sinänsä naurun asia. Reflekseilleen ei nyt vain mahda mitään, siksi niitä reflekseiksi sanotaankin. Voimia Eelle ja toivottavasti hän löytää itselleen työn, joka tuottaa lisäarvoa sekä hänelle itselleen että yhteiskunnalle.
7. Hei, me ryssitään!
Aleksei Navalnyin myrkytystapauksesta sai tutkiva journalismi (tiedoksi Suomen medialle: ”tutkiva journalismi” tarkoittaa sitä, että toimittaja yrittää selvittää totuutta eikä tuputtaa omia subjektiivisia näkemyksiään yläasteen ainekirjoitustyylillä) selville mielenkiintoisia asioita.
Venäjällä tunnetusti kaikki on myytävissä, kunhan hinnasta sovitaan. Myös puhelinten yhteystiedot. Kemiallisten aseiden tutkijoiden yhteystiedoista löytyi FSB:n agenttien puhelinnumeroita. Nämä agentit puolestaan olivat yhteyksissä Navalnyita varjostaneisiin agentteihin. Jotka kytkivät henkilökohtaiset puhelimensa pois päältä seuratessaan Navalnyita. Paitsi että erehtyivät kytkemään ne välillä päälle, jolloin sijainti paljastui samaksi kuin Navalnyilla. Lisäksi lentoyhtiöiden tietokannoista selvisi, että agentit ostivat lentoliput samoille matkoille kuin Navalnyi, aina muutama minuutti tämän jälkeen ja joukolla, jolloin jäljittäminen on helppoa. Etenkin, kun liput ostettiin väärillä henkilötiedoilla, jotka kummasti muistuttivat oikeita. Tämä ei muuten ole sinänsä virhe, vaan normaali proseduuri kaikilla tiedustelupalveluilla. Esimerkiksi ”Oleg Borisovits Tajakin” käytti salanimeä ”Oleg Vasilevits Tarasov”. Jos etunimi on yleinen, se säilytetään. Sukunimi vaihdetaan samalla kirjaimella alkavaksi (tässä kuulemma käytettiin vaimon tyttönimeä, mikä sattumalta täytti ehdon). Tällöin reagoi kutsuttaessa oikeaan etunimeen ja nimikirjaimet pysyvät samana, mikä helpottaa nimen muistamista.
Venäjän valtiojohto noudattaa asian suhteen samaa strategiaa kuin aiemminkin: kiistää kaiken, mutta antaa rivien välistä ymmärtää olleensa asian takana. Tästä kirjoitin jo syyskuussa (kohta 6) seuraavasti: ”Kyseessä on yksinkertaisesti pelon kylväminen - katsokaa, mitä olemme ehkä tehneet. Toisaalta voi olla, että käsky myrkytykseen tuli korkeimmalta taholta. Ja voi olla myös, että käskyt olivat epämääräisiä ja myrkytyksen hoiteli alempi taho omasta aloitteestaan. Tällä ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kannalta. Oleellista on se, että Venäjä lähettää viestin: katsokaa mitä olemme ehkä tehneet ja mitä olemme valmiita tekemään. Tämä on pelon politiikkaa ja sen pitäisi olla tuttua kaikille Venäjän historiaan edes pintapuolisesti perehtyneille.”
8. Usko tai älä
Deepfake-ilmiö on noussut yhä isommaksi ongelmaksi. Brittiläinen TV-yhtiö Channel 4 joutui rankan arvostelun kohteeksi tehtyään oman deepfake-videonsa. Aika käsittämätöntä, sillä kyseinen video oli mitä erinomaisin opetusvideo alalta.
