Lukijalle: Tämä juttu pitää uusia aina viiden vuoden välein, itsenäisyyspäivän alla. Paitsi tietysti että toivon kovasti, että viiden vuoden kuluttua ei tarvitsisi uusia tätä kolmatta kertaa vaan asiat olisivat järjestyksessä:
Yli kahdeksankymmentä vuotta sitten maamme joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Talvisodassa maa onnistui säilyttämään itsenäisyytensä. Hinta oli kallis. Kymmeniätuhansia kuolleita, vielä useampia haavoittuneita, neljäsataatuhatta kotinsa menettänyttä. Sodan päätyttyä marsalkka Mannerheim kirjoitti kuuluisassa päiväkäskyssään: Kohtalomme on kova, kun olemme pakotetut jättämään vieraalle rodulle, jolla on toinen maailmankatsomus ja toiset siveelliset arvot, maan, jota vuosisatoja hiellä ja vaivalla olemme viljelleet.
Menetetyt alueet saatiin takaisin jatkosodassa, mutta vain lyhyeksi aikaa. Suomen kansa joutui jättämään ikimuistoisesti asuttamansa alueen vieraalle rodulle, jolla on toinen maailmankatsomus ja toiset siveelliset arvot. On kuitenkin muistettava, että pieni osa Suomen kansaa oli tätä halunnutkin. He olisivat halunneet koko maan Neuvostoliiton vallan alle. Heitä kutsuttiin maanpettureiksi.
Maanpetturi haluaa oman maansa joutuvan vieraan kansan hallittavaksi. Maanpetturi haluaa, että kotimaassa vallalla oleva maailmankatsomus korvautuu toisen kansan vastaavalla. Maanpetturi haluaa tuhota isänmaansa siveelliset arvot.
Mitä olisi Suomessa tapahtunut jos 30. marraskuuta 1939 maahan olisi marssinut neuvostoliittolaisia kommunisteja sadoin tuhansin - mutta aseettomina? Jos he olisivat sanoneet joutuneensa kotimaassaan vainotuiksi? Jos he olisivat siitä huolimatta halunneet tuoda tänne oman kulttuurinsa, oman kielensä, omat tapansa, oman yhteiskuntajärjestelmänsä omat lakinsa?
Varmasti jotkut olisivat toivottaneet heidät tervetulleiksi - hehän tulivat rauhan aikein. Varmasti nämä samat sinisilmät olisivat ymmärtäneet heidän halunsa säilyttää omat tapansa. Varmasti muutamat olisivat iloiten tervehtineet Suomen vähittäistä muuttumista Neuvostoliiton vasallivaltioksi kommunistien maahanmuuton lisääntyessä.
Luultavasti näin ei kuitenkaan olisi tapahtunut. Suomen kansan enemmistö ja ennen kaikkea esivalta eivät olisi hyväksyneet maan "rauhanomaista" soluttamista. Rajan ylittäneet olisi käännytetty takaisin. Siksi Stalin aloitti talvisodan. Edelleen jotkut historiantutkijat pohtivat, olisiko talvisota voitu välttää. Tietysti olisi voitu - suomalaiset olisivat voineet jättää ampumatta takaisin.
Suomi ei ole joutunut aseellisen hyökkäyksen kohteeksi kymmeniin vuosiin. Silti maassamme asuu ihmisiä, jotka eivät halua sopeutua suomalaisiin arvoihin, vaan haluavat korvata ne omillaan. He ovat tulleet maahan rauhanomaisesti, aidosti vainottuina tai sellaisiksi tekeytyneinä. Maamme viranomaiset ovat tämän sallineet. Aivan samoin vasta itsenäistyneen maamme viranomaiset sallivat vainottujen venäläisemigranttien tulon maahamme. Ero on siinä, että nämä emigrantit sopeutuivat talon tavoille ja kunnioittivat niitä. He eivät yrittäneet muuttaa Suomea Venäjäksi, Neuvostoliitosta puhumattakaan.
Monilla nykyisistä maahanmuuttajista on toiset aikeet. He eivät kunnioita Suomen lakeja, eivät yritä sopeutua, vaativat oman sharia-lakinsa käyttöönottoa.
Se suomalainen, joka kannattaa näitä vaatimuksia, on yksiselitteisesti maanpetturi.
Se maahanmuuttaja, joka ottaa omakseen suomalaiset arvot ja moraalin, on maahan tervetullut. Joka vaatii oman maansa tapoja tai uskontonsa lakeja Suomeen, on maasta karkotettava.
