Tervetuloa!



Hakemisto (Aiempien kirjoitusten pikahaku)


Viikkojuttu (Viikon pääpauhanta)


tiistai 12. helmikuuta 2019

Tulta persiin alla


Sarjassamme maantieteellisiä erikoisuuksia vuorossa saaret, joita ei pitäisi olla olemassa. Eli tulivuoret, joista tuli sitten saaria. Vaatii melkoisia lehmän hermoja, jos asuu saarella ollen tietoinen siitä, että makuuhuoneen sängyn alla kuplii laava.


10. Concepción

Concepción on poikkeus muista tämän listan vuorista siksi, että se ei sijaitse meressä vaan Nicaraguajärvessä. Keski-Amerikan suurin järvi on melkein tuplasti Saimaan kokoinen. Sen keskeltä kohoaa kaksi tulivuorta (vähän matalampi on Maderas), jotka ovat yhdistyneet yhdeksi saareksi, nimeltään Ometepe. Saari on maailman korkein järvessä oleva saari, sillä Concepciónin huippu on 1579 metriä järven pintaa ylempänä, merenpinnasta 1610 m. Tulivuori purkautuu säännöllisin väliajoin mutta rauhallisesti. Toistaiseksi 276 neliökilometrin kokoisella saarella asuu noin 30 000 asukasta, kiitos erittäin hedelmällisen maaperän.


9. Havaiji

Eihän tätä listaa voi tehdä ilman Havaijia, etenkin kun saari tuntuu suurenevan käynnissä olevan Kilauean purkauksen takia. Suoraan mereen syöksyvät laavavirrat ovat uskomatonta nähtävää. Saaren korkein kohta on jo sammunut tulivuori Mauna Kea, 4207 metriä merenpinnan yläpuolella. Kymmenisen kilometriä merenpohjan tasangon yläpuolella tekee siitä eli oikeastaan Havaijin saaresta maailman massiivisimman vuoren. Viimeinen purkaus oli nelisentuhatta vuotta sitten, mikä on geologisella mittapuulla silmänräpäys, joten sammuneisuus saattaa olla harhaa. Sen sijaan Mauna Loa purkautuu yhä silloin tällöin (viimeksi 1984) ja on 4170 metriä korkea, joten voi olla että tulevaisuudessa Mauna Kea joutuu väistymään ykkössijalta. Vuodesta 1983 alkaen yhtäjaksoisesti purkautunut Kilauea on vasta 1277 metriä korkea, mutta odotellaan muutama satatuhatta vuotta, eiköhän se siitä. Tai sitten Kilauea sammuu ja ns. "kuuma piste" siirtyy edelleen kaakkoon (Kilauea on saaren kaakkoisrannikolla) ja synnyttää aikanaan uuden saaren. Koko Havaijin saariketju on syntynyt "kuuman pisteen" siirtyessä pikkuhiljaa eteenpäin Tyynen valtameren alueella. Tulivuoren sammuttua eroosio ja valtameren aallokko ovat sitten kuluttaneet saarta vähitellen. Tämä näkyy hauskasti, kun katsoo saarten korkeimpia kohtia idästä länteen: Havaiji 4207 m, Maui 3055 m, Molokai 1521 m, Oahu 1220 m, Kauai 1598 m (lievä poikkeus), Niihau 381 m ja vielä kauempana Midway, josta on jäljellä enää pelkkä atolli, siitä eteenpäin sitten merivuoria jotka eivät yletä pintaan asti.


8. Beerenberg

Norjalle kuuluvalle 373 neliökilometrin suuruisella Jan Mayenin saarella kohoaa 2277 metrin korkeuteen Beerenberg (hollanniksi Karhuvuori), joka purkautui viimeksi 1985. Jos pitää Islantia liian vehreänä, suosittelemme turismikohteeksi Jan Mayenia.