Kuningatar Elisabet II pitää perinteisen joulupuheensa. Channel 4:llä on perinne, että he esittävät ”vaihtoehtoisen joulupuheen”. Tänä vuonna sen tilalla oli deepfake-video, jossa puhui digitaalisesti kuningattareksi muokattu näyttelijä. Puheen voi katsoa otsikossa olevasta linkistä. En tiedä, olisinko mennyt heti alussa halpaan, jos en olisi tiennyt olla tarkkaavainen. Nyt en mennyt, sillä puheen tunnisti välittömästi deepfakeksi kasvojen mekaanisesta liikkeestä. Tosin puheen sisältö olisi jo minuutissa saanut arvaamaan että tässä on jotain mätää. Tai viimeistään siinä vaiheessa, kun kuningatar pomppasi pöydälle tanssimaan. Lisäksi lopussa oli teeskennelty teknistä häiriötä, jolloin näyttelijä näkyi välillä ilman digitaalista muokkausta.
Silti olen aivan varma, että Britanniassa oli aika monta joille jäi vielä puheen jälkeenkin epäilys, oliko se sittenkin aito. Ei koskaan pidä aliarvioida brittiläisen alaluokan tyhmyyttä.
9. Ja mitähän varten sitten?
Venäläinen F1-kuski joutui pikkuiseen ahdistelukohuun. Kohteena ollut Andrea D’Ival puolusti aluksi Mazepinia, mutta on nyt ilmeisesti perääntynyt. Instagramissa hän julkaisi tekstin, jossa totesi: ”Naisten vartalot eivät ole olemassa miehiä varten, eivätkä tekomme. Lopettakaa saarnaaminen siitä, miten naisten pitäisi pukeutua. Opettakaa miehet kunnioittamaan naisia.”
Jutun kuvituksena oli napsaisu D’Ivalin Instagram-päivityksen kuvasta:
Kuvasta varmasti tulee jokaiselle heteromiehelle ensimmäisenä mieleen, että tuossa on nainen jonka ajatuksiin olisi mukava tutustua keskustellen henkevästi kahvikupillisen äärellä.
D’Ival muuten on ammatiltaan valokuvamalli. Haluaisinkin tiedustella, että jos naisten vartalot eivät ole olemassa miehiä varten, niin mitä varten ne sitten ovat? Ja luuleeko D’Ival tosiaan, että hänellä olisi yhtä paljon mielenkiintoa, jos hän näyttäisi… ööö, mikä se nykyään poliittisesti korrekti sana nyt olikaan … niinjoo, kehopositiiviselta?
Mitä taas tulee siihen, että miehet saarnaisivat siitä miten naisten tulee pukeutua, niin enpä usko että D’Ivalille on tultu tästä valittamaan. Itse olen hänen Instagram-kuviaan kerran katsottuani ollut sitä mieltä, että pukeutumisen määrä on niissä mitä sopivin, jos nyt oletetaan että pukeutumista on ylipäätään oltava.
Loppukevennys: Ja tästä se alkaa!
Maailmanvalloitus nimittäin. Namibian paikallisvaaleissa Ombundjan vajaan viidentuhannen asukkaan korkeimmaksi hallintovirkamieheksi valittiin 54-vuotias SWAPO-puolueen poliitikko Adolf Hitler Uunona. Sukunimi on siis Uunona, Adolf ja Hitler ovat etunimet. Itse asiasta kuultuna pikimusta poliitikko totesi saksalaisten nimien olevan edelleen yleisiä Namibiassa, vaikka siirtomaavalta siirtyi toisille isännille jo yli sata vuotta sitten. Isä oli antanut hänelle tämän nimen tietämättä sen asiayhteyttä, koska se kuulosti hienolta. Poliitikko itsekin tuli tietoiseksi nimen yhteyksistä vasta teini-iässä. (Tämä oli muuten yllättävää – olen ollut namibialaisten kanssa työasioissa tekemisissä ja kokemusteni mukaan ovat afrikkalaisista selvästi sivistyneimpiä.) Ilmeisesti sivistys ei ole levinnyt Ombundjan peräkylille asti.
Huvittavana yksityiskohtana nimen demonisaatioasteesta on kerrottava, että kaikilla muilla kielillä, joilla miehestä löytyy Wikipedia-artikkeli, se on nimellä ”Adolf Hitler Uunona”. Paitsi saksaksi, jossa se on ainoastaan ”Adolf Uunona”. Tosin vaikka Uunona noudattaisi esikuvansa politiikkaa juutalaiskysymyksissä, tämä ei taitaisi olla ongelma Namibiassa, jossa on alle sata juutalaista ja veikata sopii, että yksikään heistä ei asu Ombundjassa. Ja muutenkaan Hitlerin politiikkaa noudattamalla ei kyllä yltäisi edes top ten -listalle Afrikan kajahtaneimmista valtionpäämiehistä.