Ilmari Turja kirjoitti näytelmässään Jääkäri Ståhl niistä nuorista miehistä, jotka oman henkensä ja tulevaisuutensa uhalla lähtivät Saksaan hakemaan sotilaskoulutusta isänmaan vapauttamiseksi vieraan vallan alta. Näytelmän yhtenä sivuhenkilönä oli jääkäriliikettä vastustanut rovasti, joka lausui: Veljeni kauppaneuvos sanoo, että Suomi ei kykene tulemaan toimeen itsenäisenä.
Lausunto kuulostaa kovin samalta kuin nykyään niin yleinen "Suomi ei tule toimeen ilman maahanmuuttoa". Väittämä, joka on muuttunut totuudeksi koska sitä on hoettu riittävän kauan ja kovalla äänellä.
Suomi ei olisi kyennyt tulemaan toimeen itsenäisenä, jos se olisi sulkenut rajansa täysin. Arktinen maa ei kykene tuottamaan kaikkea tarvitsemaansa. Mutta Suomi on kyennyt tulemaan toimeen itsenäisenä, koska se on tehnyt yhteistyötä ja käynyt kauppaa muiden maiden kanssa.
Suomi tulee paremmin toimeen ilman vääränlaista maahanmuuttoa. Historiamme aikana olemme tarvinneet positiivisia vaikutteita ja erikoisosaajia sellaisille elämänalueille, missä oma tietotaitomme on ollut puutteellista. Mutta tulemme toimeen ilman destruktiivista maahanmuuttoa, sellaisia maahanmuuttajia, jotka eivät halua ottaa suomalaista työmoraalia, kulttuuria ja arvoja omikseen. Jokainen tällainen maahanmuuttaja on Suomelle haitallinen.
Virkamieskuntaamme on pesiytynyt selkärangaton joukko, joka on hyväksynyt haittamaahanmuuton. Heidän elämäntehtävänään tuntuu olevan suomalaisten arvojen musertaminen, moraalin rapistaminen, kansan ja kulttuurin korvaaminen toisella.
Jokaisen rehdin suomalaisen on toimittava yhteisen isänmaamme parhaaksi. Me emme saa alistua vaatimusten edessä. Meidän on puolustettava suomalaisuutta, se on meidän velkamme isoisovanhemmillemme, jotka tekivät Suomesta itsenäisen maan, velkamme isovanhemmillemme, jotka ankarina sotavuosina pelastivat maamme. Suomi taisteli talvisodassa, vaikka taistelu vaikutti epätoivoiselta. Nyt monet ovat henkisesti lannistuneet monikulttuurisuuden edessä. Mutta kuten vain kahdentuhannen jääkärin esimerkki osoittaa, pieni päättäväinen joukko voi innostaa muun kansan. On uskottava ja jaksettava, lannistavan mielialan keskelläkin.
Onneksi isänmaallisuutta ei ole vielä tehty rangaistavaksi. Tänäkin itsenäisyyspäivänä perheemme tie vie hautausmaalle. Jokaisella on kynttilä, joka lasketaan sankarihaudoille ja sytytetään vainajien muistoksi. Siellä lepäävät isoisämme, isoisoisämme, setämme ja isosetämme, jotka yhdessä aseveljiensä kanssa kerran pelastivat maamme joutumasta vieraan vallan, vieraan maailmankatsomuksen ja vieraiden siveellisten arvojen alle.
Siellä seisoessamme muistan aina Jääkärimarssin sanat: Kun painuvi päät muut kansan, maan, me jääkärit uskoimme yhä.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
lauantai 5. joulukuuta 2020
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Kirjoitus on itse asiassa vieläkin ajankohtaisempi kuin viisi vuotta sitten. Ja valitettavasti se joudutaan uusimaan viiden vuoden päästäkin. Tosin puheen kohta ”onneksi isänmaallisuutta ei ole vielä tehty rangaistavaksi” saattaa ikävä kyllä olla silloin päivitetty ns. ajan hengen mukaiseksi. Mutta hyvää huomista itsenäisyyden muistopäivää sinne Hornankuuseen.
Ei tuo hullumpi puhe ole vieläkään. Yksi kohta siinä on, joka särisee korvaan.
Se maahanmuuttaja, joka ottaa omakseen suomalaiset arvot ja moraalin, on maahan tervetullut.