7. Stromboli

Sisilian pohjoispuolella sijaitsevien Liparisaarten nimikkosaari on Lipari, joka tunnetaan historiassa poliittisten vankien karkoituspaikkana, mm. Mussolinin tytär vietti siellä aikaansa toisen maailmansodan jälkeen. Kaikki seitsemän suurempaa saarta ovat tuliperäisiä, mutta tunnetuin niistä on epäilemättä Stromboli. 924 metrin korkeuteen kohoava vuori savuaa käytännössä jatkuvasti. Suurempia purkauksia tapahtuu muutaman vuoden välein. Saaren 400 asukasta suhtautuvat asiaan fatalistisesti. Edellinen tuhoisa purkaus nähtiin 1930, jolloin kraaterista syöksyneet vulkaaniset kivet tappoivat muutamia ihmisiä ja tuhosivat rakennuksia. Pääsaari Liparilla asuu yli 10 000 asukasta, mutta sen tulivuori on viimeksi purkautunut 1600 vuotta sitten.


6. Surtsey

Aamunkoitteessa 14. marraskuuta 1963 islantilaisen aluksen miehistö havaitsi sankan savun nousevan horisontista. Kapteeni epäili toisen laivan syttyneen tuleen ja suuntasi paikalle. Lähempänä havaittiin, että merestä kohosi saari paikassa jossa merikortti näytti tyhjää. Islantilaisten onneksi maassa ei ole armeijaa, joten kapteeni ei tuntenut armeijan sääntöä "jos kartta ja maasto eivät täsmää, kartta katsotaan pätevämmäksi". Täyskäännös ja ilmoitus eteenpäin. Tulivuorenpurkaus jatkui parin vuoden ajan ja kohotti saaren 174 metrin korkeuteen merenpinnasta ja kasvatti pinta-alan 2,5 neliökilometriin. Ympärille syntyi siinä yhteydessä joitakin pienempiä saaria, jotka kokivat purkauksen päätyttyä vähitellen tuhon aallokon ja sateiden kulutettua ne takaisin merenpinnan alle. Sama kohtalo on aikoinaan edessä myös Surtseyllä itsellään, sillä sen nykyinen pinta-ala on enää 1,4 neliökilometriä ja korkein kohta 155 metriä. Saari otettiin välittömästi tutkimuskäyttöön, jotta saataisiin selville kuinka elämä leviää vulkaaniselle alueelle. Paikalla on yksi ainoa rakennus tutkijoita varten ja kaikki saarelle pääsevät - ja heitä on vähän - käyvät läpi perusteellisen skannauksen etteivät vahingossakaan toisi mukanaan vieraslajeja. Jopa ulosteet kerätään huolella pois, kyykkypaskalla käyminen on ehdottomasti kiellettyä.


5. Pico Basilé

Pico Basilé on tällä listalla siksi, että Biokosaari muodostaa Päiväntasaajan Guinean poliittisen keskuksen. 3011 metriä korkea Pico Basilé on korkein tulivuori, joka muodostaa jonkin maan tärkeimmän alueen. Tosin Päiväntasaajan Guinean maantieteellisesti suurin osa sijaitsee Afrikan mantereella, missä asuu myös kaksi kolmasosaa väestöstä. Maan hallinto - sikäli kun sellaista on - on kuitenkin saarella. Tulivuori on purkautunut viimeksi 1923, joten se on saanut huomattavasti vähemmän tuhoa aikaan kuin maan hallinto, jonka kaksi presidenttiä ovat listaykkösinä sekä Afrikan entisten että nykyisten hirmuhallitsijoiden luettelossa.


4. Queen Mary's Peak

Tristan da Cunhan saari on niitä maailman eristyneimpiä. Saaren noin 300 asukkaan lähin naapuri on Saint Helena 2428 km päässä. Lokakuussa 1961 saarella koettiin epämiellyttävä yllätys, kun niukasti yli kaksikilometrinen huippu alkoi purkautua, ainoan kerran tunnetun historian aikana. Kaikki saaren asukkaat evakuoitiin emämaa Iso-Britanniaan. Sopeutumisvaikeudet olivat huomattavia, kun muutaman sadan asukkaan parinsadan neliökilometrin saarelta tullaan isompaan kylään. Etenkin kun saarella puhuttu englannin murre oli tietysti eristyksissä kehittynyt omaan suuntaansa. Purkaus loppui aikanaan ja saarelaiset palasivat enimmäkseen 1963. Saaren ainoa asutuskeskus Edinburgh oli lähes vahingoittumaton.