P.S. Tulevaisuusskenaario
Pakko lisätä tähän vielä jotakin, joka ei ehtinyt alkuperäiseen postaukseen. Erinomainen kirjoitus siitä, mitä lähitulevaisuudessa voi tapahtua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
14 kommenttia:
Kiitokset Jaskalle terävistä huomioista humoristisella otteella. Pitää aivan ääneen nauraa välillä.
Namibiassa saksalainen nimistö saattaa muutoinkin yllättää ja jopa hätkähdyttää, eikä vain henkilön- vaan myös paikannimien osalta. Esimerkiksi Jared Diamond mainitsi kirjassaan "Tykit, taudit ja teräs" hätkähtäneensä, kun hän kerran kävi Windhoekissa, Namibian pääkaupungissa ja totesi kadunnimikilvestä olevansa Göringin kadulla!
Sitä ei tosin ollut nimetty tunnetun natsipoliitikon ja ilmavoiminen komentaja Hermann Göringin, vaan hänen isänsä, Heinrich Göringin mukaan, joka oli nykyisen Namibian paikalla aikoinaan sijainneen Saksan siirtomaan, Saksan Lounais-Afrikan Reichskomissar. Mutta sittenkin on sangen omituista, että Windhoekissa yhä on hänen mukaansa nimetty katu, jonka nimeä ei Namibian itsenäistyttyäkään ole vaihdettu. Heinrich Göring nimittäin syyllistyi hänkin julmuuksiin, jotka jo monessa suhteessa muistuttivat niitä natsien myöhemmin toimeenpanemia, keskitysleireineen kaikkineen. Hän nimittäin pani 1900-luvun alussa toimeen hererojen kansanmurhan, joka oli yksi siirtolaisten julmimmista hyökkäyksistä afrikkalaisia vastaan.
Hyvä uutiskatsaus taas kertaalleen. Tuosta kuutoskohdasta voi todeta että vaikka tyrskähtelyähän se alkuun aiheuttikin niin tarkemmin miettien noissa akateemisissa turhakoulutetuissa on kasvava ja tarpeeton taloudellinen aikapommi jolle yksikään valtapuolue ei halua tehdä mitään.
Kyllä se manna sariini on sitten niin ihana ja pätevä. Kun osaa lukea paperista ja prompterilta isot silmät appoavoinna ja hitaasti, selvällä äänellä. Niinkerta.
Miksi lehdistö tekee mokomasta sankaria ja pyhimystä, en tajua.
Ja vielä kehutaan koronakriisin johtamisesta, voi hyvä tavaton. Tappava, hirmuisen tarttuva pandemia on osoittautunut olevan hitaahkosti leviävä, hankalahko tauti. Paljon, todella paljon, espanjantautia vähäisempi pandemia. Suomi on selvinnyt kohtalaisesti lähinnä syrjäisyytensä takia. Ei mannan osoittaman nerokkaan, jämäkän johtajuuden takia.
Presidenttiys on ihan absurdi idea. Taas yksi hukkaan mennyt baariapulainen.
Ee Eisen - ja taas yksi hukkaan mennyt baariapulainen. Mikä on koulutusta järjestävän vastuu opintojen järkevyydestä? Näköjään opiskelijan oma vastuu on toteutunut aika hyvin. Mutta oikeasti mihin on tarkoitus työllistyä opiskelemalla suomen kieltä ja sukupuolentutkimusta? Suomen kieli ja informatiikka työllistää kirjaston tädiksi - ei kaksinen palkka mutta aika varma työpaikka. Suomen kieli ja kasvatustiede työllistää opettajaksi. Paskahko homma mutta aika varma työpaikka. Mitä lisäarvoa tuotti sukupuolen tutkimuksen opiskelu? Mitä lisäarvoa sukupuolentutkimus tuottaa? Yhtään mihinkään / kenellekään? Jos ei Ee enää opiskele helsingissä, miksi pitää asua kalliilla seudulla? Maalla 800 euroa alkaa olla ihan käypä vuokra pikku mökistä & perunamaasta. Sieltä pottumaasta saisi melkein ilmaiseksi - ja verottomasti - ruokaakin.