Mietin, että olinko tosiaan itsekin viisi vuotta sitten näin naiivi. Jotenkin kuvittelisin, että jo tuolloin olisin tiennyt kertoa, että jos kansa ja sen kieli, yhtenäisyys ja kulttuuri ovat itseisarvo, aivan kaikki maahanmuutto murentaa niitä.
Pienestä määrästä mainitunlaista maahanmuuttoa kansa toki selviää hyvin, muista se sitten selviää paljon rumemmin.
Suomen poliittisen eliitin sisäänpäinkääntynyt monikulttuurinen internationalismi ei tule johtamaan hyvään lopputulokseen. Sen saavutusten arvostelu on kuitenkin rasismia (suuren suomalaisen ajattelijan mietelausetta mukaillen).
10 vuoden takaisen blogin kommenttiosuudessa näytettiin sekoitettavan vapaussota kansalaissotaan ja ties mihin muihin tuleviin taistoihin. Jos taas sattuu joku yön timo tunkeutumaan kommentaattorien joukkoon, hän voi katsoa videon Valkoisen Armeijan voitonparaatista ja kärmistellä meille sisäänpäin kääntyneille kansallismielisille.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/valkoisen-armeijan-voitonparaatit-1918
Menneitä itsenäisyyden päiviä muistellen ja kaivaten...
Vielä parempi vertauskuva nykyiseen maahanmuuttoon olisi, jos neuvostoliittolaisia kommunisteja ei vielä 30. marraskuuta 1939 olisi tullut satojatuhansia vaan ehkä muutamia kymmeniä (samoin kuin sittemmin marraskuun lopulla 1990 somaleja). Mutta jo seuraavina kuukausina olisi tullut lisää eivätkä tulijat olisi loppuneet, vaan seuraavien kolmen vuosikymmenen kuluessa heitä olisi tullut jo satojatuhansia.
Tässä kuvitteellisessa tilanteessa mikään laaja yhtenäinen alue ei olisi siirtynyt Suomelta Neuvostoliitolle, mutta siellä täällä varsinkin suurimmissa kaupungeissa olisi kaupunginosia, joissa neuvostoliittolaiset olisivat jo enemmistönä ja noudattaisivat omia lakejaan.
Yrjöperskeles: Nykyään itsenäisyyspäivän juhlapuheessa pitää ennen kaikkea muistaa seksuaalivähemmistöjä ja maahanmuuttajia. Suomi kuuluu kaikille, paitsi tietysti niille jotka sen ovat rakentaneet ja pystyssä pitäneet.
Tupla-J: Joo, kyllä liika on liikaa tuossakin. Mutta jos todella ottaa omakseen kulttuurin ja arvot, niin kyllä sitten. Kuten kirjoitit, pienestä määrästä selvitään hyvin.
Veijo Hoikka: Ja se on nimenomaan vapaussota eikä mitään muuta.
Nimetön: No enpä tiedä. Kommunistien maahanmuutolla olisi toki ollut se ero nykyiseen, että he olisivat pyrkineet kumoamaan laillisen yhteiskuntajärjestyksen heti eikä rapauttamalla sitä.
Tällainen löytyi. Eli että miten X-sukupolven ja sitä edeltäneiden sukupolvien mielet myrkytettiin systemaattisesti koulussa. Pirkkalan outo moniste oli pelkkä jäävuoren huippu.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c7017aff-1ece-455f-ba4e-d8ae6ee1eade?fbclid=IwAR2KkMVxxCc5x2BZWoKowwBHKOaVlg_dvjNdzbu8JVLyyJdWWI7sCn3fUWQ
Kun painuvi päät muun kansan, maan. Ruukinmatruuna muista kyllä itse oikein hyvin ne kaikki jälki-istunnot, joihin pikku ruukkilainen joutui kritisoituaan neukkumeininkiä ja sanottuaan tuota koko juttua, mitä meille koulussa tungettiin kurkusta alas, hevonpaskaksi. Sillä sitä se oli.
Nyt jälkeenpäin ruukinmatruuna on niistä jälki-istunnoista ylpeä.
Itselleni ei tuollaista osunut kohdalle. Meillä oli varsin oikeistolaiset opettajat, ainakin yleensä. Luokanopettajani oli liberaalien jäsen, lukioaikainen luokanvalvoja kokoomuksen kunnanvaltuutettu. Mutta saattoi tosiaan olla varsin yleistä.
Lähetä kommentti