3. Soufriere Hills

Tristan da Cunhalaisilla kävi parempi tuuri kuin montserratilaisilla reilut 30 vuotta myöhemmin. Tulivuori purkautui 1995 ja rajummin 1997, jolloin 19 ihmistä kuoli. Kaksi kolmasosaa saaren noin 10 000 asukkaasta evakuoitiin ja vain osa on palannut. Saaren eteläosa on edelleen kiellettyä aluetta. Vuoden 2008 purkauksessa osa laavavirroista saavutti jo pääkaupunki Plymouthin. Käytännössä kaikki Karibian pikkusaaret ovat enemmän tai vähemmän tuliperäisiä. Enemmän ne, joilla vielä tapahtuu. Kaikkein pahinta jälkeä teki vuoden 1902 purkaus Martiniquen Mount Pelée -vuorella . Noin 30 000 kuoli hetkessä ja vain kolme pääkaupungin asukasta selvisi ihmeen kaupalla.


2. Alaid

Atlasovsaari on tulivuori itse. Ja vieläpä täydellinen sellainen. Saaren pinta-ala on 150 neliökilometriä ja se on lähes täydellisen ympyrän muotoinen. Tulivuori itse on klassinen ympyräkartio, joka kohoaa peräti 2339 metrin korkeuteen. Harvempi on sen kuitenkaan nähnyt, koska saari sijaitsee Kuriilien saariryhmässä, sen pohjoisimpana saaren muutaman kymmenen kilometrin päässä Kamtsatkan niemimaasta. Saarten alkuperäisasukkaat ainut pitivät saarta pyhänä eivätkä myöhemmät omistajat japanilaiset liiemmin jälkeen jääneet. Nykyiset isännät eli venäläiset eivät erityisemmin välitä. Saari onkin vaihtanut pari kertaa omistajaa. 1800-luvun alkupuolella sekä japanilaiset että venäläiset olivat tietoisia saarten olemassaolosta, mutta ne olivat eräänlaista ei-kenenkään maata. Neuvottelut saarten omistuksesta alkoivat 1812 ja sopimukseen päästiin niinkin aikaisin kuin 1855. Raja sovittiin melkoisen etelään, Iturup- ja Urup-saarten väliin eli Atlasov jäi Venäjälle. Sahalinin saari jäi kuitenkin jakamatta ja 20 vuotta myöhemmin japanilaiset luopuivat vaatimuksistaan Sahaliniin sillä ehdolla, että saavat kaikki Kuriilit itselleen. Venäläiset suostuivat. Venäjän-Japanin sota 1904-05 ei tuonut muutosta Kuriileille, koska Japani voitti. Sahalinin eteläosan he kyllä ottivat itselleen. 1945 Neuvostoliitto sitten miehitti Kuriilit ja liitti ne itseensä ottamatta Japanin vastalauseita vakavasti. Nykyään Japani on luopunut vaatimuksistaan Sahaliniin, mutta himoaa edelleen Kuriileja. Itse Alaid-tulivuori on ollut rajanmuutoksia rauhallisempi purkautuen satunnaisin väliajoin ilman suurempia vahinkoja.