Ennustaminen on vaikeaa, erikoisesti tulevaisuuden. Sikäli tämä ennustus oli ihan höpsö. Eihän Huhtasaaresta pääministeriä ikinä ule. Purrasta tulee. Muuten oli kyllä aika uskottava ennustus.
Pyssymies
Ai niin: Andrea D’Ivalin kuvasta tuli mieleen, että loogisesta positivismistä olis kiva keskustella kanssaan. Ja siitä mitä soopaa sen jälkeen on filosofiassa kehitelty. Myös multiversumi-ideaa voi olla kiva käsitellä.
Pyssymies
Vielä lisää huutonauruja saa tästä:
– Asumistuestani on uhattu leikata pois 20 prosenttia, jollen hanki edullisempaa asuntoa, mutta sellaisen löytäminen on vaikeaa, kun minulla ei ole luottotietoja.
Nimetön: Kiitoksia.
KLS: Tuo hererojen kansanmurha on muuten erinomainen esimerkki afrikkalaisten väestönkasvusta. Sata vuotta sitten Namibian hereroista tapettiin melkein 90 % ja silti hereroja on nykyään kolme kertaa niin paljon kuin oli ennen kansanmurhaa. Kuvittele että vapaussodan jälkeen suomalaisia olisi ollut kolmesataa tuhatta ja tämä määrä olisi lisääntynyt nyt kymmeneksi miljoonaksi.
Yrjöperskeles: Eikös ne voisi jakaa kahteen osastoon, Itä- ja Länsi-Suomeen. Työttömyyskorvausta vastaavalla palkalla Itä-Suomen osasto voisi kirjoittaa raportteja ja suunnitelmia, joita Länsi-Suomen osasto lukisi ja toteuttaisi. Ja päinvastoin. Muutama johtaja vähän paremmalla palkalla valvomaan, että paperit ja suunnitelmat eivät leviäisi näiden ulkopuolelle sotkemaan oikeita asioita.
Pyssymies: Marinilla on yksi lahjakkuus, joka on aivan huikealla tasolla: hän kykenee saamaan ihmiset vakuuttuneiksi pätevyydestään. Tämä kompensoi hänen valtavat puutteensa, joskin valitettavasti ainoastaan oman uran etenemisen kannalta, ei tehtävässä menestyksellisesti toimimisen kannalta.
Tuo sukupuolentutkija taas varmaan kokee mukavaksi asua Helsingissä, kun siellä on enemmän pöhinää kuin täällä Hornankuusessa, missä asumiskustannukset olisivat kolmasosa. Tänne muuttaminen ahdistaisi lisää ja toki veronmaksajan tulee kustantaa tämä erotus.
Hassu juttu, minullekin tuli tuosta kuvasta ihan samat asiat mieleen.
Nimetön: On tietysti ikävää jos luottotiedot ovat menneet. Mutta Hornankuusesta varmaan järjestyy asuntoja paremmin kuin Helsingistä. Ei täälläkään työllisty kesken jääneiden sukupuolentutkimusopintojen perusteella.
Nuo akateemiset älyttömät nuoret naiset päätyivät kuntiin ja valtiolle "töihin" erilaisiin eu-projekteihin. Suoraan erilaisten poliittisten ruumiiden alaisiksi. Esmes tamperelle kommunistisen - muistattekos tämmöistä 90-alussa muodista mennyttä aatetta - apulaiskaupunginjohtajan - alaisiksi. Sittemin niitä on vakinaistettu. Tarvetta viroille ei tietenkään ole ollut. Mutta kun tarpeksi kauan onnistuu roikkumaan palkattuna, kyllä joku sen alaisekseen palkkaa. Aina löytyy joku pomo, joka tarvise tärkeytensä osoitukseksi lisää alaisia.