1. Mount Erebus

Rossinsaari on kooltaan vain 2460 neliökilometriä, mutta silti saarelle mahtuu 3794 metrin korkuinen vuori. Erebuksen purkaus on jatkuvasti käynnissä, joskin rauhallisesti. Luulisi että turisteja houkuttelisi, mutta vilkaisu karttaan kertoo miksi ei. Saaren leveyspiirikoordinaatti on noin 77 astetta eteläistä leveyttä. Se on kokonaan jään peitossa, mitä nyt tulivuori sulattaa välillä osan. Eniten turisteja saarella oli 1979, tosin kaikki 257 kuolivat lentokoneen törmättyä vuoreen matkalla Uudesta Seelannista Antarktikselle. Koneen tarkoitus oli pelkkä näköalaturismi, eli piti lentää vain kierros Antarktiksen yllä ja palata sitten, mutta navigointivirhe osoittautui kohtalokkaaksi.

17 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiitos taas mielenkiintoisesta tiedon pläjäyksestä. Menee ehkä hieman aiheen ohi mutta itselläni tuli mieleen että me suomalaiset elämme sinänsä melko mukavassa maailman kolkassa. Meillä on toki kylmä, mutta siitä selviää kun lyö klapui pessä ja pukeutuu asiallisesti. Mutta meillä ei ole tulivuoria, pahempia maanjäristyksiä, hurrikaaneja, tornadoja, tsunameja, myrkkykäärmeitä, skorpioneja eikä koripallon kokoisia hämähäkkejä. Meillä on vain typerä hallitus mutta sekään ei ole luonnonilmiö.

Anonyymi kirjoitti...

Kiva on tuo otsikko Jaskan kirjoituksella, kuten usein tuppaa olemaan, ja hyvää settiä tuli blogin tyyliin. Kiva näitä on välillä lueskella!

Ykän kommentista tuli ihan samat mieleen, ja just ajattelikin kuinka onnekkaita olemme Suomessa, kunnes tajusin mikä se meidän luonnonmullistukseen ( maanjäristys / tsunami / tornado jne ) verrattava juttu on. En halua pilata kenenkään päivää, mutta tuo itä ei ole meille aina pelkkä ilmansuunta muiden joukossa. Tuleehan sieltä kai joskus sitä auringonpaistettakin kai edes säiden puolesta!

Aurinkoista talvipäivää!

Vasarahammer kirjoitti...

On ajatuksia herättävä kokemus istua kahvilassa ja katsoa, kun höyry purkautuu tulivuoren kyljestä. Tietysti on äärimmäisen epätodennäköistä, että purkaus sattuisi juuri lyhyen vierailun aikana mutta mahdollisuus on huomattavasti suurempi kuin kotimaan kamaralla.

Suomessa Lappajärveä luultiin joskus tulivuoren kraateriksi, ennen kuin havaittiin, että kyseessä on meteoriittikraateri.

Vasarahammer kirjoitti...

Jaskalle jatkoehdotuksena juttu meteoriittikraatereista. Niitä löytyy Pohjanmaalta ainakin kaksi ja Viron Saarenmaalta ainakin yksi.

Anonyymi kirjoitti...

Menee ehkä aamenen aiheesta sivuun, mutta tämäkin vulkaaninen muodostuma on kieltämättä mielenkiintoinen (vaikkakaan ei kovin miellyttävä, etenkin jos tulisi kirjaimellisesti kuumat paikat) :

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yellowstonen_kaldera

Myös tämä on samoin perustein kiintoisa, valitettavasti vaan melkoisen hengenvaarallinen:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Krakatau

@Vasara: Tuo Saarenmaalle muinoin mäjähtänyt meteoriitti on ilmeisesti antanut inspiraatiota myös eräälle Kalevalan runolle. Ja onhan se aikalaisten silmissä epäilemättä ollut vaikuttava jos pelottavakin näky, kun "taivas iskee tulta".

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kaalin_kraatteri

-J.Edgar-

Veijo Hoikka kirjoitti...

Minä olen naimisissa yhden kanssa. Ei lämpö lopu.

DuPont kirjoitti...

Jaska: "ja vielä kauempana Midway, josta on jäljellä enää pelkkä atolli"
Siis onko Midway samaa "muodostelmaa", mitä Havaiji, eikös ole 2000 kilsaa Siperiaa tai Alaskaa kohti? Onko tosiaan niin vanhaa saman maanalaisen purkauksen tulosta? Havaijin saaristohan on saman purkauksen tulosta, kun laatta liikkuu.

Imulippo kirjoitti...

Hyvä kirjoitus, mielenkiintoista asiaa.

Kannatan Vasarahammerin ehdotusta meteoriittikraatereista seuraavaksi maantieto-pläjäykseksi.

Jaska Brown kirjoitti...

Yrjöperskeles; Noin olen asian tuumaillut minäkin.

Ano: Kiitoksia. Noita otsikoita rustaillessa olen pyrkinyt bisquitmaiseen sanaleikittelyyn.

Vasarahammer: Pistetään harkintaan, mutta voipi olla että kestää sattuneista syistä kauan.

J.Edgar: Jos Yellowstone pösähtää, niin siinä on sellainen täräys että haittamaahanmuuttokin jää haitallisuudessaan kakkoseksi. Ehkä.

Veijo Hoikka: Olin jo suunnitellut mitä vastaan, mutta henkilökohtainen tulivuori kävi selittämässä jotain ja unohdin mitä piti kirjoittaa.

DuPont: Samaa kantaa. Siinä välissä on muutama pienempi atolli. Siinä "Havaiji" -kohdassa on videolinkki asiaan.

Imulippo: Kuten todettu, palaillaan ehkä.

Anonyymi kirjoitti...

Olikos tämä miten hyvin tiedossa: https://en.wikipedia.org/wiki/Volcanic_Eifel

Saksassa on kuuma piste Eifelin alueella. Joskus 11000v sitten viimeisimmät purkaukset tapahtuneet, mutta potentiaalia on edelleen.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Harva tietää että Napolin pohjoispuolella on myöskin ns. supertulivuori siinä aivan Vesuviuksen vieressä. Edellisen purkauksen yhteydessä eteläeurooppa ja etelävenäjä saivat ihan kunnollisen tuhkapeitteen. Ja magmasäiliö täyttyy parhaillaan kun roomanvallan aikainen uponnut kaupunkikin nousee taas ylös.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Ai niin tutustukaapa euroopan vanhimpaan osaan eli karjalan-, kuolankratoneihin on niitä tulivuoria ollut täälläkin. Itäsuomesta löytyy kimberliittipiippuja mistä saattaa löytyä lisäksi timantteja.

Jaska Brown kirjoitti...

Ano: Saksassa kytee siis tuossakin mielessä.

Pate Pankavaarasta: Muistelen jostain lukeneeni, että ainakin toistaiseksi muutamat harvat löydetyt timantit olisivat heikkolaatuisia, mutta eihän sitä koskaan tiedä, kun on vielä vajavaisesti tutkittu.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Saksalaisten painajaisuni tai skenaario on vulkanismin takia tapahtuva Reinin virtauksen patoaminen silloin yläjuoksulla aika monta suurkaupunkia joista tulee germanian atlantiksia. Mutta tosiaan tutustuminen maamme geologiseen historiaan osoittaa kuinka hurjaa maamme maaperän muodostuminen on ollut. Ajatelkaapa lappajärven kraateria, nykyisin jo vastaava mälli osuu niin taitaa olla ettei ainakaan alle 500 km:n etäisyydeltä löydy juuri mitään elollista ja saman kokoisia on tullut ennenkin. Olemassa olon aikan maamme sijainti on ollut suurimman osan aikaa päiväntasaajalla tai sen eteläpuolella.

Jaska Brown kirjoitti...

Olisipa aika huima ajatus. Jos Reinin juoksu tukkeutuisi, niin saksalaisilla olisi edessään tulvaongelma, joka vastaisi kokoluokaltaan miltei matutulvaa.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Ja se tapahtuisi nimen omaan eiffelin alueella jossa on edelleen vulkaanista toimintaa maaperässä ja alueen kallioperä on rikkonnaista erilaisista murroslinjoista.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Ja onko se nyt iso vahinko jos Strassbourgin päällä olisi vaikka 100m:ä vettä. Eu on muutenkin syvältä.