2010 oli mansella vielä liuta pekka Pavolan esikuntaan kuuluneita johtajia johtajan palkkaa nauttimassa. Paavola sai kenkää 1985. Aika pitkä irtisanomisaika poliittisilla perusteilla palkatuilla. Eivätkä tehneet oikeeita töitä, palkka oli toki johtajan palkka edelleen.
Noiden poliittisten loisten puoliintumisaika on siis tosi pitkä. Jos ei sitten tehdä vähän rajumpaa ratkaisua työpaikkojen suhteen julkishallinnossa. Romahduksen jälkeen Valuuttarahasto taitaa sen sanella. Tulee paljon työttömiä valtiotieteen ja halintotieteen maistereita. Sukupuolen tutkijoista puhumattakaan.
Pyssymies
Tarkastelin tuota D'Ivalin kuvaa. Siksi kai se on otettukin, että sitä katseltaisiin.
Saattaisi olla pääministeriainesta. Asian selvittämiseksi tulisi ottaa kuva, jossa rintalastan päälle laitettaisiin kalevalakoru, liivittömänä kuten pääministeritasolla kuuluukin olla. Alaosan peitto näyttäisi riittävän jopa presidenttitasolle. On sen verran reilu lappu, että siitä saisi vaikka huvmaavat stvingit.
Tervehdys ja kiitos taas tästä pläjäyksestä.
Milla:
"Hänen kuukausipalkkansa on noin 7 700 euroa, ja siitä jää verojen jälkeen käteen noin 4 400 euroa."
Ee:
"Hän saa työmarkkinatukea noin 440 euroa kuukaudessa ja asumistukea 406 euroa."
Siis Milla maksaa ansiotuloistaan veroja 3300 €, joista Eelle maksetaan 886 €. Millan maksamilla ansiotuloveroilla voidaan siis rahoittaa 3 Een elämä. (Lisäksi Milla maksaa veroja jokseenkin kaikesta, polttoainehankinnoissa jopa veroista.)
Ei mulla muuta.
Bobrikov
KLS:llä on nyt kyllä vuodet vähän sekaisin... Heinrich Göring oli Saksan Lounais-Afrikan kuvernööri 1885–1890. Hererojen ja namojen kansanmurha tapahtui 1904–1908.
Sitäpaitsi hererot sen aloittivat terrorisoimalla saksalaisia, kunnes nämä kyllästyivät ja laittoivat kiljuvat ja lörpöttelevät Afrikan kädelliset Herran kuriin ja nuhteeseen;
opetus joka pitäisi uusia Afrikassa vähintään kerran sukupolvessa.
Muuten nuo kiljuvat ja lörpöttelevät kädelliset tulevat Afrikasta terrorisoimaan meitä kylillämme ja kaduillamme.
Kaunis kuva joka tapauksessa. Kiitos siitä Andrea D’Ivalille.
Tänään klo 11.03 kirjoittamalle nimettömälle:
Olet oikeassa, tarkistin asian englanninkielisestä Wikipediasta. Heinrich Göringin virkakausi Saksan Lounais-Afrikan kuvernöörinä tosiaan päättyi jo vuosia ennen kansanmurhaa. Olin vain lukenut sitä Diamondin kirjaa hieman huolimattomasti. Siinä ei sanottu suoraan, että Heinrich Göring olisi pannut toimeen sen kansanmurhan. Sen sijaan siinä (sivulla 406) sanotaan hieman epämääräisemmin: "Heinrichkin on ongelmallinen henkilö, sillä hänen perintöään on yksi julmimmista eurooppalaisten siirtolaisten hyökkäyksistä afrikkalaisia vastaan, Saksan sota vuonna 1904 hererojen tuhoamiseksi." Asiaa ei käsitellä kirjassa tarkemmin, mutta tämä tarkoittanee, että Heinrich Göring pani alulle tapahtumasarjan, jonka voidaan katsoa vuosia myöhemmin johtaneen siihen kansanmurhaan.
Lähetä kommentti